Embed Size (px)
DESCRIPTION
URHO-lehden numero 2 2012
Citation preview
URHO UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE
MIESSAKIT RY - JÄSENTIEDOTE - KESÄKUU 2012
Sivu 2
MIESSAKIT RY
JÄSENTIEDOTE KESÄKUU 2012
J Ä S E N T I E D O T E
URHO - UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE Päätoimittaja Tomi Timperi [email protected] Ulkoasu ja taitto Tomi Timperi Toimituksen yhteystiedot URHO / Miessakit ry Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh. 09 6126 620 sähköposti [email protected]
Ilmestymisaikataulu
Syyskuu 2012 aineistopäivä 1.9.2012
Marraskuu 2012
aineistopäivä 31.10.2012
Joulukuu 2012 aineistopäivä 12.12.2012
Helmikuu 2013
aineistopäivä 1.2.2013
Huhtikuu 2013 aineistopäivä 1.4.2013
Kesäkuu 2013
aineistopäivä 1.6.2013
Tässä numerossa
Arvot mekin ansaitsemme 3
Miessakit ry:n toimintaa ohjaavat arvot 4
Isän tehtävä on viedä lapsi maailmaan 5
Uusi mies Sakkeihin 6
Isänä työelämässä 9
ToimintaSuomi auttaa löytämään mielekästä tekemistä
10
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 3
Miessakit ry:n toiminnan tarkoitus on kir-jattu yhdistyksen sääntöihin, perustamis-vaiheen yhteydessä hallitustyöskentelynä vahvistettuihin kirjoituksiin, sekä toiminta-vaiheen (1995-2015) strategioihin. Yhdistyksen toimintaa ohjaavat arvot ovat tähän asti olleet luettavissa edellä maini-tuista teksteistä rivien välistä. Nyt ne on vihdoin tiivistetty selkeämmin esitettävik-si, ja kuuluvat seuraavasti: sukupuolisensi-tiivisyys, vertaisuus, ammatillisuus ja hyvin-voinnin edistäminen. Arvojen yleinen tarkoitus on ohjata yhdis-tyksen toimintaa ja sen kehittämistä. Ne kertovat yhdistyksessä toimiville, toimin-nan kohderyhmille, yhteistyökumppaneille ja toiminnasta kiinnostuneille siitä henki-sestä ja aineellisesta perustasta mitä Mies-sakit ry on ja edustaa. Arvot kuvantavat siis toimintaperustaam-me oli sitten kyse henkilöstöhallinnosta, kansalaistoiminnasta, palvelutoiminnasta tai vaikuttamistoiminnasta. Samoin ne ovat esimerkiksi viestintämme, koulutustoimin-tamme ja kumppanuustoimintamme kivi-jalkoja. Tämän URHOn seuraavalta sivulta löytyvät edellä mainitut arvot selityksineen, sekä kaavio, jossa kuvantuu arvojemme ydinra-kentuminen ja vaikutukset. Olemme ihmi-siä, keskitymme miehiin, opimme toisil-tamme ja tuemme toisiamme. Ammatillisen kehittämisemme ja toimintamme tärkeänä elementtinä näyttäytyy tämä sisäisyys. Ja lopulta, kaikki toimintamme tähtää hyvin-voinnin edistämiseen.
Tomi Timperi toiminnanjohtaja
ARVOT MEKIN ANSAITSEMME
5.-11.11.2012 Järjestyksessään kahdeksas vuosittai-
nen Miesten Viikko toteutetaan jäl-leen isänpäivään päättyvällä
viikolla marraskuussa.
Tämän vuoden teemaksi on valittu TERVE MIES
TERVEESSÄ RUUMIISSA.
Hyvinvointi on kokonaispaketti, joka koostuu sosiaalisesta, henkisestä ja
fyysisestä elementistä. Näitä kohen-tamalla me miehet saamme
hiljalleen vuoteen kaksitoista kuu-kautta, jaksamme työssä paremmin
ja ehkäisemme syrjäytymistä eri muodoissaan.
Viikon ohjelmassa on monenlaisia se-
minaareja, näyttelyjä ja esityksiä. Mikäli haluatte maininnan omasta
tarjonnastanne Miesten Viikon ohjel-maan, käykää täyttämässä tapahtu-
mailmoituslomake osoitteessa www.miestenviikko.fi.
Tervetuloa mukaan tukemaan miehiä
muuttuvassa yhteiskunnassamme!
Sivu 4 J Ä S E N T I E D O T E
MIESSAKIT RY:N TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT
Ammatillisuus tarkoittaa järjestö-toimijoiden ja työntekijöiden vank-kaa asiantuntijuutta, sekä toimin-nassa mukana olevien henkilöiden osaamisen ja kokemusten hyödyntä-mistä. Ammatillisuutta ylläpidetään jatkuvalla tietojen ja taitojen kehit-tämisellä kokemuksesta oppimisen ja täydennyskoulutuksen kautta.
