Upload
timoaro
View
414
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030Miten pitäisi varautua palveluiden järjestämisessä?
Kehittämispäällikkö Timo Aro, 21.5.2012, Ulvila
© Timo Aro 2012
Ei vielä niin kovin kauan sitten…
© Timo Aro 2012
””Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja
verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta
soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka
pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 %
valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu!”
-Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunginjohtaja -
Sisältö
Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030
Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen
© Timo Aro 2012
1.Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030
© Timo Aro 2012
Alue- ja väestönkehityksen kuva keväällä 2012?
-
12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 2/3 osaa (68,5 %) Suomen BKT:sta vuonna 2010 ja neljä suurinta kaupunkiseutua puolet (51 %)
Yli neljä viidesosaa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla
Aluerakenne pirstoutunut: 146 alle 5 000 asukkaan kuntaa (10 % väestöstä) ja 8 yli 100 000 asukkaan kaupunkia (34 % väestöstä). Joka kolmannessa (104) kunnassa syntyi alle 30 lasta vuodessa vuonna 2011.
Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta
Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat 160 000 hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa–linjan sisäpuolella
© Timo Aro 2012
Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010
Muuttovoitot keskittyivät:
-a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin
-b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle
-C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille
© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuuHelsingin ja Tampereen välisen kasvu-käytävän vaikutusalueella asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan
muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010
© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
© Timo Aro 2012
Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030
Porin huoltosuhde 54,9 vuonna
2010
Porin huoltosuhde 79,4 vuonna 2030 (paras
Porin kaupunki-seuduulla
© Timo Aro 2012
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Luvia Merikarvia Pomarkku Pori Ulvila
2010 2020 2030
© Timo Aro 2012
Väestöllinen huoltosuhde Porin Yt-alueella 2010-2030
Huom! Joka kolmannessa kunnassa (119) ei-työikäisten määrä ylittää työikäisen määrän vuonna 2030
14,9
-47,518,2
-3835,8
6,2
-62,7
-11,8
2,1
-9,7
1,6
-1,7
-3,9
-4,8
-22,8
-5
-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60
Luvia
Merikarvia
Pori
Pomarkku
Ulvila
Harjavalta
Siikainen
Nakkila
Väestönmuutos % vuosina 1960-2030
Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 %
Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina 2010-2030
Vuosina 1960-2010 väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa.
Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina 2010-2030
Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030!
Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012
-600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200
Pori
Ulvila
Nakkila
Harjavalta
Merikarvia
Pomarkku
Luvia
Siikainen
Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Nettosiirtolaisuus
Väestönkehityksen osatekijät Porin seudulla 2005-2010
Porin kaupunki on saanut
muuttovoittoa 1369 hlöä
vuosina 2005-2011
Porin muutto-voitosta 51 % siirtolaisuudesta
ja 49 % maassa-muutosta
© Timo Aro 2012
Väestönkehitys ikäryhmittäin Porin perpusturvan Yt-alueella 2010-2030
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
16000
0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 yli 85 v.
2010 2020 2030Lasten määrä
vähenee – 178 henkilöllä vuosina
2010-2030
Nuorten (15-24) määrä vähenee –1 100 henkilöllä
vuosina 2010-2030
Aktiivi-ikäisten (25-64) määrä
vähenee – 7600 henkilöllä vuosina
2010-2030
Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa
9402 henkilöllä vuosina
2010-2030
Yli 85-vuotiaiden määrä nousee
2500 hlöstä 5400 henkilöön 2010-
2030
© Timo Aro 2012
0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat
Yli 65-vuotiaat
20,9 %vuonna2010
0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat
Yli 65-vuotiaat
27,3 %vuonna2020
0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat
Yli 65-vuotiaat
© Timo Aro 2012
30,2 %vuonna
2030
Yli 65-vuotiaat Porin Yt-alueella 2010-2030
8,5
15,6
9,5
13,2
7,9
10,6
14,3
9,3 9,7
18,2
22,8
17,418,1
17,3
21,8
23,3
18,1 17,8
0
5
10
15
20
25
Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSIKUNTA
Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja 2030
Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 %
Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS:
Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa 2010. Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle.
Yli 75-vuotiaiden osuus nousee 14,4 %:iin väestöstä koko maassa 2030. Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon
Porin alueella yli 75-vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön
Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna 2030. Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin
© Timo Aro 2012
Porin seudulla noin joka kymmenes asukas on tällä hetkellä yli 75-vuotias (7800 hlöä) ja väestöennusteiden mukaan joka kuudes tai seitsemäs vuonna 2025 (12 200 hlöä)
© Timo Aro 2012
35
24
22
143
65
10
53
0 25 50 75 100 125 150 175 200
Luvia
Merikarvia
Pomarkku
Ulvila
Harjavalta
Siikainen
NakkilaSyntyneiden määrä (ka. 2008-2010)
Huom! Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa, 40 % kunnista) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina 2008-2010 ja joka neljännessä kunnassa ( 88 kunnassa, 26 % kunnista) alle 30 lasta vuodessa
Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50
Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
© Timo Aro 2012
Porissa syntyi keski-määrin 823 lasta vuodessa vuosina 2008-2010!
Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella
Kartta: Timo WidbomData: Tilastokeskus © Timo Aro 2012
47
56
4650
45
52
56
47
Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila
Mediaani-ikä 2025
Huom! Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna 2025. Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta)
Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Ulvilan mediaani 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa
Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
© Timo Aro 2012
Porin seudun väestönkehitys 2010-2030Kunta Väestö-
muutos 1960-2010%
Väestö-muutos 2010-2030 %
Synty-neidenmäärä (ka. 2008-2010)
Huolto-suhde2010
Huolto-suhde 2030
Yli 75-vuotiaiden osuus % 2010
Yli 75-vuotiaiden osuus %2030
Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2
Merikarvia -47,5 -9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8
Pori 18,2 1,6 823 54,9 80,2 9,5 17,4
Pomarkku -38 -1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1
Ulvila 35,8 -3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3
Harjavalta 6,2 -4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8
Siikainen -62,7 -22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3
Nakkila -11,8 -5,0 53 70,4 89,4 9,3 18,1© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus
2. Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen
© Timo Aro 2012
2012
© Timo Aro 2012
2020-2030’© Timo Aro 2012
VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA
- Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.
- Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011
- Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100 000 asukasta.
- 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista
Kartta: Timo WidbomAnalyysi: Timo Aro
© Timo Aro 2012
Porin seudun keskustaajama-alue vuonna 2010
Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012
93 000 asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue
93 000 asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue
© Timo Aro 2012
http://bit.ly/JhKn0H
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100)
MENOERÄ 2010 2020 2030SOSIAALIPALVELUT 100 121 148
-lasten päivähoito 100 106 104
-vanhainkodit 100 141 204
-kotipalvelut 100 133 182
- palveluasuminen 100 136 193
TERVEYSPALVELUT 100 115 133
-erikoissairaanhoito 100 112 125
-perusterveydenhuolto 100 119 145
KOULUTUSPALVELUT 100 99 103
-esiopetus 100 108 108
-perusopetus 100 104 108
-lukiokoulutus 100 89 96
-ammatillinen koulutus 100 95 98
-ammattikorkeakoulut 100 96 94
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö © Timo Aro 2012
TEESI:Kaikki yhteiskun-nalliset ongelmat tulevat paremmin ymmärretyksi, jos ne kuvataan eurojen tai taloudellisten käsitteiden kautta
TEESI:Kaikki yhteiskun-nalliset ongelmat tulevat paremmin ymmärretyksi, jos ne kuvataan eurojen tai taloudellisten käsitteiden kautta
© Timo Aro 2012
Väestötekijöiden vaikutus (miljoonaa euroa) peruspalveluiden kysyntään Porin perusturvan Yt-alueellaMenoerä 2012
talousarvio/meuroa
2020/meuroa
2030/meuroa
Erotus miljoonaa euroa
Erikois-sairaanhoito
82,5 92,5 103,2 20,6Perustervey-denhuolto
75,1 89,4 108,9 33,8Vanhainkodit
30,2 42,6 61,6 31,4Kotipalvelut 22,5 30 41 18,5Palveluasumi-nen (oma + ulkopuolinen)
26,2 35,6 50,5 24,3KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7
- Laskelma perustuu STM:nlaskelmaan väestötekijöiden vaikutuksesta peruspalveluiden kysyntään - Indeksi (=100) perustuu vuoden 2010 koko maan tilanteeseen- Koko maan indeksin muutos vuosina 2020-2030 on suhteutettu Porin perusturvan Yt-alueen talousarviolukuihin vuonna 2012
© Timo Aro 2012
Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin perusturvan Yt-aluella vuosina 2010-2030
- Laskelma perustuu STM:nkeskimääräisiin ikäryhmittäisiin sosiaali- ja terveysmenoihin (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairausvakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Porin perusturvan Yt-alueenväestöennusteisiin ikäryhmittäin vuosina 2010-2030
- Oletusarvoina sote-menoissaasukasta kohden: 65-74-vuotiaat: 3750 €/as., 75-84-vuotiaat 7500 € ja yli 85-vuotiaat 15 000 €
Ikä-ryhmä
Vuosi 2010 miljoonaa euroa
Vuosi 2020 miljoonaa euroa
Vuosi 2030 miljoonaaeuroa
Erotus miljoonaa euroa
65-74 41,5 54,8 46,8 5,375-84 54,3 66,9 92,8 38,585- 37,3 55,7 80 42,7Kaikki 133,1 177,4 219,6 86,5
© Timo Aro 2012
Keskimääräisiäkustannuksia
Vuorokausi-hinta
Vuosihinta
Osastot 7-10 (paikkoja 124)
121 € 44.165 €
Vanhainkodit (paikkoja 409)
116 € 41.296 €
Oma tehostettu palveluasuminen (paikkoja 280)
78 € 28.470 €
Ostopalvelut tehostettu palveluasuminen (paikkoja 549)
83 € 30.295 €
Kotihoito 23 € 8.395 €Lähde: Pirjo Rehula
”Laitospainotteisuuden purku”!
© Timo Aro 2012
MUTTA EI NÄIN!!!!!
© Timo Aro 2012
Mihin asioihin täytyy varautua palveluiden järjestämisessä?
HenkilöstöHenkilöstö”Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa” –periaatteen käytännön toteuttaminenVanhus- ja kotipalvelut: Palkataanko henkilöstöä kaksi kertaa nykyistä enemmän vai tekeekö nykyinen henkilöstö jatkossa kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin?
TuottavuusTeknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminenAidot rakenteelliset ja toiminnalliset muutoksetPalvelurakenne ja –verkko saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmastaValtion ja kuntien tehtäväjaon muutokset, lakisääteiset ja ei-lakisääteiset tehtävät
© Timo Aro 2012
Haasteena Baumolin tauti ja Wagnerin lakiBaumolin laki tai ilmiö on nimetty yhdysvaltalaisen kansantaloustieteilijä William J. Baumolinmukaan. Liittyy keskeisesti julkisen sektorin työvoimaintensiivisiin hyvinvointipalveluihin, joiden kustannukset nousevat yleensä nopeammin ja tuottavuuskehitys on hitaampaa kuin yksityisellä sektorilla.
Tuottavuuden kasvu on hankalaa ihmistyöhön perustuvissa tehtävissä. Työvoimavaltaisilla aloilla suurin osa kustannuksista on henkilöstökuluja ja tehtävät lakisääteisiä. Käsi- ja jalkapareja ei voi korvata pääomalla eli koneilla ja laitteilla toisin kuin teollisuudessa.
Avoimella sektorilla tuottavuuden kasvu mahdollistaa palkkojen noston ja laskukaudella tuottavuutta voidaan parantaa alentamalla työvoimakustannuksia. Sama mekanismi ei toimi julkisella sektorilla. Kun avoimen sektorin palkkataso nousee, se nostaa myös julkisten alojen palkkakustannuksia huolimatta hitaammasta tuottavuuskehityksestä.
Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää edelleen yksilöiden inhimillinen taipumus vaatia julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa. mukaan hyvinvointi-palveluiden kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa. Paradoksi piilee siinä, että hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa eniten siellä missä on eniten vaurautta ja vähiten siellä missä on eniten tarvetta (Wagnerin laki)
Baumolin taudin ensimmäinen merkki on se, että kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, mutta joutuu silti supistamaan palveluita ja/tai nostamaan asteittain veroja ja asiakas- ja palvelumaksuja.
Porin perusturvan yhteistoiminta-alue?
© Timo Aro 2012
”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat ”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa”
- Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS 25.1.2012 -
© Timo Aro 2012
Kiitos!© Timo Aro 2012