Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Suomen Vanhempainliitto, Förbundet Hem och Skola i Finland
Vanhempien Barometri 2018
Ritva Mertaniemi
Koululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä
Sisältö
Vanhempien Barometrin toteuttaminen ............................................................................................... 2
Vastaajien taustatiedot .......................................................................................................................... 3
Lapsen koulukieli ................................................................................................................................. 3
Vastaajan sukupuoli ............................................................................................................................ 3
Vastaajan äidinkieli ............................................................................................................................. 3
Vanhempien koulutustausta ............................................................................................................... 4
Vanhempien lukumäärä perheessä ..................................................................................................... 4
Lapsen sukupuoli ................................................................................................................................. 4
Lapsen koululuokka ............................................................................................................................. 5
Vastausten maantieteellinen jakauma ............................................................................................... 6
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ........................................................................................................ 8
Koulutuksen järjestäjä sekä koulun ja luokan koko ............................................................................. 9
Koulun arki .............................................................................................................................................. 9
Kouluviihtyvyys .................................................................................................................................... 9
Opetussuunnitelma ........................................................................................................................... 10
Miten hyvin tunnet koulun uuden opetussuunnitelman? .................................................................. 10
Miten opetussuunnitelma toteutuu koulun arjessa? ........................................................................ 12
Mitä uuden opetussuunnitelman tuomia toimintatapoja lapsen koulussa käytetään? ................... 15
Arviointikeskustelut ........................................................................................................................... 16
Tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa ......................................................................................... 19
Vanhempien osallisuus lapsen koulunkäynnissä ............................................................................... 21
Oppilashuolto ja oppimisen tuki ........................................................................................................ 22
Sisäilmaongelmat koulussa ............................................................................................................... 24
Kodin ja koulun yhteistyö ..................................................................................................................... 27
Kuka perheessänne pitää ensisijaisesti yhteyttä lapsen kouluun? .................................................... 27
Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................................. 29
Viestintä kodin ja koulun välillä ......................................................................................................... 31
Kodin ja koulun välinen sähköinen viestintä – Wilma/Helmi tai vastaava ....................................... 33
Vanhempainillat ................................................................................................................................ 34
Vanhempien osallisuus ...................................................................................................................... 36
Millä tavalla vanhemmat haluavat olla mukana lastensa koulussa? ............................................... 38
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 1
Vanhempien toiminta luokassa ......................................................................................................... 39
Luokan vanhempaintoiminta, koulun johtokunta ja vanhempainyhdistystoiminta ......................... 40
Vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä .......................................................................................... 41
Arki ja kasvatus kotona ........................................................................................................................ 42
Mitkä asiat lapsesi elämässä ilahduttavat tällä hetkellä? ................................................................ 43
Mitkä lapseen liittyvät asiat huolestuttavat tällä hetkellä? ............................................................. 43
Suomen- ja ruotsinkielisen aineiston vertailu ..................................................................................... 45
Koulun arki ......................................................................................................................................... 45
Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................................. 46
Lopuksi .................................................................................................................................................. 48
Barometri aktivoi ennätysmäärän vanhempia .................................................................................. 48
Kouluviihtyvyys .................................................................................................................................. 48
Vanhemmat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulun toimintaan ............................................................ 49
Vanhempien osallisuudessa vielä kehitettävää................................................................................. 49
Paljon mahdollisuuksia ...................................................................................................................... 50
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 2
Vanhempien Barometrin toteuttaminen
Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland ovat toteuttaneet Vanhempien
Barometri -kyselyitä säännöllisesti. Suomen Vanhempainliitolle tämä on jo kuudes ja Hem och Skolalle
kolmas kerta. Uutta vuoden 2018 Vanhempien Barometrille on, että järjestöt toteuttivat kyselyn nyt
yhdessä. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol -kyselytyökalulla ja kysely oli avoinna 17.4 –
21.5.2018. Barometrikyselystä tiedotettiin Suomen Vanhempainliiton ja Hem och Skolan
jäsenjärjestöjen, paikallisten vanhempainyhdistysten kautta. Lisäksi Opetushallitus lähetti tiedon
Vanhempien barometri -kyselystä kaikille Suomen peruskoulujen rehtoreille, joita pyydettiin
välittämään kysely koulun vanhemmille. Barometrikyselystä viestittiin myös sosiaalisen median avulla.
Suomen Vanhempainliiton vuonna 2015 toteuttamaan kyselyyn vastasi 1795 vanhempaa ja Hem och
Skolan vastaavaan 2146 vanhempaa. Tänä vuonna vastaajia oli 9842. Erityisesti suomenkieliseen
kyselyyn vastanneiden määrä nousi noin nelinkertaisesti (n= 7825) kun taas ruotsinkielisten vastaajien
määrä laski jonkin verran (n=1775). Tätä selittänee se, että Vanhempainliitto ei ole viestinyt kyselystä
aikaisemmin rehtoreiden kautta, kun taas Hem och Skola on hyödyntänyt jo aikaisemmissa
kyselyissään omaa peruskoulun rehtoreiden postituslistaansa. Opetushallituksen osallistuminen
barometrin markkinointiin osoittautui hyödylliseksi ja kertonee siitä, että rehtoreiden osallistaminen
tiedotukseen on tehokas tapa tavoittaa vanhempia.
Vanhempien Barometri 2018 sisälsi yhteensä 51 kysymystä. Kysely sisälsi lapsen hyvinvointiin,
koulunkäyntiin, uuteen opetussuunnitelmaan ja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä teemoja.
Taustatietojen lisäksi vanhempia pyydettiin ottamaan kantaa koulun sisäilmaongelmiin,
kouluruokailuun, kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen koulun arjessa sekä lapsen
arkeen kotona sekä siihen, miten uusi opetussuunnitelma näkyy koulun arjessa.
Tämä on barometriaineiston deskriptiivinen raportti, jossa kuvataan vastausten jakautumista eri
vastausvaihtoehtojen kesken. Painopiste on ala- ja yläkoulun oppilaiden vanhempien vastausten
vertailussa: miten lapsen kouluaste vaikuttaa vanhempien näkemyksiin lapsensa koulunkäynnistä ja
kodin ja koulun yhteistyöstä? Siltä osin kuin tyttöjen ja poikien vanhempien vastauksissa on eroja,
niistä mainitaan erikseen. Raportin lopussa vertaillaan suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa käyvien
lasten vanhempien vastauksia keskenään. Raportissa ei analysoida avokysymyksiä syvällisesti, vaan
ainoastaan yleiset trendit vastauksissa. Laaja kysely ja suuri vastaajamäärä tarjoaa kuitenkin erittäin
hyvät mahdollisuudet syventäville analyyseille niin tilastollisesti kuin sisällöllisesti.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 3
Vastaajien taustatiedot
Vanhempien Barometriin vastasi yhteensä 9 842 vanhempaa. Seuraavassa kuvataan vastaajien
taustatietoja.
Lapsen koulukieli
Vastaajista 80,9 prosenttia ilmoitti lapsen koulukielen olevan suomi, 17,9 prosenttia ruotsi ja 1,2
prosenttia vastaajien lapsista kävi kielikoulussa, kielikylvyssä tai muussa kuin suomen- tai
ruotsinkielisessä koulussa. Opetushallituksen tilastovuoden 20.9.2017 mukaan peruskoulujen
oppilaista 93,1 prosenttia kävi suomenkielistä koulua, 6,2 prosenttia ruotsinkielistä ja 0,7 prosenttia
kävi joko kielikylpyluokalla tai muun kielistä koulua. Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten vanhempia
vastasi Vanhempien Barometri –kyselyyn lähes kolme kertaa enemmän kuin mikä heidän osuutensa
on peruskoulun oppilaista. Myös muun kielisissä kouluissa käyvien lasten vanhempia on kyselyyn
vastanneissa jonkin verran enemmän kuin mikä heidän osuutensa on kaikista peruskoulussa käyvistä
lapsista.
Vastaajan sukupuoli
Vanhempien Barometri -kyselyyn vastanneista 87,3 prosenttia oli naisia ja 12,5 prosenttia oli miehiä.
Vastaajista 0,2 prosenttia ilmoitti sukupuolekseen jonkun muun kuin nainen tai mies. Naisten osuus
on pysynyt jokseenkin samana kuin aiempina vuosina tehdyissä Vanhempien barometri -kyselyissä.
Vastaajan äidinkieli
Suomea äidinkielenään puhui 83 prosenttia vastaajista (n=8000), 15,6 prosenttia oli ruotsinkielisiä
(n=1506) ja 1,4 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen jonkun muun kielen (n=133). Saamen kielen
äidinkielekseen ilmoitti 7 henkilöä. Suurimmat muun kieliset ryhmät olivat venäjän- ja vironkieliset
vanhemmat. Yksittäisiä vastauksia tuli henkilöiltä, jotka ilmoittivat äidinkielekseen arabian tai
englannin. Ryhmässä ”muu kieli” vastauksia oli 68 henkilöä. Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten
vanhemmista n. 15 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen suomen. Suomenkielisessä koulussa käyvien
lasten vanhemmista ainoastaan 0,5 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen ruotsin.
Uutta tässä barometritutkimuksessa oli, että kysely käännettiin Svenska Kulturfondenin myöntämällä
apurahalla 12 Suomen peruskouluissa yleisimmin puhutuille vieraille kielille. Kielet olivat englanti,
venäjä, viro, bosnia, bulgaria, vietnam, arabia, farsi, kurdi, arabia, suahili ja somali. Vieraiskieliset
kyselyt olivat identtisiä suomen- ja ruotsinkielisten kyselyjen kanssa. Vieraskielisten kyselyjen
vastausaika jatkuu lokakuun 2018 loppuun. Tulokset raportoidaan kevätlukukaudella 2019.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 4
Vanhempien koulutustausta
Barometrissa kysyttiin kyselyyn vastanneen vanhemman koulutustaustaa. Vajaalla viidellä prosentilla
(4,7 %) vastaajista oli peruskoulu tai vastaava tutkinto ja sama määrä (4,7 %) oli suorittanut
ylioppilastutkinnon. Koko aineistossa vajaa kolmannes (29,3 %) ilmoitti koulutuksekseen ammatillisen
koulutuksen, runsas neljännes (26,7 %) ammattikorkeakoulututkinnon ja kolmannes (32,6 %) yliopisto-
tai korkeakoulututkinnon. Koulutustaustan osalta suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien välillä oli
suhteellisen iso ero. Noin kolmanneksella (31,5 %) suomenkielistä koulua käyvin lasten vanhemmista
oli ammatillinen koulutus, vajaalla kolmanneksella (28 %) ammattikorkeakoulututkinto ja vajaalla
kolmanneksella (28,9 %) yliopisto- tai korkeakoulututkinto. Ruotsinkielisten vastaajien osalta
viidenneksellä (20 %) oli ammatillinen koulutus, viidenneksellä (20,9 %) ammattikorkeakoulututkinto
ja lähes puolella (47,6 %) vastaajista oli yliopisto- tai korkeakoulututkinto. Väestön
koulutusrakennetilaston mukaan sekä suomen- että ruotsinkielisessä väestössä vain runsas 10
prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon, joten korkeasti
koulutetut vanhemmat ovat yliedustettuina barometrin aineistossa. Erityisesti ruotsinkielisten
kohdalla ero on suuri. Vastaavasti koulutustilasto osoittaa, että ammatillisen koulutuksen suorittaneita
väestöstä on noin 40 prosenttia, mikä tarkoittaa, että he ovat aliedustettuina tässä tutkimuksessa.
Vanhempien lukumäärä perheessä
Suurin osa barometriin vastanneista asui kahden vanhemman perheessä (83,5 %). Yhden vanhemman
perheessä asui vastaajista 14,1 prosenttia. Yhden vanhemman perheet olivat jonkin verran
aliedustettuja kyselyn aineistossa, sillä Tilastokeskuksen Väestötilastojen mukaan vuonna 2017 lähes
22 prosenttia 7-17 -vuotiaiden lasten perheistä oli yhden aikuisen perheitä. Vanhemmista noin 2,4
prosenttia vastasi asuvansa useamman aikuisen perheessä.
Lapsen sukupuoli
Vanhempien Barometri –kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 47,8 prosenttia oli
tyttöjen ja 52 prosenttia poikien vanhempia. Kyselyyn vastanneista yläkoululaisten vanhemmista 46,9
prosenttia oli tyttöjen ja 52,9 prosenttia oli poikien vanhempia. 0,2 prosenttia vastanneista ilmoitti
lapsensa sukupuoleksi ”Muu”. (Kuvio 1)
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 5
Kuvio 1. Lapsen sukupuoli (%)
Lapsen koululuokka
Vastaajien lapsista 71,2 prosenttia kävi alakoulua ja 28,8 % yläkoulua. Vanhempien vastaukset
jakautuivat suhteellisen tasaisesti alakoulun luokka-asteiden kesken niin, että jokaisella luokka-asteella
oli n. 11,8 - 12,2 prosenttia vastaajien lapsista. Vastaajien lapsista 11, 5 prosenttia oli yläkoulun 7.
luokalla, yläkoulun ylemmillä luokilla vastaajien lapsia oli alle 10 prosenttia. (Kuvio 2)
Kuvio 2. Vastausten jakautuminen lapsen koululuokan mukaan (%)
47,852,0
0,2
46,9
52,9
0,20,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Tyttö Poika Muu
Alakoulu Yläkoulu
12,2 12,1 11,8 11,8 12,211,1 11,5
9,28
0
2
4
6
8
10
12
14
1. luokalla 2. luokalla 3. luokalla 4. luokalla 5. luokalla 6. luokalla 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 6
Vastausten maantieteellinen jakauma
Noin kolmannes kyselyyn vastanneista asui Uudellamaalla, mikä myös vastaa oppilaiden todellista
määrää Uudellamaalla vuonna 2017. Varsinais-Suomessa peruskoulun oppilaita oli Opetushallituksen
tilastojen (Vipunen) tilastovuoden 2017 mukaan 8,1 prosenttia peruskoulun oppilaista, mutta kyselyyn
vastanneista 11,4 prosenttia asui Varsinais-Suomessa. Tämä tarkoittaa, että vanhempien
vastausaktiivisuus oli korkea Varsinais-Suomessa. Myös Pohjanmaalla vanhemmat vastasivat
aktiivisesti kyselyyn. Kaikista Suomen peruskoulun oppilaista 3,5 prosenttia käy koulua Pohjanmaalla.
Kyselyyn vastanneista vanhemmista 8,4 prosenttia tuli Pohjanmaalta. Alhaisin vastausprosentti
suhteessa todelliseen oppilasmäärään oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Muissa maakunnissa
kyselyyn vastanneiden vanhempien määrä vastasi suurin piirtein kyseisen maakunnan osuutta kaikista
peruskoulun oppilaista. Uudellamaalla ruotsinkielisissä kouluissa käyvien oppilaiden vanhemmat
vastasivat jonkin verran aktiivisemmin kuin suomenkielisissä kouluissa käyvien lasten vanhemmat.
Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla suomenkielisten vanhempien vastausaktiivisuus ylitti todellisen
oppilasmäärän, kun taas ruotsinkielisten vanhempien vastauksia oli vähemmän kuin maakunnan osuus
peruskoulun oppilaista. Vain 0,5 prosenttia kaikista Suomen oppilaista käy peruskoulua
Ahvenanmaalla, mutta ahvenanmaalaisten vanhempien osuus kyselyyn vastanneista oli 1,2 prosenttia,
joten heitä oli jonkin verran enemmän kuin mitä heidän todellinen osuutensa on. (Kuvio 3)
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 7
Kuvio 3. Vastausten maantieteellinen jakauma suhteessa maakunnassa oleviin peruskoulun
oppilaisiin Opetushallituksen tilastovuosi 2017 mukaan (%)
0,5
3,1
1,2
9,4
1,5
3,5
3,7
5,1
2,6
4,2
2,3
2,1
2,9
3,5
9,2
3,2
3,8
8,1
30,0
1,2
1,9
1,8
6,0
1,4
8,4
4,4
3,9
2,0
4,6
2,5
1,4
2,4
3,2
7,4
2,3
3,8
11,4
30,0
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0
Ahvenanmaa
Lappi
Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Kanta-Häme
Satakunta
Varsinais-Suomi
Uusimaa
Vanhempien Barometri 2018 Oppilaat 20.9.2017, OPH-VIPUNEN
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 8
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Koulujen tulee tarjota yleistä, tehostettua tai erityistä tukea sitä tarvitsevalle lapselle. Erityistä tukea
voidaan järjestää lapselle joko tavallisessa luokassa tai erityisluokassa. Yli 80 prosenttia vastasi, että
heidän lapsensa ei saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin. Alakoulussa
tehostettua tukea sai 7,3 prosenttia oppilaista ja yläkoulussa 6,1 prosenttia. Erityistä tukea alakoulun
oppilaista sai 5,7 prosenttia tavallisessa luokassa ja 3 prosenttia erityisluokassa. Yläkoulun oppilaista
6,7 prosenttia sai erityistä tukea tavallisessa luokassa ja 2,9 prosenttia erityisluokassa. (Kuvio 4)
Noin 4 prosenttia alakoulun tytöistä sai tehostettua tukea, runsas 4 prosenttia erityistä tukea
tavallisessa luokassa ja vajaa 2 prosenttia sai erityistä tukea erityisluokassa. Alakoulun pojista runsas
10 prosenttia sai tehostettua tukea, lähes 7 prosenttia sai erityistä tukea tavallisessa luokassa ja noin
4 prosenttia erityistä tukea erityisluokassa. Yläkoulussa noin 4 prosenttia tytöistä ja 7,6 prosenttia
pojista sai tehostettua tukea. Erityistä tukea tavallisessa luokassa sai 5,4 prosenttia yläkoulun tytöistä
ja lähes 8 prosenttia pojista ja erityistä tukea erityisluokassa sai 1,8 prosenttia yläkoulun tytöistä ja
vajaa 4 prosenttia pojista.
Kuvio 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki, Lapseni saa oppimiseen ja koulunkäyntiin (%)
Niiltä vanhemmilta, joiden lapset saivat joko tehostettua tai erityistä tukea kysyttiin avokysymyksellä,
miten he kokevat tuen toimineen. Kokemukset olivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Moni vastaaja oli
erittäin tyytyväinen lapsensa saamaan tukeen ja siihen, miten koulu oli lapsen vaikeuksiin tarttunut.
Joukossa oli myös niitä vanhempia, jotka kokivat, että heidän oli pitänyt taistella saadakseen lapselleen
tämän tarvitsemaa tehostettua tai erityistä tukea. Joissain tapauksissa tämä tuki oli lopetettu
taloudellisista syistä. Usein myönteiset ja kielteiset vastaukset liittyivät opettajiin tai kouluihin.
Opettajan tai koulun vaihtumisen myötä lapsen saama tehostettu tai erityinen tuki oli joko parantunut
tai vastaavasti huonontunut. Jotkut vanhemmista vastasivat, etteivät tienneet, miten lapsen saama
tuki toimii tai on järjestetty ja monet vanhemmat peräänkuuluttivat vuoropuhelua ja aktiivisempaa
tiedottamista koulun taholta lapsen opetusjärjestelyjä koskevissa asioissa.
7,3
5,7
3,0
6,16,7
2,9
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
Tehostettua tukea Erityistä tukea, mutta hänopiskelee tavallisessa
luokassa
Erityistä tukea, mutta hänkäy erityisluokassa
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 9
Koulutuksen järjestäjä sekä koulun ja luokan koko
Vanhemmista 90,4 prosenttia vastasi, että lapsen koulutuksen järjestää kunta tai kuntayhtymä. Valtion
ylläpitämissä kouluissa kävi 3,7 prosenttia vastaajien lapsista. Runsas neljännes (25,8 %) vastaajien
lapsista kävi 301-500 oppilaan koulussa, runsas neljännes (28,3 %) 151-300 oppilaan koulussa. Yli 500
oppilaan koulussa kävi 17,7 prosenttia vastaajien lapsista ja vajaa 3 prosenttia alle 50 oppilaan
koulussa. Vajaa 10 prosenttia kävi 51-100 oppilaan ja vastaava määrä 101-150 oppilaan koulussa.
Vastaajien lapsista 41 prosenttia opiskeli 21-25 oppilaan luokassa, 31,3 prosenttia 16–20 lapsen
luokassa. Noin 10 prosenttia lapsista opiskeli 11-15 oppilaan luokassa ja vajaa 5 prosenttia alle 10
oppilaan luokassa. Yli 25 oppilaan luokassa opiskeli vajaa 10 prosenttia vastaajien lapsista ja yli 30
oppilaan luokassa 2,6 prosenttia.
Koulun arki
Koulun arkea koskevat kysymykset käsittelivät lapsen viihtymistä koulussa, uutta opetussuunnitelmaa
ja sen näkymistä koulun arjessa, arviointikeskusteluja, tietoteknisten laitteiden käyttöä koulussa ja
vanhempien osallisuutta lapsen koulunkäynnissä.
Kouluviihtyvyys
Vanhempia pyydettiin arvioimaan, kuinka mielellään heidän lapsensa käyvät koulua. Alakoulun
oppilaiden vanhemmista 35,8 prosenttia ja yläkoulun oppilaiden vanhemmista 27,4 prosenttia vastasi,
että heidän lapsensa käy aina mielellään koulua. Alakoululaisten vanhemmista 58,5 prosenttia ja
yläkoululaisten vanhemmista 62 prosentti sanoi, että heidän lapsensa kävi usein mielellään koulua.
Alakoululaisten vanhemmista noin 5 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa 10 prosenttia
vastasi, että heidän lapsensa käy harvoin mielellään koulua. Molemmilla asteilla alle yksi prosentti
vastaajien lapsista ei koskaan käynyt mielellään koulua. Koulunkäynnin mielekkyys näytti laskevan
jonkin verran yläkoulussa sekä tytöillä että pojilla. Poikien vanhemmat vastasivat tyttöjen vanhempia
useammin sekä ala- (7,8 %) että yläkoulussa (12 %), että heidän lapsensa käy vain harvoin tai ei koskaan
mielellään koulua.
Sekä ala- että yläkoulua käyvien lasten vanhemmista 95 prosenttia vastasi, että lapsella on koulussa
ainakin yksi hyvä kaveri. Alakoululaisten vanhemmista 2,5 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista
3,1 prosenttia sanoi, että lapsella ei ole koulussa kaveria lainkaan. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut
merkittäviä eroja. (Kuvio 5).
Tehostettua tai erityistä tukea saavissa lapsissa oli enemmän niitä, jotka eivät viihtyneet koulussa.
Tehostettua tai erityistä tukea saavien alakoululaisten vanhemmista 10,3 prosenttia ja tehostettua tai
erityistä tukea saavien yläkoululaisten vanhemmista 16,9 prosenttia vastasi, että lapsi käy harvoin tai
ei koskaan mielellään koulua. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhempien mukaan
lapsilla oli myös muita harvemmin koulussa hyvä kaveri. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten
vanhemmista runsas 88 prosenttia sanoi, että lapsella on ainakin yksi hyvä kaveri koulussa.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 10
Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhemmat kokivat myös harvemmin saavansa
opettajalta myönteistä palautetta lapsesta tai luottavansa lapsensa opettajaan.
Kuvio 5. Kouluviihtyvyys (%)
Opetussuunnitelma
Koulut saivat uudet opetussuunnitelmat syksyllä 2016. Uusi opetussuunnitelma on tuonut muutoksia
mm. opetuksen tavoitteisiin, työtapoihin, oppiaineiden sisältöihin ja oppilaan arviointiin. Uuden
opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta ja mahdollisuuksia olla
mukana koulun toiminnassa. Vanhempien Barometri -kyselyssä kartoitettiin, miten vanhemmat
kokevat uuden opetussuunnitelman näkyvän koulun arjessa; työtavoissa, opetuksessa ja
arvioinnissa.
Miten hyvin tunnet koulun uuden opetussuunnitelman?
Runsas puolet vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa vastasi tuntevansa koulun uuden
opetussuunnitelman joko erittäin tai melko hyvin. Melko tai erittäin huonosti opetussuunnitelman
tunsi noin 40 prosenttia vanhemmista, mikä on suhteellisen iso määrä vanhemmista.
Opetussuunnitelmauudistus näyttäisi kuitenkin olevan tuttu vastanneiden vanhempien keskuudessa,
sillä ainoastaan alle 2 prosenttia vanhemmista vastasi, etteivät tienneet, että koulussa on uusi
opetussuunnitelma. Ala- ja yläkoululaisten vanhempien välillä ei ollut suuria eroja siinä, miten hyvin
he kokivat tuntevansa uuden opetussuunnitelman. (Kuvio 6)
Vanhempia pyydettiin arvioimaan, miten paljon koulu on esitellyt uutta opetussuunnitelmaa
vanhemmille. Alakoululaisten vanhemmista 41,6 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 35,6
prosenttia vastasi, että koulu on esitellyt opetussuunnitelmaa joko erittäin paljon tai melko paljon.
Noin puolet vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa koki, että opetussuunnitelmaa on esitelty
vanhemmille joko melko vähän tai erittäin vähän. Alakoululaisten vanhemmista 2,4 prosenttia ja
yläkoululaisten vanhemmista 3,1 prosenttia ilmoitti, että opetussuunnitelmaa ei ole esitelty lainkaan
35,8
58,5
5,10,4 0,2
95,6
2,5 1,9
27,4
62
9,40,8 0,4
95
3,1 2
0,010,020,030,040,050,060,070,080,090,0
100,0
Aina Usein Harvoin Ei koskaan En osaasanoa
Kyllä EI En osaasanoa
Lapseni käy mielellään koulua Lapsellani on koulussa ainakin yksi hyväkaveri
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 11
ja 7,2 prosenttia alakoululaisten ja 10,1 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista eivät osanneet sanoa,
onko koulu esitellyt opetussuunnitelmaa vanhemmille. (Kuvio 7)
Vajaa puolet (46,3 %) alakoululaisten ja runsas puolet (51,4 %) yläkoululaisten vanhemmista vastasi,
että uusi opetussuunnitelma löytyy joko koulun verkkosivuilta tai esimerkiksi Wilmasta. Vain alle 4
prosenttia kummastakin ryhmästä vastasi, että opetussuunnitelma ei ole löydettävissä näistä
paikoista. Jopa puolet alakoululaisten (49,8 %) ja yläkoululaisten (45,1 %) vanhemmista ei osannut
sanoa, löytyykö opetussuunnitelma verkkosivuilta tai Wilmasta. (Kuvio 8)
Vanhemmat näyttäisivät tuntevan opetussuunnitelman vähintään melko hyvin siitäkin huolimatta,
että noin puolet vastaajista koki, että koulu ei ole esitellyt opetussuunnitelmaa vanhemmille hyvin
eivätkä he olleet tietoisia, mistä opetussuunnitelma oli löydettävissä. Tämä saattaa kertoa siitä, että
vanhemmat ovat olleet osallisena opetussuunnitelman uudistustyössä (esimerkiksi vastanneet siihen
liittyvään kyselyyn tai osallistuneet koulun järjestämään keskustelutilaisuuteen) ja näin ollen ovat
tietoisia uudistuksesta, mutta kokevat, että koulu ei uudistuksen jälkeen ole erityisesti esitellyt
opetussuunnitelmaa. Toinen mahdollisuus on, että vanhemmat tuntevat opetussuunnitelman
uudistuksen muuta kautta, esimerkiksi uudistuksen saaman medianäkyvyyden kautta.
Kuvio 6. Miten hyvin tunnet koulun uuden opetussuunnitelman? (%)
7,3
53,2
33,6
4,31,6
6,9
48,9
36,3
6,11,8
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En tiennyt, ettäkoulussa on uusi
opetussuunnitelma
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 12
Kuvio 7. Kuinka paljon koulu on esitellyt uutta opetussuunnitelmaa vanhemmille? (%)
Kuvio 8. Löytyykö opetussuunnitelma koulun verkkosivuilta (tai esim. Wilmasta)? (%)
Kuvio 8. Löytyykö opetussuunnitelma koulun verkkosivuilta (tai esim. Wilmasta)?
Miten opetussuunnitelma toteutuu koulun arjessa?
Vanhemmat saivat ottaa kantaa väitteisiin, jotka koskivat uutta opetussuunnitelmaa ja sen näkyvyyttä
koulun arjessa. Yleisesti voidaan todeta, että suurin osa vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa
mieltä siitä, että uusi opetussuunnitelma näkyy koulun arjessa monella eri tavalla. Noin 75 prosenttia
alakoululaisten ja noin 60 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista sanoi, että koulussa on toteutettu
monialaisia oppimiskokonaisuuksia, kuten esimerkiksi ilmiöviikkoja. Noin 77 prosenttia alakoululaisten
vanhemmista ja 64 prosenttia yläkoululaisen vanhemmista olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä
siitä, että opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Alakoululaisten vanhemmista noin 55
prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista noin 40 prosenttia olivat joko täysin tai jokseenkin sitä
mieltä, että uuden opetussuunnitelman myötä opetuksessa huomioidaan lasten erilaiset tavat oppia.
3,1
38,540,7
8,1
2,47,2
2,6
33
41,6
9,5
3,1
10,1
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Ei lainkaan En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
46,3
3,9
49,851,4
3,5
45,1
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Kyllä EI En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 13
Noin 20 prosenttia alakoululaisten ja 25 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista eivät kuitenkaan
osanneet sanoa, huomioidaanko koulussa lasten erilaiset tavat oppia. (Kuvio 9)
Alakoululaisten vanhemmista lähes puolet ja yläkoululaisten vanhemmista vähän yli puolet olivat sitä
mieltä, että lapsi saa koulussa enemmän kannustavaa palautetta kuin aikaisemmin. Runsas 30
prosenttia kaikista vanhemmista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä, että lapsi saa koulussa
aikaisempaa enemmän kannustavaa palautetta. Lähes neljännes alakoululaisten vanhemmista ei
osannut ottaa asiaan kantaan. Noin 65 prosenttia alakoululaisten ja 55 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista oli sitä mieltä, että uuden opetussuunnitelman myötä arviointi on monipuolistunut.