Sukupuolisensitiivisyydellä tar-koitamme sukupuolten ominaislaa-tujen ja kokemistapojen huomioi-mista. Näiden rakentumiseen vai-kuttavat biologiset, psykologiset, so-siokulttuuriset ja historialliset teki-jät. Miessakit ry:n toiminta perustuu sukupuolisensitiiviseen mieserityi-seen osaamiseen.
Vertaisuus on yhdistyksemme käyt-tövoima - kokemukset, kokemustie-to ja niihin pohjaava elämänviisaus ovat toimintamme ja kehitystyöm-me kivijalka. Tämä toteutuu miesten keskinäisen toiminnan, tuen, sosiaa-lisen oppimisen sekä kokemustie-don keräämisen kautta.
Kaikella toiminnalla tähtäämme
hyvinvoinnin edistämiseen.
Sivu 5 K E S Ä K U U 2 0 1 2
ISÄN TEHTÄVÄ ON VIEDÄ LAPSI MAAILMAAN
Teksti Lasse Reijomaa
Toimin täällä Lahdessa vapaaehtoisena so-vittelijana. Siltä istuimelta näen riipaisevan selvästi erään asian: Kun alaikäisellä lapsel-la menee huonosti, lähes aina isä on poissa lapsen arjesta. Ei siis tule sovittelukeskuste-luun. Ja aina, aina kun (ero)isä on paikalla, käytän omalla loivalla tavallani pienen pu-heenvuoron, jossa kehun tässä ja nyt muka-na olevaa isää. Huomaan, että kaikkia – myös äitejä ja välillä tarpeellisia tulkkeja – liikuttaa tämä sananen. Miehet katsovat mi-nuun kysyvästi; olenko tosissani. Olen. Läh-tiessä miehet puristavat kättäni aika lujaa. Paljo puhe nuorten syrjäytymisestä on mi-nun korvissani jotenkin ylhäältäpäin kat-sovaa ja luokittelevaa virkakieltä. Voin oman kouluaikaisen sekoiluvaiheeni anta-malta elämyspohjalta yhä tunnistaa nuo-ren ihmisen huikean hädän; saatavilla ole-van isän tarve on pysyvää. Isäni tarttui rat-
kaisevassa kohdassa (13 v.) niskaani, pää-sin kiinni tasoni mukaiseen oppimiseen. Se riittää syyksi muistaa isääni kunnioituksel-la. Kaikki niin ihmeesti hokevat, että ei saa syyllistää ketään. Minun mielestäni meidän miessakkilaisten täysipäisten miehen elä-män asiantuntijoiden tehtävä on myös sa-noa selvään, että moni mies laiminlyö isä-nä olemisen perustehtävän: olla mukana, kun lapsi harjoittelee voimaansa ja elä-määnsä tottumista, omien mahdollisuuksi-ensa löytämistä. Siinä hommassa ei ole tar-jolla suuria pikavoittoja, mutta siinä on paljon syvää tyydytystä myös miehelle it-selleen. Tasa-arvoasian miesjaostossa aikanaan puhuimme paljon isän roolista, ja näen kai-ken hyvin selvästi: miehen, isän tärkein tehtävä siittämisen jälkeen on irrottaa lap-si äidistään, viedä pentu pesästä ulos kat-selemaan ja kokemaan maailmaa. Saan olla onnellinen mies, kun sukupiirini nuoret isät jotenkin aika vaistomaisen var-masti vievät lapsiaan uimaan ja retkelle, opettavat ajamaan pyörällä ja hiihtämään, käyttäytymään muut huomioivalla tavalla ravintolassa, teatterissa ja elokuvissa, ta-vaamaan vaikeita sanoja, käymään julki-sessa vessassa, kävelemään pelotta mutta valppaina sekä liikenteessä että luonnossa. Tämä ei ole kallista välineurheilua, vaan aineettomien lahjojen antamista. Ja nyt, kun 10 lasta kutsuu minua isoisäksi, minulle mahdollinen mukanaolo 1–12 -vuotiaiden elämässä on kaikessa tavalli-suudessaan hyvin toimiva sapluuna. Se te-kee minut onnelliseksi vanhenevaksi mie-heksi. ■
J Ä S E N T I E D O T E Sivu 6
UUSI MIES SAKKEIHIN
Olen Kimmo Saastamoinen, huhtikuun alussa Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -hankkeessa aloittanut projektityöntekijä. Vastuualueeseeni kuuluu syrjäytymisvaa-rassa olevien ja erityistä sosiaalista tukea yksilöllisen kotoutumisprosessinsa eri vai-heissa tarvitsevien pakolais- ja maahan-muuttajataustaisten miesten tukihenkilötoi-minnan suunnittelu ja koordinointi sekä va-paaehtoispohjalta työskentelevien tukihen-kilömiesten kouluttaminen.
