Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
2
Sisällysluettelo
JOHDANTO ..................................................................................... 4
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET................... 5
1. LIMINKALAISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TAVOITTEET ................................................ 6
1.1 KUNNAN ARVOT .............................................................................................................................. 6 Luovuus ................................................................................................................................................ 6 Asukaslähtöisyys .................................................................................................................................. 6 Kustannustietoisuus .............................................................................................................................. 6 Vastuullisuus ........................................................................................................................................ 7
1.2 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS ...................................................................................... 7 1.3 VARHAISKASVATUKSEN ARVOT ......................................................................................................... 7
Turvallisuus .......................................................................................................................................... 7 Leikki & luovuus .................................................................................................................................. 8 Yksilöllisyys & yhteisöllisyys ................................................................................................................ 8 Rajojen asettaminen & tapakasvatus ................................................................................................... 8
2. VARHAISKASVATUSPALVELUT LIMINGASSA ........................ 9
2.1 KUNNAN VARHAISKASVATUSPALVELUT ............................................................................................ 9 Kunnan päivähoito ja esiopetus ........................................................................................................... 9 Yksityinen päivähoito ......................................................................................................................... 10
2.2 SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUSPALVELUT ............................................................................... 10 Päiväkerho ......................................................................................................................................... 10 Perhekerho ......................................................................................................................................... 10 Pyhäkoulu ........................................................................................................................................... 10 Päiväkotivierailut ............................................................................................................................... 10
2.3 PERHETYÖ LIMINGAN KUNNASSA .................................................................................................... 11 2.4. MUUT PALVELUT LAPSIPERHEILLE ................................................................................................ 12
3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA ............................... 13
3.1 KASVATUSKUMPPANUUS .................................................................................................................. 13 3.2 VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖTAHOT .................................................................................... 14 3.3 VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMO ............................................................... 15
4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ ........................................... 17
4.1 KASVATUSYMPÄRISTÖ ..................................................................................................................... 17 4.2 KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA ......................................................................................... 17
5. KIELI JA VUOROVAIKUTUS ..................................................... 19
6. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA .................................... 20
6.1 LEIKKIMINEN ................................................................................................................................... 20 6.2 LIIKKUMINEN ................................................................................................................................... 21 6.3 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN .............................................................................. 22
Draama .............................................................................................................................................. 22 Musiikki .............................................................................................................................................. 22 Kirjallisuus ......................................................................................................................................... 23 Mediakasvatus .................................................................................................................................... 23 Luova liikunta .................................................................................................................................... 24 Kuvataide ........................................................................................................................................... 24 Kädentaidot ........................................................................................................................................ 24
6.4 TUTKIMINEN ..................................................................................................................................... 25
3
7. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ............................................ 26
7.1. HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ..................................................................... 26 7.2. ESTEETTINEN ORIENTAATIO ........................................................................................................... 27 7.3. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO .................................................................................................... 27 7.4. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO ......................................................................................... 27 7.5. EETTINEN ORIENTAATIO ................................................................................................................. 28 7.6. USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO ...................................................................... 28
8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ....................... 29
9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA ........................................................ 32
10. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA .................................................. 33
10.1 YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................ 34 10.2 RYHMÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................. 34 10.3 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................... 35 10.4 TIEDONSIIRTO ................................................................................................................................ 37 10.5. SEURANTA ...................................................................................................................................... 37
LÄHTEET ....................................................................................... 38
4
JOHDANTO
Hyvä kuntalainen, varhaiskasvatuksen työntekijä, päättäjä, Limingan
varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmä on laatinut yhdessä työntekijöiden, eri
yhteistyökumppaneiden ja vanhempien kanssa Limingan
varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) v. 2007. Varhaiskasvatussuunnitelmaa on
päivitetty syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana.
Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset
varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Limingan kunnan omat linjaukset,
strategiat ja tavoitteet. Tämä asiakirja ohjaa ja tukee varhaiskasvatusta
toteuttavien tahojen suunnittelua, toteutusta ja arviointia.
Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen henkilöstön
toimintaa ja on perustana yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle.
Kunnan, yksikön, ryhmän ja lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja
esiopetuksen suunnitelma muodostavat kokonaisuuden, ja niiden välillä on
selkeä jatkumo.
5
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET
Varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tavoitteena on luoda yhteinen arvopohja ja
tavoitteet koko kunnan varhaiskasvatuspalveluihin. Kunnan
varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin ja kuntakohtaisiin
asiakirjoihin.
Varhaiskasvatusta ohjataan valtakunnallisesti seuraavin asiakirjoin:
Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset
Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Limingassa kuntakohtaisia varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja ovat:
Limingan kuntastrategia, sivistysosaston strategia,
varhaiskasvatuspalvelustrategia
Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 1-5 v. ja kunnan
esiopetussuunnitelma
Lapsiryhmien henkilöstön työstämät ryhmäkohtaiset
varhaiskasvatussuunnitelmat sekä ryhmien tiimityötä ohjaavat
tiimisopimukset
Lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetuksen
suunnitelmat
6
1. LIMINKALAISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TAVOITTEET
1.1 Kunnan arvot
Liminka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja kuuluu Oulun seutuun. Liminka on
ollut viime vuosina maan nopeimmin kasvava kunta. Kuntayhteistyötä Liminka
tekee seutuyhteistyön puitteissa sekä suoraan naapurikuntien kanssa. Limingan
ydinarvot kertovat mitä asioita arvostamme, millaista käyttäytymistä me
pidämme suotavana ja mitkä asiat ovat toiminnassamme tärkeitä. Ydinarvot
huomioidaan suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, palveluissa ja
myös arvioinnissa. Ydinarvoja ovat luovuus, asukaslähtöisyys,
kustannustietoisuus ja vastuullisuus.
Luovuus
Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja
ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten
tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti
toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti
yhteistyöverkostoja.
Asukaslähtöisyys
Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri
ikäryhmät ja heidän tarpeensa. Korostamme kuntalaisten omavastuuta ja
panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan.
Kustannustietoisuus
Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten
toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja
toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat.
7
Vastuullisuus
Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja
ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään
viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden
vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä
huolehdimme oman tehtävän lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta.
1.2 Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus
Limingan varhaiskasvatus on laadukasta, lapsi- ja perhelähtöisyyteen
perustuvaa palvelua. Toiminnan lähtökohtana on lapsen kehityksen tukeminen
monipuolisen toiminnan avulla yhteistyössä vanhempien kanssa.
Varhaiskasvatustyössä on lähdetty kehittämään yhä vahvemmin
vuorovaikutusta, leikkiä ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päiväkodeissa
pienryhmätoiminta on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä
toimintamuodoista. Pienryhmässä pystytään paremmin tukemaan lapsen
yksilöllisiä oppimisvalmiuksia. Jokaisella "kotiryhmällä" on oma aikuinen, joka
pääasiassa ohjaa omaa ryhmäänsä. Silloinkin kun aikuinen vaihtuu, pysyy
lapsiryhmä samana. Pienryhmän toiminta suunnitellaan jokaiselle ryhmälle
kehitystason mukaisesti ja takaa näin, että lapsi saa toiminnassa hänelle sopivia
haasteita ja onnistumisen kokemuksia
1.3 Varhaiskasvatuksen arvot
Limingan varhaiskasvatuksen arvot pohjautuvat kyselyyn, joka tehdään lasten
vanhemmille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.
Turvallisuus
kasvuympäristö on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen
turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat on tehty ja henkilöstö koulutettu
kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmat on tehty ja käytössä
päivähoitoasetuksen mukaiset lapsiryhmät ja henkilöstömitoitus
piha-alueiden turvallisuuteen kiinnitetään erityinen huomio
8
Leikki & luovuus
kannustetaan lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja tutustumaan eri
taiteen alueisiin yhdessä toisten lasten kanssa
lasten leikille tilaa ja aikaa sekä sisällä ja ulkona
”lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään”
Yksilöllisyys & yhteisöllisyys
lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja hänen mielipiteensä otetaan
huomioon (osallisuuden tukeminen)
edistetään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisista huolehtimista
ilmapiiri on myönteinen ja lapsi voi turvata tuttuun aikuiseen
toiminnassa huomioidaan lapsen kiinnostuksen kohteet, kehitystaso ja
erityistarpeet
toiminta on kiireetöntä
Rajojen asettaminen & tapakasvatus
lapselle asetettavat rajat ovat selkeät ja ikätasoiset
vanhemmilla ja henkilöstöllä on yhteiset kasvatuskäytännöt
lapsen kanssa opetellaan hyviä käytöstapoja ikätason mukaisesti
9
2. VARHAISKASVATUSPALVELUT LIMINGASSA
Liminka on tunnettu vilkkaasta kulttuuritarjonnasta ja etenkin Liminganlahden
runsaslukuisesta, harvinaisesta linnustostaan. Limingan kunta muodostuu
kolmesta asutustaajamasta; kirkonkylästä, Tupoksen alueesta sekä Ala-
Temmeksestä. Lasten ja nuorten suuri osuus korostuu kunnan ikärakenteessa.
Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunta, seurakunta, järjestöt ja yksityiset
palvelujentuottajat.
2.1 Kunnan varhaiskasvatuspalvelut
Limingassa varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja
perhepäivähoidossa. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien
esiopetusyksiköissä että sivukouluilla. Lasten lakisääteistä päivähoitoa ja
esiopetusta järjestetään siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin
Limingassa esiintyvä tarve edellyttää.
Kunnan päivähoito ja esiopetus
Kunnallinen päivähoito on joko kunnan tuottamaa tai ostopalveluna hankittua
päivähoitoa. Lapsia hoidetaan päiväkodeissa, perhepäivähoitajien omissa
kodeissa tai hoitaja voi työskennellä myös perheen kodissa. Ostopalveluna
hankittu hoito tarkoittaa, että kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen yksityisen
palvelujentuottajan kanssa tai antaa maksusitoumuksen yksittäisestä lapsesta
yksityiselle palveluntuottajalle tai toiselle kunnalle.
Limingassa on kahdeksan kunnallista päiväkotia, yksityisiä päiväkoteja ja
perhepäivähoitajia. Limingassa järjestetään vuoropäivähoitoa kirkonkylällä, niille
lapsille, joiden vanhemmat ovat töissä iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Päivähoidon lisäksi lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden
alkamista edeltävänä vuonna asuinkunnassaan. Esiopetus on vapaaehtoista ja
siihen osallistumisesta päättää pääsääntöisesti lapsen huoltaja. Esiopetusta
10
järjestetään esiopetusyksiköissä Tupoksessa ja kirkonkylällä sekä sivukouluilla.
Myös kunnan kolmessa yksityisessä päiväkodissa järjestetään esiopetusta.
Yksityinen päivähoito
Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perheet voivat valita yksityisen
päivähoidon joko yksityisessä päiväkodissa tai yksityisellä perhepäivähoitajalla.
Yksityinen päivähoito on kunnan valvomaa ja tukemaa. Jos lapsi on yksityisessä
päivähoidossa, perhe voi saada tasasuuruista yksityisen hoidon tukea ja
yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Perheillä on mahdollisuus saada myös
palveluseteli yksityiseen päiväkotihoitoon. Palveluseteli on perheille
tulosidonnainen. Tuet maksetaan perheen hakemana suoraan palvelun
tuottajalle. Tuen maksamiseen tarvitaan kunnan hyväksyntä.
2.2 Seurakunnan varhaiskasvatuspalvelut
Päiväkerho
Päiväkerho on seurakunnan järjestämää arkitoimintaa 3-5-vuotiaille lapsille.
Päiväkerhotyön tavoitteena on kasteopetuksen eteenpäin vieminen, kodin
uskonnollisen kasvatuksen tukeminen ja seurakuntaelämään kasvattaminen
sekä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen.
Perhekerho
Perhekerho on kokonaisvaltaista perheiden tukemista ja se on kotien kristillisen
kasvun tukemista. Vanhemmat saavat vertaistukea toisiltaan ja lapset saavat
leikkiä ikätovereidensa kanssa.
Pyhäkoulu
Pyhäkouluja järjestetään siellä missä lapset ja perheet ovat. Niissä opitaan
tuntemaan Jeesusta. Opetus toteutetaan harrastustoiminnan yhteydessä (mm.
liikunta, musiikki).
Päiväkotivierailut
Seurakunnan työntekijä käy kuukausittain pitämässä pikkukirkkoja. Joulun ja
pääsiäisen aikoihin järjestetään kirkossa lasten kuvaelma.
11
2.3 Perhetyö Limingan kunnassa
Perhetyö on lapsiperheiden kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä
tukemista. Työtä tehdään pääasiassa perheiden kotona. Perhetilannetta
tarkastellaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin
vastataan. Lähtökohtana ovat aina lapsen etu ja perheen elämäntilanne.
Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, ohjaamiseen lasten hoidossa ja
kasvatuksessa, kodin arjen hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen
uusissa elämäntilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja
sosiaalisten verkostojen laajentamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.
Perhetyö käynnistyy yleensä sosiaalityöntekijän tai neuvolan aloitteesta.
Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukimuoto, jota on
mahdollista saada sosiaalityöntekijän kautta. Perhetyö on lapsiperheiden ja
nuorten kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, jota
tehdään pääasiassa perheiden kotona. Perhetilannetta tarkastellaan
kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan.
Lähtökohtana ovat aina lapsen etu ja perheen elämäntilanne, tavoitteena on
positiivinen muutos. Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, ohjaamiseen
lasten hoidossa ja kasvatuksessa, arjen hallintaan, perheen toimintakyvyn
vahvistamiseen uusissa elämäntilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen
tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen sekä syrjäytymisen
ehkäisyyn. Perhetyön edellytyksenä on lastensuojelun asiakkuus.
Neuvolan perhetyö on kaikille alle kouluikäisten lasten perheille tarkoitettu
varhainen tukimuoto, jota on mahdollista saada neuvolan terveydenhoitajan
kautta. Neuvolan perhetyö on lapsiperheiden ennakoivaa tukemista, jota
tehdään pääasiassa perheiden kotona. Perhetyön tarkoituksena on löytää ne
voimavarat ja keinot, joiden avulla perhe jatkaa itsenäisesti lyhytkestoisen tuen
jälkeen. Työskentelyn aikana selvitetään myös muiden tukimuotojen mahdollinen
tarve ja järjestetään sopivat toiminnot. Neuvolan perhetyön tärkeitä painopisteitä
ovat varhainen vuorovaikutus, vanhemmuuden tukeminen ja oikea-aikainen,
varhainen tuki. Neuvolan perhetyöhön kuuluu myös mm. Esikkoryhmätoiminta
ensimmäisen lapsensa saaneille vauvaperheille.
12
2.4. Muut palvelut lapsiperheille
Eri järjestöt ja seurat järjestävät myös perheille ja lapsille toimintaa. Limingassa
toimii aktiivisesti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), joka järjestää
esim. perhekahvilatoimintaa ja musiikkileikkikouluja. Lisätietoja perheiden
muista palveluista löytyy Perhepalveluoppaasta, joka on Limingan kunnan www-
sivulla.
13
3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA
3.1 Kasvatuskumppanuus
Perheiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen kasvatuskumppanuus on
tärkeä osa varhaiskasvatusta. Kasvatuskumppanuus on aikuisten
yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.
Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja henkilöstö tietoisesti sitoutuvat
toimimaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.
Kasvatuskumppanuudessa lapsen hyvinvointia turvataan vanhempien ja
henkilöstön keskinäisellä luottamuksella, tasavertaisuudella ja kunnioituksella.
Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu. He ovat oman
lapsensa asiantuntijoita. Varhaiskasvatus tukee omalla asiantuntemuksellaan
vanhempia lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Päävastuu
kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön rakentamisesta ja
ylläpitämisestä on varhaiskasvatuksen henkilöstöllä.
Kasvatuskumppanuudessa on tärkeää, että vanhemman omaa lasta koskeva
tietämys tulee kuulluksi, vastaanotetuksi, keskustelluksi ja jaetuksi henkilöstön
kanssa. Lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys on mahdollista, kun vanhemmat
ja varhaiskasvatuksen henkilöstö toimivat lapsen edun mukaisesti yhdessä ja
samansuuntaisesti.
Sähköiset viestintävälineet ovat osa päivittäisiä yhteistyövälineitä
kasvatuskumppanuudessa, esim. Muksunetti välittää tietoa lapsen arjesta
päiväkodissa.
Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman
varhain lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella havaittavissa oleva
erityisen tuen tarve ja luoda yhteinen toimintasuunnitelma lapsen auttamiseksi ja
tukemiseksi. Muutos- ja ristiriitatilanteissa perhettä tuetaan etsimään lapsen
edun mukaisia ratkaisuja ja ennaltaehkäisevänä tukena turvataan lapsen
kiintymyssuhteiden ja varhaiskasvatuksen jatkuvuus mahdollisuuksien mukaan.
14
Perheiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön läheinen yhteistyö helpottaa
lapsen siirtymistä uuteen ympäristöön esim. esiopetukseen ja kouluun.
Kasvatuskumppanuuteen kuuluu vanhempien ja henkilöstön väliset keskustelut,
lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen yhdessä,
vanhempainillat ja erilaiset tapahtumat sekä tilaisuudet.
3.2 Varhaiskasvatuksen yhteistyötahot
Varhaiskasvatus tarvitsee yhteistyökumppaneita, jotta voimme tarjota laadukkaat
lasten ja perheiden tarpeita vastaavat palvelut. Yhteistyön tavoitteena on
varhainen vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi. Yhteistyö lähtee pitkälti yksittäisen
lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta.
Keskeisimmät yhteistyökumppanit varhaiskasvatuksen näkökulmasta ovat:
muut varhaiskasvatuksen yksiköt (päiväkodit ja perhepäivähoito)
sosiaali- ja terveystoimi; neuvolat, lastensuojelu, kasvatus- ja
perheneuvola, puhe- ja toimintaterapia
koulut
Oulun yliopistollinen keskussairaala
15
liikunta- ja nuorisotoimi: urheilukentät, hiihtoladut, luisteluradat ym.
liikuntapaikat
tekninen toimi: leikkikenttien- ja puistojen sekä päivähoitokiinteistöjen ja
pihojen kunnossapito ja varustaminen
kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi: museo, kirjasto, konsertit
seurakunta
Limingassa toteutetaan erilaisia verkostohankkeita lasten ja perheiden
tukemiseksi. Kunnassa toimii Mona-tiimi (moniammatillinen tiimi), jonka
tehtävänä on edistää moniammatillista yhteistyötä. Päivähoidon tukena toimii
tarvittaessa Varhaisen tuen-tiimi (Vartu), joka koostuu lapsen kanssa
työskentelevien varhaiskasvatuksen työntekijöiden lisäksi sosiaali- ja
terveystoimen asiantuntijoista. Vartu-tiimin koollekutsujana toimii kiertävä
erityislastentarhanopettaja. Työryhmässä käsitellään lapsen asioita vanhempien
luvalla ja he voivat halutessaan osallistua Vartu-tiimin kokoukseen.
3.3 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumo
Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) ja perusopetus kuuluvat Limingassa
sivistystoimen alle ja muodostavat lapsen kehityksen kannalta sisällöllisesti ja
johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyön avulla on tarkoitus luoda
yhteinen näkemys kasvatuksesta ja opetuksesta. Näin saadaan myös
varmistettua lapselle mahdollisimman joustava siirtyminen varhaiskasvatuksesta
esiopetukseen ja perusopetukseen.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhteistyö näkyy mm. keväälle
sijoittuvana esikoulun tutustumiskäyntinä, jossa tulevat esikoululaiset näkevät
ryhmänsä ja esikoulun tilat. Lastentarhanopettajat järjestävät
tiedonsiirtopalaverin jossa esiopettajat saavat tarvittavaa tietoa tulevista
esikoululaisista, apuna käytetään tiedonsiirtolomaketta.
Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö näkyy esim. kummioppilastoimintana.
Esikoululainen saa 2.luokkalaisen oppilaan ”kummikseen”. Heidän kanssaan
järjestetään säännöllisiä tapaamisia: lukuhetkiä, ulkoilua, koulutunneille
16
tutustumista jne. Tämä tutustuttaa esikoululaisia koulun tapoihin ja pienentää
kynnystä siirtyä kouluun. Yhteistyötä ovat myös perusopetuksen kanssa
käytävät tiedonsiirtopalaverit ja kouluun tutustuminen.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisenä tehtävänä on ohjata lapsen
kasvua eettisesti vastuulliseen toimintaan, toisten ihmisten arvostamiseen ja
yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen. Lapsen suotuisia kasvu-,
kehitys- ja oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa edistetään tarjoamalla
hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen
vuorovaikutukseen aikuisten ja muiden lasten kanssa
17
4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
4.1 Kasvatusympäristö
Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten
tekijöiden kokonaisuudesta.
Fyysiseen kasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä
erilaiset välineet ja materiaalit. Kasvatusympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa
huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvä ympäristö on
viihtyisä, virikkeellinen ja erilaiseen toimintaan ja oppimiseen innostava.
Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun
hyvinvointiin liittyvät tekijät.
Psyykkinen kasvatusympäristö on kannustava, hyväksyvä, antaa
mahdollisuuden kokeilla asioita ja iloita pienistäkin onnistumisista. Aikuiset
antavat omalla toiminnallaan lapselle mallin hyvästä vuorovaikutuksesta.
Sosiaalinen kasvatusympäristö. Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät
vertaisryhmässä. Limingan varhaiskasvatuksen toimintatapa painottaa
pienryhmätoimintaa. Se antaa lapselle mahdollisuuden opetella erilaisia taitoja
pienemmässä ryhmässä ja aikuiselle mahdollisuuden tutustua paremmin lapsiin
ja havainnoida heitä. Pienryhmässä lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät ja hän
tulee paremmin nähdyksi ja kuulluksi yksilönä.
4.2 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen henkilöstö on moniammatillinen kasvattajayhteisö.
Ammattikasvattajan tehtävänä on suunnitella toimintaa lasten kehitystason
mukaiseksi ja ottaa suunnittelussa ja toiminnassa huomioon lapselle luontainen
tapa toimia. Pienryhmätoiminta ja siirtymätilanteiden porrastus luovat
toiminnasta kiireettömämpää ja antaa aikaa lapsen leikille. Kasvattajan
toiminnassa näkyvät herkkyys reagoida lapsen yksilöllisiin tarpeisiin,
lämminhenkisyys ja turvallisuus. Aikuinen antaa lapselle omalla toiminnallaan
käyttäytymisen mallin ja luo myönteisen ja kannustavan ilmapiirin. Kasvattajien
18
samansuuntainen kasvatusnäkemys luo lapselle ennakoitavan ja turvallisen
ilmapiirin. Kasvattaja kunnioittaa lapsen, vanhempien ja muiden työyhteisön
jäsenten kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelee kasvatuskumppanuuden
periaatteiden mukaisesti.
19
5. KIELI JA VUOROVAIKUTUS
Kieli on väline ajatteluun, ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Kielen oppimisella on
merkittävä rooli lapsen kasvussa ja kehityksessä, sillä se on perustana kaikelle
oppimiselle. Kieltä, sanoja ja käsitteitä opetellaan yhdessä aikuisten ja lasten
kanssa. Aikuinen on hyvän kielenkäytön malli ja äidinkielen opettaja.
Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan. Kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen,
tutkimisen, taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Lapsi osallistuu
vuorovaikutukseen oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, joten esimerkiksi
pienten lasten kanssa tärkeässä osassa ovat päivittäiset hoitotilanteet. Myös
vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät (esim. tukikuvat ja -viittomat) ovat
tarvittaessa käytössä.
Vuorovaikutus sisältää puheen, kuuntelun ja sanattoman viestinnän.
Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen vuorovaikutus- ja
yhteistyötaitojen kehittäminen. Pienryhmätoiminnan avulla lapsi tulee paremmin
kuulluksi ja rohkaistuu ilmaisemaan itseään avoimesti. Toisten kuuntelemisen
opettelu on helpompaa pienessä ryhmässä. Lapsen hyvä hoitopäivä muodostuu
kiireettömällä ja lasta kuuntelevalla vuorovaikutuksella.
Riipin raapin raapustan,
rillin rallin rallatan,
ripsin rapsin ripsutan,
runosuonta rapsutan,
runoratsua rakastan.
- Anni Riipinen, Ritva Ruuska-Tuominen -
20
6. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
6.1 Leikkiminen
Leikki on välttämätöntä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja se vaatii
turvalliseksi koetun ajan ja tilan. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja
ajatella – siinä yhdistyvät lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma. Leikkiminen on
välttämätöntä lapsen persoonallisuuden tasapainoiselle kehitykselle ja sen
avulla lapsi kykenee sopeutumaan häntä ympäröivään maailmaan.
Leikki itsessään tuottaa lapselle iloa. Se vahvistaa lapsen luottamusta itseensä
ja omiin kykyihinsä sekä kehittää lapsen mielikuvitusta ja motivaatiota. Leikki
auttaa lasta käsittelemään näkemäänsä ja kuulemaansa. Leikki kehittyy
myönteisessä ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Aikuisen tehtävänä on luoda
monipuoliselle leikille edellytykset. Taitava kasvattaja osaa arvioida milloin leikki
kaipaa aikuisen ideoita, mukaan tulemista tai uusia välineitä - tasapainoilu leikin
hallitsemisen ja lasten valintojen kunnioittamisen välillä onnistuu.
”Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään”
21
6.2 Liikkuminen
Vauhtia, jännitystä, iloa, hikeä ja hengästymistä – sitä kaikkea ja paljon muuta
syntyy liikunnasta. Valtakunnallisen liikuntasuosituksen mukaan lapsen pitäisi
liikkua hengästymiseen saakka vähintään kaksi tuntia päivässä. Tuo aika syntyy
pienistä hetkistä ja tuokioista, joissa lapsi on mukana, kotona ja päivähoidossa.
Jokaisella lapsella on oma tapansa liikkua, joten varhaiskasvattajien
tärkeimpänä tehtävänä on tarjota moninaisia mahdollisuuksia liikkumiseen yksin
ja yhdessä. Tärkeää on kannustaa ja rohkaista lapsia liikkumaan omalla
persoonallisella tavallaan.
Monipuolisessa ympäristössä, hyväksyvässä ilmapiirissä ja ohjauksessa syntyy
liikunnan ilo, joka kehittää muun muassa lapsen motorisia taitoja. Liikkuminen
kasvattaa lihaksia ja lihasvoimaa sekä kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä.
Sen avulla lapsi oppii hahmottamaan oman kehonsa ääriviivat, osat ja puolet
sekä kehonsa suhteessa muuhun ympäristöön; esim. onko jokin asia lähellä vai
kaukana. Myös oman kehon suhde voimaan selkiytyy, kun harjoitellaan
liikkumaan voimakkaasti tai kevyesti. Lapsi oppii hahmottamaan itsensä myös
suhteessa aikaan ja eri suuntiin – liikutaan hitaasti ja nopeasti sekä eteen,
taakse ja sivuille.
22
Liikkumisesta syntyvä myönteinen kehonkuva on keskeinen tekijä hyvän
itsetunnon kehittymiselle. Yhdessä toisten kanssa liikkuessa, leikkiessä ja
pelatessa lapset oppivat paljon sosiaalisesta kanssakäymisestä, säännöistä ja
omien tunteiden säätelystä. Tasapainoinen toiminnan ja levon suhde,
monipuolinen ja riittävä ravinto sekä jokapäiväinen ulkoilu luovat pohjan terveelle
kasvulle ja kehitykselle.
6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Varhaiskasvatusympäristön turvallisessa ilmapiirissä lapsi uskaltaa toteuttaa
itseään ja kokea mielikuvitusmaailmaan, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti
totta.
Lapsen taiteellinen kokeminen kehittyy lapselle merkityksellisistä asioista ja
aiemmista kokemuksista. Taiteellisia kokemuksia lapsi saa eri aistien kautta.
Lapsi toimii ja ilmentää luovuuttaan itse sekä vastaanottaa taiteellisia
kokemuksia ympäristöstään. Varhaiskasvatusympäristön ja henkilöstön tulee
mahdollistaa lapsen toimiminen monipuolisesti taiteen eri osa-alueilla:
Draama
Draamassa keskitytään toimimiseen leikin ja teatterin keinoin. Lapselle draama
on tarinaa, puhetta, laulua, liikettä ja eläytymistä, kuvitteellisia rooleja ja
todellisuutta, jossa toiminta tapahtuu ryhmässä ilman yleisöä. Draamatuokion voi
rakentaa tutun sadun pohjalle tai keksiä koko esitys alusta lähtien yhdessä,
jolloin tarinan hahmot heräävät eloon ja lapsen kanssa voidaan käsitellä erilaisia
asioita ja tunteita. Draaman muotoja ovat mm. nukke-, pöytä-, varjo- ja
tarinateatteri. Limingan varhaiskasvatushenkilöstö on yhdessä muokannut
käyttöönsä draaman vuosisuunnitelman käytettäväksi tukena toiminnan
suunnittelussa.
Musiikki
Musiikki tarjoaa lapselle elämyksiä, joihin hän voi itse aktiivisesti osallistua
harjoittelemalla musiikillisia taitoja kuuntelemalla, laulamalla, soittamalla tai
23
liikkumalla. Musiikki rohkaisee sekä kehittää lasta musiikilliseen itseilmaisuun
laulamisen, soittamisen, liikkumisen, tanssimisen, maalaamisen ja
dramatisoinnin kautta sekä mielikuvia ja värejä käyttäen. Henkilöstöllä on
toiminnansuunnittelun työkaluna käytössään musiikin vuosisuunnitelma.
Kirjallisuus
Satua tai tarinaa voidaan leikkiä, käydä läpi ja tutkia draaman keinoin ja siihen
liittyviä mielikuvia voidaan ilmaista muilla taiteen keinoilla. Päiväleposatujen
lisäksi sanaleikkejä, riimittelyjä, luku-, loruttelu- ja satuhetkiä, joissa lapsi voi
aktiivisesti osallistua, keskustella, jakaa kokemuksiaan ja mielikuviaan yhteisesti
sekä eläytyä eri tavoin. Lapsen omalle tarinoinnille annetaan tilaa ja yhdessä
luotuja tarinoita kirjataan muistiin sadutuksen avulla.
Mediakasvatus
Medialla on nykyään merkittävä rooli lapsen jokapäiväisessä elämässä.
Mediakasvatus on kasvua ja oppimista median parissa ja mediakasvatuksen
tavoitteena on mediataitojen kehittyminen. Mediakasvatuksessa tutustutaan
median eri välineisiin sekä niiden käyttämiseen. Mediakasvatus on lapsen
ikätason mukaista yhdessä tekemistä ja siinä painotetaan lapsen aktiivista
roolia. Mediakasvatuksessa lasta rohkaistaan ja innostetaan ilmaisemaan omaa
ajatteluaan ja tunteitaan lapselle ominaisin tavoin kuten leikkien, tutkien ja
kokeillen.
Limingan varhaiskasvatuksessa käytännön mediakasvatusta ovat päivittäinen
lukeminen ja kirjoista keskustelu. Kirjoja luettaessa lasten kanssa voidaan
miettiä todellisuuden ja tarun erottamista sekä pohtia oikeaa ja väärää.
Käytännön mediakasvatusta ovat myös lasten itse tekemät tarinat, sarjakuvat,
kirjat, lorut sekä niiden kuvittaminen. Sähköistä mediaa ovat muun muassa
tietokoneen käyttäminen sekä valokuvaus lasten kanssa heidän arjestaan.
Muksunetin ja sinne laitettujen valokuvien kautta myös vanhemmat pääsevät
osaksi varhaiskasvatuksen arjen mediakasvatusta.
24
Luova liikunta
Luovassa liikunnassa ja tanssissa lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään omalla
kehollaan, kaikki lähtee lapsen omasta liikkeestä joka on luovaa ja tutkivaa,
kykyä muuntua toiseksi, kuvitella, improvisoida ja leikkiä. Kasvattajan tehtävä on
rohkaista lasta liikkumaan ja tarjota onnistumisen elämyksiä. Musiikki, satu,
kuva, lelu, tila tai vaikkapa runo herää eloon lapsen mielikuvituksessa ja lapsi voi
toteuttaa em. asioita liikkeen avulla.
Kuvataide
Kuvataiteessa lapsi saa kokeilla erilaisia tekniikoita ja tutustua monenlaisiin
materiaaleihin ja pääsee kokeilemaan niiden käyttämistä ajatustensa ja
kokemustensa ilmaisemiseen. Tärkeintä on yrittäminen ja tekeminen, ei
lopputulos. Lapsen luova asenne näkyy ja lapsi uskaltaa kokeilla omintakeisia
toimintatapoja, ratkaista ongelmia ja ylittää omia rajojaan. Lapsen luovuutta
edistää se, että lapsi voi erotella asioita osiinsa ja koota niitä omalla tavallaan.
Kasvattajan tehtävänä on varata aikaa kiireettömään työskentelyyn, jossa lapsi
pääsee tutkimaan ilmiöitä. Kasvattaja asettaa lapsen työt esille esim.
taidenäyttelyyn ja niitä voidaan yhdessä katsella ja ihastella.
Kädentaidot
Kädentaidoissa on keskeistä lapselle tekemisen ilon tuottaminen, käden taitojen
kehittäminen, oivaltaminen ja ajattelun herättäminen. Lapsi saa tutustua
monipuolisiin materiaaleihin, kokeilla erilaisia tekniikoita ja työvälineitä luovasti.
Kankaanpainantaa esimerkiksi voi tehdä eri keinoin tai välinein: puun lehdillä,
omenalla, leimasimella, omalla kädellä, maalaamalla siveltimellä tai pensselillä
roiskien!
Omilla käsillä tekeminen on lapselle elämyksellistä, kokemuksellista, aisteja
herkistävää, esteettistä ja luovaa toimintaa. Henkilöstöllä on käytettävissään
toiminnan suunnittelun tueksi kädentaitojen vuosisuunnitelma. Suunnitelma
tukee kuvataiteen ja kädentaitojen toteuttamisen suunnittelua.
25
Palanen paperia, puuta, kangastilkku…
Niin vähästä syntyy ilo!
Niin vähästä syntyy lumous!
6.4 Tutkiminen
Lapsi on luonnostaan utelias ja tekee kysymyksiä. Hänen
oppimisen iloaan vahvistavat yrityksen, erehdyksen ja
oivalluksen kokemukset.
Kasvattajan tärkeä tehtävä on olla läsnä, kuunnella ja ohjata
lasta hänen etsiessään vastauksia. Kasvattajan tehtävänä
on luoda innostava, avoin ja kannustava ilmapiiri omalla
asenteellaan ja toiminnallaan. Kasvattaja antaa aikaa
tutkimiselle ja ihmettelylle, tilaa lapsen omalle ajattelulle ja
mielikuvitukselle sekä tukea lapsen ongelmanratkaisulle.
Asioita voidaan tutkia ja ihmetellä yhdessä, ryhmässä
toimien.
