Vantaan tieto- ja viestintä- tekniikan opetuskäytön ......Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013–2016 3 1 Johdanto Vantaan sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikan

Vantaan tieto- ja viestintä-tekniikan opetuskäytönsuunnitelma 2013–2016

Sivistystoimi

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013–2016

2

Sisältö

1 Johdanto ................................................................................................................................... 3

2 Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio .................................................................... 4

3 Teknisen oppimisympäristön nykytilanne ja tulevaisuuden tarve ....................................................... 5

3.1 Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten laitteet .......................................................... 5

3.2 Kirjaston sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden laitteet ............................................ 7

3.3 Ohjelmistot ja järjestelmät ............................................................................................... 7

3.4 Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kotisivut ................................................................... 8

3.5 AV- ja mobiililaitteet ........................................................................................................ 8

3.6 Tietoliikenneyhteydet ja langaton verkko ........................................................................... 9

4 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet ...................................................................... 12

5 Oppijoiden tieto- ja viestintätekninen osaaminen .......................................................................... 14

6 Kasvattajien ja opettajien osaaminen .......................................................................................... 16

7 Tekninen ja pedagoginen tuki .................................................................................................... 18

7.1 Verkkopedagogiikan tuki ................................................................................................ 18

7.2 Sivistysviraston tukipalvelut ............................................................................................ 19

7.3 Koulujen ja oppilaitosten atk-yhdysopettajat ja av-henkilöt ................................................ 19

7.4 Helpdesk ...................................................................................................................... 19

8 Johtopäätökset ......................................................................................................................... 21

Lähteet ........................................................................................................................................... 22

Liite 1. Tieto- ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet esi- ja perusopetuksessa


3

1 JohdantoVantaan sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmaa on työstetty vaiheittain.Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuudet ja opetukseen kohdistuvat odotukset ovatmuuttuneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi, ja vanhan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy-tön strategian päivittämistä on pidetty sen takia tärkeänä ja ajankohtaisena tehtävänä.

Nyt laadittu suunnitelma kattaa koko sivistystoimen palvelut: varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lu-kiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, Aikuisopiston, ruotsinkieliset palvelut, kirjasto- ja tietopal-velut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut. Tavoitteena on luoda jatkumo, joka kuvaatieto- ja viestintätekniikan roolin ja merkityksen oppijoiden eri ikävaiheissa. Suunnitelman pääpaino onkuitenkin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastossa, joissa opetuskäytön näkökul-ma korostuu muita enemmän. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa määritelläänkeskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet. Sen tehtävänä on ohjata opetusta, kehittämistä, johtamistaja toimintakulttuuria. Hallinnon toimintoihin liittyvän verkon kehittämistarpeet käsitellään kaupunki-tasoisessa tietohallinnon ohjelmassa.

Suunnitelman laatimisen perustana toimivat opetussuunnitelmien perusteet, kansalliset tietoyhteiskun-tastrategiat, kuntatason strategiset ja opetussuunnitelmalliset linjaukset, Vantaan kasvatus- ja koulu-tuspoliittinen ohjelma, Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma sekä Opetushallituksen suositukset tieto-ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyen. Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunni-telma toimii puolestaan kehyksenä, kun yksiköt suunnittelevat omaa toimintaansa. Keskeisimmät val-takunnalliset asiakirjat ovat Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (Opetus- ja kulttuuriminis-teriö 2010) sekä Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen tietoyhteis-kunnan neuvottelukunta 2010). Lisäksi teknisen oppimisympäristön kehittämistä on ohjannut Opetus-hallituksen suositukset opetustilan tieto- ja viestintätekniikan varustelutasosta. Myös sähköisten yliop-pilaskirjoitusten käyttöönotto vuonna 2016 ohjaa strategiatyötä ja Vantaan teknisen oppimisympäris-tön kehittämistä. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen on määritelty tavoitteeksi opetus- ja kulttuuri-ministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 – Kehittämissuunnitelma -julkaisussa.


4

2 Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytönvisio

Vantaan tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan käytön vakiinnuttaminen osaksi kaikkien oppijoidenarkipäivää. Tekninen oppimisympäristö mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen hyödyn-tämisen, ja toimintakulttuuri tukee erilaisten työtapojen ja opetusvälineiden käyttöä. Henkilöstön tieto-ja viestintätekninen osaaminen on ajanmukaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Vantaa tarjoaa kaikille lapsille ja nuorilletasapuoliset mahdollisuudet hyödyntää

tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukenasekä toimia aktiivisesti tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa.


5

3 Teknisen oppimisympäristön nykytilanne ja tule-vaisuuden tarve

Valtakunnallisissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmissa teknisen oppimisympäristönkehittäminen on määritelty keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Päiväkodeilla, kouluilla ja oppilaitoksilla onoltava tasa-arvoiset mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköisiä oppimateriaale-ja sekä muita e-aineistoja oppijoiden oppimisen tukena. Opettajien ja oppijoiden käytössä tulee ollaajantasainen tieto- ja viestintätekninen varustus, jota voidaan käyttää jokapäiväiseen opetukseen jaoppimiseen. Uusia laite- ja verkkoratkaisuja tarkastellaan lähivuosina erityisesti ylioppilastutkinnonsähköistämisen myötä, sillä ensimmäiset aineet kirjoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäenvuonna 2016. Tämän takia tulee kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat oppijoiden omien laitteidenkäytön. Vantaalla perustettiin keväällä 2013 tekninen työryhmä kartoittamaan Ylioppilastutkintolauta-kunnan ohjeistusten pohjalta soveltuvia teknisiä ratkaisuja ja toteutustapoja sekä aikatauluttamaanvaadittavat toimenpiteet tuleville vuosille. Ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektia voi seurata Yliop-pilastutkintolautakunnan ylläpitämällä Digabi-sivustolla (www.digabi.fi).

Myös kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat osa kaupungin oppimisympäristöä. Teknis-ten ratkaisujen kuten infrastruktuurin, laitteiden ja ohjelmistojen kehittäminen täytyy arvioida näidentoimijoiden tarpeista ja lähtökohdista. Esimerkiksi sähköisen asioinnin kehittäminen, langattoman ver-kon rakentaminen sekä mobiililaitteiden hyödyntäminen ovat kaikille yhteisiä kehittämiskohteita.

3.1 Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten laitteetKouluissa ja oppilaitoksissa on kaupungin rahoittamat leasing-koneet. Tällä hetkellä opetusverkossa onkäytössä seuraavat laskennalliset jaot työasemina:

Taulukko 1. Laskennallinen konemäärä kouluasteittain (tilanne 31.12.2012).

Alakoulut 8 oppilasta/työasemaYläkoulut 6 oppilasta/työasemaYhtenäiskoulut 7 oppilasta/työasemaLukiot 4 opiskelijaa/työasemaVaria 5 opiskelijaa/työasema

Mikäli koulu tai oppilaitos valitsee työasemien sijaan kannettavia tietokoneita, laskennallinen perustemuuttuu: yksi kannettava = 1,5 työasemaa. Oppijoiden käytössä olevien koneiden lisäksi jokaiseenOT3-luokkaan (yleisopetuksen luokka, yli 54 m2) hankitaan opettajan työasema, joka tulee lähtökoh-taisesti pöytäkoneena.

Koulu/oppilaitos voi halutessaan valita opettajille kannettavat tietokoneet, mutta valinta vähentää las-kennallisen ohjeen mukaisesti oppijoiden käytössä olevien koneiden määrää. Opettajilla tulee ollamahdollisuus hyödyntää myös omia laitteitaan koulun/oppilaitoksen langattomassa verkossa. Harkin-nassa on, että jokaiselle opettajalle tarjotaan kaupungin puolesta kannettava tietokone, joka mahdol-listaa opetuksen suunnittelun ajasta ja paikasta riippumatta. Tämän mallin kustannukset ovat vuosita-solla noin 200 000 euroa. Samassa yhteydessä selvitetään, tarjotaanko opettajille mahdollisuus käyt-tää Vantaan työkaluja ja resursseja opetusverkon ulkopuolella. Tällä hetkellä opettaja pääsee käsiksiomiin tiedostoihin (H-levy) Eduvantaa-sivuston kautta. Myös Musiikkiopiston laitetilanne täytyy arvioi-da opettajien työasemien tai kannettavien osalta, sillä tällä hetkellä opettajilla ei ole käytössään henki-lökohtaisia koneita. Laitteita voidaan hankkia vaiheittain seuraavien vuosien aikana.

http://www.digabi.fi/


6

Leasing-koneiden lisäksi erilaisissa hankkeissa on hankittu joihinkin kouluihin/oppilaitoksiin minikan-nettavia. Minikannettavat ovat omistuskoneita, ja niillä on saatu lisättyä konekantaa kouluissa, muttaniitä ei automaattisesti uusita käyttöiän loputtua. Minikannettavien pedagogisia käyttömahdollisuuksiaja teknisiä reunaehtoja ja rajoitteita arvioidaan lähiaikoina.

Koulut/oppilaitokset voivat itse suunnitella koneiden sijoittelun opetuksen kannalta mielekkäällä taval-la. Suurimmassa osassa kouluja/oppilaitoksia on atk-luokka. Pedagogisten työtapojen muuttuessa jaosittain myös tilanahtauden takia osa kouluista/oppilaitoksista on luopunut atk-luokista ja valinnutkannettavia tietokoneita tai sijoittanut työasemat luokkatiloihin. Työasemia voi sijoittaa mahdollisuuk-sien mukaan myös muihin oppijoiden käytössä oleviin tiloihin, jolloin saadaan tuettua paremmin työs-kentelyn eri vaiheissa olevia oppijoita. Oppimisympäristö ei rajoitu pelkästään luokkatilaan, vaan op-pimista ja opiskelua tapahtuu myös luokan ulkopuolella, koulun lähiympäristössä ja yhteisöissä. Kirjas-ton tietokoneet ja oheislaitteet ovat myös oppijoiden käytössä ja tukevat oppimista varsinaisten oppi-tuntien ulkopuolella.

Tämänhetkinen konemäärä ei ole nykyisten valtakunnallisten suositusten mukaan riittävä. Suosituksis-sa on kirjattu tavoitteeksi, että alakoulussa on 2 oppilasta/kone ja yläkoulussa ja sen jälkeisissä oppi-laitoksissa jokaisella oppilaalla/opiskelijalla on käytössään oma laite(http://www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_viestintatekniikan_varustetaso). Jotta valtakunnallisiin tavoit-teisiin päästään, oppijoilla tulee olla mahdollisuus käyttää omia laitteita koulun/oppilaitoksen langat-tomassa verkossa. Kun oppijoiden ja opettajien omat laitteet saadaan toimimaan kaupungin langatto-massa verkossa, kouluihin/oppilaitoksiin hankittavien leasing-laitteiden määrä arvioidaan uudelleen.Kaupungin on huolehdittava riittävästä laitekannasta opetuskäytössä myös tulevaisuudessa, vaikkaoppijoiden omien laitteiden osuus kasvaa. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka paljon oppijoillaon omia laitteita ja missä määrin niitä hyödynnetään opetuksessa.

Varhaiskasvatuksen puolella laitetilanne on erilainen. Päiväkodeissa on sekä hallinnon- että opetusver-kon työasemia. Päiväkodin johtajilla on toimistokäytössä hallinnonverkossa henkilökohtaisella tunnuk-sella toimiva työasema ja oheistulostin. Henkilökunnan käytössä on hallinnonverkossa yhteiskäyttöisiätyöasemia, joiden määrä riippuu lapsiryhmien määrästä seuraavalla laskentatavalla:

Taulukko 2. Päiväkotien henkilöstön käytössä olevat hallinnonverkon koneet.

1–2 ryhmää 1 työasema3–5 ryhmää 2 työasemaa6–7 ryhmää 3 työasemaa

Hallinnon työasemiin on hankittu oheistulostimet, joista osa on sittemmin vaihdettu verkkotulostimiksi.Muutamat päiväkodit ovat hankkineet kannettavia tietokoneita, väritulostimia sekä monitoimilaitteitaomilla määrärahoillaan.