Vanhempien mukaan uusi opetussuunnitelman on lisännyt digilaitteiden käyttöä opetuksessa. Noin 75
prosenttia vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että
digitaalisten laitteiden käyttö opetuksessa on lisääntynyt. (Kuvio 9a)
Yläkoululaisten vanhemmista noin 60 prosenttia vastasi, että valinnaisten aineiden määrä on
lisääntynyt, kun vastaava luku alakoululaisten vanhempien vastauksissa oli noin 35 prosenttia. Noin
kolmannes alakoululaisten vanhemmista ei osannut sanoa, oliko valinnaisten aineiden määrä
lisääntynyt, mikä selittynee sillä, että valinnaisia aineita on enemmän yläkoulussa. Noin kolmannes
vanhemmista koki, että kotitehtävät olivat vaihtelevampia. Vähiten uusi opetussuunnitelma näkyi
vanhempien osallisuudessa. Alakoululaisten vanhemmista 50 prosenttia ja yläkoululaisten
vanhemmista noin 60 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että vanhempien osallisuus
koulussa olisi lisääntynyt uuden opetussuunnitelman myötä. (Kuvio 9b)
Ala- ja yläkoululaisten vanhempien vastauksia vertailemalla vaikuttaa siltä, että uusi
opetussuunnitelma näkyy jossain määrin enemmän alakoulun arjessa. Tämä voinee selittyä sillä, että
opetussuunnitelmat on otettu porrastetusti käyttöön syksystä 2016 lähtien niin, että ne eivät vielä ole
täysimääräisesti käytössä vuosiluokilla 8 ja 9. Toisaalta niiden vanhempien osuus, jotka eivät osanneet
ottaa kantaa opetussuunnitelman toteutumiseen koulussa, oli suhteellisen korkea. Tyttöjen ja poikien
vanhempien vastauksissa ei ollut mainittavia eroja.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 14
Kuvio 9. Miten seuraavat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät asiat näkyvät lapsesi koulun
arjessa? (%)
Kuvio 9a. Miten seuraavat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät asiat näkyvät lapsesi koulun
arjessa? (%)
3,86,9
2,5 4,57,2
10,88,5
13,110,1
16,0 17,6
24,2
37,7 36,5
46,3 47,7
38,4
31,2
38,3
23,8
31,3
16,7 17,0
8,911,7
19,7
9,815,2
19,824,9
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Koulussa on toteutettu monialaisiaoppimiskokonaisuuksia (esimerkiksi
ilmiöviikkoja)
Opetuksessa käytetään monipuolisiatyötapoja
Opetuksessa huomioidaan lastenerilaiset tavat oppia
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 15
Kuvio 9b. Miten seuraavat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät asiat näkyvät lapsesi koulun
arjessa? (%)
Mitä uuden opetussuunnitelman tuomia toimintatapoja lapsen koulussa käytetään?
Alakoululaisten vanhemmista 35 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 18 prosenttia vastasi, että
oppilaat istuvat aiempaa vähemmän pulpetin tai työpöydän ääressä. Jonkin verran useampi vastasi,
että opetusta järjestetään myös koulutilojen ulkopuolella. Alakoululaisten vanhemmista 37,6
prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 24,9 prosenttia koki, että liikkuminen koulupäivän aikana
on lisääntynyt. Kaikista vanhemmista noin 70 prosenttia vastasi, että digitaalisia oppimateriaaleja
käytetään oppikirjojen rinnalla. Lähes puolet (47 %) alakoululaisten vanhemmista ja noin kolmannes
(30 %) yläkoululaisten vanhemmista kertoi, että koulussa vahvistetaan oppilaiden tunne- ja
vuorovaikutustaitoja.
Uuden opetussuunnitelman toimintatavat ovat vanhempien vastausten pohjalta huomattavasti
enemmän käytössä alakoulussa kuin yläkoulussa. Digilaitteiden käyttö näytti vanhempien mukaan
olevan yhtä paljon käytetty toimintatapa sekä ala- että yläkoulussa. (Kuvio 10).
13,49,8
15,811,4
17,5
23,118,0
21,2
35,831,4 32,5
37,7
26,7
39,7
27,3 29,125,7
19,6
11,0
19,7
5,6 5,8 7,23,2
31,1
9,5
15,5
22,4
17,0 16,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Valinnaisten aineiden tarjonta onmonipuolista
Kotitehtävät ovat vaihtelevampia Vanhempien osallisuus koulussa onlisääntynyt
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 16
Kuvio 10. Mitä seuraavista toimintatavoista käytetään lapsesi koulussa? (%)
Avovastausmahdollisuudessa vanhemmat mainitsivat projekti- ja ryhmätöiden lisääntyneen
opetuksessa. Moni vanhempi mainitsi myös liikunnan lisääntyneen oppituntien lomassa. Yhteistyön
sekä koulun sisällä, että sen ulkopuolella kerrottiin myös lisääntyneen. Pääsääntöisesti avovastaukseen
vastanneet vanhemmat olivat tyytyväisiä koulussa käytettyihin uusiin toimintatapoihin.
Arviointikeskustelut
Koulussa käydään arviointi- ja kehityskeskusteluita, joihin osallistuvat oppilas, hänen vanhempansa ja
opettaja. Uuden opetussuunnitelman mukaan arvioinnin menetelmiä on kehitetty ja monipuolistettu
niin, että ne entistä enemmän ohjaisivat ja edistäisivät oppimista. Koulun on annettava riittävän usein
tietoa oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaalle itselleen että hänen huoltajalleen. Kunnat
voivat päättää, saavatko 1-7 luokan oppilaat sanallisen arvion vai numeroarvosanat.
Vanhemmilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat uuden opetussuunnitelman mukaisesta arvioinnista.
Avoimeen kysymykseen vastanneissa oli sekä uusien arviointimenetelmien puolestapuhujia että sitä
arvostelevia. Perinteistä numeroarviointia pidettiin oppilaan kannalta kannustavampana ja
selkeämpänä ja paremman numeron saaminen kannusti vastaajien mielestä lasta opiskelemaan
ahkerammin. Toisaalta moni vanhempi piti numeroarviointia vanhanaikaisena ja liian rajallisena
tapana arvioida lapsen oppimista ja kehitystä. Vanhemmat mainitsivat myös Wilman mukanaan
tuomat mahdollisuudet säännöllisen palautteen antamiseen lapsen edistymisestä koulussa. Moni
vanhempi koki, että kehitys- ja arviointikeskustelut ovat erittäin hyvä tapa saada tietoa lapsen
edistymisestä ja mahdollisista haasteista. Uudet arviointitavat koettiin usein myös lasta enemmän
osallistavaksi, joskin jotkut vanhemmat pitivät niitä liian vaikeina varsinkin alemmilla luokilla oleville
lapsille.
35,6
18,3
39,4
26
70,3 67,6
37,6
24,9
47,1
30,427,5
40,641,0 54,6
12,1 14
30,8
46,8
16,4
25,4
36,941,1
19,6 19,4 17,6 18,4
31,6
28,3
36,644,2
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Oppilaat istuvatvähemmän
pulpetin/työpöydänääressä
Opetusta järjestetäänaikaisempaa enemmän
myös koulutilojenulkopuolella (esim.
luonnossa, museoissa)
Digitaalisiaoppimateriaaleja
käytetään oppikirjojenrinnalla
Liikkuminenkoulupäivän aikana on
lisääntynyt
Koulussa vahvistetaanoppilaiden tunne- javuorovaikutustaitoja
Kyllä Ei En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 17
Vanhempia pyydettiin myös ottamaan kantaa arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin.
Lähes 90 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista piti arviointikeskusteluja tärkeänä
osana oppimisen arviointia. Noin 90 prosenttia alakoululaisten ja 80 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista oli sitä mieltä, että opettaja johtaa arviointikeskustelua ja vain vajaa 10 prosenttia sekä
ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että oppilas johtaa keskustelua. Yläkoululaisten
vanhemmista 15 prosenttia ei osannut sanoa, johtaako oppilas arviointikeskustelua. (Kuvio 11).
Noin 60 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä
siitä, että arviointikeskustelujen painopiste on oppilaan suorituksissa ja lähes 80 prosenttia
alakoululaisten ja 65 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista, että painopiste on lapsen oppimisen
kehittymisessä. Lähes 80 prosenttia alakoululaisten ja noin 65 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista
piti arviointikeskusteluja kannustavina ja lapsen vahvuuksiin painottuvina. Noin 15 prosenttia kaikista
vanhemmista koki, että arviointikeskustelut painottuivat liikaa lapsen ongelmien ympärille. (Kuvio 11a)
Vajaa puolet vanhemmista vastasi, että heillä on mahdollisuus osallistua koulun arviointikeskusteluun
työaikana (päivällä) ja noin puolet sanoi koulun tarjoavan keskustelumahdollisuuksia myös työajan,
kello 16, jälkeen. Noin viidennes (21,9 %) alakoululaisten ja runsas neljännes (26,4 %) yläkoululaisten
vanhemmista ei osannut sanoa, tarjoaako koulu keskusteluaikoja kello 16 jälkeen. Runsas puolet
alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista sanoi voineensa valmistautua
arviointikeskusteluihin etukäteen esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin. Yli 80 prosenttia
alakoululaisten ja noin 75 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki, että opettaja kuuntelee myös
heidän mielipiteitään arviointikeskusteluissa. (Kuviot 11b ja 11 c)
Tyttöjen ja poikien vanhemmat vastasivat väitteisiin hyvin samankaltaisesti. Ainoastaan väite
arviointikeskustelujen keskittymisestä liikaa ongelmien ympärille jakoi jonkin verran vanhempien
mielipiteitä. Viidennes alakoulun ja runsas neljännes yläkoulun poikien vanhemmista oli joko
jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että arviointikeskustelut keskittyvät liikaa lapsen ongelmien ympärille.
Alakoulun tyttöjen vanhemmista vähän yli 10 prosenttia ja yläkoulun tyttöjen vanhemmista vajaa
viidennes oli sitä mieltä, että keskustelut keskittyvät lapsen ongelmiin.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 18
Kuvio 11. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)
Kuvio 11a. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)
4,8 4,5 3 4,9 4,6 5,5
28,1
21,5
11,515,1
12,5 12,8
44,4 43,9
50,7
44,3 42,5 42,2
16,5 14,8
29,5
20,5
35,5
24,6
5,6
14,4
4,8
14,4
4,3
14,1
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Arviointikeskustelujen painopiste onoppilaan suorituksissa
Arviointikeskustelujen painopiste onlapsen oppimisen kehittymisessä
Arviointikeskustelut ovat kannustaviaja ne painottuvat lapsen vahvuuksiin
Taysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
3 3,91,9 2,4
54,2
45,8
8,410,5
5,2 5,1
30,8 30,434,4
37,332,9
36,1
7,3 7
51,1
40,1
55,7
43,5
1,3 12,1
7,33,7
12,1
5,7
15
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Arviointikeskustelut ovat tärkeä osaoppimisen arviointia
Opettaja johtaa keskusteluaarviointikeskustelussa
Oppilas johtaa keskusteluaarviointikeskustelussa
Taysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 19
Kuvio 11b. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)
Kuvio 11c. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)
Tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa
Tietoteknisten laitteiden käyttö kouluissa on lisääntynyt. Opetussuunnitelman perusteissa sekä
Opetushallituksen ohjeistuksissa oppilaan omien laitteiden käytöstä oppitunnilla on sovittava
vanhempien kanssa. Noin 40 prosenttia alakoulun oppilaiden ja lähes 70 prosenttia yläkoulun
oppilaiden vanhemmista vastasi, että oppilaat saavat käyttää omia tietoteknisiä laitteitaan (esim.
kännyköitä, tablettia tai kannettavaa tietokonetta) oppitunneilla. Runsas kolmannes (35,2 %)
alakoululaisten ja vain 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, etteivät oppilaat saaneet
käyttää omia laitteitaan tunneilla. Silti vain 35 prosenttia alakoululaisten ja 29 prosenttia
yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että oppilaiden omien laitteiden käytöstä on sovittu vanhempien
40,8
28,3 29,6 30,8
18,912
33,2 32,5
16,9 15,711,7 9,611,2 12,9
23,820,5 17,8 20,5
4,8 4,9
24,924,6
29,1 30,7
9,2
20
4,17,3
21,926,4
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Arviointikeskustelut keskittyvät liikaalapsen ongelmien ympärille
Minulla on mahdollisuus käydä koulunjärjestämissä keskusteluissa työaikana
(päivällä)
Koulu tarjoaa keskusteluaikoja myösklo 16 jälkeen
Taysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
22,1
29,8
3,7 4,2
14,7 17,4
7,6 5,8
24,1 18,2
31,1 32,931,4
17,6
53,6
43,6
7
15,9
3,5
12,6
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Olen voinut valmistautua keskusteluunetukäteen esimerkiksi vastaamalla
kysymyksiin
Minä koen, että opettaja kuuntelee myösminun mielipiteitäni keskusteluissa
Taysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 20
kanssa ja noin 60 prosenttia kaikista vanhemmista sanoi, että koulussa on laadittu yhteiset pelisäännöt
tietoteknisten laitteiden käytöstä. Noin 25 prosenttia alakoululaisten ja 20 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista eivät osanneet sanoa, saavatko oppilaat käyttää omia laitteitaan oppitunneilla ja noin
15 prosenttia kaikista vanhemmista eivät olleet tietoisia siitä, onko oppilaiden omien laitteiden
käytöstä sovittu vanhempien kanssa. Alakoulun oppilaiden vanhemmista 25 prosenttia ja yläkoulun
oppilaiden vanhemmista 30 prosenttia ei osannut sanoa, onko oppilaiden omien laitteiden käytöstä
laadittu yhteisiä pelisääntöjä. (Kuvio 12)
Yläkoululaisten vanhemmista yli 75 prosenttia ja alakoululaisten vanhemmista vain vajaa 7 prosenttia
vastasi, että oppilaat saavat käyttää kännyköitä täysin vapaasti välitunneilla ja noin 10 prosenttia
kaikista vanhemmista sanoi, että niitä saa käyttää rajoitetusti. Yli puolet alakoululaisten vanhemmista
vastasi, että kännyköitä ei saa käyttää lainkaan välitunneilla. Yläkoululaisten vanhemmista vain 1
prosenttia vastasi, että oppilaat eivät saa käyttää kännyköitä lainkaan välitunnilla. (Kuvio 13)
Kuvio 12. Oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa (%)
Kuvio 13. Oppilaat saavat käyttää kännyköitä välitunnilla (%)
40,7
69,3
35,2 29,9
65,859,4
35,2
10
48,955,1
9,0 10,124,1 20,7 15,9 15
25,2 30,5
0,010,020,030,040,050,060,070,080,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Oppilaat saavatoppitunneilla käyttää omia
laitteitaan (esim. kännykkää,tablettia tai kannettavaa
tietokonetta)
Oppilaiden omien laitteidenkäytöstä oppitunneilla on
sovittu vanhempien kanssa
Koulussa on laadittu yhteisetpelisäännöt oppilaiden
omien laitteiden käytöstäkoulupäivän aikana
Oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa
Kyllä Ei En osaa sanoa
6,813,9
51,5
27,7
75,6
9,11
14,3
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
Täysin vapaasti Rajoitetusti Ei lainkaan En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 21
Avokysymyksen mukaan tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa jakoi vanhempien mielipiteitä
vahvasti. Monet vanhemmat pitivät tietoteknisten laitteiden käyttöä ajanmukaisena, erittäin hyvänä
ja välttämättömänä lapsen tulevaisuuden kannalta. Moni vanhempi koki, että tietotekniikan avulla on
mahdollista monipuolistaa koulun opetusmenetelmiä ja myös vahvistaa lapsen omaehtoista
oppimista. Toisaalta moni vanhempi suhtautui myös kriittisesti tietoteknisten laitteiden
hyödyntämiseen koulussa ja oli valmis kieltämään niiden käyttämisen koulussa kokonaan, sillä he
kokivat, että lasten vapaa-aika kuluu pitkälti tietoteknisten laitteiden parissa. Melko moni vanhempi
piti tietoteknisten laitteiden hyödyntämistä opetuksessa hyvänä asiana, mutta oli valmis kieltämään
niiden käytön välitunnilla kokonaan.