Varhaiskasvatusympäristöä muokataan ja sitä muunnellaan
niin, että se herättää lapsen mielenkiinnon. Ympäristö
mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön
tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä.
Varhaiskasvatusympäristö pitää sisällään rakennettujen
puitteiden lisäksi luonnon.
26
7. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvatut sisällölliset
orientaatiot tarkoittavat erilaisia suuntautumis- ja suhtautumistapoja ympäröivän
maailman asioihin ja ilmiöihin. Sisällölliset orientaatiot ovat työkaluja lasten
kokemusmaailman laajentamisessa. Ne velvoittavat kasvattajia käyttämään
monipuolisesti erilaisia lähtökohtia toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Lapselle ei aseteta suoritusvaatimuksia, vaan tarjotaan kiinnostuksen kohteita
leikinomaisesti ja lasta kannustaen.
Sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen orientaatio (arkielämän tilanteista
nousevat matemaattiset käsitteet), luonnontieteellinen orientaatio (eloton
/elollinen luonto), historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio (rakennetaan kuvaa
menneestä ja sen merkityksestä nykyhetkeen), esteettinen orientaatio (oma
tuottaminen tai perehdytään toisten tekemään), eettinen orientaatio (oikea-
väärä, hyväpaha, totuus-valhe) ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio (eri
näkemykset, hiljentyminen).
Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilöstölle
kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä,
muokata ja tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti
(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003). Orientaatiot limittyvät
varhaiskasvatuksessa toisiinsa. Ne ovat oppiaineita laaja-alaisempia, niissä
tutustutaan eri asioihin ja ilmiöihin, eikä niihin liity lasta velvoittavaa tavoitetta.
Lapsi oppii asioita oman kokemuksen, tuntemusten ja tekemisen kautta.
7.1. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
Menneisyyttä tutkitaan lapsen oman historian ja juurien kautta. Kuvaa
menneeseen rakennetaan erilaisten esineiden, musiikin, kuvien, kirjallisuuden ja
perinneruokien kautta huomioiden kansalliset ja paikalliset juhlapäivät sekä
tapahtumat. Lapselle hahmottuu näin mielikuva menneestä nykyiseen.
27
Henkilöstöllä on käytettävissään historiallis-yhteiskunnallisen orientaation
vuosisuunnitelma, joka on tukena toiminnan suunnittelussa.
7.2. Esteettinen orientaatio
Esteettinen orientaatio avautuu lapselle havaitsemisen, kuuntelemisen,
tuntemisen, luomisen, kuvittelun ja intuition avulla.
Lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja
ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia,
tuntemuksia ja kokemuksia.
7.3. Matemaattinen orientaatio
Matemaattinen orientaatio perustuu vertaamiseen, päättelemiseen, laskemiseen,
luokitteluun sekä ajan ja tilan hahmottamiseen. Kasvattaja auttaa huomaamaan,
että matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi pelien,
leikkien, välineiden, liikunnan ja luonnon avulla tutustutaan konkreettisesti ja
leikinomaisesti matemaattisiin ilmiöihin ja käsitteisiin. Henkilöstöllä on
käytettävissään matemaattisen orientaation vuosisuunnitelma, joka on tukena
toiminnan suunnittelussa.
7.4. Luonnontieteellinen orientaatio
Lapset tutustuvat paikalliseen luontoon ja sen ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri
vuoden aikoina havainnoimalla, tutkimalla, kokeilemalla sekä retkeilemällä
lähiympäristössä. Limingan omaleimaisia luontokohteita on esim.
Liminganlahden Luontokeskus - Suomen arvokkain lintuvesistö ja Arboretum-
Alakestilän puupuisto. Luontoon liittyvät kokemukset ja elämykset opettavat lasta
arvostamaan sekä huolehtimaan ympäristöstään. Henkilöstöllä on
käytettävissään luonnontieteellisen orientaation vuosisuunnitelma, joka on
tukena toiminnan suunnittelussa.
28
7.5. Eettinen orientaatio
Eettinen orientaatio tarkastelee arvoihin ja normeihin liittyviä kysymyksiä.
Jokapäiväisissä tapahtumissa kasvattaja ohjaa lasta pohtimaan kysymyksiä
oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen, oikeudenmukaisuuden,
tasa-arvon ja toisen ihmisen kunnioittamisen näkökulmista. Eettisiä asioita
tarkasteltaessa lapsen kehitystaso huomioidaan. Lapsen tulee saada kokea, että
hänestä välitetään, hänen tarpeistaan huolehditaan, sekä häntä arvostetaan ja
kunnioitetaan.
7.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan lapsen ja kodin uskonnollista vakaumusta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa
uskontokasvatuksen käytännöistä.
Uskontokasvatus on osa päivähoidon arkea ja sen tavoitteena on tutustua
ryhmässä olevien lasten uskonnollisiin tapoihin ja juhliin. Uskontokasvatus ei ole
vakaumuksellista.
Kristillisen kasvatuksen antaminen kuuluu seurakunnalle, jonka työntekijät
käyvät varhaiskasvatuksessa pitämässä mm. pikkukirkkoja ja joulukirkkoja.
Uskonnollisia asioita käsitellään turvallisesti ja lapsilähtöisesti, lapsen ikä
huomioiden.
29
8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Erityisvarhaiskasvatus on kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä
järjestettävää toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä silloin,
kun lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle tarvitaan erityistä tukea.
Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat yleensä päiväkodeissa,
esiopetuksessa tai perhepäivähoidossa.
Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, joiden kehityksen, kasvun
ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai
toimintavajavuuden vuoksi tai jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea
kasvulleen. Näille lapsille laaditaan lakisääteinen kuntoutussuunnitelma. Lapsen
tarvitsema tuki suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja
henkilökunnan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa esim.
kiertävän erityislastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan,
terveydenhoitajien, terveyskeskuspsykologin, sosiaalityöntekijöiden,
musiikkiterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin, perheneuvolan ja OYS:n
lastenpsykiatrian poliklinikan sekä koulujen kanssa. Tukitoimia suunniteltaessa
vanhempien rooli on merkittävä ja kasvatuskumppanuuden ajatus keskinäisestä
luottamuksesta, tasavertaisuudesta ja toistensa kunnioittamisesta ensiarvoisen
tärkeä.
30
Erityisvarhaiskasvatuksen painopistealueina on lasten mahdollisimman
varhainen tuentarpeen tunnistaminen, kuntouttavan ja tavoitteellisen
toiminnan järjestäminen sekä tarvittaessa tutkimuksiin ohjaaminen.
Erityinen tuki on osa lapsen jokapäiväistä toimintaa. Tukitoimet pyritään
järjestämään siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa
ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Erityisen tuen ja
varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta tärkeää on suunnitelmallisuus.
Suunnitelmallisuuden jatkumona ja laadun perustana on jatkuva
dokumentointi, seuranta ja monipuolinen arviointi. Lasta ympäröivä
kasvatusyhteisö arvioi myös omien toimintatapojensa muutostarvetta.
Varhaiskasvatuksen mahdollisina tukitoimina käytetään henkilöstön määrän
lisäämistä (avustajat) tai ryhmäkoon pienentämistä. Limingan kunnan
erityisvarhaiskasvatuksessa työskentelee kiertävä
erityislastentarhanopettaja, joka toimii erityisvarhaiskasvatuksen konsulttina
ja kehittäjänä koko kunnan alueella.
Tukitoimia ovat esimerkiksi:
Lapsen perustaitojen yksilöity harjaannuttaminen (esim.
sosiaaliset, kielelliset, kognitiiviset, motoriset harjoitukset)
Kasvatus- ja oppimisympäristön mukauttaminen lapsen
kehitystarpeita vastaavaksi
Lapsen ohjaaminen pienryhmässä (esim. Kili-ryhmä, Kuttu,
Nallematikka) tai yksilöohjauksessa tilanteen ja resurssien
mukaan
Toiminnan menetelmät ja sisällöt tarkistetaan ja suunnitellaan yhdessä
vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa. Lapsen tulee saada
onnistumisen kokemuksia, jolloin hänen itsetuntonsa vahvistuu.
Varhaiskasvatuksessa käytetään kuntoutuksellisia elementtejä esimerkiksi:
(Kuvin) tuettu päivästruktuuri, jolla jäsennetään ja
havainnollistetaan lapsen päivähoitopäivää
31
Vuorovaikutuksen vahvistaminen selkeän kommunikaation avulla
hyödyntäen puheen lisäksi eri kommunikaatiomenetelmiä esim.
kuvia ja tukiviittomia
Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen eri tilanteissa
Lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen, joka liittyy lapsen
päivittäisiin tilanteisiin
On tärkeää huolehtia siitä, että erilaiset tukitoimet muodostavat yhtenäisen
kokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen kokonaisvaltaista
hyvinvointia.
32
9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat muuttaneet
vanhempiensa mukana Suomeen, sekä lapsia jotka ovat syntyneet Suomessa ja
heidän vanhemmistaan joko molemmat tai toinen on vieraskielinen. Lisäksi
suomalaiset kulttuurivähemmistöt kuuluvat tähän ryhmään.
Limingan varhaiskasvatuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset sijoitetaan
tavallisiin päiväkoti ryhmiin. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea heitä
kasvamaan suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Tarvittaessa voidaan tehostaa
yhteistyötä esim. sosiaali- ja terveystoimen kanssa, jotta voidaan tukea heidän
myönteistä kasvuaan ja kehitystään.
Varhaiskasvatuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisen perheen
uskonnolliset erityispiirteet, kunnioitetaan niitä ja huomioidaan toiminnassa
mahdollisuuksien mukaan. Perheitä kannustetaan vaalimaan kodeissa omaa
kieli- ja kulttuuriperintöä.
33
10. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA
Varhaiskasvatuksen arvioinnin tavoitteena on turvata varhaiskasvatuksen laatu.
Muotoutuakseen luonnolliseksi osaksi arkipäivän työtä, arvioinnin ja toiminnan
kehittymisen täytyy nivoutua toisiinsa. Tämä edellyttää, että kehittämistyötä
tehdään systemaattisesti ja sovituin perustein ja menetelmin.
Arvioinnin pohjalta:
tehdään kehittämissuunnitelmat
saadaan tietoa suunnitelmien ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta
ohjataan kasvatusprosessia
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on lapsen kehityksen tukeminen. Lapsen kasvun,
kehityksen ja oppimisen arviointi on oleellinen osa laadukasta
varhaiskasvatusta. Lapsilähtöinen arviointi perustuu lasten toiminnan
havainnointiin ja dokumentointiin. Lapsikohtaisesti, mutta myös koko
lapsiryhmän osalta havainnoidaan taito- ja kehitystasoa sekä mielenkiinnon
kohteita. Näiden pohjalta työntekijät suunnittelevat jokaisen lapsen kehitystä
tukevaa toimintaa.
Limingassa lapsen kehityksen arvioimiseen on käytössä mm. seuraavia
työkaluja:
lapsen havainnointikaavake
5-vuotiaan lapsen havainnointikaavake/ tiedonsiirto esiopetukseen
esiopetusikäisen havainnointikaavake/ tiedonsiirto perusopetukseen
kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultaatiokäynnit
alueelliset, moniammatilliset varhaisen tuen konsultaatiotiimit
Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista arvioidaan kasvatuskumppaneina
vanhempien kanssa (mm. kasvatuskeskusteluissa) sekä työntekijöiden tiimeissä.
Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.
34
Myös lapsi arvioi ympäristöä, toimintaa ja omia taitojaan. Aikuinen pyrkii
aistimaan lapsen tunnetiloja ja tarpeita. Lasta ohjataan tiedostamaan omaa
oppimistaan ja onnistumistaan siinä.
Varhaiskasvatuksessa työntekijät asettavat toiminnalleen tavoitteet. Tavoitteita
ja toimintatapoja arvioidaan eri tasoilla:
itsearviointi
tiimiarviointi (tiimipalaverit ja tiimisopimus)
ryhmä-/ henkilökohtaiset kehityskeskustelut
ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat
yksikkökohtainen arviointi (vuosisuunnitelma ja
suunnittelu- / arviointipalaverit)
asiakas- ja henkilöstökyselyt
Varhaiskasvatustoiminnan kehittyminen edellyttää seuraavaa jatkumoa:
tavoite -> arviointi ja palaute -> uusi tavoite/muutos
10.1 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkotien ja perhepäivähoidon omat varhaiskasvatussuunnitelmat perustuvat
kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelma on
konkreettinen ja ilmentää yksikkönsä erityispiirteitä ja painotuksia. Siinä
kuvataan yksikön varhaiskasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuuden
lähtökohdat sekä niiden toteutuminen arjen kasvatuskäytännöissä.
Suunnitelmaan kirjataan myös päivähoitoyksikön tarkennetut tavoitteet. Yksikön
varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuu
koko henkilöstö. Suunnitelmaa arvioidaan vuosittain.
10.2 Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan syksyllä
itsearvioinnin, ryhmätyöskentelyn ja suunnittelun tueksi. Ryhmäkohtainen
varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu yksikkökohtaiseen vasuun sekä
lapsiryhmän lasten henkilökohtaisiin vasuihin. Ryhmävasussa suunnitellaan,
35
miten lapselle ominaiset tavat toimia tulevat huomioiduksi juuri ko. ryhmän
toiminnassa, mihin toiminnan suunnittelussa tulisi keskittyä ja mitkä asiat ovat
olennaisia lapsen kehityksen tukemiseksi.
Ryhmävasun tehtävänä on yhteisesti sovittujen arvojen sekä toimintatapojen
täsmentäminen ja konkretisoiminen eri-ikäisten lasten ryhmissä.
Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman
tavoitteena on myös ryhmän
varhaiskasvatustoiminnan säännöllinen arviointi.
Ryhmävasu tehdään kauden
alussa syksyllä ja sitä arvioidaan vähintään kerran
toimintakauden aikana.
10.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen
henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelma
laaditaan syksyllä tai lapsen aloitettua päivähoidon. Lapsen varhaiskasvatukselle
asetettavat yhteiset tavoitteet kirjataan suunnitelmaan kasvatuskeskustelussa
päivähoitohenkilöstön kanssa. Vanhemmat tutustuvat suunnitelmalomakkeeseen
etukäteen esim. Muksunetin kautta. Päiväkotien vanhemmat näkevät vasun
ohjelman kautta aina halutessaan. Päiväkodista ja perhepäivähoidosta lapsen
vasu on saatavissa myös paperisena tutustuttavaksi.
Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran
vuodessa.
Varhaiskasvatussuunnitelman tueksi Limingassa tehdään 4 vuotta täyttäville
Nelikko, joka on myös osa laajaa terveystarkastusta. Laajaan
terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsesta. Yhteistyössä
lapsen ja perheen kanssa arvioidaan lapsen toimintaa ja hyvinvointia
päivähoidossa. Tiedot kirjataan havainnointilomakkeelle, mikä lähetetään
vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen neuvolaan. Neuvolan ja
varhaiskasvatuksen työntekijöillä sekä vanhemmilla on toisiaan täydentävää
asiantuntemusta perheen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
36
Neuvola lähettää kirjallisen palautteen lapsen kasvusta ja kehityksestä
neuvolakäynnin jälkeen päivähoitoon. Molemminpuolinen tietojensiirto tapahtuu
vanhempien kirjallisella luvalla.
Niille esiopetukseen siirtyville lapsille, joille on laadittu varhaiskasvatuksen
aikana kuntoutussuunnitelma, tehdään pedagogiset arviot ennen esiopetukseen
siirtymistä. Pedagogiset arviot käsitellään moniammatillisesti Varhaisen tuen-
tiimissä ja samalla pohditaan mahdollista tehostetun tuen tarvetta
esiopetuksessa.
Esiopetuksessa lapsen kehityksen tueksi täytetään jokaisesta lapsesta
esiopetuksen lapsikohtainen opetussuunnitelma, joka auttaa henkilökuntaa
laatimaan ja toteuttamaan lapselle yksilölliset esiopetustavoitteet yhteistyössä
vanhempien kanssa. Keskustelussa käydään läpi lapsen tiedollisia ja taidollisia
valmiuksia, sosiaalisia taitoja, tunneilmaisua sekä työskentelytaitoja.
Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät kunkin lapsen kehitysvaihe huomioon
ottaen. Esiopetussuunnitelmalla pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle parhaat
mahdolliset edellytykset kasvaa ja oppia.
Kunnan esiopetussuunnitelma on pohjana lapsikohtaiselle
esiopetussuunnitelmalle. Lapsen esiopetussuunnitelma laaditaan syksyllä, ja
sen tekevät lapsen vanhemmat ja esiopetusryhmän henkilökunta. Keväällä
käydään tarpeen mukaan arviointikeskustelu
vanhempien kanssa.
Henkilöstön tulee huolehtia siitä, että lapsen
varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen
suunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden,
ja että jatkumo kouluun toteutuu.
Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan kuntoutuksen ja muun
päivähoitotoiminnan yhteensovittamiseksi lapsen tarpeista lähtevä,
säännöllisesti arvioitava kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen huoltajien,
päivähoidon henkilöstön ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Vanhempien tuki
ja mukanaolo ovat lähtökohta toimivalle kuntoutukselle. Kuntoutussuunnitelmaa
tehtäessä on olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset tuen ja
37
ohjauksen tarpeet sekä lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet.
Suunnitelmassa luodaan kokonaiskuvaa lapsesta ja hänen senhetkisestä
kehityksestään. Tämän pohjalta määritellään tavoitteet ja menetelmät niiden
saavuttamiseksi.
Esiopetuksessa erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi
oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä,
yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen
edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea
koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma
tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan
tarpeiden mukaiseksi. Erityisen tuen ja HOJKS:n lisäksi esiopetuksessa on
yleisen ja tehostetun tuen tasot, joissa myös voidaan laatia / laaditaan lapsille
yksilöllinen esiopetuksen oppimissuunnitelma.
10.4 Tiedonsiirto
Lapsen vaihtaessa ryhmää tai päiväkotia, varhaiskasvatussuunnitelmat siirtyvät
lapsen mukana. Tarvittaessa käydään tiedonsiirto keskusteluita. Lapsen
siirtyessä esiopetukseen, lapsesta täytetään havainnointikaavake.
Lastentarhanopettajat käyvät tiedonsiirtokeskustelun havainnointikaavakkeen
pohjalta. Myös esiopetuksesta kouluun siirtyessä lapsesta täytetään
havainnointikaavake, joka annetaan tulevalle opettajalle. Näin varmistetaan, että
lapsen kasvun ja oppimisenpolku on yhtäläinen ja laadukas ja että sen sisällä
lasten erilaisiin kasvun, kehityksen ja tuen tarpeisiin vastataan monipuolisesti.
10.5. Seuranta
Varhaiskasvatussuunnitelmat on tarkoitettu päivähoidon arjen työkaluiksi.
Suunnitelmia tehdään, tarkastellaan ja muokataan toimintakauden alussa ja
lopussa sekä ryhmien tiimipalavereissa. Suunnitelmia arvioidaan vähintään
kerran vuodessa.
38
LÄHTEET
Limingan varhaiskasvatussuunnitelma (2007) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Marjatta Kalliala (2008) Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Aili Helenius, Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen ja Helena Siren-Tiusanen (2002) Pienet päivähoidossa Anni Riipinen ja Ritva Ruuska-Tuominen (2012) Kielet kippuralle: Lasten loruaapinen Täyttä elämää -Lastentarhanopettajien liiton julkaisu THL: Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa THL: Kasvatuskumppanuus http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LTOL/06JULKAISUT/ESITTEET/TAYTTAELAMAA.PDF KULTTUURIHYRRÄ http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/kulttuurihyrra Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2005:17. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositus. Nuori Suomi https://nuorisuomi.studio.crasman.fi/bank/nuori_suomi_ry/paivahoito/suositukset_selvitykset_tutkimukset Piironen, Liisa (toim.) 2004. Leikin pikkujättiläinen. WSOY. Helsinki THL 2010. Leikki. Oletteko te vain leikkineet tänään? http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/4a9be893-fd97-4ad5-8aab-f9eb2d4a95b3
39
VASU -TYÖRYHMÄ
Tämän Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystyöryhmässä on
ollut kahdeksan edustajaa eri päiväkodeista (yksi / pk) ja lisäksi yksi
perhepäivähoidon edustaja. Työryhmä on kokoontunut yhteensä viisi kertaa
joulukuun 2012 ja toukokuun 2013 välillä. Työryhmäläiset ovat käsitelleet vasuun
liittyviä asioita omissa yksiköissään. Vasu-työryhmäläiset:
Kangas Pia
Ollakka Jaana
Yli Saara
Inkala Marja-Leena
Heikkuri Leena
Raudaskoski Mari
Nurminen Pia
Laitala Johanna
Koskinen Hanna
Kärkkäinen Minna (pj. /sihteeri)
Vasun päivitystyöhön ovat osallistuneet omalta osaltaan myös Vesikarin
esiopetusyksikön lapset (kuvitustyö), seurakunnan edustaja ja
perhetyönvastaavat, yksiköiden vastuuhenkilöt sekä vs. kiertävä
erityislastentarhanopettaja varhaiserityiskasvatuksen osalta.
Kiitos kaikille!