Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 1 [email protected]
Versiohistoria
Versionumero Päivämäärä Muutokset
1.0 4.5.2019 Alkuperäinen versio
2.1 5.5.2019 Kajakkien esittely koko kurssille
samanaikaisesti.
Vanhentunut koulutuslinkki
poistettu. Toimiva tilalle.
Pieniä tarkennuksia ja hienosäätöä.
Oikolukua.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 2 [email protected]
TAMPEREEN VIHURI ry Kurssijaos
Mantere, Peussa, Raipala, Kiuru / 2019
PERUSKURSSIOHJE sisältäen turvallisuussuunnitelman
Yleistä
• Melonnan peruskurssi on tarkoitettu kajakkimelonnasta kiinnostuneille yli 16-
vuotiaille. Alle 18-vuotiailla on oltava huoltajan kirjallinen suostumus. Ikäraja ei
ole ehdoton. Oleellisinta on se, että kurssilaiselle löytyy sopivan kokoinen
kajakki ja hänellä on fyysiset ja henkiset valmiudet kurssille.
• Kurssin on tavoitteena oppia perustiedot ja -taidot yksikkökajakilla tapahtuvasta melonnasta ja retkeilystä sekä oppia tunnistamaan erilaiset melontaan liittyvät
vaarat ja osata toimia turhia riskejä välttäen. Kurssin käynyt voi turvallisesti
jatkaa omatoimista melontaharjoittelua helpoissa olosuhteissa.
• Kurssi noudattaa Suomen Melonta- ja Soutuliiton suositusta melontakurssin
sisällöstä.
• Tämä kurssiohje sisältää myös turvallisuussuunnitelman, ja on osa Tampereen
Vihurin turvallisuusasiakirjaa, sen liite 6.
• Kurssin kesto on noin 10 tuntia kahdelle päivälle jaettuna.
• Kolmantena iltana on mahdollisuus osallistua aloittelijailtaan, jossa tehdään
yhteinen melontalenkki vastuuohjaajan johtamana.
Kurssilaiset
• Kurssilla opetus aloitetaan alkeista, joten melontataitoja ei odoteta osattavan
valmiiksi.
• Kurssilaisille lähetetään ennen kurssia kurssi-info, joka sisältää mm. linkin
Melonta- ja soutuliiton www-sivulle ja Kayak paddling.net animoituun
oppaaseen. https:/www.kayakpaddling.net/fi/
• Uimataito (200 m) on vaatimus. Sitä ei testata, mutta varmistetaan kysymällä.
• Tajunnan tasoon tai tasapainoon vaikuttavat sairaudet voivat olla este
osallistumiselle. Tämä on jo kurssin alussa hienotunteisesti esitettävä
kurssilaisille.
• Päihteiden vaikutuksen alaisena kurssille osallistuminen kielletty.
• Kurssilaisille on kerrottu varustuksesta seuran www-sivuilla sekä kurssi-infossa.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 3 [email protected]
Ohjaajat
• Kurssilla on vastuuohjaaja, apuohjaajia, sekä mahdollisesti seurusteluohjaajia.
• Vaatimukset ohjaajille:
Vastuuohjaaja: • Melonta- ja soutuliiton tai aiemmin kanoottiliiton hyväksymän melonnan
ohjaajakurssin suoritus
• Vihurin kurssijaoksen näkemyksen mukaan kelvollinen vastuuohjaajaksi
o riittävä kokemus apuohjaajana toimimisesta Vihurin kursseilla
o riittävä osaaminen ja muu kyky vastuuohjaajan tehtäviin
o päivittänyt osaamistaan ja tietouttaan peruskurssin asioista koulutustapahtumissa tai Vihurin peruskursseilla
• henkilöllä oma halu toimia vastuuohjaajana
Apuohjaaja: • osaa opettaa valvotusti peruskurssin asioita
• pystyy toimimaan pelastajana reskutustilanteissa
Seurusteluohjaaja: • osaa itse peruskurssilla opetettavat asiat
• ei joudu autettavaksi peruskurssiolosuhteissa
• pystyy antamaan ohjeita peruskurssilaisille
• Vastuu- ja apuohjaajat lukevat Tampereen Vihurin turvallisuusasiakirjan ja sen
Liitteen 6 (tämä ohje), sekä kuittaavat lukemisen kuittauslomakkeeseen.
• Vastuuohjaaja johtaa kurssia ja huolehtii, että turvallisuusasiakirjaa
noudatetaan.
• Yhtä ohjaajaa tai apuohjaajaa kohden kurssilaisia on enintään viisi.
• Vastuuohjaajalla on pilli, vesitiiviisti pakattu tai vettä kestävä puhelin ladattuna,
ensiapulaukku, ja pitkä hinausköysi. Lisäksi hän varmistaa että mukaan tulee
ainakin yksi pumppu ja kontaktihinausköysi niiden käytön osaaville apuohjaajille.
• Kaikilla apuohjaajilla on pilli, vastuuohjaajan antamat varusteet, ja mielellään
vesitiiviisti pakattu tai vettä kestävä puhelin ladattuna.
• Vastuuohjaajan johdolla ohjaajat jakavat kurssin koulutusosuudet keskenään ja
valmistautuvat tehtäviinsä.
• Tavoite on, että vastuuohjaajalla ei ole vesillä omaa koulutusryhmää, jolloin hän
voi liikkua ja toimia vapaasti sitoutumatta kiinteästi yhteenkään ryhmään.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 4 [email protected]
Materiaali
Kurssijaos toimittaa vajalle kurssikaappiin seuraavaa materiaalia:
• Peruskurssiohje, joka sisältää peruskurssin turvallisuusasiakirjan
• kuittauslomake turvallisuusohjeen läpikäymisestä (Liite 3)
o vastuuohjaaja vastaa, että ohjaajat toimivat turvallisuusasiakirjan
mukaisesti
• osallistujalistat
• kurssitodistukset
• EPP1-kortit
• Palautelomakkeet
• hinausköydet retki- tai
• kontaktihinausköydet
• ohjaajan tunnuspuffit
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 5 [email protected]
Ensimmäinen kurssipäivä
Vastuuohjaaja saapuu paikalle viimeistään 30 min ennen kurssin alkua, ja tarkistaa sääennusteen. Jos ennustetaan ukkosta, varaudutaan pitämään osa kurssituksesta vajan sisällä. Vastuuohjaaja ottaa omat varusteet ja vastuuohjaajien turvavarusteet esille. Ensimmäiset kurssilaisetr saapuvat paikalle usein jo 15min ennen kurssin alkua.
Osallistujien saapuessa
• Valitaan melontaliivit. Neuvotaan oikea pukeminen. Melontaliivien käyttöä pakollisena varusteena ja päälle puettuna korostetaan.
• Kurssilaiset vaihtavat melontavarusteet ylleen.
• Tarkastetaan nimilistasta paikalla olijat.
• Kurssijaoksen vetäjä huolehtii, että osallistujat ovat maksaneet kurssimaksun.
Kurssin aloitus (10-15 min)
• Vajan yläkerrassa tai ulkona. Sään mukaan.
• Vastuuohjaaja aloittaa: tervetulotoivotukset, lyhyt seuran esittely, kurssiohjelma pääpiirteissään, kurssin tavoite:
o Tavoite on saavuttaa riittävät tiedot ja taidot melontaharrastuksen
turvalliseen jatkamiseen helpoissa olosuhteissa.