Vapaaehtoismiehet tekevät korvauksetta arvoltaan korvaamattoman käytännön työn ja ovat maahanmuuttajamiesten arjen tukihenkilöinä toimiessaan silmämme ja korvamme kentällä. Projektityöntekijän roolissani tulen kunnioittamaan vapaaeh-toisiamme kuulemalla heidän toiveitaan tukihenkilötoiminnan kehittämisestä ja tuomalla nämä toiveet käytäntöön kohde-ryhmän tarpeita vastaaviksi.
Olen koulutukseltani ammattikorkeakou-lusta lähitulevaisuudessa valmistuva sosio-nomi. Opintojeni välityksellä sisäistetty ammatillinen kompetenssini liittyy ensisi-jaisesti sosiaaliohjaukseen ja erilaisten ih-mis- ja ikäryhmien kanssa tapahtuvaan vä-littömään asiakastyöhön. Järjestötehtävät ovat oman työn suunnittelun rinnalla mi-nulle verrattain uusi ja tuntematon osa so-siaali- ja terveysalan loputonta työmaata, joskin olen syventynyt järjestö- ja projekti-toiminnan organisoimiseen, arviointiin ja seurantaan osana kriminaalihuollon puo-lella suoritettua harjoittelujaksoa. Kasva-essani suuriin saappaisiini pyydän ja toi-von työtovereiltani ja läheisimmiltä sidos-ryhmiltä kärsivällisyyttä.
Löysimme toisemme Miessakit ry:n ja Vie-raasta Veljeksi -hankkeen kanssa sattumal-
ta syksyllä 2010. Yhteiset intressimme kohtasivat, kun hanke etsi harjoittelijaa ja minä harjoittelupaikkaa, jonka toiminta vastaisi tuolloin työn alla olleen monikult-tuurinen ammatillisuus -opintokokonai-suuden sisältöä. Miessakeissa vietetty kah-deksanviikkoinen oli ammatillisen kehitty-misen ja erityisesti sosiaalisen omatuntoni vahvistumisen kannalta opintojeni rikkain-ta aikaa. Kieli- ja oppimisryhmien ohjaami-nen oli myös ensikosketukseni mies- ja maahanmuuttajatyöhön.
Järjestötyöskentelyn tarjoamien henkilö-kohtaisten kehittymismahdollisuuksien ja haasteiden lisäksi minua ajaa nykyisessä tehtävässäni eteenpäin mahdollisuus yh-distää taustoiltaan ja syntyperältään erilai-sia miehiä sekä tukea heitä elämiensä kuormittavissa käännekohdissa. Uskon, että hartaalla pieteetillä toteutettu työ ja eri toimijoiden kollektiivinen missio vai-kuttavat vähentävästi kulttuurien ja suku-puolten vastakkainasetteluun.
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 7
On todettava, että Vieraasta Veljeksi tavoit-taa nykyisessä muodossaan vain murto-osan niistä pakolaistaustaisista ja maahan muuttaneista miehistä, joille sen toimin-nasta olisi välitöntä hyötyä. Koen asian kui-tenkin niin, että pienen ja ketterän kolman-nen sektorin palveluntarjoajan alaisuudes-sa toimivana projektina voimme yhä kehit-tää aiempina hankevuosina omaksuttuja rakenteita, hioa palvelusta ehyemmän ko-konaisuuden ja tehdä ennakkoluulotonta yhteistyötä muiden maahanmuuttajatyön asiantuntijoiden kanssa taataksemme pro-jektille perustellun jatkon, jolloin tavoittaa runsaammin kohderyhmän edustajia. Ideo-logisten kannanottojen ja yhteiskunnalli-sen mielipidevaikuttamisen sijaan panos-tamme kotoutumista edistävään laaduk-kaaseen palveluun, jonka yksilötason vai-kuttavuus on satunnaista blogikirjoitusta tai poliittista pamflettia suurempi.
Olen syntynyt Kajaanissa heinäkuussa 1987. Jyväskylässä vietetyn ja sosiaalialalle johdattaneen siviilipalvelusvuoden jälkeen muutin Helsinkiin syksyllä 2007, ja olen työskennellyt sittemmin sosiaalialan kor-keakouluopintojeni sivussa muun muassa muuttomiehenä, lastensuojelun ohjaajana sekä hoitajan sijaisena ikääntyvien kehitys-vammaisten ryhmäkodissa. Vapaa-aikanani soitan rumpuja, kerään vinyylilevyjä sekä viihdyn ihmisten ja kulttuurin seurassa. Ur-heilun puolelta suosikkejani ovat nyrkkeily ja kestävyysjuoksu. Juoksin päättyneenä keväänä ensimmäisen puolimaratonini rohkaisevalla ajalla 1:46:31.
Pidän seuraavasta ajatuksesta: ”Ihmisen kyky empatiaan ei ole synnynnäistä. Se on katoava luonnonvara, jota tulee kehittää ja vaalia.” ■
VIERAASTA VELJEKSI –TUKIHENKILÖKOULUTUS Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -projekti, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö ja Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kidutettu-jen kuntoutuskeskus toteuttavat yhteistyönä koulu-tuskokonaisuuden, jossa koulutetaan 12 syntysuo-malaista tai Suomeen hyvin kotoutunutta miestä pakolaistaustaisten miesten tukihenkilöiksi. Sinustako Vieraasta Veljeksi -tukihenkilö? Etsimme kaiken ikäisiä tukihenkilönä toimimisesta kiinnostuneita ja siihen kykeneviä tasapainoisia mie-hiä, joiden elämäntilanne sallii tukisuhteen aktiivi-sen ylläpitämisen. Tukihenkilökoulutukseen osallis-tuminen ja tukihenkilönä toimiminen eivät vaadi aiempaa kokemusta tai koulutustaustaa. Vieraasta Veljeksi -tukihenkilötoiminta perustuu vapaaehtoi-suuteen, vilpittömään auttamisen haluun ja luotta-muksellisuuteen. Mitä koulutus sisältää? Koulutus tarjoaa perustiedot tuettavien henkilöiden asemasta Suomessa, kulttuurishokeista ja miesrooli-en muutoksista, kidutuksen ja äärikokemusten vai-kutuksesta sekä psykologisen tuen erityistarpeesta, joiden lisäksi harjoitellaan asiakaskohtaamisen pe-rustaitoja pari- ja ryhmämuotoisesti. Mitä Vieraasta Veljeksi -tukihenkilöltä odotetaan? Koulutuksen päätyttyä tukihenkilöiltä odotetaan val-miuksia kohdata tuettava henkilö kokonaisvaltaises-ti tämän kotoutumiseen ja psykososiaaliseen toimin-takykyyn liittyvät erityispiirteet huomioon ottaen. Vuoden mittainen tukisuhde solmitaan koulutuksen päätyttyä. Tukihenkilö ja tuettava sopivat tukisuh-teen sisällöstä ja tapaamisten ajankohdista itse. Milloin ja missä? Koulutuskokonaisuus koostuu kuudesta eri kerrasta (yht. 22 h) välillä 1.9.-4.10.2012 paikkana Miessakit ry:n koulutussali Helsingissä. Koulutuskertojen yh-teiskesto on 22 tuntia. Tämän osallistujille ilmaisen koulutuksen hakuaika päättyy 12.8. 2012. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.miessakit.fi/fi/vieraasta_veljeksi
J Ä S E N T I E D O T E Sivu 8
VALTIOSIHTEERI LINDÉN:
ISILLE KUULUVIA PERHEVAPAITA LISÄTTÄVÄ
EHDOTA VUODEN ISÄÄ
Vuoden isä-palkinnon ehdokasasettelu on käynnistynyt. Palkinto on tunnus-tus isälle, joka on toiminnallaan edistä-nyt isyyden arvostusta ja isän vahvem-paa roolia perheen arjessa. Isänpäivää vietetään 11.11.2012. Pal-kintotilaisuus järjestetään 7.11.2012 myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Palkinnon luovuttaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.
Voit ehdottaa ansioitunutta isää palkin-non saajaksi 31.8.2012 mennessä. Eh-dokkaita voi esittää valmistelussa mu-kana olevien järjestöjen kautta.
Tulleet ehdotukset käsitellään Väestö-liiton koordinoimassa valmistelutyö-tyhmässä, jonka työskentelyyn osallis-tuvat Mannerheimin Lastensuojeluliit-to ry, Miessakit ry, Monikulttuuriyhdis-tys Familia Club ry, Nytkis ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Vanhem-painliitto ry ja Yhden vanhemman perheiden liitto ry.
Yhteydenotot ja ehdotukset [email protected]
Lisätietoja Vuoden isä -palkinnosta www.stm.fi/lapset/perhepolitiikka/tyo_ja_perheelama/vuodenisa
STM tiedote 23.05.2012
"Toimiva perhevapaajärjestelmä antaa niin äideille kuin isillekin mahdollisuuden hoi-taa pientä lasta. Paras tulos saadaan, kun osa perhevapaista korvamerkitään isille. Haluamme lisätä isille merkittyjä vapaita ja joustavoittaa niiden käyttöä" totesi val-tiosihteeri Jarmo Lindén puhuessaan tä-nään OECD:n ministerikokouksessa Parii-sissa. Lindénin mukaan työn ja perheen yhteen-sovittaminen on etusijalla, kun halutaan lisätä naisten työssäkäyntiä. "Laadukas, kohtuuhintainen päivähoito takaa, että molemmat vanhemmat voivat käydä työs-sä." Miesten ja naisten välisten palkkaerojen pienentämisessä työmarkkinajärjestöt ovat Lindénin mukaan avainasemassa: "Ilman työmarkkinajärjestöjen panosta hallituksella on vain vähän keinoja käytet-tävissään. Myös työpaikkatasolla sopi-musosapuolten tietoisuutta samapalkkai-suudesta pitäisi vahvistaa. Työmarkkinoi-den sukupuolittunutta jakoa on murretta-va muun muassa rohkaisemalla naisia ja miehiä kouluttautumaan toisen sukupuo-len hallitsemalle alalle." Hallitus valmistelee parhaillaan vuoteen 2015 ulottuvaa tasa-arvo-ohjelmaa, johon kootaan tärkeimmät tasa-arvotoimet. Lindén toivoo entistä laajempaa sitoutu-mista tasa-arvotavoitteisiin. "Tasa-arvoasioiden täytyy olla koko halli-tuksen asioita, ei ainoastaan tasa-arvoasioista vastaavan ministerin. Myös virkamiesten olisi otettava sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen osaksi nor-maalia työtään." ■
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 9
ISÄNÄ TYÖELÄMÄSSÄ
UUSIA NÄKÖKULMIA ISIEN KANSSA TYÖSKENTELYYN
Teksti Peter Peitsalo
Isätyö ja isien kohtaaminen ovat pitkälti painottuneet isän ja lapsen väliseen vuoro-vaikutukseen sekä tämän vahvistamiseen. John Donnen kuuluisaa lausetta mukaillen isyys ei kuitenkaan ole saari, vaan se raken-tuu miehen muiden elämänalueiden, eli mm. työn, parisuhteen ja vapaa-ajan kanssa kiin-teässä vuorovaikutuksessa. Tästä johtuen onkin erityisen tärkeätä, että isiä kohtaavat ammattilaiset oppivat tun-nistamaan niitä erityispiirteitä, joita isyy-den ja työelämän yhteensovittamisen kie-muroihin nykypäivänä liittyy. Keskeisiä kysymyksiä ovat kuinka nykyinen perhe-vapaajärjestelmä mahdollistaa, mutta myös haastaa isien jäämisen kotiin lasten kanssa, ja miten miesten erilaiset maskulii-niset roolit sekä näihin liittyvät odotukset asettuvat isyyden kanssa suhteeseen. Näitä kysymyksiä tarkastellaan ja selkeyte-tään Lahden ammattikorkeakoulun ja Miessakit ry:n viime joulukuussa käynnis-tämässä, ESR-rahoitteisessa Isänä työelä-mässä -projektissa. Projektin tavoitteena on edistää isäystäväl-listä työkulttuuria sekä lisätä tietoisuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamises-ta ja perhevapaiden käytöstä. Projektin keskeisimmät kohderyhmät ovat lapsiper-heiden kanssa työskentelevät ammattilai-set, isät ja tulevat isät sekä yrittäjät, esi-miehet ja henkilöstövastaavat.
Projektin keskeisenä tehtävänä on järjes-tää useita eri seminaareja ja koulutuksia ympäri Suomen. Projektissa järjestetään myös avoimia foorumeita, jonne kaikki ai-healueesta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan isyyden ja työelämän yhteensovittamisesta. Projektitoimintojen avulla herätetään miesten kanssa toimivat tahot pohtimaan omista näkökulmistaan isyyttä ja sen tuke-mismahdollisuuksia, sekä myös sitä, min-kälaisia etuja isyyden tukemisesta on per-heille ja työelämälle. Tehtävä on haasteelli-nen, mutta samalla mielenkiintoinen. On-neksi joukossa on jo nyt mukana eri toimi-alojen rautaisia ammattilaisia, jotka tarjoa-vat varmasti uutta ja mielenkiintoista tie-toa sekä herättävät kuulijat pohtimaan isyyden merkitystä monesta eri näkökul-masta. Ensimmäinen isompi ja kaikille avoin ta-pahtuma oli 14.5.2012 järjestetty Isänä työelämässä -seminaari (HTC Helsinki), joka kokosi merkittävän joukon asiantunti-joita pohtimaan nykypäivän isyyttä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen keskeisiä kysymyksiä. Seminaarin tiivistel-mä ja lisätietoja projektista löytyy osoit-teesta www.lamk.fi/isanatyoelamassa. ■
J Ä S E N T I E D O T E Sivu 10
TOIMINTASUOMI AUTTAA LÖYTÄMÄÄN MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ
Teksti Paula Mannonen Kuva Antero Aaltonen
Hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjes-töjen toiminta Suomessa kattaa laajan kir-jon kesäleireistä vertaistukeen ja musiikki- ja liikuntaryhmiin. Tietoja tapahtumista on tähän saakka joutunut etsimään yksittäisis-tä järjestöistä, mutta nyt ToimintaSuomi.fi-portaali kokoaa niitä yhteen paikkaan. – Haluamme tuoda järjestöjen tarjonnan mahdollisimman helposti kansalaisten ja ammattilaisten ulottuville, sanoo viestintä-johtaja Sari Siikasalmi SOSTE Suomen sosi-aali ja terveys ry:stä. SOSTE vastaa verkko-palvelun käytännön toteutuksesta. ToimintaSuomesta löytyy jo pitkälti toista tuhatta tapahtumaa ja Siikasalmen mu-kaan lisää tulee koko ajan. Perinteisten so-siaali- ja terveysjärjestöjen ohella portaa-lissa kerrotaan myös muun muassa liikun-ta-, kulttuuri- ja ympäristöjärjestöjen ja seurakuntien toiminnasta. Järjestöt voivat ilmoittaa portaalissa myös vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Tou-kokuun alussa kansalaisille oli tarjolla lä-hes 900 tehtävää tukihenkilötoiminnasta kukkien kasteluun. Vastaava palvelu toimi EU:n vapaaehtoistoiminnan vuonna 2011 tuntitili.fi-sivustossa, mutta teemavuoden jälkeen mandaatti siirtyi ToimintaSuomel-le. Lomakunnan tapahtumat kännykkään ToimintaSuomen ei ole tarkoitus jäädä pel-käksi portaalisivustoksi, vaan sen sisältöä levitetään monin tavoin edelleen. – Kansalaisten arkeen pääseminen vaatii laajaa verkkoläsnäoloa. Palvelu on tarkoi-
tus kytkeä keskeisiin muihin portaaleihin ja viedä sosiaaliseen mediaan. Yritämme päästä mukaan verkon solmukohtiin, jotta tieto leviää mahdollisimman laajalle. Esi-merkiksi valikoitujen blogien kautta voi-daan tavoittaa paljon ihmisiä, Siikasalmi kertoo suunnitelmista. Portaalin tulevaisuutta ovat myös paikan-nus- ja karttapalvelu sekä mobiilisovelluk-set. Niiden valmistuttua käyttäjä löytää kännykän tai tablettitietokoneen avulla helposti oman paikkakuntansa tapahtumat ja voi jakaa tietoa tuttavilleen. Siikasalmen mielestä ToimintaSuomi avaa verkossa ovia myös uusiin paikkoihin, jois-sa järjestöjen toiminta ei vielä näy riittä-västi kaikessa kirjossaan. Portaali on esi-merkiksi jo nyt mukana Raha-automaatti-yhdistyksen Facebook-kampanjassa. – Nuoret etsivät ja jakavat asioita Face-bookissa ja järjestöjen on siksi tärkeää olla siellä mukana. Uusi yhteisöllisyys vaatii perinteisen toiminnan ja sitoutumisen rin-nalle myös kevyempiä osallistumisen muo-toja. ToimintaSuomi antaa hyvän mahdolli-suuden niiden kehittämiseen. Vertailumahdollisuus palvelee käyttäjää Leirikesä ry:n toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Pohjola tarttui keväällä mahdollisuu-teen saada järjestönsä tapahtumat mukaan ToimintaSuomeen. – Näkyvyys alan keskeisillä foorumeilla on meille tärkeää. Toivomme, että sekä per-heet että ammattilaiset löytävät tätä kautta tietoa lasten kesäleireistä.
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 11
Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on Pohjolan mielestä yksi tärkeä portaalin kohderyhmä. Järjestöjen toiminta suuntau-tuu usein vähävaraisille ihmisille, jotka ei-vät kustannusten pelossa välttämättä tule edes etsineeksi loma- tai harrastusvaih-toehtoja. Koulukuraattori tai sosiaalityön-tekijä voi silloin antaa vinkin järjestöjen tarjonnasta. Tavallisesti kukin järjestö tiedottaa toimin-nastaan omien kanaviensa kautta, mutta Pohjola pitää yhteisesiintymistä hyvänä ajatuksena. – Mahdollisuus verrata tapahtumia palve-lee käyttäjää. Tykkään itsekin siitä, että asioita ei tarvitse etsiä kymmeniltä net-tisivuilta, vaan tiedot löytyvät yhdestä pai-
kasta. Järjestöjen on sitten mietittävä, mi-ten ne erottuvat joukosta ja pärjäävät kil-pailussa. Vertailumahdollisuus kannustaa Pohjolan mielestä kehittämään toiminnan laatua. Siikasalmi näkee saman periaatteen päte-vän myös tiedotukseen. – Palvelu täydentää ja rikastuttaa järjestö-jen viestintää erityisesti sosiaalisessa me-diassa. Samalla itse kukin joutuu pohti-maan, miten oman tapahtuman saa parhai-ten esille ja miten siitä tulee uutinen. Toi-mintaSuomi auttaa järjestöjä terävöittä-mään viestintäänsä. ■ www.toimintasuomi.fi
Anna-Kaisa Pohjola (vasemmalla) ja Sari Siikasalmi näkevät ToimintaSuomi-portaalin palvelevan sekä toimintaa etsiviä kansalaisia että mukana olevia järjestöjä.
