Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Vertaisoppimismalli: Kohti
tulevaisuuden
vapaaehtoistoiminnan ohjaamista
Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.
1
KOHTI TULEVAISUUDEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN
OHJAAMISEN TAITOJA Tämä muotoiluajatteluun (design thinking) perustuva vertaisoppimisen malli auttaa tunnistamaan tulevaisuuden tarpeita ja osaamista kehittämällä mm. aloitekykyä, ja työstämään osaamiseen liittyviä tarpeita niin, että niihin pystytään vastaamaan.
Mallia voi käyttää suunnittelun tukena, tai sen avulla voi osallistaa vapaaehtoisia, parantaa kommunikaatiota ja löytää omalle järjestölle sopivia ratkaisuja.
Tämä tekniikka toimii erityisen hyvin johdantona tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisessa. myös vapaaehtoisten on sitä käyttämällä mahdollista tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja analysoida osaamistaan.
JOHDANTO
Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen auttaa yksilöitä ja järjestöjä ratkaisemaan
jokapäiväisiä haasteita sekä synnyttämään ja kehittelemään ideoita, joilla on suotuisa vaikutus
kohderyhmille, joiden parissa työskennellään (esim. vapaaehtoiset).
Tämä vertaisoppimisen mallia mahdollistaa haasteiden kääntämisen mahdollisuuksiksi luovia
keinoja käyttämällä. Malli sisältää työskentelyvaiheita, joiden avulla voidaan löytää uusia
innovatiivisia ratkaisuja pitämällä ihmiset keskiössä.
Päämäärät Muotoiluajatteluun perustuva vertaisoppimisen malli:
Antaa mahdollisuuden tarttua tehtäviin ja havaita ongelmia
Lisää aloitekykyä ongelmien ratkaisemisessa
Auttaa työstämään osaamiseen liittyviä tarpeita niin, että niihin pystytään vastaamaan.
Tuottaa ratkaisuja kunkin järjestön tarpeisiin
Edistää yhteistyötä
Mallin tavoitteet Luoda malli ja työkalut, joiden avulla voidaan osoittaa osaamisen puutteita ja tarpeita
Keskittyä ammatilliseen kehitykseen, joka mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden
hallinnan
Tarjota esimerkkejä paikallisella tasolla testatuista vertaisoppimisen prosesseista
2
Kenelle malli on tarkoitettu?
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat vapaaehtoisten ohjaajat sekä kaikki ohjaamiseen osallistuvat
henkilöt.
Mitä on muotoiluajattelu? Muotoiluajattelu on prosessi, joka yhdistää ihmiset, organisaatiot ja teknologian. Se on
ihmislähtöinen suunnittelu- ja muotoilutekniikka, joka auttaa ymmärtämään paremmin
vapaaehtoisten tarpeita, auttaa heitä osallistumaan paremmin muuttuvassa
toimintaympäristössä ja auttaa organisaatiota muuttumaan parhaalla mahdollisella tavalla, eli
tunnistamaan siinä toimivien ihmisten muutostarpeet.
Muotoiluajatteluun perustuvan vertaisoppimisen mallin avulla voidaan tarttua positiivisesti
vaikuttaviin uusiin, olennaisiin ratkaisuihin. Se on strukturoitu menetelmä ideoiden
synnyttämiseen ja kehittelyyn. Se nojaa havaintoihin, niistä tehtäviin tulkintoihin ja
merkityksellisten ideoiden kehittelyyn toiminnan kohteena olevien ihmisten hyväksi.
Prosessi on luonteeltaan syklinen. Jos jossain vaiheessa nousee esiin ongelmia, on mahdollista
palata aikaisempaan vaiheeseen.
Malli sisältää viisi vaihetta (kuvio 1), jotka auttavat prosessin läpikäymisessä
Kuvio 1.
Haasteen määrittely (Define the challenge)
Ratkaistavaan ongelmaan liittyvä kysymyksen muotoilu (Driving questions): Määrittele
kysymys tai ongelma, johon haluat ratkaisun. Kysymyksen tarkoitus on herättää kriittistä
Haasteen määrittely
• Kysymyksen muotoilu
Tutkimus
• Minulla on haaste/tarve
Tulkinta
• Olen oppinut jotain
Ideointi
• Näen mahdollisuuksia
prototypointi
• Minulla on idea
3
ajattelua ja uteliaisuutta ja sen tulisi sopia yhteen henkilökohtaisten ja organisaation
oppimistavoitteiden kanssa.
Tutkimus (Discovery)
Minulla on haaste/tarve. Aloitamme tutkimalla tarpeita, emmekä ideoita. Esimerkiksi:
kolmannella sektorilla tarvitaan uutta osaamista – kuvataan osaamistarpeet.
Tulkinta (Interpretation)
Olen oppinut jotain. opin jotain aikaisemmasta työvaiheesta, ja tämä ohjaa minua. Tästä
syntyy näkökulma.
Ideointi (Generate ideas)
Näen mahdollisuuksia. Tässä vaiheessa synnytetään ja jalostetaan ideoita. Työn tueksi voidaan
käyttää erilaisia aivoriihitekniikoita.
Prototypointi (Create a prototype)
Minulla on idea. Kuinka sitä voidaan rakennella? Rakennetaan prototyyppi ideasta ja testataan
siihen liittyviä päätöksiä. Luodaan tosielämän mallit mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.
ENNEN KUIN PÄÄSET ALKUUN
Materiaalit
Ennen kuin pääset alkuun, on järkevää kartoittaa omia kokemuksia sekä tutustua alan
kehitykseen hyödyntämällä erilaisia raportteja, tutkimuksia ja tilastoja. Valmistautumalla oppii
ymmärtämään haasteita, näkemään mahdollisuuksia ja innostumaan ideoiden
kehittelemisestä.
Alta löytyy muutama vinkki:
Skenaariotyöpajan tulokset (liite 1). Tämä asiakirja saatiin aikaan hankkeemme
ensimmäisessä kumppanitapaamisessa, jossa tavoitteena oli keskustella siitä, millaista
ihannetyö kolmannella sektorilla olisi vuonna 20205 tätä mallia käyttäen.
Ensimmäinen skenaario on digitaalinen (vapaaehtoistoiminta tapahtuu enenevästi
verkossa), toinen on lisääntyvä eriarvoisuus (kolmannen sektorin tulee tarjota aiempaa
enemmän palveluita syrjäytymisen ehkäisemiseksi), kolmas löyhien verkostojen
skenaario (ihmiset osallistuvat löyhästi ja lyhyemmän aikaa muuttaen samalla
perinteisiä yhdistysrakenteita) ja neljä on ”työ jatkuu ennallaan” -skenaario (sektorilla
työskennellään samalla tavalla kuin nyt).
4
Benchmarking-raportti VOLUNTEER COORDINATORS’ SKILLS NEEDS (suomenkielinen
tiivistelmä, liite 2). Tämä raportti on lokakuun 2015 ja elokuun 2016 välillä toteutetun
benchmarking-prosessin tulos, jossa vertailtiin kymmentä maata (Bulgaria, Iso-
Britannia, Italia, Latvia, Portugali, Romania, Suomi, Tukki, Unkari). Benchmarking-
toiminnassa vertaillaan jonkin organisaation toimintoja, prosesseja tai tuotteita alan
parhaisiin vastaaviin¹. Analyysimme keskittyy kahteen aiheeseen: kolmannen sektorin
rakenteeseen ja vapaaehtoisten ohjaajien käsityksiin osaamistarpeista.
Omia osaamistarpeita voi pohtia käyttämällä kyselypohjaa (liite 3), jota käytimme
tutkimuksen teossa.
Opiskeluprosessin rakenne
Kuinka pitkään prosessi kestää? Opiskelu voi kestää yhden päivän ajan (n. 8 t), tai sen voi jakaa
useammalle tapaamiskerralle, esim. 1x 3 tuntia ja 3x 2 tuntia. Jokaisessa vaiheessa
keskusteluun ja kysymyksiin menee 60-90 minuuttia.
Ryhmät. Prosessi vedetään pienryhmissä, joissa on 5-8 osallistujaa. Pienryhmässä osallistujien
on mukavampi toimia, ja he osallistuvat toimintaan aktiivisemmin ja kysyvät enemmän.
ilmapiiri on rento ja epämuodollinen.
Tapaamisten järjestelyt. Suunnittele tapaamisen aikataulu etukäteen ja valmistaudu
tapaamiseen tutustumalla vertaisopiskelumallin aineiston viiteen vaiheeseen. Rakenna
tapaamiset osallistujalähtöiseen tyyliin ja anna tilaa yhteiselle pohdinnalle ja kehittelylle
kertomalla osallistujille, mitä aiot tuoda lisää tai muuttaa.
Aloita noin 3o minuuttia kestävällä lämmittelyharjoituksella, jotta saat ryhmän
valmistautumaan ja innostumaan. Käy ohjelma nopeasti läpi: ajattele, mitä aiotte tehdä,
mutta muista myös, että tehtävänne ei ole löytää ”oikeaa” ratkaisua, vaan innostusta.
Innosta kertomalla, mitä olet nähnyt ja kuullut vapaaehtoistoiminnasta. Voit käyttää hyväksi
aiemmin mainitsemiamme aineistoja, tai voit kertoa tarinoita tai jakaa menetelmiä, joita
käytät omassa organisaatiossasi. Kirjoita muistiin havaitsemasi vastaväitteet, rajoitukset,
jännitteet, tarpeet ja yllätykset, ja jaa hyödylliset havaintosi kirjoittamalla ne taululle.
keskustele ryhmän kanssa siitä, mitä havaintoja voisitte hyödyntää, jotta jokaisen oma tai
heidän edustamansa järjestön työ sujuisi paremmin. Muuntakaa havainnot mahdollisiksi
ratkaisuiksi, mikä auttaa ryhmää löytämään itselleen ratkaistavan ongelman.
Palaute. Pyydä osallistujia vastaamaan tämän mallin lopussa olevaan kyselyyn, jotta saat
selville, ovatko he saaneet uusia valmiuksia mallin avulla. Rohkaisen osallistujia vastaamaan –
voit lopuksi antaa heille myös esimerkiksi osallistumistodistuksen tai osaamismerkin (liite 4).
-------------------
5
1¹ W. G. Nickles, J. M. McHugh, S. M. McHugh, Understanding Business, Tenth Edition, McGraw-Hill Irwin, new
York 2012, p. 221.
NÄIN PÄÄSET ALKUUN
Haasteen määrittely – kysymyksen muotoilu
Haasteen määrittely käynnistää oppimisprosessin – havainnoi ja pohdi, mitä asioita sinun
järjestössäsi tulisi parantaa; mikä on tarkalleen sellainen ongelma, joka vaatii ratkaisua? Tämä
muunnetaan haasteeksi, johon etsitään toiminnallisia ratkaisuja.
Joskus haaste voi näyttäytyä unelmana (esim. toiveina muuttaa organisaation rakenteita) tai
valituksen aiheena (esim. organisaation linjauksiin liittyvät asiat).
On olennaista muotoilla yhteinen kysymys (kuvio 2), jonka parissa työskennellään. Aloittakaa
kysymys sanoilla ”Miten voisimme”. Kysymyksen tulisi olla selkeästi rajattu: sen tulisi olla
tarpeeksi laaja, jotta pystytte tuomaan mukaan yllättäviä näkökulmia, mutta tarpeeksi rajattu,
jotta pystytte keskittymään sen ratkaisemiseen.
UNELMAT/ASIAT/TOIVEET, JOIDEN TOIVOISIN KÄYVÄN TOTEEN →
→MITEN VOISIMME
VALITUKSEN TAI TURHAUTUMISEN AIHEET/ASIAT, JOTKA VOISIVAT OLLA PAREMMIN →
→ MITEN VOISIMME Kuvio 2
Esimerkiksi:
1. Miten voisimme luoda houkuttelevan ympäristön, jossa vapaaehtoiset voisivat tässä
kaupungissa tehdä paremmin yhteistyötä?
Tällaisen kysymyksen esittänyt yhdistys tai järjestö kokee tarvetta järjestää toimintaansa
uudelleen, koska sen kotikaupungissa järjestöt tekevät vain vähän yhteistyötä. ideana on
kerätä uusia ratkaisuja, jotka voisivat mahdollistaa onnistunutta toimintaa ihmisten välille ja
saada järjestön sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin.
6
2. Kuinka voisimme soveltaa osaamistamme ja vahvuuksiamme niin, että voisimme antaa
jokaiselle vapaaehtoiselle mahdollisuuden tehdä parhaansa tulevaisuudessa, noin 5-10
vuoden päästä? (valitun tulevaissuuskenaarion mukaisesti)
Tässä on pohdittu, ovatko vapaaehtoiset tarpeeksi hyvin varustautuneita tulevaisuutta varten,
ja päätetty lähestyä tulevaisuuden (5-10 vuoden päässä olevia) osaamistarpeita uudella
tavalla. Tämä mahdollistaa sen, että yhdistys tai järjestö muuttaa linjauksiaan ja hankkii
resursseja vapaaehtoisten osaamisen kehittämiseksi.
Tutkiminen: Ymmärrä, mistä haasteessa on kyse
Olette jo määritelleet haasteen, jota kuljetatte mukananne vertaisoppimisprosessin läpi.
Seuraavaksi on syytä käyttää aikaa haasteen tarkasteluun ja hahmottamiseen. Tutkimusvaihe
luo vahvan perustan ideoiden käsittelylle (kuvio 3).
Kuvio 3
Haasteen määrittely: Määritelkää haasteen kriteerit ja rajoitteet. keskustelkaa ryhmän kesken,
jos listaa tulee muuttaa, tai siihen tulee lisätä asioita. Kysykään itseltänne, miksi tämä haaste
on ihmisille tarpeellinen tai kiinnostava.
Tiedon vaihto: Jokainen kirjoittaa ylös, mitä tietää tästä haasteesta ja jakaa ne esim.
tarralapuilla: havaintoja ja esim. tutkittua tietoa. Tulkitkaa havaintoja. Määritelkää, mitä ette
tiedä: tehkää muistiinpanoja ja jakakaa ryhmässä, mitä ette vielä tiedä tai ymmärrä. Laittakaa
nämä muistiinpanot esiin eri paikkaan.
Kohderyhmän määrittely: Pohtikaa laajasti, ketkä kaikki ihmiset liittyvät tähän haasteeseen.
Pohtikaa, millainen yhteys heillä on siihen. Ketkä tykkäävät? Ketkä ovat skeptisiä? Keitä
•havaintoja ja tutkimustietoa;
•tulkintaa;
•esteitä ja rajoitteita
Haasteen määrittely
•Tämän asian tiedän jo
•tästä asiasta haluan tietää lisää
Tiedon vaihto •Ketä varten kehitämme
tätä?
•Avainryhmä/laajennettu kohderyhmä
Kohderyhmän määrittely
7
tarvitsette eniten? Luokaa visuaalinen tiivistelmä heistä, jotka ovat avainasemassa haasteen
suhteen (avainryhmä), mutta pohtikaa myös, keitä muita asia koskee.
Tämän vaiheen antina on haasteen määrittely visualisoituna. Olette lisäksi saaneet uutta
ymmärrystä haasteesta, ja nämä uudet ideat innostavat kehittämään jatkoideoita ja
innostavia tapoja toimia. Voitte käyttää työnne tukena seuraavaa mallia (#1, Ymmärrä
haastetta). Voitte myös palata siihen, jos mieleenne nousee myöhemmin uusia kysymyksiä.
Kannattaa pitää mielessä, että kaikki esiin nostetut ideat eivät ole aivan uusia. Keskustelussa
nousee esiin asioita, jotka jo tunnette, mutta ”Ymmärrä haastetta” -tehtävän avulla voitte
saada niihin uusia näkemyksiä. Joskus nämä uudet ideat voivat johdattaa työskentelyä eri
suuntaan, kuin mitä alussa on oletettu.
Ymmärrä haastetta
Malli #1
Esimerkki: Ryhmä, jonka haasteena oli kysymys “Miten voisin hyödyntää tieto- ja
viestintätekniikkaa, jotta saisin enemmän vapaaehtoisia mukaan ja järjestöni saavuttaisi
tavoitteensa paremmin?” havaitsi seuraavia asioita:
Haasteen määrittely (esteet ja rajoitteet): Ei ole yhteistä jakamista, yhdistyksen sisällä ei
kommunikoida, hyvien käytäntöjä, arvoja, tavoitteita, resursseja, tietoa ja menetelmiä ei ole
helppoa jakaa.
8
Tiedon vaihto (Mitä tiedän jo asiasta): Yhdistyksen tavoitteet; on olemassa järjestöjä, joilla on
samanlaiset tavoitteet; on olemassa monenlaisia sähköisiä työkaluja, joita voisi hyödyntää
varainhankinnassa ja viestinnässä; monet haluaisivat mukaan vapaaehtoistyöhön, mutta he
tarvitsevat motivointia ja ohjausta; meille on tullut runsaasti pakolaisia, joita halutaan auttaa.
Avainryhmä (Keität tämä koskee): mahdolliset vapaaehtoiset (opiskelijat, nuoriso, aikuiset);
päällikkötason työntekijät eri järjestöissä; tekniikan alan ammattilaiset
Tätä haluan oppia lisää: muiden järjestöjen tavoitteet (koskee myös muissa maissa olevia
järjestöjä; koulutusta valmennuksesta, ryhmänohjauksesta ja sähköisten
varainhankintatyökalujen käytöstä. Osaamista pakolaisten kanssa työskentelyyn.
Tuloksena saadaan kokonaiskuva vapaaehtoisten tarpeista. Nämä tarpeet on koettu tärkeiksi,
mutta ne eivät vielä ole muutettavissa toiminnaksi. Tämä helppo tutkimusmatka mahdollistaa
konkreettisten havaintojen abstraktimman mallintamisen ja taustalla vaikuttavien tekijöiden
analyysin.
Tulkinta: Määritellään suunta
Suunnanmäärittely vie edellisessä vaiheessa opittuja asioita eteenpäin. Kysykää itseltänne:
”Miksi haluamme tehdä näin?” ja ”Miksi tämä haaste on ihmisille tarpeellinen tai
kiinnostava?” Pohdintojen avulla voitte tarkentaa näkökulmaanne (Kuvio 4).
Miksi haluamme tehdä näin?
Vapaaehtoiset
tarvitsevat osaamista koska
tästä aiheesta
Kuvio 4
Esimerkiksi:
Vapaaehtoiset
tarvitsevat osaamista koska
tästä aiheesta
Ideointi
……………… ………………
Vapaaehtoisten tulee tavoittaa erilaisia ihmisiä,
ja heidän tulee toimia kestävällä tavalla;
digitalisaatio on koko ajan tärkeämpää toiminnassa, jolloin vapaaehtoistenkin
tulee toimia verkossa
Motivaatiota ja perus-IT-
taitoja
9
Tässä vaiheessa synnytetään paljon ideoita. Tässä auttaa aivoriihityöskentely, jonka aikana voi
ajatella vapaasti ja tuoda esiin rajattomasti ideoita. Tässä vaiheessa yksikään idea ei ole
huono. vaikka jokin idea olisi epärealistinen, se voi herättää muissa osallistujissa uusia ideoita.
Näiden sääntöjen avulla aivoriihityöskentely on keskittynyttä, tehokasta ja hauskaa:
Ei saa sanoa ei! Sanokaa “kyllä, ja…”
Älkää keskeyttäkö toisianne
Jokainen idea on hyvä (myös se paras)
Olkaa positiivisia
Keskittykää määrään eikä laatuun
Kehitelkää ideoitanne yhdessä
Kun saatte aivoriihen päätökseen, käykää ideat läpi: valitkaa ideat, joita haluatte työstää tai
jotka ovat lupaavia. Voitte käyttää seuraavaa mallia (malli 2)
Ideoiden luokittelu
MALLI 2
1. Esimerkki: Ryhmä, jonka kysymyksenä oli ”Miten voisimme luoda houkuttelevan
ympäristön, jossa vapaaehtoiset voisivat tässä kaupungissa tehdä paremmin
yhteistyötä?”, synnytti monia ideoita, jotka se luokitteli seuraavasti:
ERITTÄIN TÄRKEÄ
VÄHEMMÄN TÄRKEÄ
VÄHEMMÄN LUPAAVA
LUPAAVA
10
Vapaaehtoinen voisi kehittää toimintaansa osallistumalla ns. työvaihtoon havainnoimalla
miellyttävässä ympäristössä työskentelevää lämminhenkistä ryhmää, joka esimerkiksi tekee
ryhmäytymisharjoituksia. On myös tärkeää kokea arvostusta tehtävässään. Todistukset
voisivat tuoda tähän lisäarvoa.
Luo prototyyppi tai malli
Tässä vaiheessa ryhmällä on jo idea, ja prototyypin luominen auttaa jakamaan ideaa
laajemmin ja pohtimaan, miten sitä voisi kehittää edelleen ja testata käytännön työssä.
Kehittäkää oma malli tai prototyyppi sellaiseen muotoon, josta on teille eniten hyötyä,
esimerkiksi:
käsikirjoitus
diagrammi
mainos
malli
Erittäin tärkeää
Näkyvyys sosiaalisessa mediassa
Virkistystoiminta (ryhmäytyminen jne.)
Työvaihto
Fyysinen ympäristö (tarjolla kahvia, vettä)
Ei niin tärkeää
Avoimien ovien päivät
Seminaarit
Aleenukset (kursseista ja seminaareista)
Vähemmän lupaavaa
Arvostus viranomaisten taholta
Lupaavaa
Todistukset (arvostus)
11
Pitkää mielessänne, millaisia kysymyksiä teille nousee esiin luodessanne prototyyppiä.
Kerratkaa niitä ja kehitelkää niihin vastauksia, kun jatkatte työskentelyä. Esittelyvaiheessa
tuotosta voi vielä kehitellä edelleen.
Lähteet:
Introducing project-Based Learning in your Classroom – School Education gateway-Teacher
Academy;
W. G. Nickles, J. M. McHugh, S. M. McHugh, Understanding Business, Tenth Edition, McGraw-
Hill Irwin, new York 2012, p. 221.
12
Skenaariotyöpaja liite 1
“Tulevaisuusskenaario”-työpaja
Ensimmäisessä hankekokouksessamme kaikki osallistujat olivat mukana skenaariotyöpajassa,
jonka tärkeimpänä tavoitteena oli keskustella, millaista oma ihannetyö olisi vuonna 20205
neljän skenaarion määrittelemänä.
Ensimmäinen skenaario oli teknoskenaario (vapaaehtoistyö tapahtuu enimmäkseen verkossa),
toinen oli kasvava eriarvoisuus (kolmannen sektorin tulee tarjota aiempaa enemmän
palveluita syrjäytymisen estämiseksi), kolmas löyhien verkostojen skenaario (ihmiset
osallistuvat löyhemmin ja lyhyemmän aikaa, perinteiset yhdistystoiminnan muodot
muuttuvat) ja neljäs ”työ jatkuu ennallaan” (työskentely jatkuu samanlaisena kuin nyt).
Osallistujat ajettiin pienryhmiin ja jokainen ryhmä keskusteli yhdestä skenaariosta ja pohti
siihen liittyviä osaamistarpeita.
1. skenaario - Teknoskenaario
Järjestömme kulkee kolmannen sektorin etulinjassa. Hyödynnämme teknologiaa
ongelmanratkaisussa ja työskentelyssä aina, kun on mahdollista. Kun minulla on aikaa,
minusta on hauskaa kehittää ratkaisuja kohtaamiimme ongelmiin tai tapoja suoriutua työstä
tehokkaammin.
Jokaisella on käytössään tablettitietokone, joka on langattoman verkon avulla yhteydessä
muihin laitteisiin. kaikki tapahtuu verkossa, joten meillä ei ole kirjahyllyjä tai arkistokaappeja.
Toimistomme on paperiton, ja kaikki on viety pilvipalvelimille. Toimistomme on varsin pieni,
kun ottaa huomioon montako meitä on – sieltä löytyy vain muutama työpöytä ja
neuvotteluhuone, joista yhtä vierailijat voivat käyttää työskentelyyn tai videoneuvotteluihin.
Meillä on kaksi robottia, “Ohukainen” ja “Paksukainen”. Ohukainen toimii jokapaikanhöylänä.
Se on ohjelmoitu ostamaan lippuja, varmistamaan aikatauluja, huomauttamaan tehtävistä ja
tuomaan syötävää ja juotavaa työpisteisiin. Paksukaisen voi löytää ryömimästä lattialla, sillä
sen tehtävän on siivota. Se onkin erinomainen rikkaimuri, mutta on harmi, että joudumme
nostelemaan sitä aina välillä, jotta se siivoaisi myös työpöytämme. Muuten meillä olisikin aina
aivan putipuhdasta.
13
Rekrytoimme vapaaehtoiset ja tuemme heitä verkossa. heidän ei edes tarvitse tulla
toimistoon, kun yhteydet hoidetaan etänä. Heistä on mukavaa työskennellä kotoa käsine,
jolloin on helppoa yhdistää vapaaehtoistyö ja perheenjäsenistä huolehtiminen. Kuitenkin
joidenkin mielestä ennen oli paremmin, kun vapaaehtoiset kokoontuivat yhteen. Ehkä siihen
löytyisi sovellus?
Sitä mukaa, kun vapaaehtoiset saavat aikaan erilaisia asioita ja siirtyvät tehtävässään
eteenpäin, myönnämme heille osaamismerkkejä, joita he voivat näyttää muille tunnustuksena
osaamisestaan ja kokemuksestaan. Ei ollenkaan haittaa kertoa, että meillä on kilpailua
merkkejä keräävien vapaaehtoisten välillä somessa.
2. skenaario – Lisääntyvä eriarvoisuus
Meille on viime vuosina tullut enemmän maahanmuuttajia. Sillä on tietysti ollut vaikutusta
toimintaympäristöön. Ihmisten on vaikeampaa saada työtä, joten entistä useampi ihminen on
vailla työtä ja yhteiskunnan tukia, joten heidän tulee yrittää huolehtia jotenkin itsestään. tästä
syystä aiempaa useampi muuttaa maalle tai harjoittaa esimerkiksi palstaviljelyä missä vain.
Ihmiset ovat aiempaa riippuvaisempia vertaistuesta. Seurakunnat tekevät paljon: niillä on
tarjolla leipäjonoja, ilmainen ruokailu, velkaneuvontaa ja jopa väliaikaismajoitusta erityisesti
kylminä vuodenaikoina. Samaan aikaan rikkailla ihmisillä ei ole hajuakaan siitä, miten muut
elävät. Mitkään selittelyt eivät auta, jos he eivät halua kuunnella.
Yhteiskunta on koko ajan epävakaampi ja uusi yhteiskuntaluokka on myös noussut esiin.
jotkut kutsuvat sitä prekariaatiksi. Jotkut elävät jatkuvassa epävarmuudessa, kun yhä
harvemmilla on pysyvä työpaikka, eivätkä ihmiset saa tukiakaan. Heiltä puuttuu turvallisuuden
tunne, kun mikään ei ole pysyvää, ja toki heitä myös pelottaa, kun koko ajan pitää olla
huolissaan. Tarvitsemme enemmän julkista tukea järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja yhteisen
suunnitelman hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kolmannen sektorin työntekijöinä tiedämme, että työmme kohteena ovat heikoimmassa
asemassa olevat. Mekin olemme riippuvaisia yhteiskunnasta, jotta voisimme auttaa muita ja
myös selviytyä itse. Haluaisimme yhteiskunnan, jossa ei tarvitse tehdä eroa ”meidän” ja
”niiden” välille. Haluamme työskennellä yhteiseksi hyväksi. Tehtävämme on rohkaista,
14
valmentaa ja auttaa ihmisiä löytämään oman polkunsa. Haluamme, että heillä on
mahdollisuus tehdä, mitä he haluavat, vaikka pelkoa. Tarvitsemme jatkuvuutta, jotta voimme
panostaa pitkäkestoiseen tukeen ja auttaa erilaisia ryhmiä. tarvitsemme ruohonjuuritason
vapaaehtoisia, ja meidän tulee osata johtaa ja tukea heitä. Ehkä voisimme hyödyntää
aikapankkeja.
3. skenaario – Löyhät verkostot
Haluaisin kertoa hankkeestamme. Se on aika monimutkainen ja siihen liittyy monia toimintoja.
Olemme pystyneet sen avulla vastaamaan paikallisten ihmisten tarpeisiin ja olemme todella
ylpeitä sen aikaansaamista vaikutuksista täällä.
Ongelmana on, että vapaaehtoiset eivät sitoudu toimintaan pitkäkestoisesti. He tulevat
mukaan ja auttavat innostuneina, mutta sitten he lähtevät matkoille tai hoitamaan
lapsenlapsiaan. Sitten meidän pitää taas aloittaa alusta ja perehdyttää uudet vapaaehtoiset,
jotka auttavat meitä hetken ajan ja sitten… Onneksi aina löytyy myös palaajia, jotka otamme
ilolla vastaan.
Naapurikaupungissa toimii toinen samanlainen projekti. En ole aivan varma siitä, mitä siellä
tehdään, mutta arvelen, että meillä on samanlaista toimintaa, eli köyhyysrajalla elävien
ihmisten auttamista. Heillä on ilmeisesti kohtaamispaikka, josta voi saada apua. Olisi kivaa
saada sellainen tännekin.
tarvitsisimme enemmän asiantuntevaa porukkaa: vapaaehtoiskoordinaattorin tai päällikön,
joka osaisi rekrytoida ja tukea vapaaehtoisia, ja ihmisen, joka osaisi hoitaa tietokantaamme,
joka laahaa aina jäljessä. Lisäksi tarvitsisimme järjestötyön asiantuntijan, jonka avulla
löytäisimme uusia resursseja ja yhteistyökumppaneita, sekä hyvän talouspäällikön, joka ei vain
vastaisi kirjanpidosta, vaan osaisi löytää meille myös uutta rahoitusta.
4. skenaario – Työ jatkuu ennallaan
Täällä me ollaan, yhä vaan. Unelmissamme kolmas sektori toimii koko ajan paremmin…
ainakin omalla kohdallamme. iso osa asioista tapahtuu nykyään verkossa, mutta työkaverit
15
eivät tykkää sellaisesta. Ennen kaikki oli helpompaa, kun asiat kirjoitettiin paperille, arkistoitiin
ja unohdettiin… ainakin siihen asti, kun toimiston muutto tuli eteen, jolloin ne tuhottiin.
Täällä me ollaan, ollaan oltu jo vuosien ajan. Vapaaehtoisia tulee ja menee. Uutta
henkilökuntaa tulee määräaikaisiin tehtäviin, he viihtyvät meillä hetken aikaa ja sitten löytävät
paremman työpaikan. Ei heitä voi siitä soimata.
Joskus joudumme tuottamaan pettymyksen palvelujen käyttäjille. Emme vain pysty
auttamaan heitä, jos meillä on pulaa vapaaehtoisista tai henkilöstöstä. Teemme parhaamme,
mutta se ei aina riitä. Ihmisillä on nykyään aika korkeat odotukset.
Järjestöillä on rankkaa. Niiden tulee koko ajan löytää uutta rahoitusta. jos niiden toiminta olisi
täysin verovapaata, niillä olisi enemmän mahdollisuuksia tuottaa vastinetta rahalle ja niiden
henkilöstö kokisi itsensä ehkä arvostetummaksi.
Meillä ei ole koskaan varaa palkata tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, Järjestöt haluavat
päteviä työntekijöitä, mutta miten voisimme tunnistaa ja tunnustaa kokemusta ja
arkioppimista? Tästä syystä meiltä jää usein huomioimatta sopivia hakijoita.
Järjestöt haluavat tarjota laadukkaita palveluita tehokkaasti, mutta se ei ole aina mahdollista.
Niiden täytyy vain sopeutua koko ajan muuttuviin säädöksiin ja kasvavaan byrokratiaan.
Oikeastaan kaikki kaatuu siihen, että tarvittaisiin lisäresursseja, mutta talous ei kasva. Kunpa
vuorokaudessa olisi lisää tunteja! olisi mukavaa, jos joku täällä voisi hoitaa hallintoa – nykyään
on niin paljon byrokratiaa! Se on hyvin stressaavaa. Ei ole aikaa pysähtyä ajattelemaan. Ei ole
aikaa luovuudelle. Kunpa vuorokaudessa olisi lisää tunteja.
Skenaarioihin liittyvät osaamistarpeet
Työryhmien tunnistamat osaamistarpeet olivat seuraavat:
Tekniset taidot. ymmärtää teknistä osaamista, kuten tietokantojen ylläpitoa,
tietoverkkoja, sosiaalista media, verkostoitumista. Selkeä visio.
16
Vuorovaikutustaidot. Osaa olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa; omaan
osaamiseen ja kykyihin liittyvä itsereflektio; rohkeus,, hyvä itsetunto; viestintä ja
vuorovaikutus; monikulttuurisuustaidot ja ymmärrys.
Joustavuus. Kyky mukautua kuhunkin tilanteeseen, joustava, mukautumiskykyinen.
Organisointi ja suunnittelu. Osaa suunnitella projekteja, tapahtumia ja ohjelmia,
asettaa niille tavoitteita ja arvioida niitä; varainhankinta; joukkorahoituksen tuntemus;
johtamistaidot ja vapaaehtoisten ohjaaminen.
Kriittinen ajattelu. Kyky nähdä asia eri näkökulmista ja selvittää sen kaikki
mahdollisuudet, neuvottelutaidot; diplomatia.
Tutkimus. Kyky osata hankkia oleellista taustatietoa; kolmannen sektorin tuntemus.
Alla olevasta taulukosta (Taulukko 1) löytyvät työpajassa määritellyt osaamistarpeet kullekin
skenaariolle.
1. skenaario - Teknoskenaario
2. skenaario – Lisääntyvä eriarvoisuus
3. skenaario – Löyhät verkostot
4. skenaario – Työ jatkuu ennallaan
* Tekniset taidot * Omaan osaamiseen ja kykyihin liittyvä itsereflektio * Joustavuus, muuntautumiskyky * halua tarttua asioihin ”mukavuusalueen” ulkopuolella *Monikulttuurisuustaidot
*Neuvottelutaidot *Diplomatia *Monikulttuurinen ymmärrys *Itsepuolustus *Rohkeus *Vetovoima *Käytännöllisyys *IT-taidot *Varainhankinta *Verkostoituminen *Organisointi * Hyvä itseluottamus
*Tietokannan ylläpito *Verkostoituminen *Kolmannen sektorin tuntemus *IT-taidot: verkko, some *Selkeä näkemys *Vuorovaikutus *Joukkorahoituksen tuntemus
*Johtaminen *Projektinhallinta *Vapaaehtoisten ohjaus *Luovuus *Viestintä ja vuorovaikutus
Taulukko 1. Skenaarioiden osaamisvaatimukset
17
Liite 2
Benchmarking-raportti
DIGITALISAATIOSTA SOSIAALISIIN TAITOIHIN – EUROOPPALAISTEN
VAPAAEHTOISTOIMINNAN OHJAAJIEN JA ALAN ASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA
TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA
Tiivistelmä
Future Skills for the Third Sector (FUTUR3) -nimisen Erasmus+-hankkeen tavoitteena on ollut
kartoittaa 10 Euroopan maassa (Bulgaria, Iso-Britannia, Italia, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Suomi,
Turkki, Unkari) vapaaehtoisia työssään ohjaavien järjestötyöntekijöiden näkemyksiä tulevaisuuden
osaamistarpeista. Tässä esitellään tulokset tiivistettynä.1
Benchmarking-prosessiin sisältyi myös vapaaehtoistoiminnan ohjaajien koulutukseen tai
vapaaehtoisten ohjaamiseen liittyvien hyvien käytäntöjen keruu ja kuvaaminen. Käytännöt löytyvät
erillisestä raportista.
Skenaariomalli
Olemme perustaneet työmme neljän skenaarion malliin, jonka luomisessa hyödynnettiin kumppanien
osaamista, erilaisia megatrendejä esitteleviä lähteitä sekä suomalaisten järjestötyöntekijöiden kanssa
toteutetun työpajan tuloksia. Mallimme esittelee seuraavat järjestökentän skenaariot ja niihin liittyvät
osaamistarpeet:
1. Status Quo/työ jatkuu ennallaan – kolmannen sektorin organisaatiot työskentelevät kuten
ennenkin, mutta niiden tulee oppia sopeutumaan muutoksiin. Osaamistarpeet: johtaminen,
projektinhallinta ja rahoituksen varmistaminen, muiden muassa.
2. Löyhät yhteisöt – Yhteisöt ovat vähemmän pysyviä luonteeltaan kuin ennen, mikä tekee
ihmisistä liikkuvaisempia, mistä seuraa tarve hallita lyhytkestoisten vapaaehtoisten toimintaa
jne. Osaamistarpeet: IT (mm. tietokannat), vision ja strategian hallinta, verkostoituminen ja
sosiaaliset taidot.
3. Kasvava eriarvoisuus – Eriarvoisuus koskee mm. hyvinvointia ja maahanmuuttoa, ja kolmannen
sektorin tehtävänä on ottaa enemmän vastuuta palveluiden tuotannosta. Osaamistarpeet:
monikulttuurisuus ja moninaisuuden ymmärtäminen, sosiaaliset ja neuvottelutaidot.
4. Digitalisaatio – Ihmiset haluavat osallistua enemmän verkossa, jolloin uudet tavat olla
vuorovaikutuksessa ja luoda yhteisöjä nousevat tärkeiksi. Osaamistarpeet: tekniset,
sopeutumiskyky, sosiaaliset taidot ja monikulttuurisuus.
Tätä raporttia varten jokaisessa 10 maassa haastattelemamme asiantuntijat olettavat digitalisaation
olevan skenaarioista lähitulevaisuudessa todennäköisin ja siihen tulisi vastata nopeimmin. Kun mallia
on esitelty alan ammattilaisille eri maissa, on kuitenkin tullut myös selväksi, että jokainen näistä
skenaarioista muovaa eurooppalaisen kolmannen sektorin tulevaisuutta.
1 Englanninkielisen raportin voi ladata täältä: http://www.futur3skills.eu/futur3skills/index.php/results
18
Kyselyymme vastanneet 485 vapaaehtoisten ohjaajaa kokivat, että ryhmätyö, kommunikaatio,
stereotypioiden ohittaminen ja epäluuloton asenne ihmisiä kohtaan ovat tärkeitä osaamistarpeita.
Tämä heijastaa myös käsitystä siitä, että kaikki neljä skenaariota toteutuvat joiltain osin
tulevaisuudessa, vaikka moni järjestötyöntekijä olettaa myös, että asiat säilyvät ennallaan.
Johtopäätökset
Teimme aineistosta useita johtopäätöksiä, jotka liittyivät lähinnä osaamistarpeisiin sekä maiden
välisistä eroavaisuuksista kolmannen sektorin määrittelyssä.
1) Kolmannen sektorin juridinen määritelmä ja siitä juontuvat sektorin toimintaan liittyvä
toimenpiteet vaihtelevat maittain. Sektorin merkitys työnantajana on kuitenkin kasvussa
kaikkialla.
2) Eri maissa lähestytään henkilöstön ammatillisen osaamisen lisäämistä järjestökentällä eri
tavoin. Havaitsimmekin tähän liittyviä eroja maiden välillä. Ammatillisen osaamisen heikkous
näkyy usein siinä, että sektorin osallistuminen julkiseen päätöksentekoon ja poliittinen
merkitys on vähäinen.
3) Vapaaehtoisten ohjaajien työssä olennaiset osaamistarpeet ja pätevyydet liittyvät
vapaaehtoisten työn johtamiseen ja ohjaamisen yleisellä tasolla. Vastaajien mielestä
vapaaehtoisten sitouttaminen ja ryhmätyön ammatillinen ohjaaminen ovat tärkeimmät aiheet,
josta työntekijät haluavat koulutusta. Voidaan sanoa, että järjestötyö ja siihen liittyvät tuen
tarpeet ovat linjassa ennallaan säilymisen strategian kanssa.
4) Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön sekä avoimuuteen muita
kulttuureja kohtaan. Voidaan olettaa, että Euroopan kasvava kulttuurinen moninaisuus on
tässä taustalla. On myös enenevästi tarvetta koulutukselle, joka käsittelee kansainvälistä
yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa.
5) Sektorin kehittymistä tulevaisuudessa on mahdollista ennustaa digitalisaatioskenaarion avulla.
Voimme olettaa seuraavia asioita:
uudenlaista osallistumista toimintaan mm. sosiaalisen median ja verkossa toimivien
epämuodollisten ryhmien kautta; verkkovapaaehtoisuus kasvattaa suosiotaan.
modernien vuorovaikutus- ja markkinointi- sekä toiminnan johtamisen muotojen kasvu
digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättömältä kehitykseltä, ja se vaatii sellaisten taitojen
omaksumista, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät vuorovaikutusta verkossa.
Selvityksemme perusteella suositamme seuraavaa, jotta vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen
tulevaisuuden osaamistarpeisiin voidaan vastata:
19
1. Digitaalisuutta tulee edistää: henkilöstö, luottamusjohto ja vapaaehtoiset tarvitsevat IT-taitoja,
jotka mahdollistavat kommunikaation ja mobiiliteknologioiden käytön. Taitojen lisäksi tämä
vaatii investointeja infrastruktuuriin.
2. Ihmiset keskiössä. Sekä nyt että tulevaisuudessa kommunikaatiotaidot, ryhmätyö ja yksilöiden
ja eri ryhmien osallisuuden edistäminen ovat vapaaehtoistoiminnan ohjauksen ydintä.
Digitalisaatio voi muuttaa toimintatapoja, mutta sosiaaliset taidot tulee hallita. Koska olemme
havainneet, että alalla koetaan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien
kanssa työskentely on erityisen tärkeää.
3. Maahanmuutto on mahdollisuus. Valtaosa vastaajistamme oli sitä mieltä, että
monikulttuurisuustaidot ja stereotypioiden ohittaminen ovat tärkeitä työssä, ja niiden
merkitys on kasvussa. Kolmas sektori on tärkeä kotouttaja, joten tämä asettaa myös haasteita
osaamiselle.
4. Mahdollista moninaisuus. Moninaisuudella emme tarkoita vain maahanmuuttoa, vaan kykyä
työskennellä eri ikäryhmiä, uskontoja, vähemmistöjä jne. edustavien ihmisten kanssa. Tätä
varten tarvitaan hienotunteisuutta ja viestintätaitoja sekä kykyä ohittaa stereotypiat.
5. Yhteistyötä koulutukseen. Monissa maissa vapaaehtoisten ohjaajille tarkoitettua koulutusta on
vähän. Suosittelemme yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, ammattiliittojen ja
ammatillisten järjestöjen välillä, jotta voidaan löytää konkreettisia tapoja edistää kolmannen
sektorin työntekijöiden osaamista.
Englanninkielinen raportti löytyy kokonaisuudessaan kotisivultamme:
http://www.futur3skills.eu/futur3skills/index.php/results
20
Kysely Liite 3
Kyselyn kysymykset
1. Maa
2. Ikä
3. Sukupuoli
4. Millaisessa järjestössä työskentelet? (Valitse seuraavista:
liikunta, matkailu, harrastus, virkistys
sosiaalipalvelut, pelastuspalvelu
taide ja kulttuuri
koulutus ja tutkimus
ammattiin tai elinkeinotoimintaan liittyvä
paikallinen/alueellinen kehitys, koulutus, työllisyys
terveys
ympäristö
muu)
5. Koulutus (valitse seuraavista: - kansa- tai peruskoulu - toisen asteen koulutus (ammattikoulu, lukio) - korkeakoulutus (yliopisto, AMK)
6. Koulutusala (avoin kysymys: kuvaile tarkasti opintoala, erikoistuminen jne.)
7. Miksi työskentelet vapaaehtoisten parissa? - tinulla on aiempaa kokemusta vapaaehtoisten parissa
työskentelystä - tehtävä vastaa koulutustani - henkilökohtainen valinta - päädyin tehtävään sattumalta - esimieheni määräsi minut tähän tehtävään - kukaan muu ei halunnut tätä tehtävää - muu syy (mikä?)
8. kauanko olet työskennellyt vapaaehtoisten parissa? - alle vuoden
21
- 1-2 vuotta - 2-3 vuotta - yli 3 vuotta
9. Mitä tehtäviä vapaaehtoisten parissa tekemääsi työhön liittyy? (valitse seuraavista a. Tiedottaminen ja markkinointi (vapaaehtoistoiminnan markkinointiin liittyvä
sisällöntuotanto, tiedottaminen, vapaaehtoistoiminnan markkinointi omissa
verkostoissa ja organisaation ulkopuolella)
b. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja/tai johtaminen (vapaaehtoisten tehtävien
määrittely ja jakaminen, vapaaehtoisten ohajus ja tuki, suoriutumisen arviointi)
c. Hallinto (vapaaehtoistoiminnan dokumentointi, sopimusten laadinta, palautteen
keruu ja arviointi, muut hallintotehtävät)
10. Mitä taitoja mielestäsi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tai ohjaaja tarvitsee? Taidot Hyvin tärkeä Vähemmän
tärkeä
Ei tärkeä En osaa sanoa
tiimityön koordinointi
konfliktinratkaisu
tuiden työn
suunnittelu
tehtävien toimeenpano
johtaminen
hallinto ja tiedottaminen
vapaaehtoistoiminnan
markkinoinnin
sisällöntuotanto
ajanhallinta
vapaaehtoistoimintaa
koskevan
lainsäädännön
tuntemus
vapaaehtoisten
tarpeita koskevan
tiedon keruu
22
11. Oletko osallistunut koulutukseen, jonka avulla olet voinut kehittää vapaaehtoisten parissa työskennellessäsi tarvitsemaasi ammattitaitoa?
- kyllä (kuvaile koulutuksen aihe ja sisältö) - en
12. Mitkä vapaaehtoisten ohjaamisessa ja johtamisessa tarvittavat taidot ovat mielestäsi tärkeitä tulevaisuudessa?
Taidot Erittäin tärkeä Vähemmän
tärkeä
Ei tärkeä En osaa sanoa
kommunikointi
tiimityö
projektinhallinta
hallinto
juridiikan ja
vaikuttamistyön
tuntemus
varainhankinta.
paikallinen
varainhankinta,
kilpailutukset
ulkoinen viestintä:
yleisöön, median ja
muihin
organisaatioihin
kohdistuva
suhdetoiminta
kampanjointi
haavoittuvassa
asemassa olevien
ryhmien tilannetta
koskevat
tutkimusosaaminen
vapaaehtoistoimintaan
sioututuminen
paikallisyhteisöjen
voimaannuttaminen
toimintaan
kokemus
moniammatillisesta
työstä ja yhteyden
luominen muden
23
organisaatioiden
kanssa
yhteistyö paikallisten
järjestöjen ja
organisaatioiden
kanssa
työskentely
monikulttuurisessa
ympäristössä
kansainvälinen
yhteistyö
verkostoituminen ja
“lobbaus”
joustava ja
tuomitsematon
asenne muista
kulttuureista tulevia
kohtaan
stereotypioiden
selättäminen, empatia
sosiaalinen media
sähköinen viestintä
positioning on the
web
verkkokampanjointi
13. Millaiseen koulutukseen haluaisit osallistua?
24
Palaute: Liite 4
Millaisia vapaaehtoistoimintaan liittyviä tehtäviä sinulla on nyt ja
tulevaisuudessa?
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………….
Millainen käistys sinulla on vapaaehtoistoiminnassa tulevaisuudessa
tarvittavista taidoista?
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………….
Millainen käsitys sinulla on tästä vertaisoppimismallista?
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………….
Saako tämä malli sinut ajattelemaan vapaaehtoisten tai järjestön
tulevaisuuden tarpeita?
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………….
Mikä mallin käsittelyyn liittyvä vaihe oli sinusta erityisen
mielenkiintoinen?
25
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………
26
Liite 5
Tehtäviä jatkoa varten
Kun vertaisoppimisprosessi on saatu päätökseen, ihmiset ovat yleensä tosi innostuneita.
Mutta miten muuttaa innostus toiminnaksi? Tässä on ideoita jatkoa varten.
Lupauksen tekeminen
Jotta osallistujat saadaan sitoutumaan positiivisen muutoksen aikaansaamiseen omassa
organisaatiossaan, voitte hyödyntää kehittelemäänne prototyyppiä. Jokainen osallistujat
lupaa tehdä yhden muutoksen työssä yhteiseen haasteeseenne ja prototyyppiin liittyen, joka
saa hänen yhteisössään aikaa positiivisen muutoksen.
Pohtikaa tätä aihetta muutaman minuutin ajan prosessin lopussa, tai jättäkää se osallistujille
kotitehtäväksi. On kuitenkin hyvä kirjoittaa lupaus ylös-
Esimerkkinä voidaan pitää ryhmää, jonka kysymyksenä oli ”Miten voisimme luoda
houkuttelevan ympäristön, jossa vapaaehtoiset voisivat tässä kaupungissa tehdä paremmin
yhteistyötä?”. Sen jäsenet voisivat vaikka luvata seuraavaa:
Otan yhteyttä kuntaan ja sovin yhteisen tapaamisen
Otan yhteyttä toiseen yhdistykseen ja selvitän, voisimmeko vaihtaa vapaaehtoisia
joksikin aikaa.
Lupaan perustaa Facebook-ryhmän oman kuntamme vapaaehtoisille.
On myös hyvä idea pitää ryhmässä luotua verkostoa yllä ja seurata muutosta. Voitte
esimerkiksi järjestää tapaamisen noin kahden kuukauden päästä ryhmätyöskentelyn jälkeen
joko kasvotusten (ihanne) tai Skypessä.
Muutosten havaitsemiseksi osallistujat voivat pohtia seuraavia kysymyksiä ja jakaa
kokemuksiaan seurantatapaamisessa:
1. Mitä asioita tein lupaukseni toteuttamiseksi?
2. Mitä tapahtui?
3. Muuttuiko mikään? Mikä?
4. Mistä huomaan muutoksen tapahtuneen?
5. Mitä haluaisin vielä parantaa?
Lupaan muuttaa seuraavan asian työssäni yhteiseen
haasteeseemme liittyen kehittääkseni omaa organisaatiotani:
27
6. Mikä ei toiminut?
7. Mitä asioita pitäisi vielä tutkia tai selvittää lisää?
8. Oliko muutos myönteinen vai kielteinen? Miksi?
9. Mitä teen seuraavaksi?
Voitte vaihtaa ajatuksia ja vertailla kokemuksianne ryhmässä näiden kysymysten avulla. Voitte
hyödyntää myös seuraavia tekniikoita:
Priorisoikaa saatua palautetta: mikä on tärkeintä, jotta myönteistä muutosta saadaan
aikaan?
Jäsentäkää muistiinpanot ja pohtikaa, mihin palautteeseen kannattaa vastata.
Hyödyntäkää palautetta ajatustenne ja prototyyppinne kehittämiseen ja korjatkaa sitä.
Korostakaa niitä asioita, joista saatu palaute on ollut hyvää.
Työskentelyn avulla voitte vielä parannella prototyyppiänne. Jos haluatte muuttaa sitä, voitte
kulkea mallia askel askeleelta taaksepäin ja jatkaa kehittelyä.
Tapaamisten aikana/ Mitä opin muilta
Ryhmätapaamisten aikana osallistujat saavat hyvän kokonaiskäsityksen haasteestaan.
Kuitenkin, jos haluatte ymmärtää osallistujien motiiveja ja ajatuksia syvemmin, on hyvä antaa
jokaiselle kotitehtäviä prosessin aikana. Kotitehtävät koetaan usein vähemmän jännittäviksi
kuin ajatusten vaihtoa ja niiden avulla osallistujat voivat ilmaista itseään uusin tavoin. Niiden
avulla heidät voi myös saada rentoutumaan ryhmässä.
Hyödyntäkää kotitehtävien antia ja sopikaa selkeästi miksi ja miten ne tulisi dokumentoida.
Pyytäkää osallistujia kirjaamaan ylös työpäivän aikaiset tapahtumat, jolloin heidän käsityksiään
vapaaehtoisten ohjaamisesta on helpompaa havaita, Tämä voi auttaa heitä ymmärtämään
omia valintojaan.
Päiväkirjan pitäminen auttaa myös vetäjää tutustumaan osallistujiin pidemmällä aikavälillä.
Rohkaiskaa toisianne jakamaan ajatuksia, päätöksiä ja tuntemuksia.
Luokaa visuaalinen dokumentti
Tehkää seinälle suuri taulu tai juliste kaikkien nähtäväksi tai kaikille jaettu dokumentti
verkkoalustalle. Kirjoittakaa siihen ideoita, havaintoja kokouksista ja loppuun saatettuja
tehtäviä. Tämän avulla voitte seurata etenemistänne, palata aiemmin tehtyihin havaintoihin,
jos myöhäisemmässä vaiheessa nousee esiin uusia kysymyksiä ja tehdä ratkaisuja.
28
Dokumentin luomisen aikana kaikki eivät ehkä saa vielä puhuttua kaikkein kanssa, mutta
kerätkää kaikkien ajatukset yhteen, jotta voitte palata niihin myöhemmin.
Arvioikaa etenemistä ryhmässä dokumentin avulla: Käykää dokumenttia yhdessä läpi ja sen
lisäksi, että kaikki kertovat havainnoistaan, he voivat myös kertoa, miksi he jakoivat juuri nämä
havainnot ja millaiset tuntemukset heillä on niiden suhteen.