Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
UNIVERSITY OF JYVAumlSKYLAuml INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA
Sote IT
jaumlrjestelmaumlkokonaisuus
TEKES-hankkeet Value from public health data with
cognitive computing amp Watson Health Cloud Finland
Neittaanmaumlki Pekka Ruohonen Toni amp Raumlisaumlnen Jaana
1
Sisaumlllys
1 Johdanto 2
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 4
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa 9
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus 9
32 Sote-liikelaitos 11
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset 13
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti 13
35 SoteDigi kehitysyhtiouml 14
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy 15
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt 15
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita 16
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen 17
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos 18
5 KELA 21
6 Sote IT maakunnan tasolla 24
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 26
8 Omahoito 32
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen hyoumldyntaumlminen 35
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka 43
Laumlhteet 45
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2 B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat 47
2
1 Johdanto
Sote- ja maakuntauudistus ovat sidoksissa toisiinsa Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita ovat
palveluiden nykyaikaistaminen ja julkisen talouden kestaumlvyyden parantaminen Toimilla ja
lainsaumlaumldaumlnnoumlllauml on tarkoitus varmistaa ettauml palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja
kustannustehokkaasti ja palvelut integroitaisiin asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeet huomioiden
Tavoitteena on myoumls pienentaumlauml eroja ihmisten hyvinvoinnissa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Sote- ja maakuntauudistuksen kulmakivet on esitetty kuvassa 1 (Mattila 2017)
Kuva 1 Sote- ja maakunta uudistuksen kulmakivet
Sote- ja maakuntauudistuksella vaumlhennetaumlaumln hallinnollisten organisaatioiden maumlaumlraumlauml noin 190
kuntien vaumllisestauml tai muusta organisaatiosta 18 maakuntaan Esimerkiksi perustetut sote-
kuntayhtymaumlt lopettavat toimintansa kun sote-palveluiden jaumlrjestaumlmisvastuu siirtyy maakunnille
Uudistuksen myoumltauml hallinto on kolmetasoinen Maakunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisouml jolla on
alueellinen itsehallinto (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Kunnan maakunnan ja
valtion tehtaumlvaumlt on kuvattu kuvassa 2 (Mattila 2017)
3
Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt
Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta
maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti
etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml
raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden
TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud
Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia
mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista
Raportti koostuu seuraavasti
- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt
- KELA
- Sote IT maakunnan tasolla
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
- Omahoito
- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml
- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen
sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet
tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml
4
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan
ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon
jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun
lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin
kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-
ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen
valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee
voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018
2017)
Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
5
Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakuntalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset
Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakunnilla on alueellinen itsehallinto
Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan
palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
1
Sisaumlllys
1 Johdanto 2
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 4
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa 9
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus 9
32 Sote-liikelaitos 11
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset 13
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti 13
35 SoteDigi kehitysyhtiouml 14
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy 15
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt 15
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita 16
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen 17
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos 18
5 KELA 21
6 Sote IT maakunnan tasolla 24
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 26
8 Omahoito 32
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen hyoumldyntaumlminen 35
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka 43
Laumlhteet 45
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2 B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat 47
2
1 Johdanto
Sote- ja maakuntauudistus ovat sidoksissa toisiinsa Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita ovat
palveluiden nykyaikaistaminen ja julkisen talouden kestaumlvyyden parantaminen Toimilla ja
lainsaumlaumldaumlnnoumlllauml on tarkoitus varmistaa ettauml palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja
kustannustehokkaasti ja palvelut integroitaisiin asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeet huomioiden
Tavoitteena on myoumls pienentaumlauml eroja ihmisten hyvinvoinnissa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Sote- ja maakuntauudistuksen kulmakivet on esitetty kuvassa 1 (Mattila 2017)
Kuva 1 Sote- ja maakunta uudistuksen kulmakivet
Sote- ja maakuntauudistuksella vaumlhennetaumlaumln hallinnollisten organisaatioiden maumlaumlraumlauml noin 190
kuntien vaumllisestauml tai muusta organisaatiosta 18 maakuntaan Esimerkiksi perustetut sote-
kuntayhtymaumlt lopettavat toimintansa kun sote-palveluiden jaumlrjestaumlmisvastuu siirtyy maakunnille
Uudistuksen myoumltauml hallinto on kolmetasoinen Maakunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisouml jolla on
alueellinen itsehallinto (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Kunnan maakunnan ja
valtion tehtaumlvaumlt on kuvattu kuvassa 2 (Mattila 2017)
3
Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt
Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta
maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti
etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml
raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden
TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud
Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia
mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista
Raportti koostuu seuraavasti
- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt
- KELA
- Sote IT maakunnan tasolla
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
- Omahoito
- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml
- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen
sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet
tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml
4
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan
ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon
jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun
lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin
kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-
ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen
valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee
voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018
2017)
Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
5
Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakuntalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset
Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakunnilla on alueellinen itsehallinto
Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan
palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
2
1 Johdanto
Sote- ja maakuntauudistus ovat sidoksissa toisiinsa Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita ovat
palveluiden nykyaikaistaminen ja julkisen talouden kestaumlvyyden parantaminen Toimilla ja
lainsaumlaumldaumlnnoumlllauml on tarkoitus varmistaa ettauml palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja
kustannustehokkaasti ja palvelut integroitaisiin asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeet huomioiden
Tavoitteena on myoumls pienentaumlauml eroja ihmisten hyvinvoinnissa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Sote- ja maakuntauudistuksen kulmakivet on esitetty kuvassa 1 (Mattila 2017)
Kuva 1 Sote- ja maakunta uudistuksen kulmakivet
Sote- ja maakuntauudistuksella vaumlhennetaumlaumln hallinnollisten organisaatioiden maumlaumlraumlauml noin 190
kuntien vaumllisestauml tai muusta organisaatiosta 18 maakuntaan Esimerkiksi perustetut sote-
kuntayhtymaumlt lopettavat toimintansa kun sote-palveluiden jaumlrjestaumlmisvastuu siirtyy maakunnille
Uudistuksen myoumltauml hallinto on kolmetasoinen Maakunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisouml jolla on
alueellinen itsehallinto (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Kunnan maakunnan ja
valtion tehtaumlvaumlt on kuvattu kuvassa 2 (Mattila 2017)
3
Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt
Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta
maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti
etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml
raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden
TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud
Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia
mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista
Raportti koostuu seuraavasti
- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt
- KELA
- Sote IT maakunnan tasolla
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
- Omahoito
- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml
- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen
sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet
tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml
4
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan
ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon
jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun
lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin
kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-
ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen
valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee
voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018
2017)
Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
5
Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakuntalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset
Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakunnilla on alueellinen itsehallinto
Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan
palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
3
Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt
Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta
maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti
etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml
raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden
TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud
Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia
mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista
Raportti koostuu seuraavasti
- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt
- KELA
- Sote IT maakunnan tasolla
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
- Omahoito
- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml
- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen
sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet
tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml
4
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan
ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon
jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun
lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin
kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-
ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen
valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee
voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018
2017)
Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
5
Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakuntalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset
Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakunnilla on alueellinen itsehallinto
Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan
palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
4
2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan
ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon
jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun
lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin
kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta
lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-
ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen
valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee
voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018
2017)
Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
5
Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakuntalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset
Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakunnilla on alueellinen itsehallinto
Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan
palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
5
Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus
voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)
Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakuntalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos
Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset
Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Maakunnilla on alueellinen itsehallinto
Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan
palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
6
Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua
Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan
Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai
yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija
Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia
muulta palvelun tarjoajalta
Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on
taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema
Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista
Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia
bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan
toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat
bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta
bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml
bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls
maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml
bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita
palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)
Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml
2017)
bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml
bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut
bull Jaumlrjestaumljaumln rooli
bull Palveluntuottajan korvausperusteet
bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018
Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt
niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta
bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
7
bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
rahoituksen
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen
lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita
bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista
taakkaa
bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml
bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt
tehtaumlvaumlt
Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta
2017)
Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18
itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat
kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista
suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos
palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien
avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
8
palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen
yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin
parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen
mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin
menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls
kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista
aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
9
3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita
jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln
tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta
palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)
Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
bull sosiaali- ja terveydenhuolto
bull pelastustoimi
bull ympaumlristoumlterveydenhuolto
bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen
bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen
sekauml kotouttamisen edistaumlminen
bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen
bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito
bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito
bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen
bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen
bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt
31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus
Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen
maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
10
Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)
Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
11
Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen
sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen
avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls
ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin
tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri
palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja
tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt
mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote
uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation
resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa
tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa
Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln
erityistauml huomiota
32 Sote-liikelaitos
Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen
sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka
edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle
vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan
liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina
ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan
tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten
ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan
tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila
2017)
Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut
Rakenteellinen sosiaalityouml
Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)
Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyouml
Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
12
Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta
Sosiaalipaumlivystys
Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen
palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja
Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa
Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn
tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia
terveydenhuollon palveluita
Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)
Yhteispaumlivystys
Ensihoito
Suunterveydenhuolto
- Alle 18-vuotiaiden palvelut
- Lasten oikomishoito
- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan
hoito)
Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
13
33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset
Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja
asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa
itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita
palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan
palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne
liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen
budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)
Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml
tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita
sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen
Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-
Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden
luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)
34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti
Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln
jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja
voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen
alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut
toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja
erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)
Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml
rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan
liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja
vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan
tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
14
35 SoteDigi kehitysyhtiouml
SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml
varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille
asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia
tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa
Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi
yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita
Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta
ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa
tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-
ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
15
36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa
maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja
ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja
palvelujen siirto (STM 1492017)
4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt
Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat
sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli
terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja
sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista
Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml
tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen
vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)
Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
16
Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut
tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml
tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln
valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-
ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden
tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta
Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja
integraatioratkaisuihin
Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)
41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita
Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia
tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote
IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja
organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa
potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien
suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
17
42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen
Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan
perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt
kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja
analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt
tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta
Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus
ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon
kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta
jaumlrjestelmaumln toimimiselle
Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)
Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela
Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten
kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia
kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen
kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml
Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena
lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln
antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa
kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
18
43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos
Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia
yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan
osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai
palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml
maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja
maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)
Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln
vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml
Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa
tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-
jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon
integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja
jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan
valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka
on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot
sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua
tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja
hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat
olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa
Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja
data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja
monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian
yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset
tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli
yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta
asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa
hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
19
Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista
Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin
Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml
Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen
tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
20
terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja
itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)
Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon
Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml
kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto
tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston
tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml
muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml
asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso
osa jaumlauml edelleen toimimaan
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan
tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus
Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston
saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet
virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille
sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
21
5 KELA
Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia
tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml
on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja
valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln
lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on
jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo
tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen
kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen
ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)
Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista
Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta
kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros
tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
22
Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut
Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen
palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan
jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun
transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva
soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja
suunnittelun tarpeista
Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon
toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
23
Kuva 19 Kelan toimintamalli
Kuva 20 Kelan tietovarannot
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
24
6 Sote IT maakunnan tasolla
Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt
(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo
Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo
Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat
kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee
omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln
kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-
tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat
jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille
palveluntarjoajille
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
25
Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin
tietoarkistoihin
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
26
7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon
palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin
Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan
perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden
huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken
terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml
Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)
Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-
niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
27
KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta
2017)
1 Potilas ensin
2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille
3 Tehokas ja edistyksellinen ICT
4 Hyvauml logistiikka
5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)
6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen
7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
8 Johtaminen tukee prosesseja
Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)
Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml
vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml
palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja
potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln
tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa
hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun
muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
28
sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja
kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa
jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja
sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan
neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan
suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan
sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml
kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan
puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja
kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)
Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-
Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut
ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu
toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)
Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
29
Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja
hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen
integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta
kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)
Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan
monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen
ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml
kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat
Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh
soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta
sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml
sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja
Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi
Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen
tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls
mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan
kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi
kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja
tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls
ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden
tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
30
Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml
suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml
keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan
tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset
kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta
pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein
Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin
vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml
tehokkaasti
Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on
painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava
varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia
Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin
hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27
on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja
tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan
prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri
vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka
automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen
mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
31
Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
32
8 Omahoito
Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen
hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista
Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml
yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa
Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml
terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset
auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista
hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi
kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on
esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus
(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
33
Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna
Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
34
Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten
verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan
Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai
asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls
antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan
Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen
Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja
asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen
hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)
Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen
kokonaisarkkitehtuuri 2017)
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
35
9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen
hyoumldyntaumlminen
Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa
itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys
tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33
Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013
(Kinnunen 2017)
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
36
Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia
sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-
ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml
taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan
kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa
koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen
julkaisuvuodet vaihtelevat
Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet
Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista
ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen
avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se
kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
37
Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)
Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml
monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle
hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml
population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja
segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml
suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen
hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti
bull perusterveet
bull riskiryhmaumlssauml olevat
bull sairastuneet
Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset
suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy
jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-
hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln
Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle
Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien
alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
38
kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin
osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun
suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat
selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta
laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu
elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi
Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua
toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on
kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin
Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
39
Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi
Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
40
Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman
tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden
suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden
hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea
digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml
psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu
hyvinvointisuunnitelma
Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja
omahoidosta1
1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
41
Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen
tietoarkistoon tallennettuja tietoja
Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml
eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen
psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen
Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln
(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln
hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan
omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia
palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation
resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista
potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
42
Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
43
10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka
Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty
Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml
valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon
hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan
tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen
kaumlyttouml 2017)
Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-
kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja
viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml
2017)
Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet
Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset
sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa
voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja
laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml
2016)
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
44
Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt
Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml
on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3
kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml
keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa
paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls
sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena
Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten
riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja
asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
45
Laumlhteet
Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
46
Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
47
Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2
Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2
B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja
kehittaumlmisestauml 2862017
Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien
hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation
hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln
mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista
(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen
ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina
jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-
2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta
Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten
maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa
kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston
yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien
ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin
kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
Valtiovarainministeriouml
vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla
olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja
vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista
kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista
ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo
Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml
yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen
piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja
muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
48
vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana
silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua
vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla
vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta
toimeenpanosta
asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml
tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle
pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden
kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja
jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden
suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa
Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten
valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten
ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan
toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt
ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja
digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee
valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan
toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln
omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan
osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana
Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml
yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen
jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena
riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut
muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan
jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat
maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
49
Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat
tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml
Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin
tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja
hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan
puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml
Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa
maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana
valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille
SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin
digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta
kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai
maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja
liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat
ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien
maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita
mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-
periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle
Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen
tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln
ohjauksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote
-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista
kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta
Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut
valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln
Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon
yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee
olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan
vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus
ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako
50
Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako