ESPOON, HELSINGIN JA VANTAAN VASEMMISTON LEHTI 1/2014VasenANNA UPOLA!LEHTO

Guggenheimin hämärät taustavoimat

Huima Toveristikko

MERCEDES BENTSO RIIMITTELEE KOHTI

PAREMPAA HUOMISTA

VASEMMISTON EU!VAALIEN EHDOKKAAT:KRIITTISTÄ REALISMIA

LAPIN PUNAINEN MAISTERISJÄTKÄ

ESKO SEPPÄNEN:PANKKIUNIONI ON MAFIA

2

PAAVO FELIX BARDY

Espoon, Helsingin ja Vantaan Vasemmiston lehti. Päätoimittaja Esko Tulusto. Toimitussihteeri Elina Vainikainen. Ulkoasu ja taitto Tuomas Karppinen. Valokuvaajat Anna Upola-Lehto ja Mikko T. Helminen. Ilmoitusmyynti Jorma Pikkarainen. Julkaisija Espoon, Helsingin ja Vantaan Vasemmistoliitot, Lintulahden-katu 10, 00500 Helsinki. Paino I-print Oy, Seinäjoki.

I TAKT MED ATT VALDAGEN för Europavalet när-mar sig blir även diskussionerna om valdel-tagandet allt vanligare. I det senaste valet var valdeltagandet i Finland 40,3 % och i !" har det sjunkit stadigt under unionens hela existens.

Medborgarorganisationer och utbild-ningsinstitutioner får sig en känga för att inte tillräckligt uppmuntra unga att rösta och i media upprepas trötta anklagelser om medborgarnas kunskapsbrist. De som oroar sig för valdeltagandet borde dock skippa moralismen och koncentrera sig på politiken istället. Den union som blivit känd för gurkdirektiv, lönedumpning och fri rörlighet för kapital har av goda skäl för många fått representera de sämsta sidorna i den samhälleliga utveckling som skett un-der de senaste decennierna. !" är avlägset men ändå för närvarande i beslutsfattandet, dess byråkrati är ofattbar även för dem som arbetar inom unionen och jordbruksstöden går ändå bara till Nalle Wahlroos. Det låga valdeltagandet uttrycker snarare en brist på förtroende än en brist på kunskap.

EUROPAPARLAMENTSVALET HANDLAR inte om att försvara en dåligt fungerande union. Valet handlar om den politik som förs inom !", och om nödvändigheten av att helt ändra kurs för den. I valet måste vi tala om den skamlöst fräcka politik som den europeis-ka högern under de senaste åren bedrivit på bekostnad av folket runtom i Europa. Vi måste lyfta fram hur finansspekulanter och banksektorn skapade den kris alla nu tvingas betala för, samt hur valutaunionens strukturella fel innebär att medlemsstater-

na saknar centrala verktyg för att göra eko-nomisk politik.

I samband med valet måste vi tala om hur nedskärningarna förstör Europa. 400 000 spanska familjer har blivit vräkta ur sina hem sedan bostadsbubblan sprack, och allt färre har i Grekland längre tillgång till hälsovård. I Aten har flera personer dött av förgiftning efter att de försökt spara pengar genom att bränna avfall för att värma sina lägenheter. Samtidigt har miljarder använts för att stöda de europeiska bankerna och fortfarande försvinner mer pengar varje år till skatteparadis än vad !":s medlemsstater lägger ner på all hälsovårdsservice.

VÄNSTERN BÖR SE EU som en central arena för politik, där det för tillfället förs en otroligt hård och viktig kamp gällande alla europé-ers framtid. Oberoende om man själv stö-der ett utträde ur unionen eller om man vill förnya hela institutionen från grunden, är vår uppgift i detta val att mobilisera folk mot den ekonomiska politik som högern för. Samtidigt bör vänstern påvisa hur !" både är möjligt och oumbärligt att utnyttja för att göra socialistisk politik.

Vänstern har traditionellt förstått bety-delsen av internationell organisering för att åstadkomma såväl rödgrön miljö- som ekonomisk politik. I den situation vi nu är i är detta viktigare än någonsin. Därför ses vi i valbåsen!

LI ANDERSSONSkribenten är ordförande för Vänsterunga, stadsfullmäktigeledamot och kandidat i EU-valet.

EUROVAALIEN ÄÄNESTYSPÄIVÄN lähestyessä yleistyvät myös puheet äänestämisestä. Äänestysprosentti viime vaaleissa oli Suomessa 40,3 % ja !":ssa se on laskenut tasaisesti koko unionin olemassaolon ajan.

Kansalaisjärjestöjä ja koulutuslaitoksia parjataan, kun ne eivät riittävästi innosta nuoria äänestämään ja media toistaa vanhaa voivottelua kansalaisten ym-märtämättömyydestä.

Äänestysinnokkuudesta huolissaan olevien kan-nattaisi kuitenkin lopettaa moralisointi ja keskittyä politiikkaan. Kurkkudirektiivien, työehtojen pol-kemisen ja pääoman vapaan liikkuvuuden unioni edustaa, syystäkin, monille viime vuosikymmenten yhteiskuntakehityksen huonoimpia puolia. !" on kaukainen, mutta silti liiankin läsnä päätöksen-teossa, sen byrokratia on käsittämätön jopa siellä työskenteleville, sen jäsenmaat käyvät vero- sekä palkkakilpailua keskenään ja maataloustuetkin me-nevät Nalle Wahlroosille. Äänestysprosentti kieliikin enemmän luottamuksen puutteesta kuin ymmärtä-mättömyydestä.

EUROVAALEISSA EI ole kyse huonosti toimivan insti-tuution puolustamisesta. Kyse on unionin puitteis-sa tehtävästä politiikasta ja sen muuttamisen vält-tämättömyydestä. Vaaleissa on puhuttava siitä, että eurooppalainen oikeisto on onnistunut viime vuosi-na tekemään häikäilemättömän röyhkeää politiikkaa kansalaisten kustannuksella.

Vaaleissa on nostettava esiin keinottelijoiden ja pankkisektorin aiheuttama kriisi sekä rahaliiton va-luviat, jotka rajaavat valtioilta pois keskeiset raha- ja talouspoliittiset vaikutuskeinot.

Vaalien alla pitää puhua siitä, että talouskuri tu-hoaa Euroopan. 400 000 espanjalaista perhettä on häädetty asunnoistaan talouskuplan puhjettua, ja Kreikassa yhä harvempi pääsee enää terveydenhoi-toon. Ateenassa ihmisiä on kuollut myrkytyksiin, kun lämmityksestä on yritetty säästää rahaa polt-tamalla jätteitä asunnoissa. Samaan aikaan pank-keja on tuettu miljardisummilla ja veronkiertoon häviää edelleen vuositasolla enemmän rahaa kuin mitä !":n jäsenmaat yhteen laskettuna panostavat terveyspalveluihin.

VASEMMISTON PITÄÄ nähdä !" politiikan tekemisen areenana, jossa käydään erittäin kovaa ja tärkeää kamppailua maanosamme ja ihmisten perusoikeuk-sien tulevaisuudesta.

Riippumatta siitä, kannattaako eroa koko unio-nista vai haluaako uudistaa sitä perinpohjaisesti, on meidän tehtävämme näissä vaaleissa saada ih-misiä liikkeelle oikeiston harjoittamaa talouskuri-politiikkaa vastaan. Samanaikaisesti vasemmiston pitää osoittaa, että !":ta on mahdollista ja myös vält-tämätöntä hyödyntää vasemmistolaisen politiikan teossa. Vasemmisto on perinteisesti ymmärtänyt kansainvälisen järjestäytymisen merkityksen niin vasemmistolaisen talous- kuin ympäristöpolitiikan aikaansaamiseksi.

Tässä tilanteessa se on tärkeämpää kuin koskaan. Vaaliuurnilla nähdään!

Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja, kunnallispoliitikko ja eurovaaliehdokas

Ei se instituutio, vaan se politiikka

LI ANDERSSON

PÄÄKIRJOITUSDet handlar inte om institutioner, utan om den politik som förs

1/2014

”TIUKKA TALOUSKURI vain syventää kriisiä. Eurooppaan tarvitaan paremminkin valtavia investointeja. 30-luvun New Deal -ohjelmasta on paljon opittavaa. On pelastettava ihmisiä, ei pankkeja.” Pia Lohikoski s. 16

Ehdokkaat EU:sta”VAIN KRIITTISYYS mahdollistaa taloudellisen tasa-arvon edistämisen. Euroopasta pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisempi.” Kari Uotila s. 5

”EU ON ENNEN KAIKKEA pääoman ja rahaeliitin projekti. Se on tuonut yksityistämistä, kilpailuttamista ja ulkoistamista mm. julkisiin palveluihin, joita revitään auki markkinavoimille. Onko sosiaalinen Eurooppa pelkkää utopiaa, ja raha ainoa joka hallitsee?” Antero Eerola s. 6

”IHMISET PITÄÄ SAADA liikkeelle oikeiston talouskuripolitiikkaa vastaan.” Li Andersson s. 10

”ON DEMOKRATISOITAVA globalisaatiota, jotta voisimme olla vapaampia, tasa-arvoisempia ja autonomisempia kaikkialla.” Heikki Patomäki s. 12

3

Tähän mennessä tapahtunutTAMMIKUU 2011

Ensimmäinen Guggenheim-esitys. Museo tulisi Katajanokalle Kanavaterminaalin paikalle. Rakenta-minen maksaisi kaupungille noin 130 miljoonaa. Li-säksi kaupunki tukisi museota noin 6,8 miljoonalla vuodessa, minkä päälle noin 1,3 miljoonan vuotuinen lisenssimaksu säätiölle. Helsingin taidemuseo osaksi Guggenheimia.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ilmoitti, että valtio ei osallistu rakennuskustannuksiin.

TOUKOKUU 2012 Esitys kaatui kaupunginhallituksessa 2.5.2012 äänin

8–7. Hanketta vastustivat Vasemmistoliitto, SDP, perussuomalaiset ja osa vihreistä.

TOUKOKUU 2013 Guggenheim-säätiö palkkasi hanketta lobbaamaan

viestintä- ja PR-toimisto Miltton Groupin.

SYYSKUU 2013 Säätiön uusi ehdotus. Museon paikka nyt Etelä-

ranta. Arkkitehtuurikilpailu yksityisin varoin. Kau-punginmuseo ei enää osaksi Guggenheimia. Muuten ehdot lähes entiset.

JOULUKUU 2013 Kiinteistölautakunta hylkäsi museon tonttivarauk-

sen.

TAMMIKUU 2014 13. tammikuuta 2014 kaupunginhallitus hyväksyi

äänestyksen jälkeen tontin varaamisen arkkitehtuuri-kilpailua varten. Vihreät äänestivät nyt puolesta, SDP, Vasemmisto ja perussuomalaiset vastaan.

14. tammikuuta paljastui, että vaikka säätiö oli il-moittanut rahoittavansa kilpailun, se olikin hakenut valtiolta 800 000 euron avustusta arkkitehtuurikil-pailua varten. Nousseen kohun jälkeen säätiö perui avustushakemuksensa.

Yhä selkeämmin paljastuu, että varakkaan Guggen-heim-säätiön tarkoitus on päästä kiinni verovaroihin: se saisi jatkuvan, suuren ja turvallisen tuoton, kaupunki maksaisi ja kantaisi riskit. Vasemmistoliitto ei hyväksy verotulojen käyttämistä yksityisen ulkomaisen säätiön ylläpitoon ja rikastuttamiseen – ne rahat tarvitaan laadukkaisiin palveluihin asukkaille. Museota Vasem-misto ei vastusta, jos se rakennetaan ja ylläpidetään täysin yksityisin varoin.

TEKSTI OTSO KANTOKORPI

New Yorkin Guggenheim kuuluu taidemuseoiden kermaan. Siellä järjeste-tään merkittäviä ja laaduk-

kaita näyttelyitä. Ihan huippu se ei ole: viime vuoden kävijämäärissä se oli 1,18 miljoonalla kävijällään maail-man museoista sijalla 47.

Suomalaisen kulttuurielämän kannalta oleellisempaa on kuitenkin se, minkälaista henkeä me kaipaam-me ja mitä viestejä tulevaisuuden toi-veista haluamme antaa. Juuri Gug-genheim edustaa sellaista elitismiä taide-elämässä, jota minun on mah-doton kaivata.

Ei tarvitse kuin katsoa Solomon R. Guggenheimin säätiön hallitus-ta: joukko miljonäärejä, joiden lah-joitusvaroin toiminta mahdollis-tuu. Osa valinnoista on ollut varsin kyseenalaisia, ja ne ovat johtaneet hiljaiseen eroon: esimerkkeinä Ve-näjän mafiakuvioihin sotkeutunut kiinteistömoguli Janna Bullock ja #$%:n kanssa hakauksissa ollut, kon-kurssin tehnyt hedgerahastosijoittaja David Ganek.

Hallitustyypit tuppaavat olemaan taiteenkeräilijöitä. Lahjoituksista kiitokseksi saa ison näyttelyn, joka mogulin kokoelmista järjestetään. Näin kävi esimerkiksi kreikkalaisel-le bisnesmiljonääri Dimitri Daskalo-poulosille, joka istuu Guggenheimin säätiön hallituksessa ja jonka kokoel-mista järjestettiin laaja näyttely Bil-baossa vuonna 2011. Ihan varmasti sielläkin oli hyvää taidetta, mutta en haluaisi nähdä näyttelyitä sillä perus-teella, että teokset omistaa joku hen-kilö. Mieluummin haluaisin nähdä ammattitaidolla kuratoituja näytte-lyitä haastavista ja innovatiivisista teemoista.

ON TÄTÄ MENOA Suomessakin nähty – tai pateettisia yrityksiä sellaiseen suuntaan. Mitä muuta edusti Kias-man entisen johtajan Berndt Arellin aikaansaannos, vuoden 2010 ”pää-näyttely” Cream, jossa esiteltiin jälki-jättöisesti 1990-luvulla rikkaiden ke-räilijöiden suosioon noussutta nuor-ta brittitaidetta niiden etelähelsinki-läisten rikkaiden kokoelmista, jotka olivat tästä hypestä joitain rippeitä hankkineet? Näyttely ei jättänyt mi-tään jälkiä Suomen taide-elämään.

Rahan valta taiteessa on lisäänty-nyt koko 2000-luvun ajan. Juuri tä-män takia Art Reviewin viime vuoden Power 100 -listan ykkössijaa pitää Qatarin kuningashuoneen taidehan-kinnoista vastaava Shaykha Al-Ma-yassa Al-Thani. Ja juuri tämän takia Guggenheim rakentaa museota Abu Dhabiin: siis sen takia, että Dubai ja Qatar käyvät epätoivoista kilpajuok-sua siitä, kumpi ostaa itsensä maail-mankartalle taiteen avulla, urheilulla kun se ei oikein ole onnistunut.

Kun ollaan turvallisesti Yhdysval-tain ulkopuolella, meno on myös aika kyynistä. The Guardian rapor-toi viimeksi joulukuussa Abu Dha-bin rakennustyömaiden ongelmista: pakkotyöstä, riistosta ja kelvottomis-ta oloista.

TÄMÄN TAKIA Guggenheim haluaa Hel-sinkiin. He tajuavat, että samalla kun osa suomalaista haluaa oman palan-

sa elitismin kakusta, ovat he sen ver-ran naiiveja, että ovat myös valmiita maksamaan, tai sen verran ovelia, että se voi onnistua jopa veronmak-sajien rahoilla.

