Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia

nykykoulussa

Pirjo HarjanneOpetusnäyte kielididaktiikan dosentuuria varten

30.11.2009Soveltavan kasvatustieteen laitos

Helsingin yliopisto

Pirjo Harjanne 2

Luennon opetuskonteksti, tavoitteet ja sisällysOpetuskonteksti:

* Johdantoluento vieraiden kielten jatko-opiskelijoille syksyn opintojen alkuvaiheessa

Tavoitteet: * Johdatelle tarkastelemaan viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia nykykoulussa teorian ja empiirisen tutkimuksen näkökulmista* Esitellä viestinnälliseen kieltenopetukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä

Sisällys: Viestinnällisen kieltenopetuksen * teoreettinen perusta* periaatteita ja painotuksia* toteutuminen tutkimuksen valossa

30.11.2009

Pirjo Harjanne 3

Mitkä sisällöt ja työtavat olivat

keskiössä kieltenopetuksessa

koulussanne?Mitä haasteita ja

mahdollisuuksia se toi sinulle?

30.11.2009

Pirjo Harjanne 4

”Viestinnällinen kieltenopetus on käsite, jota on toistettu mantran tavoin…” (Harjanne & Tella, 2008)

Opetussuunnitelmat: OPS 1994; LOPS 2003; POPS 2004

30.11.2009

Pirjo Harjanne 5Harjanne & Tella, 2009 (http://www.lancs.ac.uk/fass/events/tblt2009/index.htm) 30.11.2009

Pirjo Harjanne 6

Viestinnällisen kieltenopetuksenteoreettinen perusta >

haasteita ja mahdollisuuksia nykykouluun

Laajentunut käsitys kielididaktiikastakielestäkielitaidostakielenoppimisestakieltenopetuksesta

30.11.2009

Pirjo Harjanne 7

Viestinnällinen kieltenopetus didaktiikan viitekehyksessä

Kasvatustiede > Didaktiikka: opetus–opiskelu–oppimisprosessia (TSL -

process) tutkiva tiede (Uljens, 1997)

Kielididaktiikka:- monitieteinen (kielitieteen ainesisältö, teoriat ja käsitykset kielestä, kielitaidosta, kielenoppimisesta, kieltenopetuksesta)- kieltenopettajan ammatillinen tiedetausta (vrt. Kansanen, 1990) (Tella, 1994; Harjanne, 2003a; 2003b; Tella & Harjanne, 2004)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 8

Laajentunut käsitys kielididaktiikasta

OPETUS–oppimine

n

OPPIMINEN–opetus

OPETUS–OPISKELU

–OPPIMINE

N

(Tella & Harjanne, 2004; Harjanne, 2006)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 9

Vieraan kielen didaktinen opetus–opiskelu–oppimisprosessi (Harjanne 2006, Uljensin 1997 hengessä)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 10

Laajentunut käsitys kielestä

Opetuksen kohde; kieli

koodina

Välineaine; taitoaine

Taito-, tieto- ja

kulttuuriaine; valtauttava mediaattori

(Tella & Harjanne, 2004)

• Sosiaalista viestintää ja oppimisen väline (Vygotsky, 1978)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 11

Laajentunut käsitys kielitaidosta

Kielitieto; grammati-kaalinen kielitaito

Pragmaattinen,

funktionaalinen ja viestintä-strateginen

kielitaito

Viestinnällinen kulttuurien-

välinen kielitaito

(Tella & Harjanne, 2004)

• Holistinen, kompleksinen, viestinnällinen, kulttuurienvälinen, toiminnallinen (CEF 2001)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 12

Viestintästrategiat

Tuottamis-strategiat

Vastaanottamis-strategiat

Vuorovaikutus-strategiat

Viestinnällinen kielitaito (CEF 2001, EVK 2003)

Kielellinen viestintätaitoKielelliset tiedot ja taidot: sanastolliset,

kieliopilliset, semanttiset, fonologiset,

oikeinkirjoitus, kirjoituksen ääneen luku

Pragmaattiset tiedot ja taidot:

diskurssikompetenssi, funktionaalinen

kompetenssi

Sosiolingvistiset tiedot ja taidot: yhteisön kielenkäyttöä koskevat tiedot ja taidot

Yleiset valmiudetDeklaratiivinen tieto:

yleistieto, sosiokulttuurinen tieto,

kulttuurienvälinen tietoisuus

Elämänhallintataidot: persoonallisuustekijät, motivaatio, asenteet,

arvot…

Oppimiskyky: kieli- ja viestintätietoisuus, heuristiset taidot, opiskelu-

taidot, yhteistoimintataidot…

Taidot ja taitotieto: käytännön,

kulttuurienväliset

Nonverbaali viestintä

30.11.2009

Pirjo Harjanne 13

Laajentunut käsitys kielenoppimisesta

Kognitiivinen käsitys: sisäinen

prosessointi

Sosiokulttuurinen lähestymistapa: osallistuminen sosiaaliseen

vuorovaikutukseen ja viestintään

(ZPD, scaffolding, affordance)

(Harjanne, 2006)

(esim. Vygotsky, 1978; Donato, 2000; Lantolf, 2000; van Lier, 2000; Säljö 2000; Rodgers, 2001)

(esim. Anderson, 1980; 1983; 1995; McLaughlin, 1987; Spolsky, 1989)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 14

Laajentunut käsitys kieltenopetuksesta

(Tella & Harjanne, 2004)

Kielioppi–käännös

”Suljetut metodit”,

esim. audio-lingvalismi,

drilli-metodiikka

Viestinnällinen; kriittinen, metodisesti eklektinen

lähestymistapa; kielikasvatus

30.11.2009

Pirjo Harjanne 15

Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita ja painotuksia >

haasteita ja mahdollisuuksia nykykouluun

Viestinnällisen kieltenopetuksen piirteitä (Nunanin 1989a, 194 195; Brownin 2001, 42–44, 69; Richardsin & Rodgersin 2001, 158–173 perustalta). (Harjanne 2006, 80)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 16

Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita ja painotuksiaTavoite *Mielekäs autenttinen viestintä

*Lähtökohta: oppilaan tarpeet, kokemukset, sisällöt jatoiminta >> oppilaskeskeisyys

Viestintä *Viestinnällinen tavoite, yhteys luokkahuoneen ulkopuoliseen elämään*Viestinnällisen kielitaidon kaikkien komponenttien huomioon ottaminen*Kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen integroitu harjoittelu*Pääfokus merkityksessä, toissijaisesti kielen muodossa*Vuorovaikutus, merkitysneuvottelu, riskin ottaminen

Oppilas *Yhteistoiminnallinen, vuorovaikutteiseen viestintään osallistuja

Opettaja *Mentori, ohjaaja, tarpeiden analysoija, tehtävien järjestäjä, resurssi, palautteen antaja, kannustaja, tutkija, oppija

Materiaali *Tehtäväperustainen, autenttinen, viestinnällistä kielenkäyttöä tukeva30.11.2009

Pirjo Harjanne 17

Kieltenopetukseen kohdentunut tutkimus >

haasteita ja mahdollisuuksia nykykouluun

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen ulkomaisen tutkimuksen valossa:

Kieltenopettajat: viestinnällinen kieltenopetus MUTTA

Observointitutkimukset: traditionaalinen opettajakeskeinen kieliopin opettaminen vallalla, vähemmän oppilaskeskeistä viestinnällisiin tehtäviin perustuvaa opetusta.

(esim. D. Li, 1998; Karavas-Doukas, 1996; Nunan, 1987; Sato & Kleinsasser, 1999, ks. myös Gatbonton & Segalowitz, 2005)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 18

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen Suomessa?

Vähän tutkimusta.

30.11.2009

Pirjo Harjanne 19

“Emme me sellaista tee, kun ette kuitenkaan osaa.”

30.11.2009

Pirjo Harjanne 20

“Surullista, etteivät ajat ole muuttuneet.”

30.11.2009

Pirjo Harjanne 21

“Viestintäkontekstista irralliset, mekaaniset täydennystehtävät eivät didaktisen nykykäsityksen mukaan edistä käytännön kielitaitoa eivätkä oikeat vastaukset niissä ole osoitus taidosta käyttää vierasta kieltä aitoon viestintään.”

30.11.2009

Pirjo Harjanne 22

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa

Englanti / Perusopetuksen alaluokat ja yläluokat, lukio: Opettajakeskeisyys Opetus ja opiskelu: irralliset lingvistiset yksiköt Oppilaiden englanninkielinen viestintä minimaalista

(Alanen, 2000 ; Hinkkanen & Säde, 2003; Jalkanen & Ruuska, 2007; Nikula, 2007; Turunen, 2007)

60 % suomalaisista englanninopettajista: korkeintaan 50 % opetusajasta englantia, alle 10 % opettajista: vähintään 75 % englantia (The assessment of pupils’ skills in English in eight European countries, 2002)(Ks. myös esim. Reini, 2008; Miettinen, 2009) 30.11.2009

Pirjo Harjanne 23

The language teacher has two thirds more time

to practice target language than the pupils together

during the lessons!

(Breen, 2001)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 24

Draama >> autenttinen viestintä englannin kielellä (Ropponen, 2006)

Suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla >>

Oppilaskeskeisyys, opettaja mentori Oppilaat aktiivisia ruotsinkieliseen vuorovaikutteiseen

viestintään osallistujia, omaehtoinen tuottaminen Keskustelun yhteistoiminnallinen rakentaminen (peer-

scaffolding) Fokus merkityksessä

(Harjanne, 2006)

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa

30.11.2009

Pirjo Harjanne 25

KIELOVieraan kielen opetuksen, opiskelun ja oppimisen

tutkimus- ja kehittämishanke (2009–2012)

Tutkimustehtävä: analysoida, kuvata ja tulkita sitä, mitä suomalaisissa kieliluokissa tapahtuu, millä tavoin vieraita kieliä opetetaan ja opiskellaan ja millä perustein.

30.11.2009

Pirjo Harjanne 26

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa

Opettajien (N=11) englannin käyttö /Perusopetuksen yläluokat ja lukio:

Haastattelu: englannin maksimaalinen käyttöObservointi: käytäntö ei vastannut tavoitettaOppilaat enemmän englantia, jos a) opettaja englantia, b)

kehotettiin

(Kuoppala, 2009)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 27

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa

Opettajien opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat / N=23, kyselytutkimus:Opetusmuoto: opettajakeskeinen, 58 %; oppilaskeskeinen, 42%

Opetustyyli: autoritäärinen, 59 %; demokraattinen, 33 %

Opetusstrategia: suora ohjeistaminen, 70 % usein; performanssiaktiviteetit, 22 % jatkuvasti, 39 % usein

Perustelut: opettajakeskeisyys/ tarve kontrolloida, ei liikaa valtaa oppilaille >> eivät opi; oppilaskeskeisyys: oppilaiden aktivoiminen, osallisuus ja vastuu(Lehtinen, 2009)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 28

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa

Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtävissäSuomessa, Ruotsissa ja Kanadassa: Ei-viestinnälliset (49 %)Esiviestinnälliset (37 %)

- esim. dialogit, joissa lauseet valmiiksi suomeksiViestinnälliset (14 %):

- pedagogiset / viestintä ohjattua- autenttiset / ei ohjausta

(Bergman, Oksanen & Veikkolainen, 2009)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 29

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa

Kolmannen vieraan kielen valintaperusteluja/Perusopetuksen kahdeksasluokkalaiset (N=42)/kyselylomake:Yhteenveto toiveista: monipuolinen, kulttuuria ja viestintää

sisältävä oppilaskeskeinen opetus

>>> hm, siis viestinnällinen kieltenopetus

(Keskinen, 2009)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 30

Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa: johtopäätös

Opettajat väittävät käyttävänsä viestinnällistä kieltenopetusta-- ja koulun ulkopuolella tarvitaan yhä enemmän vieraan kielen viestintätaitoa –

MUTTA koulussa käytetään vieraiden kielten oppitunneilla paljon suomea ja tukeudutaan traditionaaliseen kieltenopetukseen.

30.11.2009

Pirjo Harjanne 31

Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita

Opettajan asiantuntemus: puutteita viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteiden tuntemisessa >>> vaikea suunnitella viestinnällistä harjoittelua (Brown, 2001)

Opettajalle ja/tai oppilaille uusi opetuskonteksti >>> vastustus (Ellis, 2003)

Opettajan tottumus: kielioppisääntöjä ja irrallisia sanoja >>> vaikea nähdä viestinnällisten tehtävien edistävän vieraan kielen oppimista (Gatbonton & Segalowitz, 2005)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 32

Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita

Eri toimintasysteemejä:Koulu: keskustelu >>> kielen oppiminen >< Koulun ulkopuolinen maailma: keskustelu >>> sosiaaliset suhteet, viestintä (van Lier, 1988; Ellis, 1994; 2003; Säljö, 2000; 2003)

’Viestinnällinen leikki’ kieliluokassa: oppilaiden unohdettava, missä ovat ja miksi ovat siellä ja uskottava, että oppivat kieltä käyttäessään sitä viestintään (Ellis, 2003)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 33

Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita

Opettajan uskomukset: ”Opettajan pedagoginen toiminta kytkeytyy hänen tieto- ja uskomusperustaansa, johon liittyy keskeisinä käsitteenä opettajan pedagoginen tai didaktinen ajattelu (esim. Kansanen 1999a, 10).” (Harjanne, 2004a)

”Opetukseen liittyy aina opettajan kannanotto aksiologisiin (arvo-oppi), epistemologisiin (tieto-oppi) ja ontologisiin ('oppi olevaisesta') kysymyksiin. Opetusta suuntaa opettajan esiymmärrys, joka sisältää opettajan teoriaan ja käytännön kokemukseen perustuvan tiedon, käsitykset ja uskomukset koskien ihmistä, tietoa, opetusta, opiskelua ja oppimista.” (Harjanne, 2004b)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 34

Kieltenopettajan kognitio (Harjanne & Tella 2008, Borgin 2006 mukaan)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 35

Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita

Viestinnällinen kieltenopetus >>> minimaalinen viestintä (pidgin-kieli) (Seedhouse 1999)

Viestinnällinen kieltenopetus, vähän viikkotunteja >>> viestinnällisen kielitaidon oppiminen? -- Vrt. kielikylpyopetus, tuhansia tunteja opetusta: ei hyvää kieliopillista eikä sosiolingvististä kompetenssia (Sheen, 1994)

Koulun joustamattomat rakenteet ja kiinteät oppiainerajat >>> vrt. CLIL (Content and Language Integrated Learning)

30.11.2009

Pirjo Harjanne 36

Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita Opettajalle: suullinen kielitaito luokan kontrolli ja oppilaiden kielivirheet

Vrt. kielen tarkkuus oppilas- ja opettajakeskeisessäopetuksessa; korjaamisen vaikutus (Brown, 2001)

dominoivat ja vetäytyvät oppilaat viestinnällisen kieltenopetuksen väärinymmärtäminenOppilaalle: puutteellinen kielitaito > ahdistuneisuus vuorovaikutteinen viestintä > riskinottaminen, pelko joutua arvostelluksi, naurunalaiseksi osallistuminen > pelko tulla torjutuksi (Harjanne, 2006)30.11.2009

Pirjo Harjanne 37

Viestinnällisen kieltenopetuksen

haasteet ovat mahdollisuuksia.

Viestinnällinen kielitaito!

30.11.2009

Pirjo Harjanne 38

Kysymyksiä, pohdintoja?

Opetusmateriaali / Jatkokoulutus:http://tinyurl.com/harjannepirjo

30.11.2009

Pirjo Harjanne 39

Luentoon käytettyä kirjallisuuttaAlanen, R. (2000). Kolmannen muodon tapaus: Miten kieliopista puhutaan englannin kielen luokassa. [The case of the third form: How

grammar is discussed in English classroom.] Teoksessa P. Kalaja & L. Nieminen (toim.), Kielikoulussa – kieli koulussa (ss. 139–163). AFinLAn vuosikirja, 58. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA.

Anderson, J. R. (1983). The architecture of cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press.Anderson, J. R. (1993). Rules of the mind. Hillsdale, NJ: Erlbaum.Anderson, J. R. (1995). Learning and memory. An integrated approach. New York: Wiley.Bergman, J., Oksanen, H., & Veikkolainen, K. (2009). Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa.

Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.]Borg, S. (2006). Teacher cognition and language education: Research and practice. London: Continuum.Breen, M. (2001). Navigating the discourse: on what is learned in the language classroom. In Candlin, C. & Mercer, N. (eds.) English language

teaching in its social context (pp. 306–322). London: Routledge. Brown, D. H. (2001). Teaching by principles: An interactive approach to language pedagogy. 2nd edition. San Francisco, CA: State University.CEF = Common European framework of reference for languages: Learning, teaching, assessment (2001). Council for Cultural Co-operation.

Education Committee. Modern Languages Division, Strasbourg. Council of Europe. Cambridge: Cambridge University Press.Donato, R. (2000). Sociocultural contributions to understanding the foreign and second language classroom. In Lantolf, J. P. (eds.)

Sociocultural theory and second language learning (pp. 27–50). Oxford: Oxford University Press.Ellis, R. (2003). Task-based language learning and teaching. Oxford: Oxford University Press.Ellis, R. (2000). Task-based research and language pedagogy. Language Teaching Research 4, 3 , 193–220.Ellis, R. (1994). The study of second language acquisition. Oxford: Oxford University Press. Gatbonton, E., & Segalowitz, N. (2005). Rethinking communicative language teaching: A focus on access to fluency. The Canadian Modern

Language Review, 61(3), 325–353.Harjanne, P. (2008). Communicative oral practice in the foreign language classroom—Methodological challenges. In J. Loima (Ed.), Facing the

Future—Developing Teacher Education (pp. 111–129). Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.Harjanne, P. (2007a). Viestinnälliseen tehtävään perustuva kieltenopetus. Teoksessa J. Lavonen (toim.), Tutkimusperustainen

opettajankoulutus ja kestävä kehitys, (ss. 521–535). Ainedidaktinen symposiumi 3.2.2006. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 286.

Harjanne, P. (2007b). Viestinnällisen suullisen harjoittelun toteutuminen kieliluokassa: Tapausesimerkki ruotsin opetuksesta. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.), Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet, (ss. 433–439). Ainedidaktinen symposiumi 9.2.2007. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:77.

30.11.2009

Pirjo Harjanne 40

Harjanne, P. (2006). ”Mut ei tää oo hei midsommarista!” – ruotsin kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 273. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/sovel/vk/harjanne/

Harjanne P. (2005). Kieltenopettaja työnsä tutkijana. Tutkimusmetodologiset affordanssit ja oma polkuni. Teoksessa A. Virta, K. Merenluoto & P. Pöyhönen (toim.), Ainedidaktiikan ja oppimistutkimuksen haasteet opettajankoulutukselle, (ss. 322–331). Ainedidaktinen symposium 11.2.2005. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisuja B:75.

Harjanne, P. (2004). Yksi polku opettajasta tutkivaksi opettajaksi – intressinä vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu. Teoksessa J. Loima (toim.), Theoria et Praxis, (ss. 45–61). Viikin normaalikoulun julkaisuja 1. http://www.vink.helsinki.fi/files/Theoria_yksipolku.html

Harjanne, P. (2003a). Suullisen kielitaidon harjoittelu didaktisen opetus–opiskelu–oppimisprosessin viitekehyksessä. Teoksessa V. Meisalo (toim.), Aineenopettajakoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus 2002, (ss. 421–435). Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 241. http://www.malux.edu.helsinki.fi/okl/tutkimus/ad2002/artikkelit/main.htm

Harjanne, P. (2003b). Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu pedagogisena toimintana. Teoksessa H. Sinevaara-Niskanen & R. Rajala (toim.), Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 2. http://ktk.urova.fi/kasvatuspaivat/

Harjanne, P., & Tella, S. (In print). Investigating Methodological Reality in Finnish Foreign Language Classrooms: Revisiting the KIELO Project’s Rationale and Research. In R. Kantelinen & P. Pollari (Eds.), Language Education And Lifelong Learning (pp. 135–154). University of Joensuu.

Harjanne, P., & Tella, S. (Painossa). Vieraiden kielten opetus Suomessa – nykytilanteen tarkastelua: KIELO-tutkimushankkeen taustaa ja teoriaa. Teoksessa E. Ropo & H. Silfverberg (toim.), Pelit, opetussuunnitelma ja ainedidaktiikka. Ainedidaktinen symposiumi 13.2.2009 Tampereella. Tampereen yliopisto.

Harjanne, P., & Tella, S. (2008a). Strong signals in foreign language education, with a view to future visions. In S. Tella (Ed.), From Brawn to Brain: Strong Signals in Foreign Language Education. Proceedings of the ViKiPeda-2007 Conference in Helsinki, May 21–22, 2007 (pp. 55–84). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 290. http://www.seppotella.fi/strongsignals.pdf

Harjanne, P., & Tella, S. (2008b). Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia – tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.), Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 2 (ss. 737–750). Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 299. http://www.seppotella.fi/harjannetella299.pdf

Harjanne, P. & Tella, S. (2007a). Foreign Language Didactics, Foreign Language Teaching and Transdisciplinary Affordances. In A. Koskensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen (Eds.), Foreign languages and multicultural perspectives in the European context; Fremdsprachen und multikulturelle Perspektiven im europäischen Kontext, (pp. 197–225). Dichtung – Wahrheit – Sprache. Berlin: Lit-Verlag.

Harjanne, P. & Tella, S. (2007b). Task-Based Language Teaching: Challenging Emphases. Poster presentation at 2nd International Conference on Task-Based Language Teaching. 20.–22.9.2007. Honolulu, USA. http://www.hawaii.edu/tblt2007/PP/presentations.htm

Hinkkanen, H.-M., & Säde, A.-M. (2003). Puhutaanko kielestä vai kielellä? Tapaustutkimus englannin kielen tunnilla käytetyn kielen kohteista, sisällöistä ja merkityksistä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10443/G0000201.pdf?sequence=1

30.11.2009

Pirjo Harjanne 41

Jalkanen, L., & Ruuska, J. (2007). Affektiiviset tekijät vieraan kielen opiskelussa: Tapaustutkimus alakoulun englannin tunneista oppilaiden kokemana. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10684/URN_NBN_fi_jyu-2007883.pdf?sequence=1

Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R. (2000). Teachers´ pedagogical thinking. Theoretical landscapes, practical challenges. New York: Peter Lang Publishing.

Kansanen, P. (1999a). Mitä on didaktiikka? Teoksessa Kansanen, P. & Husu, J. (toim.) Opetuksen tutkimuksen suuntaviivoja, (ss. 5–16). Tutkimuksia 203. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.

Kansanen, P. (1993). An outline for a model of teachers` pedagogical thinking. In Kansanen, P. (ed.) Discussions on some educational issues IV (pp. 51–65). Research report 121. Helsinki: University of Helsinki, Department of Teacher education.

Kansanen, P. (1991). Pedagogical Thinking: the basic problem of teacher education. European Journal of education, 26(3), 251–260.Kansanen, P. (1990). Didaktiikan tiedetausta. Kasvatuksen teoriaa didaktiikan näkökulmasta. Helsinki: Yliopistopaino.Karavas-Doukas, E. (1996). Using attitude scales to investigate teachers' attitudes to the communicative approach. ELT Journal, 50, 187–198.Keskinen, N. (2009). Peruskoululaisten käsityksiä kolmannen kielen valinnasta. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan

kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.]Kuoppala, M.-K. (2009). English, please – Kohdekieli ja äidinkieli opettajan käyttämänä englannin oppitunnilla. Tapaustutkimus Helsingin

yliopiston normaalikouluissa. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.]

Lantolf, J. (2000a). Introducing sociocultural theory. In Lantolf, J. (ed.) Sociocultural theory and second language learning (pp. 1–26). Oxford: Oxford University Press.

Lantolf, J. (2000b). Second language learning as a mediated process. Language Teaching, 33, 79–96.Lehtinen, J. (2009). Perusopetuksen kieltenopettajien suosimat opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat oppitunnilla. Pedagoginen tutkielma.

Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.]Li, D. (1998). It's always more difficult than you plan and imagine: Teachers' perceived difficulties in introducing the communicative approach in

South Korea. TESOL Quarterly, 32, 677–703.LOPS (1994) = Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki: Opetushallitus.LOPS (2003) = Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus.McLaughlin, B. (1987). Theories of Second-Language Learning. London: Edward Arnold.Nikula, T. (2007). The IRF pattern and space for interaction: Comparing CLIL and EFL classrooms. In C. Dalton-Puffer & U. Smit (Eds.), Empirical

Perspectives on CLIL Classroom Discourse (pp. 179–204). Frankfurt am Main: Peter Lang.Nunan, D. (1987). Communicative language teaching: making it work. English Language Teaching Journal 41, 136–145. Nunan, D. (1988). The learner-centred curriculum. Cambridge: Cambridge UniversityPress.

30.11.2009

Pirjo Harjanne 42

Nunan, D. (1989). Designing tasks for the communicative classroom. Cambridge: Cambridge University Press. Ohta, A. S. (2000). Rethinking interaction in SLA: Developmentally appropriate assistance in the zone of proximal development and the

aqcuisition of L2 grammar. Teoksessa Lantolf, J. P. (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp. 51–78). Oxford: Oxford University Press.

Pinnell, G. & Jaggar, A. (2003). Oral language: speaking and listening in elementary classrooms. In Flood, J., Lapp, D., Squire, J. & Jensen, J. (eds.) Handbook of Research on Teaching the English Language Arts (pp. 881–913). 2nd ed. Mahwah, NJ: Erlbaum.

POPS (1994) = Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki: Opetushallitus. POPS (2004)= Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus.Reini, J. (2008). The Functions of Teachers’ Language Choice and Code-switching in EFL Classroom Discourse. A Pro Gradu Thesis in English.

Department of Languages. University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18639/URN_NBN_fi_jyu-200806115441.pdf?sequence=1

Richards, J., & Rodgers, T. (2001). Approaches and methods in language teaching. 2nd ed. Cambridge: Cambridge University Press.Rodgers, T. (2001). Language Teaching Methodology. http://www.cal.org/ericcll/digest/rodgers.htlm (Noudettu 17.9.2003)Ropponen, M. (2006). Draama alakoulun kommunikatiivisessa englanninopetuksessa. Pro gradu thesis. Department of teacher education.

University of Jyväskylä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006365Sato, K., & Kleinsasser, R. C. (1999). Communicative language teaching (CLT): Practical understandings. Modern Language Journal, 83, 494–517.Seedhouse, P. (1999). Task-based interaction. ELT Journal 55, 149–156. Sfard, A. (1998). On two metaphors for learning and the dangers of choosing just one. Educational Researcher 27, 4–13. Sheen, R. (1994). A critical analysis of the advocacy of the task-based syllabus. TESOL Quarterly 28, 127–157.Skehan, P. (1998a). A cognitive approach to language learning. Oxford: Oxford University Press.Skehan, P. (1998b). Task-based instruction. Annual Review of Applied Linguistics 18, 268–286.Spolsky, B. (1989). Conditions for second language learning. Introduction to ageneral theory. Oxford: Oxford University Press. Säljö, R. (2000). Lärande i praktiken. Ett sociokulturellt perspektiv. Stockholm: Prisma. Tella, S. (1999). Teaching Through a Foreign Language Revisited: From Tool to Empowering Mediator. In Tella, S., Räsänen, A. & Vähäpassi, A.

(eds.) Teaching Through a Foreign Language: From Tool to Empowering Mediator (pp. 26–31). An Evaluation of 15 Finnish Polytechnic and University Level Programmes, with a Special View to Language and Communica tion. Publications of Higher education Evaluation Council 5. Helsinki: edita. [http://www.helsinki.fi/~tella/vieko.html]

Tella, S. & Harjanne, P. (2007). Can We Afford Any More Affordances? Foreign Language Education Specific Reflections. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.), Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet, (ss. 500–506). Ainedidaktinen symposiumi 9.2.2007. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:77. http://www.seppotella.fi/ads07.pdf

Tella, S. & Harjanne, P. (2004a). Kielididaktiikan nykypainotuksia. Didacta Varia 9 (2), 25–52.

30.11.2009

Pirjo Harjanne 43

Tella, S. & Harjanne, P. (2004b). Vieraiden kielten didaktiikka, opetus–opiskelu–oppimisprosessi ja kieltenopetus. Teoksessa S. Ahonen & A. Siikaniva (toim.), Eurooppalainen ulottuvuus, (ss. 444–463). Ainedidaktinen symposiumi 6.2.2004. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 252.

The assessment of pupils' skills in English in eight European countries (2002). A European Project commissioned by The European network of policy makers for the evaluation of education systems. (Edited by Gérard Bonnet.) Retrieved April 18, 2009, from http://cisad.adc.education.fr/reva/pdf/assessmentofenglish.pdf

Thompson, G. (1996). Some misconceptions about communicative language teaching. ELT Journal, 50, 9–15.Turunen, N. (2007). The nature of EFL conversation in classroom and net-based learning environment. Pro gradu thesis. Department of

languages. University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7263/URN_NBN_fi_jyu-2007410.pdf?sequence=1

Uljens, M. (1997). School didactics and learning: A school didactic model framing an analysis of pedagogical implications of learning theory. Hove: Psychology Press.

van Lier, L. (2000). From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. In Lantolf, J. P. (ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp. 245–259). Oxford: Oxford University Press.

van Lier, L. (1988). The classroom and the language learner: Ethnography and second- language classroom research. London: Longman.Vygotsky, L. S. (1978). Mind in Society: The Development of Higher Psychological Processes. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.Vygotsky, L. S. (1982). Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin & Göös.

30.11.2009