J Ä S E N T I E D O T E Sivu 12
RIITTA SUPPERI
50+ SUOMALAISEN MIEHEN MUOTOKUVA
Supperi aloitti sarjan kuvaamalla omaa isäänsä. ”Kuvatessani mietin, millaista hä-nen elämänsä todella on ja millainen se tu-lee olemaan, kun eläkepäivät ovat edessä. Mietin, miksi isästäni tuli sellainen kuin hän oli? Toteutuivatko hänen unelmansa, oliko hänen elämänsä siihen mennessä on-nistunut? Kohtaisiko hän tulevaisuudessa suomalaisen miehen ongelmat, kuten syr-jäytymisen tai alkoholisoitumisen, vai al-kaisiko hänellä seesteinen vanhuus tai pe-räti uusi nuoruus?” Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuuri-rahasto, Patricia Seppälän säätiö, Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ja Lehtikuvaajarahasto. Taiteilijatapaamiset Riitta Supperi kertoo näyttelystään keski-viikkona 23.5. klo 18 ja keskiviikkona 6.6. klo 18. Museon pääsymaksu. Opastukset Suomenkielinen yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin kello 13. Keskusteluopas pai-kalla näyttelyissä sunnuntaisin klo 14–15. Aamupäiväopastus näyttelyihin keskiviik-koisin klo 11–11.30. Museon pääsymaksu. Opastustilaukset: 09-6866 360, ti–pe klo 9–12 tai [email protected]. Lisätietoja yleisötyöstä, opastuksista, työpajoista ja ohjelmistosta Museolehtori Erja Salo 044 270 6216, [email protected]
16.5.–31.7.2012 Suomen valokuvataiteen museo Mitä miettii mies viisissäkymmenissä? Mitkä ovat hänen unelmansa ja toiveensa ja kuin-ka ne ovat toteutuneet 2000-luvun Suomes-sa? Riitta Supperin (s. 1974) muotokuvasarja 50+ puhuu suomalaismiehistä vähäeleises-ti ja kunnioittavasti. Ympäri maata otetut 95 miljöömuotokuvaa käsittelee tavallis-ten”, 50–59-vuotiaiden miesten elämää ja sen murroskohtia. ”Tutkin sitä osaa suomalaisista, joita ei juuri mediassa näy. Viisikymppinen mies on unohtunut aikakausilehtimaailmasta, jossa hurmioituneet naiset pääsevät ylistä-mään uutta nuoruuttaan. Myös sanomaleh-tien sivuille viisikymppinen mies kelpaa vain gallupiin. Viisikymppiset poliitikot ja yritysjohtajat tosin näkyvät senkin edestä”, Riitta Supperi kirjoittaa työstään.
Riitta Supperi: Pekka Melto, 57, Kotka
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 13
Riitta Supperi: Risto Voutilainen, 59, Vartiala
Lisätietoja näyttelyistä Vs. intendentti Kati Lintonen 050 518 7619, [email protected] Vs. amanuenssi Reetta Haarajoki 050 432 7562, [email protected]
Näyttelyt avoinna ti–su klo 11–18, ke 11–20. Pääsymaksut 6 / 4 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi Paikka Suomen valokuvataiteen museo Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G, Helsinki
www.valokuvataiteenmuseo.fi
M
IESS
AK
IT R
Y:N
JU
LK
AIS
UJA
T
ILA
UK
SE
T W
WW
.MIE
SSA
KIT
.FI
MIESSAKIT RY
EROSTA ELOSSA TIEDOTTAA
J Ä S E N T I E D O T E Sivu 14
EETU-tukihenkilötoiminta laajenee
Jo neljätoista EETUa eli Erosta Elossa –vertaistukihenkilöä on koulutettu tuke-maan erokriisin keskellä painivaa eromies-tä. Eetuja on nyt Tampereella, pääkaupun-kiseudulla ja Lahdessa. Suuri osa koulute-tuista on jo päässyt kentälle testaamaan taitojaan. EETU-koulutus tarjoaa perusvalmiudet toi-mia eromiehen vertaistukijana ja lisää ym-märrystä käsitellä entistä paremmin paitsi tuettavan myös omia tunteitaan. Koulutus sisältää päivän mittaisen perusjakson ja kolme syventävää iltaistuntoa. Lisäksi lu-vassa on seurantatapaamisia, lisäkoulutus-ta ja virkistystä. Syksyn 2012 aikana EETUja valmistuu li-sää ainakin Jyväskylästä. Myös Turkuun ja Seinäjoelle on alustavat suunnitelmat jär-jestää EETU-koulutus. Vähitellen tukihen-kilöverkosto levittäytyy koko maahan. Alustavien palautteiden mukaan toisen eromiehen auttaminen on ollut EETUille erittäin myönteinen kokemus. Lisätietoja Kari Vilkko, erotyöntekijä Miessakit ry, Tampereen toimipiste 044 751 1341 (varmimmin ark. klo 9-12) [email protected]
Eroryhmäohjaajaksi kouluttaminen käynnistyi Miessakeilla on ollut eroryhmätoimintaa nyt kuuden vuoden ajan. Niin kuin kaikki uusi toiminta lähtee kokeilemisesta ja ke-hittämisestä, niin on myös ollut miehille suunnatun eroryhmämallin kanssa. Toi-minta on vuosien saatossa laajentunut kymmenelle paikkakunnalle ympäri Suo-mea ja viime vuoden loppuun mennessä aktiivisia ohjaajia oli toiminnassa mukana viisitoista. Saadaksemme lisää draivia toiminnan laa-jenemiseen uusille paikkakunnille sekä vahvistaaksemme ja varmistaaksemme eroryhmätoiminnan tasaisen ja hyvän laa-dun, pidettiin toukokuun alussa ensimmäi-nen valtakunnallinen Eroryhmäohjaaja –koulutus. Koulutus perehdyttää ohjaajaksi haluavat Miessakkien eroryhmämalliin; sen rakenteisiin, teemoihin ja niiden sisäl-töihin, ja antaa valmiudet toteuttaa miehil-le räätälöityä eroryhmää. Kokemus oli kannustava. Seitsemän miestä opiskeli vuorovaikutteisesti Annankadulla kahden päivän ajan. Koulutuksen satona saimme uusia ohjaajia muun muassa Ou-luun, Joensuuhun, Jyväskylään, Tampereel-le ja Lahteen. Näin pystymme lähitulevaisuudessa vas-taamaan kovasti lisääntyneeseen kysyn-tään eri puolilla Suomea. Lisätietoja Jouni Linnankoski, erotyövastaava Miessakit ry, Helsingin toimipiste 044 751 1333 [email protected]
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 15
MIESSAKIT RY—MIESTYÖN OSAAMISKESKUS
KOULUTTAUDU MIESRYHMÄNOHJAAJAKSI
Kenelle Hyvinvointipalveluiden ammattilaisille se-kä miehille, jotka ovat kiinnostuneita oh-jaamaan Miessakit ry:n miesryhmiä. Kesto 30h (4 lähiopetuspäivää á 6½h + 4h itse-näistä työskentelyä) Menetelmät Koulutus pitää sisällään luentoja, pari- ja ryhmäkeskusteluja sekä käytännön harjoi-tuksia. Hinta 250 € (alv. 0 %) Hinta sisältää koulutusmateriaalin lisäksi aamu- ja iltapäiväkahvit.
Seuraavan koulutuksen ajankohta 26.-27.9. ja 9.-10.10.2012 klo 9.00-15.30 Paikka Miessakit ry koulutussali Annankatu 16 B 28, Helsinki Ilmoittautuminen ja lisätiedot Miessakit ry / Miestyön Osaamiskeskus Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki 09 6126 6218 [email protected] www.miessakit.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään. Koulutuksessa rajoitettu osallistujamäärä.
MIESRYHMÄNOHJAAJA I Koulutus antaa yleiset valmiu-det erilaisten ryhmien ohjaami-seen, mutta keskittyy erityisesti miesryhmiin ja niiden erityis-piirteisiin. Koulutus perehdyttää myös miestyöhön ryhmätoiminnan kautta.
Miessakit ry ylläpitää valtakunnallista yhdysmiesten verkostoa paikallisen miestoiminnan tukemiseksi. Yhdysmiehiin voi olla yhteydessä tiedustellakseen tarkemmin yhdistyksen toiminnasta ja muista mahdollisista miehille suunnatuista palveluista.
MIESSAKIT RY:N YHDYSMIESVERKOSTO
K E S Ä K U U 2 0 1 2 Sivu 16
Somero Voitto Vieraankivi 050 566 4116 [email protected]
Kerava Esko Porola 040 527 4517 [email protected]
Sastamala Seppo Laakso 050 511 7725 [email protected]
Hartola Markku Palm 0400 49 2222 [email protected]
Mäntsälä Risto Nuutinen 0400 174 414 [email protected]
Tampere Pekka Huttunen 0500 794 794 [email protected]
Ylä-Savo Raimo Reinikainen 0400 881 166 [email protected]
Lahti / Orimattila Timo Pesonen 040 579 7978 [email protected]
Turku Pekka Anttila 041 533 5741 [email protected]
Joensuu Onni Voutilainen 050 365 6138 [email protected]
Porvoo Veli-Pekka Mälkiäinen 050 555 0556 [email protected]
Kouvola Kari Vakkilainen 0400 556 388 [email protected]
Jyväskylä Mika Kanervo
050 375 6333 [email protected]
Riihimäki Markku Alhorinne 050 339 8059 [email protected]
Vaasa Patrik Martonen 044 5151 663 [email protected]
Järvenpää Risto Salovaara 040 537 2038 [email protected]
Rovaniemi Jouni Syväjärvi 040 731 9356 [email protected]
Rovaniemi Pekka Hakala 040 410 7534 [email protected]
Pääkaupunkiseutu Sami Koikkalainen 040 731 2021 [email protected]