Päiväkotien esiopetusryhmissä on opetusverkossa 127 leasing-työasemaa ja lisäksi yli 3-vuotiaidenryhmissä on 228 kouluilta vapautunutta työasemaa, yhteensä työasemia on siis 355. Tavoitteena onsaada ensi vaiheessa kaikkiin yli 3-vuotiaiden ryhmiin opetusverkon työasema (päiväkotiryhmiä on540). Avoimissa päiväkodeissa ja muutamassa ryhmäperhepäiväkodissa on työasema ja tulostin. Osaryhmäperhepäiväkodeista on vuokratiloissa, joiden päivähoidon käyttöaika on rajattu. Niihin työasemiaei hankita. Opetusverkon työasemista puuttuu tulostimet. Päiväkodeissa on tarve erityisesti väritulos-timille ja kannettaville tietokoneille.

http://www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_viestintatekniikan_varustetaso


7

3.2 Kirjaston sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden lait-teet

Kirjastoissa on tiettyjä erityistarpeita laitteiden osalta. Kirjaston strategisena tavoitteena on monipuo-listaa aineistotarjontaa hankkimalla esimerkiksi verkkolehtiä ja e-kirjoja, jotka ovat helposti asiakkai-den saatavilla ja joiden kustannukset ovat pidemmällä aikavälillä perinteisiä aineistoja alhaisemmat.Kirjaston hankkimat e-aineistot asettavat uusia vaatimuksia laitteille ja ohjelmistoille. Elektronisen ai-neiston, etenkin e-lehtien ja e-kirjojen markkinointi kuntalaisille edellyttää, että kirjastolla on käytössätarkoituksenmukaiset laitteet ja selaimet, joilla aineistojen käyttö on mahdollista.

Museoissa laitetarpeet saattavat määrittyä nopealla aikataululla ja vaihdella näyttelykohtaisesti. Nykyi-nen hankinta-aikataulu ei tue parhaalla mahdollisella tavalla nopeasti muuttuvia tarpeita. Uudet palve-lut, kuten pääkaupunkiseudun museoiden kanssa yhdessä kehitettävä karttapalvelu ja paikkatietopal-velut, edellyttävät laitekannan monipuolisuutta. Esimerkiksi monikosketusnäytöille on tulevaisuudessatarvetta.

Musiikkiopistossa atk-luokan vastine voi olla joko asianmukaisella tekniikalla varustettu musiikin perus-teiden opetukseen käytettävä MuPe-luokka. Näitä kymmenelle oppilaalle varustettuja luokkia tarvitaanyhteensä kolme. Tämän lisäksi on tarve äänitysstudiolle, jossa on käytössä mm. ääni- ja kuvauskalus-toa. Musiikkiopistossa on erityinen tarve opettajien kannettaville, sillä opettajilla ei ole omaa työtilaa,vaan he kiertävät eri opetuspisteissä. Opettajat käyttävät tietokoneita sekä hallinnollisiin tehtäviin ettäopetuksen tukena mm. sovitustyöhön, nuotinkirjoitukseen sekä erilaisten aineistojen esittelyyn. MyösMusiikkiopiston opetustilojen varustaminen tietokoneilla ja AV-varustuksella täytyy huomioida tulevai-suudessa. Koulun tiloissa opettavilla opettajilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää opetustilassa olevialaitteita.

Vantaan kuvataidekoulussa järjestetään digitaalisen kuvankäsittelyn kursseja osana taiteen perusope-tuksen syventäviä opintoja. Käyttötarkoitus asettaa tiettyjä vaatimuksia laitteiston teholle ja näytönoh-jaimille, ja lisäksi näyttöjen on oltava riittävän suuria työskentelyn helpottamiseksi. Nämä erityistar-peet tulee huomioida kuvataidekoulun laitehankinnoissa.

Nuorisopalveluiden toimipisteissä, nuorisotiloissa ja nuorten työpajoilla on opetusverkon työasematnuorten toiminnan käyttöön. Nuorisotiloissa ja nuorten työpajoilla on toimintaan osallistuvien nuortenkäytössä yhteensä 44 perustyöasemaa Office-ohjelmistoilla sekä 10 tehotyöasemaa, joissa on Office-ohjelmien lisäksi kuvankäsittelyohjelma. Näiden lisäksi on vielä Neilikkatien pajatalossa Viestintä- javuorovaikutuspajan atk-opetustilat, joissa on yhteensä 25 työasemaa. Näissä on Office-ohjelmistojenlisäksi erityisohjelmia, kuten Design Premium -ohjelmistot valokuvaus-, viestintä- ja mediatuotannonopetukseen.

3.3 Ohjelmistot ja järjestelmätPäiväkotien, koulujen ja oppilaitosten koneille asennetaan ohjelmistopaketti, jossa on perustyökalujenlisäksi pedagogiseen käyttöön soveltuvia ohjelmia. Näiden lisäksi tietohallinto asentaa koulujen ja op-pilaitosten koneille pyynnöstä tietohallinnon listaamia erityisohjelmia, joista on lisätietoa atk-yhdysopettajien Fronter-huoneessa. Kaikki uudet ohjelmistohankinnat ja -toiveet (sekä ilmaiset ettämaksulliset) tulee esittää hankittavaksi esimiehen kautta osoitteeseen [email protected] kehitettäessä on huomioitava opetuksen erityistarpeet ja pedagogiset tavoitteet.Esimerkiksi Musiikkiopistolla on erilaisia ohjelmistotarpeita kuin muilla.

Varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmä on VATJ (Vantaan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmä),joka suunnitelmien mukaan uusitaan muutaman vuoden sisällä. Perusopetuksen ja lukion oppilashal-

mailto:[email protected]


8

lintojärjestelmänä käytetään Primusta, ja Variassa on käytössä perusopetuksen lisäopetuksessa Primusja ammatillisessa peruskoulutuksessa Winha. Aikuisopiston kurssihallintojärjestelmänä on tällä hetkelläKuha, vuoden 2013 loppupuolella käyttöön tulee Kursor. Musiikkiopisto ja Kuvataidekoulu käyttävätoppilashallintojärjestelmänä Avitaa. Kirjastolla on käytössä Helmet-verkkokirjasto yhdessä muidenpääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Museoissa käytetään kokoelmanhallintajärjestelmä Muusaa.

Peruskouluissa, lukioissa ja Variassa käytetään oppimisalustana Fronteria, Aikuisopistossa Fronteriasekä Optimaa. Myös kirjastolla on kouluille ja oppilaitoksille suunnattuja palveluita Fronterissa. Varianopetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa käytetään myös sosiaalisen median ilmaisalustoja. Var-haiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiossa ja Variassa sähköpostina ja pilvipalveluna käytetäänMicrosoftin Live@Edu -palvelua, joka muuttuu vuoden 2013 aikana Office 365 -palveluksi. Musiik-kiopiston ja Kuvataidekoulun opettajat eivät kuulu tällä hetkellä Microsoftin palvelun piiriin. Heille tuleetarjota toimiva sähköpostiratkaisu, jossa huomioidaan työn liikkuva luonne. Yksi vaihtoehto on Office365 -palvelu, jonka osalta voidaan toteuttaa erillinen projekti näille oppilaitoksille. Opetusverkon ko-neilla on kotisivuna Eduvantaa-sivusto, jonne on koottu henkilöstölle tärkeää materiaalia, ohjeita jatiedotteita. Sivuston rakennetta, ylläpitoa ja teknistä ratkaisua tai sen vaihtoehtoista toteutusta täytyytarkastella lähivuosina.

3.4 Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kotisivutKoulut ja oppilaitokset tekevät tällä hetkellä kotisivujaan erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Eduvantaa.fi-palvelimella oleviin kotisivuihin saa salasanat atk-yhdysopettajan tukipyyntölomakkeella. Lisätietoakoulujen kotisivuista löytyy atk-opettajien ohjeesta. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden omat sivuton tehty kaupungin käytössä olevalla Prime-työkalulla.

Tavoitteena on, että eri toimijoilla on mahdollisuus tehdä kotisivuja kaupungin tukemilla ratkaisuilla jatyökaluilla. Yksi vaihtoehto on SharePoint, joka otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2014 aikana.SharePointiin tehdään yhtenäinen ilme ja kaupunkitasoiset mallipohjat. Myös kirjaston verkkosivujenkehittämiseen täytyy panostaa lähivuosina.

3.5 AV- ja mobiililaitteetPäiväkodit ovat hankkineet omalla rahoituksellaan jonkin verran AV-laitteita, kuten digi- ja videokame-roita sekä digitaalisia valokuvakehyksiä. Tulosyksiköille on hankittu 8 videoprojektoria yhteiskäyttöön.Etenkin kameroille on nykyistä enemmän tarvetta lasten työskentelyn dokumentointiin sekä pedagogi-seen käyttöön, ja niitä tarvitaan jokaiseen päiväkotiin vähintään yksi kamera kahta lapsiryhmää koh-den.

Dataprojektoreita, kosketustauluja/-näyttöjä sekä dokumenttikameroita on hankittu vuosien mittaanopetustiloihin sekä keskitetyillä määrärahoilla että koulujen ja oppilaitosten omilla rahoilla. Lisäksi kou-lut ja oppilaitokset voivat itse hankkia koulun kustantamana digi- ja videokameroita. Vuonna 2011 pe-ruskouluissa oli keskimäärin 40 oppilasta/kosketustaulu ja lukioissa 70 opiskelijaa/kosketustaulu. Da-taprojektori, kosketustaulu ja dokumenttikamera kuuluvat OT3-luokkien varusteluun kaikissa peruskor-jattavissa ja uusissa kohteissa. Tavoitteena on, että jokaisessa opetustilassa on mahdollisuus käyttääasianmukaista esitystekniikkaa äänentoistoineen, esim. projektoria ja/tai kosketustaulua/-näyttöä. Tu-levaisuudessa opetustiloihin voidaan hankkia kosketustaulun sijaan myös kosketusnäyttö, jolloin tarvedataprojektorille poistuu. Kosketusnäyttöjä testataan vuoden 2013 aikana. Kosketustaulujen ja -näyttöjen täytyy tukea MultiTouch-tekniikkaa, jotta useamman henkilön yhteiskäyttö on mahdollista.Peruskoulujen ja lukioiden lisäksi myös muiden toimijoiden AV-laitetarpeet täytyy arvioida.


9

Valtakunnallisissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmissa tuodaan vahvasti esille mo-biilioppimisen mahdollisuudet. Tablet-laitteita kohtaan on ollut paljon kiinnostusta koko sivistystoimes-sa. Sivistystoimessa on hankittu muutamaan kouluun ja oppilaitokseen hankerahoituksella pieni määrätablet-laitteita kokeilukäyttöön. Tähän mennessä myös kirjasto on hankkinut mobiililaitteita lähinnäerillisrahoituksella. Laajempi käyttöönotto ei ole vielä mahdollista, sillä kaupungilla ei toistaiseksi olehankintapaikkaa tablet-laitteille. Kilpailutus toteutetaan vuonna 2013, jonka jälkeen eri toimijat voivathankkia tablet-laitteita KL Kuntahankinnat Oy:ltä. Tietohallinto laatii ohjeistuksen laitteiden hankinnas-ta ja käytöstä. Mobiilioppimisen mahdollisuuksia lisää myös se, että monilla oppijoilla on jo tällä het-kellä käytössään tablet-laitteet tai älypuhelimet, joita voidaan hyödyntää oppimisen tukena. Mobiililait-teet kulkevat helposti oppijoiden mukana ja laajentavat oppimisympäristöä koulurakennuksen ulko-puolelle.

Mobiilipalvelujen toimivuus on ensisijaista myös kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen tuot-tamisessa. Kirjastoissa mobiililaitteita tarvitaan etenkin e-aineistojen esittelyyn ja käyttöön sekä palve-luiden joustavaan hyödyntämiseen. Museoissa on noussut esille tarve näyttelytiloissa käytettäville mo-biililaitteille. Mobiililaitteiden hyödyt korostuvat myös liikkuvassa työssä, kuvan ja äänen dokumentoin-nissa sekä sosiaalisen median käytössä.

3.6 Tietoliikenneyhteydet ja langaton verkkoKaupungin verkko on jaettu fyysisesti hallinnon- ja opetusverkkoon. Opetusverkon koneilla ei tällähetkellä pääse kaikkiin hallinnon työvälineisiin. Muun muassa HR-työpöytä, asiakirjanhallintajärjestel-mä Asta, SAP-tuotantojärjestelmä, Rondo ja Outlook-sähköposti on rajattu hallinnonverkkoon. Kasva-tus- ja opetushenkilöstön on yhtä lailla tärkeää päästä käyttämään hallinnonverkossa olevia palveluita,kuten sairauspoissaolojen ilmoittaminen, koulutukseen haku, matkanhallinta ja tilausten tekeminen.Tulevina vuosina tulee pyrkiä tekniseen ratkaisuun, joka mahdollistaa samat työvälineet, palvelut janiiden käytettävyyden sekä hallinnon- että opetusverkon käyttäjille.

Päiväkodeissa on sekä hallinnon- että opetuksen verkko. Avoimissa päiväkodeissa ja muutamissa ryh-mäperhepäiväkodeissa on vain hallinnonverkko. Kolmeen asukaspuistoon on hankittu kannettavat tie-tokoneet ja niihin pyritään saamaan yhteys kaupungin verkkoon 3G-kortilla. Perhepäivähoitajat työs-kentelevät omissa kodeissaan. Heille hankitaan matkapuhelimet, joiden mobiilisovelluksella he voivatkirjata lasten tulo- ja lähtöajat sekä ilmoittaa omat poissaolonsa. Samaa sovellusta on suunniteltu käy-tettäväksi myös päiväkodeissa.

Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen ja joustava käyttö edellyttää kattavaa ja nopeaa tietoliiken-neyhteyttä, joka mahdollistaa mm. videoiden ja animaatioiden monipuolisen käytön oppijoiden laitteil-la. Vantaan toimipisteissä on kiinteä verkko. Tietoliikennepistokkeita on pyritty lisäämään luokkatiloi-hin, jotta koneita saadaan oppijoiden käyttöön. Langattoman verkon tarve on kasvanut mm. pedago-gisten tavoitteiden, kasvaneen tilatarpeen ja kannettavien koneiden määrän myötä. Opetus ei tapahduenää yksinomaan atk-luokassa, vaan oppijoilla on oltava mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintä-tekniikkaa joustavasti oppimisprosessin eri vaiheissa. Myös ylioppilastutkinnon sähköistäminen edellyt-tää verkkoratkaisujen ja -kapasiteetin arviointia ja kehittämistä.

Kouluissa on erilaisia verkkoratkaisuja, joita täytyy tarkistaa ja päivittää käyttötarpeiden ja teknisenkehityksen vuoksi. Tällä hetkellä langattoman verkon tilanne on seuraava:


10

Taulukko 3. Langaton verkko Vantaan kouluissa ja oppilaitoksissa keväällä 2013.

Langaton verkko Kyllä EiAlakoulut 12 20Yläkoulut 9 2Yhtenäiskoulut 5 3Lukiot 7 0Varia 4 0Aikuisopisto 0 1

Tavoitteena on rakentaa vuosien 2014–2018 aikana kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin nykyaikaiset tie-toliikenneyhteydet ja avoin langaton verkko, joka eivät vaadi kirjautumista. Opetustilojen lisäksi langa-ton verkko rakennetaan myös opettajien työtiloihin ja opettajanhuoneisiin. Projekti aloitetaan lukioista,Variasta sekä ylä- ja yhtenäiskouluista. Alakoulut saadaan uuden verkkoratkaisun piiriin toisessa vai-heessa. Varhaiskasvatuksen ja Aikuisopiston langattoman verkon tilannetta ja tarvetta arvioidaan tule-vina vuosina, ja asiasta tulee tehdä erillinen suunnitelma. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, joissa eiole langatonta verkkoa, yksi väliaikainen vaihtoehto voisi olla mobiililuokkaratkaisu liikuteltavalla tu-kiasemalla (3G). Kirjastojen toimipisteissä noin kahdessa kolmasosassa on asiakkaiden käyttöön tar-koitettu langaton verkko, jonka käyttö on mahdollista kirjastokortilla. Tavoitteena on saada kaikkiinkirjastoihin langaton verkko.

Langattoman verkon kehittämisessä on huomioitava myös oppilaiden/opiskelijoiden omien laitteidenkäyttö. Tällä hetkellä on käytössä langaton Oppilas-Net -verkko, joka mahdollistaa ulkopuolisten lait-teiden liittämisen verkkoon. Oppilas-Net -verkko avataan pyynnöstä atk-yhdysopettajien tukipyyntö-lomakkeella. Ongelmana on, että Oppilas-Net -verkko kuormittaa muuta opetusverkon verkkoliikennet-tä, eikä se tue kaikkia laitemalleja. Tavoitteena on rakentaa avoin irrallinen langaton verkko, jokamahdollistaa oppijoiden erilaisten laitteiden käytön sekä tulostuspalvelut. Tällainen erillinen verkkorat-kaisu ei kuormita muuta kiinteää verkkoliikennettä, ja lisäksi se on helpommin hallittavissa ja ylläpidet-tävissä.

Koulujen ja oppilaitosten lisäksi myös kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen toimipaikoissatulee kehittää langatonta verkkoa ja avoimen verkon mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että kuntalaisetvoivat hyödyntää omia laitteitaan verkossa. Nykyinen langaton verkko ei ole kaikkialla kattava, eikä sesovellu kaikkiin käyttötarpeisiin. Kaupunginmuseossa ja Taidemuseossa langaton verkko on erittäintarpeellinen museotiloissa, joissa vierailee vuosittain paljon opetusryhmiä. Monilla oppijoilla on käytös-sään mobiililaitteita, joita voidaan hyödyntää oppimisen tukena myös museoissa. Ajatuksena on, ettäteknisten ratkaisujen avulla oppimisympäristöjen laajentaminen koulun ulkopuolelle, kuten esimerkiksikirjastoon ja museoon, sujuu entistä helpommin.


11

KehittämiskohteitaTietoliikenneyhteydet ja langaton verkko

Oppilaiden ja opiskelijoiden omat koneet hyötykäyttöönAvoin langaton verkko, joka ei kuormita muuta verkkoliikennettä ja mahdollistaa tulos-tamisenValmistaudutaan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektiinPalvelujen saatavuus turvataan koko henkilöstölle riippumatta siitä, onko käytössä ope-tus- vai hallinnonverkko

Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten laitteetOpetustilan minimivarustuksen tarkistaminen, nk. malliluokan päivittäminenOpetusverkon konemäärän tarkistaminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitok-sissaSelvitetään mahdollisuutta saada kaupungin omistuksessa oleviin ryhmäperhepäiväkotei-hin tietoliikenneyhteydet ja laitteet

Ohjelmistot ja järjestelmät sekä kotisivutEri toimijoiden ohjelmistotarpeet huomioidaan ohjelmistovalikoimaa päivitettäessäEduvantaa-sivuston toteutus ja tulevaisuus selvitetäänKoulujen ja oppilaitosten kotisivujen tuki ja alustavaihtoehdot ratkaistaan

AV- ja mobiililaitteetMobiililaitteiden käytön mahdollistaminen ja tablet-laitteiden hankkiminenDigikameroiden, videokameroiden, videoprojektoreiden ja väritulostimien hankkiminenpäiväkoteihin


12

4 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoit-teet

Tieto- ja viestintätekniikka ja uusi mediamaailma sekä niiden tarjoamat tavat toimia, oppia ja tehdäyhteistyötä ovat keskeinen osa lasten ja nuorten elämää. Tieto- ja viestintäteknistä osaamista voidaanpitää nykyajan kansalaistaitona, joka on paitsi työelämässä toimimisen edellytys myös koulutuksellisentasa-arvon lähtökohta. Oppijoiden tulee saada valmiudet tiedonhankintaan sekä tiedon omatoimiseenja yhteisölliseen tuottamiseen. Erilaiset sosiaalisen median palvelut, kuten blogit, wikit, keskustelufoo-rumit ja verkkoyhteisöt tarjoavat hyvät mahdollisuudet tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opetushal-lituksen sosiaalisen median opetuskäytön suosituksissa (2012) on määritelty tavoitteeksi, että oppijoil-le annetaan eri oppiaineissa tilaisuuksia kirjoittaa yhdessä dokumentteja, muokata kuvia, tuottaa vide-oita, jakaa tuotoksia toisilleen ja kommentoida toisten tuotoksia. Vantaa julkaisi vuonna 2010 ohjeis-tuksen sosiaalisessa mediassa toimimiseen, mutta ohjeistuksessa ei oteta erikseen kantaa sosiaalisenmedian opetuskäyttöön. Tarkoitus on tehdä kouluja ja oppilaitoksia varten erilliset ohjeet.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opettamista ja oppimista edellyttää kasvattajilta ja opettajiltauusien pedagogisten menetelmien ja oppijalähtöisten työtapojen käyttöönottoa. Tieto- ja viestintätek-niikkaa käytetään tukemaan oppimista kunkin asiasisällön, oppiaineen tai aihekokonaisuuden luontee-seen sopivalla tavalla. Teknologiaa hyödynnetään monipuolisesti oppimisen ja eriyttämisen tukena kul-lekin ikäkaudelle ominaisella tavalla sekä huomioimalla oppijoiden tarpeet ja oppimisen tavoitteet. Ta-voitteena on lisätä oppijoiden motivaatiota, tarjota monipuolisia työtapoja sekä tukea oppijoiden yhtei-söllisen työskentelytaitojen kehittymistä.

Oppimisympäristöä voidaan laajentaa luokkahuoneen ulkopuolelle esimerkiksi mobiililaitteiden avulla.Tieto- ja viestintätekniikka toimii myös hyvänä välineenä oppiaineiden välisessä yhteistyössä, eri toimi-joiden välisessä verkostoitumisessa, työelämäyhteistyössä sekä kansainvälisissä hankkeissa. Esimer-kiksi etäopetuksen toimintamalleja voi hyödyntää erilaisissa verkostoissa ja hankkeissa. Kirjaston tar-joamat laitteet ja käytön tuki ovat kaikkien oppijoiden hyödynnettävissä.

Sähköisen oppimateriaalin sekä muun e-aineiston rooli korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun op-pijoilla on enemmän omia päätelaitteita käytössään. Sähköisen oppimateriaalin ja e-aineistojen etunaon ajantasaisuus sekä verkon mahdollisuuksia hyödyntävät ominaisuudet: simulaatiot, animaatiot, vi-deot ja muut eri aisteja aktivoivat menetelmät. Myös pelillisyys ja yhteisöllisyys saavat uusia muotojasähköisen oppimateriaalin myötä. Sähköinen oppimateriaali voi olla sekä vapaata että maksullistaverkkomateriaalia. Ilmaista oppimateriaalia ja hyviä käyttöesimerkkejä löytyy esimerkiksi Fronterista jaOpetushallituksen sivustolta (KenGuru, Linkkiapaja, Hyvät käytännöt -portaalihttps://hyvatkaytannot.oph.fi/ ja opettajan verkkopalvelu www.edu.fi). KenGurusta ja Hyvät käytän-nöt -portaalista löytyy myös vantaalaisten koulujen käyttöesimerkkejä.

Kirjasto on hankkinut käyttöoikeuksia moniin maksullisiin e-aineistoihin, joita kaikki oppijat voivat kir-jaston asiakkaina hyödyntää. Kirjasto myös ohjaa ja opastaa sekä opettajia että oppijoita näiden ai-neistojen käytössä. Sivistysvirasto neuvottelee peruskoulujen osalta kustantajien kanssa sopimuksista,joiden puitteissa koulut voivat hankkia käyttöönsä sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut ja oppilaitoksetvoivat myös tehdä itsenäisesti hankintoja oppikirjasarjojen sähköisten lisämateriaalien osalta. Hankin-toja tehtäessä täytyy huomioida materiaalien yhteensopivuus kaupungin tekniseen ympäristöön. Op-pimispelien, opetusohjelmien ja muiden asennusta edellyttävien materiaalien hankkimisesta tulee neu-votella tietohallinnon kanssa ennen hankintaa ja käyttöönottoa.

Vantaan peruskouluissa ja lukioissa on käynnissä useita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liit-tyviä kehittämishankkeita, joita rahoittaa pääasiassa Opetushallitus. Perusopetuksen hankkeiden ensi-sijaisena tavoitteena on kehittää opetus- ja arviointikäytäntöjä sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö-

https://hyvatkaytannot.oph.fi/

http://www.edu.fi/


13

tapoja, jotka tukevat erilaisten oppijoiden oppimista. Lukiopuolella hankkeilla pyritään kehittämäänoppimisympäristöä sekä tukemaan tieto- ja viestintätekniikan monipuolista hyödyntämistä osana ope-tusta ja oppimista. Lisäksi lukiohankkeiden tavoitteena on valmistautua tuleviin sähköisiin ylioppilaskir-joituksiin sekä kehittää malleja ja ratkaisuja, joilla voidaan toteuttaa sähköisesti lukioiden koetilanteitaja arviointia. Vantaalla sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen on hankkeistettu. Tavoittei-den toteutumiseksi perustettiin keväällä 2013 ohjausryhmä, tekninen työryhmä sekä maantieteen,saksan ja filosofian aineryhmät. Teknisen työryhmän tehtävänä on kartoittaa soveltuvia teknisiä rat-kaisuja ja toteutustapoja. Aineryhmien tehtävänä on mallintaa ja kehittää opetusjärjestelyjä ja toimin-tatapoja, joilla koejärjestelyjä ja arviointia voidaan uudistaa. Aineryhmissä on opettajaedustus jokai-sesta lukiosta. Uusia aineryhmäverkostoja perustetaan vaiheittain lisää Ylioppilastutkintolautakunnanmäärittelemän siirtymäaikataulun sekä Vantaan opettajien omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Ammattiopisto Variassa on käynnissä kaksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämishanket-ta. VerkkoVaria-hankkeessa tuotetaan avoimeen oppimisympäristöön itsenäisesti suoritettavia opinto-jaksoja. Digioppi-hankkeessa kehitetään mobiililaitteilla toteutettavissa olevia opetus- ja ohjauspalve-luja mm. työssäoppimisen tueksi. Vantaan aikuisopisto on mukana etäopetusta ja sähköisiä oppimate-riaaleja kehittävässä hankkeessa (Suomen verkko-opisto). Kirjastolla on käynnissä kehittämishankkei-ta, joilla edistetään uudenlaisia luku- ja mediataitoja ja joissa monimuotoinen tieto- ja viestintäteknii-kan laitteisto ja sen hyödyntäminen ovat olennainen osa hankkeiden toteutusta ja tavoitteita.

Opetushallitus kokoaa valtakunnallisesti kehittämishankkeiden tuloksia ja muuta aiheeseen liittyvääkeskustelua sivustolle www.oppiminen.fi/. Sivistystoimi tekee jatkossakin aktiivisesti hankesuunnitteluasekä hakee mm. Opetushallituksesta rahoitusta tärkeäksi koetuille kehittämiskohteille yhteistyössä tie-tohallinnon kanssa.

KehittämiskohteitaTieto- ja viestintätekniikan monipuolisempi hyödyntäminenopetuksessa ja oppimisen tukenaSosiaalisen median opetuskäytön ohjeistuksen laadintaEtäopetuksen toimintamallien määrittelySähköisen oppimateriaalin käytön lisääminenKirjastojen e-aineistojen opetuskäytön edistäminenHankemahdollisuuksien seuraaminen ja rahoituksen ha-keminen

http://www.oppiminen.fi/


14

5 Oppijoiden tieto- ja viestintätekninen osaaminenTämän päivän oppijat elävät teknologisoituneessa maailmassa ja heitä ohjataan käyttämään hankki-maansa tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppijoita kannustetaan luottamaanajattelussaan omiin näkemyksiinsä sekä olemaan rohkeita ja luovia. Uudessa perusopetuksen opetus-suunnitelman luonnoksessa (www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset) puhutaan monilukutaidosta, jol-la tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaito kattaa erilaiset luku-taidot, esimerkiksi peruslukutaidon, kirjoitustaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, me-dialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon. Monilukutaitoon liittyy myös laaja tekstikäsitys, jonka mukaanviestit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digi-taalisia.

Oppijoita ohjataan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan erilaisia välineitä eri tarkoituksiin kotona,päivähoidossa, koulussa, oppilaitoksissa, lähiyhteisössä sekä yhteiskunnassa. Kouluissa ja oppilaitok-sissa käytetään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa ja mediaa eri oppiaineissa ja kaikilla vuosi-luokilla. Työskentelyn sisällöiksi valitaan oppijoita kiinnostavia haasteita ja ongelmia sekä vahvistetaanoppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta. Oppijoita ohjataan pohtimaan tieto- ja viestintä-tekniikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja vastuullista käyttöä. Tieto- ja viestintätekniikan taidot luovatperustan oppimiselle, jatko-opinnoille, työelämässä toimimiselle sekä tietoyhteiskunnan palvelujenhyödyntämiselle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteena onkin ensisijaisesti oppijoidenerilaisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen. Uudet teknologiat mahdollistavat oppijan aktiivisenroolin vahvistamisen ja vuorovaikutteisten pedagogisten käytäntöjen kehittämisen.

Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa on määritelty oppijoiden taitotasoku-vaukset (liite 1.), jotka on tarkoitettu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukioiden opettajien työ-kaluksi opetuksen ja toiminnan suunnittelua sekä osaamisen kehittämistä varten. Tutustuminen tieto-ja viestintätekniikkaan alkaa jo varhaiskasvatuksessa, jolloin lapselle tarjotaan monipuolisia mahdolli-suuksia omaksua, opetella ja harjoitella tietoja, taitoja ja valmiuksia. Näiden taitojen hallinnalle ei kui-tenkaan aseteta vaatimuksia. Esiopetuksessa opittujen taitojen harjoittelua jatketaan alkuopetuksenaikana, jolloin tieto- ja viestintätekniikan käyttö tukee mm. lukemisen ja kirjoittamisen opiskelua. Ala-koulussa varmistetaan oppijoiden monipuoliset käyttötaidot, joita syvennetään ja sovelletaan yläkou-lussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kirjasto kehittää pedagogisia palveluitaan ottaenhuomioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisen haasteet ja mahdollisuudet.

Tvt-taitojen kehittymistä ja taitotasojen toteutumista on tarkoitus arvioida säännöllisesti esiopetuksen,2., 4., 6. ja 9. luokan päättyessä. Taitotasoihin on kuvattu pääpiirteittäin laitteistojen ja ohjelmistojenkäyttötaitoja, mutta painopiste ei ole teknisten taitojen opettelemisessa, vaan näiden taitojen sovel-tamisessa. Taitotasot on jaoteltu neljään eri osa-alueeseen; 1) käytännön työtaidot, 2) tiedonhallintaja hankintataidot, 3) yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä 4) tietoturva ja vastuullinen verkon käyttö.Tavoitteena on oppia hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukena sekä löytää itselleparhaiten soveltuvat välineet, menetelmät ja työtavat.

Varhaiskasvatuksessa oppijat harjoittelevat käytännön taitoja kuten esim. koneen avaamista ja sulke-mista, hiiren käyttöä, näppäimistön merkkeihin tutustumista, tekstinkäsittely- ja piirto-ohjelmiin tutus-tumista. Tavoitteena on myös tutustuttaa oppijat erilaisiin tiedonhankinnan tapoihin sekä harjoitellayhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tärkeää on opettaa oikeanlaista tietokoneen käytön periaatteidennoudattamista sekä tutustuttaa tietokoneen turvallisen käytön periaatteisiin. (Vantaan varhaiskasva-tussuunnitelma).

Kirjastolla on merkittävä rooli erityisesti tiedonhallinnan ja tiedonhankintataitojen oppimisessa. Kirjastokutsuu kaikki perusopetuksen 4. ja 7. luokat tiedonhallinnan taitojen opetukseen kirjastoon. Toisellaasteella kirjasto tarjoaa oppilaitoksille joko kirjastopalvelut oppilaitoskirjastossa tai räätälöidyt opetus-

http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset


15

paketit tiedonhallintaja hankintataitojen edistämiseen. Jokaiselle oppilaitokselle on määritelty lähikir-jasto, joka tukee opettajia tvt-taitojen opetuksessa. Lisäksi kirjasto tarjoaa oppijoille puitteet tvt-taitojen kehittämiseen sekä kirjaston teknisen oppimisympäristön hyödyntämiseen koulupäivän ulko-puolella.

Kokemusten mukaan lukio-opiskelijoiden tietoteknisissä valmiuksissa on paljon eroja. Tämän takia lu-kioiden opettajista koottu tvt-työryhmä ehdotti, että lukio-opintonsa aloittaville opiskelijoille laaditaanyhtenäinen kysely, jolla kartoitetaan heidän tietoteknisiä valmiuksiaan. Kyselyn pohjana on ollut mm.Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmaan kirjatut oppijoiden tvt-taitokuvauksetsekä muutamien lukioiden aikaisempina vuosina käyttämät kyselyt. Sähköinen kysely otetaan käyttöönsyksyllä 2013 lukio-opintonsa aloittaville opiskelijoille. Opiskelijoiden osaamisesta saatuja tietoja voi-daan hyödyntää lukiotasolla mm. opetuksen suunnittelussa ja tukipalveluiden kehittämisessä, ja ai-neistoa tarkastellaan myös kuntatasolla palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

Myös aikuisväestön tietoteknisten taitojen kartuttaminen on tärkeä tehtävä. Vantaan aikuisopistonkurssitarjonta tukee ja täydentää aikuisväestön tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittymistä eri-tasoisilla kursseilla. Osaamisen kehittymistä edistää myös opetusteknologian monipuolinen hyödyntä-minen osana opetusta ja oppimista.

Kirjaston rooli on tärkeä elinikäisen ja oivaltavan oppimisen tukemisessa. Opastustoimintaa tapahtuumm. seniorikurssien muodossa. Tieto- ja viestintätekniikan käytön opastusta tarjotaan eri aikuisryhmil-le, kuten maahanmuuttajille. Tietopalvelu sekä tiedonhankintataitojen ja e-aineistojen käytön opetuskuuluvat kirjaston keskeisimpiin tehtäviin. Kirjastossa kehitetään avoimia oppimisympäristöjä, jotkakannustavat itsenäiseen oppimiseen, aktivoivat ja motivoivat oppijoita sekä mahdollistavat tieto- javiestintätekniikan joustavan ja monipuolisen hyödyntämisen.

KehittämiskohteitaOppijoiden tvt-osaamisen vahvistaminen taidot jaikä huomioidenOppijoiden tvt-taitotasokuvaukset ohjaavat tieto- javiestintätekniikan opetuskäyttöäLukio-opiskelijoiden tvt-kartoitus otetaan käyttöönsyksyllä 2013Aikuisväestön tvt-osaamista tuetaan monipuolisesti


16

6 Kasvattajien ja opettajien osaaminenTietoyhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, teknologinen kehitys sekä työelämän muuttuvat vaati-mukset asettavat uudenlaisia haasteita opettajuudelle ja opettajien osaamiselle. Oppijoiden tulevai-suuden osaamistarpeet näyttävät hyvin erilaisilta kuin vuosikymmen sitten. Myös lasten ja nuorten tie-toja viestintätekniikan käyttötottumukset ja muuttuva mediamaailma heijastuvat heidän arkipäivään-sä. Oppijoilla on käden ulottuvilla erilaisia tietoteknisiä välineitä ja sovelluksia, jotka tarjoavat uuden-laisia mahdollisuuksia myös opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Tieto- ja viestintätekniikan moni-puolinen ja pedagogisesti mielekäs käyttö edellyttää toimintakulttuurissa ja opetuskäytännöissä tapah-tuvaa muutosta sekä vahvaa strategista johtamista.

Tavoitteena on, että opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti kasvatuksen jaopetuksen tukena. He osaavat rakentaa oppimisprosessin käyttämällä apuna erilaisia välineitä (tieto-koneet ja AV-laitteet) sekä yhdistämällä erilaisia tietolähteitä, sähköisiä oppimateriaaleja ja sovelluksia.Tavoitteena on, että opettajat osaavat valita kuhunkin oppimistilanteeseen ja -tavoitteeseen sopivanvälineen ja työskentelytavan. Oppijan aktivointi ja osallistaminen sekä oppijalähtöisten työtapojenkäyttö korostuvat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Oppijoita ohjataan käyttämään tieto- javiestintätekniikkaa oppimisen ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen tukena. Tieto- ja viestintätekniikkatoimii myös opetuksen suunnittelun sekä osaamisen arvioinnin välineenä. Opettajan näkökulmasta onratkaisevaa, että tieto- ja viestintätekniikka tukee pedagogisia tavoitteita, ja erilaisia välineitä käyte-tään oppimista edistävällä tavalla tekijänoikeudet huomioiden.

Ope.fi -taitotasot toimivat 2000-luvun alussa hyvänä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistä-misen työkaluna. Niissä määriteltiin kolmiportaisella jaottelulla selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, jotkaohjasivat täydennyskoulutuksen järjestämistä ja sisältöä. Taitotasot kuvasivat myös opettajille itsel-leen, mitä tietoja ja taitoja heiltä odotetaan. Organisaatiotasolla ne jäsensivät toimintaa, nykytilan ar-viointia sekä kehittämistoimenpiteiden asettamista.

Sittemmin taitotasoluokitus on kaivannut päivittämistä lähestymistavan, jaottelun ja sisällön osalta.Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -selvityksessä(Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010) tavoitteeksi Ope.fi -taitotasojen päivittämisen. Työtä on tehty wi-ki-alustalla opefi.wikispaces.com, jossa rekisteröityneet käyttäjät voivat muokata tekstiä ja antaa pa-lautetta pohjatyöstä. Ajatus on, että Ope.fi -viitekehys elää ja kehittyy käyttäjien toiveiden mukaisesti.Uuden Ope.fi -luokituksen lähtökohtana on työyhteisöjen yhteisöllinen kehittäminen. Tavoitteena onvarmistaa koko opettajayhteisön opetus- ja toimintakulttuurien uudistamisessa tarvittavat tiedot jataidot (I-taso), kehittää koulujen/oppilaitosten välisessä ja kansallisessa yhteistyössä tarvittavia asian-tuntijavalmiuksia (II-taso) sekä turvata vaativissa kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön asiantunti-javerkostoissa vaadittava osaaminen (III-taso).

Vantaan opettajien tieto- ja viestintätekniikan osaamisessa, käyttötavoissa ja käyttöaktiivisuudessa onkunta- ja organisaatiotasolla paljon eroja. Opettajien osaamista ja koulutustarpeita on kartoitettu laa-jamittaisesti viimeksi vuonna 2010. Tällöin lähes 60 prosenttia opettajista koki omien taitojen riittävänhyvin tai erinomaisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, mutta käyttöaktiivisuus vaihteli pal-jon opettajien välillä. Myös tieto- ja viestintäteknisiin koulutuksiin osallistuminen vaihteli opettajastariippuen, ja monet vastaajat kokivat kaipaavansa lisäkoulutusta. Koulutustarjontaa onkin kehitetty sel-vityksen tulosten pohjalta.

Vantaan perusopetuksessa ja lukioissa otetaan käyttöön syksyllä 2013 valtakunnallinen Opeka-työkalu.Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla voidaan arvioida opettajien osaamista ja koulun/oppilaitoksentieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa. Työkalu antaa opettajille koosteen omasta osaamisestaja lisäksi se tuottaa koulun ja kunnan edustajille analysoitua tietoa ja raportteja toiminnan kehittämi-

http://www.opefi.wikispaces.com/


17

sen tueksi sekä mahdollisuuden seurata ja arvioida kehitystyön tuloksia. Tietoja voidaan verrata suh-teessa muihin opettajiin, kouluihin/oppilaitoksiin ja valtakunnalliseen tilanteeseen.

Vantaan opettajille on tarjolla monipuolista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusta mm.verkko-oppimisalustan käytöstä, kosketustauluista, sosiaalisesta mediasta, tieto- ja viestintätekniikankäytöstä eri oppiaineiden näkökulmasta sekä kuvien, äänen ja videoiden käytöstä opetuksessa. Koulu-tustarpeita ja -sisältöjä kehitetään suunnitelmallisesti ja arvioidaan vuosittain. Koulutussuunnitteluatäytyy kehittää niin, että koulutukset palvelevat entistä paremmin koko sivistystoimen tarpeita kasvat-tajat, opettajat, kirjaston henkilökunta ja nuorisotoimi mukaan lukien. Koulutusta järjestävät alueelli-set ja lukiokohtaiset verkkopedagogiikan tukihenkilöt ja tietyissä aiheissa myös muut opettajat, lisäksikoulutuksia hankitaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Kaikissa koulutuksissa keskitytään tieto- javiestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen. Myös valtakunnallinen Osaava-ohjelma (2010–2016)keskittyy opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Pääkaupunkiseudulla on käynnissäyhteinen Osaava-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on henkilöstön tietoyhteiskuntaosaamisen edistämi-nen.

Vantaan sivistystoimi oli mukana 2009–2013 ESR-rahoitteisessa KIRAVO – kirjasto avoimena oppi-misympäristönä -hankkeessa, jossa kirjaston ammattilaiset kouluttivat äidinkielen ja kirjallisuudenopettajia sekä oppilaanohjaajia verkon uusien työkalujen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen sekätiedonhallintataitojen opettamiseen. Koulutusmateriaalit ovat jatkossakin opettajien käytettävissä in-ternetissä (kiravo.kirjastot.fi) ja Fronter-oppimisympäristössä. Kirjaston rooli opettajien asiantuntijuu-den tukemisessa jatkuu.

Opettajien osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi. Ammatilliselle kehittymiselle ja uusien taitojenomaksumiselle täytyy turvata hyvät puitteet ja olosuhteet. Tämä tarkoittaa, että opettajille tarjotaanmahdollisuus oman osaamisen ylläpitämiseen, ilmapiiri tukee osaamisen kehittämistä, kollegoilta saatarvittaessa apua ja tukea, johto luo valmiudet yhteisölliselle keskustelulle ja tarjolla on riittävästi sekäteknistä että pedagogista tukea. Osaamisen kehittämisen ja jakamisen malleja ja käytänteitä on moniaerilaisia: perinteinen täydennyskoulutus, työpajat ja ns. pedagogiset kahvilat, vertaistuki, osaamisenjakaminen, kouluvierailut, samanaikaisopettajuus, erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämis-hankkeisiin osallistuminen, kirjaston asiantuntijuuden hyödyntäminen jne. Päiväkodit, koulut ja oppilai-tokset pohtivat yhteisöllisesti keinoja osaamisen kehittämiseksi.

Vastuuta osaamisen kehittämisestä ei tule jättää yksittäisille kasvattajille ja opettajille. Omaehtoinenkouluttautuminen ja osaamisen päivittäminen on tärkeää, mutta viime kädessä johdon täytyy määritel-lä lukuvuosi- tai työsuunnitelman yhteydessä tavoitteet ja toimenpiteet osaamisen kehittämiselle.Osaamista pitää arvioida yhteisöllisesti: mitä osaamista organisaatiossa tarvitaan, millaista osaamistaon tällä hetkellä ja mitä toimenpiteitä osaamisen kehittämiseksi tarvitaan.

KehittämiskohteitaOpeka-työkalu otetaan käyttöön syksyllä 2013Osaamista arvioidaan työyhteisötasolla osana lukuvuosi- tai työ-suunnitteluaKoulutustarpeita kartoitetaan ja koulutussisältöjä kehitetään edel-leenKasvatus- ja opetushenkilöstö kehittää aktiivisesti omaa tvt-osaamistaanKehitetään osaamisen kehittämisen ja jakamisen malleja ja käytän-teitä


18

7 Tekninen ja pedagoginen tuki

7.1 Verkkopedagogiikan tukiVarhaiskasvatuksessa on ollut syksystä 2011 lähtien tvt-tukihenkilöt, jotka opastavat päiväkodeissamuuta henkilökuntaa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Tukihenkilöstöä on koulutettu,ja koulutuksen tavoitteet ovat olleet tukihenkilöiden osaamisen vahvistaminen tietotekniikan perustai-toihin ja ohjaaja- ja kouluttajataitoihin liittyen. Tavoitteena on saada tieto- ja viestintätekniikka osal-taan tukemaan mahdollisimman hyvin kunkin yksikön pedagogista toimintaa.

Verkkopedagogiikan kehittäminen oli perusopetuksen strategisena painopisteenä vuosina 2009–2011,jolloin lähdettiin aktiivisesti kehittämään opettajien tieto- ja viestintäteknistä osaamista ja vertaisoppi-mista tukevia käytänteitä. Keskeinen tukimalli on perusopetuksen alueellisten verkkopedagogiikan tu-kihenkilöiden verkosto. Yhteensä alueellisina verkkopedagogiikan tukihenkilöinä toimivia opettajia onkuusi, ja lisäksi ruotsinkielisillä kouluilla ja päiväkodeilla on oma tukihenkilönsä. Alueellisilla verkkope-dagogeilla on viikoittain yksi opetukseton päivä, jolloin he kiertävät oman alueensa kouluja.

Lukioissa tukihenkilömalli käynnistettiin syksyllä 2012. Jokaisessa lukiossa toimii kaksi tukihenkilöä jaruotsinkielisessä lukiossa yksi tukihenkilö. Heidän ensisijaisena tehtävänään on tukea oman lukionopettajia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Tukihenkilötoiminnan lisäksi luki-oissa toimii tvt-työryhmä, jossa on edustus jokaisesta lukiosta. Ryhmän kokouksiin ja työpajoihin osal-listuu myös tietohallinnon ja sivistysviraston edustajia. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä on edistäälukioiden verkostoitumista ja kokemusten jakamista, suunnitella lukioiden ajankohtaisia hankkeita sekäkeskustella lukioiden yhteisistä kehittämiskohteista. Työryhmässä luodaan myös lukioiden yhteisiä käy-täntöjä sekä tarkastellaan valtakunnallisten muutosten vaikutuksia kunta- ja lukiotasolla.

Sekä perus- että lukio-opetuksessa tukitoiminnan tavoitteena on tarjota opettajille koulutusta, vertais-tukea ja käytännön ohjausta. Erilaisia tukimuotoja on kehitetty laajasti: tukihenkilöt antavat ”vierihoi-toa” opetuksen suunnittelussa ja oppituntien aikana, järjestävät työpajoja, pienimuotoisia koulutuksiaja tietoiskuja, organisoivat vertaistukikäytäntöjä, neuvovat opetuskäyttöön tarkoitetun tekniikan valin-nassa sekä välittävät uusia ideoita ja tulevaisuudennäkymiä työyhteisöön. Perusopetuksen puolellakoulutuksia järjestetään sekä tilaustyöpajoina että avoimina koulutuksina. Tukihenkilöt neuvottelevattuen tarpeesta yleensä koulun tai lukion johtoryhmän kanssa, jotta tukipalvelu saadaan sidottua osaksistrategista johtamista.

Ammattiopisto Variassa on tarjottu opettajille tieto- ja viestintätekniikan käytön teknistä ja pedagogis-ta tukea hankkeissa ja toimipisteittäin järjestetyissä IT-työpajoissa. Sekä hankkeissa että työpajoissaon mukana tekninen ja pedagoginen näkökulma. Myös Fronterin käyttöön on järjestetty vuosittainkoulutusta ja ohjausta. Osa koulutuksesta on ns. peruskäyttökoulutusta, osa osallistujien sen hetki-seen tarpeeseen perustuvaa koulutusta. Lisäksi kaikkia opettajia koskeva muutosvalmennus sisältäätvt-osuuden.

Vantaalla luodaan Fronteriin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukihuone, jonne kootaan aihee-seen liittyvää materiaalia, ohjeita, käyttöideoita ja opasvideoita, kuten esimerkiksi tekijänoikeuksiin liit-tyvää ohjeistusta. Kirjasto ja sen tarjoama asiantuntijuus on mukana huoneessa.

Fronterin käyttötuki on tällä hetkellä ulkoistettu Fronterin asiantuntijoille. Opettajat voivat olla yhtey-dessä tukipalveluun sekä teknisissä että pedagogisissa kysymyksissä.


19

7.2 Sivistysviraston tukipalvelutSivistysviraston tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat antavat ohjausta ja tukea tieto- ja viestintä-tekniikan opetuskäyttöön liittyvissä sisällöllisissä ja pedagogisissa kysymyksissä. Tietohallinto vastaapuolestaan teknisen ympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä. Sivistysviraston tukipalveluihin kuuluumm. käyttäjien ja eri tahojen opastus ja neuvonta, kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehit-täminen, erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelu ja vetäminen sekä opetusverkon laitehankintojenkoordinointi. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sivistysvirastossatoimii myös kaksi Primus-pääkäyttäjää, jotka vastaavat peruskoulujen ja lukioiden käytössä olevastaoppilashallintojärjestelmästä sekä antavat käyttötukea kouluille ja oppilaitoksille.

7.3 Koulujen ja oppilaitosten atk-yhdysopettajat ja av-henkilötAtk-yhdysopettajien ensisijaisena tehtävänä on antaa muille opettajille teknistä tukea oman osaamisenja aikaresurssin puitteissa sekä välittää ongelmatilanteita tukilomakkeella tietohallinnon selvitettäväksi.Myös oppijoiden salasanojen hallinnointi kuuluu atk-yhdysopettajien tehtäviin tällä hetkellä, mutta ta-voitteena on, että oppijat voivat itse muuttaa salasanansa myös kaupungin verkon ulkopuolella. Atk-yhdysopettajien muita tehtäviä voivat olla esim.

1. Koulujen ja oppilaitosten atk-asioiden koordinointi2. Tiedottaminen koulun/oppilaitoksen henkilöstölle3. Paikallisten työasemien järjestelmänvalvojana toimiminen4. Irtaimistorekisterin ylläpito5. Tietotekniikan asiantuntijana toimiminen6. Oheislaitteiden ja tulostinten hallinta

Atk-yhdysopettajien lisäksi jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa on av-henkilö, joka tukee opettajiaAV-laitteiden käytössä sekä tekee kyseisiin laitteisiin liittyviä tukipyyntöjä.

7.4 HelpdeskVantaan toimitiloissa on käytössä kaksi eri verkkoa, hallinto ja opetus. Hallinnon verkon tietokoneisiin,tulostimiin, tietoliikenteeseen ja ohjelmistoihin liittyvissä tukipyynnöissä henkilöstöä pyydetään otta-maan yhteyttä helpdeskiin.

Opetusverkon tietoteknisiin laitteisiin, tietoliikenteeseen ja ohjelmistoihin liittyvissä ongelmissa opetus-ja kasvatushenkilöstöä pyydetään ottamaan ensisijaisesti yhteyttä oman toimintayksikön atk-yhdysopettajaan tai tvt-tukihenkilöön, joka täyttää tukihenkilöstölle tarkoitetun tukipyyntölomakkeen,mikäli ei itse pysty ratkaisemaan ongelmaa. Kiireellisissä tapauksissa, esim. käyttäjätunnusasiat, voiottaa suoraan yhteyttä helpdeskiin. AV-laitteiden rikkoontuessa otetaan ensisijaisesti yhteys omankoulun/oppilaitoksen av-henkilöön, joka tekee tukipyynnön.

Mikäli asia ei ratkea tukilomakkeen tai helpdeskin avulla tai kouluun/oppilaitokseen suunnitellaan ko-konaan uutta teknistä ratkaisua, atk-yhdysopettajan on oltava yhteydessä sivistysviraston tieto- javiestintätekniikan asiantuntijoihin.


20

KehittämiskohteitaKehitetään Fronteriin verkkopedagogiikan tuki -huone, jon-ne kootaan mm. materiaalia ja ohjeitaYlläpidetään ja kehitetään erilaisia pedagogisia tukimuotojaTurvataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiontukiverkostojen jatkuvuusKehitetään palvelua, joka mahdollistaa oppijoiden salasano-jen hallinnoinnin kaupungin verkon ulkopuolella


21

8 JohtopäätöksetTieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön on panostettu viime vuosina merkittävästi. Käytössä olevaopetusteknologia on monipuolistunut, pedagogisia tukipalveluita on laajennettu ja henkilökunnanosaamista on kehitetty laaja-alaisesti. Kehittämistyön tulee jatkua aktiivisena myös tulevaisuudessa.Oppimisympäristön ja teknisten ratkaisuiden täytyy tukea opetusta ja oppimista parhaalla mahdollisel-la tavalla. Lähivuosien haasteena on erityisesti avoimen langattoman verkon kehittäminen sekä oppi-joiden omien laitteiden käytön mahdollistaminen. Mobiilioppimiselle täytyy luoda edellytykset sekäsähköisten oppimateriaalien ja oppimispelien käyttöä edistää. Oppijoilla tulee olla tasapuoliset ja mo-nipuoliset mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukena. Tämä tarkoittaa,että opetusteknologiaa hyödynnetään osana jokapäiväistä toimintaa ja opetusta. Oppijoiden tvt-taitokuvaukset ohjaavat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä toiminnan suunnittelua.

Oppijoiden osaamisen vahvistaminen ja monipuolisten valmiuksien turvaaminen edellyttävät myöskasvattajilta ja opettajilta paitsi riittävää osaamista myös sitoutumista oman toiminnan kehittämiseen.Kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen ja koulutustarjonnan kehittäminen on sivistystoimen tärkeätehtävä. Opettajien osaamista arvioidaan osaamiskartoituksen avulla ja myös työyhteisötasolla osanalukuvuosisuunnittelua. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on varmistaa, että henkilöstönosaaminen on ajan tasalla ja että oppijat saavat monipuoliset tvt-taidot tulevaisuutta varten.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma koskee sivistystoimen kaikkia toimijoita. Etenkinpäiväkotien, koulujen ja oppilaitosten täytyy arvioida toimintaansa sekä asettaa kehittämiskohteet jakeskeiset toimenpiteet arviointityön perusteella. Suunnitelman toteutus ja arviointi on jatkuvaa työtä,ei kertaluontoisesti suoritettava tehtävä. Oman toiminnan arviointi ja toimenpiteiden asettaminen to-teutuvat luontevasti osana lukuvuosi- ja työsuunnittelua. Arviointi edellyttää yhteisöllistä keskusteluatoimintakulttuuriin ja työtapoihin liittyen. Johdon rooli on merkittävä kehittämistyön tukemisessa jamahdollistamisessa. Suunnitelman toteutumisen arviointia voidaan tehdä esimerkiksi osana henkilös-tön tulos- ja kehityskeskusteluja. Arviointi sidotaan myös sivistystoimen ja tulosalueiden tuloskorttei-hin.

Sivistystoimessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaanvuosittain tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden tekemänä sekä osana erilaisten kehittämis- jatyöryhmien toimintaa. Arvioinnin kohteena on myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tilanneyleisesti. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä tietohallinnon kanssa. Kirjastos-sa sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa tehdään arviointityötä oman toiminnan osalta. Arvi-oinnin kohteina ovat mm. teknisen oppimisympäristön kehittäminen, oppijoiden osaaminen sekä tieto-ja viestintätekniikan käytön laajuus ja monipuolisuus, kasvattajien ja opettajien osaaminen sekä tuki-palveluiden riittävyys. Lisäksi arvioidaan Opeka-työkalun käyttöönottoa ja toimivuutta osaamisen ke-hittämisen tukena.


22

Lähteet

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma.www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_011210_(2).pdf

Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020. Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä jaavoimempaa vuorovaikutusta.www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr12.pdf?lang

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma.http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf

Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1–5).http://www.oph.fi/download/146131_Luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_VALMIS_14_11_2012.pdf

Opetustilan tieto- ja viestintätekniikan varustetaso.www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_viestintatekniikan_varustetaso

Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset.www.oph.fi/download/140104_sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset.pdf

http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_011210_(2).pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr12.pdf?lang

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf

http://www.oph.fi/download/146131_Luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_VALMIS_14_11_2012.pdf

http://www.oph.fi/download/146131_Luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_VALMIS_14_11_2012.pdf

http://www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_viestintatekniikan_varustetaso

http://www.oph.fi/download/140104_sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset.pdf

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013–2016 Tvt-taitotavoitteet tiivistelmä

23

Liite 1. Tieto- ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet esi- ja perusopetuksessaTieto- ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet liittyvät tiiviisti lukuun 5, jossa kuvataan tarkemmin oppijoiden tvt-osaamisen ja taitotavoitteiden taustoja sekä ke-hittämiskohteita.

Tvt-taitotavoitteiden tiivistelmä

Esiopetuksen päättyessä 2. lk päättyessä 4. lk päättyessä 6. lk päättyessä 9. lk päättyessä

KÄYTÄNNÖN TYÖTAIDOT, ELI LAITTEISTOJEN JA OHJELMISTOJEN KÄYTTÖTAIDOT

Lapsi tutustuu tieto- ja viestin-täteknisten laitteiden ja ohjel-mien peruskäyttöön leikin avul-la ja aikuisen tuella

Oppilas tutustuu koulun tieto-ja viestintäteknisen ympäristönja ohjelmistojen käyttöön aikui-sen tuella

Oppilas opettelee hyödyntä-mään koulun tieto- ja viestin-täteknistä ympäristöä oppimi-sen tukena

Oppilas osaa hyödyntää itsenäi-sesti koulun tieto- ja viestintä-teknistä ympäristöä oppimisentukena

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa hyödyntäätieto- ja viestintätekniikkaa monipuoli-sesti oman oppimisen tukena

TIEDONHALLINTA- JA HANKINTATAIDOT

Lapsi tutustuu internetiin javerkossa oleviin materiaaleihinaikuisen tuella

Oppilas tutustuu verkossa ta-pahtuvaan tiedonhakuun ja eri-laisiin materiaaleihin aikuisentuella

Oppilas opettelee verkossatapahtuvaa suunnitelmallistatiedonhakua ja lähdekritiikkiäsekä erilaisten mediaympäris-töjen käyttöä

Oppilas osaa hyödyntää suunni-telmallista tiedonhakua ja erilaisiamediaympäristöjä oppimisen tu-kena sekä ymmärtää lähdekritii-kin merkityksen

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa hyödyntäätieto- ja viestintätekniikkaa monipuoli-sesti tiedon hakemisen, tuottamisen jaesittämisen tukena

YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Lapsi tutustuu laitteiden mah-dollisuuksiin vertaisryhmässätoisten lasten kanssa

Oppilas tutustuu verkko-oppimisympäristöön ja erilaisiinvuorovaikutustapoihin verkossa

Oppilas opettelee verkko-oppimisympäristön ja erilais-ten viestintävälineiden käyttöä

Oppilas osaa hyödyntää verkko-oppimisympäristöä ja eri välineitäosana yhteistyötä ja yhteisöllistäoppimista

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa hyödyntäämonipuolisesti verkko-oppimisympäristöä ja sosiaalista me-diaa yhteisöllisen oppimisen ja aktiivi-sen vaikuttamisen välineinä

TIETOTURVA JA VASTUULLINEN VERKON KÄYTTÖ

Lapsi tutustuu verkon turvalli-seen käyttöön aikuisen tuella

Oppilas tutustuu verkon vas-tuulliseen ja turvalliseen käyt-töön

Oppilas opettelee verkon vas-tuullista ja turvallista käyttöä

Oppilas osaa verkon vastuullisenja turvallisen käytön sekä ym-märtää teknologian käyttöön liit-tyviä eettisiä ja moraalisia kysy-myksiä

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa käyttää it-senäisesti ja vastuullisesti verkkoa tie-toturva huomioiden

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013–2016 Tvt-taitotavoitteet aihealueittain

24

Tvt-taitotavoitteet aihealueittain

KÄYTÄNNÖN TYÖTAIDOT, ELI LAITTEISTOJEN JA OHJELMISTOJEN KÄYTTÖTAIDOT

Esiopetuksen päättyessä 2. lk päättyessä 4. lk päättyessä 6. lk päättyessä 9. lk päättyessäLapsi tutustuu tieto- ja viestin-täteknisten laitteiden ja ohjel-mien peruskäyttöön leikin avul-la ja aikuisen tuella

Oppilas tutustuu koulun tieto-ja viestintäteknisen ympäris-tön ja ohjelmistojen käyttöönaikuisen tuella

Oppilas opettelee hyödyntä-mään koulun tieto- ja viestintä-teknistä ympäristöä oppimisentukena

Oppilas osaa hyödyntää itsenäi-sesti koulun tieto- ja viestintä-teknistä ympäristöä oppimisentukena

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa hyödyntäätieto- ja viestintätekniikkaa monipuoli-sesti oman oppimisen tukena

tutustuu päivähoidossa sovit-tuihin tietokoneen käytön pe-riaatteisiinosaa käynnistää ja sulkea tie-tokoneentutustuu erilaisiin tieto- javiestintäteknisiin välineisiinharjoittelee hiiren käyttöätutustuu näppäimistön käyt-töön ja oppii hahmottamaansiinä olevia merkkejätutustuu tekstinkäsittely- japiirto-ohjelmiintutustuu tiedostojen avaami-seen, tallentamiseen ja tulos-tamiseen

tutustuu tietotekniikan käyt-töön liittyvään perustermis-tööntutustuu koulun ja kaupun-gin laatimiin käyttösääntöi-hin tieto- ja viestintäteknii-kan käytöstätutustuu koulun tieto- javiestintätekniseen ympäris-töön (koneen avaaminen,laitteistot ja oheislaitteet,ohjelmistot, hakemistot, tie-dostot, tallentamispaikat ja -tavat, tulostus, koneen sul-keminen)tutustuu näppäimistön kir-jain- ja numeromerkkeihin jaharjoittelee näppäimistönkäyttöä kahdella kädellätutustuu käytettäviin ohjel-mistoihin ja niiden perustoi-mintoihintutustuu tekstin tuottami-seen ja muokkaamiseentekstinkäsittelyohjelmalla

tuntee tietotekniikan käyttöönliittyvää perustermistöätuntee koulun ja kaupunginlaatimat käyttösäännöt tieto-ja viestintätekniikan käytöstätutustuu syvemmin koulun tie-toja viestintätekniseen ym-päristöön (laitteisto, ohjelmis-tot, tallennus, tulostus)osaa käyttää näppäimistönkeskeisiä merkkejä ja toimin-toja sekä harjoittelee edelleennäppäimistön käyttöä kahdellakädelläharjoittelee tekstin tuottamis-ta ja muotoilua tekstinkäsitte-lyohjelmalla (fontin, fonttityy-lin, koon ja värin vaihtaminen,tekstin ja kappaleiden tasaus,sisennys, rivinväli, numerointija luettelomerkit)tutustuu esitysgrafiikkaohjel-miin (esim. PowerPoint)tutustuu taulukkolaskentaoh-jelmiin ja yksinkertaisten tau-

tuntee koulun tieto- ja viestin-täteknisen ympäristönosaa käyttää tietokoneita ja oh-jelmia koulun ja kaupunginkäyttösääntöjen mukaisestiosaa käyttää näppäimistöäkahdella kädelläosaa muotoilla tekstiä tekstin-käsittelyohjelmalla (tyylit, otsi-koinnit, sivun asetukset, etsi jakorvaa -toiminto, sivunumeroin-ti, sisällysluettelo, ala- ja ylä-tunnisteet, piirto-ominaisuudet)osaa liittää kuvia tekstiinharjoittelee esitysgrafiikkaoh-jelman käyttöä (esim. esityksenteko, dian rakenne ja tausta,kuvan tai diagrammin tuomi-nen)harjoittelee taulukkolaskentaoh-jelman käyttöä (esim. solujenkäyttö ja muotoilu, rivien ja sa-rakkeiden lisääminen ja poista-minen, peruskaavojen käyttö,kaavioiden luominen)

ymmärtää tieto- ja viestintäteknisenympäristön erilaiset käyttömahdolli-suudet erityisesti oman oppimisentukenaosaa käyttää tietokoneita ja ohjelmiakoulun ja kaupungin käyttösääntöjenmukaisestiosaa käyttää näppäimistöä sujuvastikahdella kädelläosaa muotoilla tekstiä tekstinkäsitte-lyohjelmalla, hyödyntää oikolukuasekä hyödyntää keskeisimpiä pika-toimintojaosaa muotoilla virallisia asiakirjoja jahallitsee niissä käytettävät asettelutosaa käyttää esitysgrafiikkaohjelmankeskeisimpiä toimintoja ja hyödyntääniitä esityksen teon tukenaosaa käyttää taulukkolaskentaohjel-man keskeisimpiä toimintoja, esittäätietoja taulukkomuodossa, tehdä jatulkita yksinkertaisia laskentakaavojaja graafisia kaavioita sekä hyödyntääniitä osana esitystä tai tutkielmaaosaa käyttää, soveltaa ja yhdistää


25

tutustuu interaktiivisen tau-lun käyttöönoppii oikean työskentely-asennontietää, miltä työpisteen tuleenäyttää työskentelyn loput-tua

lukoiden ja kaavioiden teke-miseen ja muokkaamiseen(esim. Excel)tutustuu tiedostojen hallin-taan: tiedostojen tallentami-nen ja uudelleen muokkaami-nen, eri tallennuspaikat, kopi-ointi, siirtäminen ja poistami-nenosaa kopiointi, leikkaa ja liit-tää -toiminnotosaa ottaa kuvia digitaalisessamuodossa sekä siirtää kuvattietokoneelletutustuu kuvankäsittelyn pe-rusteisiinharjoittelee usean eri ohjel-man käyttöä yhtäaikaisestitutustuu edelleen interaktiivi-sen taulun käyttööntutustuu sosiaalisen medianeri muotoihin ja käytön peli-sääntöihinmuistaa oikean työskentely-asennon merkityksen

tutustuu edelleen tiedostojenhallintaan: erilaiset tiedosto-muodot, kansiorakenne, yhtei-set tiedostotharjoittelee kuvankäsittelyäosaa käyttää useaa eri ohjel-maa yhtäaikaisestiosaa käyttää interaktiivista tau-luaharjoittelee sosiaalisen medianerilaisia käyttötapoja sekä ym-märtää käyttäjätilin ja yksi-tyisyysasetusten merkityksenosaa valita aikuisen tuella itsel-leen ja tilanteeseen soveltuvatvälineet ja niiden käyttötavatymmärtää työergonomian mer-kityksen tietoteknisten välinei-den käytössä

tieto- ja viestintätekniikan eri mah-dollisuuksia oppimistehtävien teke-misessä (esim. tutkielmat, esitykset)osaa tiedoston hallinnan periaatteetja ymmärtää sen tarjoamat mahdol-lisuudet (esim. prosessikirjoittami-nen ja ryhmätyöt)hallitsee kuvankäsittelyn perustoi-minnot (kuvan siirtäminen, koonmuuttaminen, rajaus)tutustuu videokuvan editointiin sekääänen digitaaliseen tallentamiseen jatoistoonosaa käyttää sosiaalisen median eri-laisia mahdollisuuksia ja ymmärtääniiden käytön pelisäännöttarjotaan mahdollisuus tutustuawww-sivujen, animaatioiden ja verk-kolehden tekemiseen sekä ohjel-moinnin perusteisiinosaa valita itselleen ja tilanteeseensoveltuvat välineet ja niiden käyttö-tavat sekä kehittää omia taitojaantarvittaessaosaa huomioida työergonomian tie-toteknisten välineiden käytössä


26

TIEDONHALLINTA- JA HANKINTATAIDOT

Esiopetuksen päättyessä 2. lk päättyessä 4. lk päättyessä 6. lk päättyessä 9. lk päättyessä

Lapsi tutustuu internetiin javerkossa oleviin materiaaleihinaikuisen tuella

Oppilas tutustuu verkossa ta-pahtuvaan tiedonhakuun ja eri-laisiin materiaaleihin aikuisentuella

Oppilas opettelee verkossatapahtuvaa suunnitelmallistatiedonhakua ja lähdekritiikkiäsekä erilaisten mediaympäris-töjen käyttöä

Oppilas osaa hyödyntää suunni-telmallista tiedonhakua ja erilaisiamediaympäristöjä oppimisen tu-kena sekä ymmärtää lähdekritii-kin merkityksen

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa hyödyntääitsenäisesti ja monipuolisesti tieto- javiestintätekniikkaa tiedon hakemisen,tuottamisen ja esittämisen tukena

tutustuu internetiin tiedon-lähteenä aikuisen tuellatutustuu oppimista tukeviinsähköisiin materiaaleihin ai-kuisen tuella

tutustuu internetin hakupalve-luihin sekä opetuksessa käy-tettäviin sivustoihin aikuisentuellatutustuu hakusanojen käyt-töön verkossa tapahtuvassatiedonhaussatutustuu kirjaston HelMet-verkkokirjastoontutustuu oppimista tukeviinsähköisiin materiaaleihintutustuu erilaisiin lapsillesuunnattuihin sähköisiin me-diaympäristöihin aikuisen tuel-la

osaa hyödyntää hakupalve-luita ja internetistä löytyväätietoa aikuisen tuellaharjoittelee hakusanojenkäyttöä tiedonhaussatutustuu suunnitelmallisentiedonhankinnan eri vaihei-siin aikuisen avustuksella(aiheen määrittely, tiedon-lähteiden etsintä, tiedon ke-räys ja lähteiden arviointi,tiedon jäsentely, tulostenesittely, lähdeviittaus ja pro-sessin arviointi)harjoittelee tiedonlähteidenarviointia aikuisen tuellaosaa käyttää kirjaston Hel-Met-verkkokirjastoa (aineis-tojen haku) sekä tutustuukirjaston aineistoihin ja pal-veluihinosaa hyödyntää oppimistatukevia sähköisiä materiaa-lejaharjoittelee erilaisten säh-köisten mediaympäristöjen

osaa hyödyntää erilaisia haku-palveluita ja internetistä löyty-vää tietoa itsenäisestiosaa käyttää hakusanoja osanatiedonhakuaharjoittelee suunnitelmallista jaomatoimista tiedonhankintaa erivaiheineenosaa arvioida tiedon ja tiedon-lähteiden luotettavuutta ja so-veltuvuutta aikuisen tuellatutustuu lähteiden käytön pe-rusteisiin (lähteiden merkitse-minen, lähdeluettelo)osaa esittää hakemansa tiedonjäsennellyssä muodossaosaa käyttää kirjaston HelMet-verkkokirjastoa ja kirjaston ai-neistoja oppimisen tukenaosaa hyödyntää itsenäisesti op-pimista tukevia sähköisiä mate-riaalejaosaa hyödyntää erilaisia sähköi-siä mediaympäristöjä oppimisentukena sekä arvioida niitä janiiden välittämiä sisältöjä aikui-

osaa hyödyntää monipuolisesti jakriittisesti internetistä löytyvää tietoaosaa hahmottaa käsitteiden välisiäyhteyksiä ja käyttää hakusanojasuunnitelmallisestiosaa hankkia tietoa itsenäisesti,suunnitelmallisesti ja tehokkaastiosaa arvioida ja tulkita erilaisten tie-donlähteiden, hakutulosten ja aineis-tojen luotettavuutta, soveltuvuuttaja niiden välittämää tietoaosaa vertailla ja yhdistellä eri tiedon-lähteistä haettuja tietoja sekä esittääne jäsennellyssä ja havainnollisessamuodossaosaa merkitä käyttämänsä lähteet jaerottaa ne omista tuotoksistaosaa hyödyntää monipuolisesti Hel-Met-verkkokirjastoa ja kirjaston eri-laisia aineistojaosaa hyödyntää monipuolisesti op-pimista tukevia sähköisiä materiaale-jaosaa hyödyntää monipuolisesti eri-laisia sähköisiä mediaympäristöjäsekä arvioida niitä ja niiden välittä-