• Ohjaajien lyhyt esittelykierros
• Kurssilaisten nopea esittäytymiskierros: melontakokemus ja odotukset kurssilta.
• Varmistetaan kysymällä kurssilaisten uimataito. Kysytään myös tajunnan tai tasapainon menetystä aiheuttavista sairauksista. Näiden vaikutuksesta keskustellaan yksityisesti vastuuohjaajan kanssa ja hän päättää lopulta, onko osallistuminen mahdollista.
• Yksi ohjaaja listaa esittelykierroksen aikana, millainen kajakki kullekin
kurssilaiselle valitaan melontakokemuksen ja melojan koon perusteella.
• Vastuuohjaaja painottaa turvallisuuden merkitystä kurssilla ja harrastuksessa (melonnan turvallisuusohje)
http://www.melontajasoutuliitto.fi/@Bin/317655/Melonnan+turvallisuusohje+091112.pdf).
• Kurssilla on erotettava toisistaan neuvo ja käsky.
Käytännön asiat
• Pukuhuoneet: miehet, naiset.
• WC
• Arvoesineet lukittuun paikkaan:
o Toimisto tai kurssikaappi
• Vaja on savutonta aluetta
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 6 [email protected]
Melontavarusteiden esittely (yksi ohjaajista on varustautunut alla olevilla varusteilla)
• Melojan perusvarustus, muista varusteista lisää retkellä
§ Melontaliivit –pakollinen varuste ja melottaessa päälle puettuna.
§ Olosuhteiden mukainen melontavaatetus
§ Lisäksi melontatilanteen johtajan harkinnan mukaan:
• Varavaatetus vesitiiviisti pakattuna
• Kuiva- tai märkäpuku, jos kaatumistilanteessa hypotermian vaara
• Kypärä koskessa melottaessa ja muissakin tilanteissa, joissa
olosuhteet sitä edellyttävät
§ Pilli tai muu äänimerkinantolaite, käytetään kurssilla huomiomerkkinä.
§ Kompassi ja kartta
§ Valkoinen valo tarvittaessa
§ Melakelluke, jonka käyttöä on etukäteen harjoiteltava
§ Oma näkyvyys: heijastimet, kirkasväriset vaatteet, viiri tms.
§ Suoja aurinkoa vastaan
§ Eväät ja juoma
§ Silmälasien ja aurinkolasien kiinnittäminen
Esitetään asiat tiiviisti. Jätetään tilaa kysymyksille, vastataan kysymyksiin heti.
Varusteiden vaihto (ml. silmälasien varmistusnarun kiinnittäminen) jos ei ole vielä vaihdettu
• Naisten pukuhuone.
• Miesten pukuhuone.
Kurssilaisten jako ryhmiin
• Jaetaan kurssilaiset kahteen ryhmään.
• Jako kahteen (1-2) on hyvä tapa, sillä silloin kaverukset menevät eri ryhmiin
ja oppiminen tehostuu seurustelun jäädessä vähemmälle.
• Siirrytään alakertaan
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 7 [email protected]
Kajakin esittely koko kurssille yhtenä ryhmänä
o Nostetaan pukeille koskikajakki, kuntokajakki ja retkikajakki.
Mainitaan lyhyesti erilaisten kajakkien käyttötarkoitukset ja erot (koskikajakki:
lyhyt-leveä-muovinen, kuntokajakki: pitkä-kapea-pyöreäpohjainen-kiikkerä)
o Kajakin valinta, koko tärkeä, vinkkiä seinällä olevasta listasta
o Käydään läpi kajakin varusteet: istuin, lastitilat, luukut, jalkatuet, kellukkeet,
todetaan lastiruumasta kellukkeena, nostoevä, kiintoevä, peräsin, äyskäri, sieni,
kansiköydet, kumit.
o Kajakin turvatarkastuksen tekeminen ennen vesille menoa.
o Kaluston asianmukainen käsittely ja huolto sekä hyvät kanto- ja nostotavat,
nostokohdat yksin ja kaksin.
Ei nosteta perän/keulan tartuntakahvoista, voivat pettää lastatulla kajakilla.
o Aukkopeite; roiskevesi, aallot kannen yli, suuret kallistukset, estää kaaduttaessa
vedenpääsyn, jolloin eskimon jälkeenkin kajakki on vedetön, tuulensuoja jne.
Käyttö: pukeminen, kiinnitys ja irrotus.
Kurssilaiset jakaantuvat ryhmittäin rastikoulutukseen.
Kaksi ryhmää ja kaksi koulutusrastia.
Koulutukseen noin 20 min / rasti.
Vaihdetaan rastia, kun toimet on hoidettu.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 8 [email protected]
Ryhmä 1
Tähän mielellään kolme ohjaajaa, jos on resursseja.
• Ohjaajien lukumäärän mukaan usealle kurssilaiselle samanaikaisesti.
o Kajakkien valinta listan mukaan,
§ Hyvän melonta-asennon saamiseksi
• jalkatukien säätö ja käyttö
• selkätuen säätö ja käyttö
§ Säädöt tehdään vajan käytävien patjoilla.
§ Kuitukajakeissa istutaan vain patjoilla tai vedessä, jotta pohja ei
rikkoonnu.
o Harjoitellaan aukkopeitteen kiinnittäminen ja irrottaminen
§ irrottaminen myös silmät kiinni.
• Merkintä vajakirjaan ja vajakirjan merkitys.
• Kun kajakki ja varusteet ovat kunnossa, kannetaan kajakit laiturille
o kaksi kantajaa / kajakki vahinkojen välttämiseksi.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 9 [email protected]
Ryhmä 2
• Kerrotaan erilaisista meloista
o materiaali, lavat, lapakulmat, pituus.
• Valitaan melat pituus ja lavan koko huomioiden
• Melan käytön kuivaharjoittelu pihalla:
o Mela oikein päin, miksi pää on viisto, otteen leveys, oikean käden
ote ja ranteen liike, mela rullaa vasemmassa kämmenessä, älä
purista (pitele kuin ylikypsää banaania), melan varren korkeus
sylissä, melan etäisyys vartalosta, etukäden ojennus, veto kajakin
reunan läheltä, lavan nosto vedestä vartalon tasalla, ryhdikäs
asento, vartalon kierto, jaloista tukea, vetorytmi … ym.
o Kurssilaiset istuvat tukeilla, ohjaaja lyhyelllä penkillä (kuntosalista).
Ryhmä siirtyy laiturille
Opetetaan:
• Melan liike vedessä.
o Kävellään laiturin reunoja pitäen melan lapa vedessä.
Tunnustellaan veden vastusta kääntämällä lapaa eri asentoihin.
o Istutaan laiturin reunalle ja tehdään melalla vetoja.
Tunnetaan veden vastus.
• Kerrotaan haitat melan puristamisesta (tunnoton ote, mela ei hakeudu
oikeaan asentoon, kaatumisvaara).
Kokeillaan ilmiö melan liikkeellä vedessä.
• Esitellään tuenta
o Joku tönäisee istuvaa ohjaajaa, joka ottaa kädellä tukea
laiturista. Laiturin reunalle siirtynyttä ohjaajaa tönäistään
uudelleen, jolloin hän ottaa melalla alatuen vedestä.
• Kurssilaiset kokeilevat tuen hakemista vedestä alatuella.
• Ohjaaja näyttää kajakkiin siirtymisen laiturilta.
o ohjaaja on tuonut kajakkinsa valmiiksi laiturille
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 10 [email protected]
Vesille jälkimmäisen rastikoulutuksen jälkeen.
Ennen veteen menoa käydään läpi toiminta kajakin kaatuessa:
1. aukkopeitteen avaaminen 2. kajakista irrottautuminen 3. pinnalle nouseminen 4. rantaan uiminen, hinaaminen tai reskutus.
• Vähintään yksi, mielummin kaksi ohjaajaa on valmiiksi vesillä
varmistamassa turvallisuutta.
• Vesillä kurssilaiset ovat aina vähintään yhden ohjaajan
näkökentässä.
• Kajakin veteen laskeminen
• Autetaan kurssilaiset vesille opastaen heitä auttamaan toisiaan.
Kajakkiin siirtyvää voi auttaa vakauttamalla kajakkia käsin
kansiköysistä kiinni pitämällä tai kannesta tukemalla.
• Aukkopeiton valmiusasento ja melan asettaminen saataville
• Kajakkiin siirtyminen o oikea ote kajakista ja laiturista o jalkojen paikka o painopiste aluksi laiturin puolella, lopuksi keskellä
• Hyvän melonta-asennon ottaminen
• Totuttelua kajakkiin rauhassa jonkun aikaa
• Vesillä jo olevat ohjaajat opettavat vesille päässeitä kurssilaisia
• aukkopeitteen kiinnittäminen ja avaaminen
• tasapaino pitämällä lantio notkeana ja herkkänä
• tuki haetaan melasta, ei kajakin reunasta käsillä
• rento istuma-asento ja vartalo suorassa liikkuvan lantion avulla
• ei voimakkaita melanvetoja tässä vaiheessa
• Kaikki melojat pidetään lähellä ja aallonmurtajan sisäpuolella
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 11 [email protected]
Ohjaajien toiminta kurssilaisen kaatuessa:
• Varmistetaan nouseeko kaatuneen pää pinnalle
o Tarvittaessa ohjaajat auttavat melojan irti kajakista tai kääntävät
kaatuneen melojan kajakkeineen oikein päin (Hand-of-god).
o Jos kaatunutta ei pysty auttamaan kajakissa istuen, ohjaaja
menee veteen auttamaan kaatunutta kurssilaista kaataamalla
kajakkinsa tai siirtymällä laiturilta tai rannasta avuksi.
• Uimaan joutunut meloja autetaan rantaan tai takaisin kajakkiin,
riippuen etäisyydestä rantaan.
• Kajakki ja varusteet noudetaan vasta, kun kaatunut on saatu rantaan,
ellei kaatunutta ole reskutetettu takaisin kajakkiin.
• Ensiapu annetaan tarpeen mukaan. Samoin hätäpuhelun 112 soitto.
(paikan osoite Rauhaniementie 25 lukee vajan seinässä, ja rannassa
pelastusrenkaan yläpuolella)
• Arvioidaan keskustellen kaatuneen kanssa tilanne ja mahdollisuudet
jatkaa kurssilla.
• Usein on järkevää ainakin käydä vaihtamassa kuivat vaatteet ylle.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 12 [email protected]
Pienryhmissä harjoittelu vesillä
Ryhmittäin harjoitellaan ja opetellaan:
• Hyvää melonta-asento, tasapainon pitäminen ja sopivaa rentous.
• Eteenpäin melonta
• Pysäyttäminen
• Taaksepäin melonta
• Kajakin ohjaaminen ja kääntäminen, melan vedoilla, nosto evän
vaikutus, painon siirroilla, melan käyttö peräsimenä.
• Sivuttain melonta. Aluksi kaverin kajakki vieressä ja kaveri tukee
pitäen käsin kajakin tasapainossa. Kuokkimalla ja scullaamalla.
Ylävartalon kääntö melaa kohti, mela mahdollisimman pystyssä.
§ tavoitteena oppia tunnistamaan melalla aikaansaatu voima ja
liikkeen tehokkuus.
• Alatuenta
• Lauttaan meno ja siitä irrottautuminen
Kiinnitetään huomiota:
• Rentouteen.
• Melonta-asentoon, vältetään istuinaukon takareunaan nojaamista.
• Melaote, puristetaan kevyesti kuin ylikypsää banaania.
• Ranteen liike melan lapakulmasta riippuen
• Vedon pituuteen, etukäsi suorana, melan nosto ajoissa.
• Vartalon kiertoon ja tukeen jaloista ei vetoa hauiksella.
Koko ryhmä kokoontuu ajoittain ohjaajan kehotuksesta yhteen lauttaan, tai yhteen
siten, että kaikki näkevät ja kuulevat ohjaajan puheen.
Lepotaukoja riittävästi.
Annetaan tauoillakin rakentavaa palautetta.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 13 [email protected]
Pelastautumisharjoitus ~klo 20:30
• EPP1 vaatimus:
o kajakin kaato, aukkopeiton avaus, poistuminen kajakista ja
uiminen rantaan.
• Vihurin vaatimus:
o pelastautuminen ohjaajan avustamana takaisin kajakkiin.
• Oltava erityisen tarkkana, että ollaan tarpeeksi syvissä vesissä.
Kokeilu melalla.
• Ainakin yksi ohjaajista tulee rantaan ohjeistamaan kajakkien
tyhjentämisessä ja avaamaan vajan ovet.
• Ennen harjoittelua ohjaajapari näyttää:
o tehokkaat ylä- ja alatuet
o yksin pelastautuminen kiipeämällä takaisin kajakkiin
o keulaeskimo ja eskimopyörähdys, jos mahdollista
o kaverin reskutus:
§ 1.kiipeäminen sivusta (takakansireskutus)
§ 2.kantakoukku (Heel Hook)
• Kurssilainen kaataa kajakkinsa vasta, kun ohjaaja on valmis
pelastajan tehtävään ja antaa luvan kaatumiseen.
• Kurssilainen kaataa kajakkinsa. Kaatoa ennen kannattaa harjoitella
melatukea.
• Ohjaaja reskuttaa kurssilaisen takaisin kajakkiin.
• Kurssilainen meloo laiturille, nousee ohjaajan avustamana laiturille,
kajakki nostetaan laiturille, kuivat vaatteet päälle.
Kaluston huollon opetus: kuivaus ja siirto paikoilleen.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 14 [email protected]
Toinen kurssipäivä
Vastuuohjaaja saapuu 20 min ennen kurssin alkua, ja ottaa kaikki omat, sekä vastuuohjaajien turvavarusteet esille. Tarkistaa sääennusteen. Jos tiedossa ukkosta, varaudutaan pitämään osa kurssituksesta vajan lähellä, eikä lähdetä Tapatoraan. Ukkosen ollessa ’päällä’ siirrytään jatkamaan kurssia vajan sisällä. Jos Tampereen keskustan sääennusteessa on kurssin ajalle yli 5m/s tuuli mistä tahansa lännen .. pohjoisen .. idän suunnasta, on keli Näsijärvellä kurssilaisille liian haastava => aallokkomelontaa.
Lähtövalmistelut aloitus klo 17:00
Ohjaajat arvioivat olosuhteet ennen kurssilaisten paikalle saapumista ja päättävät, melotaanko satama-altaassa, vai vajan lähivesillä (Kaupinoja, Koukkuniemi). Kun kurssilaiset saapuvat vajalle
§ Kannustetaan mahdollisimman omatoimiseen valmistautumiseen
§ Kehotetaan valitsemaan eri kajakki, kuin edellisenä päivänä.
§ Ohjaajat varmistavat, että kurssilaiset ovat tarkistaneet ennen vesille menoa liivit, kellukkeet/lastiruuman kansien tiiviyden, aukkopeiton, melan sopivuuden, varavaatteet.
Ennen vesillemenoa
§ Käydään läpi päivän ohjelma
o Tehdään yhteinen melontalenkki olosuhteiden mukaan. Kovalla tuulella tai sääennusteen luvatessa sitä kerrataan perusteita satama-altaassa ja harjoitellaan aallokkomelontaa aallonmurtajan ulkopuolella, ks. Kuva 2.
§ Osallistujia ohjataan omatoimisuuteen, mutta neuvotaan ja avustetaan tarpeen mukaan.
§ Kerrataan ryhmässä melomisen järjestys, pillin käyttö ja melamerkit:
o Pilliin puhallus: Huomio - katsokaa tänne ja kuunnelkaa
o Mela pystyssä: Kokoontukaa minun luo
o Mela poikittain: Älkää tulko, pysykää siellä missä olette
§ Kerrataan toimenpiteet kaatumistapauksessa.
§ Luonnonrantaan rantautumisen näyttö laiturin viereen. Kurssilaiset katsovat maista.
§ Jaetaan porukka apuohjaajien lukumäärän mukaan ryhmiin.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 15 [email protected]
Vesillä
Kerrataan satama-altaassa ja lähivesillä perusasioita. Kurssilaiset ovat aina vähintään yhden (apu)ohjaajan näkökentässä.
§ Edellisen päivän asioiden kertausta ja hiomista.
§ Lauttaantuminen kertausta ja harjoittelua.
o Lautan teon syyt ja käyttömahdollisuudet kerrotaan.
§ Lauttaudutaan välillä tai pidetään maatauko.
§ Rantautuminen luonnonrantaan.
o Lähivesiltä etsitään sopiva ranta. Hyvällä säällä Tapatora. Ei häiritä uimarantoja, ks. Kuva 1.
o Porrastettu rannan lähestyminen ja rantaantuminen ruuhkan välttämiseksi.
§ Vesillelähtö luonnonrannasta.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 16 [email protected]
1.harjoitus (= heikko tuuli - nyt ja ennusteena): Retki Tapatoraan, Kaupinojalle tai Koukkuniemen edustalle ~klo 20:00
• Lähtijöiden nimet vajakirjaan
• Ennen lähtöä neuvotaan, kuinka retkellä edetään ryhmittäin.
• Parit, varusteiden ja kajakin crosscheck ja parin valvonta.
• Opetetaan melamerkit: (huomio/tänne, seis, suunta).
• Ennen lähtöä kerrataan toiminta kajakin kaatuessa.
o Kaatujan ja kaatumisen näkevien on huutamalla tiedotettava tapahtuneesta. Ohjaajat toimivat turvaryhmänä ja rientävät auttamaan (1-2 ohjaajaa) ja muu ryhmä kokoontuu lauttaan / lauttoihin odottamaan ohjeita matkan jatkamisesta.
• Kukin ryhmän ohjaaja meloo ryhmänsä takana ja valvoo / ohjaa ja antaa palautetta tai melotaan yhtenä ryhmänä retkimäisesti. Kärki, peräpään valvoja (apuohjaajia).
• Kaikki ryhmät melovat huutoetäisyydellä toisistaan.
• Jos ukkonen kaikesta huolimatta tulee ’päälle’, evakuoidaan ryhmä Kaupinojan saunalle tai vajalle. Jos ollaan jo Tapatorassa, jää vastuuohjaajan vastuulle päättää odotellaanko siellä vai lähdetäänkö paluumatkalle (tarvittaessa suojaan Kaupinojalla).
• 1. ryhmä hidastaa, jos taaemmat ryhmät eivät pysy vauhdissa.
• Lopuksi kaluston huolto, kuivaus, tavarat oikeille paikoille, ja paluukuittaus (laske palanneet!) vajakirjaan.
Kuva 1 Peruskurssin retkillä huomioitavia asioita.
Tapatora
Vene- liiken- nettä
Kiviä
Kaupinojan sauna
Vanha punainen mökki Vihurin vaja
Ylitykset Tapatoraan
Julkisia uimarantoja Rantautuminen vain turvallisuussyistä, eikä suotta melota läheltä
Veneväylä,
eli veneliikennettä
Ven
eväy
lä
Koukku- niemi
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 17 [email protected]
2.harjoitus (= kova tuuli) – aallokkomelontaa (Kuva 2)
• Lähtijöiden nimet vajakirjaan
• Aallonmurtajan aukon tuntumassa. Jos mennään aallonmurtajan edustalle, pidetään vähintään 25m etäisyys siitä, ks. Kuva 2.
• Neuvotaan toiminta kajakin kaatuessa.
• Viedään harkinnan mukaan halukkaat kurssilaiset pienissä erissä tuuleen aallonmurtajan ulkopuolelle. Aallokossa oppilas/ohjaaja = 1:1.
• Toiminta päätetään tuulen suunnan ja voimakkuuden mukaan.
• Otetaan tuntumaa aallokkoon ja kajakin käyttäytymiseen, neuvotaan tekniikkaa.
• Harjoituksia ryhmäläisten taitojen mukaan: o Tuen ottamien sivuaallokosta: "Painetaan" tulevaa aaltoa o Lossaus: Tuulen aiheuttaman sorron vähentäminen o Lauttautuminen aallokossa: Tulo ja lähtö tuulen alapuolelta
• Lopuksi kaluston huolto, kuivaus, tavarat oikeille paikoille ja paluukuittaus (laske palanneet!) vajakirjaan.
Kuva 2 Melonta-alueet Vihurin vajan läheisyydessä. Jos retki satama-alueen ulkopuolelle estyy tuulen tai
ukkosriskin vuoksi, vaihtoehtoinen aallokkoharjoittelu on tehtävä riittävän kaukana rantalouhikoista.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 18 [email protected]
Opetus- ja keskusteluaiheita lauttautumisen aikana ja rantautumisen jälkeen
evästauolla:
§ Omien voimien ja kykyjen arviointi suhteessa olosuhteisiin.
§ Selviytymisen edellytykset: ranta lähellä, lämpimät varavaatteet
mukana ja vesitiiviisti pakattuna, melonnan reitti- ja aikataulu kotiväellä
tms. tiedossa (ja vajakirjassa).
§ Sääolosuhteiden huomioiminen on tärkeää varustautumisen ja
suunnitelmien tekemisen kannalta. Retkellä on osattava ja rohjettava
muuttaa suunnitelmia sääoloja vastaavasti.
§ Kerrotaan vesillä liikkumisesta; muut liikkujat, merimerkit, veneväylät
hyvä tietää jotta voi välttää niitä, vesiliikennesäännöt, oma näkyminen,
ryhmässä / yksin melominen, korostetaan melontakaverin merkitystä
turvallisuuden lisääjänä.
§ Perustietoja suunnistamisesta: kartta, kompassi, gps (+varapatterit).
§ Käydään läpi tyypilliset hälytysvälineet: pilli, ladattu puhelin/VHF-radio,
hätäraketit.
§ Ensiapu: ensiapulaukku mukaan - ja ensiaputaito on hyödyllistä
§ Rasitusvammat: hiertymät ja jänne/nivelvaivat.
Ehkäiseminen oikealla melontatekniikalla, lisäämällä rasitusmääriä
tasaisesti, ja venyttelemällä melonnan jälkeen.
§ Kylmyys vaanii melojaa => varavaatteet, syöminen, liikkuminen.
Mutta tilanteen karatessa käsistä kaverin/pelastuslaitoksen apu.
§ Olosuhteet: tuuli, aallot, virta, sää, eri olosuhteiden kuten virtaavan
veden tai suojattomien merialueiden erilaisuuden ymmärtäminen.
§ Kanootin pakkaaminen ja painonjakauma, vesitiiviit pakkaukset.
§ Lisää varusteista … anorakki, rukkaset, aurinkorasva .. tms
§ Melontaretkeilystä järvillä, merellä ja joissa; jokamiehenoikeus.
§ Seuran toiminnasta
§ Jäseneksi liittymisestä
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 19 [email protected]
Kurssin lopetus ~klo 21:00- 22:00.
§ Kerrotaan mahdollisuudesta osallistua yhteen melontailtaan keskiviikkona.
Yhteinen melontalenkki. Valittu ilta voi olla muukin kuin heti kurssia
seuraava.
§ Vihurin melontailtaan valmistautuminen:
o vesitiiviit varavaatepakkaukset
o eväät, juoma,
o aurinkoon ja sateeseen varautuminen
o ajoissa paikalle
o omatoimista varusteiden valintaa
§ Loppukeskustelu.
§ Kysytään halukkuutta lunastaa EPP1-kortti omakustannushintaan: 7.50 €.
§ Selostetaan Vihuriin liittymisen vaiheet.
§ Palautelomakkeen täyttö ja palautus.
§ Jaetaan kurssitodistukset kurssin hyväksytysti suorittaneille.
§ Jäähyväiset jälleennäkemisen toivossa.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 20 [email protected]
Vihurin melontailta
Tarkoitettu jokaiselle Vihurin jäsenelle.
Yksi vastuuohjaaja.
• Huolehtii ryhmästä.
• Luo tarvittaessa toisen edistyneemmän ryhmän ja sopii ryhmälle halukkaan
vastuuvetäjän.
Yhdellä ohjaajalla vastuullaan max. 10 kajakkia.
Vastuuohjaaja arvioi tulevat olosuhteet mm. sääennusteen avulla ennen
osallistujien paikalle saapumista, ja päättää melontareitin tai ohjelman. Ukkosen
uhatessa evakuoidaan ryhmä vajaan, Kaupinojan saunalle, tai Koukkuniemen
talojen suojaan.
- Vastuuohjaaja varmistaa, että mukana on riittävä määrä apuohjaajia ja
tarpeelliset turvavarusteet mm. ladattu kännykkä, hinausköydet,
ensiapulaukku, varamelat, pumppu. (ks. sivu 3)
- Otetaan tarvittaessa mukaan tulitikut ja eväiden paistovarusteet. Retkellä
toimitaan jokamiehen oikeuksia noudattaen ja hyviin retkeilytapoihin
opastaen.
Melojien saavuttua vajalle:
- Kannustetaan mahdollisimman omatoimiseen valmistautumiseen
- Ohjaajat tarkastavat ennen vesille menoa liivit, kellukkeet/lastiruuman
kansien tiiviys, aukkopeitto, melan sopivuus, varavaatteet.
- Kerrataan kaverin varusteiden crosscheckkaus ennen vesille menoa ja sen
jälkeen sekä kaverin tarkkailu vesillä.
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 21 [email protected]
Lähtö esim. Tapatoraan ~klo 17:45
Matkalla Tapatoraan
• Vesillä melojat ovat aina jonkun ohjaajan tai apuohjaajan näkökentässä
• Kaupanojanlahdessa tarvittaessa pieni tauko (pidetään silti etäisyyttä uimarantaan)
• Pidetään ryhmä kasassa
• Melotaan noin 20 … 50 metrin päässä rantaviivasta.
• Matkalla Tapatoraan harjoitellaan hinattavana olemista. Yksi ohjaajista ottaa vuorotellen
hinattavaksi yhden kurssilaisista.
• Jos ukkonen kaikesta huolimatta yllättää, evakuoidaan ryhmä vajaan tai Kaupinojan saunalle.
• Tapatoran lähellä ”vanhalla punaisella mökillä” kokoonnutaan lauttaan. Lahden ylitystä
varten neuvotaan ottamaan suunta kohti saaren keskiosaa. Tässä suunnassa on todennäköisintä välttää matkalla olevat kivet.
• Tapatoran rantaa tultaessa ohjaajat opastavat luonnon rantaan rantautumisen melaan
tukeutumalla.
Saaressa ~klo 18:45
§ kajakit varusteineen kannetaan saareen, opastetaan taukotoimintoihin: kuivaus, taukovaatteet, juomat, eväät
§ retkivinkkejä maihin: kajakin kantotekniikat, sopivan paikan valinta kajakille maissa, lastiluukkujen sulkemisen tarve, melasta huolehtiminen jne.
§ Grillinuotion ja eväiden ääressä valvotaan sään kehittymistä, ja kertoillaan: o lisää varusteista
o melontaretkeilystä järvillä, merellä ja joissa. o seuran toiminnasta o jäseneksi liittymisestä – mahdollisuus anoa jäsenyyttä kuluvan kesän aikana ilman
liittymismaksua. o Meso:n koulutusjärjestelmä. o omakohtaiset kokemukset melonnan parissa o kaluston kuljettaminen, erilainen kalusto o kerrataan turvallisuusasioita
Sään huonontuessa vastuuohjaaja päättää, palataanko ennenaikaisesti (hyvä), vai suojaudutaanko ja odotellaan kelin paranemista (riski!). Myös ukkosella. Ennen takaisin lähtemistä
§ Muistutetaan, että palataan samalla tavalla ryhmittäin, kuin tultaessakin. § Vajan rannassa on mahdollisuus pelastautumisen harjoitteluun. § Muistutetaan kaluston huollosta ja yhteistä kurssin lopetuksesta.
Lähtö saaresta ~klo 19:30
• Melojat ovat aina ohjaajan tai apuohjaajan näkökentässä
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 22 [email protected]
Varasuunnitelma tuuliselle kelille
• tekniikkaharjoittelua satama-altaassa
o melontatekniikkaa
o pelastautumisia
o akrobatiaa
o leikkejä
• aallokkomelonnan harjoittelua aallonmurtajan tuntumassa
• luonnonrantaan rantautumisen voi harjoitella Koukkuniemen
suvannossa tms.
• nuotio ja eväät vajan rannassa, esim. kajakinkuivaustelineiden luona
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 23 [email protected]
MELONTA- JA SOUTULIITON VAATIMUKSET PERUSKURSSIN KOULUTUKSEEN
Tiedot:
§ Perustiedot melonnasta ja välineistä, niiden säädöistä ja valinnasta § Olosuhteiden mukainen vaatetus ja varavaatetus § Varusteet: kanootit, liivit, aukkopeitteet, melat, kellukkeet kanooteissa ja kajakeissa,
kypärät § Turvallisuustietous ja ymmärrys:
§ omien voimien ja kykyjen arviointi suhteessa olosuhteisiin
§ tieto melomaan lähdöstä maihin (vajakirja, henkilö..) § ryhmässä melominen: ryhmäkuri ja kommunikaatio tuuli, aallot, virta § sää § muu vesiliikenne, veneväylät § olosuhteiden kuten virtaavan veden ja merialueiden erilaisuus § Hypotermia – miten ennalta ehkäistä, sekä lyhyet hoito-ohjeet § Jokamiehenoikeudet, missä saa/ei saa meloa tai rantautua, sekä
ympäristötietoisuus
§ Seuratoiminnan ja melontamuotojen esittely. Esimerkiksi rata-, koski-, retkimelonnan esittelyt
§ Kalustolle ja olosuhteisiin sopivat pelastustavat § Ravinto ja neste
Taidot:
§ Kajakkiin/kanoottiin ja kajakista/kanootista laituriin ja luonnonrantaan
§ Kajakissa aukkopeitteen kiinnitys ja avaus § Hyvä melonta-asento, tasapainon pitäminen ja rentous § Eteenpäin melonta § Taaksepäin melonta § Pysäytys
§ Sivuttain melonta ainakin yhdellä tapaa § Tuen ottaminen vedestä § Kajakin/kanootin ohjailu ja kääntäminen melanvedoilla, peräsimellä, nostoevällä,
painonsiirrolla, melan käyttö peräsimenä. (360° paikoillaan kaarivedoilla, 8 - rata) § Kanootin/kajakin kaataminen, pelastautuminen avustettuna takaisin kanoottiin. § Lauttaan meno vesillä ja siitä irrottautuminen § Osata käyttää peräsimiä, nostoeviä, säätää jalkatuet § Tehdä kanootin turvatarkastus ennen vesillemenoa, erityisesti kellukkeet § Oppia kaluston asianmukainen käsittely, huolto sekä hyvät kantotavat
Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6
Tampereen Vihuri 24 [email protected]
Turvajärjestelyt
• Ohjaajien riittävä lukumäärä (1:5), kuitenkin vähintään melonnan turvaohjeen mukaisesti
(yksi ohjaaja 10 kanoottia tai 16 melojaa kohden) Kyllä
• Ohjaajien riittävät taidot. Kurssin vastuuvetäjällä Melonta- ja soutuliiton opas-, ohjaaja- tai
vastaavan tason koulutus tai pätevyys. Kyllä
• Harjoittelu suojaisilla vesialueilla Kyllä
• Kurssilaisten uimataidon varmistus Kyllä
• Tajunnan tai tasapainon menetystä aiheuttavista sairauksista pyydetään kertomaan
ohjaajille etukäteen Kyllä
• Kalusto- ja varustevaatimukset Melonnan turvaohjeen mukaisesti Kyllä
• Kommunikointi vesillä sekä ryhmän että ohjaajien kesken puhe-etäisyydellä.
Pilli- ja melamerkit sovittava. Kyllä
• Näkyvyys ja ohjaajien erottaminen esim. liivien avulla päähineen avulla. Kyllä
• Turvavälineet: puhelin, hinausköysi, ensiapuvälineet ohjaajilla sekä niiden käyttötaito
Kyllä
• Pelastussuunnitelma ja riskianalyysi joista kerrottava tiivistelmä osallistujille Kyllä
• Turvavene, jos tarpeen Ei
• Järjestelyt Melonnan turvaohjeen mukaisesti Kyllä
Vih
urin
turv
allis
uusasia
kirja
, Liite
6
Ta
mp
ere
en
Vih
uri
2
5
ku
rssit@
vih
uri.in
fo
Ku
lutta
jap
alv
elu
ide
n v
aa
roje
n tu
nn
istam
ine
n ja
toim
en
pite
ide
n su
un
nitte
lu
Pa
lve
lun
tarjo
aja
:
Ta
mp
ere
en
Vih
uri
Pä
ivä
ys:
3.4
.20
18
Ta
rka
stelta
va
pa
lve
lu:
Me
lon
na
n p
eru
sku
rssi
Te
kijä
t:
Pe
rtti Pe
ussa
ja Ja
ni R
aip
ala
Pa
lve
lun
osa
, toim
into
tai la
ite
Ku
lutta
jiin k
oh
distu
va
t
va
ara
t ja n
iide
n sy
yt
Ty
yp
illiset se
ura
uk
set
Ny
ky
iset to
ime
np
itee
t va
ara
n p
oista
mise
ksi
tai (k
ursiiv
illa) p
ien
en
täm
isek
si
Ov
atk
o n
yk
yise
t
toim
en
pite
et
riittäv
iä?
Lisäto
ime
np
itee
t
turv
allisu
ud
en
pa
ran
tam
isek
si
(tärk
ey
s 1-3
)1
Ku
rssilaise
t ku
lke
va
t
ran
tala
iturille
ja ta
ka
isin
Ka
atu
misa
ltis (sora
)rinn
e
laitu
reille
, va
rsink
in k
aja
kk
ia
ka
nta
va
t he
iko
mm
at
he
nk
ilöt
Ka
atu
min
en
, asfa
ltti-
iho
ttum
a, k
aja
kk
i vo
i myö
s
pu
do
ta p
ää
lle
Ka
jak
kia
oh
jeiste
taa
n k
an
tam
aa
n p
arin
a.
Kyllä
Ei
2 - R
inte
en
ku
lku
-
ke
lpo
isuu
tta
pa
ran
ne
ttava
;
ma
hd
ollise
sti
va
jala
aje
nn
uk
sen
yh
teyd
essä
.
Ku
rssilaise
t ku
lke
va
t
ku
rssipä
ivin
ä v
aja
ssa
use
am
ma
n k
erra
n
ylä
ke
rtaa
n ja
ala
s.
Po
rtaa
t va
ike
ak
ulk
uise
t
(va
nh
a ra
ke
nn
us), ja
va
rsink
in a
lasp
äin
tulta
essa
ka
jak
kie
n k
eu
loih
in v
oi
ko
mp
astu
a, ta
i pä
ä o
suu
pa
lkk
iin. E
i ka
ide
tta.
Ka
atu
min
en
po
rtaissa
.
Mu
stelm
ia, k
atk
en
nu
t luu
,
aiv
otä
räh
dys ta
i
nisk
ava
mm
a.
Po
rtaik
on
säh
kö
va
laistu
sta lisä
tty.
Kyllä
Ei
2 - P
ara
nn
eta
an
va
jala
aje
nn
uk
sen
yh
teyd
essä
.
Ko
ulu
tus
aa
llon
mu
rtaja
n
ulk
op
uo
lella
Ku
rssilain
en
ka
atu
u
ka
jak
illaa
n a
iva
n
aa
llon
mu
rtaja
n ta
i
ve
ne
seu
ran
lou
hik
ko
-
pe
nk
ere
en
ed
usta
lla.
Luo
de
-, po
hjo
is-, tai k
oillis-
tuu
li aa
ltoin
ee
n p
ain
aa
ku
rssilaise
n ja
resk
utta
jan
pä
in k
ivilo
uh
ikk
oa
. =>
Mu
stelm
ia, ja
ma
hd
ollise
sti
aiv
otä
räh
dys ta
i sijoilta
an
me
nn
yt n
ive
lkin
.
Aa
llok
ko
me
lon
na
ssa o
hje
istettu
pitä
mä
än
25
m
etä
isyys e
m. a
allo
nm
urta
jiin ja
lou
hik
ko
on
, jotta
oh
jaa
ja e
htii re
sku
ttaa
tai o
pa
staa
ran
tau
tum
aa
n.
Kyllä
Ei
1 V
aik
ka
täh
än
astise
t toim
en
pite
et o
lisi ed
ellä
tod
ettu
riittävik
si, vo
i olla
järk
evä
ä ja
ka
nn
atta
va
a to
teu
ttaa
he
lpp
oja
ja h
alp
oja
toim
en
pite
itä tu
rva
llisuu
de
n p
ara
nta
mise
ksi
ed
elle
en
. To
ime
np
iteid
en
tärk
eys: 1
= T
urv
allisu
ud
en
ka
nn
alta
kiire
ellin
en
toim
en
pid
e, to
teu
teta
an
vä
littöm
ästi. 2
= V
äh
em
mä
n k
iiree
lline
n to
ime
np
ide
, joka
vo
ida
an
tote
utta
a
myö
he
mm
in. 3
= Lisä
selv
ityksiä
va
ativ
a to
ime
np
ide
-eh
do
tus.
Vih
urin
turv
allis
uusasia
kirja
, Liite
6
Ta
mp
ere
en
Vih
uri
2
6
ku
rssit@
vih
uri.in
fo
Ko
ulu
tusre
tki
Ta
pa
tora
an
Sä
ä p
ah
en
ee
Ta
pa
tora
ssa
olle
ssa; p
alu
um
atk
asta
tule
e
ku
rssilaisille
liian
va
ike
a
Use
ita k
aja
kk
eja
ka
atu
u,
ku
rssilaise
t jou
tuva
t
kä
ve
lem
ää
n K
au
pin
me
tsästä
va
jalle
.
Sä
äe
nn
uste
ide
n ta
rka
stus e
tuk
äte
en
.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tus lä
hiv
esillä
(jossa
4 u
ima
ran
taa
)
Ku
rssilain
en
tai jo
ku
oh
jaa
jista tö
rmä
ä u
ima
riin
Uim
ari sa
tutta
a p
ää
nsä
tai
ylä
va
rtalo
n. M
elo
ja v
oi
ka
atu
a - p
ah
imm
illaa
n
uim
arin
pä
älle
.
Pid
etä
än
etä
isyyttä
Ra
uh
an
iem
en
ja K
au
pin
oja
n
uin
tialu
eisiin
, ran
tau
tum
ine
n v
ain
turv
allisu
ussy
istä.
Kyllä
Ei
Ka
jak
in k
äsitte
ly ja
ka
nta
min
en
Ka
nta
mise
sta ta
i
ka
atu
mise
sta a
ihe
utu
va
t
va
mm
at.
Kä
si- tai se
lkä
va
mm
a. M
yö
s
nilk
ka
va
mm
a k
aa
du
ttae
ssa.
Ku
rssilla n
äyte
tää
n k
aja
kin
erg
on
om
isesti o
ike
a
no
stam
ine
n. O
pa
steta
an
ka
nta
ma
an
ka
jak
kia
pa
rina
. Kä
sittely
va
ihe
essa
ei k
iirettä
.
Kyllä
Ei
Luo
nn
on
ran
taa
n
ran
tau
tum
isen
ha
rjoitte
lu.
Va
ike
a m
aa
sto (jo
sku
s
irtolo
hk
are
ita), k
aja
kin
no
sto, ja
liuk
ka
us.
Kä
si- tai se
lkä
va
mm
a. M
yö
s
nilk
ka
va
mm
a k
aa
du
ttae
ssa.
Kiire
en
ja tu
ng
ok
sen
vä
lttäm
ine
n, e
rityise
sti
mä
rillä ra
nta
kiv
illä.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo.
Ka
atu
min
en
va
hin
go
ssa.
Syyn
ä m
m. v
aillin
ain
en
me
lon
tata
ito, to
isen
me
loja
n
oje
nta
ma
esin
e, tö
rmä
ys
joh
on
kin
pin
na
lla ta
i pin
na
n
alla
, aa
lto, jo
pa
äk
illine
n
tuu
len
pu
usk
ak
in.
Ka
jak
ki k
aa
tuu
. Jos p
inn
an
läh
ellä
kiv
i tms. k
ova
a, sa
a
me
loja
mu
stelm
an
tai
ko
va
n tä
llin p
ää
hä
nsä
.
En
na
kk
o-o
hje
istus k
aa
tum
istilan
tee
sta
ku
rssilaisille
- mm
. au
kk
op
eito
n o
ike
a k
iinn
itys
ja irro
tus, m
elo
nta
reitin
va
linta
sää
n m
uk
aa
n,
järk
evä
etä
isyys ra
nta
an
. Ku
rssilaise
t ova
t ko
ko
aja
n jo
nk
un
oh
jaa
jan
nä
kö
ke
ntä
ssä. O
hja
ajie
n
tark
ka
ava
isuu
s, vä
ltetä
än
ve
de
na
laisia
kiv
iä ta
i
ve
rkk
oja
, use
ita a
pu
oh
jaa
jia.
Ku
rssilaise
lla va
rava
atte
et m
uk
an
a ve
sitiiviisti,
oh
jaa
jilla la
da
ttuja
pu
he
limia
vesitiiviisti,
oh
jaa
jilla k
yky a
nta
a e
nsia
pu
a, se
kä
pu
he
lin
soitta
a 1
12
tarvitta
essa
.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo k
esä
n
en
simm
äisillä
ku
rsseilla
,
ku
n v
esi o
n k
ylm
ää
(ja
ku
rssilaisilla
on
hu
on
o
va
rustu
s kylm
ää
n
ve
tee
n).
Ks. y
llä.
Yllä
ole
va
n lisä
ksi k
ylm
ää
n
ve
tee
n k
aa
tun
ut v
oi
ihm
isen
luo
nta
isen
rea
ktio
n v
uo
ksi v
etä
ä v
että
he
nk
ee
nsä
. Kylm
ä v
esi
myö
s kylm
että
ä u
ima
rin
no
pe
asti.
Ks. y
llä, lisä
ksi m
elo
ttava
vie
läk
in lä
he
mp
än
ä
ran
taa
.
Oh
jaa
jilla o
n tie
do
ssa ve
de
nh
au
kk
om
isrea
ktio
n
ma
hd
ollisu
us, se
kä
ymm
ärrys rip
eä
n to
imin
na
n
tärk
eyd
estä
kylm
än
ved
en
aik
aa
n.
Kyllä
Ei
Vih
urin
turv
allis
uusasia
kirja
, Liite
6
Ta
mp
ere
en
Vih
uri
2
7
ku
rssit@
vih
uri.in
fo
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo
aa
llon
mu
rtajie
n lä
he
llä.
Ks. y
llä.
Ku
rssilain
en
saa
ttaa
ran
tau
tua
oh
jaa
jilta
kysy
mä
ttä lo
uh
ikk
oo
n, ja
saa
da
mu
stelm
ia ta
i jop
a
nilk
ka
nsa
sijoilta
an
.
Läh
in o
hja
aja
ne
uvo
o ra
nta
utu
mise
n lä
histö
n
he
lpo
imp
aa
n p
aik
ka
an
. Va
rota
an
ka
atu
mista
,
nilk
ka
a jn
e.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo k
ala
pyyd
yk
sen
läh
etty
villä
, tai k
un
pin
na
n a
lla o
n jo
tain
tak
ertu
va
a.
Ks. y
llä.
Ka
atu
nu
t sotk
eu
tuu
ka
lap
yyd
yk
see
n, ta
i pin
na
n
alla
ole
va
an
esim
.
po
lku
pyö
rän
raa
too
n.
Ko
ulu
tusa
lue
ella
ei tie
ttävä
sti ole
ka
lap
yydyk
siä.
Oh
jaa
jilla o
n p
uu
kk
oja
. Liivit ke
llutta
vat.
Ta
rvittae
ssa k
s. alla
.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo.
Ku
rssilaise
lla (ta
i oh
jaa
jalla
)
piile
vä
tai p
eite
lty sa
irau
s tai
va
mm
a, jo
ka
va
iku
ttaa
jak
sam
isee
n, ta
jun
taa
n, ta
i
tasa
pa
ino
on
.
Mu
u ta
pa
turm
a.
Ku
rssilain
en
ka
atu
u, m
utta
jää
taju
ttom
an
a v
ed
en
alle
.
Te
rve
yd
en
tila e
nn
ak
ko
tied
uste
llaa
n
ku
rssilaisilta
. Oh
jaa
jat o
va
t ha
rjoite
llee
t
taju
ttom
an
pe
lasta
mista
. Ha
nd
of G
od
-
pe
lastu
s, tai o
hja
aja
t suk
elta
vat ja
vetä
vät
he
nk
ilön
pä
än
pin
na
lle. S
oite
taa
n 1
12
.
Kyllä
Ei
Ks. y
llä.
Uu
pu
mu
s. He
ikk
o e
ne
rgia
/
ne
steta
sap
ain
o
Ku
rssilain
en
ei e
nä
ä ja
ksa
tai h
alu
a o
sallistu
a
op
etu
kse
en
, mu
tta p
ysty
y
itsen
äise
en
toim
inta
an
Te
rve
yd
en
tilan
en
na
kk
otie
du
stelu
. Ku
rssilain
en
oh
jata
an
ran
taa
n ja
arvio
ida
an
suo
riutu
uk
o
yksin
ko
tiin/h
oito
on
. Ta
rvittae
ssa a
ute
taa
n.
Kyllä
Ei
Ks. y
llä.
He
ikk
o e
ne
rgia
/
ne
steta
sap
ain
o
Oh
jaa
ja h
uo
ma
a k
esk
en
ku
rssin, e
ttei k
yk
en
e
teh
täviin
sä
Om
a ilm
oitu
s ja sija
isen
no
pe
a e
tsintä
.
(Ma
hd
ollise
sti oh
jaa
jia o
n k
urssilla
riittävä
sti ko
.
ku
rssipä
ivän
lop
pu
un
viem
isee
n)
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
see
n k
uu
luva
me
lon
ta T
ap
ato
raa
n ta
i
mu
ua
lle.
Tu
uli, a
allo
kk
o, u
kk
on
en
. K
aa
tum
ine
n, ta
i pe
räti
sala
ma
nisk
u.
Va
stuu
oh
jaa
ja v
arm
istaa
sää
en
nu
steista
etu
kä
tee
n, se
kä
ku
rssin o
losu
hte
ista
läh
de
tää
nk
ö re
tke
lle la
ink
aa
n. N
orm
iresk
uk
set
tai h
ina
us.
Jos u
ko
nilm
a tu
llut ’p
ää
lle’, e
vak
uo
ida
an
ku
rssi
läh
imp
ää
n u
kk
ose
njo
hd
attim
ellise
en
suo
jaa
n,
ku
ten
vaja
, Ka
up
ino
jan
sau
na
, Ko
uk
ku
nie
me
n
talo
t, jne
. Ta
pa
tora
ssa va
stuu
oh
jaa
ja p
ää
ttää
toim
en
pite
et.
Kyllä
Ei
Vih
urin
turv
allis
uusasia
kirja
, Liite
6
Ta
mp
ere
en
Vih
uri
2
8
ku
rssit@
vih
uri.in
fo
Ks. y
llä
Yh
de
n k
urssila
isen
pa
latta
va
va
jalle
ke
ske
n re
tke
n
(lää
kk
ee
t, me
no
, …); o
hja
aja
läh
tee
saa
ttam
aa
n.
Oh
jaa
ja:k
urssila
ine
n -su
hd
e
saa
ttaa
he
ike
tä
hu
on
om
ma
ksi k
uin
1:5
.
Jos 1
:5 sä
än
tö rik
ko
utu
u, v
astu
uo
hja
aja
pä
ättä
ä
pa
laa
ko
ko
ko
ku
rssi, va
i vo
ida
an
ko
jatk
aa
tyve
ne
n ja
läm
pim
än
ke
lin, h
yvä
ku
nto
isten
ku
rssilaiste
n jn
e y
hte
isva
iku
tuk
sen
turv
in.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo.
Ka
lusto
ssa ta
i va
ruste
issa o
n
ha
itallisia
vik
oja
.
Va
ike
a m
elo
a, k
aja
kk
i täyt-
tyy v
ed
ellä
, ka
atu
min
en
,
me
lon
taliiv
it eiv
ät k
ellu
ta
riittävä
sti tai irto
ava
t, jne
.
No
rma
ali k
alu
stosta
hu
ole
htim
ine
n.
Me
lon
taliiv
it tark
isteta
an
5v v
äle
in, v
iime
ksi v
.
20
14
.
Kyllä
Ei
Ko
ulu
tuk
sen
aik
ain
en
ve
silläo
lo.
Ne
stee
n ta
i ravin
no
n
vä
hä
isyys, liia
n ra
sittava
me
lon
tasu
oritu
s, tai liia
n
vä
hä
n ta
uk
oja
Ei ja
ksa
mu
ide
n m
uk
an
a,
eik
ä o
pi. K
aa
tum
ine
nk
in
ma
hd
ollista
.
Ku
rssilaiste
n to
ivo
taa
n o
ttava
n e
vä
stä, n
este
ttä
ja h
attu
mu
ka
an
sa, ly
hyt ta
uk
o n
. tun
nin
vä
lein
,
seu
rata
an
ku
rssilaisia
ja k
ysy
tää
n ta
uk
ota
rve
tta.
Ta
uk
oje
n p
itäm
ine
n, k
urssio
hje
lma
n
ke
ven
täm
ine
n.
Kyllä
Ei