Venäjälle Guggenheim ei uskalla mennä, pelkästään lainsäädännöl-listen ongelmien takia. Lähelle he pääsevät Helsingin kautta. Lähelle oligarkkien rahoja, joita he hamua-vat. Muiltakin kuin Vladimir Pota-ninilta (arvo 14,3 miljardia dollaria), joka jo istuu Guggenheimin hallituk-sessa – ja omistaa muuten Harjaval-lan nikkelitehtaan. On meillä tarjota myös Gennadi Timt!enko (arvo 14,1 miljardia), jolla on Suomen passi ja kulttuuriharrastuksia.

TÄMÄNKALTAISTA kulttuuripoliittista tulevaisuuttako me haluamme? Si-tä, että meidän pikkurikkaillemme tarjotaan hallituspaikkoja, verkostoi-tumiskeinoja gaalailtoineen ja kivoi-ne Venetsian matkoineen, ja näyt-telyitä kivoista pikku kokoelmista, jotka muistuttavat etäisesti oikein rikkaiden keskenään identtisiä isoja kokoel mia?

Josko kuitenkin satsaisimme re-surssimme laadukkaaseen taitee-seen ilman rahan, vallan ja turha-maisuuden kuorrutusta: siihen, että taide kuuluu kaikille, myös sille 99 prosentille, muutenkin kuin vain höynäytetyn veronmaksajan roolis-sa?

Guggenheimin yhteydessä on puhuttu lähinnä turismista

ja arkkitehtuurista – ja kunnallispoliittista lehmänkaupoista.

Taiteesta ja kulttuuripolitiikasta ei ole puhuttu, vaikka kyse on

taidemuseosta.

elitismi ja taide

UGGENHEI

M,

4

TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA!LEHTO

Egypti, Moskova, Libya, Joensuu, Helsinki. Nefertiti Malatyn elämän tärkeitä paikkoja.

Egypti näkyy jo etunimestä: Ne-fertiti oli faarao Ekhnatonin – joka Hectorin laulun sanoin ”rakastui aurinkoon” – puoliso. Egypti on isän synnyinmaa.

”Nuorena en pitänyt nimestä. Nyt olen alkanut ajatella toisin. Kavereil-le ja työpaikalla olen Titi.”

Moskovassa isä tapasi suomalai-sen äidin. Lapsena Nefertiti asui Li-byassa, jonka olojen vaarallisuuden takia perhe muutti Suomeen ja Jo-ensuuhun, missä hän varttui nuo-ruutensa.

”Joensuu ei ollut ehkä maailman avarakatseisin paikka 90-luvulla. Siellä minua myös kiusattiin synty-peräni takia”, ruskeasilmäinen, tum-

Nefertiti ja rakas Eemil-koira.

Työpsykologi Nefertiti Malaty korostaa, miten tärkeä ensimmäinen työpaikka on nuoren koko elämälle.

lussa on ollut vaikeuksia, eikä nuori ole juurikaan saanut onnistumisen kokemuksia, hän hakee koulun jäl-keen jonnekin ja jättää kesken. Al-kaa vieraantuminen yhteiskunnasta. Päivät ja yöt täyttää usein netti. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmat uhkaavat toimetonta. Muutama vuo-si kotona tekemättä mitään ei vält-tämättä aikuiselle ole yhtä tuhoisaa kuin nuorelle”, Titi toteaa.

”Huono-osaisuuden periytymistä näkee paljon. Jos vanhemmat jou-tuivat työttömiksi 90-luvun laman takia, heidän lapsillaan ei ehkä ole sellaista positiivista mallia elämässä pärjäämisestä, mikä tarvitaan.”

90-luvun päättäjien, kuten Esko Ahon ja Iiro Viinasen, toimintaa tu-leekin arvioida tästä näkökulmasta. Jäljet ovat pelottavia.

Kuitenkin myös tämän päivän yritysmaailmassa olisi paljon kor-jaamista. Nefertiti puhuu varsinkin nuorten työllistämisen tärkeydestä.

”Toivoisin, että työnantajat olisivat kiinnostuneempia palkkatuesta ja oppisopimuksesta sekä myös käyt-täisivät niitä. Moni nuori on jäänyt tyhjän päälle harjoittelun jälkeen, vaikka yhteiskunnalla on monia tu-kia tarjolla yrityksille. Onneksi tilan-ne on hieman parantunut uuden lain myötä.

”Painotan, miten hirveän tärkeä ensimmäinen työpaikka nuorelle on. On paljon nuoria, joilla ei ole päivää-kään työkokemusta, eikä siitä juuri edes toivoa.”

”On helppo kuvitella, millä tasolla nuoren motivaatio on, kun hän tie-tää, että odotettavissa työkokeilun jälkeen on vain työttömyys, ja sama kierre vain jatkuu. Se on selkeä vies-ti, että et ole minkään arvoinen.”

Titi sanoo, että monella nuorella työelämän pelisäännöt ovat aika ta-valla vielä hakusessa.

”Koetamme korostaa nuorille am-matillisen koulutuksen tärkeyttä, sil-lä ilman sitä ei tässä yhteiskunnas-sa pärjää. Aina ei ole helppo saada nuorta ymmärtämään sen merki-tystä, eikä kaikille sovi perinteinen opiskelutyyli. Nuori on jo saattanut ottaa opintolainaa, joutunut sitten työttömäksi ja usko työllistymiseen on mennyt. Kuka haluaisi silloin ot-taa uutta opintolainaa uuteen koulu-tukseen?”

ITSENSÄ NÄKÖISTÄ ELÄMÄÄNefertiti on tällä hetkellä yksineläjä. Hän kuuluu Suomen Yksinelävät ja Vapaaehtoisesti lapsettomat -yhdis-tyksiin.

”Mahdollisuuksia perheen perus-tamiseen olisi kyllä ollut ja olen ollut kihloissakin, mutta biologinen kello ei vaan ole pärähtänyt soimaan mi-nulle”, hän naurahtaa.

”Ei kaikkien tarvitse perustaa per-hettä. Kannatan sitä, että pitää voida elää itsensä näköistä elämää.”

”Monelle meistä lemmikit saatta-vat olla hyvin tärkeitä. Minulla on koira, mutta se on kuitenkin eläin, ei lapsen korvike.”

”Arjessani on paljon sisältöä. Ra-kastan tanssimista, musiikkia, eloku-via, kirjoittamista.”

”En nuorena ollut laisinkaan kiin-nostunut politiikasta, vaikka olinkin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Havahduin työni kautta: myös minun pitää tehdä jotakin, että asiat tulisivat paremmiksi. Va-semmiston arvot tuntuivat omilta. Varmaan siihen on vaikuttanut myös se, että äitini on aika vasemmisto-henkinen.”

makulmainen Titi kertoo.Helsinki on hänelle opiskelun ja

työskentelyn kaupunki. ”Täällä olen asunut puolet nyt 36-vuotisesta elä-mästäni.”

”Ammatinvalinta ei ollut minul-le, kuten suurelle osalle nuorista, aivan yksinkertainen juttu. Haavei-lin toimittajan ammatista, mutta en päässyt opiskelemaan sitä. Sitten hain uskontotiedettä opiskelemaan – näin tapahtuu, kun nuori ei tiedä, mitä haluaa. Varasuunnitelmana oli sihteeriopisto. Jo ensimmäisenä päi-vänä tajusin, että olen niin väärässä paikassa kuin voin olla. Arvostan sitä koulutusta, mutta se ei ollut minun juttuni. Pääsin opiskelemaan psy-kologiaa Helsinkiin, ja löysin oman alani.”

NUORILLE TYÖTÄValmistuttuaan Titi sai heti työ-paikan työvoimatoimistosta. Parin

vuoden päästä hän vaihtoi Työvoi-man palvelukeskukseen. Sekin on oikeas taan ”työkkäri”, mutta siellä &!-toimisto, sosiaalitoimi, terveys-toimi ja Kela toimivat saman katon alla yhteistyössä. Järjestelmä on tu-lossa lakisääteiseksi ja on käytössä jo useissa kaupungeissa, Helsingin lisäksi muun muassa Espoossa ja Vantaalla.

”Teemme moniammatillista tiimi-työtä. Monet asiakkaistamme ovat pitkäaikaistyöttömiä. He tarvitsevat tuetumpaa palvelua.

Titi työskentelee nuorten tiimissä, jonka asiakkaat ovat alle 25-vuotiai-ta. Hänellä on arjen näköala nuor-ten elämään ja vaikeuksiin tämän hetken Suomessa.

”Aika harvalla meidän asiakkaista on ammatillista koulutuspohjaa tai edes minkäänlaista kokemusta työ-elämästä. Keskeytyneitä opintoja on paljon. Jos nuoren elämänkuvio on mennyt sillä tavalla, että jo peruskou-

SE TÄRKEÄENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

”SITTEN HAIN USKONTOTIEDETTÄ OPISKELEMAAN " NÄIN TAPAHTUU, KUN NUORI EI TIEDÄ, MITÄ HALUAA.”

5

EUROVAALI! EHDOKAS

Kari Uotila s. 1955, kansan-

edustaja, levyseppä, Espoo

Naimisissa, aikui-nen poika

Kansanedustaja 1995– 2007, 2008 , Uudenmaan vaalipiiri

Eduskunnan suuren valiokun-nan jäsen/varajäsen 1996–1999, 2000, 2002–2007, 2008–2011, tällä hetkellä mm. valtio-varainvaliokunnassa ja verojaostossa

Espoon kaupun-ginvaltuuston jäsen 1992

Eduskunnan mies-verkoston ja Vasem-mistoliiton miespo-liittisen työryhmän puheenjohtajuus

Vasemmistonais-ten Pro feminismi -palkinto 2009

www.kariuotila.fi

TEKSTI PIRKKO KOTILA KUVA MIKKO T. HELMINEN

Espoon Olarissa asuva kansan-edustaja, tasa-arvovaikuttaja ja urheilumies Kari Uotila on toiminut kansanedustajana 17

vuotta. Eurooppa-valiokunnaksi kut-sutussa suuressa valiokunnassa hän on ollut jäsenenä 12 vuotta.

”Kun ajattelen tätä parlamenttiko-kemustani, on hassua, että minulta tullaan kysymään, onko proletaari-taustainen ehdokas uskottava !"-edustajaksi. Tai että mitä sinä sinne, kun et osaa niitä kieliäkään.”

Uotila kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan työläistaustaiset äänestävät mielellään koulutettua ihmistä, jo-hon he haluavat samastua. Toisaalta akateemiset saattavat äänestää myös duunaria.

Kolme uusmaalaista kansanedus-tajaa, jo eduskunnan jättäneet Klaus Hellberg (sd), Minna Karhunen (kok) sekä Kari Uotila aloittivat 1990-luvun lopulla harmaan talouden vastaisen kamppailun.

”On mielenkiintoista, miten ko-koomus, keskusta ja rkp tulevat suh-

tautumaan niin sanottuun verosuun-nitteluun. Käyvätkö ne kavereidensa kimppuun?” Uotila pohtii.

”Olen verrannut verokikkailua do-pingiin. Kun olemme saavuttaneet jonkin edistysaskeleen, veronkiertä-jät ovat jo keksineet uuden tempun. Mutta aggressiiviseen verosuunnit-teluun (voittojen vientiin veroparatii-seihin) on havahduttu myös Euroo-pan tasolla.”

Vaikka jotkut vasemmistolaiset kritikoivat syvenevää !"-yhteistyötä, veroparatiisien suitsimisessa laaja eurooppalainen yhteistyö on Uotilan mukaan välttämätöntä.

TYÖTÄ, TASA!ARVOA, TURVALLISUUTTA”Olen !"-kriittinen, mutta euroop-pamyönteinen. Vain kriittisyys mah-dollistaa taloudellisen tasa-arvon edistämisen. Euroopasta pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisempi”, Uotila sanoo.

”Monet sanovat, että tämä pohjois-mainen malli ei enää toimi. Ja kui-tenkin muualla Euroopassa monet katsovat meitä ylöspäin, pitävät hy-vinvointivaltiota tavoitteenaan.”

Uotila on huolissaan tuloerojen

kasvusta Euroopassa. Hän vastustaa kaikkea ghettoutumista ja ajatusta rikkaiden asuinalueista, joita ympä-röivät vartioidut muurit.

”Euroopan unioni on helppo tor-jua ajatuksista, koska se on hämärä organisaatio jossain kaukana. Ää-nestäjien kannattaa kuitenkin ym-märtää, että päätökset ovat ihmisten, poliitikkojen, tekemiä. Ilman omaa edustajaa emme ole saaneet kaikkea tietoa suoraan. Kun saamme vaaleis-sa läpi oman edustajamme tai kaksi, kontaktimme ovat taas suorat.”

OIKEUS OMAAN KIELEEN JA MIELEENUotila haluaa huolehtia pienten kiel-ten, kuten suomen ja ruotsin, ase-masta !":ssa.

”Kieli ei ole vain kommunikaation väline, vaan osa identiteettiämme. En halua, että valtakieliä käytetään vallan välineinä.”

Uotila on varma, että Turkki pää-see jossain vaiheessa !":n täysjäse-neksi. Kurdien asema Turkissa tie-tysti puhuttaa.

”Romania ja Bulgariakin esittivät itsestään kiillotetun kuvan jäsenneu-vottelujensa aikana. Ne eivät ole vie-

Reilun pelin mies haluaa EU-vaikuttajaksi”Olen monet vuodet toiminut kuntapolitiikassa, järjestöissä ja valtakunnan politiikassa. Nyt haluan tarjota osaamistani myös Euroopan parlamenttiin”, Kari Uotila sanoo.

läkään turvanneet romanien oikeuk-sia tasa-arvoiseen elämään.”

UOTILA JA UGANDAN HOMOTKun Kari Uotila valmistautui Parla-menttienvälisen liiton %'":n Ugan-dan-vierailuun keväällä 2012, hän kiinnitti huomiota maassa valmistel-tuun lakiehdotukseen langettaa kuo-lemantuomio homoseksuaaleille.

Uotila oli yhteydessä ruotsalaisiin kollegoihinsa. Lopulta koko Euroo-pan unionin parlamentaarikkoryh-mä ilmaisi Kampalassa vastalau-seensa.

”Kuulimme vain huonoja selityk-siä.” Ugandassa esitetään tällä het-kellä homoille ”vain” elinkautista tuomiota.

Kari Uotila on pitkään työsken-nellyt tasa-arvokysymyksissä myös Suomessa. Hän on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tanen miesjaos-ton puheenjohtaja.

Eurovaalien kampanjointi on kal-lista. Uotila sanoo, ettei hänellä ole hankkeeseen suuria varoja, mutta hän toivoo tukea puolueen lahjoitus-tilin kautta. Tukiryhmään hän toivoo paria–kolmeasataa ihmistä.

”Tärkeintä on, että aktiiveja asuu eri alueilla ja että heitä tulee erilai-sista piireistä. ()*:n lisäksi toivon tuekseni ammattijärjestöväkeä myös (&&*:sta ja Akavasta.”

Espoolainen kansanedustaja Kari Uotila on profiloitunut tasa-arvon puolestapuhujana ja harmaan talouden vastaisena taistelijana.

6

kausimaksujen palauttamista lukioi-hin, ammattikouluihin ja korkeakou-luihin. Sitä vastaan järjestettiin val-takunnallinen opiskelijalakko, johon myös lukiolaiset osallistuivat. Lakon lehdistökeskus sijaitsi koulumme Norssin opettajainhuoneessa. Nors-sin opettajat suhtautuivat lakkoon myönteisesti, olisivathan leikkaukset koskeneet myös heitä. Saimme kym-meniä tuhansia lukiolaisia mukaan. En tiedä johtuiko lakosta vai mistä, mutta hallitus perui suunnitelman-sa.”

Politiikka vei nuoren miehen mu-kanaan. Hänestä tuli Ei-!":lle -kan-salaisliikkeen nuorisovastaava. Sivii-lipalveluksen hän suoritti ympäristö-ministeriössä esinaisenaan ministeri Sirpa Pietikäinen, joka vuoden 1995 vaalien jälkeen vaihtui Pekka Haa-vistoksi. Seuraavana vuonna kutsui Viro ja Tarton yliopisto.

1997 eduskunnassa käynnistyi avustajajärjestelmä. Eerolasta tu-li kansanedustaja Jaakko Laakson avustaja. Hän oli jos ei ensimmäi-nen, ainakin ensimmäisiä eduskun-ta-avustajia. ”Vuodessa tuli nähtyä ja opittua aika lailla.”

Seuraavat kolme vuotta menivät Hymy-lehden toimitussihteerinä. Toimittajan ura oli auennut.

POLITIIKAN TOIMITTAJAKSI JA MOSKOVAANVuosituhannen vaihteen tienoilla Eerola vaihtoi Kansan Uutisiin politii-kan toimittajaksi. Kotimaan ja edus-

kunnan ohella hän seurasi muun muassa !"-politiikkaa sekä Suomen lähialueiden tapahtumia. Tätä työtä kesti seitsemän vuotta.

Jo yläasteella hän oli lukenut toise-na +-kielenä venäjää. Virossa opiskel-lessa venäjä aktivoitui. ”Tutustuin Vi-ron venäläisiin ja heidän yhteiskun-nallinen todellisuutensa avautui.”

”Olen kiitollinen siitä, että osaan kieltä sujuvasti ja pystyn keskustele-maan kaikesta politiikasta venäjäksi. Se on avannut ei vain suuren naapu-rin, vaan koko entisen Neuvostolii-ton alueen, johon kuuluvat Keski-Aa-sia, Kaukasus, Ukraina, Valko-Venä-jä, Baltian maat… Niiden tapahtumia on vaikea syvemmin ymmärtää, ellei itse osaa venäjää.”

Vuonna 2008 Yle etsi toimittajaa Moskovaan. Eerola sai paikan.

TOINEN TAISTELU”Silloinen valtiovarainministeri Jyr-ki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Hä-kämies arvostelivat vuonna 2010 ko-vin sanoin Venäjää. Normaalina toi-mittajareaktiona kysyin vastapuolel-ta, mitä mieltä he olivat arvostelusta. Luontevin vastaaja oli duuman ulko-asiainvaliokunnan puheenjohtaja.”

Yle mainosti haastattelua netti-sivuillaan näin:

”Johtavien kokoomusministerei-den arviot Venäjän heikosta suur-valta-asemasta herättävät hämmen-nystä Moskovassa. Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohta-ja Konstantin Kosatshov ihmettelee kokoomuksen ykkösketjun tarvetta esiintyä asiassa.”

Eerolalle Kosatshov sanoi myös ottavansa asian puheeksi, kun Katai-

nen seuraavalla viikolla tulisi Mos-kovaan.

Vähän tämän jälkeen Eerola mat-kusti Helsinkiin uudistamaan työso-pimuksensa Ylen kanssa. Yllättäen Ylen johto ilmoitti, ettei ”edellytyksiä sopimuksen jatkamiseen ole”. Julki-suudessa alkoi mökä siitä, painostiko kokoomus Yleä antamaan Eerolalle potkut.

EDESSÄ EU!VAALITEduskuntavaaleissa 2011 Eerola oli ehdokkaana Uudellamaalla. Hän keräsi ensikertalaisena, vaalipiirissä jossa ei ollut aiemmin asunut, hyvät noin 2 500 ääntä. Vasemmistoliiton mentyä hallitukseen Paavo Arhinmä-ki poimi hänet tiimiinsä, joten työ-paikka on taas eduskunta.

Nyt ovat edessä !"-parlamentti-vaalit.

Mitä hyvää !" on tuonut Suomel-le? Näyttää kuin Eerola irvistäisi, mutta erittäin hallitusti käyttäytyvä-nä hän sanoo: ”Ehkä ihmisten hel-pompi liikkuvuus… Jätän kehumisen kuitenkin !"-uskovaisille.”

Entä huonot? ”!" on ennen kaik-kea pääoman ja rahaeliitin projekti. Se on tuonut yksityistämistä, kilpai-luttamista ja ulkoistamista muun muassa julkisiin palveluihin. Niitä revitään auki markkinavoimille. Pi-tää kysyä, onko sosiaalinen Euroop-pa pelkkää utopiaa, ja raha ainoa joka hallitsee?”

”Toinen paha on epädemokraat-tinen vallan keskittäminen !"-ko-missiolle ja suurille maille. Pienten valtioiden, kuten Suomen, vaikutus-valta on vähäinen. Myös eurokriisin hallinnointi on !":ssa tapahtunut pitkälti markkinoiden ehdoilla.”

EU-kriitikko vasemmaltaMiten Kaivopuiston kundista voi tulla vasemmistoaktivisti? ”Ei se ole ollenkaan tavatonta, eikä varsinkaan lapsuudessani 1970-luvulla”, Antero Eerola sanoo.

TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA!LEHTO

A ntero Eerolan, 39, lapsuu-denkoti sijaitsi Helsingin varsin porvarillisessa kau-punginosassa. Koti oli aka-

teeminen ja keskiluokkainen mutta arvot edistyksellisiä ja vasemmisto-laisia.

”Lapsuuteni oli onnellinen. Olin päiväkodissa nimeltä Onnela”, hän vitsailee.

Antero pelasi jalkapalloa ja oli partiossa, mutta harrasti myös pia-nonsoittoa. ”Sellaisia keskiluokkaisia harrastuksia. Myöhemmin on kyllä tullut muitakin.”

Alakoulu Snellmanin ala-asteella Punavuoressa, yläaste ja lukio Nors-sissa Ratakadulla.

Yläasteella oppilaskunnan pu-heenjohtajaksi. Kirjoitti ahkerasti koulun lehteen. Lukiossa Eerolasta tuli Lukiolaisten Liiton lehden pää-toimittaja ja liiton varapuheenjohta-ja. Tuleva ammatti alkoi hahmottua.

”Auktoriteettien vastaisena halu-sin, että koulumaailmassa saataisiin aikaan nopeita, radikaaleja muutok-sia”, hän muistelee nyt.

ENSIMMÄINEN TAISTELUSuomi vaipui 1990-luvun alussa sy-vään lamaan. Hallitus teki massiivi-sia leikkauksia ja säästöjä myös kou-luihin.

”Porvarihallitus suunnitteli luku-

EUROVAALI! EHDOKAS

”EU:n suurimmat ongelmat juontuvat siitä, että se on rahaeliitin ja pääoman projekti, ei kansalaisten”, Antero Eerola sanoo.

Antero Eerola s. 1974, toimittaja,

kaupunginvaltuu-tettu

2001–2008 Kan-san Uutisten edus-kuntatoimittaja

2008–2010 Ylen Moskovan kirjeen-vaihtaja

2011 – Vasem-mistoliiton puheen-johtajan eduskunta-avustaja

Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ve-näjä, viro

7

PAPERITTOMILLA TARKOITETAAN ilman oleskelulupaa Suomes-sa oleskelevia ihmisiä, jotka ovat jääneet tänne esimerkik-si kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Lain mukaan heillä on oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon, mutta siitä on Helsingissä laskutettu heitä todellisten kustannusten mukaan. Kiireettömään terveydenhoitoon paperittomilla ei julkisissa palveluissa ole ollut mahdollisuutta.

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Hanna-Kaisa Siimes teki syksyllä 2012 aloitteen, että Helsinki selvittäisi, miten paperittomille siirtolaisille pystytään turvaamaan oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin. Myös vihreät tekivät valtuustossa samansuuntaisen ponsiesityksen.

SEKÄ VIRKAMIEHET että kokoomus ovat vastustaneet aloitetta tiukasti. Kevättalvella 2013 sosiaali- ja terveyslautakunta päätti punavihreän enemmistön äänin kannattaa aloitteen tavoitetta, mutta apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty teki kaupunginhallitukselle päinvastaisen esityksen. Kaupun-ginhallituksen enemmistö halusi järjestää paperittomien palvelut ja palautti asian lautakuntaan, jossa virkamiehet taas suosittivat nykykäytännön jatkamista. Koska virka-miesvalmistelu ei tarjonnut riittävää pohjaa konkreettisil-le toimenpiteille asian edistämiseksi, esitin lautakunnassa asian palauttamista uuteen valmisteluun. Asiantuntijoi-den tuella muotoilin esitykseeni listan asioista, jotka viras-ton tulisi selvittää, jotta ainakin lasten ja raskaana olevien naisten terveydenhuolto voitaisiin järjestää.

Halusin tällä tavoin ajaa paperittomien asiaa lautakun-nassa kolmesta syystä. Ensinnäkin monien muiden Eu-roopan maiden, kuten Ruotsin, esimerkki osoittaa, että terveyspalveluiden järjestäminen tälle ryhmälle on mah-dollista eikä ole esimerkiksi lisännyt laitonta maahan-muuttoa.

Toiseksi, paperittomat ovat usein köyhiä, hädänalaises-sa asemassa olevia ihmisiä. Ilman oleskelulupaa eläminen on niin hankalaa, että sitä tuskin kukaan tekee vapaaeh-toisesti. Syynä luvattomaan maassa oleskelemiseen voikin olla esimerkiksi pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta kotimaassa.

Kolmanneksi, jo kansainvälisten ihmisoikeussopimus-ten nojalla hoitoa täytyy terveyttä uhkaavissa tilanteissa saada. Erityisen vaikeaa on nähdä oikeutettuna lasten jättäminen hoidotta. Suomi on sitoutunut ,*:n lasten oikeuksien sopimukseen, joka vaatii terveydenhoidon ta-kaamista kaikille lapsille kansallisesta tai etnisestä alku-perästä riippumatta.

LOPPUSYKSYLLÄ "#$% lautakuntaan saatiin aiempaa huolel-lisempi selvitys palveluiden järjestämisen edellytyksistä. Sen pohjalta päätettiin, että kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon lisäksi jatkossa tarjotaan raskaana oleville ja neu-volaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut sa-maan hintaan kuin helsinkiläisille. Kokoomus alisti asian vielä kerran kaupunginhallitukseen esittäen lautakunnan päätöksen kumoamista. Tätä sen ei olisi kannattanut teh-dä: kaupunginhallituksen enemmistö päättikin laajentaa laajat terveyspalvelut kaikille alle 18-vuotiaille paperitto-mille lapsille. Olen tästä erittäin iloinen.

Tiellä kohti tasa-arvoista maailmaa päätös paperittomien terveyspalveluista on vain yksi askel, mutta monien Hel-singissä asuvien lasten terveen kehityksen ja tulevaisuu-den kannalta sillä voi olla ratkaiseva merkitys.

KOLUMNI ANNA VUORJOKI

Kunnallispolitiikan saavutuksia: Paperittomille terveyspalvelut Puistokulma tarjoaa

monipuolisia tiloja, tilaisuuksia ja ravintolapalvelujaTervetuloa nauttimaan kotiruoasta! Lounasravintola on avoinna ma–pe klo !–"#. Lounas klo "$–"%. Tilauksesta myös muina aikoina.

Iloinen juhlapalvelu tarjoaa edullisen vaihto-ehdon niille, jotka haluavat keskittyä juhliin.

Monipuoliset tilat soveltuvat erinomaisesti juhlien järjestämiseen. Tiloja on mahdollisuus vuokrata joustavasti, jopa &$$–%$$ hengelle, tilaisuuden luonteesta riippuen.

Talvikaudella sunnuntaisin ja tiistaisin Puisto-kulmassa järjestetään perinteisiä tansseja.

Ota rohkeasti yhteyttä, melkein kaikki on mahdollista!

Talkootie 4, 01350 Vantaapuh. 010 420 2620

www.puistokulma.fi

TI 18.2. JAZZERFAT, TBA, 0 !TI 4.3. MAISA TIKKA, TBA, 0 !TI 18.3. ESPIONNAGE, KATRI OIKARINEN, 0 !

Cafe Mascotista voit varata yksityiskäyttöösi kuusi eri aluetta!

MASCOTBAR&LOUNGENELJÄS LINJA 2, KALLIO

BILJARDIA, LIVEMUSAA, LAUTAPELEJÄ JA POKERIPÖYTIÄ 2 KERROKSESSA.

AVOINNA MA–SU 15–02

8

TEKSTI ANTERO EEROLA KUVA MIKKO T. HELMINEN

Vasemmistoliiton viime kesän puoluekokouksessa koettiin hie-noinen yllätys, kun lappilainen Marko Varajärvi nousi pitkältä ta-kamatkalta uudeksi puoluesihtee-riksi. Nyt runsaan puolen vuoden mentyä lappilainen maisterisjätkä on päässyt kiinni uusiin töihinsä etelän vallan kammareissa.

Draaman tajua Varajärvi osoit-ti jo heti valintansa jälkeen, sillä hän liitti kiitospuheeseensa pie-nen sipauksen amerikkalaishen-kistä kuorrutusta. Varajärvi kosi naisystäväänsä Outi Moilasta ja tämä sanoi kyllä.

”Mahdollisesti perheenlisäys-kin on suunnitelmissa, mutta joskus myöhemmin.”

Ainakin uudet tehtävät saivat heti lentävän lähdön. Jo pian va-linnan jälkeen Jyrki Katainen piti Kesärannassa perinteiset päämi-nisterin juhannusjuhlat hallitus-puolueille.

”Jännä oli, että siellä kaikki tun-sivat jo meikäläisen. (Valtiovarain-ministeri Jutta) Urpilainen näytti

peukkua ja kehui vaaleanpunaista paitaani. Se ei kuitenkaan ole aat-teeni väri”, Varajärvi hymyilee.

Juhlasta oli lyhyt ja karu matka arkeen, kun kuuma yrttiperuna putosi puolueen lautaselle. Uusi puoluesihteeri joutui heti kätte-lyssä ratkomaan kansanedustaja Jyrki Yrttiahon tapaus ta.

”Se tarkoitti katkeamatonta uu-tisten virtaa. Lähes koko ajan oli mikrofoni suussa. Vain viikkoa aiemmin oli leikannut kaikessa rauhassa nurmikkoa Kemissä”, Varajärvi kuvaa.

Lopulta asiaan kuitenkin löy-dettiin tilanteen rauhoittanut rat-kaisu.

KANSANLIIKKEEN TYÖJUHTAVapaa-ajan ongelmia ei juuri ole ollut, sillä Vasemmistoliitossa puoluesihteeri on kansanliikkeen työjuhta, jonka on oltava läsnä kentällä. Lisäksi ohjelmassa on ollut pitkä lista sidosryhmätapaa-misia.

”Olen tavannut lukuisia kansa-laisjärjestöjä esimerkiksi ilmaston ja ympäristön alalta sekä Akavan, (&&*:n ja tietysti ()*:n kenttää. Se on kuitenkin omaa perhettä.”

Varajärven mukaan työ on vas-tannut lähes täysin odotuksia.

”Outille tietysti iso kiitos siitä, että ei ole tarvinnut kokea oman-tunnon tuskia työn ja poissaolojen takia.”

Toiselle intohimolle – raudan nostamiselle penkistä – Varajärvi on kuitenkin raivannut tilaa. Puo-luesihteeriksi pyrkiessään hän sanoi harrastuksen olevan avuksi myös puolueen nostamisessa.

Tosin loppiaisena tuli käänne-kohta, kun salilla katkesivat oi-kean rintalihaksen jänteet olka-päästä.

”Rankka voimaharjoittelu päät-tyi tähän, mutta punttisalin jätän vasta sitten kun veri ei enää kierrä. Toivon pikaista paluuta sorvin ää-relle, mutta siitä päättää lääkäri.”

TOISTA KERTAA PUOLUESIHTEERINÄTaustallaan Varajärvellä on mo-nipuolinen työkokemus. Ennen puoluesihteerin pestiä Varajärvi ehti toimia noin kolme ja puoli vuotta Lapin liiton kehittämisjoh-tajana sekä Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton )*&:n työehtotoi-mitsijana. Tuntumaa eduskun-

Lapin maisterisjätkä siirtyi vallan kammareihinVasemmistoliiton uusi puoluesihteeri Marko Varajärvi sanoo järjestökentän olevan hänen tärkein työmaansa. ”Hyvin organisoitu on puoliksi tehty. Järjestön pitää olla kuin hyvin hyrisevä moottori”, lappilainen maisterismies kiteyttää.

TOISENLAINEN EUROOPPAON MAHDOLLINEN

Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Kansanedustaja

Kari Uotila Euroopan parlamenttiin

Tukitili FI25 1521 3000 0014 63

Viitenumero 71301

tiin

taan hän sai toimiessaan tätä en-nen kansanedustajien Unto Valp-paan ja Martti Korhosen avusta-jana.

”Tietyssä mielessä tässä on ol-lut looginen jatkumo. Edellinen työ on aina tukenut seuraavaa”, Varajärvi kelaa taaksepäin.

Osittain puoluesihteerin työ on kuin paluu vanhaan.

”Olenkin sanonut, että olen tois-ta kertaa puoluesihteerinä. Vuosi-na 2007–2010 olin toiminnan-johtajana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piireissä. Se oli puolue-sihteerin työtä alueellisesti.”

TYÖ, TOIMEENTULO JA OMAT SAAPPAATVarajärvi korostaa, että puoluesih-teerin keskeinen työmaa on järjes-

tökenttä.”Olen kentän ja puoluejohdon

välissä. Se tarkoittaa, että viestin pitää kulkea molempiin suun-tiin.”

Järjestötoiminnan kehittämi-sestä Varajärvellä on selkeä näke-mys.

”Hyvin organisoitu on puoliksi tehty. Järjestön pitää olla kuin hy-vin hyrisevä moottori. Vaikka sen laittaisi kesäksi lepäämään, siitä löytyy tehoa syksyllä.”

Kevään eurovaalien jälkeen seu-raava ponnistus ovat kevään 2015 eduskuntavaalit. Varajärvi koros-taa, että silloin suunnan pitää Va-semmistoliitossa olla ylöspäin.

”Paikkoja pitää saada vähintään 15. Jos nyt ei onnistuta, otan sen myös henkilökohtaisesti.”

Vaikka Varajärvi korostaa rooli-aan järjestökoneiston parissa, on puoluesihteeri aina myös poliitti-nen toimija.

”Minulla on kaksi poliittista tunnusta. Ensinnäkin vain työ luo hyvinvointia ja toimeentuloa. Toisaalta on rakennettava työn ja ympäristön liitto. Minulle punai-nen ja vihreä kulkevat rinnakkain. Mutta jos pitää valita, valitsen pu-naisen”, Varajärvi paaluttaa.

Erityisiä poliittisia esikuvia Va-rajärvi ei tunnusta.

”Viimeiset 20 vuotta olen löytä-nyt kaupasta sopivat kengät. Siksi ei ole toisten saappaissa tarvinnut kulkea.”

Marko Varajärvi sai konkreettisesti tuntea, mitä sanonta ”urheilija ei tervettä päivää näe” tarkoittaa.

KUUDESTI VUODESSAASIALLINEN JA RÄVÄKKÄ AIKAKAUSLEHTI

KULTTUURI JA YHTEISKUNTA YKSISSÄ KANSISSA

WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI

Taiteita ja sivistystä vasemmalta

Kolme seuraavaa numeroa nyt vain 16,90 e!*

Kaupan päälle uusin numero.!"#$%&@'%#!!%%(")"*'+!.,"

-. /00/ 123.* Kestotilaus, jatkuu normaalihintaisena (43 e / vuosi).

9

TEKSTI HENNA NIKKARI KUVA MIKKO T. HELMINEN

Espoolainen Jaana Wessman työskentelee lastenpsykiatri-aan erikoistuvana lääkärinä -,*(issä. Hänen perhee-

seensä kuuluvat mies, 3- ja 1,5-vuo-tiaat tyttäret ja kolme kissaa. Lisäksi Wessman on Espoon sosiaali- ja ter-veyslautakunnan jäsen sekä sen yk-silöasioiden jaoston puheenjohtaja.

Wessmanin kunnalliset luotta-mustehtävät vievät kokousten muo-dossa 3–4 iltaa kuukaudessa, ja sa-man verran iltoja kuluu kotona teh-tävien hommien kanssa. Muuhun harrastamiseen ei juuri jää aikaa.

”Pienten lasten työssäkäyvän van-hemman on kunnallispolitiikassa toimiessaan turha kuvitella voivansa harrastaa useita kertoja viikossa esi-merkiksi ohjattua liikuntaa.”

Tasapainoa Wessmanin elämään tuo tällä hetkellä lyhennetty työaika: hän tekee töitä 30 tuntia viikossa.

”Suosittelen sitä lämpimästi. Mei-tä kaikkia ei ole luotu kotiäideiksi tai -isiksi. Itsekin olen parempi van-hempi kun en ole sitä 24/7, enkä var-masti ole ainoa. Nyt pystyn töiden li-säksi viettämään kuitenkin ison osan iltapäivästä lasten kanssa.”

Wessman kiittelee uudistunutta hoitotukea, jota saavat alle 3-vuotiai-den ja ekaluokkalaisten vanhemmat. Hän laajentaisi tuen koskemaan alle 10-vuotiaiden vanhempia.

”Hoitotuki ei ole suurensuuri, mutta voi olla ratkaiseva tekijä työ-päivän lyhentämiselle.”

LASTEN ASEMA SUOMESSA YLEISESTI HYVÄSuomalaisia moititaan usein lapsiin kohdistuvasta vihamielisyydestä. Wessmanin mielestä lasten asema Suomessa kuitenkin on yleisesti hyvä.

”Meillä lapsille varmasti lässyte-tään bussissa vähemmän kuin Ete-lä-Euroopassa, mutta suomalainen yhteiskunta osoittaa välittämistä lapsista konkreettisilla tavoilla, kuten ilmaisin neuvolapalveluin ja maksut-tomalla peruskoululla.”

Parantamisen varaa perheidenkin kohdalla toki löytyy. Wessman pyr-kisi korjaamaan erityisesti köyhien lapsiperheiden asemaa.

”Suomessa on perheille ja lapsille paljon palveluja ja mahdollisuuksia, joista kaikkien tulisi päästä osallisek-si.”

Wessman harmittelee myös las-ten ja lapsiperheiden palveluiden sirpaloituneisuutta. Hän kertoo tör-

määvänsä työssään jatkuvasti tilan-teeseen, jossa yksinkertaisilla asioilla voitaisiin parantaa lasten hyvinvoin-tia. Hänen mielestään jo se, että joku kävisi kerran viikossa siivoamassa tai vahtisi joskus lapsia, antaisi vanhem-mille voimia keskittyä haastavaan ti-lanteeseen lapsensa kanssa. Tällaisia palveluita on kuitenkin käytännössä hankala saada.

”Jos hyvin toimeentuleva ihminen palkkaa viikkosiivoojan ja pyytää äi-tiään lastenvahdiksi, ajatellaan, että hän on menestynyt ja osaa taitavasti säädellä omaa jaksamistaan. Jos taas tukiverkostoa vailla oleva työtön yk-sinhuoltaja pyytää lastensuojelulta kodinhoitoapua ja tukiperhettä, kos-ka ei jaksa, ajatellaan herkästi, että hänen elämänhallinnassaan on jo-tain vialla.”

KUSTANNUSTEN TASAAMINEN AVAIN TASA!ARVOONSuomessa keskustellaan perheestä ja työnteosta Wessmanin mielestä tur-han mustavalkoisesti asetelmalla ko-tihoito vastaan päivähoito. Hän toi-voisi keskustelun kääntyvän siihen, kuinka lapsilla olisi kummassakin mahdollisimman hyvä ja turvallista olla.

”On päättäjien tehtävä varmistaa,

Lyhennetty työpäivä tuo helpotusta lapsiperheeseen

että päiväkodeissa on rauhallista, pie-net ryhmät, ja vanhemmilla mahdol-lisuus tehdä lyhyttä päivää.”

Hallitus hakee tasa-arvoisempaa vanhemmuutta muun muas sa ko-tihoidon tuen jakamisella vanhem-pien kesken. Wessman suhtautuu ehdotukseen hyvistä tarkoituksista huolimatta hieman epäluuloisesti.

”On epäselvää, kuinka tämä vai-kuttaa esimerkiksi yksinhuoltajien tai lapsia hoitavien isovanhempien asemaan.”

”6+6+6-malli on ehdoton suo-sikkini vanhemmuuden tasa-arvoa ajavista malleista”, Wessman toteaa. Vasemmistoliiton ajamassa mallissa vanhemmat voivat jakaa kolme kuu-den kuukauden pätkää keskenään. He voivat valita olla molemmat sa-maan aikaan kotona tai hoitaa lasta kotona mallin sallimat 1,5 vuotta.

Nuorten naisten tasa-arvo-ongel-maan vastaisi parhaiten Wessmanin mielestä hallituksen rakenneohjel-massa oleva vanhemmuuden kus-tannusten tasaaminen.

”Lapsia potentiaalisesti hankki-van naisen palkkaamisen ei tulisi olla työnantajalle sen suurempi riski kuin kenen tahansa muunkaan. Il-man tätä vanhemmuuden tasa-arvo ei voi toteutua.”

Lääkäri Jaana Wessmanin mielestä suomalainen yhteiskunta välittää lapsistaan, vaikkeivät ihmiset heille bussissa lässytäkään.

”Nuoren naisen palkkaaminen ei saisi olla työnantajalle riski”, Jaana Wessman sanoo.

”SUOMESSA KESKUSTELLAAN PERHEESTÄ JA TYÖNTEOSTA TURHAN MUSTAVALKOISESTI ASETELMALLA KOTIHOITO VASTAAN PÄIVÄHOITO.”

10

Kevään lopulla on eurovaalit. Nuorten mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ovat tunnetusti heikot: nuoria kuunnellaan, muttei kuulla.

Työnteon ja politiikan lisäksi Li, 26, opiskelee kansainvälistä oikeutta.

Li Andersson on Vasemmistonuor-ten puheenjohtaja, varakansan-edustaja, kunnallispoliitikko ja yksi näkyvimpiä nuoria mediassa. Hän uskoo sekä rakenteiden sisällä vai-kuttamiseen että siihen, mitä niiden ulkopuolella tehdään. Li haluaa ava-ta puoluetoimintaa enemmän ulos-päin.

”Turussa ollaan mietitty, mitä me voidaan olla kaikilla alueilla fyysi-sesti, ei vaan sitä, mitä puhutaan valtuustosalissa Pansion peruspal-veluista. On tärkeää lisätä kansalais-ten, päättäjien ja virkamiesten vuoro-vaikutusta. Poliittista puhetta pitäisi muuttaa lähemmäksi sitä, mistä pu-hutaan oikeesti, millä termeillä ja mistä päätetään. Ei tehdä poliittisia päätöksiä, joilla vähennetään kan-sanvaltaa entisestään.”

Politiikka niin kuin ay-liikekin kär-sivät vallalla olevasta yhteiskunnalli-sesta apatiasta, varsinkin nuorten osalta.

”Yksi suuri kusetus, jos miettii nuorta sukupolvea yleensäkin, on että tämmönen huonontuminen on vääjäämättömyys, että meidän on pakko hyväksyä se, että tää hyvin-vointiyhteiskunta on kuolemassa ja tätä on toistettu jo niin pitkään, että ihmiset uskoo sen.”

TARVITAAN VOIMASUHTEIDEN MUUTOSLi puhuu paljon voimasuhteiden muuttamisesta ja tietää mistä pu-huu. Aikakauttamme leimaavat tu-loerojen kasvun synnyttämät eri todellisuudet, joissa ihmiset elävät. Näiden todellisuuksien ääripäät eivät voi – tai halua – ymmärtää toisiaan.

”Osaa ihmisistä vituttaa ihan huo-lella. Tiedän paljon tyyppejä, joilla

TOIMINTAA JA TOIVOA

Linda-Maria Roine, alias räppäri Mercedes Bentso, tietää, millaista on tippua yhteiskunnan turvaver-kon rakojen läpi. Hän on antanut kasvot ja äänen syrjäytyneille nuo-rille. Linda-Maria tekee musiikkia sydämellä, ei rahasta. Helsingin Yh-teiskunnallinen Opisto -,. nimesi hänet vuoden 2013 yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäjäksi.

”Rahalla on liikaa merkitystä. Tääl-lä vallitsee sellainen ajattelutapa, et-tä rahaa arvostetaan ja niitä ihmisiä joilla sitä on, olivat he tehneet töitä sen eteen tai eivät. Tää yhteiskunta on rakennettu tietynlaisille ihmisille, joilla on tietynlaiset haaveet ja läh-tökohdat. Tää on hyvin ulossulkeva yhteiskunta.”

Linda-Maria pitää ongelmana, että saarnataan norsunluutornista miten

asioita pitäisi tehdä, mutta ei itse teh-dä mitään. Linda-Marialle ajattelevat ihmiset ovat toivonpilkahduksia. Yh-teiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka ovat rohkeita ja haluavat sekä uskaltavat vaikuttaa asioihin.

”Olen virhepositiivinen. Mun mielestä virheistä oppii. Ne on niitä asioita, mitkä kasvattaa ja voi oppia myös toisten virheistä. Ihmisiä ei tulisi rangaista jokaisesta pikku vir-heestä. Pitää osata erottaa, mikä on virhe ja mikä oikea vahingontuotta-mus.”

Linda-Maria peräänkuuluttaakin panostusta ennaltaehkäisyyn ja ym-päristöön.

”En tajua, miten luontoa voi vähä-tellä niin paljon. Luonnon pitäs olla yhteinen asia, joka koskettaa kaikkia. Eiköhän se omaisuus oo meille kai-

YHTEISKUNNALLINEN RIIMITTELIJÄ

on sellainen olo, että tää yhteinen yhteiskunta ei oo heidän kohdal-laan tarjonnut mitään muuta kuin päähänpotkimista. Yksi asia, mikä määrittelee meidän sukupolvea, on optimismin puute. Pätkätyöilmiö ja kasvava itsensä työllistäminen ovat vallitsevia käytäntöjä nykyään. Se muuttaa ihmisten suhtautumista työhön ja tulevaisuuteen.”

Vasemmistonuorissa tehdään tällä hetkellä asuntopoliittista kampanjaa. Seuraava kampanja tulee keskitty-mään mielenterveyteen.

”Joka viides suomalainen syö ma-sennuslääkkeitä, joten ei pitäisi olla mitenkään hirveen vaikeaa keskus-tella mielenterveysongelmista ilman, että keskustellaan jostain mystisestä mielenterveysongelmaisten ryhmäs-tä, joka on jossain muualla.”

TEKSTI NIINA KARI KUVAT ANNA UPOLA!LEHTO

Nuorten osuus on 18,5 % koko väestöstä. Suomalaisista mepeistä yk-sikään ei ole nuori. Kansanedustajista alle 30-vuotiaita on kolme, kuntatason päättäjistä noin seitsemän prosenttia.

Vasen-lehti haastatteli kolmea aktiivista nuorta heidän ajatuksis-taan yhteiskunnasta ja elämästä.

PAREMPAAN HUOMISEEN

Nuoret uskovat yhä

11

Linda-Maria, 20, on Diakoniaopistolla valmentavassa koulutuksessa. Hän on ollut myös työharjoittelussa Vasemmistoliiton puoluetoimistolla.

PÄTKÄELÄMÄÄVesa Korkkula on opettaja, yrittäjä, /0, skeittari ja kunnallispoliitikko. Oman alan töitä on valmistumisen jälkeen löytynyt vain pätkissä, ja osan leivästään hän ansaitseekin toimini-mellä musiikkia soitellen. Vesa kuu-luu nuorisotakuun piirin. Hänelle tulleista työtarjouksista yksikään ei ole sopinut hänen osaamiseensa.

”Jos mut johonkin niistä oltaisiin valittu, se olis ollu väärin opiskelijoi-ta kohtaan. Onko ateisti filosofian ja !&:n opettaja, jolla ei ole teologiano-pintoja, oikeasti pätevä opettamaan ortodoksiuskontoa tai tilastotiedettä? Mun kohdalla ainakaan nuorisotakuu ei oo toiminut. Enkä ole ainoa, jolla on vaikeuksia löytää oman alan töitä.”

Vuonna 2012 työttömiä nuoria oli 87 000.

”Me ei olla 70-luvun tilanteessa, jolloin kaikki valmistuneet sai töitä. Yli 90 % korkeakouluopiskelijoista tekee opiskelujen ohessa töitä, min-kä takia opiskelut sitten venyy. Täytyy olla varakkaat vanhemmat, jotta voi opiskella päätoimisesti.”

Vesa kannattaa perustuloa, koska se poistaisi nykyisiä työmarkkinoi-den ja sosiaaliturvan ongelmia. Pe-rustulo palvelisi sekä prekaaria työn-tekijää että yrittäjää, jolle työntekijän palkkaaminen on aina riski.

KILPAILU EI KUULU NUORTEN ELÄMÄÄNMusiikki ja skeittaus ovat yhdisty-neet luonnollisesti Vesan elämässä. Monet /0:t skeittaavat ja keikoilla käy paljon skeittareita.

”Skeittaus on elämäntapa. Se on hauskaa ja tapa olla urbaanissa ym-päristössä. On kiva, kun voi kamp-pailla itseään vastaan.”

Skeittaus on solidaarinen laji, jos-sa ei lesoilla omalla menestyksellä. Laji on omaehtoista, ilman karkeita järjestelmiä, joissa joku päättää, mitä paikkaa kukin pelaa ja mikä hänen arvonsa on.

”Monissa urheilulajeissa lap-si menettää kiinnostuksensa siinä 11–12-vuotiaana. Siinä vaiheessa pitäi-si valita oma laji ja jättää kaikki muu ja harrastaa sitä veren maku suussa. Moni nuori lopettaa urheilun koko-naan, kun tulee muita kiinnostuksen kohteita ja kaverit on tärkeämpiä kuin se, että on joukkueensa paras hyökkääjä.”

Kaikilla nuorilla ei myöskään ole varaa moniin harrastuksiin. Nuorten ikäluokasta 21,4 % asuu köyhyysra-jan alapuolella olevissa ja vain 11,4 % yli 100 000 euroa tienaavissa talouk-sissa, joissa raha ei välttämättä ole este itsensä toteuttamiselle.

Vesa Korkkula, 29, on monille tuttu

Hang Up - ja Hai Jump -skeittilehdistä, joiden teossa hän on mukana.

kille yhteinen ja se on tää ympäris-tö.”

REALISTINEN ROOLIMALLILinda-Marian ensimmäinen levy tulee ulos kevään aikana. Hän on löytänyt paikkansa räpin vasemmis-tossa, jossa hänet on otettu hyvin vastaan.

”On räpin oikeisto ja vasemmisto, se on kaikista selkein jaottelu. Mik-si sotkea musiikkia siihen, että on ahne ihminen? Kuinka terveellistä arvomaailmaa viestittää se, että elä-män kohokohta on biletys ja se min-kä merkkiset vaatteet on päällä? Se on vaan tosi ikävää ja huolestuttavaa. Taiteen määrittää se, että se on ni-menomaan sydämen asia ja musii-kin kuuluu olla taidetta.”

Linda-Maria haluaakin olla realis-tinen roolimalli faneilleen. Hänen omat roolimallinsa ovat aina olleet inhimillisiä ja selviytyjiä, eivät mi-tään ylitäydellisiä yksilöitä.

”Mä en oo ainut räppäri joka kiroi-lee, se vaan korostuu koska oon nai-nen. Jos kiinnittää tollasiin asioihin huomiota, niin varmasti oon huono roolimalli. Jos ymmärtää mun sa-noman, niin sit mä voisin olla hyvä roolimalli. Hyvän roolimallin pitää pystyä puhumaan myös huonoista asioista. Miksi pitäs antaa joku täy-dellinen roolimalli?”

Linda-Maria haluaa äänensä kuu-luviin ja itsensä asemaan, jossa ih-miset kuuntelevat. Puhuminen eri tilaisuuksissa, kirjoittaminen, mu-siikki ja näytteleminen ovat hänelle elämän neljä tärkeintä asiaa.

12

TEKSTI ELINA VAINIKAINEN KUVA ANNA UPOLA!LEHTO

Vaikka Heikki Patomäki, 51, onkin ollut jo pitkään kiin-nostunut yhteiskunnallisis-ta kysymyksistä ja toiminut

aktiivisesti erilaisissa kansalaisjärjes-töissä, on hän puoluepolitiikan ken-tällä vielä varsin noviisi.

”Tulin mukaan Vasemmistoliiton toimintaan, kun Arhinmäki pyysi minua ehdokkaaksi viime eduskuntavaa-leissa. Kampanja oli niin hyvähenkinen, että liityin sitten myös puolueeseen. Olin toki miettinyt paljon, mis-sä määrin vaikuttami-nen tutkijana ja kan-salaisyhteiskunnan kautta riittää ja missä määrin tarvitaan myös puoluetoimintaa.”

Eduskuntavaalien jälkeen Patomäki on ollut Vasemmistolii-ton toiminnassa nä-kyvästi mukana ja tuli valituksi viime kesän puoluekokouksessa myös puoluehallituk-sen jäseneksi. Tutkijan ja poliitikon roolien yh-distäminen on ollut hä-nelle luontevaa. Yhteis-kuntatieteiden tehtävä onkin hänen mukaan-sa paitsi kuvata, myös muuttaa maailmaa.

”Olen tieteenteoreettiselta suun-tautumiseltani kriittinen realisti, eli olen aina vastustanut sitä, että yhteis-kuntatieteet olisivat jotain yhteiskun-nan ulkopuolella, norsunluutornissa olevaa. Päin vastoin, yhteiskuntatie-teet ovat aina väistämättä osallisia yhteiskunnalliseen kehitykseen”, Patomäki pohtii.

KESTÄVÄÄ KASVUA, EI VAPAAKAUPPA SOPIMUSTAMaailmanpolitiikan professorille ja ympäri maailmaa työskenneelle Pa-tomäelle europarlamentti tuntuu so-pivalta toimintaympäristöltä.

”Tullessani Vasemmistoliiton toi-mintaan mukaan, monet sanoivat-kin, että parlamentti voisi olla minul-le oikeampi paikka kuin eduskunta. Jos mulla on joku missio maailmas-sa, niin se liittyy nimenomaan näi-hin laajempiin kysymyksiin. Kansal-linen parlamentti on kuitenkin aika

pitkälle ehdollistettu laajemmille ku-vioille”, hän toteaa.

”Minua kiinnostaa myös se, miten !":n resursseja voisi käyttää uusien aloitteiden tekemiseen globaalissa politiikassa, esimerkkinä vaikka ra-hoitusmarkkinavero. Ajatuksena on demokratisoida globalisaatiota, jotta voisimme olla vapaampia, tasa-ar-voisempia ja autonomisempia kaik-kialla.”

Patomäki ei halua puhua mistään kampanjakärjistä tai suppeista vaali-

teemoista, koska sellai-set typistävät parlamen-tissa tehtävän työn vain muutamaa asiaa koske-vaksi. Hän peräänkuu-luttaa laajempaa vas-tuuta, demokraattisten tilojen ja vaihtoehtojen luomista.

”Pitää voida puhua globaalista ympäris-tönsuojelusta, turvalli-suuspolitiikasta, soti-laallisesta yhteistyöstä ja sen ongelmista sekä monista muista kysy-myksistä. Tokihan mul-la on myös teemoja: haluan esimerkiksi ol-la estämässä Yhdysval-tain ja Euroopan unio-nin vapaakauppasopi-musta, joka on täynnä ongelmia”, hän linjaa.

”Vastustan myös !":n militarisointia ja eurokriisin seuraukse-na syntyneet budjetti-kurisopimukset pitää

purkaa. Toisaalta unionin demokra-tisointi ja talouden saattaminen jär-kevälle pohjalle edellyttävät sitä, että !":n perussopimukset on avattava. Tämä on mielestäni tämän parla-menttikauden tärkein asia.”

HOWLIN’ HEIKKI JA YHTENÄISTEORIAPatomäen perhe, johon kuuluu kaik-kiaan neljä lasta, on elänyt pitkään kosmopoliittista elämää. Isän työ on vienyt perheen milloin Australiaan, milloin Englantiin, ja nyt 15-vuotias Anna-tytär on aloittanut opinton-sa Bolshoin baletissa Moskovassa. Rytmi on veressä myös isällä sii-nä määrin, että hän debytoi viime vuonna Attacin pikkujouluissa tiski-jukkana.

”Mulla on aika laaja levykokoelma monenlaista musiikkia ja on ollut jo pitkään vitsinä kaveriporukassa, et-tä Howlin’ Heikki pitäisi joskus /0-

Professori Heikki Patomäelle maailmanpolitiikka on arkipäivää. Työn ja harrastusten raja on usein tähtienväliseen aineeseen piirretty viiva.

”Eurokriisi on luonut tilaa vasemmiston omalle europolitiikalle ja uusille avauksille”, professori Heikki Patomäki sanoo. ”Nykymuotoiseen unioniin on jouduttu ottamaan kriittistä etäisyyttä.”

illan. Soitin sitten parin tunnin se-tin menevää ja hauskaa musiikkia, ja sain suuren suosion”, Patomäki virnistelee.

Ennen yhteiskuntatieteen opinto-jaan Patomäki opiskeli fysiikkaa ja kosmologiaa.

”Olen aina ollut kiinnostunut pe-rustavista kysymyksistä, ja visionani oli kehittää yhtenäisteoria, mikä jäi Einsteiniltä kehittämättä”, hän nau-reskelee.

”Sitten kun kypsyin ajattelultani, tuli tunne, että niin tärkeitä kuin fy-siikan ja kosmologian kysymykset ovatkin, on kuitenkin akuutimpiakin kysymyksiä ratkaistavana.”

Kosmologin taustaa vasten ei mi-

tenkään yllätä, että Patomäen koti-kirjahyllystä löytyy laaja kokoelma tieteiskirjallisuutta. Mutta onko scifi vaikuttanut hänen poliittiseen ajatte-luunsa?

”Kyllähän se sellaisen laajan vii-tekehyksen tarjoaa, muttei anna valmiita vastauksia. Ja onhan toki genressä paljon ongelmia, kuten militarismi: on esimerkiksi olemas-sa valtavasti scifiä, joka vain toistaa menneisyyden sotia galaktisissa mit-tasuhteissa”, hän naurahtaa.

”Toki se laajentaa ajattelun hori-sonttia ajassa ja tilassa ja asettaa mie-lenkiintoisia kysymyksiä, mutta kyllä ne vastaukset on etsittävä yhteiskun-tatieteistä, etiikasta ja politiikasta.”

EUROVAALI! EHDOKAS

Heikki Patomäki

s. 1963, neljä lasta Maailmanpoli-

tiikan professori, Helsingin yliopisto; dosentti Turun ja Lapin yliopistoissa

Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen

Attacin hallituksen jäsen

Kirjoja suomeksi mm. Tulevaisuuden politiikkaa (2013), Eurokriisin anatomia (2012), Uuslibe-ralismi Suomessa (2007)

patomaki.fi

Heikki Patomäki tuoKRIITTISTÄ REALISMIA EUROPOLITIIKKAAN

13

TEKSTI RIIKKA KORPINURMI KUVA MIKKO T. HELMINEN

Aiemmin Anu Suoranta vaikutti yhteiskunnallisesti kansalaisjär-jestöissä ja tutkijana, mutta nyt hän on vahvasti mukana Vasem-mistoliitossa: varavaltuutettuna, Palmian johtokunnan jäsenenä ja Kivinokka kaikille -liikkeen ak-tiivina.

Suoranta väitteli tohtoriksi vuonna 2009. Väitöskirjassaan Halvennettu työ Suoranta tutki, miten epäsäännöllisen työn teet-täminen tuottaa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekä työtätekeviä köyhiä.

Keskustelu epätyypillisen työn lisääntymisestä sisältää ajatuksen, jossa kokoaikainen ja vakituinen työsuhde nähdään normaalina ja pätkätyöt ja osa-aikaiset työsuh-teet epätyypillisenä työnä. Kuiten-kin Suorannan väitöskirja osoittaa, että katkonaiset työsuhteet ja köy-hyys työssäkäynnistä huolimatta on ollut lukuisten ihmisten, eri-tyisesti naisten, osalta totta tois-tuvasti.

”Kukaan ei ole omassa elämäs-sään epätyypillinen”, Suoranta to-teaa.

Vuonna 2010 määräaikaisten osuus kaikista 15–64-vuotiaista palkansaajista oli Suomessa 15,4 prosenttia. Pätkätyöt ovat suku-puolittunut ilmiö, sillä naiset työskentelevät miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Suomessa sukupuolten ero mää-räaikaisissa työsuhteissa on suuri verrattuna suurimpaan osaan !"-maita. Syyksi tarjotaan sitä, että suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet mies- ja nais-valtaisiin aloihin ja naiset käyttävät suurimman osan perhevapaista.

Helsingin kaupungin työnteki-jöistä noin 75 prosenttia on naisia ja määräaikaisena työskentelee noin 17 prosenttia. Mikä selittää sen, että pätkätyö on yleisempää naisilla, ja naisen euro on edelleen vain 83 senttiä?

”Kyse on naisten työn arvotta-misesta ja arvostamisesta. Työn tehokkuutta mitataan teollisen tuotannon mittareilla, eikä mietitä esimerkiksi sitä, mikä on hoivan, hoidon ja koulutuksen arvo, jotta ihmiset voivat elää hyvää elämää. Julkinen sektori tarvitsee lisää ra-haa, jotta palkkaero ja naisten työ-suhteiden ongelmat korjataan”, Suoranta toteaa.

Työelämän tuntija vaatii aikuisia naisia päätöksentekoon

L VEEurooppa

STOP#talouskuri

#työttömyys#co2 #rasismi#keinottelijat

facebook.com/lindrssn

SOPIMATTOMAT TYÖMARKKINATMikä on työelämän suurin ongel-ma tällä hetkellä?

”Työnantajapolitiikan muutos”, vastaa Suoranta heti.

Tähän muutokseen tarttui myös Suorannan yhdessä Anu-Hanna Anttilan kanssa toimittama Yksin sovittu -teos. Teoksen ydin on, et-tä suomalainen yhteiskunta, työ-elämä ja sosiaalinen turvallisuus ovat muutoksessa, joka vaatii rea-gointia.

”Vaikka työnantajalla menisi hyvin, työntekijöitä irtisanotaan. Tulopoliittisella kaudella ymmär-rys sopimisen tarpeesta ulottui ammattiyhdistysliikkeen lisäk-si myös työnantajaosapuolelle.

Nykyistä tilannetta kuvaa hyvin adjektiivi ’sopimaton’ – kaikkine merkityksineen”, Suoranta sanoo.

Ay-liikkeeltä hän kaipaa roh-keampaa tulevaisuuden visiointia.

”Ay-liikkeen ongelma on, että suostuu toistuvasti konsensuk-seen, vaikka työnantaja ei enää sitoudu sopimisen kulttuuriin. Ajantasaisen ay-liikkeen pitää roh-keasti esittää ja ajaa omia malleja ja visioita.”

AIKUISENA NAISENA MUKAAN PUOLUEPOLITIIKKAANSuoranta oli vuonna 1990 perus-tamassa Vasemmistoliittoa, mutta puoluepolitiikka ei vielä tuolloin vienyt mukanaan. Vaikuttaminen tapahtui tutkijana, sillä tutkimi-

nen tarkoittaa hänelle yhteiskun-taan vaikuttamista.

”Yhteiskuntatieteiden on tarkoi-tus palvella nimenomaan sellaista yhteiskuntaa, joka palvelee sosiaa-lista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa”, hän sanoo.

Vuonna 2007 ajatus puolue-poliittisesta vaikuttamisesta alkoi taas tuntua omalta jutulta.

”Puoluepolitiikan agendaa muodostaa joku muu, jos ei itse ole sitä tekemässä.”

Hän oli perustamassa Helsin-gin Vasemmistoliiton puolueosas-toa Vasemmistolinkkiä vuonna 2008. Tällä hetkellä Suoranta on paitsi varavaltuutettu, myös Pal-mian johtokunnan jäsen.

”Palmian mahdollinen yhtiöit-

täminen on selkeä arvovalinta. Jos Palmian toiminta muuttuu mark-kinaehtoiseksi, sillä on suuri vai-kutus jo valmiiksi matalapalkkai-sen, naisvaltaisen alan työsuhtei-den laatuun ja palkkaan.”

Suoranta on huomannut, että Helsingin Vasemmistoliiton aktii-veissa hänen oman ikäluokkansa, eli 1960-luvun ja 1970-luvun puo-livälin välissä syntyneiden, ikäryh-mä on muita pienempi.

”Nämä ihmiset aikuistuivat 1990-luvun laman pahimpina vuosina ja heidän työelämään sijoittumisensa on ollut ongel-mallista. Meidän olisi yhdessä mietittävä, miten saamme tämän ikäryhmän mukaan yhteiskunnal-liseen vaikuttamiseen.”

Tutkija Anu Suoranta on kasvanut kollektiivisessa kulttuurissa, mutta puoluepoliittinen vaikuttaminen tuntui pitkään vieraalta.

Anu Suoranta on aloittamassa uutta tutkimusprojektia, joka on nimeltään Työelämän satunnaistetut ja sääntelyn sopivuus.

14

TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA!LEHTO

A lueelliset erot kasvavat Helsingissä ja asukkaiden eriytyminen on tosiasia. Päätöksenteko ei voi tapah-

tua vain aktiivisten ja hyvinvoivien helsinkiläisten ehdoilla”, Honkasalo linjaa.

Hyvinvointieroja kavennetaan en-naltaehkäisevällä hyvinvointipolitii-kalla, jonka lähtökohtina ovat reilu työnantajapolitiikka ja yhdenvertai-nen asukkaiden kohtelu.

”Valitettavasti juuri ennaltaehkäi-sevistä palveluista ollaan valmiita säästämään ensimmäisenä. Riittävä resursointi esimerkiksi varhaiskas-vatukseen on satsaus tulevaisuu-teen”, Honkasalo toteaa.

Varhaiskasvatuslautakunnan jäse-nenä Honkasalo kantaa huolta päi-vähoitopaikkojen riittävyydestä ja laadusta.

”Budjetti pitää saada vastaamaan todellisia lapsimääriä. Subjektiivisen päivähoidon rajaamisen ja kiintiöi-dyn kotihoidontuen seuraukset ovat arvaamattomia. Ongelma on myös kokoomuksen läpiajama tilanormin pienentäminen neliöllä kahdeksaan per lapsi.”

NIUKAT RAHAT ESTE PALVELUJEN KEHITTÄMISELLEHelsingin sosiaali- ja terveyslauta-kunnan jäsen Anna Vuorjoki (vas) on huolissaan sekä ennaltaehkäise-vistä palveluista että palvelujen saa-tavuudesta.

”Olen saanut palautetta, että on

vaikea saada yhteyksiä tai aikaa esi-merkiksi lastenvalvojalle, terveyskes-kukseen ja neuvolaan. Palveluja on tarjolla liian niukasti”, sanoo Vuor-joki.

Ongelma on myös laitospalvelu-jen avopalveluiksi muuttamisen lii-an kiivas tahti.

”Vaarana on, ettei avopalveluja ehditä kehittää riittävästi. Erityisen hälyttävä tilanne on psykiatriassa ja päihdepalveluissa. Erityisen usein tulee palautetta myös ikääntyneiden omaisilta, ettei vanhukselle löydy oi-keaa hoivapaikkaa.”

NUORISOTAKUUN TOTEUTUMINEN VAARASSANuorisotakuun piiriin kuuluu Hel-singissä noin 9 000 nuorta. Heille tulisi taata työ-, koulutus- tai harjoit-telupaikka kolmen kuukauden sisäl-lä. Nuorisotyöttömyys on kasvanut Helsingissä muuta maata nopeam-min, ja työttömyysjaksot ovat pitkit-tyneet.

”Helsingin tilanne on nuorten kohdalla hälyttävä. Kaupunki sai on-neksi lisää ammatillisen koulutuk-sen paikkoja, joita Vasemmistoliitto on ajanut vuosia. Useiden satojen-kaan lisäys ei ratkaise ongelmia. Ky-se on tuhansien nuorten koulutus-tarpeesta”, sanoo Helsingin kaupun-ginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka (vas).

”Helsingin kaupunginhallitus seuraa säännöllisesti nuorisotakuu-ta. Odotan, että vuoden 2014 raamis-sa saadaan kaikki puolueet mukaan vahvistamaan nuorten työllistymistä. Nyt resursseja ei ole riittävästi”, kom-mentoi Puhakka.

Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo

Vasemmisto satsaa hyvinvointi politiikkaan

HELSINGISSÄ TEHDÄÄN punavihreää politiikkaa tiukan talou-den ehdoilla. Tämä näkyy väistämättä palvelujen tuotta-misessa, erityisesti sotepalveluissa sekä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Paineet yksityistämiseen kasvavat. Yksityistämiselle vasemmisto sanoo jyrkän ein.

Kaupungissa on 435 miljoonan menokatto investoin-neille. Tämä asettaa rajat päiväkotien, terveyskeskusten, koulujen, puistojen ja muiden hyvinvointipalvelujen tilo-jen rakentamiselle ja korjaamiselle.

Budjetin menokatto taas rajaa palveluihin käytettävät

rahat. Menoja nostetaan kuntaindeksin ja väestön kasvun verran, ja tästä vielä vähennetään prosentti tuottavuusta-voitetta.

EROT PUOLUEIDEN välillä ovat suuret, vaikka Helsingissä so-vittiin yhteisestä strategiasta, jossa linjattiin myös talou-den reunaehdot. Kokoomuksen suuri visio on palvelujen yksityistäminen.

Kokoomus on marssittanut useita kertoja terveyskes-kuksen yksityistämisen neuvotteluihin. Palvelusetelien

lisäämistä ujutetaan pikkuhiljaa. Yrityksille räätälöitävää palvelualoitetta kokoomus on ajanut kuin käärmettä pys-syyn.

Kokoomuksen yritykset laajasta yksityistämisestä on torpattu punavihrein voimin. Vasemmisto, sosialidemo-kraatit ja vihreät pystyvät yhteisvoimin kaatamaan kokoo-muksen hankkeet.

Mutta kuinka kauan näin tapahtuu? Toivon hartaasti, et-tei mennä takaisin politiikkaan, jossa kokoomus yksin hei-luttaa tahtipuikkoa ja demarit ja vihreät seuraavat perässä.

Helsingin Vasemmistoliiton valtuutetut Anna Vuorjoki, Veronika Honkasalo ja Sirpa Puhakka nostavat ykkösasiaksi lähipalvelut.

Kestääkö Helsingin punavihreä politiikka talouspaineet?

KOMMENTTI SIRPA PUHAKKA

Vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalon mukaan tavoitteena on jatkossakin puolustaa julkisia ja laadukkaita lähipalveluita.

15

TOVERISTIKKO AINO HALONEN

SUURTEN EU!MAIDEN suuret pankit ovat mukana siinä 10–15 pankin ylikansal-lisessa mafiassa, joka on maailman-talouden todellinen johtoryhmä. Ne ovat rikollisjärjestöjä siinä merkityk-sessä, että niille on määrätty tuhan-sien miljoonien dollareiden/eurojen suuruisia sakkoja ja vahingonkor-vauksia laittomista toimista.

Pankit kiertävät veroja. Ne mani-puloivat korkoja ja raaka-aineiden sekä energian hintoja. Ne pettävät asiak kaitaan. Niiden työntekijät te-kevät sisäpiirikauppoja. Ne pesevät likaista rahaa ja rikkovat kansain-välisiä liiketoimikieltoja. Ne mark-kinoivat tuotteitaan väärällä tai har-haanjohtavalla informaatiolla. Nii-den myymät johdannaiset ja muut finanssituotteet ovat usein olleet – Amerikan kielellä – hevosenpaskaa.

Pahan päivän tullen tuo kaik-ki pannaan !":n pankkiunionissa maksuun myös suomalaisille. Me

olemme jo nyt pelastaneet !":n kaut-ta saksalaiset ja ranskalaiset pankit ylivelkaantuneiden emumaiden maksukyvyttömyyden aiheuttamil-ta luottotappioilta. Sen jälkeen !" on tuhonnut sisäisellä pakkodeval-vaatiolla niiden maiden taloudellisen kasvun ja velkojen maksun edellytyk-set.

”MARKKINAVOIMAT” TOIMIVAT aina sa-malla tavalla riippumatta siitä, keitä ovat systeemin kulloisetkin toimitsi-jat. Paitsi, että ne toimivat niin kuin niitä kaikkia ohjaisi joku näkymätön käsi, niillä on näkymättömät jalat, joilla ne juoksevat pakoon kansan-valtaa eli demokratiaa.

”Markkinavoimat” ovat ulkoista-neet politiikan poliitikoille, jotka saa-vat vapaasti leikkiä pihalla politiikan hiekkalaatikolla poissa sieltä, missä tapahtuu todella.!":lla itsellään tai sen jäsenmailla

ei ole toimivaltaa säännellä tai rajoit-taa markkinavoimien vapaata tem-mellystä. Perustuslain mukaan unio-nilla on sisämarkkinat, joilla taataan ”tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus”.

Takaamalla pääomien vapaan liikkuvuuden !" on itse kuohinnut itsensä sellaisesta vallasta, jolla se voisi vaikuttaa maailman menoon. !" on vain näki-jä mutta ei tekijä.!" toimii kuin sisään-

lämpiävä sauna, jota lämmitetään niin kauan, kunnes se on liittovaltio. Silloinkin se on talouspo-liittinen kääpiö. Markkina-voimat ovat se jättiläinen, joka pyörittää maailman-taloutta niin kuin Sisyfos pyöritti Albert Camusin kuuluisassa romaanissa kiveä kerta toisensa jälkeen mäkeä ylös ja päästi sen sitten tulemaan sieltä itsestään mäkeä alas. Mikä menee ylös, tulee myös alas. !":lle markkinat ovat Si-syfoksen kivi.

LIITTOVALTION PERIMMÄISIÄ ongelmia ovat ulkoinen globalisaatio eli pää-omien vapaa liike aina vain kor-

keimman tuoton perässä ja unionin sisäinen ylikansallinen päätöksen-teko, joka tuottaa väistämättömän demokratiavajeen: itsenäiset ja täy-sivaltaiset maat joutuvat säätämään kansalaisilleen lakeja, joita sen omat edustajatkin ovat !":ssa vastusta-neet. Ylikansallinen valta on koh-talokasta ennen muuta sen pienille

jäsenmaille, joiden omia maantieteen, ilmaston, historian, kulttuurin ja elämäntavan perusteita ei oteta huomioon yhtei-sessä päätöksenteossa.

Jos pienet kansat eivät puolusta vaaleissa maa-taan sitä omaa poliittista eliittiään vastaan, joka ai-na antaa periksi ja muren-taa siten kansallista demo-kratiaa, kehitys kohden

liittovaltiota on peruuttamaton. !" tuottaa itse itsestään liittovaltion, jos se saa itse päättää tulevaisuudestaan.

ÄÄNESTÄ EUROVAALEISSA. Äänestä ehdo-kasta, joka toimii politiikan politisoi-misen puolesta. Älä tyydy olemaan alamainen näkymättömälle vallalle. Kapinoi sen kansanvallan puolesta, jota !":ssa ei ole.

Liittovaltio tulee, tee kapina!NÄKÖKULMA ESKO SEPPÄNEN

EU haluaa jäsenmaiden toimivan yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Siinä hengessä yhteisvastuu halutaan nyt ulottaa toinen toistensa velkoihin. Pankkiunionissa muiden maiden konkurssipankkien velat maksettaisiin porukalla ja siinä turvattaisiin yhteisvastuullisesti myös muiden maiden konkurssipankkien tallettajien säästöt.

PANKKI!MAFIA ON VAARALLINEN RIKOLLIS!JÄRJESTÖ

Ratkaisu sivulla 18

Helsingin Vasemmistoliitto ry:lle voi maksaa EU-vaalityö-tukea Vasemmistoliitto rp:n ti-lille FI25 1521 3000 0014 63 ja merkitsemällä viitenumeron 71000.

Mikäli haluat antaa tukesi Uudenmaan Vasemmistoliit-to ry:lle, merkitse viitenumero 71013.

Jos haluat tukea yksittäisiä ehdokkaita, tilinumero sama kuin edellä, mutta viitenume-roksi ehdokkaan viite:

Li Andersson 71178Antero Eerola 71181Merja Kyllönen 71204Annika Lapintie 71217Pia Lohikoski 71220Heikki Patomäki 71259Kari Uotila 71301

Tuevaalityötä

16

TEKSTI AINO HALONEN KUVA ANNA UPOLA!LEHTO

E" on pakottanut kuntia kilpai-lutukseen ja markkinaehtoi-siin valintoihin. Nyt kun olen itse aktiivisesti politiikassa

sisällä, näen, että puolet päätöksen-teosta tapahtuu Brysselissä. Muutos-työ täytyy siis tehdä siellä”, sanoo Pia Lohikoski.

Hän syntyi Vantaalla ja kävi Kal-lion lukion Helsingissä. Lapsuuten-sa Lohikoski vietti kuitenkin Keraval-la, jonne perheellä on pitkät sidokset.

”Jo mummuni vanhemmat järjes-tivät tontilleen järjestötalon (*/1:a varten ja koko perhe oli vasemmis-ton toiminnoissa mukana. Vastus-tin !,:tä jo yläasteikäisenä ja vihasin teini-ikäisen vimmalla Ahoa ja Vii-nasta. Henkireikinä olivat onneksi Libero-lehti ja pioneeritoiminta, jo-hon päädyin sattumalta, kun äiti ei päästänyt partioon.”

Pioneerien merileirin kautta Lohi-koski tutustui Helsingin Punaisen Nuorisopiirin eli ”piirin” kantajäse-niin, mutta ajan myötä sohvalla not-kuminen alkoi hermostuttaa.

”Olen ihan selkeästi toiminnan ihminen. Tungin mukaan kaikkiin mielenosoituksiin, talkoisiin ja ko-kouksiin, jotta saan tehdä jotain”, Lohikoski nauraa.

”Rasisminvastainen Antifa oli mielekästä toimintaa, mutta hie-man petyin siihen, kuinka nopeasti ihmisten into lopahti ja siirtyi sula-vasti muihin aiheisiin.”

Lukion jälkeen 1996 Lohikoskeen iski kouluallergia, mutta lama jatkui edelleen. Äiti komensi töihin:

”Jos kerran kaikki ovat työttöminä, niin missä luulet töitä riittävän?”

Niinpä Lohikoski hakeutui *&2:n työttömyyskassaan. ”Meitä oli neljä postinavaajaa, päivärahahakemuksia tuli laatikkokaupalla. Liityin ammat-tiosastoon ja siltä istumalta minut valittiin hallitukseen. Pääsin myös edunvalvontakurssille ja ay-asiat al-koivat tulla tutuiksi. Vasta parin vuo-den päästä jatkoin opiskeluja valtio-tieteen parissa ja tein samalla myös töitä.”

Puolison Juhani Lohikosken kans-sa arki onnistuttiin pitämään kasas-sa vuoroin työskennellen ja vuoroin opiskellen.

”Tapasimme Jusan kanssa hyvin

nuorina, 20 vuotta sitten. Meitä yh-distivät tekemisen into ja yhteiset va-semmistolaiset arvot.”

KENTÄLTÄ PÄÄTTÄJÄKSIVuosi 2008 oli monella lailla kään-teentekevä pariskunnan elämässä.

”Rakensimme taloa Keravalle ja esikoisemme syntyi. Keravan Vasem-mistoliitosta soitettiin, että lähdepä ehdolle. En oikein osannut kieltäyty-äkään, mutta varmasti kaikki yllättyi-vät, että pääsin läpi.”

Vaalitöitä Lohikoski oli tehnyt ai-kaisemminkin ja ollut kansalais-liikkeissä kehittämässä konseptia, jolla luodaan ruohonjuuritason jat-kuvuutta telttailemalla turuilla ja to-reilla.

”Toimme mallin Paavo Arhin-mäen eduskuntavaalikampanjaan 2006, jossa se toimi erinomaisesti. Vasemmistoliitto käyttää tätä tehok-kaasti edelleenkin.”

Kaupunginvaltuustossa Lohikoski pääsi heti kovaan kouluun.

”Säästöleikkuri iski Keravalle isolla kädellä ja taisteluita riitti”, hän ker-too. ”Onneksi Keravan vasemmisto on aktiivista ja osaavaa porukkaa ja

Tiukkaa linjaa Eurooppaan”Kaikki pahin, mitä EU:sta kansanäänestyksen aikaan pelättiin, on toteutunut!” sanoo Pia Lohikoski, 36, Keravan kaupunginhallituksen jäsen ja eurovaaliehdokas.

itsekin olen ollut järjestöjyrä koko ikäni. Talouden ja lakiasioiden tun-temus on myös ollut eduksi.”

OPPIMINEN EI LOPU KOSKAANTärkeintä poliittisessa työssä on kye-tä seuraamaan eri aiheita koko ajan.

”Minulla on oltava selkeitä mielipi-teitä kaikesta. En vielä muutama vuo-si sitten olisi uskonut, että minun on hallittava kuntaliitoskysymyksiä ja visioita metropolialueista, mutta nyt ne on oltava hanskassa. Roolini ei ole enää pelkästään keravalainen, vaan ottaa kantaa myös uusimaalaisena ja valtakunnallisena osaajana.”

Toinen lapsi syntyi 2011. ”Oma tilanteeni on tehnyt lasten ja

lapsiperheiden asioista minulle tär-keitä”, Lohikoski sanoo. ”Lasten ja nuorten hyvinvointia tulisi vahvistaa !"-tasolla. Lasten oikeuksien ja äi-tiysterveydenhuollon toteutuminen Euroopassa näissä talousnäkymissä ja mentaliteetissa ilman vasemmis-ton vahvaa osuutta huolettaa.”!"-vaaleissa Lohikoski haluaa ajaa

vahvasti vasemmistolaista linjaa. ”Edessä on linjavalinta leikkausten

ja elvytyksen välillä. Tiukka talousku-ri vain syventää kriisiä, Eurooppaan tarvitaan paremminkin valtavia in-vestointeja. 30-luvun New Deal -oh-jelmasta on paljon opittavaa. On pe-lastettava ihmisiä, ei pankkeja.”

EUROVAALI! EHDOKAS

Pia Lohikoski s. 1977, VTM,

kaksi lasta Järjestö- ja koulu-

tuspäällikkö Vuokra-laiset VKL ry:ssä

Keravan kau-punginvaltuutettu, kaupunginhallituk-sen jäsen

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Vasemmistolii-ton perhepoliittisen työryhmän puheen-johtaja

pialohikoski.net

”On pelastettava ihmisiä, ei pankkeja”, Pia Lohikoski vastaa kysymykseen, mitä Euroopassa pitäisi nyt tehdä.

17

Tutustu: www.ksl.fi Tykkää: www.facebook.com/kslry

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kuukausi ennen

koulutuksen alkua: www.ksl.fi ,

toimisto@ksl.fi tai 020 790 9516

Tutustu myös muihin

koulutuksiimme: www.ksl.fi

Järjestämme koulutuksia myös Lahdessa, Turussa,

Tampereella ja Oulussa.

Miten ratkaisen haastavan tilanteen koulutuksessa? 8.3.

Askelmerkit vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan 15.3. ja illat 20.3. ja 27.3.

Iloa iPadista 5.4., 22.11.

Kouluttajan työkalupakki 5.–6.4. ja 12.4.

Osuuskunnan aika -luentosarja 14.4., 22.4., 28.4. ja 6.5. kello 17–19

Osuuskuntaunelmasta totta -työpaja 10.5. ja 17.5.

Hanki uusia tietoja ja taitoja Ilmoittaudu koulutukseen!

-opintokeskus

Apple Mac -tietokoneen perus-käyttö 26.–27.4., 29.–30.11.

Ryhmän voima käyttöön -ryhmän-ohjaajan koulutus 7.–8.6.

Kehittyvä yhdistys – haasteet on tehty voitettavaksi 30.–31.8.

Parempi neuvottelija 20.9.

Kouluttajan ohjaustaidot 15.–16.11.

Yhdistyksen perustamisen ABC 22.–23.11.

2014Helsingis

sä

Riku Ahola haluaa lisää liikunta mahdollisuuksia niille, jotka eivät koe kilpaurheiluun keskittyvää seuratoimintaa omakseen.

TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA!LEHTO

Kilpaurheilua ja urheiluseuroja vas-taan Riku Aholalla (vas) ei ole mitään – seuraahan hän innokkaasti esi-merkiksi huippujalkapalloa. Mutta Helsingin liikuntalautakunnan pu-heenjohtajana hän kantaa vastuuta varsinkin lapsista ja nuorista, ettei liian moni jäisi vain löhöämään tie-tokonepelin ääreen.

”Mikä on myös terveyden kannalta parempaa ehkäisevää toimintaa kuin liikunta?” hän kysyy.

Käytännössä kyse on paitsi siitä, miten erilaisiin liikuntapaikkoihin ja -tiloihin voidaan saada kaupun-kilaisille avoimia liikuntavuoroja tai millaisia liikuntamahdollisuuk-sia pystytään rakentamaan uusille asuntoalueille, myös aivan uusista ideoista. Tällaisia ovat muun muassa Fun Action ja Easy Sport, joissa ku-ka tahansa voi kokeilla erilaisia lajeja asiantuntevassa ohjauksessa ilman sitoutumista mihinkään jatkuvaan.

Ajatus juontuu myös Aholan omasta henkilöhistoriasta.

Mies on umpistadilainen, viettä-nyt ensimmäisen vuotensa Käpylän Olympiakylässä ja muuttanut sitten Malmille Pukinmäen urheilukentän kulmille. Nyt 32-vuotiaana valtiotie-teen maisterina hän on palannut juurilleen Tapanilaan.

”Tunnen itseni lähiökundiksi.” Su-vun työläistaustaiset juuret vievät Itä-Suomeen ja Etelä-Karjalaan.

Akateemiset vanhemmat eivät ol-leet urheilullisia, mutta kavereiden perheet olivat. Sitä tietä liikunta ja pelailu täytti elämän pikkupojasta alkaen.

Helsingin liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola:

”Pelailtiin kundien kanssa Malmin häviävissä teollisuuskeskuksissa, ne oli meille seikkailupaikkoja. Pilat-tiin taloyhtiöiden nurtseja, mistä tu-li tietysti haukut. Jos ei oltu ulkona futaamassa tai pelaamassa lätkää, pelattiin tietokoneella urheilupelejä. Olin tosin nappulana -0*:ssa ja lu-kioiässä salibandyjunnuissa, mutta suuremman ajan lapsuudesta olen ollut vapaan, omaehtoisen liikunnan harrastaja.”

Riku Ahola on 90-luvun laman lapsia ja muistaa sen ajan nuoren kannalta aika ahdistavana ja levotto-mana. Niiden asioiden pohtiminen käynnisti myös kiinnostuksen yh-teiskunnallisiin kysymyksiin.

”Elämä ei ole kiinni vain omasta menestymisestä, vaan hyvään ja vas-tuulliseen yhteisöön kuuluvat myös ne, jotka eivät pärjää tässä kovassa kilpailussa”, hän muistuttaa.

”Jokin aika sitten mietin, mitä koulukavereistani on tullut. Muistin noin kymmenen, jotka ovat kuolleet – lähinnä huumeisiin, meitä laman lapsia.”

AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET UUSIKSIHelsingissä on käynnissä liikunta-toimen suurin uudistus aikoihin: kaupungin liikunta-avustusten jako-perusteet uudistetaan täysin.

”Menossa on selvitysvaihe: kysy-tään liikuntaviraston työntekijöil-tä, liikuntapaikkojen edustajilta ja seuroilta, millainen järjestelmä olisi paras. Yksi suuri kysymys on, pitäi-sikö liikuntapaikkojen tukemisesta siirtyä toiminnan, seurojen tukemi-seen. Silloin pystyisimme myös käyt-tämään paikkoja tehokkaammin ja ohjaamaan toimintaa paremmin. ”

”Uudistukseen liittyy myös se tär-keä asia, voimmeko poliittisesti oh-jata koko liikuntasektoria siten, ettei harrastaminen tule varsinkin lapsel-le ja nuorelle liian kalliiksi. Korkeat hinnat näkyvät varsinkin maahan-muuttajanuorten määräänsä vähäi-semmässä osallistumisessa – syitä on tosin muitakin, esimerkiksi kult-tuurista johtuvia.”

”Myös seurojen mielestä uudistus tarvitaan. Tavoite on vuodessa 2015.”

HANKKEITA JA YHTEISTYÖTÄYksi Riku Aholan keskeisistä ajatuk-sista liikuntatoimen kehittämisessä on laaja-alaisuus ja eri sektorien yh-

teistyö. Hän toimi aiemmin nuoriso-lautakunnassa. Liikuntatoimi tekee nyt nuorisopuolen kanssa sujuvaa yhteistyötä ja myös nuorten kanssa keskustellaan siitä, mitä he liikun-nalta oikein haluavat. Riku toivoo, että myös opetustoimi saataisiin vah-vemmin mukaan yhteistyöhön.

Ajankohtainen kysymys myös on, mikä on puolustusvoimilta vapautu-vien sekä muiden Helsingin edustan saarien tulevaisuus.

”Tuleeko esimerkiksi Vartiosaa-reen kerrostaloasuntoja vai hyödyn-netäänkö sitä kaupunkilaisten lähi-liikunta-alueena? Asuntotarpeesta huolimatta kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa.”

Suurista rakennushankkeista hän pitää Olympiastadionin korjausta yk-kösasiana.

”Stadion on arvokas osa kulttuu-rihistoriaamme.” Sen lähelle kaa-vaillusta -%#*:n suurhalli-kauppa-keskuksesta ajatukset ovat ristiriitai-semmat.

”Silloin vanha halli vapautuisi juniorikäyttöön. Mutta tarvitseeko Helsinki kahta suurta areenaa? Paik-ka on hyvä, sinne tulee Pisararadan asema, joten ei tarvitse tulla omalla autolla.”

Lisäksi Riku muistuttaa, että on muitakin tärkeitä liikuntahankkeita. Esimerkiksi Helsingin olympialais-ten aikainen velodromi on kilpailu-kelvottomassa kunnossa. Malmille suunnitellaan monitoimihallia, jossa olisi palloilusaleja ja sisävelodromi, mutta mistä rahat? Lisäksi vanho-jen liikuntatilojen korjausvelka vain kasvaa.

Liikuntalautakunnassa on hänen mukaansa hyvä, tekemisen meinin-ki. ”Meillä on eri alueiden osaajia. On seuraihmisiä, entisiä huippu-urheilijoita, räppäreitä, tavallisia ka-duntallaajia. Välillä vähän kinataan-kin, mutta yhteistä näkemystä löytyy puolueisiin katsomatta, ja asioita saadaan eteenpäin. Liikuntapuolelle onkin saatu lisää määrärahoja.”

Myös viraston virkamiehiä ja mui-ta työntekijöitä hän kiittää osaaviksi ja aikaansaaviksi.

Riku Ahola näkee, että liikunnan kannalta pahaksi mielletystä tietokonepelaamisesta voi olla myös hyötyä. Jo nyt on pelisovelluksia, joissa pelaaja liikkuu, tulevaisuudessa varmasti paljon enemmän.

TARVITSEEKO HELSINKI KAHTA SUURTA AREENAA?

LISÄÄ OMAEHTOISTA LIIKUNTAA!

18

GRIMAUOHRANAAEROFLOTRAUHATULOGULAGITPIDOTAGIT

LANATATEHOIAARMOIRANNUOIALENIUS

ITIRWINORITONKISAILASVASURITATLOTOTOIMUSALAMALATETNUORI

JUONNEENEMMISTÖVALOAOLOSUSA

RATASIKEESPATSELSATKALEVITSMOLKAJOOTE

KAJPAASIOALSURAMIKOLITPYTTI

ISKURIKUTTUALAKANSALAISSOTATARVIKE

TENTATAATSAARITKARSINASALAISUUSEMU

AUI

P

TEKSTI PIRKKO KOTILA

Europarlamenttivaalit pidetään 22.–25. toukokuuta. Parla-menttiin valitaan 751 edus-tajaa nykyisen 766:n sijaan.

Muutamat maat menettävät yhden paikan. Suomella (13 paikkaa) ja muil-la Pohjoismailla paikkaluku pysyy sa-mana.

Reilut 18 prosenttia suomalaisista tuntee vetoa populismiin ja/tai oi-keistoradikalismiin. European Social Survey -kyselyn mukaan oikeistolai-sia ääri-ihmisiä on kuitenkin vain pari prosenttia.3

Suurin osa on melko tavallista väkeä, joka haluaa protestoida. Suo-messa he ovat äänestäneet viime aikoina etenkin Perussuomalaisia. Osa populistien tukijoista on melko passiivisia; he eivät äänestä suuresta innosta, vaan pikemminkin ”parem-man vaihtoehdon puutteessa”.

Unkarissa peräti joka neljäs tuntee vetoa nationalismiin ja radikalismiin. Äärioikeiston kovassa ytimessä on

jopa viisi prosenttia väestöstä. Alan-komaissa eriasteisia nationalisteja ja maahanmuuttovastaisia on vielä pal-jon enemmän: lähes viidennes väes-töstä. (*)

Euroopan unionissa äärioikeis-tolaiset ja oikeistopopulistit ovat ryhmittyneet kahteen ryhmään. En-simmäisessä, sitoutumattomien ryh-mässä ovat Ranskan oikeistojohtajan Marine Le Penin seuraajat ja Alanko-maiden '22-puolue. Toisessa ryhmäs-sä !#/:ssä (Vapaa ja demokraattinen Eurooppa) ovat Perussuomalaiset, Tanskan kansanpuolueen edustajat sekä edustajia Britanniasta, Puolasta, Itävallasta ja Unkarin pahamaineisen Jobbikin joukoista.

Brittien päähallituspuolue konser-vatiivit majailee tämän lisäksi tällä hetkellä Euroopan konservatiivien ja reformistien !+4-ryhmittymässä, ei oikeiston !''-ryhmässä, joka on ny-kyisen !"-parlamentin suurin ryh-mittymä. !+4:n mepit eli eurokan-sanedustajat suhtautuvat Euroopan unioniin epäillen.3

Näyttää siltä, että toukokuun euro-parlamenttivaaleissa oikeistopopu-listiset ryhmät ja ääriryhmät tulevat voittamaan lisää paikkoja ja vaikutus-valtaa. Oikeistopopulistien kannatus on nousussa esimerkiksi Saksassa.

Oikeistopopulismin ja ääriryhmien kannatus kasvaa Euroopassa……mutta myös vasemmisto tähyää vaalivoittoon.

Saksa 99Ranska 74

Iso-Britannia 73Italia 73

Espanja 54Puola 51

Romania 33Alankomaat 26

Kreikka 22Belgia 22

Portugali 22T!ekki 22Unkari 22Ruotsi 20Itävalta 19

Bulgaria 18Tanska 13

Slovakia 13Suomi 13Irlanti 12

Kroatia 12Liettua 12

Latvia 9Slovenia 8

Viro 6Kypros 6

Luxemburg 6Malta 6

Euroopan parlamentin nykyinen paikkajako maittain

Euroopan parlamentin puolue-ryhmittymiennykyinen paikkajako

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP)

Sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä

(Greens/EFA)

Euroopan yhtyneen vasemmiston

konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden

vihreä vasemmisto (GUE/NGL) Vapaa ja

demokraattinen Eurooppa (EFD)

Sitoutu-mattomat

(NI)

Euroopan konservatiivienja reformistien ryhmä (ECR)Liberaalidemokraattien

liiton ryhmä (ALDE)

274

195

8558

56

35

33

30

”Itämeri yhdistää Suomen maailmanmarkkinoihin ja on silta Venäjän markkinoille. Myös Helsinki on asettanut merellisen kaupungin vahvistamisen ykköstavoitteekseen”, sanoo Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.

SIRPA PUHAKKA

Annika Lapintie kuuluu Itämeren ympärysvaltioiden kansanedustajista

koostuvaan kansainväliseen valtuus-kuntaan. Hän nostaa puhtaamman Itämeren keskeiseksi Suomen !"-politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi.

Itämeren matkailu, virkistys ja ka-lastus luovat työtä.

”Ympäristöongelmat ovat ratkais-tavissa niin, että työllisyys ja elin-keinot ovat kestävällä pohjalla. Puh-taampi teknologia tulee nähdä vält-tämättömänä. Ratkaisujen on oltava pitkäkestoisia ja pelisääntöjen kai-kille samat”, painottaa !"-vaaleissa ehdolla oleva Lapintie.

Lapintien mielestä erityisen tär-keää Suomelle olisi, että nesteytetyn maakaasun (156) terminaali toteu-tettaisiin nopeasti. Tulevaisuuden

mahdollisuuksia meriklusterille voi piillä myös esimerkiksi aaltovoimas-sa, jossa suomalaiselle huippuosaa-miselle on jo kysyntää.

Lapintie sanoo, että myös pyrki-mys puhtaampaan merenkulkuun luo Suomelle jatkossa mahdolli-suuksia.

”Merikuljetukset lisääntyvät ja il-mastonormien tiukentuessa niistä tulee entistä houkuttelevampi vaih-toehto maakuljetuksille.”

Hän muistuttaa, että keskustelu Suomelle epäedullisesta !":n rikki-direktiivistä osoitti, että pitkällä ai-kavälillä ympäristön kustannuksella tapahtuvassa kilpailuedun tavoitte-lussa ei ole kuin hävittävää.

Puhdas Itämeri luo työpaikkoja Ristikon ratkaisu

Liikenneministeri Merja Kyllönen on saanut paljon kiitosta joukkoliikenteen keskittämisestä raiteille. Hänen johdollaan on lanseerattu ”uusi liikennepolitiikka”. Liikenteen ongelmia ratkotaan monipuolisin keinoin. Joukkoliikenne, kevyt liikenne ja älyliikenne on otettu liikennehankkeiden suunnitteluun.

SIRPA PUHAKKA

Liikennehankkeita ei suunnitella enää ilman, että vaikutukset maan-käyttöön, asumiseen, palveluihin ja elinkeinoihin otetaan huomioon. Erityinen merkitys tällä on pääkau-punkiseudulla ja muilla suurilla kau-punkiseuduilla.

Mitkä liikennehankkeet listaatte yk-kösiksi Helsingissä ja Uudellamaalla?

”Kolmen kärkeen nostaisin Hel-sinki-Riihimäki-rataosuuden kapa-siteetin lisäyksen, Helsingin ratapi-han toiminnallisen parantamisen

sekä Pisara-radan. Nämä ovat kaikki keskeisiä hankkeita paitsi pääkau-punkiseudun, myös koko Suomen liikennejärjestelmän kannalta.”

Mikä olisi tuolla alueella tärkein lii-kennehanke ympäristön kannalta?

”Investoinnit raideliikenteeseen sekä lähiliikenteessä että kauem-maskin Uudellemaalle. Väestönkas-vu pääkaupunkiseudulla tulee jatku-maan, ja ainoa kestävä ratkaisu on rakentaa ja kehittää liikennejärjestel-mää joukkoliikenteen ehdoilla.”

Helsingissä tarvitaan kipeästi lisää tonttimaata asunnoille. Malmin len-

Merja Kyllönen ohjaa liikennettä joukkoliikenteeseen

Liikenneministeri Merja Kyllönen, 36, on Vasemmistoliiton ehdokkaana toukokuun eurovaaleissa.

tokenttä on tarkoitus saada asun-tokäyttöön. Milloin lentokentän alueelle päästään rakentamaan asun-toja?

”Helsinki voi rakentaa Malmille asuntoja, jos Helsinki niin haluaa. Valtion toiminnot Malmin lentoken-tällä eivät ole esteenä, vaan ne voi-daan sopia siirrettäväksi muualle. Lentoliikennestrategiatyön aikana tämäkin tulee linjattavaksi, mutta alustavien arvioiden perusteella es-teitä ei ole.”

”Itse näen tärkeäksi, että Malmin toiminnot järjestetään uudelleen ja maa-alue tulee asuntokäyttöön. On kuitenkin kaupungin ja kaupunki-laisten asia päättää alueen kaavoi-tuksesta”, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo.

19

tilaukset@kansanuutiset.!p. 09 7596 0208www.kansanuutiset.!

Ei valmiiksi

pureskeltuja uutisia.

Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%.

Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja

Kestotilaus 12 kk / 144 "Kestotilaus 6 kk / 75 " Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 "Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 "Kestotilaus Näköislehti 12 kk / 82 "Lahjakirja A B tai C

Osoite

Osoite

Nimi

A) Heikki Patomäki:Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 !]B) Domenico Losurdo:Liberalismin musta kirja [ovh 26 !]

C) Martha Schad:Stalinin tytär [ovh 31,90 !]

Puhelin

“Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa” “Avarakatseinen” ”Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä”

[lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy]

Tilaajalle lahjakirja!

artikkeli mukana

joka perjantai!

Oikea sanomalehti vasemmalta.

Oikeistopopulismin ja ääriryhmien kannatus kasvaa Euroopassa…Millaisia koalitioita ne kykenevät

muodostamaan keskenään, on vielä auki.3

Viime vuonna perustettu saksalai-nen Alternative für Deutschland ei ehtinyt menestyä vielä parlamentti-vaaleissa, mutta villeimmissä veik-kailuissa sen ennustetaan saavan jopa 20 paikkaa Saksan tulevasta 96 hengen (nyt 99) ryhmästä. Puolue vastustaa yhteisvaluutta euroa, mut-ta ei Euroopan unionia.3

Euroopan parlamenttiin nous-tessaan saksalaisten protestiryhmä ryhmittyisi todennäköisesti !#/:hen, jossa Perussuomalaisetkin on. Kun puolue on vielä niin nuori, on vaikeaa sanoa, mihin päin se päättää kumar-rella: saako se kannatusta saksalaisil-ta uusnatseilta vaiko eritoten tiukoilta konservatiiveilta, jotka ovat tyytymät-tömiä pääministeri Angela Merkelin ”liian lempeään politiikkaan”.

VAIN EU!POPULISTIEN JYRKIN SIIPI VÄKIVALTAINENOn kuitenkin tärkeää ymmärtää, et-tä oikeistopopulistit ja äärioikeisto, muukalaisvihamieliset ja rasistit ovat varsin hajanainen ryhmittymä. Ryh-mistä vain osa hyväksyy tummaihoi-siin, islaminuskoisiin, romaneihin ja homoseksuaaleihin kohdistuvan

suoranaisen väkivallan.3Konservatiiviset miehet ovat po-

pulistipuolueiden suurin kannattaja-joukko. Näiden on vaikeaa hyväksyä eurooppalaista modernisaatiota, jos se tarkoittaa naisten pyrkimystä tasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla ja perheessä sekä seksuaali- ja suku-puolivähemmistöihin kuuluvien ih-misten yhdenvertaista asemaa.

Monet populistikannattajat ovat menettäneet työpaikkansa tai ovat vaarassa menettää sen. Taustalla ovat talouden globaalistuminen ja eurokriisi.

Koska enää ei ole Itä-Euroopan so-sialistivaltioiden sisäistä kurinpitoa, osa unkarilaisista, slovakeista, tse-keistä, romanialaisista ja kroaateista voi vihata romaneja täysin vapaasti. 3

Huomionarvoista on, että oikeis-topopulistit tai äärikansallismieliset eivät ole menestyneet esimerkiksi Espanjassa, ainakaan vielä.

Sitä vastoin oikeisto ajoi Espanjassa läpi naisten aborttioikeuden rajoitta-mista koskevan lain. Euroopan parla-mentin oikeistovoimat äänestivät jou-lukuussa naisten seksuaaliterveysoi-keuksia käsitelleen muistion niukasti nurin. Oikeistopopulistien nousu tar-koittaisi yhä tukalampaa asemaa tasa-arvoa vaativille feministeille.

Parlamenttipaikoista naisten hal-lussa on tällä hetkellä ”jo” 35 prosent-tia, mutta johtavilla paikoilla miesten ylivalta on edelleen selkeä. 3

EU:TA VASTUSTAEN, MUTTA AKTIIVISESTI MUKANAOsallistuin sisarpuolueemme Väns-terpartietin puoluekokoukseen Tuk-holmassa tammikuussa. Yhtenä tär-keänä teemana siellä oli rasismin vastustaminen, vaikka kokous pai-nottuikin sisäpoliittisiin teemoihin.3

Vänsterpartiet vastustaa Euroopan unionia, koska !" ei ole ihmisten so-siaalinen yhteenliittymä, vaan rahan ja talouden. Tämä ei tarkoita sitä, ett-eivät puolueen !"-toimijat olisi Eu-roopan unionissa aktiivisia.3

Puolueen nykyinen meppi Mikael Gustafsson on vaikuttanut erityisesti tasa-arvokysymyksissä. Hän menet-ti puoluekokouksessa ”varman paik-kansa”, koska kokous valitsi Malin Björkin niukasti hänen edelleen puoluelistan ensimmäiseksi ehdok-kaaksi. (**) 3

”Nyt teidän ei auta muu kuin ottaa se toinen paikka”, sanoin Gustafs-sonille vaalin ratkettua. Puolueella on saumat saada kaksi paikkaa Ruot-sin 20 paikasta, mutta se voi myös olla vaikeaa !"-kriittisyyden takia,

puolueen puheenjohtaja, nykyinen valtiopäivämies, entinen !"-parla-mentaarikko Jonas Sjöstedt sanoi. 3

Kreikkalainen kommunistiaktivis-ti ja Syriza-koalition jäsen Christos Giovanopoulos kertoi maansa kan-sallissosialistisen äärioikeistopuo-lueen Kultaisen aamunkoiton toi-minnasta. Hän oli varma, että puo-lue saa edustajan !"-parlamenttiin.3

Syrizakin tullee pärjäämään vaa-leissa hyvin. Viimeisimpien gallup-tulosten mukaan sen kannatus on runsaat 20 prosenttia. Syriza voi saa-da nostetta myös siitä, että sen karis-maattinen johtaja Alexis Tsipras va-littiin koko vasemmistokoalition eli 6"!/561:n komission puheenjohta-jaehdokkaaksi.

Vasemmistoliitolle maahanmuut-tovastainen, osin rasistinen mutta erityisesti vanhakantaisia sukupuo-li- ja perhe- sekä kulttuuriarvoja puo-lustava Perussuomalaiset on vaalien selkein vastapuoli kokoomuksen li-säksi.

* Lähde: Catherine Fieschi, Marley Morris ja Lila Ca-ballero: ”Recapturing the Reluctant Radical - How to win back Europe’s populist vote. Counterpoint 2013.** Suomi on yksi harvoista maista, joissa kansalaiset voivat äänestää ketä tahansa ehdokasta. Ruotsissa vaalit käydään listavaaleina, eli ensimmäiseksi puolu-een listalla asetettu on ensimmäinen ehdokas par-lamenttiin. !!

OIKEISTO!POPULISMINNOUSU UHKAA MYÖSTASA!ARVOA.