27

hyödyntämistä osana oppi-mista aikuisen tuellatutustuu sosiaalisen medianmahdollisuuksiin tiedon tuot-tamisen ja jakamisen väli-neenä aikuisen tuella

sen tuellatutustuu sosiaalisen medianmahdollisuuksiin ja merkityk-seen tiedon tuottamisen ja ja-kamisen välineenätutustuu erilaisiin sähköisiinpalveluihin ja asiointimahdolli-suuksiin aikuisen tuella

miä sisältöjä kriittisestiosaa käyttää sosiaalista mediaa tie-don tuottamiseen ja jakamiseenosaa hyödyntää erilaisia verkkopal-veluita sähköiseen asiointiin sekähyödyntää niitä esim. jatko-opintojen suunnitteluun ja työnha-kuun

YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Esiopetuksen päättyessä 2. lk päättyessä 4. lk päättyessä 6. lk päättyessä 9. lk päättyessäLapsi tutustuu laitteiden mah-dollisuuksiin vertaisryhmässätoisten lasten kanssa

Oppilas tutustuu verkko-oppimisympäristöön ja erilaisiinvuorovaikutustapoihin verkossa

Oppilas opettelee verkko-oppimisympäristön ja muidenmediaympäristöjen käyttöävuorovaikutuksen tukena

Oppilas osaa hyödyntää verkko-oppimisympäristöä, mediaympä-ristöjä ja eri viestintävälineitäosana yhteistyötä ja oppimista

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa hyödyntäämonipuolisesti verkko-oppimisympäristöä, mediaympäristöäja sosiaalista mediaa oppimisen, yh-teistyön ja aktiivisen vaikuttamisenvälineinä

tutustuu laitteiden käyttöönja mediaympäristöön yhdessämuiden lasten kanssa aikui-sen tuella

tutustuu verkko-oppimisympäristön ja muidenmediaympäristöjen käyttööntutustuu verkko-oppimisympäristön tarjoamiinerilaisiin viestintä- ja vuoro-vaikutustapoihin ja -välineisiin

harjoittelee verkko-oppimisympäristön ja me-diaympäristön käyttöä op-pimisen tukenatutustuu verkon tarjoamiinerilaisiin viestintä- ja vuoro-vaikutustapoihin ja -välineisiin (esim. sähköposti,verkkokeskustelu, chat, blo-gi, wiki)harjoittelee tekstin ja ryh-mätöiden tuottamista yhtei-söllisesti tieto- ja viestintä-tekniikan avullatutustuu digitaalisten kuvien

osaa käyttää verkko-oppimisympäristöä ja me-diaympäristöä oppimisen ja yh-teistyön tukenaosaa hyödyntää verkon tarjo-amia viestintä- ja vuorovaiku-tusvälineitä aikuisen tuellaharjoittelee tulkitsemaan erilais-ten verkkoviestintävälineideneroja sekä niistä välittyviä vies-tejäosaa tuottaa tieto- ja viestintä-tekniikan avulla tekstejä, esi-tyksiä, ryhmätöitä tms. yhteisöl-lisesti aikuisen tuella

osaa hyödyntää verkko-oppimisympäristöä ja mediaympäris-töä monipuolisesti oppimisen ja yh-teistyön tukenaosaa hyödyntää monipuolisesti ver-kon tarjoamia viestintä- ja vuorovai-kutusvälineitäymmärtää erilaisten verkkoviestintä-välineiden eroja sekä osaa tulkitaniistä välittyviä viestejäosaa tuottaa tekstejä, esityksiä,ryhmätöitä tms. yhteisöllisesti sekähyödyntää yhteistyötä tukevia kes-keisimpiä välineitäosaa hyödyntää digitaalisia kuvia ja


28

ja videoiden mahdollisuuk-siin viestinnässä, vuorovai-kutuksessa ja yhteisöllisessäoppimisessatutustuu erilaisiin verkko-viestintätilanteisiin ja -välineisiin sopiviin kielen-käyttötapoihinharjoittelee palautteen an-tamista ja saamista verkossaaikuisen tuellatutustuu sananvapauden pe-riaatteisiin verkossatutustuu verkon erilaisiinosallistumis- ja vaikutus-mahdollisuuksiin

harjoittelee digitaalisten kuvienja videoiden käyttöä viestinnäs-sä, vuorovaikutuksessa ja op-pimisessa sekä niiden käyttö-mahdollisuuksien arviointiaharjoittelee erilaisiin verkkovies-tintätilanteisiin ja -välineisiinsopivia kielenkäyttötapojaharjoittelee palautteen antamis-ta ja saamista verkossaymmärtää sananvapaudenmerkityksen verkossaharjoittelee verkkoympäristönja sosiaalisen median käyttöäaktiivisen osallistumisen ja vai-kuttamisen keinona

videoita viestinnässä, vuorovaiku-tuksessa ja oppimisen tukenahallitsee erilaisiin verkkoviestintäti-lanteisiin ja -välineisiin sopivia kie-lenkäyttötapoja ja osaa ilmaista it-seään verkossa monipuolisesti erikanavia käyttäenosaa antaa ja ottaa vastaan tilantee-seen sopivaa ja rakentavaa palautet-ta verkossaymmärtää sanavapauden merkityk-sen ja vaikutukset sekä siihen liitty-vän vastuun verkossa ja sen ulko-puolellaosaa hyödyntää verkkoympäristöä jasosiaalista mediaa aktiivisen osallis-tumisen ja vaikuttamisen keinona

TIETOTURVA JA VASTUULLINEN VERKON KÄYTTÖ

Esiopetuksen päättyessä 2. lk päättyessä 4. lk päättyessä 6. lk päättyessä 9. lk päättyessäLapsi tutustuu verkon turvalli-seen käyttöön aikuisen tuella

Oppilas tutustuu verkon vas-tuulliseen ja turvalliseen käyt-töön

Oppilas opettelee verkon vas-tuullista ja turvallista käyttöä

Oppilas osaa verkon vastuullisenja turvallisen käytön sekä ym-märtää teknologian käyttöön liit-tyviä eettisiä ja moraalisia kysy-myksiä

Oppilas kertaa ja syventää alakoulus-sa opitut taidot sekä osaa käyttää it-senäisesti ja vastuullisesti verkkoa tie-toturva huomioiden

tutustuu käyttäjätunnuksenja salasanan käyttöön jamerkitykseentietää verkon käyttöön liitty-vistä mahdollisuuksista(esim. yhteydenpito, keskus-telut, tiedonhaku, oppimispe-lit) ja rajoitteista (esim. vi-

tietää henkilökohtaisen käyt-täjätunnuksen, salasanan janiiden turvallisen säilytyksenmerkityksen sekä uloskirjau-tumisen tärkeydentietää verkon käyttöön liittyviäerilaisia riskejä ja keinoja suo-jautua niiltä (esim. virukset,

opettelee tunnistamaan ver-kon käyttöön liittyviä riskejäja niiden vaikutuksia (esim.tekniset riskit, virukset, tie-tomurrot, identiteettivarka-us, väärällä nimellä esiinty-minen, yksityisyys ja omienhenkilötietojen jakaminen,

tunnistaa tietoverkkojen käyt-töön liittyvät vaarat ja vaikutuk-sethallitsee netiketin periaatteet,ymmärtää niiden merkityksen jaosaa toimia niiden mukaisestiosaa suojautua haitalliselta ma-teriaalilta ja toiminnalta sekä

tunnistaa tietoverkkojen keskeisim-mät vaarat ja osaa suojautua niiltä(esim. virukset, identiteettivarkaus)osaa huomioida tietoturvan moni-puolisesti ja noudattaa sen vaati-muksia kaikessa toiminnassaantuntee tekijänoikeuksien keskeisetsisällöt sekä niiden vaikutukset läh-


29

rukset, huijausyritykset, ros-kaposti)tutustuu aikuisen tuella tur-vallisen verkon käytön peli-sääntöihin (esim. ikätasollesoveltuvat verkkosivut ja ver-kossa tapahtuva kiusaami-nen)

huijausyritykset, henkilötieto-jen kyselyt, roskaposti, epä-asialliset internet-sivustot)tutustuu vastuullisen ja turval-lisen verkon käytön pelisään-töihin ja harjoittelee asiallistaverkkokäyttäytymistätietää, että myös nettikiusaa-minen on kielletty, eikä sitähyväksytätutustuu tekijänoikeuksiin(omat ja muiden oikeudet)

valokuvien julkistaminen,käyttäjän verkkoon jättämätjäljet, piratismi)tuntee vastuullisen ja turval-lisen verkon käytön periaat-teet ja säännöt (netiketti)sekä harjoittelee niiden mu-kaista käyttäytymistäosaa suojautua haitalliseltamateriaalilta noudattamal-la...opettelee tuntemaan teki-jänoikeuksien perusteita janiiden noudattamista sekäymmärtää "omat oikeutensaverkossa" (esim. oikeus it-sensä ilmaisemiseen)tunnistaa teknologian käyt-töön ja vaikutuksiin liittyviäeettisiä ja moraalisia kysy-myksiä

ymmärtää mahdolliset riskit it-sensä ja oman koneensa kan-naltaosaa huolehtia omasta yksityi-syydensuojastaan verkossatuntee tekijänoikeuksien perus-teet ja osaa noudattaa niitä tie-toverkkojen käytössäymmärtää teknologian käyttöönliittyvien eettisten ja moraalis-ten tekijöiden vaikutuksetomaan ja muiden toimintaanymmärtää tietoverkkojen käyt-töön liittyviä vastuukysymyksiä,esim. kunnianloukkaus tai yksi-tyiselämää loukkaavan tiedonlevittäminenymmärtää omien henkilötieto-jen käyttöön ja jakamiseen ver-kossa liittyvät riskitharjoittelee tunnistamaan tieto-verkkojen keskeisimmät vaaratja niiltä suojautumisen

teiden käyttöönosaa käyttää itsenäisesti ja vastuulli-sesti tietoverkkoja ja verkko-oppimisympäristöä huomioiden neti-ketin ja verkon eettiset pelisäännötymmärtää verkon käyttöön liittyvätsäännöt sekä niiden rikkomisesta ai-heutuvat oikeudelliset seuraamukset

Vantaan kaupunkiSivistystoimiAsematie 6 A01300 Vantaa

Documents

Vantaan tieto- ja viestintä- tekniikan opetuskäytön ......Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013–2016 3 1 Johdanto Vantaan sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikan