Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Uusiutuva energia Fortumin liiketoiminnassa
Esa Hyvärinen 19.4.2016
Fortum – Puhtaan energian edelläkävijä
2
Muutos kohti aurinkotaloutta on käynnissä
3
Fortumin sähkön- ja lämmöntuotanto
4
Maakaasu 32%
Vesivoima 33%
Hiili 4% Biopolttoaineet 1%
Ydinvoima 30%
Fortumin sähköntuotanto
75,9 TWh vuonna 2015 (Sähkön tuotantokapasiteetti 13 692 MW)
Jäte 1%
Lämpöpumput, sähkö 1%
Biopolttoaineet 6%
Maakaasu 75%
Hiili 15%
Öljy 1% Turve 1%
Fortumin lämmöntuotanto
32,2 TWh vuonna 2015 (Lämmön tuotantokapasiteetti 16 611 MW)
Sisältää Fortumin osakkuusyhtiön Fortum Värme; sähköntuotanto 1.2 TWh (kapasiteetti 639 MW) ja lämmöntuotanto 7.5 TWh (kapasiteetti 3 891 MW).
Sähköntuotanto Euroopassa perustuu vesi- ja ydinvoimaan – lämmöntuotannossa käytössä laaja polttoainevalikoima
5
Vesivoima 49%
Hiili 3%
Muu 1%
Ydinvoima 44%
Jäte 1% Biopolttoaineet 2%
Fortumin sähköntuotanto Euroopassa
51,3 TWh vuonna 2015 (Sähkön tuotantokapasiteetti 9 413 MW)
Öljy 2% Turve 2%
Jäte 19%
Maakaasu 3%
Biopolttoaineet 24%
Lämpöpumput, sähkö 20%
Hiili 29%
Muu 1%
Fortumin lämmöntuotanto Euroopassa
13,9 TWh vuonna 2015 (Lämmön tuotantokapasiteetti 7 806 MW)
Fortumin uusimmat investoinnit uusiutuvaan energiaan - Vuosina 2013-2015 investoinnit yhteensä 470 MEUR
6
Vesivoima, MW Sähkö Valmis
Perusparannukset ~50 2013-2016
Tuulivoima
Blaiken, Ruotsi 30 12
2013 2016
Uljanovsk, Venäjä 35 2017
Solberg, Ruotsi 75 2018
Aurinko, Intia
Rajasthan 5 2013
Madhya Pradesh 10 2015
Bhadla Rakentaminen alkamassa 70
Paragada Suunnittelu alkamassa 100
Osakkuusyhtiöiden investoinnit Värtan, Ruotsi, bio-CHP (50,1 % omistusosuus) 130 280 2016
Naantali, Suomi, bio-CHP (49,5 % omistusosuus) 142 244 2017
Kaunas, Liettua, jäte-CHP (49 % omistusosuus) 24 71 2019
Biolaitokset, MW Sähkö Lämpö Valmis
Klaipeda, Liettua, jäte-CHP 20 60 2013
Järvenpää, Suomi, bio-CHP 23 63 2013
Jelgava, Latvia, bio-CHP 23 45 2013
Brista, Ruotsi, jäte-CHP 20 57 2013
Vermo, Suomi, pyrolyysiöljymuutos 90 2015
Kivenlahti, Suomi, pellettimuutos 80 2016
Zabrze, Puola, jäte/ hiili-CHP 75 145 2018
Joensuu, Suomi, pyrolyysiöljylaitos, 50 000 tn/a 2013
Yhteensä 457 1 135
Energiakatsauksen esittely
Kari Kankaanpää, Fortum 19.4.2016
Fortum – merkittävä biomassan käyttäjä
• Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m3), lähivuosina kasvua 50 %
• Biomassan osuus ¼ lämmityspoltto-aineistamme EU-alueella
• Metsäbiomassan osuus 80 %, metsäbiomassasta 84 % haketta
• Hankinta-alue: Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Venäjä, Valko-Venäjä
• Sertifiointi hankintaketjuissa (Tukholma, Joensuu) – Vuonna 2016 yhtenäistämme
sopimusvaatimuksia ja pyrimme asettamaan tavoitteen sertifioidun puun käytölle
8
Biomassan käyttö (TWh) vuonna 2015 (metsä- ja peltobiomassa)
Maailman suurin biomassaa käyttävä CHP-laitos Tukholmassa • 1,700 GWh lämpöä ja
750 GWh sähköä vuodessa – 190 000 kotitaloudelle.
• 100% biomassaa – 2,4 TWh (1 milj. k-m3) vuodessa.
• Globaali CO2 –vähennys 650 000 t/a.
• Polttoaine Ruotsista, Suomesta, Baltiasta ja Venäjältä. Pääasiassa meriteitse (60%) ja rautateitse (40%).
• Investointikustannus 480 milj. euroa.
9
10
Biomassan uhkia ja mahdollisuuksia
BIOMASSA
Mahdollisuus Haaste/uhka Ratkaisu
• Uusiutuvuus ja hiilineutraalisuus
• Paikallisuus ja kilpailu- kyky
• Monikäyttöisyys
• Kestävän biomassan määrittely
• Tukijärjestelmien logiikka ja kirjavuus
• Kilpailu, saatavuus eri käyttötarkoituksiin
• Yhteiset EU-laajuiset kestävyyskriteerit
• Markkinaehtoisuus, tukien harmonisointi ja selkeys
• Biomassamarkkinan tehostaminen
Biomassa lämmön ja sähkön tuotannossa
11
Metsä- ja peltobiomassan käyttö lämmön- ja sähköntuotantoon EU:ssa
Biomassan käyttö eri sektoreilla EU:ssa vuonna 2013
• Uusiutuva, pitkälti paikallinen ja hiilineutraali energianlähde
• Korvaa fossiilisia polttoaineita sekä lämmityksessä, jäähdytyksessä, sähköntuotannossa että liikenteessä
• EU:ssa – Metsäbiomassa 70 % biomassan käytöstä. – Tuonnin osuus 3 %, pääasiassa Pohjois-
Amerikka ja Venäjä. – Viidenneksen kasvu 2020 mennessä
• Suomessa bioenergian osuus 2014: – Noin ¼ kokonaisenergiasta – Sähköntuotannosta 13 % – Kaukolämmöstä ja CHP:sta 31 %
Biomassamarkkinan toimintaa tehostettava
• Tasapuoliset kilpailuedellytykset, ei poliittista puuttumista markkinoihin.
• Biomassan energiakäytön ja teollisen käytön välillä ei ristiriitaa.
• Metsäbiomassan tarjontaan vaikuttavia tekijöitä ja rajoituksia ovat mm. työntekijöiden ja koneiden saatavuus, metsänomistajien myyntihalukkuus, kestävyyden määrittely ja metsäteollisuuden hakkuiden kehitys.
• Investoinnit biomassan tuotantoketjuihin edellyttävät vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä.
• Kannustimet ja koulutus metsänomistajille. • Harvennuspuun ja hakkuujätteen talteenoton
tehostaminen ja nuorien metsien kunnostuksen tukeminen.
12
Biomassan kestävyys – Fortumin näkemys • Yhtenäiset ja sitovat, bioenergian alkuperään kohdistuvat
kriteerit olomuodosta tai käyttötarkoituksesta riippumatta. • Kriteereiden keskeinen sisältö:
– vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin – resurssitehokkuus – varmistus biomassan hankinnasta sallituilta alueilta – biomassa tuotettu kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti
• Tavoitteena globaalit kestävyyskriteerit, mutta vähintäänkin EU:n tasoiset, vastavuoroisesti hyväksytyt periaatteet.
• Kestävyyden osoittaminen esim. kansallisella tai alueellisella riskinarvioinnilla tai vapaaehtoisella kestävyysjärjestelmällä.
• Olemassaolevan lainsäädännön hyödyntäminen, mm. kestävä metsänhoito.
• Kestävyyskriteereiden soveltamisala >20 MWth energiantuotantolaitokset.
13
Bioenergian tukijärjestelmät – Fortumin näkemys
• Biomassan käyttöä tulee edistää markkinaehtoisesti EU:ssa. – Päästökauppa pääasiallinen keino ohjata
biomassainvestointeja ja polttoainevalintoja – Siirtymävaiheessa alueellinen tai EU-tason
harmonisoitu tukijärjestelmä • Mikäli tukijärjestelmiä jatketaan, niiden tulee olla
teknologianeutraaleja ja harmonisoituja. • Tuki bioenergian innovaatioihin sekä T&K-
toimintaan, erityisesti uusien bioenergia-teknologioiden kaupallistamiseen ja markkinoille saattamiseen.
• Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla (liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous) saatetaan tarvita edistämistoimia.
14
Kestävämpää ja vähemmän tuettua BIOMASSAA