Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina...• Helsinki–Turku-käytävän henkilöliikenteen kehitysnäkymät - Toteutuspolut yhteysvälin kehittämiseksi ja Helsinki–Turku-ratakäytävän

Kehittämisteemat• Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina

Skandinaviaan

• Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet -liikenteen pääsuuntien kehittämispolut

• Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet

• Kestävä ja turvallinen liikenne

Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina

Skandinaviaan

Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydetTärkeimmät kehittämiskohteet

• edunvalvonta maakunnan satamien ja laivayhteyksien kilpailukyvyn turvaamiseksi

• elinkeinoelämän tarpeita hyvin palvelevat lentoyhteydet lähialueen keskuskentille ja edelleen muualle maailmaan

• satamat ja lentoasema osana TEN-ydinverkkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä

Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet

Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)

Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin

Edunvalvonta ja yhteistyö Turun lentoaseman ja -yhteyksien kehittämiseksi

Maakunnan satamille oikeudenmukaisen väylä- ja luotsausmaksupolitiikan edunvalvonta

Maakunnan satamien kilpailukyvyn parantaminen satamien yhteistyön ja työnjaon avulla

Selvitys Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassojen läjityspaikka-alueista

Satamien tuleviin tilatarpeisiin varautuminen kaavoituksessa

Itämeren ja saariston laivaliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmien ylläpito ja kehitt.

Öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja parantaminen eri hallinnonalojen yhteistyöllä

2020-2025

Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet

• Työ Turun lentoaseman ja -yhteyksien edistämiseksi luonteeltaan jatkuvaa: edunvalvontatyötä kentän statuksen säilyttämiseksi, selvityksiä kehittämistarpeista ja markkinointia oman kentän käyttämiseksi

• Maakunnan satamien kilpailukyvyn parantamista yhteistyön ja työnjaon avulla ei tässä yhteydessä ole arvioitu, ei myöskään väylä- ja luotsausmaksupolitiikan kehitystä maakunnan satamien näkökulmasta

• Laivaliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmien sekä rannikkoalueen öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja kehittäminen on jatkuvaa viranomaistyötä työtä

• Ruoppausmassojen läjitysalueista laadittu ”Airiston yhteisläjitysalueesta tehtyjen tutkimusten yhteenvetoraportti” valmistunut 16.12.2015

toimenpiteiden etenemistilanne +

Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet

– liikenteen pääsuuntien kehittämispolut

Helsingin yhteyksien nopeuttaminen (juna ja E18)Tärkeimmät kehittämiskohteet

• Ratayhteyden ja junaliikenteen vaiheittainen kehittäminen, tavoitteena nopeutuva yhteys pääkaupunkiseudulle ja vahva Turku–Salo–Lohja–Helsinki-työmarkkinavyöhyke

• Elinkeinoelämän kuljetuksille kriittisen Turun Kehätien (kt 40/E18) ja satamayhteyksien toimivuuden turvaaminen

• Rata ja tie osana TEN-ydinverkkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä

Helsingin junayhteyksien nopeuttaminen

Turku-Helsinki junayhteys Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Junaliikenteen ja ratayhteyden kehittämispolun

määrittäminen*

* ml. junien liikennöinti sekä

Paimion pysähdyksen edellytykset

ja vaikutukset (osa junista)

1. vaihe (häiriöherkkyys, liikennöinti,

liikenneturvallisuus, Paimion pysähdys)*10-20

* tasoristeysten poisto, liikennöinti-

mallit, turvalaite- ja ohjaus-

järjestelmät, Paimion seisake

(Espoon kaupunkirata) (120)

2. vaihe (häiriöherkkyys, nopeus, kapasiteetti)* 50-150

* kohtauspaikat, kaksoisraiteet,

pohjanvahvistukset väleillä Turku-

Salo ja Helsinki-Karjaa

3. vaihe: Oikorata Salo-Lohja-Espoo* 1 500* aluksi suunnitteluvalmiuden

nosto, yleissuunnitelma

2020-2025


Helsingin junayhteyksien nopeuttaminen

Liikennöinnin kehittäminen nykyradalla

• VR vähensi Rantaradan junatarjontaa 10/2015 alkaen, mm. viimeinen iltajuna Helsingistä Turkuun nykyisin jo klo 20.37 ja Turusta Helsinkiin jo klo 20.30

• 3/2016 alkaen nopeat express-junavuorot, matka-aika Helsinkiin 1 h 38 min

Selvitykset junaliikenteen ja radan kehittämispolun määrittämiseksi

• Helsinki–Turku-käytävän henkilöliikenteen kehitysnäkymät - Toteutuspolut yhteysvälin kehittämiseksi ja Helsinki–Turku-ratakäytävän kehittämisen aluetaloudelliset vaikutukset

• suositus: 1. toteuttamisvaihe Espoon kaupunkirata ja uusi nopea rata yhtenä hankkeena vaiheittain seuraavasti: 1. Espoo–Lohja, 2. Lohja–Salo ja 3. Salo–Turku

Karjaa-Salo päällysrakenteiden ja tunneleiden peruskorjaus

• Perusväylänpidon lisärahoituspaketissa 20 milj. euron rahoitus Rantaradan päällysrakenteiden ja tunneleiden peruskorjaukseen välillä Salo-Karjaa v. 2017–19

Nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu

• Hallitus myönsi 5.4.2016 jatkosuunnittelulle 40 M€ rahoituksen, johon haetaan TEN-T tukea. Suunnittelun ohjelmointi on käynnissä ja varsinainen suunnittelu alkaa vuonna 2017.

Espoon kaupunkirata (Leppävaara–Espoon keskus)

• HSL 2015-suunnitelma: 2016–2025 aloitettavien hankkeiden joukossa sijalla 13 (yht. 16)

toimenpiteiden etenemistilanne -/++

E18/kt 40 Turun Kehätie + sisääntuloreitit

Kt 40 Turun Kehätie Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

I vaiheen toimenpiteet

Muuttuva liikenteen ohjaus 1,5

Kausela-Kirismäki 1. vaihe * 19 *rinnakkaistiet ja eritasoliittymät

Raision eritasoliittymän uusiminen 34

II vaiheen toimenpiteet

Raision keskustajakso (tunneli ym.) 65

Vanto-Raisio 2+2 kaistaa ja eritasoliittymät 72 ys (+YVA?)

Kausela-Kirismäki 2. vaihe (2+2 kaistaa) ja

Naantalin kohta 2+2 kaistaa ym.*90

* TEN-T ydinverkon tavoitetila

Linja-autoliikenteen etuisuudet Turun

sisääntulo- ja satamareiteillä*

* valoetuisuudet, bussikaistat,

pysäkki- ja liittymäjärjestelyt

2020-2025


E18/kt 40 Turun Kehätie + sisääntuloreitit

E18/kt40 Kausela–Kirismäki

• 30 milj. euron rahoitus hankkeen 1. vaiheen toteutukseen myönnetty (eritasoliittymät ja rinnakkaistie- ja katujärjestelyt), tavoitteena toteuttamisvalmius 2018 lopulla

• Tiesuunnitelman maastotyöt käynnistyneet ja tiesuunnittelu alkaa 2017 alkupuolella; se sisältää myös 2. toteuttamisvaiheen (nelikaistaistus), johon ei vielä ole rahoitusta

E18/kt40 Raision kohta

• 2014 keskustan oyk:n liikenteen aluevaraussuunnitelma, jossa Kehätie keskustan kohdalla tunnelissa ja Raision eritasoliittymä korvattu nykyisellä paikallaan kiertoeritasoliittymällä

• Tiesuunnitelman laatiminen pyritään käynnistämään asemakaavoituksen rinnalla syksyllä 2017, Liikennevirasto myöntämässä suunnittelurahat

• MAL-sopimus 2016–19: valtio pyrkii aloittamaan hankkeen sopimuskaudella

E18/kt40 Naantali-Raisio

• Alustavan yleissuunnitelman ja YVAn laatiminen käynnissä, sen jälkeen yleissuunnitelma, joka valmis kesällä 2017

• MAL-sopimus 2016–19: ELY-keskus pyrkii sopimuskaudella käynnistämään tiesuunnitelman

Linja-auto- ja raskaan liikenteen etuisuudet Turun sisääntulo- ja satamareiteillä

• Fölin liikennevaloetuusjärjestelmää ollaan Turussa ottamassa käyttöön vaiheittain. Joukko-ja raskaan liikenteen valoetuuksien laajemmasta soveltamisesta käynnistymässä selvitystyö.

toimenpiteiden etenemistilanne ++

Sisämaan yhteyksien vahvistaminen (vt 9 ja rata)Tärkeimmät kehittämiskohteet

• Toijalan radan ja junaliikenteen vaiheittainen kehittäminen, tavoitteena tavaraliikenteen tehostaminen sekä Turusta Loimaan kautta Tampereelle ja Hämeenlinnaan ulottuvan työmarkkinavyöhykkeen vahvistaminen

• Valtatien 9 heikon liikenneturvallisuuden parantaminen ja valtatien 10 ratkaisut Liedon kohdalla

Turku–Tampere yhteysväli (vt 9 + rata)

Turku-Tampere yhteysväli (vt 9 + rata) Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Junaliikenteen ja ratayhteyden kehittämispolun

määrittäminen*

* ml. Auran tai Kyrön pysähdyksen

edellytykset ja vaikutukset

Junan lisäpysähdys Aurassa tai Kyrössä

(sivuraide ja laituri)*1

selvitys edellytyksistä

* alustavien selvitysten mukaan

mahdollista nykyaikataululla

Vanhan Tampereentien tasoristeyksen

korvaaminen risteyssillalla (Turku)*13-15

* hankkeeseen liittyy Halistenväylän

rakentaminen

1. vaiheen I toteuttamiskori (valtatien ja radan

pienet toimet)12*

* kustannusarvio koko välillä Turku-

Tampere

1. vaiheen II toteuttamiskori (mm. Lieto-Aura 2+2

kaistaa, liittymäjärjestelyjä)39*


Tampere

1. vaiheen III toteuttamiskori (mm. ohituskaistoja,

ratakapasiteetti)60*


Tampere

2. vaihe (mm. eritasoliittymiä, radan

tasoristeyksien poisto ja nopeuden nosto)150*


Tampere

Tavaraliikenneterminaali lentoaseman

logistiikka-alueen kohdalle

Turun seudun puutavaraterminaalin

rakentaminen *

*voi sijoittua myös Rantaradan

varteen

2020-2025


Turku–Tampere yhteysväli (vt 9 + rata)

Junaliikenteen supistukset

• VR vähensi Toijalan radan junatarjontaa 10/2015 alkaen, mm. työ-, liike- ja seminaarimatkoja palvelleen aamujunan yhdeksäksi Turkuun

Kyrön rata-alikulku ja vt 9 kiireellisimmät toimet välillä Aura-Humppila

• Perusväylänpidon lisärahoituspaketissa

• 7,7 M€ vuosille 2017–18 Kyrön tasoristeyksen korvaamiseen alikulkusillalla

• 6,2 M€ valtatien 9 Turku-Tampere yhteysvälin kiireellisimpiin toimenpiteisiin välillä Aura-Humppila vuosina 2017–18 (liittymä-, pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyjä)

Vanhan Tampereentien tasoristeyksen korvaaminen alikulkusillalla (Turku)

• Katualikulkua ja sen jatkeena uutta katuyhteyttä (Halistenväylä) tutkitaan valmisteilla olevassa asemakaavassa, radan osalta selvitetään samalla kaksirataistamista sekä mahdollista paikallisjunapysäkkiä

toimenpiteiden etenemistilanne -/+

Länsirannikon kehitysvyöhyke (vt 8 ja Uudenkaupungin rata)Tärkeimmät kehittämiskohteet

• Valtatien 8 turvallisuuden ja toimivuuden varmistava kehittämispolku vastauksena Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen metalli-ja meriklusteriin tukeutuvan teknologiateollisuuden ja satamien työvoima- ja kuljetustarpeisiin

Länsirannikon kehitysvyöhyke (vt8 + U:gin rata)

Turku-Pori yhteysväli (vt 8) Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

1. vaihe (Raisio-Nousiainen moottoritie,

rakenteilla)92,5*

* kustannus koko yhteysvälillä

2. vaihe (esisuunnittelukilpailu yhteysvälin

parantamisesta käynnissä)n. 100*

* aiemmissa suunnitelmissa

ennakoidut 2. vaiheen kustannukset

koko yhteysvälillä

Uudenkaupungin radan kehittäminen

Uudenkaupungin radan tasoristeysten

poistaminen ja turvallisuuden parantaminen15-20

ajoitus liikennestrategian mukainen,

tot.suunnitelmassa ei otettu kantaa

Uudenkaupungin radan sähköistäminen 10-15ajoitus liikennestrategian mukainen,

tot.suunnitelmassa ei otettu kantaa

2020-2025


Länsirannikon kehitysvyöhyke (vt8 + U:gin rata)

Valtatie 8 Turku–Pori-yhteysvälihanke 1. vaihe

• Rakennustyöt käynnissä, koko 102,5 M€ hanke valmistuu vuonna 2018; Varsinais-Suomen alueella moottoritie Raisio-Nousiainen sekä tievalaistus puuttuville osuuksille

Valtatie 8 Nousiainen–Kurjenmäki ohituskaistat

• Perusväylänpidon lisärahoituspaketissa 9,5 M€ vuosille 2017–18 ohituskaistojen rakentamiseen

Valtatie 8 Turku–Pori-yhteysvälihanke 2. vaihe

• Yhteysvälihankkeen 2. vaiheesta laaditussa kehittämisselvityksessä (2016) kiireellisimpien toimien joukossa V-S alueella Laitilan keskustan tiejärjestelyt, Mynämäen eritasoliittymä, Härkämäki-Huhko -meluesteet sekä pieniä liikenneturvallisuus- ja pysäkkitoimenpiteitä

Uudenkaupungin rata

• MAL-sopimus 2016–19: osapuolet selvittävät sopimuskaudella radan sähköistämistä ja ym. toimia, joilla VAK-järjestelytoiminnasta Turun ratapihalla voidaan luopua

• Hankearvioinnin mukaan sähköistyksen H/K-suhde on 0,9; mutta siinä ei ole mukana VAK-kuljetusten turvallisuus- ja ympäristöriskiä pienentävää vaikutusta Turun ratapihalla

• Liikennestrategian laatimisen jälkeiset selvitykset puoltavat sähköistyksen tavoitteellisen toteuttamisajankohdan aikaistamista

toimenpiteiden etenemistilanne ++

Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet

Valtion perusväylänpidon rahoitustason nostoTärkeimmät kehittämiskohteet

• Riittävä rahoitustaso olemassa olevan liikenneverkon kunnon ylläpitoon

• Mahdollisuudet pienten, kustannustehokkaiden toimenpiteiden ja vaiheittaisten kehittämispolkujen toteuttamiseen

Tienpito Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Rahoituksen lisääminen

perusväylänpitoon*

* hoitotason turvaaminen, kuntotason

laskun pysäyttäminen,

painorajoitettujen siltojen

vähentäminen, pienet investoinnit

Vt 10 Liedon kohta

Nykyisen tien pienet parantamistoimet

Ohitustieratkaisu ja sen toteuttaminen päätös ohitustievaihtoehdosta (maakuntakaavaan)

Mt 180/mt2200 Saaristotie/Kaarinantie

Nykyisten teiden pienet parantamistoimetmt 2200 toiminnallisen luokan nosto

seututieksi

Kirjalansalmen sillan uusiminen 25-45 ys (+YVA?) sillan käyttöikä loppuu v. 2025

Uusi Kirjala-Kurkela-tieyhteys 38

Kt 52 Salon itäinen ohitus

1. vaihe Perniöntie-mt 110 10

2. vaihe mt 110-Somerontie 17

Kt 43 Laitila-Uusikaupunki-satama

Nykyisen tien pienet parantamistoimet

Edulliset yksityistiejärjestelyt turvallisuuden ja jk+pp-yhteyksien parantamiseksi

Tärkeimpien maanteiltä puuttuvien melu- ja pohjavesisuojauksien toteuttaminen

2020-2025

TienpitoToimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)

Tienpito

Rahoituksen lisääminen perusväylänpitoon

• Perusväylänpidon rahoitusta lisätty hallituskaudella: Korjausvelkarahoitusta 600 M€ vuosille 2016–2018, lisäksi kehittämisrahoista siirretään 364 M€ perusväylänpitoon, yksityisteihin ja MAL-sopimuskohteisiin (Turun seudulla Kehätien Kausela–Kirismäki 1. vaihe) v. 2017-19

• Perusväylänpidon rahoituksen perustasoa ei ole nostettu. Jos taso palautuu hallituskauden jälkeen aikaisemmalle niukalle tasolle, liikenneverkon korjausvelka lähtee jälleen kasvuun.

Tärkeimpien maanteiltä puuttuvien melu- ja pohjavesisuojauksien toteuttaminen

• Pohjavesisuojauksia pystytään toteuttamaan lähinnä isompien tiehankkeiden yhteydessä, kuten vt 8 moottoritiehankkeen yhteydessä. Maanteiden melusuojauksia ei ole viime vuosina toteutettu valtion toimesta, kuntien toimesta kyllä mm. vt 10 varrella Liedossa.

Vt 10 Liedon kohta

• MAL-sopimus 2016–19: valtio turvaa yhdessä kuntien kanssa vt 10 toimivuuden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisedellytykset ennen valtatien uuden linjauksen toteuttamista

• MAL-hankeohjelmassa varauduttu parantamaan maantie- ja katuosuuden joukkoliikenne- ja pyöräilyolosuhteita ja liikenneturvallisuutta 1,4 miljoonalla eurolla (valtion osuus 0,75 M€)

• V-S vaihemaakuntakaavatyössä vt 10 kääntö valtatielle 9 Liedon pohjoispuolella on esitetty merkinnällä uusi valtatie ja käynnissä olevassa Kanta-Liedon osayleiskaavassa 2025 linjausvaihtoehtojen ympäristö on esitetty selvitysalueena (toteutus 2025 jälkeen)


Tienpito

Mt 180/mt2200 Saaristotie/Kaarinantie

• MAL-sopimus 2016–19: valtio edistää yhdessä Kaarinan kanssa Kaarinantien (mt 2200, mt180) kehittämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana; aluksi toimenpideselvitys

• Kahteen Kaarinantien liittymään rakennettiin liikennevalot 2016. MAL-hankeohjelmassa on varauduttu Kultanummen alikulun rakentamiseen v. 2017.

• Kirjalansalmen silta tulossa käyttöikänsä päähän ja uusittava 15 v. kuluessa. Uuden sillan YS valmistui 2016: kustannusennuste 40 M€. Tie- suunnitelma pyritään laatimaan lähivuosina.

• Saaristotien varren polkutietä parannettiin 2016 vajaan km:n pilottijaksolla leventämällä, päällystämällä ja loiventamalla mäkiä. Töitä pyritään jatkamaan tulevina vuosina samalla rahoitustasolla, tavoitteena että koko polkutieosuus on kunnostettu 2020-luvun alussa.

• Kaarinan läntisen ohikulkutien 2010 valmistuneen yleissuunnitelman hyväksymispäätös-esitys on edelleen Liikenneviraston käsittelyssä. Hankkeen kustannusennuste on 50 M€.

Kt 52 Salon itäinen ohitus

• Ohitustien 1. vaihe Perniöntieltä maantielle 110 rakenteilla, valmis 2017, kustannus 10 M€

Kt 43 Laitila-Uusikaupunki-satama

• Tie- ja rakennussuunnitelman laatiminen Laitilan ja Kalannin väliltä vielä puuttuvan 7 km pyörätiejaksosta on aloitettu loppuvuodesta 2016

Edulliset yksityistiejärjestelyt turvallisuuden ja jk+pp-yhteyksien parantamiseksi

• Y-tiejärjestelyjä pystytään toteuttamaan lähinnä isompien tiehankkeiden yhteydessä


Joukkoliikenteen voimakas kehittäminenTärkeimmät kehittämiskohteet

• Turun seudun uusi taksajärjestelmä, runkobussit ja raitiotieliikenteen käynnistäminen

• Tavoitteena kokonaisvaltaisesti järjestetty maakunnan laajuinen joukkoliikenne (kaupunkiliikenne, seutuliikenne, paikallisjuna)

• Kunta-, hallintokunta- ja valtio/kunta-rajat ylittävät järjestämismallit henkilökuljetuksissa ja joukkoliikenteessä

• Riittävä rahoitus seutu- ja työmatkaliikenteiden palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi

Joukkoliikenne

Joukkoliikenne Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Joukkoliikennerahoituksen turvaaminen ELY-

alueen seutu- ja työmatkaliikenteeseen

Joukkoliikenteen alueellisten

palvelutasotavoitteiden määrittäminen v. 2017

eteenpäin

Juna- ja linja-autoliikenteen yhteiset

työmatkaliput väleille Turku–Salo ja

Turku–Loimaa*

* kaupunkiseutujen toimivalta-

alueiden ulkopuolisten

lippujärjestelmien kehitys odottaa

valtakunnallisia linjauksia

Kuntien henkilökuljetusten tehostaminen ja

uusien joukkoliikennemuotojen kehittäminen*

* mm. seudullinen / hallintokuntien

yhteistyö, jl:n ja h-kuljetusten

yhdistäminen, kutsuliikenne,

älysovellukset, omaehtoiset liikenteet

Linja-autojen kaukoliikenteen mobiilin

matkustajainformaation kehittäminen

Liityntäpysäköinnin (pp+auto) parantaminen

asemilla ja seutu- ja kaukoliikenteen pysäkeillä

Turun matkakeskuksen rakentaminen 115** kaupunkikehityshanke, sis. muuta

rakentamista

Salon matkakeskuksen kehittäminen

Varsinais-Suomen maakunnallisen

paikallisjunaliikenteen suunnittelu* periaatepäätös toteuttamisesta ja sen laajuudesta

* toteuttajaorganisaatio, liikennöinti,

kalusto, ratainvestoinnit

Kokonaisvaltaisesti järjestetty maakunnan

laajuinen joukkoliikenne (kaupunki- ja

seutuliikenne, paikallisjuna)*

* tilanteen tarkastelu siirtymäaikojen

päätyttyä, tarkastelussa mukana

Turun viranomaisalueen vähittäinen

laajeneminen

2020-2025


Joukkoliikenne

Liikenteen järjestäminen, rahoitus ja palvelutasotavoitteet

• Valtion joukkoliikennerahoitus on ELY-keskuksen toimivalta-alueella pysynyt useamman vuoden samalla tasolla

• ELY-keskus on päivittänyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuodesta2017 eteenpäin. Myös Salon viranomainen on vahvistanut alueensa palvelutasotavoitteet v. 2017 eteenpäin. Turun viranomainen valmistelee FÖLI-alueen palvelutasotavoitteita.

Lainsäädäntömuutokset (Liikennekaari)

• Liikennekaari muuttaa toteutuessaan nykyisiä joukkoliikenteen järjestämisen ja liiketoiminnan käytäntöjä ja mahdollistaa uudentyyppisiä liikennepalveluja ja -konseptointeja. Samoin lippu-ja maksujärjestelmät ovat muuttumassa, kun lainsäädäntötilanne selviää.

Matkakeskushankkeet ja linja-autopysäkit

• Turun matkakeskushanke on käynnistymässä ja odottaa poliittisia päätöksiä. Salossa kehit-täminen keskittyy lähinnä Maas-operoinnin mahdollistamiseen, ei rakentamissuunnitelmiin.

• Turun seudun MAL-hankerahoituksella parannetaan myös joukkoliikenneinfraa (mm. mt 110 ja vt 10). MAL-hankerahalla parannetaan myös muita seudun kuntien keskeisiä pysäkkejä ja polkupyörien liityntäpysäköintiä.

Linja-autojen kaukoliikenteen mobiilin matkustajainformaation kehittäminen

• Kaukoliikenteen linja-autoyritykset eivät ole toistaiseksi onnistuneet tarjoamaan asiakkailleen mobiilia ajantasaista matkustajainformaatiota

toimenpiteiden etenemistilanne -/+

Saaristoliikenteen uudistaminen

Tärkeimmät kehittämiskohteet

• Lauttaliikenteen tehokkaammat hankinta- ja kilpailutusmallit sekä yhteysalusliikenteen uudet joustavammat järjestämismallit

• Rahoitusmalli lossien korvaamiseen silloilla kohteissa, joissa silta säästää pitemmällä aikavälillä väylänpidon kustannuksia

Saaristoliikenne

Saaristoliikenne Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Edellytysten luominen lauttaliikenteen

kustannustehokkaalle hankintamallille*

* toimivan kilpailun estävän kaluston

omistuskysymyksen ratkaiseminen tai

kustannustehokkaan neuvottelumallin

luominen

Lauttaliikenteen ja yhteysalusliikenteen

palvelutaso-ohjeiden uusiminen

Yhteysalusliikenteen uusi järjestämismalli*

* käyttöönotto vaiheittain

liikennöintisopimusten määräämässä

aikataulussa

Rahoitusmallin löytäminen silloitusohjelman

kohteille*

* väylänpidon kustannuksia pitkällä

tähtäimellä vähentävien siltojen

rakentaminen lyhyille lauttaväleille

Kiv imo

Saverkeit

Mossala

Högsar

Kiinteän yhteyden suunnittelu- ja

toteuttamisvalmiuden nostaminen välille

Parainen–Nauvo

* maakuntahallituksen päätös

12/2014, edellyttää erillisrahoitusta

2020-2025


Saaristoliikenne

Lauttaliikenteen hankinta ja palvelutaso

• Maantielauttaliikenteen palvelutason tarkistamiseen liittyen on tehty esiselvitystä. Vuoden 2017 aikana laaditaan selvitys tulevasta maantielauttaliikenteen hankintastrategiasta.

Yhteysalusliikennepalvelujen kehittäminen

• Saariston uudet liikennepalvelut -kokeilu on suunniteltu alkavaksi huhtikuussa 2017. Tavoitteena on synnyttää julkisesti rahoitettujen palvelujen rinnalle markkinaehtoisia liikennepalveluja sekä digitalisaation hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti.

Lossien korvaaminen silloilla

• Silloitusohjelman kohteiden rahoitus ja toteutus ei ole edennyt.

Parainen–Nauvo-yhteysväli

• Lauttavälin liikennöinnistä tehty sopimus vuosille 2013–22. V. 2017 yhteysvälille on tulossa kapasiteetiltaan suurempi ympäristöystävällinen lautta, joka tehostaa liikennöinnin sujuvuutta ja taloudellisuutta. V. 2016 parannetaan lauttarantoja uutta lauttaa varten.

• Kiinteälle yhteydelle on tieviranomaisen toimesta selvitetty silta- ja tunnelivaihtoehtoja. Haverön siltavaihtoehdon kustannusarvio on 140 M€ ja tunnelivaihtoehdon 95 M€.


Kestävä ja turvallinen liikenne

Kävely ja pyöräily ykköseksi kaupunkialueilla ja taajamissaTärkeimmät kehittämiskohteet

• Jalankulkukaupungin vahvistaminen: lyhyisiin etäisyyksiin, lähipalveluihin ja houkuttelevaan jalankulkuympäristöön perustuva maankäytön suunnittelu ja toteutus sekä kaupunkiseuduilla että pienemmissä taajamissa

• Pyöräilyn olosuhteet kuntoon: panostus olemassa olevien liikennejärjestelyjen parantamiseen ja sujuvien pikapyöräteiden rakentamiseen

Taajamat ja kaupunkialueet

Taajamat ja kaupunkialueet Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevan maankäytön suunnittelu ja kehittäminen*

* mm. eheä yhdyskuntarakenne,

lähipalvelut, joukkoliikenteen ja

pyöräilyn pääreittien huomioon otto

yleiskaavoituksessa

Turun seudun MAL-rahoituksen turvaaminen jk-, pp-, jl- ja turvallisuustoimenpiteisiin2,5 / vuosi*

* kuntien ja valtion MAL-rahoitus

yhteensä, lisäksi muuta rahoitusta

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen

seudullisten ja taajamakohtaisten suunnitelmien laatiminen ja

päiv ittäminen*

* seudullisten ja taajamakohtaisten

suunnitelmien laatiminen ja niiden

toteuttamisen edellyttämä rahoitus

suunnitelmien toteuttaminen*

* keinoina mm. nykyisten reittien

parantaminen, uudet yhteydet,

kunnossapito, pyöräpysäköinti,

autoliikenteen rauhoittaminen

Taajamien keskuspysäkkien kehittäminen*

* keskustojen toimintoja tukevat

”pysäkkiterminaalit”, joihin voi liittyä

kaupallisia tiloja, keskustaa palvelevaa

pyöräpysäköintiä ym.

Liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden

aktiivinen hyödyntäminen*

* Valonia koordinoi, aktivoi ja osin

toteuttaa

Liikenteen ohjauksen ja hallinnan keinot

liikenteen toimivuuden parantamiseksi*

* mm. liikennevalo-ohjauksen

kehittäminen erityisesti Turun

kaupunkiseudulla

Liikennemelun ja -tärinän torjunta

* mm. kaavoitus, rakentaminen,

liikenteen ohjaus, ajonopeudet,

päällysteet, melusuojaukset, tie- ja

ratarakenteet (tärinä)

2020-2025


Taajamat ja kaupunkialueet

• Turun seudulla kuntien maankäytön kehittämistä ohjaa v. 2012 yhteisesti hyväksytty maankäytön rakennemalli, jonka keskeinen linjaus oli jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunkirakenteiden vahvistaminen niin kaupunkiseudun ydinalueilla kuin seudun pienemmissä kunnissa.

• Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelu on parhaillaan käynnissä, kaavaehdotus tulossa lausunnoille v. 2017 alkupuolella.

• Turun kaupunkiseudulle on laadittu pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämis-suunnitelma v. 2012. Sen kärkitoimenpiteitä edistetään sekä kuntien omassa toiminnassa että kuntien ja valtion yhteistyönä Turun seudun MAL-hankerahoituksen puitteissa.

• Kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelmia on laadittu myös kaupunkien toimesta, mm. Turussa ja Salossa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tarkasteltu myös mm. keskusta-suunnitelmissa, kaavoituksen yhteydessä ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa

• Liikkumisen ohjaustyön koordinoinnista, hankerahoituksen hakemisesta ja pitkälti myös hankkeiden toteutuksesta yhdessä kuntien, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa vastaa Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

• Turussa ollaan ottamassa käyttöön uutta joukkoliikenteen liikennevaloetuusjärjestelmää. Sen yhteydessä on tarkoitus selvittää laajemmin joukkoliikenteen ja raskaan liikenteen etuisuuksien toteutusmahdollisuuksia ja vaikutuksia keskustassa ja koko kaupunkiseudulla


Varsinais-Suomi liikenneturvallisuuden edelläkävijäksi

Tärkeimmät kehittämiskohteet

• Turvallisuus reunaehtona kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä

• Aktiivinen liikenneturvallisuustyö kunnissa ja liikennehallinnossa

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!

Valtion ja kuntien rahoitus seudullisten

liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutukseen0,2 / v* * ELYn rahoitusosuus pieniin,

kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin

Liikenneturvallisuustyön ja -yhteistyön

jatkaminen ja kehittäminen*

* Varsinais-Suomen ja Satakunnan

liikenneturvallisuussuunnitelman

ehdotusten mukaisesti

Varsinais-Suomen ja Satakunnan

liikenneturvallisuussuunnitelman pienet

infratoimet*

* Varsinais-Suomen ja Satakunnan

liikenneturvallisuussuunnitelman

ehdotusten mukaisesti

Vaarallisimpien liittymien ja tiejaksojen

tarkemmat onnettomuusanalyysit*

* ml. kustannustehokkaiden

parantamiskeinojen suunnittelu

Alemman tieverkon yleisrajoituksen

alentaminen tai tiekohtaisten nopeusrajoitusten

lisääminen

Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen** mm. risteysjärjestelyt, turvalaitteet,

uudet älyliikenteen keinot

2020-2025


Liikenneturvallisuus

• Liikenneturvallisuussuunnitelmia on laadittu seutukunta/vuosi-tahdilla

• Liikenneturvallisuustyötä ja yhteistyötä on aktiivisesti jatkettu ja kehitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman linjausten mukaisesti, kuntatasolla liikenneturvallisuustyössä isoja eroja

• Vaarallisimpien liittymien ja tiejaksojen tarkempia onnettomuusanalyysejä toteutettu liikenneturvallisuustarkastusselvityksinä: vuonna 2013 vt 1, vuonna 2014 kt 40 ja vuonna 2015–2016 vt 2 sekä vt 12 välillä Eura-Raijala

• Liikenneturvallisuussuunnitelmien pieniä infratoimia on toteutettu ELY:n osalta 120 000 eurolla ja pääteiden pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 150 000 eurolla vuosittain (yhteensä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella)

• Alemman tieverkon yleisrajoituksen alentaminen ei ole toteutunut., tiekohtaisia nopeusrajoituksia tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti


Documents

Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina...• Helsinki–Turku-käytävän henkilöliikenteen kehitysnäkymät - Toteutuspolut yhteysvälin kehittämiseksi ja Helsinki–Turku-ratakäytävän