Vanhempien osallisuus lapsen koulunkäynnissä
Vanhempien kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan on ensisijaisen tärkeää sekä lapsen oppimisen
että kouluviihtyvyyden kannalta. Lähes jokainen kyselyyn vastannut vanhempi vastasi kyselevänsä
lapselta koulupäivän kuulumisia joko päivittäin tai melko usein. Alakoululaisten vanhemmista puolet
ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa 20 prosenttia tuki lastansa läksyjen teossa päivittäin ja noin
kolmannes kaikista vanhemmista tuki läksyjen teossa melko usein. Runsas kolmannes alakoululaisten
ja noin viidennes yläkoululaisten vanhemmista tuki lastansa kaverisuhteissa päivittäin. Noin 40
prosenttia alakoululaisten vanhemmista ja runsas 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista huolehti
päivittäin siitä, että lapsella on tarvittavat välineet mukana koulussa ja runsas 10 prosenttia
alakoululaisten ja noin 6 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista kuljetti lastansa päivittäin kouluun.
Kaksi kolmasosaa (noin 60 %) vanhemmista mietti lapsen kanssa koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä
päivittäin tai melko usein. (Kuviot 14 ja 14a)
Kuvio 14. Miten vanhempana olet mukana lapsesi koulunkäynnissä? (%)
88,8
78,8
50,7
19,6
33,8
19
9,8
17,5
32,1 32,4
43,338,1
1,3 3,5
16,8
43,9
22,2
37,4
0,1 0,2 0,54
0,85,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Kyselen lapselta koulupäivänkuulumisia
Tuen lastani läksyjen tekemisessä Tuen lastani kaverisuhteissa
Päivittäin Melko usein Silloin tällöin En koskaan
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 22
Kuvio 14a. Miten vanhempana olet mukana lapsesi koulunkäynnissä? (%)
Vanhemmilla oli mahdollisuus kertoa myös, millä muulla tavalla he ovat mukana lapsen
koulunkäynnissä. Moni vanhempi vastasi, että he auttavat lastaan kaikessa, missä tämä tarvitsee apua,
niin koulunkäyntiin kuin vapaa-aikaan liittyen. Moni mainitsi olevansa aktiivisessa vuorovaikutuksessa
koulun kanssa lapseen liittyvissä asioissa ja jotkut mainitsivat myös osallistumisen
vanhempainyhdistystoimintaan keinona olla mukana lapsen koulunkäynnissä. Monet vanhemmat
kertoivat auttavansa lastaan valmistautumaan kokeisiin. Moni vanhempi mainitsi kannustuksen,
kuuntelun, kyselyn ja keskustelun tavaksi olla mukana lapsen koulunkäynnissä.
Oppilashuolto ja oppimisen tuki
Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tukea tulee antaa heti tuen
tarpeen ilmetessä ja niin kauan kuin sitä tarvitaan. Oppilashuollolla tarkoitetaan sitä toimintaa, jolla
koulussa tuetaan oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia. Oppilashuolto on kaikkien koulun aikuisten
vastuulla ja sitä tehdään yhdessä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Oppilashuolto on
ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoitus on vahvistaa ja edistää koko kouluyhteisön
hyvinvointia. Sen lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.
Vanhempien Barometrissä vanhemmilta kysyttiin, miten hyvin he tuntevat lapsen koulussa käytettyjä
tuen muotoja. Kouluterveydenhoitaja näytti olevan varsin tuttu suurimmalle osalle sekä ala- että
yläkoululaisten vanhemmista, sillä lähes 85 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa
kouluterveydenhoitajan tarjoaman tuen joko melko tai erittäin hyvin. Myös koululääkäri, tukiopetus ja
erityisopetus ovat tuttuja vanhemmille, sillä runsas puolet vastaajista tunsivat toiminnan joko melko
tai erittäin hyvin. Vähiten tunnettuja tukitoimintoja olivat yhteisöllinen oppilashuolto sekä
kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Tämä voi johtua siitä, että ne ovat uuden
oppilashuoltolain ja opetussuunnitelman mukana tulleita uusia käsitteitä, joita vanhemmat eivät
tunnista omilta kouluajoiltaan. Tulos voi myös kertoa siitä, että koulu ei ole informoinut vanhempia
39,2
11,1 12,55,8
19,311,5
33,8
22,9
12,3 10,8
45,8 44,7
22,7
43,2 43,3 43,2
33,541,6
4,3
22,8
32,040,3
1,3 2,1
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Huolehdin, että lapsella ontarvittavat välineet mukana
koulussa
Kuljetan lasta kouluun Mietin lapsen kanssa koulunkäyntiinliittyviä kysymyksiä (esim. työrauha,välitunnit, valinnaiset kouluaineet)
Päivittäin Melko usein Silloin tällöin En koskaan
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 23
oppilashuollosta eikä varsinkaan yhteisöllisen oppilashuollon tai kolmiportaisen ja koulunkäynnin tuen
sisällöstä ja tarkoituksesta. (Kuviot 15, 15a ja 15b)
Ala- ja yläkoululaisten vanhempien välillä ei ollut merkittäviä eroja siinä, miten hyvin he tunsivat
koulun tarjoamia tuen muotoja. Ainoastaan oppilaanohjaus oli huomattavasti tutumpi yläkoululaisten
kuin alakoululaisten vanhemmille. Noin kaksi kolmasosaa (59,5 %) yläkoululaisten vanhemmista tunsi
oppilaanohjauksen erittäin tai melko hyvin, kun vain noin kolmannes (28,2 %) alakoululaisten
vanhemmista sanoi tuntevansa toiminnan. Tähän vaikuttanee se, että yläkoulussa oppilaanohjaus on
oma oppiaine, jossa oppilaat saavat ammatinvalinnanohjausta ja tukea toisen asteen koulutuspaikan
hakemiseen.
Kuvio 15. Miten hyvin tunnet seuraavia koulun oppilaille tarjoamia tuen muotoja? (%)
Kuvio 15a. Miten hyvin tunnet seuraavia koulun oppilaille tarjoamia tuen muotoja? (%)
32,3 32,3
17,1 16,713,4
17,8
11,313,5
51,3 51,8
40,6 39,9
32,1
37,9
28,232,8
12,4 11,4
27,0 27,6
31,6
27,432,4 31,6
2,9 3,3
9,4 9,212,2
9,814,3
11,8
1,1 1,35,9 6,6
10,77,1
13,810,2
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Kouluterveydenhoitaja Koululääkäri Koulukuraattori Koulupsykologi
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En lainkaan
11,1 10,46,5 7,1
15,8 14,2
40,5 40,4
22,1 23,9
41,4 41,4
32,3 33,1
37,9 38,7
26,828,9
10,7 10,3
17,1 16,3
8,6 9,15,3 5,8
16,514,1
7,3 6,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Koulun kiusaamisen vastainen työ Yhteisöllinen oppilashuolto Tukiopetus
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En lainkaan
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 24
Kuvio 15b. Miten hyvin tunnet seuraavia koulun oppilaille tarjoamia tuen muotoja? (%)
Vanhemmilta kysyttiin, miten he haluaisivat vanhempana olla mukana tukemassa lasten hyvinvointia
koulussa. Lähes 6000 vanhempaa vastasi tähän avoimeen kysymykseen. Tärkeimmiksi hyvinvoinnin
tuen muodoiksi nousivat avoin vuorovaikutus lapsen koulun ja opettajan kanssa, läsnäolo lapsen
arjessa, lapsen kannustaminen ja kuunteleminen sekä kiinnostuksen osoittaminen lapsen
koulunkäyntiä kohtaan. Vanhempainyhdistystoiminta, vanhempainillat ja koulun tai
vanhempainyhdistysten järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet mainittiin myös keinoksi tukea lasten
hyvinvointia koulussa.
Sisäilmaongelmat koulussa
Sisäilmaongelmat julkisissa rakennuksissa, myös kouluissa, ovat lisääntyneet kuluneiden
vuosikymmenten aikana aiheuttaen pahimmassa tapauksessa merkittäviä terveyshaittoja tiloissa
oleskeleville. Huono sisäilma voi vaikuttaa lapsen koulutyöskentelyyn ja viime kädessä myös
oppimistuloksiin.
Neljännes barometriin vastanneista vanhemmista ilmoitti, että lapsen koulussa on ollut
sisäilmaongelmia. Heistä noin kolmannes sanoi lapsensa oireilleen koulun sisäilmaongelmien vuoksi
(alakoulussa 802 lasta, yläkoulussa 428 lasta). Lähes puolet niistä, jotka vastasivat koulussa olleen
sisäilmaongelmia, vastasi, että lapsen koulussa on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä
sisäilmaongelmien vuoksi, vaikkei oma lapsi olisi oireillut sisäilman takia. Avoimista vastauksista kävi
ilmi, että yleisemmät toimenpiteet olivat joko väistötiloihin siirtyminen tai koulun tai yksittäisten
luokkahuoneiden saneeraus. (Kuviot 16, 17 ja 18)
18,615,6 15,1 15,4
6,1
13,5
40,2
32,427,8
25,622,1
46
25,6
32,1
26,8 27,7
38,4
28
8,810,8
13,9 14 15,0
7,76,99,1
16,4 17,3 18,4
4,7
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Erityisopetus Kolmiportainen oppimisen jakoulunkäynnin tuki
Oppilaanohjaus
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En lainkaan
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 25
Kuvio 16. Ovatko sisäilmaongelmat aiheuttaneet lapsesi koulussa ongelmia viimeisen vuoden
aikana? (%)
Kuvio 17. Onko lapsesi oireillut koulussa sisäilmaongelmien vuoksi?
(Heistä, jotka ilmoittivat että koulussa on sisäilmaongelmia) (%)
Kuvio 18. Onko lapsesi koulussa jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä sisäilmaongelmien
vuoksi? (%)
24,5
60,3
15,2
26,5
58,3
15,2
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Kyllä Ei En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
30,037,6
70,062,4
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
Alakoulu Yläkoulu
Kyllä Ei
48,0
18,3
33,7
43,9
22,5
33,6
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Kyllä Ei En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 26
Kouluruokailu
Kouluruokailu on keskeinen osa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Parhaimmillaan
kouluruokailu tuo koulupäivään iloa ja lisää viihtyvyyttä, koulumyönteisyyttä ja parantaa
oppimistuloksia. Opetushallituksen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen laatima uusi kouluruokailusuositus antaa suuntaviivat kouluruokailun toteuttamiselle.
Suosituksen mukaan koululounaan tulisi kattaa noin kolmannes lapsen päivittäisestä
energiansaannista. Lopusta vastaa koti. Suosituksissa korostetaan koulun ja kodin yhteistyön
merkitystä kouluruokailun järjestämisessä. Vanhempia kehotetaan puhumaan kotona kouluruuasta
myönteisesti lapselleen.
Vanhempia pyydettiin ottamaan kantaa kouluruokailua koskeviin väitteisiin. Väitteet käsittelivät
kouluruoan maittavuutta ja riittävyyttä, lounastauon kestoa ja ajoitusta, oman lapsen ruokailua sekä
vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun.
Noin 70 prosenttia alakoululaisten ja yli 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsi
pitää kouluruokaa maukkaana. Kouluruoan riittävyyteen ja lounastauon järjestelyihin oltiin
pääsääntöisesti tyytyväisiä. Lähes 90 prosenttia alakoululaisten ja 80 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista vastasi, että kouluruokaa on heidän lapsensa mielestä tarjolla riittävästi ja lounastauko
on pääsääntöisesti ajoitettu oikein ja se on riittävän pitkä. (Kuvio 19). Sen sijaan vain noin 15 prosenttia
vanhemmista koki, että kouluruokailun tavoitteista ja järjestelystä on keskusteltu vanhempien kanssa
ja noin 35 prosenttia sanoi tietävänsä, miten he voivat antaa palautetta kouluruokailusta. Kaikista
vanhemmista noin 10 prosenttia ei osannut sanoa, onko kouluruokailusta keskusteltu vanhempien
kanssa tai miten he voisivat antaa palautetta kouluruokailusta. Lähes kaikki vanhemmat ilmoittivat
puhuvansa myönteisesti kouluruuasta lastensa kanssa ja noin 90 prosenttia vastasi kannustavansa
lastansa syömään koulussa. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja 40 prosenttia yläkoululaisten
vanhempia huolestutti se, syövätkö heidän lapsensa koulussa päivittäin. (Kuvio 19a)
Kuvio 19. Ota kantaa seuraaviin kouluruokailua koskeviin väittämiin lapsesi koulussa. (%)
8,8
16,2
3,2 5,4 2,8 2,65,3 5,2
20,1
28,4
10,314,9
10,9 10,6 11,9 11,6
50,344,1
36,3
43,7 44,6
55,1
37,9
44,5
20,0
10,5
47,8
32,938,0
27,1
37,6
31,9
0,9 0,8 2,4 3,1 3,8 4,67,3 6,8
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Kouluruoka on lapsenimielestä maukasta
Kouluruokaa on lapsenimielestä tarpeeksi tarjolla
Lounastauko onpääsääntöisesti oikeaan
aikaan
Lounastauko on riittävänpitkä
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 27
Kuvio 19a. Ota kantaa seuraaviin kouluruokailua koskeviin väittämiin lapsesi koulussa. (%)
Kodin ja koulun yhteistyö
Vanhempien osallisuus koulussa ja sen kehittämisessä on opetussuunnitelman perusteiden mukaan
keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yksilön että
yhteisön tasoilla. Koulujen tulee olla aloitteellisia yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyön
lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.
Kuka perheessänne pitää ensisijaisesti yhteyttä lapsen kouluun?
Vanhempien Barometriin vastanneissa perheissä äiti oli yleensä se vanhemmista, joka ensisijaisesti
hoiti yhteyttä lapsen kouluun (noin 75 prosenttia). Isän kouluyhteyksien ensisijaiseksi hoitajaksi ilmoitti
vain 3,4 prosenttia alakoululaisten ja 4,8 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista. Alakoululaisten
vanhemmista lähes 23 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa 18 prosenttia vastasi, että
yhteyksiä hoitavat molemmat vanhemmat yhtä paljon. Noin puoli prosenttia vanhemmista vastasi,
että yhteyksistä vastaa ensisijaisesti joku muu, esimerkiksi isovanhempi, vanhempi sisarus tai
vanhemman uusi kumppani. (Kuvio 20).
Kun katsoo yhteydenpitoa lapsen kouluun vastaajan sukupuolen mukaan, runsas 80 prosenttia naisista
oli sitä mieltä, että he äitinä ovat perheessä niitä, jotka ensisijaisesti hoitavat yhteyttä lapsen kouluun.
Vain noin 1 prosentti naisista sanoi, että isä hoitaa perheessä ensisijaisesti yhteyttä kouluun. Noin 18
prosenttia naisista, joilla oli lapsi alakoulussa ja vajaa 14 prosenttia naisista, joilla oli lapsi yläkoulussa,
vastasi, että molemmat vanhemmat hoitavat yhteyksiä kouluun yhtä paljon. (Kuvio 20a)
Noin 26 prosenttia miehistä, joilla oli lapsi alakoulussa ja runsas 20 prosenttia miehistä, joilla oli lapsi
yläkoulussa, sanoi, että äiti on perheen ensisijainen yhteydenpitäjä lapsen kouluun. Runsas 20
48,7 52,1
33,132,0
1,0 1,8 0,3 0,4
46,239,1
27,2 24,4 20,7 20,4
3,7 7,20,5 0,5
23,1
21,011,1 10,7
21,5 22,333,2
40,3
11,7 15,1 19,3
23,5
3,4 3,2
14,3 14,1
61,0
49,1
87,1 83,5
10,715,59,6 9,6
10,5 11,21,2 1,6 0,4 0,5 0,8 0,9
0,010,020,030,040,050,060,070,080,090,0
100,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Kouluruokailuntavoitteista ja
järjestämisestäkeskustellaan
vanhempien kanssa
Tiedän, miten voinvanhempana antaa
palautettakouluruoasta
Puhumme kotonakouluruokailusta
myönteisesti
Kannustan lastanisyömään koulussa
Minua huolestuttaa,syökö lapseni päivittäin
koulussa
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 28
prosenttia miehistä, joilla oli lapsi alakoulussa ja yli 30 prosenttia miehistä, joilla oli lapsi yläkoulussa,
sanoi heidän isänä olevan ensisijaisesti yhteydessä kouluun. Yli puolet miehistä, joilla oli lapsi
alakoulussa ja lähes puolet miehistä, joilla oli lapsi yläkoulussa, vastasi, että vanhemmat hoitavat
yhteyksiä kouluun tasapuolisesti. (Kuvio 20a)
Todennäköisesti kyselyyn vastanneet miehet olivat juuri niistä perheistä, joissa isän rooli koulun
suuntaan oli aktiivisempi tai joissa molemmat vanhemmat hoitivat yhteyksiä yhtä paljon.
Kuvio 20. Kuka perheessänne ensisijaisesti hoitaa yhteyttä lapsen kouluun? (%)
Kuvio 20a. Kuka perheessänne ensisijaisesti hoitaa yhteyttä lapsen kouluun? (%)
73,3
3,4
22,8
0,5
76,8
4,8
17,9
0,50,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
Äiti Isä Molemmatvanhemmat yhtä
paljon
Joku muu
Alakoulu Yläkoulu
80,4
26,2
84,4
20,6
0,7
21,4
1,1
32,0
18,4
52,1
13,9
47,1
0,5 0,2 0,6 0,3 0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
Nainen Mies Nainen Mies
Alakoulu Yläkoulu
Kuka perheessänne ensisijaisesti hoitaa yhteyttä lapsen kouluun, vastaajan sukupuolen mukaan. %
Äiti Isä Molemmat vanhemmat yhtä paljon Joku muu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 29
Kodin ja koulun yhteistyö
Suuri osa Vanhempien Barometriin vastanneista vanhemmista näytti olevan tyytyväisiä kodin ja koulun
yhteistyöhön. Lähes 90 prosenttia vastaajista koki, että koulu pitää kodin ja koulun välistä yhteistyötä
tärkeänä ja noin 70 prosenttia vastasi, että rehtori osoittaa toiminnallaan vanhempien olevan tärkeä
yhteistyökumppani koululle. Sen sijaan vain noin 30 prosenttia vanhemmista vastasi, että
vanhempainilloissa käytetään aikaa siihen, että vanhemmat tutustuisivat toisiinsa. (Kuvio 21)
Lähes 80 prosenttia vanhemmista vastasi, että koulu kannustaa vanhempia pitämään yhteyttä
kouluun, mutta vain noin 30 prosenttia alakoulun ja runsas 20 prosenttia yläkoulun vastaajista koki
koulun kannustavan vanhempia vierailemaan koulussa koulupäivän aikana. Runsaat 10 prosenttia
vastaajista ei osannut ottaa kantaa väitteeseen, kannustaako koulu vanhempia vierailemaan koulussa
koulupäivän aikana. Alakoululaisten vanhemmista vähän yli 50 prosenttia ja yläkoululaisten
vanhemmista vähän alle 50 prosenttia koki, että koulu kuuntelee vanhempien mielipiteitä ja suhtautuu
avoimesti vanhempien kehittämisehdotuksiin. Sen sijaan viidennes (19,9 %) alakoululaisten ja
neljännes (24,3 %) yläkoululaisten vanhemmista ei osannut ottaa kantaa tähän väitteeseen. (Kuvio
21a)
Suuri osa vanhemmista oli tyytyväisiä koulusta saamaansa tietoon ja palautteeseen. Noin 70 prosenttia
vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja lähes yli 80 prosenttia
vanhemmista kertoi saavansa opettajalta positiivista palautetta lapsestaan. Kodin ja koulun välisen
yhteistyön peruspilari on molemminpuolinen luottamus; yli 80 prosenttia vanhemmista sanoi
luottavansa lapsensa kouluun ja opettajiin. Lähes yhtä suuri osa koki olevansa osallisena lapsensa
koulunkäynnissä. Vajaa 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista koki saavansa koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, miten he voisivat vanhempana tukea
lapsensa koulunkäyntiä. (Kuvio 21b ja 21c)
Tyttöjen ja poikien vanhempien vastaukset erosivat kahden väitteen osalta. Tyttöjen vanhemmat sekä
alakoulussa että yläkoulussa olivat poikien vanhempia useammin täysin samaa mieltä siitä, että he
saavat opettajalta positiivista palautetta lapsestaan. Alakoulun tyttöjen vanhemmista 42,7 prosenttia
ja yläkoulun tyttöjen vanhemmista 42,4 prosenttia sanoi saavansa opettajalta positiivista palautetta
lapsestaan. Alakoulun poikien vanhemmista runsas kolmannes ja yläkoulun poikien vanhemmista noin
kolmannes oli täysin samaa mieltä positiivista palautetta koskevasta väitteestä.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 30
Kuvio 21. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen
lapsesi koulua (%)
Kuvio 21a. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen
lapsesi koulua (%)
Kuvio 21b. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen
lapsesi koulua (%)
3,3 4,1
26,4 25,7
8,6 8,28,2 10,5
35,3 36,4
15,4 16,8
37,742,8
23,6 24,4
39 41,848,5
40
7,6 6,6
31,127,1
2 2,36,8 6,3 5,6 5,5
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Koulu kertoo vanhemmille, että koulupitää kodin ja koulun yhteistyötä
tärkeänä
Vanhempain illoissa käytetään aikaasiihen, että vanhemmat tutustuvat
toisiinsa
Rehtori osoittaa toiminnallaan, ettävanhemmat ovat koululle tärkeä
yhteistyökumppani
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
4,9 6,1
29,135,6
7,7 9,413,8 16,3
28,529,8
18,4 18,9
39,5 40,9
21,416,2
36,8 34,938,6
33,2
10,45,6
16,712
2,8 2,9
10,1 12,519,9
24,3
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Koulu kannustaa vanhempia pitämäänyhteyttä kouluun
Koulu kannustaa vanhempiavierailemaan koulussa koulupäivän
aikana
Koulu kuuntelee vanhempienmielipiteitä ja suhtautuu avoimestivanhempien kehittämisehdotuksiin
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
8,1 9,9 6,9 6 3,4 2,9
20,5 22,815,8 15,3
9,5 10,2
38,9 40,936,7
40,536,2
44
31,625
39,1 36,3
49,9
40,9
0
10
20
30
40
50
60
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Saan opettajalta riittävästi tietoalapseni koulunkäynnistä
Saan opettajalta positiivista palautettalapsestani
Luotan lapseni kouluun ja opettajiin
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 31
Kuvio 21c. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen
lapsesi koulua (%)
Kodin ja koulun yhteistyötä koskevassa avoimessa kysymyksessä vanhemmat peräänkuuluttivat lisää
yhteistyötä kodin ja koulun välillä, kun taas toiset kokivat, että sitä on riittävästi tai jopa liian paljon.
Joidenkin vanhempien mielestä kodin ja koulun hyvää yhteistyötä kiitetään ja siihen kannustetaan,
mutta käytännössä yhteistyö jää usein siihen, että vanhemmat hoitavat lapsen kouluun ja pitävät
huolen, että lapsella on tarvittavat välineet ja materiaalit mukana. Moni vanhempi myös kaipasi lisää
palautetta ja tietoa koulun arjesta ja toiminnasta. Toiset vanhemmat taas olivat hyvin tyytyväisiä
saamansa palautteen ja tiedon määrään.
Viestintä kodin ja koulun välillä
Viestintä on tärkeä osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempien Barometri -kyselyssä
vanhemmilta kysyttiin, mitä kanavia koulu käyttää viestiessään koulun toiminnasta koteihin.
Ylivoimaisesti tärkein viestintäkanava oli sähköinen viestintäväline Wilma, Helmi tai vastaava. Lähes
kaikki vastaajat kertoivat koulun käyttävän sitä viestinnässään. Toiseksi eniten viestinnässä käytettiin
rehtorin kirjettä tai lukuvuositiedotetta (noin 60 % molempia). Viikkokirje oli myös alakoulussa tärkeä
viestintäkanava, sillä noin 40 prosenttia alakoululaisten vanhemmista vastasi saavansa tietoa koulun
toiminnasta viikkokirjeen kautta. Vastaava luku yläkoulussa oli noin 15 prosenttia. Lähes puolet
vanhemmista kertoi koulun käyttävän koulun verkkosivuja viestinnässään. Sosiaalisen median
kanavista Facebook oli yleisin viestintäkanava, joskin vain vajaa 15 prosenttia vanhemmista sanoi
koulun käyttävän Facebookia säännöllisesti tai silloin tällöin viestinnässään koulun toiminnasta. Vajaa
10 prosenttia vanhemmista vastasi, että koulu käyttää blogia vanhemmille suunnatussa viestinnässä.
Muiden sosiaalisten medioiden osuus koulun viestinnässä oli suhteellisen vähäistä; Whatsappia tai
Instagramia käytti vajaa 10 prosenttia kouluista. Myös aiemmin ahkerasti käytössä ollut oppilaan
reissuvihko näyttäisi menettäneen suosiotaan kodin ja koulun välisessä viestinnässä. Vastaajista 10,8
prosenttia ilmoitti koulun hyödyntävän reissuvihkoa säännöllisesti tai silloin tällöin viestiessään kotiin.
(Kuviot 22 ja 22a)
3,2 4,5
15,3
22,3
12,218
28,633
45,1 46,5
32,927,4
37,5
28,2
16,6
7,31,5 2
6,29,5
0
10
20
30
40
50
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Koen olevani osallisena lapseni koulunkäynnissä Saan koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, mitenvoin vanhempana tukea lapseni koulunkäyntiä
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 32
Kuvio 22. Mitä kanavia koulu käyttää viestiessään toiminnastaan koteihin? (%)
Kuvio 22a. Mitä kanavia koulu käyttää viestiessään toiminnastaan koteihin? (%)
Vanhemmilla oli mahdollisuus kertoa, mitä muita kanavia koulu käyttää viestinnässään. Vastauksissaan
vanhemmat viittasivat usein jo yllämainittuihin tiedotuskanaviin. Moni mainitsi myös lapsen
tiedonvälittäjänä kodin ja koulun välillä. Viikko- ja kuukausitiedotteet ja infolehtiset mainittiin usein
keinona, jota koulu käyttää viestiessään vanhemmille. Wilma tai Helmi olivat myös vanhempien
mukaan keskeisiä kanavia ja moni sanoi, että kaikki koulun viestit tulevat sitä kautta. Jonkin verran
koulu välitti tietoa myös sähköpostilistojen ja puhelujen tai tekstiviestien avulla.
16,412,4
2,8 1,5
23,2
4,4 5,60,7
83,4 84,7
49,6 51,1
6,8 6,6
18,310,3 8,8
1,1
15,7 14,6
27,2 30
64,958,7
51,2
74,779,6
91,5
0,6 0,46,8 6,5
25,633,2
7,2 10,66,0 6,7
0,3 0,30,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Rehtorin kirje Koulun blogi Viikkokirje Oppilaanreisskuvihko
Wilma, Helmi taivastaava
Säännöllisesti Silloin tällöin Ei koskaan En osaa sanoa
2,5 2,6 1,0 1,4 1,6 0,9
12,618,1
1,8 1,4
34,139
12,4 10,93,0 4,2 6,6 4,3
34,2 35,6
5,0 5,2
21,7 21,4
64,7
55,8
70,5
57,5
74,769,8
25,118,4
68,661,6
23,3 19,120,5
30,725,4
36,9
17,125 28,1 27,8 24,6
31,8
20,920,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Facebook Instagram Whatsapp Koulunverkkosivut
Koulun lehti Lukuvuositiedote
Mitä kanavia koulu käyttää viestiessään toiminnastaan koteihin
Säännöllisesti Silloin tällöin Ei koskaan En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 33
Kodin ja koulun välinen sähköinen viestintä – Wilma/Helmi tai vastaava
Sähköinen viestintäväline Wilma (tai Helmi tai vastaava) oli yleisin viestintäkanava kodin ja koulun
välillä. Yli 75 prosenttia vanhemmista koki, että koulu hyödyntää tätä kanavaa sopivasti. Noin 15
prosenttia vanhemmista koki, että sitä käytettävän liian vähän ja noin 6 prosenttia vastasi, että
sähköistä viestintävälinettä käytetään liikaa. Alle prosentti vanhemmista vastasi, että sähköistä
viestintävälinettä ei käytetä lainkaan.
Yli 60 prosenttia alakoululaisten ja 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista sanoi käyvänsä
lukemassa Wilmaan/Helmiin tulleet viestit heti viestin saatuaan. Yli 20 prosenttia alakoululaisten
vanhemmista ja lähes 25 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että he lukevat viestit kerran
päivässä, noin 15 prosentti alakoululaisten ja runsas 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista
ilmoitti lukevansa viestit muutamia kertoja viikossa ja vain muutama prosentti vastaajista sanoi
lukevansa viestejä muutamia kertoja kuukaudessa. Ainoastaan 0,4 prosenttia alakoululaisten ja ei
kukaan yläkoululaisten vanhemmista vastasi, etteivät he lue koskaan Wilmaan saapuneita viestejä ja
vain muutama ei ollut aktivoinut Wilma/Helmi-tunnuksiaan. Ainoastaan yksi vanhempi vastasi, että
hän ei voinut lukea viestejä, koska hänellä ei ollut tietokonetta tai verkkoyhteyttä. (Kuviot 23 ja 24)
Kuvio 23. Kodin ja koulun välisessä viestinnässä käytetään sähköisiä viestintävälineitä (esim.
Wilma tai Helmi) mielestäni (%)
75,7
6,5
15,5
0,7
79,3
5,913,2
0,30,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
Sopivasti Liikaa Liian vähän Ei lainkaan
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 34
Kuvio 24. Käyn lukemassa Wilmaan/Helmiin tulleita viestejä (%)
Vanhempainillat
Vanhemmille järjestettävät tapaamiset, vanhempainillat, ovat tunnetuin tapa koulun ja kodin välisille
kohtaamisille. Vanhempainillat näyttäisivät olevan myös vanhempien mielestä tärkeä kanava kodin ja
koulun välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Yli 80 prosenttia vanhemmista vastasi käyvänsä
mielellään vanhempainilloissa ja kokevansa, että vanhempainilloissa on mukava tunnelma. Noin 80
prosenttia vanhemmista vastasi, että vanhempainillat ovat hyvin suunniteltuja ja järjestettyjä ja että
niissä käsitellään tärkeitä asioita. Noin 50 prosenttia vanhemmista kertoi tutustuneensa muihin
vanhempiin vanhempainilloissa. (Kuvio 25)
Lähes 60 prosenttia vastaajista piti vanhempainiltoja vuorovaikutteisina ja keskustelevina. Noin 60
prosenttia vanhemmista koki, että vanhempainillat ovat vahvistaneet heidän luottamustaan kouluun,
mutta noin 15 % vanhemmista ei osannut ottaa kantaa väitteeseen. Alakoululaisten vanhemmista noin
60 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista noin 55 prosenttia koki, että heidän mielipiteensä
huomioidaan vanhempainilloissa, mutta joka viides (noin 20 %) ei osannut sanoa, oliko heidän
mielipiteitään huomioitu vanhempainilloissa. Sen sijaan vain runsas 20 prosenttia vanhemmista
vastasi, että vanhemmilta on pyydetty palautetta vanhempainilloista ja noin 20 prosenttia
vanhemmista ei osannut ottaa väitteeseen kantaa. (Kuvio 25a)
61,0
20,815,1
2,2 0,4 0,3
50,5
24,4 21
3,90 0,1
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 35
Kuvio 25. Ota kantaa seuraaviin vanhempainiltoja koskeviin väitteisiin ajatellen lapsesi koulua. (%)
Kuvio 25a. Ota kantaa seuraaviin vanhempainiltoja koskeviin väitteisiin ajatellen lapsesi koulua. (%)
Avoimessa kysymyksessä vanhemmat antoivat ehdotuksia siitä, miten vanhempainiltoja voisi kehittää.
Moni vanhempi toivoi, että vanhemmat saisivat vanhempainillan agendan ja käsiteltävät aiheet
tietoonsa etukäteen. Moni peräänkuulutti myös enemmän vuorovaikutusta vanhempainiltoihin sen
sijaan, että rehtori ja/tai opettaja puhuvat suurimman osan ajasta. Moni vanhempi kaipasi
vanhempainilloissa myös enemmän aikaa tutustua toisiin vanhempiin. Jotkut vanhemmat ehdottivat,
että tiedotusasiat hoidettaisiin esimerkiksi Wilman kautta niin, että tapaamisissa jäisi enemmän aikaa
keskustelulle. Vanhempainiltoihin toivottiin myös enemmän yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta siten,
että kaikki vanhemmat voisivat osallistua. Jotkut vanhemmat antoivat palautetta toisille vanhemmille,
joiden he kokivat vievän suuren osan ajasta yksittäisen lapsen asioilla. Hyvin moni vanhempi kuitenkin
myös vastasi, että vanhempainillat ovat jo hyviä eivätkä kaivanneet niiden kehittämistä.
4,3 6,22,6 3,2 3,6 3,0 1,8 2,1
14,117,8
11,1 12,1 12,2 13,2 15,6 15,911,6 10,5
29,4 30,735,4 37,5
46,2 48,0 47,551,2
47,050,8
35,8 33,9
47,943,2
32,028,2 26,2
22,9
34,431,5
16,113,1
1,3 1,07,0 7,4 7,1 7,0 5,1 5,0 4,6 4,4
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Käyn mielellänivanhempainilloissa
Vanhempainilloissa onmukava tunnelma
Vanhempainillat ovathyvin suunniteltuja ja
järjestettyjä
Vanhempainilloissakäsitellään tärkeitä
asioita
Olen tutustunutvanhempainilloissamuihin vanhempiin
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
7,0 8,1
33,5 34,0
7,6 7,7 5,6 7,6
26,330,0
24,4 24,7
17,6 18,814,6
14,9
42,7 41,6
15,4 15,3
42,0 43,839,1 39,9
16,913,4
7,9 7,0
18,6 15,2
20,9
15,6
7,1 6,9
18,8 19,114,2 14,4
19,8 22,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Vanhempainillat ovatvuorovaikutteisia ja
keskustelevia
Vanhemmilta on pyydettypalautetta
vanhempainilloista
Vanhempainillat ovatvahvistaneet luottamustani
kouluun
Koen, että mielipiteenihuomioidaan
vanhempainilloissa
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 36
Vanhempien osallisuus
Uuden opetussuunnitelman tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta koulun toiminnassa ja
arjessa. Vanhempia pyydettiin vastaamaan, mihin toimintoihin koulu on tarjonnut vanhemmille
mahdollisuuden osallistua.
Vanhempien mukaan koulu on tarjonnut vanhemmille ylivoimaisesti eniten mahdollisuuksia osallistua
varainhankintaan. Yli 70 prosenttia alakoululaisten ja vajaa 60 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista
vastasi koulun tarjonneen vanhemmille mahdollisuuden osallistua varainhankintaan. Alakoululaisten
vanhemmista yli 50 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista noin 40 prosenttia vastasi, että koulu
on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua retkien tai leirikoulujen järjestämiseen. Noin 40
prosenttia alakoululaisten ja runsas 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että koulu on
tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua koulun arkeen esimerkiksi toimimalla apuna
oppitunneilla, välitunneilla tai retkillä, sekä teemapäivien tai koulun juhlien järjestämisessä. Vain 20
prosenttia alakoululaisten ja noin 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että koulu on
tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua kerhotoiminnan järjestämiseen. Noin 25 prosenttia
sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että koulu on tarjonnut vanhemmille
mahdollisuuden vierailla koulussa kertomassa omasta ammatistaan.
Noin 20 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi koulun tarjonneen vanhemmille
mahdollisuuden osallistua koulun arvoja koskevaan keskusteluun, koulun kasvatustavoitteiden
määrittelyyn, koulun toiminnan, kuten opetussuunnitelman suunnitteluun tai koulun toiminnan
arviointiin. Ainoastaan noin 10 prosenttia vanhemmista vastasi, että vanhemmille on tarjottu
mahdollisuuksia osallistua koulun yhteisöllisen oppilaishuollon suunnitteluun ja kehittämiseen,
järjestyssääntöjen laatimiseen tai kouluruokailun kehittämiseen. Alakoululaisten vanhemmista 17,3
prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 8,3 prosenttia koki, että vanhemmille on tarjottu
mahdollisuuksia osallistua kouluympäristön, esimerkiksi koulupihan suunnitteluun.
Vastaukset antavat viitteitä siitä, että koulun tarjoamat mahdollisuudet vanhempien osallistumiselle
painottuvat enemmän käytännön toimintaan ja huomattavasti vähemmän koulun toiminnan
kehittämiseen tai suunnitteluun.
Lähes kaikkien toimintojen kohdalla noin 25-30 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista
ei osannut sanoa, onko koulu tarjonnut vanhemmille mahdollisuutta osallistua kyseiseen toimintaan.
(Kuviot 26, 26a ja 26b)
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 37
Kuvio 26. Mihin seuraavista lapsesi koulu on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua? (%)
Kuvio 26a. Mihin seuraavista lapsesi koulu on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua? (%)
Kuvio 26b. Mihin seuraavista lapsesi koulu on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua? (%)
22,7 20,1 17,7 15,521,1
17,423,4 20,8
10,3 10,4
44,2 47,1 49,2 52 51,054,6
45,9 48,553,2 56,9
33,1 32,9 33,1 32,528,0 28 30,7 30,7
36,532,7
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Koulun arvojakoskevaan
keskusteluun
Koulunkasvatustavoitteiden
määrittelyyn
Koulun toiminnansuunnitteluun (esim.opetussuunnitelma,
järjestyssäännöt)
Koulun toiminnanarviointiin
Yhteisöllisenoppilashuollon
suunnitteluun jakehittämiseen
Kyllä Ei En osaa sanoa
11,5 9 11,5 11,117,3
8,3
40,2
21,1 24,9 26
58,7 62,5 63,9 64,159,5
66,5
41,256,3
51,3 49,4
29,7 28,5 24,6 24,8 23,2 25,318,7 22,5 23,9 24,7
0,010,020,030,040,050,060,070,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Järjestyssääntöjenlaadintaan
Kouluruokailunkehittämiseen
Kouluympäristön(esim. koulun piha)
suunnitteluun
Koulun arkeen (esim.apuna oppitunneilla,välitunneilla, retkillä)
Ammattienesittelemiseen
oppilaille
Kyllä Ei En osaa sanoa
36,0
22,1
52,142,8
36,6
18,3 20,210,2
70,7
57,7
43,252,8
31,938,9 43,6
56,6 52,058,7
16,925,420,8 25,1
15,9 18,3 19,825,1 27,8 31
12,4 16,8
0,010,020,030,040,050,060,070,080,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Teemapäivienjärjestämiseen
Retkien jaleirikoulujen
järjestämiseen
Koulun juhlienjärjestämiseen
Kerhotoiminnanjärjestämiseen
Varainhankintaan(rahan keräämiseen)
Kyllä Ei En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 38
Millä tavalla vanhemmat haluavat olla mukana lastensa koulussa?
Vanhemmilta kysyttiin, millä tavalla he haluavat olla mukana lapsensa koulun toiminnassa.
Vanhempien halu osallistumiseen näyttäisi myös painottuvan enemmän käytännön toimintoihin. Noin
puolet vanhemmista vastasi, että he haluavat käydä koulun avointen ovien päivässä ja yhtä moni kertoi
haluavansa saada tietoa koulun arjesta eri tietokanavia pitkin. Kolmanneksi mieluisin tapa olla mukana
lastensa koulun toiminnassa oli osallistuminen varainhankintaan esimerkiksi leirikoulua tai
luokkaretkeä varten.
Noin 30 prosenttia kaikista vanhemmista vastasi haluavansa osallistua koulun toiminnan
kehittämiseen, kuten esimerkiksi järjestyssääntöjen laadintaan tai keskusteluihin mobiililaitteiden
käytöstä koulussa, ja noin 25 prosenttia vanhemmista kertoi haluavansa olla mukana koulun arvoja
koskevassa keskustelussa. Runsas 30 prosenttia alakoululaisten ja vajaa 20 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista vastasi haluavansa olla apuna koulun arjessa esimerkiksi retkillä, oppitunneilla tai
välitunneilla ja noin 25 prosenttia alakoululaisten ja vähän yli 20 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista tarjosi osaamistaan koululle esimerkiksi vierailemalla oppitunnilla tai järjestämällä
oppilaiden vierailuja työpaikalleen. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja 20 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista halusi osallistua luokan vanhempaintoimintaan, mutta vain noin 20 prosenttia
alakoululaisten ja 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista ilmoitti olevansa halukas osallistumaan
vanhempainyhdistystoimintaan. Alakoulun oppilaiden vanhemmat ilmaisivat jonkin verran yläkoulun
oppilaiden vanhempia enemmän halukkuutta osallistua lastensa koulun toimintaan. (Kuvio 27)
Kuvio 27. Millä tavalla haluat olla mukana lapsesi koulussa? (%)
28,5
36,5
55,7
31,4
27,5
42,0
55,8
29,5
18,8
25,3
29,9
49,8
17,3
21,3
32,5
51,6
20,5
11,3
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0
Osallistua koulun arvoja koskevaan keskusteluun
Olla mukana kehittämässä koulun toimintaa (esim.koulun järjestyssääntöjen laadinta, keskustelu…
Käydä avointen ovien päivässä
Olla apuna koulun arjessa (esim. retkillä,oppitunneilla tai välitunneilla)
Osaamistani voi hyödyntää koulussa (esim. vierailutoppitunneilla, oppilaiden vierailut työpaikallani…
Osallistua rahan keräämiseen esim. leirikoulua taikoulun muuta toimintaa varten
Saada tietoa koulun arjesta eri tietokanavia pitkin
Osallistua luokan vanhempaintoimintaan
Osallistua vanhempainyhdistystoimintaan
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 39
Vanhemmilla oli mahdollisuus kertoa, millä muulla tavalla he haluaisivat olla mukana lapsen koulussa
ja monet mainitsevat juuri ylläolevat osallistumisen tavat. Moni vanhempi viittasi kiireiseen arkeen
eikä siksi halua olla mukana koulun toiminnassa. Jotkut vanhemmista sanoivat priorisoivansa perheen
yhteistä aikaa koulutapahtumien edelle. Moni vanhempi kuitenkin myös sanoi haluavansa olla mukana
kehittämässä koulun toimintaa esimerkiksi osallistumalla järjestysääntöjen tai
yhdenvertaisuusohjelman laadintaan. Monet myös tarjosivat apuaan koulun eri tilaisuuksiin, kuten
juhliin, teemapäiviin tai retkiin. Jotkut vastasivat, että he eivät koe tarvetta olla mukana koulun
toiminnassa, sillä luottavat koulun henkilöstön ammattitaitoon ja kykyyn kehittää koulun toimintaa.
Vanhempien toiminta luokassa
Vanhemmilta kysyttiin, miten vanhemmat heidän lapsensa luokassa toimivat. Runsas 10 prosenttia
vanhemmista vastasi, että lapsen luokassa on luokkavanhempi, joka hoitaa yhteydenpidon opettajan
ja vanhempien välillä. 10 prosenttia alakoululaisten ja 6 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista
vastasi, että lapsen luokassa on luokkatoimikunta tai vanhempien tiimi. Noin 15 prosenttia
alakoululaisten ja 5 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsen luokassa on
vanhempien oma Facebook-ryhmä ja vajaa 10 prosenttia, että vanhemmat ovat aktiivisia muulla
tavalla. Runsas 30 prosenttia alakoululaisten ja yli 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi,
että lapsen luokassa ei ole vanhempaintoimintaa. Lähes 20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa,
miten vanhemmat toimivat lapsen luokassa. (Kuvio 28).
Kuvio 28. Miten vanhemmat toimivat lapsesi luokassa? (%)
Avovastausmahdollisuudessa monet vanhemmat totesivat, että koulussa tai luokassa ei ole
vanhempaintoimintaa tai toiminta on hyvin satunnaista. Monet myös tunnistivat eron ala- ja yläkoulun
välillä niin, että luokan vanhempien yhteinen toiminta on huomattavasti aktiivisempaa alakoulussa
kuin yläkoulussa. Moni piti luokan vanhempaintoimintaa tärkeänä lasten hyvinvoinnin ja
12,3
10,0
14,9
9,5
36,4
16,8
10,3
6
5,1
5,3
52
21,4
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0
Lapseni luokassa on luokkavanhempi, joka hoitaayhteydenpidon opettajan ja vanhempien välillä
Lapseni luokassa toimii luokkatoimikunta/vanhempientiimi
Lapseni luokassa vanhemmilla on oma Facebook-ryhmä
Lapseni luokassa vanhemmat ovat aktiivisia muullatavalla
Lapseni luokassa ei ole vanhempaintoimikuntaa
En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 40
yhteisöllisyyden kannalta ja koki, että on tärkeää, että vanhemmat tuntisivat toisensa. Jotkut
vanhemmat olivat oma-aloitteisesti järjestäneet toimintaa luokan vanhemmille myös koulun
ulkopuolella.
Luokan vanhempaintoiminta, koulun johtokunta ja vanhempainyhdistystoiminta
Noin 30 prosenttia vanhemmista vastasi, että lapsen koulussa toimii johtokunta, jossa on vanhempien
edustus. Yli 50 prosenttia ei kuitenkaan osannut sanoa, oliko koulussa johtokuntaa eikä myöskään
ottaa kantaa sen tärkeyteen koulun toiminnan kehittämisessä. Vanhempainyhdistystoiminta näyttäisi
olevan kouluissa yleisempää, sillä 85 prosenttia alakoululaisten ja 70 prosenttia yläkoululaisen
vanhemmasta vastasi, että lapsen koulussa toimii vanhempainyhdistys tai vastaava. Noin 25 prosenttia
yläkoulun vanhemmista ei kuitenkaan osannut sanoa oliko lapsen koulussa vanhempainyhdistystä.
Noin 25 prosenttia alakoululaisten ja noin 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista ilmoitti joko
olevansa tai olleensa aiemmin mukana koulun vanhempainyhdistystoiminnassa. Noin 65 prosenttia
alakoululaisten ja runsas 40 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi osallistuneensa
vanhempainyhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. (Kuvio 29)
Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että luokkatason vanhempaintoiminnassa olisi kehitettävää.
Vähän yli 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 70 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista oli joko
täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä, että lapsen luokan vanhemmat tuntevat toisensa hyvin. Vain
noin 25 prosenttia alakoululaisten ja vähän yli 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista kertoi, että
vanhemmat järjestävät luokassa yhteistä toimintaa lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
vahvistaakseen. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista
vastasi, että opettaja tukee aktiivisesti vanhempien yhteistyötä ja runsas 20 prosenttia ei osannut ottaa
kantaa väitteeseen. Kuitenkin noin 80 prosenttia alakoululaisten ja 70 prosenttia yläkoululaisten
vanhemmista kertoi osallistuvansa mielellään oppilaille ja vanhemmille suunnattuihin tapahtumiin.
(Kuvio 30)
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 41
Kuvio 29. Vastaa seuraaviin koulun johtokuntaa ja vanhempainyhdistystoimintaa koskeviin
kysymyksiin. (%)
Kuvio 30. Ota kantaa seuraaviin vanhempaintoimintaa koskeviin väittämiin (%)
Vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä
Vanhempia pyydettiin valitsemaan eri vaihtoehdoista heidän mielestään vanhempainyhdistyksen
tärkein tehtävä kouluyhteisössä. Vaihtoehdoista sai valita vain yhden. Vajaa kolmannes oli sitä mieltä,
että vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä kouluyhteisössä on tukea oppilaiden hyvinvointia ja
turvallisuutta. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin vanhempainyhdistyksen roolia vahvistaa lasten,
vanhempien ja henkilökunnan välistä yhteisöllisyyttä. Runsas viidennes vastaajista koki
33,2 31,4
40,0 40,1
85,3
69,6
27,5
18,7
64,3
43,1
16,5 14,48,9 9,8
3,66,5
68,875,2
30,5
48,850,454,3
51,1 50,1
11,1
23,9
3,6 6,1 5,28
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Lapseni koulussa toimiijohtokunta, jossa onvanhempien edustus
Pidän johtokuntaatärkeänä koulun
toiminnan kehittäjänä
Lapseni koulussa toimiivanhempainyhdistys taivastaava (Koti ja koulu-
yhdistys)
Olen mukana/olen ollutmukana koulun
vanhempainyhdistyksentoiminnassa
OIen osallistunutvanhempainyhdistyksenjärjestämiin tilaisuuksiin
ja tapahtumiin
Kyllä Ei En osaa sanoa
17,6
34,1 44,5
60,8
25,7
36,4
4,7 6,6
36,736,0
23,717,9
22,8
19,711,8 15,2
33,9
18,8 15,78,0
19,615,2
41,9 43,8
6,2 2,9 6,22,6
10,66,1
36,4
26,0
5,78,2 9,8 10,7
21,3 22,7
5,2 8,5
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Lapseni luokan vanhemmattuntevat toisensa hyvin
Vanhemmat järjestävätluokassa yhteistä toimintaa
vahvistaakseen lastenhyvinvointia jayhteisöllisyyttä
Opettaja tukee aktiivisestivanhempien yhteistyötä
Osallistun mielellänioppilaille ja vanhemmille
suunnattuihin tapahtumiin
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 42
vanhempainyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi toimia yhteyskanavana koulun ja vanhempien välillä.
Noin 15 prosenttia vastaajista koki vanhempainyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi toimia
vanhempien vaikutuskanavana koulun suuntaan. Alle 10 prosenttia vastaajista piti
vanhempainyhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä tukea taloudellisesti koulun toimintaa. (Kuvio 31)
Kuvio 31. Mikä on vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä kouluyhteisössä? Valitse yksi vaihtoehto. (%)
Arki ja kasvatus kotona
Toimiva ja turvallinen kotiarki tukee lapsen koulunkäyntiä merkittävästi. Vanhempia pyydettiin
ottamaan kantaa, miten hyvin arki lapsen kanssa sujuu. Yli 90 prosenttia vanhemmista vastasi, että
lapsen ja vanhemman välinen suhde toimii erittäin ja melko hyvin - noin 60 prosentin mukaan erittäin
hyvin. Yli 80 prosenttia vanhemmista oli sitä mieltä, että lasten suhteet kavereihin sujuivat hyvin. Noin
80 prosenttia vanhemmista koki myös, että lapsen kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan on hyvä ja saman
verran alakoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsen harrastaminen sujuu hyvin. Yläkoululaisten
vanhemmista noin 70 prosenttia oli sitä mieltä, että lapsen harrastaminen sujui hyvin. Vähiten
tyytyväisiä vanhemmat olivat lapsen kotitöihin osallistumiseen, sillä vain juuri yli puolet vanhemmista
oli tyytyväisiä siihen.
Tyttöjen ja poikien vanhempien vastaukset erosivat toisistaan. Vajaa 40 prosenttia alakoulua käyvien
tyttöjen vanhemmista ja noin 25 prosenttia alakoulua käyvien poikien vanhemmista vastasi, että
lapsen kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan on erittäin hyvää. Yläkoulun puolella vastaavat luvut olivat
tyttöjen osalta 31 prosenttia ja poikien osalta 18,4 prosenttia. Jonkin verran eroja oli yläkoulua käyvien
tyttöjen ja poikien välillä myös koskien harrastuksia ja kotitöitä. Jonkin verran useampi tyttöjen kuin
poikien vanhempi vastasi harrastusten ja kotitöiden sujuvan hyvin. (Kuvio 32)
29,2
20,3
8,3
27,0
13,8
1,4
27,4
24,4
6,7
24,7
15,2
1,5
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0
Tukea oppilaiden hyvinvointia jaturvallisuutta
Toimia yhteyskanavana koulun javanhempien välillä
Tukea talodellisesti koulun toimintaa
Vahvistaa yhteisöllisyyttä lasten,vanhempien ja kouluhenkilökunnan välillä
Olla vanhempien vaikutuskanava koulunsuuntaan
En osaa sanoa
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 43
Kuvio 32. Ota kantaa, miten seuraavat asiat toimivat lapsesi kohdalla (%)
Mitkä asiat lapsesi elämässä ilahduttavat tällä hetkellä?
Vanhempia pyydettiin kertomaan, mitkä asiat lapsen elämässä ilahduttavat heitä tällä hetkellä. Hyvin
monia vanhempia ilahdutti toimiva arki lapsen kanssa ja se, että lapsen koulunkäynti sujuu hyvin. Moni
vanhempi mainitsi lapsen aktiivisuuden, omatoimisuuden, iloisuuden, reippauden ja lapsen
myönteisen asenteen ilon aiheeksi. Monet vanhemmat iloitsivat siitä, että lapsella on ystäviä ja
toimivat kaverisuhteet. Monia vanhempia ilahdutti myös lapsen kanssa vietetty aika ja keskustelut
arjen asioista. Monet vanhemmat mainitsivat myös yksityiskohtaisempia esimerkkejä lapsensa
elämästä, kuten esimerkiksi, että lapsi on parantunut jostakin sairaudesta, häntä ei enää kiusata
koulussa tai että koulupoissaolot ovat vähentyneet. Monet vanhemmat sanoivat itseään ilahduttavan,
että lapsi on juuri se, joka hän on.
Mitkä lapseen liittyvät asiat huolestuttavat tällä hetkellä?
Ylivoimaisesti eniten vanhemmissa herätti huolta lapsen digilaitteiden parissa viettämä aika. Lähes 50
prosenttia alakoululaisten ja yli 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista piti tätä suurimpana
huolenaiheena. Lapsen netissä ja peleissä näkemät asiat tuottivat huolta 25 prosentille alakoululaisten
vanhemmista. Kolmanneksi eniten alakoululaisten vanhemmille huolta aiheutti lapsen vähäinen
liikkuminen (noin 17 %). Myös yläkoululaisten vanhempia huolestutti lapsen vähäinen liikkuminen ja
liian vähäinen uni.
Noin 15 prosenttia vanhemmista oli huolissaan lapsen itselleen asettamista korkeista tavoitteista.
Lapsen yksinäisyys, harrastusten puute tai lapsen joutuminen kiusatuksi huolestutti noin 10 prosenttia
vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa. Lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys huolestutti alle 10
prosenttia vanhemmista. Lapsen koulu-uupumus aiheutti huolta 5 prosentille alakoululaisten
vanhemmista ja 10 prosentille yläkoululaisten vanhemmista. Ilahduttavasti ainoastaan 0,4 prosenttia
1,5
1,9
1,62 1,8 3,1 2,1 3,6 2,3 2,9
1,72,8
4,0 4,8 4,79,1
4,68,4
14,3 16,1
1,8 3,77,9 9,1 10,5
16,113,0
17,5
31,1 29,234,0
38,5
53,350,5 51,3
47,244,3
37,4
42,8 41
61,0
53,1
33,2 33,7 31,7
24,5
35,933,1
9,6 10,7
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu
Lapsen ja vanhemmanvälinen suhde
Lapsen suhteetkavereihin
Lapsen kiinnostuskoulunkäyntiä kohtaan
Lapsen harrastaminen Lapsen osallistuminenkotitöihin
Toimii erittäin huonosti Toimii melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Toimii hyvin Toimii erittäin hyvin
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 44
vastaajista oli huolestunut lapsen päihteiden käytöstä. Noin 15 prosenttia vanhemmista vastasi, että
heitä ei huolestuta mikään lapseensa liittyen. (Kuvio 33)
Tyttöjen ja poikien vanhempien vastaukset erosivat toisistaan. Suurin huolenaihe sekä tyttöjen että
poikien vanhemmilla niin ala- kuin yläkoulussa oli lapsen digilaitteiden parissa viettämä aika. Yli 50
prosenttia ala- ja yläkoulua käyvien poikien vanhemmista sekä yläkoulua käyvien tyttöjen
vanhemmista ja noin 40 prosenttia alakoulua käyvien tyttöjen vanhemmista vastasi olevansa
huolissaan lastensa digilaitteiden parissa viettämästä ajasta.
Vajaa 20 prosenttia alakoulun käyvien ja noin 25 prosenttia yläkoulua käyvien tyttöjen vanhemmista
oli huolissaan lapsensa itselleen asettamista korkeista tavoitteista. Alakoulua käyvien poikien
vanhemmista 11 prosenttia ja yläkoulua käyvien poikien vanhemmista 7 prosenttia kertoi olevansa
huolissaan lapsensa asettamista korkeista tavoitteista. Muiden huolenaiheiden osalta alakoulua
käyvien poikien vanhemmat olivat useammin huolissaan lapsestaan kuin alakoulua käyvien tyttöjen
vanhemmat. Vastaavasti yläkoulua käyvien tyttöjen vanhemmat ilmaisivat huolensa useammin kuin
yläkoulua käyvien poikien vanhemmat.
Kuvio 33. Mitkä lapseesi liittyvät asiat huolestuttavat sinua tällä hetkellä? (%)
10,1
16,7
5
7,3
46,7
24,4
10,4
0,1
5,3
14,3
12,5
7,3
18
10,3
22,4
7,2
8,7
52,7
14,7
15
1,2
10,6
15,4
7,7
21,9
14,7
0 10 20 30 40 50 60
Lapseni on yksinäinen
Lapseni liikkuu liian vähän
Lapseni fyysinen terveys
Lapseni psyykkinen terveys
Lapseni digilaitteiden parissa viettämä aika
Lapsen netissä ja peleissä näkemät asiat
Harrastusten puute
Lapsen päihteiden käyttö
Lapseni koulu-uupumus
Lapseni itselleen asettamat korkeat tavoitteet
Lapseni joutuminen kiusatuksi
Liian vähäinen uni
Ei mikään
Alakoulu Yläkoulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 45
Vanhemmilla oli mahdollisuus tuoda esiin myös muita huolenaiheita lastensa elämästä. Monet
vanhemmat tarkensivat avovastausmahdollisuudessa yllä mainittuja huolenaiheita. Jotkut vanhemmat
olivat huolestuneita lapsen aggressiivisesta tai huonosta käyttäytymistä. Monia vanhempia huolestutti
lapsen koulunkäynti ja yleinen motivaation puute. Kaverisuhteet huolestuttivat myös osaa
vanhemmista: joko lapsella ei ollut kavereita tai vanhempi koki, että lapsen ystäväpiiri ei ole hyväksi
lapselle. Monelle vanhemmalle huolta aiheutti myös kosteus- ja homevauriot lapsen
koulurakennuksessa. Jotkut vanhemmat ilmaisivat huolensa lapsen tulevaisuudesta, erityisesti liittyen
lapsen mahdollisuuksiin päästä toisen asteen koulutukseen. Monia vanhempia huolestutti myös se,
että koulu ei riittävästi huomioi lapsen tarvetta tukeen joko koulutehtävissä tai muuten.
Suomen- ja ruotsinkielisen aineiston vertailu
Vuoden 2018 Vanhempien Barometri -kysely oli ensimmäinen Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet
Hem och Skolan yhdessä tekemä kysely. Tämän raportin pääasiallinen tavoite on ollut raportoida ala-
ja yläkoululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyöstä. On
kuitenkin mielenkiintoista katsoa, eroavatko vanhempien mielipiteet ja näkemykset lapsen
koulukielen mukaan. Tässä vaiheessa raportointi tehdään kaikkien suomenkielisessä ja ruotsinkielisissä
koulussa käyvien lasten vanhempien vertailu, eikä vastauksia ole eritelty lapsen kouluasteen mukaan.
Yleisesti voidaan todeta, että vaikka joitakin eroavaisuuksia vanhempien näkemysten välillä onkin,
useimmissa teemoissa ja kysymyksissä vanhempien näkemykset ovat lapsen koulukielestä riippumatta
hyvin samankaltaisia.
Koulun arki
Suomenkielisissä kouluissa 7,4 prosenttia lapsista sai tehostettua tukea, 5,6 prosenttia sai erityistä
tukea tavallisessa luokassa ja 3,3 prosenttia sai erityistä tukea erityisluokassa. Ruotsinkielisissä
kouluissa tehostettua tukea (5,2 %) tai erityistä tukea erityisluokassa (1,5 %) sai jonkin verran
vähemmän lapsista. Sen sijaan ruotsinkielisissä kouluissa lapset saivat jonkin verran useammin erityistä
tukea tavallisessa luokassa (7,8 %).
Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodoista ruotsinkielisten lasten vanhemmat tunsivat sekä
koulukuraattorin (62,7 %) ja yhteisöllisen oppilashuollon (40,7 %) joko melko hyvin tai erittäin hyvin.
Suomenkielisistä vanhemmista 43,3 prosenttia tunsi koulukuraattorin tuen ja 26,9 prosenttia
yhteisöllisen oppilashuollon.
Arviointikeskusteluihin liittyen näyttäisi siltä, että ruotsinkieliset koulut tarjoavat huomattavasti
useammin keskusteluaikoja myös iltaisin. Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista noin 55
prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulu tarjoaa keskusteluaikoja myös iltaisin.
Suomenkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista noin 45 prosenttia oli väitteestä jokseenkin tai
täysin samaa mieltä. Joka neljäs vastaaja molemmissa kieliryhmissä ei osannut sanoa, onko koulu
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 46
tarjonnut keskusteluaikoja iltaisin. Sen sijaan suomenkielisissä kouluissa näyttäisi olevan useammin
laadittu yhteiset pelisäännöt oppilaiden omien digitaalisten laitteiden käytöstä koulupäivän aikana.
Suomenkielisistä vanhemmista 66 prosenttia ja ruotsinkielisistä 54,6 prosenttia vastasi, että koulussa
on laadittu pelisäännöt.
Suomenkielisissä kouluissa 12,7 prosenttia ja ruotsinkielisissä kouluissa 5,8 prosenttia vanhemmista
vastasi koulun tarjonneen heille mahdollisuuden osallistua kouluruokailun kehittämiseen ja
suomenkielisistä 33,8 prosenttia ja ruotsinkielisistä 23,4 prosenttia vastasi osallistuneen teemapäivien
järjestämiseen. Ruotsinkielisten lasten vanhemmista 42,7 prosenttia ja suomenkielisten lasten
vanhemmista 28,6 prosenttia vastasi osallistuneensa koulun juhlien järjestämiseen.
Noin 30 prosenttia ruotsinkielistä ja 20 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista vastasi kyyditsevänsä
lapsensa kouluun joko päivittäin tai usein.
Kodin ja koulun yhteistyö
Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten isät näyttivät toimivan jonkin verran aktiivisemmin yhteyksissä
kouluun kuin suomenkielistä koulua käyvien lasten isät. Yli 75 prosenttia suomenkielisistä ja lähes 70
prosenttia ruotsinkielisistä äideistä vastasi hoitavan ensisijaisesti yhteydenpidon kouluun. Yhteyksistä
kouluun ensisijaisesti hoitavia isiä oli 3,6 prosenttia suomenkielisten ja 4,8 prosenttia ruotsinkielisten
isien joukossa. Noin 20 prosenttia suomenkielisistä ja 25 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista
vastasi, että yhteyksistä hoitavat molemmat vanhemmat yhtä paljon.
Vajaa 30 prosenttia suomenkielisistä ja noin 60 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista vastasi, että
koulu viestii säännöllisesti tai silloin tällöin viikkokirjeen avulla. Ruotsinkielisissä kouluissa Facebook on
ahkerammassa käytössä kuin suomenkielisissä kouluissa, sillä noin 25 prosenttia ruotsinkielisistä ja
noin 10 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista kertoi koulun hyödyntävän Facebookia
viestinnässään. WhatsApp-sovellus oli sen sijaan jonkin verran yleisempi suomenkielisissä kouluissa.
7,9 prosenttia suomenkielisistä ja 4,9 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista vastasi, että koulu
käyttää WhatsAppia viestinnässään.
Vastausten perusteella näytti siltä, että suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä oli eroja
vanhempien osallisuudessa koulussa ja vanhempainilloissa. Lähes 60 prosenttia ruotsinkielisistä ja
vajaa 25 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että
vanhempainilloissa käytetään aikaa vanhempien keskinäiseen tutustumiseen. Noin 40 prosenttia
ruotsinkielisistä ja runsas 25 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista koki, että koulu kannustaa
vanhempia vierailemaan koulussa koulupäivän aikana.
Ruotsinkielisissä kouluissa luokkavanhempitoiminta oli huomattavasti tavallisempaa kuin
suomenkielisissä kouluissa. Lähes 50 prosenttia ruotsinkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista ja
3,4 prosenttia suomenkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista vastasi, että lapsen luokassa on
luokkavanhempi, joka hoitaa opettajan ja luokan vanhempien välistä yhteydenpitoa. Sen sijaan
suomenkielisissä kouluissa (9,6 %) luokkatoimikunta tai vanhempaintiimi oli yleisempää kuin
ruotsinkielisissä kouluissa (5 %). Lähes 50 prosenttia suomenkielisistä ja noin 15 prosenttia
ruotsinkielisistä vanhemmista sanoi, että lapsen luokassa ei ole vanhempaintoimintaa.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 47
Ruotsinkielisistä vanhemmista lähes 20 prosenttia ja suomenkielisistä noin 10 prosenttia vastasi, että
luokan vanhemmilla on oma Facebook-ryhmä. Suomenkielisistä vanhemmista noin 20 prosenttia ja
ruotsinkielisistä vanhemmista noin 6,7 prosenttia ei osannut sanoa, miten vanhemmat toimivat lapsen
luokassa.
Noin 30 prosenttia suomenkielisistä ja 60 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista vastasi, että lapsen
luokan vanhemmat tuntevat toisensa hyvin. Suomenkielisistä vanhemmista noin 15 prosenttia ja
ruotsinkielisistä lähes 50 prosenttia vastasi, että vanhemmat järjestävät luokassa yhteistä toimintaa
vahvistaakseen lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Runsas 20 prosenttia suomenkielisten ja noin 45
prosenttia ruotsinkielisten koulujen vanhemmista koki, että opettaja tukee aktiivisesti vanhempien
yhteistyötä.
Lähes puolet ruotsinkielisistä ja kolmannes suomenkielisistä vanhemmista vastasi, että lapsen koulussa
toimii johtokunta, jossa on vanhempien edustus. Vanhempien Barometriin vastanneista
ruotsinkielisistä vastaajista kolmannes ja suomenkielisistä vajaa neljännes vastasi olevansa tai olleensa
aikaisemmin mukana koulun vanhempainyhdistyksen toiminnassa.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 48
Lopuksi
Barometri aktivoi ennätysmäärän vanhempia
Vanhempien Barometri 2018 -kyselyn monikanavainen viestintä paikallisten vanhempainyhdistysten
ja sosiaalisen median kautta sekä etenkin Opetushallituksen peruskoulujen rehtoreille lähettämä viesti
kyselystä johtivat siihen, että kyselyyn vastasi ennätysmäärä vanhempia, yhteensä 9842 peruskoulussa
olevan lapsen vanhempaa.
Vanhempien Barometri 2018 -kyselyn keskeisenä teemana oli syksyllä 2016 voimaan astunut
opetussuunnitelma ja sen vaikutus koulun arkeen ja toimintakulttuuriin. Kysymykset koskivat mm.
opetusta ja opetusmenetelmiä, kouluruokailua, oppimisen arviointia, vanhempien osallisuutta koulun
arjessa, kodin ja koulun yhteistyötä sekä kodin arkea.
On ilahduttavaa todeta, että vanhempien keskuudesta kantautuva viesti on suurimmilta osin
myönteinen ja valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista näyttäisi olevan jokseenkin tai täysin
tyytyväisiä niin koulun toimintaan kuin kodin ja koulun yhteistyöhönkin. Uuden opetussuunnitelman
tavoitteet ja toimintatavat näyttäisivät vanhempien mielestä toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja
näkyvän hyvin koulun toimintakulttuurissa.
Eri teemojen yhteydessä olevien avoimien kysymysten kautta kantautui myös myönteistä palautetta
koulun toiminnasta ja kodin ja koulun yhteistyöstä. Samalla avokysymysten kautta välittyi myös
kritiikkiä ja tyytymättömyyttä koulua kohtaan. Näitä ääniä kannattaa tutkia tarkemmin, sillä ne antavat
monipuolisemman kuvan siitä, miltä koulun toimintakulttuuri ja kodin ja koulun yhteistyö näyttäytyvät
vanhemmille. Avoimista vastauksista on myös poimittavissa hyviä kehittämisideoita koulun toimintaan
ja kodin ja koulun yhteistyöhön.
Kouluviihtyvyys
Enemmistö lapsista viihtyi vanhempien mukaan koulussa. Kolmannes alakoulun oppilaiden ja
neljännes yläkoulun oppilaiden vanhemmista sanoi, että heidän lapsensa käyvät aina mielellään koulua
ja noin 60 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsi käy usein mielellään
koulua. Alakoulun oppilaiden vanhemmista kuitenkin yli 5 prosenttia ja yläkoulun oppilaiden
vanhemmista yli 10 prosenttia vastasi, että heidän lapsensa käyvät harvoin tai eivät käy koskaan
mielellään koulua. Lähes kolmannes näiden lasten vanhemmista vastasi, että lapsi sai koulunkäyntiinsä
joko tehostettua tai erityistä tukea (koko aineistossa vain n. 15 %). Tehostettua tai erityistä tukea
saavien lasten vanhemmat ilmoittivat myös useammin, että lapsella ei ollut yhtään hyvää ystävää
koulussa (13,3 %). Nämä vanhemmat kokivat myös harvemmin, että he saivat opettajalta myönteistä
palautetta lapsestaan tai että he luottivat lapsensa opettajaan. Koko aineistossa opettajalta
myönteistä palautetta lapsestaan saavien ja opettajiin luottavien osuus oli yli 80 prosenttia.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 49
Vanhemmat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulun toimintaan
Runsas puolet vanhemmista tunsi uuden opetussuunnitelman joko erittäin tai melko hyvin.
Vanhemmat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti siihen, miten uuden opetussuunnitelman
tavoitteet ja toimintatavat näkyivät ja olivat käytössä koulun arjessa. Noin 80 % vanhemmista vastasi
luottavansa lapsen kouluun ja opettajiin ja yhtä moni koki, että opettaja kuuntelee vanhempien
mielipiteitä arviointikeskusteluissa. Pääsääntöisesti vanhemmat ilmaisivat tyytyväisyytensä
kouluruokailuun. Yli 80 prosenttia vanhemmista koki, että koulu pitää kodin ja koulun yhteistyötä
tärkeänä ja vajaa 70 prosenttia vanhemmista koki saavansa opettajalta riittävästi tietoa lapsen
koulunkäynnistä. Noin 80 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista koki olevansa
osallisena lapsensa koulunkäynnissä. Alakoululaisten vanhemmista 90 prosenttia ja yläkoululaisten
vanhemmista 80 prosenttia sanoi käyvänsä mielellään vanhempainilloissa. Enemmistö vanhemmista
koki, että vanhempainilloissa on mukava tunnelma, ne ovat hyvin suunniteltuja ja järjestettyjä ja niissä
käsitellään tärkeitä asioita. Noin 60 % alakoululaisten ja 55 % yläkoululaisten vanhemmista koki, että
heidän mielipiteensä huomioidaan vanhempainilloissa.
Vanhempien osallisuudessa vielä kehitettävää
Barometrin tulokset kertovat myös, että vanhempien osallisuutta koulun arjessa ja toiminnassa tulee
edelleen kehittää.
Vähiten uuden opetussuunnitelman tavoitteet näkyivät vastaajien mukaan vanhempien osallisuuden
vahvistumisessa. Vain noin kolmannes alakoululaisten ja noin neljännes yläkoululaisten vanhemmista
koki, että vanhempien osallisuus on lisääntynyt koulussa uuden opetussuunnitelman myötä.
Arviointikeskusteluja pidettiin tärkeänä osana oppimisen arviointia, mutta vain runsas puolet
alakoulun ja vajaa 40 prosenttia yläkoulun oppilaiden vanhemmista oli voinut valmistautua
keskusteluun etukäteen.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Opetushallituksen ohjeet edellyttävät, että
oppilaiden omien laitteiden käytöstä oppitunneilla sovitaan vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa
tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta painotetaan myös kouluruokailussa ja oppilashuollossa. Noin
puolet vanhemmista vastasi, että oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käytöstä koulussa ei ole
sovittu vanhempien kanssa. Oppilashuollosta ja oppimisen tuesta vanhemmat tunsivat vähiten
yhteisöllistä oppilashuoltoa sekä kolmiportaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Noin 10 prosenttia
vanhemmista vastasi, että koulu on tarjonnut mahdollisuuden osallistua näiden tukimuotojen
kehittämiseen tai suunnitteluun. Vain vajaa 15 prosenttia vastaajista kertoi, että kouluruokailun
tavoitteista ja järjestämisestä on keskusteltu vanhempien kanssa.
Noin kolmannes alakoululaisten ja viidennes yläkoululaisten vanhemmista koki, että koulu kannustaa
vanhempia vierailemaan koulussa koulupäivän aikana. Alakoululaisten vanhemmista noin puolet ja
yläkoululaisten vanhemmista vain noin kolmannes koki, että he saavat koulusta konkreettisia vinkkejä
siitä, miten he vanhempana voivat tukea lapsensa koulunkäyntiä. Palautetta vanhempainilloista oli
pyydetty noin viidennekseltä vanhemmista.
VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 50
Vanhempien kokemukset koulun tarjoamista osallistumismahdollisuuksista painottuivat käytännön
toimintoihin, kuten juhlien, retkien tai leirikoulujen järjestämiseen. Sen sijaan koulu oli tarjonnut
vanhemmille huomattavasti harvemmin mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan kehittämiseen,
kuten koulun arvoja, järjestyssääntöjä tai opetussuunnitelmaa koskeviin keskusteluihin. Runsas
neljännes vanhemmista ei osannut ottaa kantaa koulun vanhemmille tarjoamiin
osallistumismahdollisuuksiin.
Uuden opetussuunnitelman mukaan kodin ja koulun yhteistyössä tulee edistää myös vanhempien
keskinäistä vuorovaikutusta. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat
yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajalle ja koulun työlle. Vanhempien Barometri -kyselyyn
vastanneista vanhemmista vain noin kolmannes oli sitä mieltä, että vanhempainilloissa on käytetty
aikaa siihen, että vanhemmat tutustuvat toisiinsa. Lähes puolet vanhemmista vastasi, ettei ole
tutustunut vanhempainilloissa muihin vanhempiin. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja runsas 20
prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki, että opettaja tukee aktiivisesti vanhempien toimintaa
luokassa. Yläkoululaisten vanhemmista runsas kolmannes oli täysin eri mieltä väittämästä.
Paljon mahdollisuuksia
Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skolan toteuttama Vanhempien Barometri – kysely
muodostaa tärkeän aineiston ja tietolähteen peruskoulujen oppilaiden vanhemmista ja ennen kaikkea
heidän kokemuksistaan lasten koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyöstä.
Laaja aineisto toimii arvokkaana lähteenä sekä koulun että vanhempainyhdistysten näyttöön
perustuvalle kehittämiselle. Aineisto tarjoa runsaasti mahdollisuuksia niin tilastolliselle kuin
sisällölliselle analyysille.
On toivottavaa, että esimerkiksi opettajaksi opiskelevat kiinnostuvat aineistosta opinnäytetyön aiheita
valitessaan. Aineisto tarjoaa monia näkökulmia kodin ja koulun yhteistyön tutkimiseen ja sen
kehittämiseen. Miten lapsen sukupuoli vaikuttaa vanhempien vastauksiin? Miten vanhemman
sukupuoli vaikuttaa hänen kokemuksiinsa lapsen koulunkäynnistä? Eroavatko vanhempien
näkemykset vanhemman koulutustaustan mukaan? Mitkä ovat systemaattisen sisällönanalyysin
tuottamat terveiset koululle siitä, miten vanhempainiltoja tai kodin ja koulun yhteistyötä voisi
kehittää? Aineistossa on vanhempia, jotka kertovat, että heidän lapsensa ei käy koskaan tai käy harvoin
mielellään koulua. Miten tämä näkyy vanhempien vastauksissa muihin kysymyksiin? Miten he
haluaisivat kehittää kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä?
Helsingissä 5.11.2018
Ritva Mertaniemi
Suomen Vanhempainliitto ry
Förbundet Hem och Skola i Finland r.f.