VIISI KESKEISTÄ VIESTIÄ · laadukasta koulutusta kaikille oppijoille. Inklusiivinen koulu tarvitsee koko yhteisön tuen: päättäj istä loppukäyttäjiin (oppijat vanhempineen)

VIISI KESKEISTAuml VIESTIAuml INKLUSIIVISEEN OPETUKSEEN

Teoriasta kaumlytaumlntoumloumln

Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus

Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus (Kehittaumlmiskeskus joka tunnettiin aiemmin nimellauml Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus) on riippumaton ja hallinnollisesti itsenaumlinen organisaatio joka saa taloudellista ja poliittista tukea jaumlsenmailtaan ja EUn toimielimiltauml (komissiolta ja parlamentilta)

Teksti on julkaistu Euroopan komission taloudellisella tuella Julkaisu edustaa vain kirjoittajan naumlkemyksiauml eikauml Euroopan komissio ei ole vastuussa taumlmaumln julkaisun sisaumlltaumlmaumln aineiston kaumlytoumlstauml

Yksittaumlisten henkiloumliden taumlssauml asiakirjassa esittaumlmaumlt mielipiteet eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml edusta Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskuksen sen jaumlsenmaiden tai Euroopan komission virallisia naumlkemyksiauml Euroopan komissio ei ole vastuussa taumlmaumln julkaisun sisaumlltaumlmaumln aineiston kaumlytoumlstauml

Toimittaja Victoria Soriano kehittaumlmiskeskuksen virkailija

Julkaisun lainaaminen on sallittua kunhan laumlhde mainitaan selvaumlsti Selontekoon tulee viitata seuraavasti Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus 2014 Viisi keskeistauml viestiauml inklusiiviseen opetukseen Teoriasta kaumlytaumlntoumloumln Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus

Jotta tiedot olisivat mahdollisimman monen ulottuvilla selonteko on julkaistu muokattavassa saumlhkoumlisessauml muodossa ja 22 eri kielellauml saumlhkoumlinen versio on saatavissa kehittaumlmiskeskuksen verkkosivustolta osoitteesta wwweuropean-agencyorg

ISBN 978-87-7110-522-3 (saumlhkoumlinen) ISBN 978-87-7110-500-1 (painettu)

copy European Agency for Special Needs and Inclusive Education 2014

Sihteeristouml Oslashstre Stationsvej 33

DK-5000 Odense C Denmark Puh +45 64 41 00 20

secretariateuropean-agencyorg

Brussels Office Rue Montoyer 21

BE-1000 Brussels Belgium Puh +32 2 213 62 80

brusselsofficeeuropean-agencyorg

wwweuropean-agencyorg

Viisi keskeistauml viestiauml inklusiiviseen opetukseen 2

SISAumlLLYS

JOHDANTO 5

TIIVISTELMAuml 6

MAHDOLLISIMMAN AIKAISESSA VAIHEESSA 8

Johdanto 8

Varhainen puuttuminen 8

Varhainen tunnistaminen ja arviointi 9

Varhainen tuki 9

Siirtymaumlvaiheen suunnittelu 10

INKLUSIIVINEN OPETUS HYOumlDYTTAumlAuml KAIKKIA 11

Johdanto 11

Inklusiivinen opetus kaikkien oppijoiden saavutuksia nostavana laumlhestymistapana 12

rdquoMikauml on hyvaumlksi e rityistauml opetusta tarvitseville on hyvaumlksi k aikillerdquo 13

Seurannan edistyminen 15

ERITTAumlIN PAumlTEVAumlT AMMATTILAISET 16

Johdanto 16

Perus- ja taumlydennyskoulutus 16

Inklusiivisessa opetuksessa toimivien opettajien ja alan muiden ammattilaisten profiilit 17

Laumlhestymistavat rekrytointiin 17

Myoumlnteiset asenteet 18

Verkostoituminen ja koordinointi 19

TUKIJAumlRJESTELMAumlT JA RAHOITUSMEKANISMIT 21

Johdanto 21

Tukijaumlrjestelmaumlt ja rahoitusmekanismit 21

Erityinen tuki varhaislapsuudessa (ECI) 22 Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt 23 Ammatillinen koulutus 23 Tieto- ja viestintaumlteknologia (TVT) 24

LUOTETTAVA TIETO 27

Teoriasta kaumlytaumlntoumloumln 3

Johdanto 27

Oppijan oikeuksien seuranta 28

Inklusiivisen opetuksen jaumlrjestelmien tehokkuuden seuranta 31

ETEENPAumlIN KATSOMINEN 34

KIRJALLISUUSLUETTELO 35

JOHDANTO

Marraskuussa 2013 Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus jaumlrjesti kansainvaumllisen konferenssin helpottamaan avointa keskustelua inklusiivisesta opetuksesta Keskusteluun osallistui kaikkien sidosryhmien edustajia paumlaumlttaumljiauml tutkijoita ja toimijoita sekauml myoumls vammaisia ja heidaumln perheitaumlaumln Kun puhumme inklusiivisesta opetuksesta puhumme silloin erilaisuudesta miten kaumlsittelemme erilaisuutta kouluissa luokkahuoneissa ja opetussuunnitelmassa yleensaumlkin Emme kaumly nyt enaumlauml keskustelua siitauml mitauml inkluusio on ja miksi sitauml tarvitaan avainkysymys on miten se saavutetaan Kuinka edistyauml kansallisella tasolla kuinka ottaa kaumlyttoumloumln oikeat toimet alueellisella ja paikallisella tasolla kuinka opettajat parhaiten voivat selviytyauml erilaisuudesta luokassa naumlmauml ovat konferenssissa kaumlsiteltyjauml keskeisiauml kysymyksiauml

Taumlssauml asiakirjassa esitellaumlaumln ne viisi viestiauml jotka kehittaumlmiskeskus konferenssissa nosti esiin ryhmaumlkeskustelujen aiheiksi Osallistujat kutsuttiin osallistumaan keskusteluun kaumlsittelemaumlaumln naumlitauml viittauml keskeistauml viestiauml

bull Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varhaisen tunnistamisen ja asioihin puuttumisen sekauml ennakoivien toimien positiivinen vaikutus

bull Inklusiivinen opetus hyoumldyttaumlauml kaikkia inklusiivisen opetuksen suotuisa opetuksellinen ja sosiaalinen vaikutus

bull Erittaumlin paumltevaumlt ammattilaiset huippuammattilaiset yleisesti ja opettajat aivan erityisesti

bull Tukijaumlrjestelmaumlt ja rahoitusmekanismit vakiintuneiden tukijaumlrjestelmien ja niihin liittyvien rahoitusmekanismien tarve

bull Luotettavat tiedot tietojen taumlrkeauml rooli samoin kuin tiedon kaumlytoumln hyoumldyt ja rajoitukset

Naumlissauml keskeisissauml viesteissauml tiivistyy taumlrkeauml osa kehittaumlmiskeskuksen viime vuosikymmenen aikana tekemaumlstauml tyoumlstauml ja ne kaumlsittelevaumlt asiaanliittyviauml kysymyksiauml inklusiivisen opetuksen osalta Kehittaumlmiskeskus haluaa kiittaumlauml kaikkia konferenssiin osallistuneita heidaumln panoksestaan ja omistautumisestaan taumlhaumln taumlrkeaumlaumln keskusteluun

Per Ch Gunnvall Cor JW Meijer

Puheenjohtaja Johtaja

TIIVISTELMAuml

Kansainvaumllinen konferenssi osoittautui hyoumldylliseksi tilaisuudeksi keskustella inklusiivisesta opetuksesta tarkastella sitauml eri perspektiiveistauml ja ottaa mukaan kaikki asianosaiset sidosryhmaumln jaumlsenet

Konferenssin ydinkysymyksiauml olivat kuinka selviytyauml erilaisuuden kanssa kuinka tukea oppilaita opettajia ja perheitauml kuinka hyoumltyauml erilaisuudesta opetuksessa kuinka toteuttaa oikeat toimenpiteet ja kuinka investoida parhaiten

Kehittaumlmiskeskus korosti viittauml keskusteluissa syvaumlllisesti kaumlsiteltyauml keskeistauml viestiauml mikauml johti lisaumlpohdintoihin ja jatkotoimenpiteisiin

Osallistujat ehdottivat lukuisia harkitsemisen arvoisia huomioita ja ehdotuksia keskeisiin viesteihin liittyvistauml toimista

bull Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jokaisella lapsella on oikeus saada haluamaansa tukea niin pian kuin mahdollista ja aina tarvitessaan Taumlmauml tarkoittaa palveluiden vaumllistauml yhteistyoumltauml ja koordinointia joita joku asianosaisista palveluiden tarjoajista johtaa Sidosryhmien jaumlsenten on rakennettava todellinen keskinaumlinen yhteys ymmaumlrtaumlaumlkseen toisiaan ja vaumllittaumlaumlkseen tietoja toisilleen Keskeisiauml sidosryhmien jaumlseniauml ovat vanhemmat

bull Inklusiivinen opetus hyoumldyttaumlauml kaikkia inklusiivinen opetus pyrkii tarjoamaan laadukasta koulutusta kaikille oppijoille Inklusiivinen koulu tarvitsee koko yhteisoumln tuen paumlaumlttaumljistauml loppukaumlyttaumljiin (oppijat vanhempineen) Yhteistoimintaa tarvitaan kaikilla tasoilla ja kaikilla sidosryhmien jaumlsenillauml tulee olla visio pitkaumln aikavaumllin tuloksista ndash millaisia nuoria koulu ja yhteisouml rdquotuottavatrdquo Terminologiassa asenteissa ja arvoissa tarvitaan muutoksia jotka heijastavat monimuotoisuuden ja tasavertaisen osallisuuden kasvanutta arvostusta

bull Erittaumlin paumltevaumlt ammattilaiset jotta opettajat ja muut alan ammattilaiset olisivat valmiita inklusiiviseen opetukseen tarvitaan muutoksia kaikkiin opetusta koskeviin aspekteihin ndash opetusohjelmiin paumlivittaumlisiin kaumlytaumlntoumlihin rekrytointiin rahoitukseen jne Seuraavan sukupolven opettajien ja alan muiden ammattilaisten on oltava valmiita toimimaan opettajinakasvattajina kaikille oppilaille heidaumln tulee perehtyauml myoumls eettisiin arvoihin ei pelkaumlstaumlaumln ammatilliseen osaamiseen

bull Tukijaumlrjestelmaumlt ja rahoitusmekanismit rahoituksen parhaita indikaattoreita ovat ne joita ei loumlydy taloudenpidosta vaan siitauml kuinka tehokkuutta ja saavutuksia mitataan On taumlrkeaumlauml pohtia tuloksia ja suhteuttaa ne niiden

aikaansaamiseksi tehtyihin ponnisteluihin Taumlmauml edellyttaumlauml seurantaa ja jaumlrjestelmaumln tehokkuuden mittaamista jotta varat voidaan keskittaumlauml toimiviin menetelmiin On varmistettava kannustinjaumlrjestelmiauml joiden avulla inklusiiviseen oppimisympaumlristoumloumln sijoitetuille oppilaille voidaan tarjota enemmaumln rahallista tukea ja voidaan keskittyauml enemmaumln tuloksiin (ei vain akateemisiin)

bull Luotettavaa tietoa mielekaumls ja laadukas tiedonkeruu vaatii jaumlrjestelmaumlllisen laumlhestymistavan joka kattaa oppijan harjoittelupaikan opettajan ja resurssikysymykset Oppijan harjoittelupaikkaan liittyvauml tieto on hyoumldyllinen ja tarpeellinen laumlhtoumlkohta mutta sitauml on taumlydennettaumlvauml selvillauml tiedoilla jaumlrjestelmaumln tuloksista ja tehokkuudesta Oppijan tuloksia koskevia tietoja ndash vaikutus inklusiiviseen opetukseen ndash on paljon vaikeampaa keraumltauml ja usein ne puuttuvat maiden tiedonkeruusta

Keskusteluiden taumlrkeimmaumlt tulokset voidaan lopuksi summata seuraavasti inklusiivisen opetuksen suunnittelu ja kaumlyttoumloumlnotto on prosessi joka koskee koko opetusjaumlrjestelmaumlauml ja kaikkia oppijoita tasavertaisuus ja laatu kulkevat kaumlsi kaumldessauml inklusiivinen opetus tulee naumlhdauml muuttuvana kaumlsitteenauml jossa moninaisuus- ja demokratiakysymysten taumlrkeys kasvaa koko ajan

MAHDOLLISIMMAN AIKAISESSA VAIHEESSA

Johdanto

rdquoMahdollisimman aikaisessa vaiheessardquo tarkoittaa puuttumista jo aikaisessa vaiheessa lapsen elaumlmaumlauml Se kattaa myoumls monet muut olennaiset osatekijaumlt kuten puuttuminen heti kun tarve havaitaan arvioinnin varhainen kaumlyttoumloumlnotto vaadittavan tuen tarjoaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siirtymaumlvaiheiden valmistelu ja suunnittelu ensimmaumlisestauml koulutusvaiheesta seuraavaan ja siitauml tyoumlllistymiseen Vaikka kehittaumlmiskeskuksen eri hankkeissa ei ole analysoitu koulutuksen keskeyttaumlneiden maumlaumlraumln vaumlhentymistauml vaumlhentyminen edellyttaumlauml hyvaumlauml politiikkaa ja kaumlytaumlntoumljauml joihin kuuluvat varhainen tunnistaminen sekauml tehokas tuki

Varhainen puuttuminen Kehittaumlmiskeskuksen vuonna 2011 jaumlrjestaumlmaumlssauml Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa nuoret toivat esille seuraavat naumlkoumlkohdat rdquoInkluusio alkaa lastentarhassardquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012a s 14) rdquoMoninaisuus on positiivista on taumlrkeaumlauml jo alusta alkaen valmistella ihmiset toimimaan lasten parissa uuden paremman sukupolven aikaansaamiseksirdquo (ibid s 29)

Kehittaumlmiskeskuksen vuoden 2010 selonteon puitteissa Erityinen tuki varhaislapsuudessa ndash edistys ja kehitys 2005ndash2010 erityinen tuki varhaislapsuudessa (ECI) maumlaumlritellaumlaumln seuraavasti

palveluidentarjonnan yhdistelmauml pienille lapsille ja heidaumln vanhemmilleen tarjotaan pyynnoumlstauml tietyssauml ikaumlvaiheessa kattaa kaikki toteutettavat toimet lapsen tarvitessa erityistukea Persoonallisuutensa kehittymisen varmistamiseen ja parantamiseen Perheen o man osaamisen vahvistamiseen ja Perheen ja lapsen itsensauml sosiaalisen osallisuuden edesauttamiseen (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2010 s 7)

ECIn eri osatekijoumlistauml saatavuutta on painotettava aivan erityisesti

yhteisenauml tavoitteena ECIssauml on saada kaikki tukea tarvitsevat lapset ja perheet tuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Taumlmauml on yleinen tavoite kaikissa maissa jotta alueelliset erot voidaan kompensoida resurssien saatavuuden osalta ja taata ettauml tukea saaville lapsille ja perheille tarjottavat tukipalvelut ovat laadultaan samanlaisia (ibid s 7ndash8)

Varhaisesta puuttumisesta keskusteltiin myoumls Monikulttuurisuus ja erityisopetus hankkeen puitteissa

Opettajat ja tukikeskuksen ammattilaiset esittivaumlt selvaumlt tavoitteet Niitauml ovat varhaisen puuttumisen ensisijaisuus lasten vanhempien kanssa tehtaumlvaumln tyoumln tarpeellisuus ja taumlrkeys [muun lisaumlksi] (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009a s 55)

Varhainen tunnistaminen ja arviointi

Kehittaumlmiskeskuksen selonteko Arviointi inklusiivisessa oppimisympaumlristoumlssauml politiikan ja kaumlytaumlnnoumln avainkysymyksiauml tarjoaa laajan kuvauksen taumlstauml taumlrkeaumlstauml naumlkoumlkohdasta Siinauml sanotaan

Erityisen tuen (ETT) tarpeessa mahdollisesti o leville oppilaille suoritettavalla perustilanteen arvioinnilla voi o lla kaksi tarkoitusta

bull Tunnistaminen joka liittyy viralliseen paumlaumltoumlkseen rdquotunnustaardquo ettauml oppilaalla on oppimiseen liittyviauml erityistarpeita jotka vaativat oppimista tukevia lisaumlresursseja

bull Oppimisohjelmista tiedottaminen jossa arviointi kohdistuu nimenomaisesti niihin vahvuuksiin ja heikkouksiin joita oppilaalla on koulutukseen liittyvien kokemustensa eri osa-alueilla Taumlllaista tietoa kaumlytetaumlaumln usein valmentavalla tavalla ndash ehkaumlpauml alkupisteenauml henkiloumlkohtaisen opetuksen jaumlrjestaumlmistauml koskevalle suunnitelmalle tai muille tavoitteiden asettamista koskeville laumlhestymistavoille ndash mieluummin kuin kertaluonteisena laumlhtoumltilanteen arviointina (Watkins 2007 s 22)

rdquoMonialaiset tyoumlryhmaumlt suorittavat perustilanteen tunnistamisen arviointiprosessissa jossa yleisen kouluopetuksen luokanopettajat vanhemmat ja oppilaat ovat mukana taumlysivaltaisina kumppaneinardquo (ibid s 38)

Kehittaumlmiskeskuksen selonteot Monikulttuurisuus ja erityisopetus (2009a) ja Inklusiivisen opetuksen taumlytaumlntoumloumlnpanon kartoitus (MIPIE) (2011a) korostavat varhaisen arvioinnin sekauml sitauml seuraavien varhaista puuttumista koskevien toimien taumlrkeyttauml

Varhainen tuki

Suurimmassa osassa kehittaumlmiskeskuksen selonteoista viitataan varhaisen tuen taumlrkeyteen ja saatavaan hyoumltyyn

Hanke Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt mainitsee ettauml

Oppilaille tarjottavaan osa-aikaiseen erityisopetukseen tulisi soveltaa seuraavia kriteereitauml (1) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (2) mahdollisimman paljon joustoa (jos laumlhestymistapa ei toimi valitse toinen) (3) mahdollisimman rdquokevyttaumlrdquo (vailla negatiivisia sivuvaikutuksia) (4) mahdollisimman laumlhellauml (sen vuoksi mieluiten yleisessauml koululuokassa ja yleisessauml koulussa) ja (5)

mahdollisimman lyhyt (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2003 s 16)

Selonteko Euroopanlaajuinen opettajainkoulutus inklusiiviseen opetukseen ndash haasteet ja mahdollisuudet toteaa ettauml

varhaislapsuudessa tapahtuvaan opetukseen ja lisaumlaumlntyvaumlaumln inklusiiviseen opetukseen investoiminen edustavat todennaumlkoumlisesti tehokkaampaa resurssien kaumlyttoumlauml kuin lyhyen aikavaumllin aloitteet joiden tarkoituksena on rdquotukkia aukkojardquo tai tukea tiettyjauml marginaalisia ryhmiauml (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b s 77)

Siirtymaumlvaiheen suunnittelu

Kehittaumlmiskeskuksen siirtymaumlhankkeissa painotetaan varhaista siirtymistauml yhdestauml opetusvaiheesta seuraavaan ja koulutuksesta tyoumlllistymiseen (2002a 2002b 2006 ja 2013)

Selonteko Koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln siirtyminen Keskeiset periaatteet ja suositukset linjauksista paumlaumlttaumlville korostavat ettauml maiden tulee rdquovarmistaa siirtymaumlvaihetta koskevat suunnitelmat riittaumlvaumln aikaisessa vaiheessa koulunkaumlyntiauml ei vasta pakollisen koulutuksen lopussardquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2002a s 5)

Kehittaumlmiskeskuksen taumlstauml aiheesta tekemaumln tyoumln puitteissa Henkiloumlkohtainen siirtymaumlvaiheen suunnitelma

tyoumlelaumlmaumlaumln siirtyminen tuntuu oleva osa pitkaumlauml ja monimutkaista ihmisen elaumlmaumln kaikki vaiheet kattavaa prosessia jota tulisi pystyauml hallitsemaan kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla rdquoHyvauml elaumlmauml kaikillerdquo sekauml rdquohyvauml tyoumlpaikka kaikillerdquo ovat onnistuneen siirtymaumlprosessin perimmaumliset tavoitteet Tarjonnan tyypin tai kouluorganisaation tai muun opetustilan ei saisi haumliritauml tai haitata taumlllaisen prosessin saavuttamista (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2006 s 8)

Johtopaumlaumltoumlksenauml todetaan ettauml varhaisen puuttumisen keskeinen tavoite on tarjota mielekkaumlitauml ja positiivisia aktiviteetteja joilla edesautetaan lapsen kehitystauml ja perheen mukaantuloa parannetaan elaumlmaumlnlaatua sekauml edistetaumlaumln sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista rikastuttamista On syytauml pitaumlauml mielessauml ettauml joillekin tukipalvelut ovat vaumllttaumlmaumlttoumlmiauml mutta kaikille hyoumldyllisiauml Kaikilla lapsilla on oikeus saada tukea aina tarvitessaan Taumlmauml edellyttaumlauml koordinoitua laumlhestymistapaa eri aloilla ja tehokasta yhteistyoumltauml sidosryhmien kesken

INKLUSIIVINEN OPETUS HYOumlDYTTAumlAuml KAIKKIA

Johdanto

Kaikkialla Euroopassa ja laajemminkin kansainvaumllisellauml tasolla tunnustetaan nyt yhauml kasvavassa maumlaumlrin ettauml siirtyminen kohti inklusiivista politiikkaa ja opetuskaumlytaumlntoumljauml on vaumllttaumlmaumltoumlntauml Johtopaumlaumltelmissaumlaumln opetuksen ja koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta Euroopan unionin neuvosto toteaa ettauml rdquoTarvittavien edellytysten luominen sille ettauml erityisopetusta tarvitsevat oppilaat voivat menestyksekkaumlaumlsti osallistua yleisopetukseen hyoumldyttaumlauml kaikkia oppijoitardquo (Euroopan unionin neuvosto 2010 s 5)

Euroopan yhteisoumljen Vihreauml kirja maahanmuutosta ja liikkuvuudesta alleviivaa ettauml Kouluilla on oltava johtava rooli inklusiivista yhteiskuntaa luotaessa sillauml ne ovat sekauml maahanmuuttajanuorille ettauml vastaanottavan yhteisoumln nuorille taumlrkein paikka oppia tuntemaan toisensa ja arvostamaan toisiaan hellip kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus saattaa tuoda arvokkaan voimavaran kouluihin (Euroopan yhteisoumljen komissio 2008 s 1)

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus- tiede- ja kulttuurijaumlrjestouml (UNESCO) (2009) osoittaa selvaumlsti ettauml inklusiivisessa opetuksessa on kyse oikeudenmukaisuudesta ja siten kaikkiin oppijoihin vaikuttavasta laatukysymyksestauml Korostettuna on kolme inklusiivista opetusta koskevaa ehdotusta osallistaminen ja laatu ovat vastavuoroisia saatavuus ja laatu ovat yhteydessauml toisiinsa ja toisiaan vahvistavia ja laatu sekauml tasavertaisuus ovat inklusiivista opetusta varmistavia keskeisiauml tekijoumlitauml

Myoumls monet kehittaumlmiskeskuksen hankkeista ovat keskittyneet taumlhaumln kysymykseen Selonteko kehittaumlmiskeskuksen konferenssista Raising Achievement for All Learners [kaikkia oppijoita koskeva lisaumlaumlntynyt saavutettavuus (RA4AL)] (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012c) korostaa ettauml inkluusion maumlaumlrittaumlmistauml koskevat kysymykset ovat tulleet yhauml taumlrkeaumlmmiksi havaittavissa on myoumls kasvavaa myoumltaumlmielisyyttauml tarpeeseen oikeuksiin perustuvasta laumlhestymistavasta kehittaumlauml suurempaa tasavertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekauml tukea tasapuolisuuteen taumlhtaumlaumlvaumlauml yhteiskuntakehitystauml Sen vuoksi keskustelu inkluusiosta on levinnyt erityistauml tukea tarvitseviksi luokiteltujen lasten sijoittamisesta yleisiin kouluihin keskusteluun korkealaatuisten palveluiden ndash ja niistauml saatavien hyoumltyjen ndash tarjoamiseen kaikille oppijoille

Yhauml useamman maan siirtyessauml inklusiivisen opetuksen laajempaan maumlaumlritykseen moninaisuus tunnustetaan rdquoluonnolliseksirdquo asiaksi kaikissa oppijoiden ryhmissauml ja inklusiivinen opetus voidaan naumlhdauml keinona nostaa kaikkien oppijoiden saavutuksia laumlsnaumlolon (opetuksen saatavuus) osallistumisen (oppimiskokemuksen laatu) ja tulosten (oppimisprosessi ja tulokset) kautta

Kehittaumlmiskeskuksen tyouml hankkeen Keskeiset periaatteet inklusiivisen opetuksen laadun edistaumlmiseksi (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009b) eteen vahvistaa oppijakeskeisenhenkiloumlkohtaistetun oppimisen laumlhestymistavan opettajan tekemaumln oppimista tukevan arvioinnin sekauml vanhempien ja perheiden kanssa tehtaumlvaumln yhteistyoumln taumlrkeyttauml ndash naumlmauml seikat ovat avainasemassa parannettaessa opetuksen laatua kaikille oppijoille

Inklusiivinen opetus kaikkien oppijoiden saavutuksia nostavana laumlhestymistapana

Wilkinson ja Pickett toteavat ettauml rdquosuurempi tasa-arvo sekauml koko vaumlestoumln hyvinvoinnin parantaminen ovat myoumls avain kansallisiin saavutuksia koskeviin standardeihinrdquo (2010 s 29) He painottavat ettauml

jos maa haluaa koululaisilleen korkeamman keskimaumlaumlraumlisen koulutustason sen on kaumlytaumlvauml kaumlsiksi taustalla olevaan epaumltasa-arvoisuuteen joka luo jyrkkyyttauml yhteiskunnallisiin eroihin opetuksen saatavuuden suhteen (ibid s 30)

Haastaen ajatuksen ettauml kaikkien oppijoiden mukaan ottaminen voisi jollain tapaa olla haitallista parempien tulosten hankkimisen kannalta Taloudellisen yhteistyoumln ja kehityksen jaumlrjestouml (OECD 2011) osoittaa ettauml heikoimmin suorittavien opiskelijoiden aseman kohentamisen ei tarvitse tapahtua paremmin suorittavien kustannuksella UNESCOn selonteon Learning Divides [oppiminen jakaa] (Willms 2006) havainnot todistavat myoumls ettauml hyvauml koulumenestys ja tasavertaisuus kulkevat kaumlsi kaumldessauml ja ettauml maat joissa suoritustaso on korkein ovat yleensauml niitauml jotka ovat onnistuneet nostamaan kaikkien oppijoiden saavutuksia (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d) Kehittaumlmiskeskuksen selonteon RA4AL mukaan

Farrell ja kollegat (2007) hellip loumlysivaumlt pienen maumlaumlraumln tutkimustietoa esittaumlaumlkseen ettauml erityisopetusta tarvitsevien oppijoiden sijoittamisella yleisiin kouluihin ei ole merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia kaikkien lasten koulumenestykseen kaumlyttaumlytymiseen ja asennoitumiseen Jaumlrjestelmaumlllinen kirjallisuuden tarkastelu ndash tilaajana Evidence for Policy and Practice Initiative [evidenssit poliittisista ja kaumlytaumlnnoumln aloitteista] (EPPI) (Kalambouka et al 2005) ndash havaitsi myoumls ettauml erityisopetusta tarvitsevien oppijoiden mukanaololla yleisissauml kouluissa ei yleensauml ole haitallisia vaikutuksia oppijoihin joilla ei ole erityisopetuksen tarvetta (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 8)

Useat tutkimukset korostavat inkluusion vammattomille oppijoille tuomia hyoumltyjauml Taumlllaisia hyoumltyjauml ovat

yksiloumlllisen erilaisuuden ja moninaisuuden arvostus ja hyvaumlksyntauml kaikkien ihmisten kunnioittaminen aikuisuuteen valmistautuminen osallisuutta

edistaumlvaumlssauml yhteiskunnassa ja mahdollisuus hallita toimintoja harjoittamalla ja opettamalla toisia Taumlllaisia vaikutuksia on dokumentoitu myoumls uusissa tutkimuksissa esim Bennett ja Gallagher (2012) (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 8)

MacArthur et al (2005) ja de Graaf et al (2011) ovat tutkimuksissaan todenneet inklusiivisten harjoittelupaikkojen suotuisan vaikutuksen vammaisiin oppijoihin Taumlmauml pitaumlauml sisaumlllaumlaumln parantuneet sosiaaliset suhteet ja verkostot vertaisroolimallit lisaumlaumlntyneet saavutukset suuremmat odotukset lisaumlaumlntyneen yhteistoiminnan opetushenkiloumlstoumloumln kuuluvien vaumllillauml sekauml perheiden paremman integroitumisen yhteisoumloumln (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 8)

Muita hyoumltyjauml voivat olla mahdollisuudet laajempaan opetussuunnitelmaan ja saavutusten tunnustaminen ja hyvaumlksyminen

Paikkoja oppimiselle tulisi jaumlrjestaumlauml paremmin ja tarjota oppijoille enemmaumln tilaisuuksia loumlytaumlauml erityislahjakkuuksia monilta alueilta akateemisten opintojen ulkopuolelta (ibid s 25)

Chapman et al (2011) keskittyivaumlt tutkimuksessaan erityisesti

johtamiseen jolla edistetaumlaumln saavutettavuutta kaikille erityisopetusta tarvitsevillevammaisille oppijoille ja esittivaumlt ettauml erilaisten opiskelijoiden mukanaolo voi oikein jaumlrjestetyissauml olosuhteissa edesauttaa yhteistoimintajaumlrjestelyjauml ja kannustaa loumlytaumlmaumlaumln innovatiivisia ratkaisuja vaikeasti tavoitettavien ryhmien opettamiseen (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 21)

rdquoMikauml on hyvaumlksi erityistauml opetusta tarvitseville on hyvaumlksi kaikillerdquo Taumltauml kehittaumlmiskeskuksen julkaisun Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2003 s 33) toteamusta on sen jaumllkeen usein toistettu kehittaumlmiskeskuksen tyoumlssauml

Sama tutkimus korosti ettauml

vertaistutorointi tai yhteistoiminnallinen oppiminen toimii tehokkaasti niin kognitiivisella kuin affektiivisellakin (sosioemotionaalisella) alueella oppilaan oppimista ja kehittymistauml Toisiaan auttavat oppilaat erityisesti joustavana ja tarkoin harkittuna ryhmaumlnauml hyoumltyvaumlt oppimalla toisiltaan (ibid s 23)

Kehittaumlmiskeskuksen keskiasteen oppilaitosten inklusiivista kaumlytaumlntoumlauml koskevassa tyoumlssauml vuodelta 2005 painotettiin ettauml

Kaikkien opiskelijoiden ndash erityisopetusta tarvitsevat mukaan lukien ndash oppimista on voitu parantaa systemaattisella seurannalla arvioinnilla toumliden

suunnittelulla ja arvioinnilla (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2005 s 8)

ja ettauml Kaikki opiskelijat hyoumltyvaumlt yhteistoiminnallisesta oppimisesta opiskelija joka selittaumlauml asioita toiselle pystyy pitaumlmaumlaumln tiedon hallussaan paremmin ja pitempaumlaumln haumln pystyy myoumls paremmin kaumlsittelemaumlaumln vastaanottavan opiskelijan tarpeita koska vertaisopiskelijana haumlnen omaksumistasonsa uusien asioiden suhteen on vain hivenen korkeampi kuin vastaanottavan opiskelijan (ibid s 18ndash19)

RA4AL-raportti toteaa ettauml

jaumlrjestelmaumln jonka ansiosta oppijat voivat edetauml kohti yhteisiauml tavoitteita ndash tosin eri reittien kautta kaumlyttaumlmaumlllauml eri oppimis- ja arvioimistyylejauml ndash tulisi olla inklusiivisempi ja nostaa kaikkien oppijoitten saavutuksia (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 25)

Kehittaumlmiskeskuksen teos Arviointi inklusiivisessa oppimisympaumlristoumlssauml toteaa myoumls tarpeen ottaa sekauml oppimis- ettauml arviointiprosessiin mukaan kaikki oppijat ja vanhemmatperheet (Watkins 2007) Sama raportti toteaa lisaumlksi ettauml eriyttaumlmisprosessia tulee tarkastella huolellisesti Vaikka saattaakin liittyauml myoumls yksiloumlllistaumlmiseen ja henkiloumlkohtaistamiseen ja voidaan naumlhdauml keinona kohdata spesifisemmaumlt yksiloumllliset tai ryhmaumln tarpeet jaumlauml se usein ennemminkin opettajakeskeiseksi kuin oppijajohtoiseksi Henkiloumlkohtaistaminen taumlytyy aloittaa kaikkien oppijoitten tarpeista ja hyoumldyistauml Kehittaumlmiskeskuksen viimeisimmaumlssauml i-saatavuus-hankkeessa todetaan ettauml apuvaumllinetekniikan tai rdquomahdollistavan teknologianrdquo edut osoittautuvat monille kaumlyttaumljille usein hyoumldyllisiksi rdquoSaavutettavuus hyoumldyttaumlauml vammaisia jatai erityistukea tarvitsevia kaumlyttaumljiauml ja saattaa usein hyoumldyttaumlauml kaikkia kaumlyttaumljiaumlrdquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012e s 22)

Nuorten naumlkemykset inklusiivisesta opetuksesta -julkaisussa listatut nuorten vammaisten ja vammattomien naumlkemykset osoittavat selvaumlsti summattuna inklusiivisesta opetuksesta kaikille kaumlyttaumljille koituvat hyoumldyt Eraumlaumln nuoren oppijan sanoin rdquoInklusiivinen opetus on tarkoitettu kaikille lapsille Normaalin koulun on oltava laumlhellauml heidaumln kotejaan Taumlmauml kokemus rohkaisee toistensa naapureina asuvia ihmisiauml tapaamaan toisiaanrdquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012a s 11) Toiset lisaumlsivaumlt rdquoErityisopetusta tarvitsevat opiskelijat ja ne jotka eivaumlt sitauml tarvitse voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa kokemuksiardquo rdquoSe on hyvaumlksi meille ndash se on hyvaumlksi heille On taumlrkeaumlauml tunnustaa ettauml kaikki koululuokassa olevat

hyoumltyvaumltrdquo ja rdquoInklusiivinen opetus auttaa yleistauml koulua kaumlyviauml lapsia tulemaan suvaitsevammiksi vastaanottavaisemmiksirdquo (ibid s 22)

Seurannan edistyminen

Koska inklusiivinen opetus on laajentunut kaikkia oppijoita koskevaksi laadukkaaksi opetukseksi on tarpeen loumlytaumlauml uusia keinoja edistymisen seuraamiseksi Kehittaumlmiskeskuksen indikaattoreita ja MIPIE (inklusiivisen opetuksen linjausten taumlytaumlntoumloumlnpanon kartoitus) -selontekoa (2011a) koskevassa tyoumlssauml esitetaumlaumln ettauml koulun tasolla tiedon keraumlaumlminen voisi koskea koulujen sisaumlaumlnpaumlaumlsystrategioiden laatuun vaikuttavia tekijoumlitauml kuten syrjimaumlttoumlmaumlt sisaumlaumlnpaumlaumlsysaumlaumlnnoumlkset ja linjaukset oppijoitten tarpeita tukemaan kehitetyt linjaukset ja strategiat kiusaamisen jyrkaumlsti tuomitsevan julkilausuman olemassaolo inklusiivisen opetuksen olemassa olevien kaumlytaumlnnesaumlaumlntoumljen taumlytaumlntoumloumlnpano henkiloumlkunnan koulutus sisaumlaumlnpaumlaumlsyyn littyvissauml kysymyksissauml ja kuinka kouluihin luodaan viihtyisauml ilmapiiri oppijoiden ja heidaumln perheidensauml kanssa toimiminen vastuullisesti ja yhteistyoumlhenkisesti strategiat joilla oppijoita ja heidaumln perheitaumlaumln kannustetaan olemaan aktiivisia kouluyhteisoumlauml ja luokkaa koskevissa asioissa ja tiedon ohjauksen ja neuvontastrategioiden saatavuus ja niiden vaikutus oppijoihin

Paumlaumltelmaumlnauml voidaan todeta ettauml lisaumlaumlntynyt keskustelu inkluusiosta naumlyttaumlisi tuovan laadukkaan opetuksen ndash hyoumltyineen ndash kaikkien ulottuville Hyvauml koulumenestys ja tasavertaisuus kaumlyvaumlt kaumlsi kaumldessauml Jaumlrjestelmaumlnauml opetus on monimutkainen ja hajanainen ja ainakin taumlllauml hetkellauml siitauml puuttuu johdonmukainen ajattelu inklusiivisesta opetuksesta Rehtorit ja koulunjohtajat saavat yleensauml vain vaumlhaumln tukea yrittaumlessaumlaumln tuoda muutosta erillisiin tilanteisiin Moninaisuus on lisaumlaumlntymaumlssauml jaumlrjestelmaumlssauml mutta traditiot jarruttavat toimintaa Koulun kapasiteetin on kehityttaumlvauml kontekstitietoisuuden vastaavuuksien (lainsaumlaumldaumlnnoumln ja linjaustenkaumlytaumlntoumljen vaumllillauml) kaumlsitteellisen selkeyden ja tuen ndash kaikille asianosaisille ndash jatkumisen kautta naumlin kouluja kannustetaan toimimaan mieluummin etu- kuin jaumllkikaumlteen Oppijoihin tutustuminen ja varhainen puuttuminen kehittaumlvaumlt kaikille oppijoille annettavan tuen laatua taumlmauml on naumlhtaumlvauml osana saumlaumlnnoumlllistauml opetusta

ERITTAumlIN PAumlTEVAumlT AMMATTILAISET

Johdanto

rdquoErittaumlin paumltevaumlt ammattilaisetrdquo koskee perus- ja taumlydennyskoulutukseen liittyviauml kysymyksiauml opettajien profiileja arvoja ja paumltevyyksiauml tehokkaita laumlhestymistapoja rekrytointiin ja asenteita sekauml myoumls kaikkien ammattilaisten verkkotyoumlskentelyauml ja yhteistyoumltauml

Kehittaumlmiskeskuksen v 2011 organisoimaan Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen osallistuneet nuoret toivat esiin seuraavaa

Inklusiivisen opetuksen laumlhtoumlkohta on opettajien tietoisuus ja opetus hellip Opettajien on oltava tietoisia siitauml mitauml jokainen tarvitsee ja annettava mahdollisuudet yltaumlauml onnistuneesti tavoitteisiin Meillauml kaikilla on omat lahjakkuusalueemme ndash yhdessauml olemme parempi tyoumlyhteisouml (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012a s 12)

Perus- ja taumlydennyskoulutus

Opettajien ja muun kouluhenkiloumlkunnan asiaankuuluva perus- ja taumlydennyskoulutus on avaintekijauml onnistuneille inklusiivisille kaumlytaumlnteille Kehityskeskuksen raportti Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet Kaumlytaumlntoumljauml koskevat suositukset korostavat ettauml

Kaikkien opettajien on kehitettaumlvauml taitojaan kyetaumlkseen vastaamaan oppijoiden erilaisiin tarpeisiin Opettajien perus- ja jatkokoulutuksen tulisi antaa tietoja taitoja ja ymmaumlrrystauml oppijoiden erilaisten tarpeiden tehokkaaseen kaumlsittelemiseen (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011c s 15)

Kehittaumlmiskeskuksen raportti Euroopanlaajuinen o pettajainkoulutus inklusiiviseen opetukseen ndash haasteet ja mahdollisuudet viittaa opettajien peruskoulutuksen rakenteeseen Siinauml todetaan ettauml

Opettajainkouluksen paumlaumltavoitteisiin hellip sisaumlltyy tarve rakenteen tarkistamiseen inklusiivisen opetuksen opettajainkoulutuksen parantamiseksi ja yleisen kouluopetuksen ja erityisopetuksen o pettajainkoulutusten yhdistaumlmiseen Opettajien muuttuva rooli tunnustetaan yhauml useammin samoin tarve merkittaumlviin muutoksiin tavassa valmistella opettajia ammatillisiin rooleihinsa ja vastuisiinsa (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b s 18)

Lisaumlksi se osoittaa ettauml

Kouluttajat ovat avainasemassa luodessaan korkealaatuista opettajakuntaa monissa Euroopan maissa ei vielauml ole selkeitauml linjauksia kouluttajille

asetettavista paumltevyysvaatimuksista tai siitauml kuinka heidaumlt tulisi valita tai kouluttaa (ibid s 63)

Inklusiivisessa opetuksessa toimivien opettajien ja alan muiden ammattilaisten profiilit

Kehittaumlmiskeskuksen hankkeen Inklusiivisessa opetuksessa toimivien opettajien koulutus puitteissa Opettajien profiilit (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012b) on kehitetty oppaaksi kaikkia opettajia koskevan opettajainkoulutuksen ohjelmien suunnittelulle ja toteuttamiselle Se identifioi puitteet niille perusarvoille ja osaamisalueille joita jokaisessa opettajainkoulutusohjelmassa sovelletaan opettajien valmistelemiseksi inklusiiviseen opetukseen sekauml ottamaan huomioon moninaisuus kaikissa muodoissaan

Puitteet perusarvoille ja osaamisalueille pitaumlauml sisaumlllaumlaumln

Oppijoiden moninaisuuden arvostaminen ndash erilaisia oppijoita on pidettaumlvauml opetuksen resurssina ja voimavarana Taumlmaumln perusarvon osaamisalueet liittyvaumlt seuraavaan Kaumlsitykset inklusiivisesta opetuksesta Opettajan naumlkemys oppijan erilaisuudesta

Kaikkien oppijoiden tukeminen ndash opettajilla on suuret odotukset kaikkien oppijoiden saavutuksista Taumlmaumln perusarvon osaamisalueet liittyvaumlt seuraavaan Kaikkien oppijoiden akateemisen kaumlytaumlnnoumlllisen sosiaalisen ja emotionaalisen oppimisen edistaumlminen Tehokkaan opettamisen laumlhestymistavat heterogeenisissa luokissa

Muiden kanssa toimiminen ndash yhteistoiminta ja ryhmaumltyouml ovat keskeisiauml laumlhestymistapoja kaikille opettajille Taumlmaumln perusarvon osaamisalueet liittyvaumlt seuraavaan Vanhempien ja perheiden kanssa toimiminen Tyoumlskenteleminen yhdessauml useiden muiden opetusalan ammattilaisten kanssa

Henkiloumlkohtainen ammatillinen kehittyminen ndash opettaminen on oppimista ja opettajat ottavat vastuun elinikaumlisestauml oppimisestaan Taumlmaumln perusarvon osaamisalueet liittyvaumlt seuraavaan Opettajat ovat pohtivia toimijoita Opettajainkoulutus pohjana jatkuvalle ammatilliselle oppimiselle ja kehittymiselle (ibid s 7)

Laumlhestymistavat rekrytointiin

Tehokkaat laumlhestymistavat rekrytointiin ja opettajien ja muiden alan ammattilaisten ammatissa pysyvyyteen on mainittu avaintekijoumliksi useissa kehittaumlmiskeskuksen hankkeissa Kehittaumlmiskeskuksen selonteossa Euroopanlaajuinen opettajainkoulutus inklusiiviseen opetukseen ndash haasteet ja mahdollisuudet korostetaan ettauml

On selvitettaumlvauml tehokkaat laumlhestymistavat opettajaehdokkaiden rekrytoinnin parantamiseksi ja ammatissa pysyvyyden lisaumlaumlmiseksi samoin on selvitettaumlvauml millauml keinoin voitaisiin lisaumltauml erilaiset taustat omaavien opettajien maumlaumlraumlauml mukaan lukien vammaiset (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b s 71)

Hankkeen selonteossa todetaan ettauml

Vaumlhemmistoumlssauml ovat ne maat jotka saumlaumltelevaumlt testein opettajan ammattiin paumlaumlsemistauml mutta tuore tutkimus ndash Menter kollegoineen (2010) ndash korostaa todisteita siitauml ettauml tehokkaassa opettamisessa on useita ulottuvuuksia joita ei voida luotettavasti akateemista soveltuvuutta mittaavin testein ennustaa Hankekirjallisuus ja maaraportit tukevat taumltauml paumlaumltelmaumlauml ne molemmat korostavat asenteiden arvojen ja uskon taumlrkeyttauml inklusiivisen kaumlytaumlnnoumln kehittaumlmistauml koskevien tietojen ja taitojen lisaumlksi Naumlitauml samoin kuin vaadittavan osaamisen kehitystauml tukevia seikkoja on hankalaa todeta edes haastatteluin ja opettajaehdokkaiden valintametodeista tarvitaankin lisaumltutkimusta (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b s 19ndash20)

Myoumlnteiset asenteet Useimmissa kehityskeskuksen hankkeissa korostetaan opettajien ja alan muiden ammattilaisten myoumlnteisten asenteiden taumlrkeyttauml Kehittaumlmiskeskuksen selonteossa Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt todetaan ettauml

Inklusiivisuus riippuu tietysti pitkaumllti opettajien asenteista erityisopetusta tarvitsevia kohtaan heidaumln suhtautumisestaan erilaisuuteen luokkahuoneissaan ja halustaan kaumlsitellauml erilaisuutta tehokkaasti Kun kouluja pyritaumlaumln tekemaumlaumln entistauml inklusiivisemmiksi opettajien asenteen esitetaumlaumln olevan siinauml yleensauml ratkaiseva tekijauml (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2003 s 12)

Vastaavasti kehittaumlmiskeskuksen selonteossa Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet ndash Suositukset ja kaumlytaumlntouml korostetaan myoumlnteisten asenteiden taumlrkeyttauml Siinauml todetaan ettauml

Opettajilta vaaditaan myoumlnteistauml suhtautumista kaikkia oppijoita kohtaan sekauml halukkuutta tehdauml yhteistyoumltauml kollegoiden kanssa Opettajien tulee naumlhdauml erilaisuus vahvuutena joka stimuloi heitauml oppimaan lisaumlauml (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011c s 14)

Kehittaumlmiskeskuksen julkaisu Arviointi inklusiivisissa oppimisympaumlristoumlissauml linjausten ja kaumlytaumlnteiden keskeiset kysymykset osoittaa ettauml

Yleisen koulun luokanopettajan asenteet inkluusiota ja arviointia kohtaan ja siten myoumls inklusiivista arviointia kohtaan ovat ratkaisevia Myoumlnteisiauml asenteita voidaan edistaumlauml tarjoamalla oikeanlaista koulutusta tukea resursseja ja kaumlytaumlnnoumln kokemuksia onnistuneesta inkluusiosta Opettajat tarvitsevat tietoa onnistuneesta inkluusiosta voidakseen kehittaumlauml tarvittavia myoumlnteisiauml asenteita (Watkins 2007 s 51)

Verkostoituminen ja koordinointi

Kehittaumlmiskeskuksen kaikissa selonteoissa tuodaan esiin alan ammattilaisten vaumllisen yhteistoiminnan ja koordinoinnin taumlrkeauml rooli sekauml verkostoituminen eri alojen yhteisoumlpalveluiden kanssa Eraumls mainitsemisen arvoinen esimerkki on kehittaumlmiskeskuksen selonteko Teacher Education for Inclusion Profile of Inclusive Teachers [opettajien koulutus inklusiiviseen opetukseen inklusiivisessa opetuksessa toimivien opettajien profiilit] (TE4I) jossa korostetaan ettauml

Inklusiivisen opetuksen kaumlytaumlnnoumln t oteutus on naumlhtaumlvauml kollektiivisena tehtaumlvaumlnauml jonka taumlyttaumlmisessauml kullakin sidosryhmaumlllauml on roolinsa ja vastuunsa Tuki jonka luokanopettajat tarvitsevat taumlyttaumlaumlkseen roolinsa mukaiset tehtaumlvaumlt kaumlsittaumlauml eri ammattilaisten (mukaan lukien korkea-asteen oppilaitoksissa tyoumlskentelevaumlt) kanssa tehtaumlvaumlauml yhteydenpitoa ja ryhmaumltyoumlskentelyauml helpottavien rakenteiden saatavuuden sekauml nykyisten ammatillisten mahdollisuuksien kehittaumlmisen (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012b s 23)

Kehittaumlmiskeskuksen julkaisussa Inclusive Education and Classroom Practice in Secondary Education [inklusiivinen opetus ja opetuskaumlytaumlnnoumlt toisen asteen koulutuksessa] korostetaan yhteistoiminnallisen opetuksen ja ongelmanratkaisun olevan avaintekijoumlitauml tehokkaiden inklusiivisten kaumlytaumlntoumljen toteutumisessa Hankkeessa taumlhdennetaumlaumln ettauml rdquoOpettajat tarvitsevat tukea niin koulussa kuin koulun ulkopuolella tyoumlskentelevien kollegoidensa taholta sekauml mahdollisuuden tehdauml yhteistyoumltauml heidaumln kanssaanrdquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2005 s 6) Lopuksi

Inklusiiviseen opetukseen liittyy jaumlrjestelmaumln muutos joka puolestaan vaatii muutosta tapaan jolla opettajat ja muut alan ammattilaiset koulutetaan ei vain paumltevyyden vaan myoumls eettisten arvojen osalta

Paumlteviauml ammattilaisia koskevat paumlaumlkohdat voidaan tiivistaumlauml inklusiivisesta opetuksesta annetun lainsaumlaumldaumlnnoumln lukuisilla indikaattoreilla jotka esitellaumlaumln kehittaumlmiskeskuksen selonteossa Indikaattoreiden kehittaumlminen ndash inklusiiviseen opetukseen Euroopassa

Opettajien perus- ja taumlydennyskoulutusohjelmat pitaumlvaumlt sisaumlllaumlaumln erityisopetukseen tai inkluusioon liittyviauml kysymyksiauml

Opettajia ja muuta henkiloumlkuntaa tuetaan kehittaumlmaumlaumln inkluusioon liittyviauml tietojaan taitojaan ja asenteitaan niin ettauml he ovat valmiit kohtaamaan oppilaidenopiskelijoiden kaikki tarpeet yleisessauml kouluopetuksessa

Saatavilla on kursseja ja ammatillisen kehittaumlmisen mahdollisuuksia joilla opettajat voivat parantaa pedagogisia taitojaan

Opettajat suunnittelevat opettavat ja arvostelevat yhteistyoumlssauml Ammatilliseen kehittaumlmiseen inklusiivisessa opetuksessa kohdattavia erityistarpeita silmaumlllauml pitaumlen on varattuna erityisiauml resursseja (Kyriazopoulou ja Weber 2009 s 28)

TUKIJAumlRJESTELMAumlT JA RAHOITUSMEKANISMIT

Johdanto

Marraskuussa 2011 kehittaumlmiskeskus isaumlnnoumli kuulemistilaisuutta Euroopan parlamentissa Brysselissauml 88 nuorta ndash sekauml erityisopetusta tarvitsevia ettauml niitauml jotka eivaumlt sitauml tarvitse vammaisia ja vammattomia ammatillisessa ja toisen asteen koulutuksessa olevia ndash osallistui keskustelemaan siitauml mitauml inklusiivinen opetus heille merkitsee Osa tuloksista viittaa suoraan tarjonta- ja rahoituskysymyksiin rdquoInklusiivinen opetus vaatii lisaumlresursseja kuten aikaa ja rahaa mutta jokaisen oppilaan on saatava haluamaansa opetustardquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012a s 13)

Rakennuksiin paumlaumlseminen on taumlrkeaumlauml (hissit automaattiovet katkaisijat joihin ulottuu jne) hellip Kokeissa tarvitaan lisaumlaikaa hellip Sisaumlisiauml tukijaumlrjestelmiauml tarvitaan tukemaan vammaisia opiskelijoita (ibid s 27)

Tuki koulujen ulkopuolella olevilta henkiloumliltauml jotka voivat toimia vaumllittaumljinauml erityistauml tukea tarvitseville opiskelijoille on tervetullutta Olen kohdannut opettajia jotka eivaumlt halunneet antaa yhteistyoumlnauml inklusiivista opetusta minulle ja muille opettajien on hyvaumlksyttauml luokkansa kaikki oppilaat (ibid s 20)

Hallituksen leikkaukset vaikuttavat jo joihinkiin tukiin ndash vaumllittaumljinauml toimivat ovat menettaumlmaumlssauml tyoumlnsauml Rahat menevaumlt kouluihin mutta asia on huonosti jaumlrjestetty tukea joutuvat antamaan rdquonormaalitrdquo opettajat eikauml heillauml ole aavistustakaan miten (ibid s 27)

Inklusiivista opetusta moititaan usein melko kalliiksi mutta jos kustannuksissa yritetaumlaumln saumlaumlstaumlauml maksamme kuitenkin lopulta enemmaumln koska joudumme kaumlsittelemaumlaumln ongelmia hellip Vaikka maalla ei olisi paljon resursseja inklusiivinen opetus on jaumlrjestettaumlvauml parhaalla mahdollisella tavalla Inklusiivinen opetus on investointi meidaumln on investoitava ihmisiin ihmiset ovat ainoa voimavara (ibid s 24)

Tukijaumlrjestelmaumlt ja rahoitusmekanismit

Tukijaumlrjestelmaumlt ja rahoitusmekanismit kattavat kaikki oppimisen tasot ja koskettavat sen taumlhden monia eri asioita Lisaumlksi rajoittuminen pelkaumlstaumlaumln opetukseen ei riitauml

Lapset ja nuoret eivaumlt voi oppia jos heidaumln terveydellisiauml sosiaalisia ja emotionaalisia perustarpeitaan ei tyydytetauml Taumlmauml saattaa vaatia tukea perheille ja yhteisoumlille ja yhteistyouml sekauml kokonaisvaltaisen laumlhestymistavan varmistaminen saattaa tarvita eri palveluita kuten terveys- ja

sosiaalipalveluita (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011c s 17ndash 18)

Yleisessauml tiedossa on ettauml tosiasioihin perustuva paumlaumltoumlksenteko on aumlaumlrimmaumlisen taumlrkeaumlauml inklusiivisten opetusjaumlrjestelmien pitkaumln aikavaumllin kehitykselle Taumlmauml tunnustettiin kehittaumlmiskeskuksen tyoumln yhteydessauml niinkin kauan sitten kuin v 1999 Erityisopetuksen rahoitus -selonteossa jossa todettiin ettauml

maakohtaisia arviointi- ja seurantamenetelmiauml voitaisiin myoumls parantaa erityisopetuksen tyoumln puitteissa Ensivaiheessa on taumlrkeaumlauml taata ja edistaumlauml julkisen rahoituksen toimiva ja tehokas kaumlyttouml Toiseksi vaikuttaa tarpeelliselta naumlyttaumlauml opetusjaumlrjestelmien asiakkaille (erityistauml opetusta tarvitsevat oppilaat ja heidaumln vanhempansa) selvaumlsti ettauml opetus yleisissauml kouluissa (kaikki lisaumlpalvelut ja tuet mukaan lukien) on riittaumlvaumln laadukasta (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 1999 s 158)

Sekauml rahoitusta ettauml tarjontaa on kaumlsitelty useissa muissa kehittaumlmiskeskuksen hankkeissa Seuraavat lausunnot ja tulokset valottavat eri naumlkoumlkulmista naumlitauml kahta kysymystauml jotka nousivat esiin useista kehittaumlmiskeskuksen tekemistauml hankkeista

Erityinen tuki varhaislapsuudessa (ECI) rdquoYleinen suuntaus Euroopassa on ettauml ECI-palvelut sijaitsevat ja niitauml toimitetaan mahdollisimman laumlhellauml lasta ja haumlnen perhettaumlaumlnrdquo (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2010 s 17) esim kunnallisena palveluna

ECI-tarjonnan ja -palveluiden tulee olla kaikkien tukea tarvitsevien perheiden ja lasten ulottuvilla sosioekonomisista taustoista riippumatta hellip Taumlmauml tarkoittaa sitauml ettauml kaikki vaadittavat laatustandardit taumlyttaumlvien julkisten palveluiden kansalaisjaumlrjestoumljen voittoa tuottamattomien jaumlrjestoumljen jne tarjoamien ECIshypalveluiden kulut on katettava julkisella rahoituksella (ibid s 21ndash22)

ECI-palveluiden julkinen rahoitus ja tarjonta ovat tavallisesti peraumlisin valtion jatai liittovaltion jatai alueellisista rahastoista jatai paikallisista varoista Useimmissa tapauksissa ECI-rahoitus on yhdistelmauml edellauml mainittuja kolmea hallinnollista tasoa sairausvakuutusjaumlrjestelmaumlauml ja voittoa tavoittelemattomien jaumlrjestoumljen varainkeruuta (ibid s 22)

Suositukset ECI-palvelujen yhteistoiminnan ja tarjonnan parantamiseksi sisaumlltaumlvaumlt muun muassa sen ettauml

ECI on usein virastojenvaumllistauml tyoumlsarkaa mutta joka tapauksessa eri alojen tyoumlsarkaa Linjauksista paumlaumlttaumlvien on tunnustettava taumlmauml varmistamalla ettauml linjauksia ja ohjausta kehitetaumlaumln yhdessauml terveys- opetus- ja sosiaalipalveluiden osastojen kanssa ja ettauml kaikissa alueellisten ja paikallisten

palveluiden julkaistuissa ohjeissa on useamman kuin yhden osaston logo Ainoastaan taumlllauml tavoin voi integroitu suodatin toimia alueellisella ja paikallisella tasolla (ibid s 42)

Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt

On olemassa erilaisia malleja sille kuinka erilaisuutta kaumlsitellaumlaumln luokkahuoneissa se ei riipu vain opettajiin liittyvistauml tekijoumlistauml vaan myoumls tavasta jolla koulut jaumlrjestaumlvaumlt opetustarjontansa sekauml muista ulkoisista tekijoumlistauml

Taumlmauml lausunto loumlytyy kehittaumlmiskeskuksen selonteosta Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2003 s 8)

Selvaumlauml on ettauml erityistauml opetusta tarvitsevista oppilaista huolehtimisessa ei ole kyse ainoastaan luokkahuoneiden tasolla tarvittavista resursseista On tunnustettava ettauml organisaatiorakenne koulun tasolla maumlaumlrittelee myoumls maumlaumlraumln ja tyypin niille resursseille jotka opettajalla on kaumlytettaumlvissaumlaumln erityistauml opetusta tarvitsevien oppilaiden opettamiseen (ibid s 14)

Resurssien kaumlyttouml tulee jaumlrjestaumlauml joustavasti kouluissa hellip kouluilla on oltava vapaus kaumlyttaumlauml taloudellisia resursseja omien toiveitteinsa ja naumlkemystensauml mukaisesti Byrokratiaa on pyrittaumlvauml vaumllttaumlmaumlaumln mahdollisimman pitkaumllle ja myoumls niiden oppilaiden joilla on vain vaumlhaumln tai ei lainkaan tarvetta erityiseen opetukseen on saatava hyoumltyauml resursseista jos opettaja niin haluaa tai katsoo sen tarpeelliseksi (ibid s 16)

rdquoNaumlihin jaumlrjestelyihin kuuluvilla rahoitusjaumlrjestelyillauml ja kannustimilla on ratkaiseva roolirdquo (ibid s 17)

Ns laumlpijuoksumalli alueellisella (kunta) tasolla naumlyttaumlauml olevan menestynein rahoitusvaihtoehto Taumlssauml mallissa erityisopetuksen talousarviot siirretaumlaumln keskushallinnosta alueellisille laitoksille (kunnat alueet kouluklusterit) Paumlaumltoumlkset siitauml kuinka rahat kaumlytetaumlaumln ja ketkauml oppilaista saavat erityispalveluja tehdaumlaumln alueellisella tasolla hellip Taumlmaumln vuoksi hajautettu malli on todennaumlkoumlisesti edullisempi ja tarjoaa vaumlhemmaumln tilaisuuksia ei-toivottuun taktikointiin On kuitenkin selvaumlauml ettauml kyseessauml olevan keskushallinnon on tarkasti maumlaumlriteltaumlvauml saavutettavaksi asetetut tavoitteet (ibid s 18)

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opetusohjelmien toteutus noudattaa pitkaumln aikavaumllin suunnittelua opetussektorilla ja tyoumlmarkkinaosapuolten vaumllisessauml yhteistyoumlssauml

Painotus on tiiviimpien yhteyksien luomisessa hellip jotta ammatillisen koulutuksen ohjelmista voitaisiin kehittaumlauml opetussuunnitelma ja sovittaa opetuksen sisaumlltouml ja laumlhestymistavat tyoumlelaumlmaumlssauml tarvittaviin taitoihin hellip organisoida ja toteuttaa osaamisen arviointi luoda yhteistyoumln kautta uudet laatuvaatimukset standardit ja opetussuunnitelma sekauml sovittaa yhteen ammatillisen koulutuksen opetusohjelmat ja talouselaumlmaumln tarpeet (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2014 s 23)

Henkiloumlkohtaisella tasolla erityisen tuen tarpeessa olevat oppijat saavat tukea erityistarpeisiinsa (esim apuvaumllinetekniikka viittomakielen tulkit erityisvalmisteinen oppimateriaali piirtimet tai muunlaiset apuvaumllineet) ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman toteuttamiseksi (ibid s 15)

Alueelliset tasot (ts maakunta kunnat osavaltiot) ovat avain jolla parhaiten yhteensovitetaan opetukselliset tavoitteet ja tyoumlmarkkinoiden tarpeet Alueellisilla ohjaajilla on vastuualueillaan aktiivinen rooli opetusohjelmien rakenteiden paumlivittaumlmisessauml ja tyoumlmarkkinaosapuolten kanssa tehtaumlvaumlssauml yhteistyoumlssauml Heillauml on taumlrkeauml tehtaumlvauml oppijan reitin suunnittelussa ja muokkaamisessa

Euroopan maissa ammatillisia oppilaitoksia johtavat eri instituutiot kuten paikallisviranomaiset kansalaisjaumlrjestoumlt yksityinen sektori jne Analysoiduissa Euroopan maissa paumlaumlvastuu rahoituksesta on valtion ja hallituksen yksikoumlillauml alueellisella ja kunnallisella tasolla Suurimmassa osassa maita rahoituskriteerit ovat erilaiset riippuen omistuksen tyypistauml (julkinenyksityinen) Muita toimenpiteitauml erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden tyoumlllistymisen edistaumlmiseksi ovat tuetun tyoumlllistymisen kulujen maksaminen vapautus elaumlkkeen ja vammaisvakuutuksen maksusta palkkio kiintioumln ylittaumlmisestauml rahallinen apu yrittaumljiksi ryhtyneille vammaisille tyoumlntekijoumlille sosiaaliturvamaksujen alentaminen verojen alentaminen erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden tyoumlllistaumlmisestauml tai vuosipalkinto hyvistauml kaumlytaumlnteistauml On myoumls jaumlrjestelmiauml joissa oppijat voivat kaumlydauml toumlissauml menettaumlmaumlttauml osuuttaan alkuperaumlisestauml sosiaaliturvastaan (esim vammaistuki) jota ei veroteta tai joka ei ole sosiaalivakuutus Tyoumlntekijaumlt saisivat myoumls pitaumlauml rdquotoissijaiset tuetrdquo (esim polttoaineavustus etukortti laumlaumlkaumlripalveluihin) tietyn aikaa

Tieto- ja viestintaumlteknologia (TVT) TVT epaumlilemaumlttauml helpottaa erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden tasaveroista osallistumista opetuksen sisaumlltaumlmien tehtaumlvien suorittamiseen Euroopan parlamentin kuulemisessa v 2011 erityistauml opetusta tarvitsevat opiskelijat korostivat TVTn taumlrkeyttauml

Maassamme on jaumlrjestouml joka tarjoaa erityismateriaalia ja tietotekniikkaa Koulu voi lainata jaumlrjestoumlltauml apuvaumllineitauml ja opiskelijat voivat viedauml niitauml

kotiinsa Kun he eivaumlt enaumlauml tarvitse naumlitauml apuvaumllineitauml ne voidaan antaa toisten opiskelijoiden kaumlyttoumloumln samassa koulussa tai toisissa kouluissa Teknisten vaumllineiden antama tuki on erittaumlin taumlrkeaumlauml (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012a s 14)

Kuitenkin

Tosiasia on ettauml pyrkimystauml koulutuksen tasavertaistamiseen saatavissa olevan TVT-tuen avulla varjostaa negatiivinen taloudellinen kehitys yleisten eurooppalaisten ja kansainvaumllisten linjausten tulee kuitenkin saumlilyttaumlauml vakaa johtoasemansa taumlllauml alalla (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2013 s 24)

Taumlssauml yhteydessauml hankintoja voitaisiin pitaumlauml rahoitusmekanismina jos saatavuus on sisaumlaumlnrakennettu edellytys Saavutettavuuden tulee olla ohjenuorana hyoumldykkeitauml ja palveluita hankittaessa

Oikeanlaisen TVTn saatavuus elinikaumlisen oppimisen eri yhteyksissauml ndash mukaan lukien tilanteet joissa TVT-apua tarvitaan kotona ndash vaatii usein eri alojen ammattilaisten mukaantuloa hellip Taumlmauml edellyttaumlauml koordinointia henkiloumliden sekauml eri toimintasektoreiden palveluiden ja linjausten vaumllillauml Se edellyttaumlauml myoumls joustavia laumlhestymistapoja sellaiseen TVT-avun rahoitukseen jossa paikallisesti identifioiduista menotarpeista voidaan myoumls paumlaumlttaumlauml paikallisesti (UNESCOn tietotekniikan kaumlyttoumlauml opetuksessa tutkiva instituutti ja Euroopan kehittaumlmiskeskus 2011 s 88)

Lopuksi

Rahoitusjaumlrjestelmien osalta on otettava huomioon neljauml vaatimusta sen varmistamiseksi ettauml jaumlrjestelmaumlt tukevat taumlysin koulutuspoliittisia tavoitteita Inklusiiviselle opetukselle taumlyden tuen antava rahoituspolitiikka Taumlmauml sisaumlltaumlauml sellaisen finanssipolitiikan kehittaumlmisen jossa inklusiivisten harjoittelupaikkojen ja palveluiden tarjonnalle luodaan kannustimia esteiden sijaan Erityistauml tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi on olemassa useita rahoitusvaihtoehtoja niistauml oppilaskohtainen rahoitus naumlyttaumlisi parhaiten taumlyttaumlvaumln asetetut vaatimukset Rahoituspolitiikka perustuu taumlysin opetuksellisiin tarpeisiin Yksiloumlllisen oppilaskohtaisen rahoituksen maumlaumlraumlt voidaan selvittaumlauml kustannusanalyysein jotka naumlyttaumlvaumlt palveluiden suhteelliset opiskelijakohtaiset kulut valituissa erityisoloissa

Rahoituspolitiikalla tarpeisiin voidaan vastata joustavalla tuloksellisella ja tehokkaalla tavalla Sen sijaan ettauml rahoitettaisiin tai tarjottaisiin erityisresursseja ndash esim siten ettauml henkiloumlstoumln laitteiston ja palveluiden tyypit maumlaumlritetaumlaumln ennakolta ndash oppilaskohtaisessa rahoituksessa rahalliset resurssit kohdennetaan naumlin edistetaumlaumln joustavuutta paikallisessa kaumlytoumlssauml

Rahoituspolitiikka edistaumlauml liittyvien palveluiden taholta ja sektorin vaumllisestauml yhteistyoumlstauml saatavaa tukea

Jos lapsi on sijoitettu inklusiiviseen oppimisympaumlristoumloumln lisaumlrahoituksen saatavuus tulee varmistaa kannustusrakentein ja tuloksia (ei pelkaumlstaumlaumln koulumenestystauml) on painotettava enemmaumln

LUOTETTAVA TIETO

Johdanto

YKn yleissopimus vammaisten henkiloumliden oikeuksista Euroopan vammaisstrategia vuosille 2010ndash2020 sekauml yleissivistaumlvaumln ja ammatillisen opetuksen tasavertaisuutta koskeva strateginen tavoite vuodelle 2020 ovat kaikki keskeisiauml tekijoumlitauml maiden inklusiivisessa koulutuksessa Yleissopimus vammaisten henkiloumliden oikeuksista edellyttaumlauml ettauml sopimusvaltiot

hellip sitoutuvat keraumlaumlmaumlaumln asianmukaista tietoa mukaan lukien tilastoja tutkimustieto jonka pohjalta ne voivat muodostaa ja toteuttaa politiikkaa taumlmaumln yleissopimuksen taumlytaumlntoumloumlnpanemiseksi (Yhdistyneet kansakunnat 2006 artikla 31)

hellip oikeudellisten ja hallinnollisten jaumlrjestelmiensauml mukaisesti yllaumlpitaumlvaumlt vahvistavat nimeaumlvaumlt tai perustavat sopimusvaltiossa puitteet tarvittaessa yksi tai useampi riippumaton jaumlrjestelmauml mukaan lukien edistaumlmaumlaumln suojelemaan ja valvomaan taumlmaumln yleissopimuksen taumlytaumlntoumloumlnpanoa (ibid artikla 33)

Yleisessauml tiedossa on ettauml tosiasioihin perustuva paumlaumltoumlksenteko on aumlaumlrimmaumlisen taumlrkeaumlauml inklusiivisten opetusjaumlrjestelmien pitkaumln aikavaumllin kehitykselle Poliittiset paumlaumlttaumljaumlt tiedonkeraumlyksen asiantuntijat ja tutkijat ovat tietoisia sellaisen kansallisella tasolla tehtaumlvaumln tiedonkeruun tarpeellisuudesta joka ei ainoastaan vastaa kansainvaumllisten poliiittisten suuntaviivojen vaatimuksia vaan toimii myoumls jaetun laumlhestymistavan puitteissa kansallisen ja kansainvaumllisen tason synergiapyrkimysten edistaumlmiseksi Kehittaumlmiskeskuksen tyouml on osoittanut ettauml poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja eri jaumlrjestoumlt sekauml kansallisella ettauml eurooppalaisella tasolla tarvitsevat kaumlyttoumloumlnsauml runsaasti tietoa voidakseen valita erilaisia toisiaan taumlydentaumlviauml laumlhestymistapoja tiedon keraumlaumlmiseen Vaikka tarve taumlmaumlnkaltaiseen tietoon on selvauml parhaat keraumlyksessauml ja analysoinnissa kaumlytettaumlvaumlt metodit ja toimintatavat eivaumlt ole lainkaan niin selvaumlt Kehittaumlmiskeskuksen tyoumln ndash erityisesti Indikaattoreiden kehittaumlminen ndash inklusiiviseen opettamiseen Euroopassa (Kyriazopoulou and Weber 2009) ja Inklusiivisen opetuksen linjausten taumlytaumlntoumloumlnpanon kartoittaminen ( MIPIE) (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011a) ndash tuloksena esiin nousee viisi tiedonkeruulle asetettavaa keskeistauml poliittista edellytystauml kun inklusiiviselle opetukselle tarvitaan todisteita kansallisella tasolla

bull tarve kansalliseen tiedonkeruuseen ankkuroitavaksi kansainvaumllisen ja eurooppalaisen tason sopimuksiin

bull tarve ymmaumlrtaumlauml maiden koulutusjaumlrjestelmissauml olevien erojen vaikutus

bull tarve analysoida inklusiivisen opetuksen tehokkuutta

bull tarve tiedonkeruuseen laadunvarmistuskysymyksiin liittyvien todisteiden tarjoamiseksi ja

bull tarve seurata oppijoiden edistymistauml pitkaumlllauml aikavaumllillauml

Politiikasta paumlaumlttaumlvaumlt tarvitsevat laatuun ja maumlaumlraumlaumln liittyvaumlauml tietoa erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden saaman opetuksen laadusta Naumlmauml viestit heijastavat selonteon Maailman vammaisraportti (Maailman terveysjaumlrjestoumlMaailmanpankki 2011) keskeistauml suositusta maiden tarvetta kehittaumlauml olemassa olevia tiedonkeruujaumlrjestelmiauml maumlaumlraumlllisen tiedon keraumlaumlmisen osalta mutta myoumls tarvetta tehdauml yksityiskohtainen ja laadukas tutkimus kustannustehokkuuteen ja laadunvarmistukseen liittyvistauml kysymyksistauml

Inklusiivisen opetuksen linjausten taumlytaumlntoumloumlnpanon kartoittaminen -hankkeesta johtuu tarve luoda yhteiset puitteet tiedonkeruulle jonka tulisi rakentua nykyisille kansallisille tiedonkeruumenetelmille sekauml kansainvaumllisille tiedonkeruusopimuksille ja -menetelmille hellip Yhteisiauml puitteita tukemassa voidaan erottaa kolme ulottuvuutta

- Yhteiseen kaumlsitteistoumloumln ja maumlaumlritelmiin pohjautuvan tiedonkeruun siirtyminen jaumlrjestelmaumlaumln perustuvaan laumlhestymistapaan

- Sekauml maumlaumlraumllliseen ettauml laadulliseen arviointiin johtava todisteiden keraumlaumlminen

- Monitasoisen kehyksen kaumlyttaumlminen linjausten analysoimiseen kansallisella ja kansainvaumllisellauml tasolla (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011a s 11)

Taumlllainen laumlhestymistapa tarvitaan tukemaan maita jotka kehittaumlvaumlt rdquotiedonkeruuta voidakseen valvoa oppijan oikeuksia sekauml inklusiivisen opetuksen jaumlrjestelmien tehokkuuttardquo (ibid)

Oppijan oikeuksien seuranta

Oikeuskysymyksien seurannan viitekehyksissauml on tunnistettava sekauml maumlaumlraumllliset ettauml laadulliset indikaattorit useiden tekijoumliden osalta

(i) Yleissivistaumlvaumlaumln ja ammatilliseen koulutukseen osallistuminen Kehittaumlmiskeskuksen selonteossa Erityinen tuki varhaislapsuudessa (ECI) esitetaumlaumln ettauml

Politiikan tekijoumlillauml on oltava kaumlytoumlssaumlaumln tehokas mekanismi jolla arvioida ECIshypalveluiden kysyntauml ja tehokas tarkistusmekanismi selvittaumlmaumlaumln vastaako palveluiden toimitus kysyntaumlauml jotta kyetaumlaumln suunnittelemaan palveluiden parantamista Luotettavan tiedon jaumlrjestelmaumlllistauml keraumlystauml ja seurantaa kansallisilla tasoilla on kehitettaumlvauml (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2010 s 39ndash40)

Selonteossa Inklusiiiviseen opetukseen osallistuminen todetaan ettauml

Vaikka kansalliset ja paikalliset hallitukset jo keraumlaumlvaumltkin huomattavassa maumlaumlrin tietoa opetuksesta osallistumisesta tiedetaumlaumln vaumlhaumln hellip Taumlllauml hetkellauml valtaosa seurantatarkoituksiin keraumltystauml tiedosta on tilastotietoa koulutukseen paumlaumlsystauml ja valmistumisesta hellip Harvoilla mailla on jaumlrjestelmaumlllinen metodi osallistumista koskevan laadullisen tiedon keraumlaumlmiseen analysoimiseen ja tulkitsemiseen yksilouml- luokkahuone- ja koulutasolta vaikka koulujen selonteot itsearvioinnista ja tarkastuksista usein kaumlsittelevaumltkin kysymyksiauml osallistumisesta ja inkluusiosta (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011d s 19)

Taumlssauml selonteossa korostetaan myoumls osallistumista koskevaan tiedonkeruuseen liittyviauml potentiaalisia vaaroja

hellip erityistauml tukea tarvitsevien lasten seurantaa varten luodut rakenteet voivat toimia esteinauml heidaumln osallistumiselleen ja saavutuksilleen leimaamalla heidaumlt erilaisiksi Tahaton seuraus joidenkin lasten luokittelusta osallistumisen selvittaumlmiseksi voi johtaa paradoksiin jonka tuloksena heidaumln opetuksensa suhteen joudutaan tekemaumlaumln erillisjaumlrjestelyitauml (ibid s 17ndash18)

(ii) Tuen ja majoituksen saatavuus Kolmessa kehittaumlmiskeskuksen tutkimuksessa on kaumlsitelty eri naumlkoumlkohtia erityistauml tukea tarvitseville oppijoille annettavasta tuesta Hankkeessa Ammatillinen koulutus lainataan Redleyauml (2009)

Tuettuja tyoumlpaikkoja tarjoavien jaumlrjestoumljen maumlaumlraumlstauml ei ole luotettavia kansallisia lukuja ei myoumlskaumlaumln niiden tyoumlllistaumlmien oppimisvaikeuksista kaumlrsivien maumlaumlraumlstauml eikauml hallitus osallistu taumlhaumln prosessiin (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012f s 41)

Kehittaumlmiskeskuksen yhdessauml UNESCOn kanssa tekemauml tutkimus tietotekniikan kaumlyttoumlauml opetuksessa tutkiva instituutti joka tarkastelee TVTn kaumlyttoumlauml vammaisten henkiloumliden opetuksessa toteaa ettauml

Sekauml YKn yleissopimuksen (2006) ettauml alueellisen (ts Euroopan) ja kansallisen tason politiikan osalta on tarvetta yksityiskohtaisempaan tietoon laadullisten ja maumlaumlraumlllisten indikaattoreiden ja vertailuarvojen seurannasta koskien TVTn

kaumlyttoumlauml vammaisten henkiloumliden opetuksessa (UNESCOn tietotekniikan kaumlyttoumlauml opetuksessa tutkiva instituutti ja Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011 s 93)

Oppimiseen saatavissa olevan tiedon osalta kehittaumlmiskeskuksen i-saatavuusshyhankkeen suositukset toteavat ettauml

[esteettoumlmyys] politiikan noudattamista tulee seurata jaumlrjestelmaumlllisesti Taumlllauml hetkellauml noudattamisen seurantaan voi vain kannustaa mutta sitauml pitaumlisi lisaumltauml hellip Maumlaumlraumlllistauml ja laadullista tietoa pitaumlisi keraumltauml jaumlrjestelmaumlllisesti johon tulisi kuulua myoumls tiedon saatavuus loppukaumlyttaumljille Seurannan ei kuitenkaan pidauml rajoittua numeeriseen vertaamiseen siihen tulisi kuulua myoumls mahdollisuus keraumltauml hyviauml kaumlytaumlnnoumln esimerkkejauml jotka toimisivat roolimalleina muille maille ja jaumlrjestoumlille (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012e s 40ndash41)

(iii) Oppimismenestys ja siirtymismahdollisuudet

Kehittaumlmiskeskuksen kaksi keskeistauml hanketta kaumlsittelevaumlt koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln siirtymistauml Molemmat kielivaumlt luotettavan tiedon puutteesta taumlllauml alueella Hankkeessa Koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln siirtyminen esitetaumlaumln ettauml

Eri maita koskevat kansalliset tiedot kertovat vain tyoumlttoumlmiksi rekisteroumlidyistauml mutta hyvin suuri osa erityistauml tukea tarvitsevista ei ole rekisteroumlitynyt ndash heillauml ei ole mahdollisuutta saada edes ensimmaumlistauml tyoumlpaikkaansa (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2002a s 2)

Seurantatutkimus (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2006) osoittaa ettauml taumlssauml ei ole tapahtunut kehitystauml

(iv) Yhteenkuuluvuus

Kehittaumlmiskeskuksen tutkimus monikulttuurisuudesta korostaa tiedon puutetta yhdestauml taumlrkeaumlstauml yhteenkuuluvuustekijaumlstauml ndash erityistauml opetusta tarvitsevien maahanmuuttajataustasta

Monet hankkeessa mukana olevat maat toivat esille sen seikan ettauml maahanmuuttajataustaisista erityistauml tukea tarvitsevista oppilaista puuttuu ajantasaista tietoa Valtion eri virastoilla on erilaiset vastuut ja tiedonkeruuseen ei ole koordinoitua laumlhestymistapaa Tiedon puuttumiseen on muitakin syitauml Jotkin maat eivaumlt yllaumlpidauml virallisia tilastoja henkiloumliden etnisestauml alkuperaumlstauml sen ollessa eri kuin kansalaisuus ja syntymaumlmaa sillauml periaatteella ettauml henkiloumltietojen kaumlsittelyssauml on kiellettyauml mainita rotu etninen alkuperauml vamma tai uskonto Joissain toisissa maissa ei ole jaumlrjestelmaumlllistauml tiedonkeruuta kansallisella tai paikallisella tasolla erityistauml tukea tarvitsevista oppilaista tai erityistauml tukea tarvitsevista

maahanmuuttajataustaisista oppilaista (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009a s 28)

Inklusiivisen opetuksen jaumlrjestelmien tehokkuuden seuranta

Inklusiivisen opetuksen tehokkuuden tutkimisessa kaumlytettaumlvauml tieto koskee kustannustehokkuuskysymyksiauml sekauml oppijan koulutukseen liittyviauml eri kokemusalueita alustavaan arviointiin kaumlytettaumlvaumlt menetelmaumlt oppijoiden ja heidaumln perheidensauml mukanolo opetuksessa missauml maumlaumlrin oppimisympaumlristouml koetaan esteettoumlmaumlksi sekauml kaikkien oppijoiden tukeminen mielekkaumliden oppimiskokemusten hankkimiseksi

Kehittaumlmiskeskuksen tutkimuksessa Arviointi inklusiivisessa oppimisympaumlristoumlssauml korostetaan tarvetta tukea kouluja

hellip ohjeilla siitauml kuinka arvioinnissa saatua tietoa ndash erityisesti kansallisiin seurantatarkoituksiin keraumlttyauml standardoitua arviointitietoa ndash voidaan kaumlyttaumlauml parantamaan tarjontaa ja kaumlytaumlnteitauml kaikille oppilaille mukaan lukien erityistauml tukea tarvitsevat (Watkins 2007 s 57)

Selonteko Kaikkien oppijoiden saavutusten parantaminen toteaa ettauml

Koulutuksen tasavertaisuuden lisaumlaumlmiseksi tarvitaan erilaisia suoritusmittareita jotka on sovitettu paikallisiin olosuhteisiin ja jotka keskittyvaumlt panoksiin resursseihin prosesseihin sekauml tuotoksiin ja tuloksiin Vaikka tietoja tulisi kaumlyttaumlauml tuen kohdentamiseen sekauml inklusiivisten linjausten ja kaumlytaumlnnoumln toteutuksen onnistumisen seurantaan on oltava varovainen sen suhteen ettauml vastuujaumlrjestelmaumlt eivaumlt tahattomasti aiheuta sopimattomia muutoksia (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 22)

Tutkimus nostaa esiin taumlhaumln mahdollisesti liittyviauml ongelmia Nykyisessauml ilmapiirissauml asianmukaisten vastuumekanismien kehittaumlminen ja tavat mitata saavutuksia ja seurata tasavertaisuuden toteutumista kohtaavat monia haasteita Keraumltystauml tiedosta huolimatta Fullan (2011) varoittaa rdquotilastot ovat hyviauml renkiauml mutta huonoja isaumlntiaumlrdquo (s 127) Hargreaves ja Shirley (2009) puolestaan painottavat ettauml vastuunkanto tulisi asettaa tilivelvollisuuden edelle He esittaumlvaumlt ettauml vastuullisuus tulisi naumlhdauml rdquonaumlytteenoton kautta kehittyneenauml omatuntonardquo ja ettauml hyoumlkkaumlyksen kohteena tulisi olla rdquomonimuotoisuuden kieltaumlvauml ja luovuuden tuhoava standardisointi kaikkine liiallisine testeineenrdquo (s 109) (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d s 22)

MIPIE-hankkeessa todettiin ettauml inklusiivisen opetuksen jaumlrjestelmien tehokkuuden seurannan yhteydessauml olisi tarkasteltava myoumls opettajainkoulutuksen tehokkuutta (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011a) TE4I-hankkeen selonteossa

korostetaan monia taumlhaumln aihealueeseen liittyviauml tiedon saatavuutta koskevia kysymyksiauml Koskien vaumlhemmistoumlryhmistauml tulevien opettajien edustusta

Useimmat sellaiset maat jotka eivaumlt keraumlauml tietoa raportoivat vammaisten ja etnisistauml ryhmistauml tulevien aliedustuksesta opettajiksi opiskelevien ja valmistuneiden opettajien joukossa ja tilanne vaikuttaa olevan sama opettajankouluttajien osalta (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b s 20ndash21)

Selonteossa todetaan myoumls tarve muutokseen johtavasta tiedosta OECD (2010) on todennut puutteen laaja-alaisesta kumulatiivisesta tutkimuksesta ja empiirisestauml todistusaineistosta opettajainkoulutuksessa hellip muutosta varten tulisi tutkimuksella keraumltauml relevantti todistusaineisto Taumlmaumln tutkimuksen esimerkit korostavat joitain tutkimusta tarvitsevia keskeisiauml kysymyksiauml kuten

- Opetukseen johtavien erilaisten reittien tehokkuus

- Laumlhestymistavat opettajainkoulutukseen ja opettajien peruskoulutuksen (ITE) opetussuunnitelma ja

- Diskreettiyttauml integroitumista ja sulauttamista kaumlsittelevien kurssien rooli ja kuinka parhaiten siirtyauml jatkumossa kohti yksittaumlistauml opettajainkoulutuksen peruskurssia joka valmistelee kaikki opettajat kohtaamaan monimuotoisuuden (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b s 64ndash65)

MIPIE-hankkeessa todetaan ettauml Koulun tasolla tiedonkeruun pitaumlauml

- Antaa opettajille ja koulun henkiloumlkunnalle heitauml tukevaa tietoa sopivan tuen ja tarjonnan suunnittelemiseksi ja toimittamiseksi

- Tarjota selkeitauml ajatuksia siitauml kuinka vanhemmat ja oppijat voivat taumlysin osallistua opetusprosessiin (Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011a s 13)

Taumlmaumln mahdollistamiseksi

Kansallisella tasolla keskeisten sidosryhmien vaumllillauml tarvitaan yhteisvaikutusta sen tulee perustua selkeaumlaumln kansalliselta alueelliselta opetukselliselta ja luokkahuoneen tasolta keraumlttyyn tietoon jos maata koskeva yleinen tieto vastaa tehokkaasti kaumlytaumlntoumlauml (ibid s 14)

Inklusiivisesta opetuksesta tarjottava tieto voi tehokkaasti hyoumldyttaumlauml politiikasta paumlaumlttaumlviauml Kansainvaumllisellauml eurooppalaisella ja kansallisella tasolla on kasvavaa

kysyntaumlauml vastuullisuudesta ja rdquokoulujenvaumllinenrdquo ja rdquokansojenvaumllinenrdquo vertailu on lisaumlaumlntymaumlssauml rdquoTietomassojenrdquo (yhdistettyjen tietosarjojen ja -laumlhteiden metashyanalyysit) syntyminen merkitsee mahdollisuuksia mutta myoumls todellisia haasteita inklusiiviselle opetukselle

Vaatimukset todistepohjaisesta politiikasta ja resurssien jakamisesta korostavat tarvetta kaikkia oppijoita koskevalle merkitykselliselle tiedolle On taumlrkeaumlauml tietaumlauml ketkauml oppijat saavat mitaumlkin palveluita milloin ja missauml (kaikki oppijat mukaan laskettuina) Palveluiden laadusta on myoumls saatava tietoa sekauml laadusta johtuvista tuloksista (koskien kaumlytaumlntoumlauml)

Merkittaumlvin haaste tiedonkeruussa on oppijoiden luokituksen kategorisoimisen ja leimaamisen vaumllttaumlminen haluttaessa antaa tietoa heidaumln vastaanottamastaan tarjonnasta Oppijoita koskevien maumlaumlritelmien rdquomoninaisuusrdquo ja leimaamisjaumlrjestelmien rdquolinjauksetrdquo eivaumlt voi jaumlaumldauml huomiotta eivaumlt myoumlskaumlaumln vaikutukset joihin naumlmauml leimaamisjaumlrjestelmaumlt ja maumlaumlritelmaumlt johtavat

Oikeiden linjauksia koskevien kysymysten esittaumlminen on poliittisen tiedottamisen kannalta taumlrkeauml laumlhtoumlkohta tiedonkeruulle

ETEENPAumlIN KATSOMINEN

Marraskuun 2013 konferenssin ensimmaumlinen tehtaumlvauml oli pohtia kehittaumlmiskeskuksen edellisen vuosikymmenen tyoumltauml ja laatia siitauml yhteenveto Edellisissauml kappaleissa kuvatut viisi keskeistauml viestiauml painottavat inklusiivisen opetuksen kannalta taumlrkeitauml aspekteja Ne perustuvat keskeisistauml aiheista tehtyjen laajempien analyysien tuloksiin kehittaumlmiskeskuksen jaumlsenmaiden paumlaumltoumlsten mukaisesti

Konferenssin toinen tehtaumlvauml oli katsoa eteenpaumlin selvittaumlauml kuinka kehittaumlmiskeskuksen tyouml voisi paremmin tukea jaumlsenmaita auttaa niitauml parantamaan vammaisille oppijoille jatai erityistauml tukea tarvitseville tarjoamansa inklusiivisen opetuksen laatua ja tehokkuutta

Tyoumlmme tulokset kaumlyttoumloumlnottamalla kehittaumlmiskeskus haluaa auttaa maita konkreettisemmin Taumlmauml edellyttaumlauml politiikasta paumlaumlttaumlvien kaumlyttoumloumln suoremmin soveltuvien poliittisten suositusten tarjoamista tukemaan tulevaisuuden muutoksia ja linjauksia

Kehittaumlmiskeskus on tietoinen siitauml ettauml tehty tyouml on linjassa kaikkien kansainvaumllisten ja eurooppalaisten vammaisten ja erityistauml opetusta tarvitsevien henkiloumliden opetusta tasavertaisuutta yhtaumllaumlisiauml mahdollisuuksia ja oikeuksia koskevien poliittisten aloitteiden kanssa ja tukee niitauml Kehittaumlmiskeskuksen tyouml tarjoaa selvaumlt ja johdonmukaiset suositukset siitauml kuinka naumliden osa-alueiden keskeisiauml linjauksia toteutetaan kaumlytaumlnnoumlssauml Kehityskeskus toivoo tarjoavansa maille tietoa niiden kehityksestauml tavoitteissa jotka maat ovat itselleen asettaneet seuraavien osalta (a) Yleissivistaumlvauml ja ammatillinen koulutus vuoteen 2020 (b) Vammaisten henkiloumliden oikeuksia koskeva YKn yleissopimus (2006) sekauml myoumls Euroopan unionin eri direktiivejauml ja tiedotteita

Inklusiivisen opetuksen parantamiseen opettajien luokkien koulujen alueiden kuntien ja kansallisten linjausten osalta tarvitaan opastusta Kehittaumlmiskeskus pystyy tarjoamaan maille opastusta siitauml kuinka inklusiivinen opetus voidaan ottaa kaumlyttoumloumln ja kuinka taumlmauml vaikuttaa opetuksen yleiseen laatuun

Konferenssinaikaiset keskustelut ja kehittaumlmiskeskuksen sisaumlllauml kaumlyty syvaumlllinen ajatustenvaihto ohjaavat kehittaumlmiskeskuksen tyoumltauml sen edettyauml seuraavaan vaiheeseen

KIRJALLISUUSLUETTELO

Bennett S ja Gallagher TL 2012 The Delivery of Education Services for Students who have an Intellectual Disability in the Province of Ontario [Koulutuspalveluiden toimittaminen kehitysvammaisille opiskelijoille Ontarion maakunnassa] Toronto Community Living Ontario -yhdistys

Chapman C Ainscow M Miles S ja West M 2011 Leadership that promotes the achievement of students with special educational needs and disabilities [Erityistauml opetusta tarvitsevien ja vammaisen opiskelijoiden saavutuksia edistaumlvauml johtajuus] Nottingham National College for School Leadership

Euroopan yhteisoumljen komissio 2008 Vihreauml kirja Maahanmuutto ja liikkuvuus ndash EUn koulutusjaumlrjestelmien haasteet ja mahdollisuudet SEC(2008) 2173 COM20080423 final Bryssel Euroopan yhteisoumljen komissio

Euroopan unionin neuvosto 2010 Council conclusions on the social dimension of education and training [neuvoston paumlaumltelmaumlt koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta] Neuvoston 3013 istunto Koulutus nuoriso ja kulttuuri Bryssel 11 toukokuuta 2010 httpwwwconsiliumeuropaeuuedocscms_Datadocspressdataeneduc1143 74pdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 1999 Financing of Special Needs Education ndash A seventeen-country Study of the Relationship between Financing of Special Needs Education and Inclusion [erityisopetuksen rahoitus ndash 17 maata koskeva tutkimus erityisopetuksen rahoituksen ja inkluusion vaumllisestauml suhteesta] Middelfart Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2002a Transition from School to Employment Key Principles and Recommendations for Policy Makers [Siirtyminen koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln Keskeiset periaatteet ja suositukset politiikasta paumlaumlttaumlville] Middelfart Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgsitesdefaultfilestransition_transition_fitextpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2002b Transition from School to Employment Main problems issues and options faced by students with special educational needs in 16 European countries Summary Report [Siirtyminen koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln Keskeiset ongelmat kysymykset ja vaihtoehdot joita erityistauml opetusta tarvitsevat opiskelijat kohtaavat 16 Euroopan maassa Yhteenvedon selonteko] Middelfart Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgsitesdefaultfilestransition-from-school-toemployment_Transition-fipdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2003 Osallistavat oppimisympaumlristoumlt ja opetuskaumlytaumlnnoumlt Yhteenvedon selonteko Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsinclusive-education-and-classroomshypracticesiecp-fipdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2005 Inclusive Education and Classroom Practice in Secondary Education Summary Report [Osallistava opetus ja opetuskaumlytaumlnnoumlt ylemmaumln perusasteen opetuksessa Yhteenvedon selonteko] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgpublicationsereportsinclusive-education-andshyclassroom-practice-in-secondary-educationiecp_secondary_fipdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014) Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2006 Yksiloumllliset siirtymaumlsuunnitelmat koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln siirtymisen tukeminen Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsindividual-transition-plans-supporting-the-moveshyfrom-school-to-employmentitp_fipdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014) Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009a Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgpublicationsereportsmulticultural-diversityshyand-special-needs-educationmulticultural-diversity-and-special-needs-education (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014) Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009b Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet ndash suosituksia paumlaumlttaumljille Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgsitesdefaultfileskey-principles-for-promoting-quality-in-inclusiveshyeducation_key-principles-FIpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2010 Erityinen tuki varhaislapsuudessa Kehitys ja muutokset 2005ndash2010 Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsearly-childhood-intervention-progress-andshydevelopmentsECI-report-FIpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011a Mapping the Implementation of Policy for Inclusive Education An exploration of challenges and opportunities for developing indicators [Inklusiivisen opetuksen linjausten taumlytaumlntoumloumlnpanon kartoitus Haasteiden ja mahdollisuuksien tutkiminen indikaattoreiden kehittaumlmiseksi] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

httpwwweuropean-agencyorgagency-projectsmapping-the-implementationshyof-policy-for-inclusive-education (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011b Teacher Education for Inclusion Across Europe ndash Challenges and Opportunities [Euroopanlaajuinen opettajainkoulutus inklusiiviseen opetukseen ndash haasteet ja mahdollisuudet] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgpublicationsereportste4i-challenges-andshyopportunitieste4i-challenges-and-opportunities (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011c Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet ndash suosituksia paumlaumlttaumljille Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskushttpwwweuropeanshyagencyorgsitesdefaultfileskey-principles-for-promoting-quality-in-inclusiveshyeducation-recommendations-for-practice_keyprinciples-rec-FIpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011d Participation in Inclusive Education ndash A Framework for Developing Indicators [Inklusiiviseen opetukseen osallistuminen ndash yleiset periaatteet indikaattoreiden kehittaumlmiseksi] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsdevelopment-of-a-set-of-indicators-for-inclusiveshyeducation-in-europedevelopment-of-a-set-of-indicators-for-inclusive-education-inshyeurope (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012a Young Views on Inclusive Education [Nuorten naumlkemykset inklusiivisesta opetuksesta] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsyoung-views-on-inclusive-education (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012b Profile of Inclusive Teachers [Inklusiivisessa opetuksessa toimivien opettajien profiilit] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportste4i-profilete4i-profile-of-inclusive-teachers (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012c Raising Achievement for All Learners ndash Quality in Inclusive Education Report on the conference held in Odense Denmark on 13thndash15th June 2012 [Kaikkien oppijoiden saavutusten parantaminen ndash laatu inklusiivisessa koulutuksessa Selonteko Tanskassa 13ndash15 kesaumlkuuta 2012 jaumlrjestetystauml konferenssista] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgsitesdefaultfilesRA4ALshyconference-reportpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012d Raising Achievement for All Learners ndash Quality in Inclusive Education [Kaikkien oppijoiden saavutusten parantaminen ndash laatu inklusiivisessa koulutuksessa] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsra4al-synthesis-reportRA4AL-synthesisshyreportpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012e Promoting Accessible Information for Lifelong Learning Recommendations and findings of the i-access project [Elinikaumliseen oppimiseen liittyvaumln tiedon saatavuuden edistaumlminen ishysaatavuutta koskevat suositukset ja paumlaumltelmaumlt] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsi-accessi-access-reportpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012f Ammatillinen koulutus Linjaukset ja kaumlytaumlnnoumlt erityisopetuksen saralla ndash Kirjallisuuskatsaus Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgagency-projectsvocational-education-and-trainingvet-filesVETshyLiteratureReviewpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2012g Teacher Education for Inclusion Project Recommendations linked to Sources of Evidence [Inkluusiota edistaumlvauml opettajankoulutus Todistuslaumlhteisiin liittyvaumlt hankesuositukset] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgagency-projectsTeacher-Education-for-Inclusionsources-ofshyevidencepdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2013 European and International Policy Supporting ICT for Inclusion [TVTtauml inklusiivisessa opetuksessa tukevat eurooppalaiset ja kansainvaumlliset linjaukset] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgsitesdefaultfileseuropean-and-international-policy-supporting-ict-forshyinclusion_policy-supporting-ict-for-inclusionpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus 2014 Vocational Education and Training ndash Summary of Country Information [Ammatillinen koulutus ndash maakohtaisten tietojen yhteenveto] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropean-agencyorgsitesdefaultfilesVET Summary of Country information 2014pdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Farrell P Dyson AS Polat F Hutcheson G ja Gallannaugh F 2007 lsquoSEN inclusion and pupil achievement in English schoolsrsquo [Erityistauml tukea tarvitsevien inkluusio ja oppilaiden saavutukset englantilaisissa kouluissa] Journal of Research in Special Educational Needs 7 (3) 172ndash178 Frilseth L 2012 The Norwegian Model for Education for All in Upper Secondary School [Kaikille tarkoitetun lukio-opetuksen norjalainen malli] Norjan koulutushallinto httpwwweuropean-agencyorgagency-projectsra4alra4alshyseminar-pdfNorway-L-Frilsethpdf (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Fullan M 2011 Change Leader Learning to do what matters most [Vaihda johtajaa oppia tekemaumlaumln sitauml mikauml on kaikkein taumlrkeintauml] San Francisco Jossey-Bass

de Graaf G van Hove G ja Haveman M 2011 lsquoMore academics in regular schools The effect of regular versus special school placement on academic skills in Dutch primary school students with Down syndromersquo [Yleisissauml kouluissa parempi koulumenestys Hollantilaisten yleisiin kouluihin sijoitettujen alemman perusasteen Down-oppilaiden koulunkaumlyntimenestys vs erityiskouluihin sijoitetut] Journal of International Disability Research joulukuu 2011 57(1) 21ndash38 doi 101111j1365shy2788201101512x Hargreaves A ja Shirley D 2009 The Fourth Way ndash The inspiring future for educational change [Neljaumls tapa ndash inspiroiva muutos koulutukseen tulevaisuudessa] Joint publication with Ontario Principalsrsquo Council and National Staff Development Council [Ontario Principals Councilin ja National Staff Development Councilin yhteisjulkaisu] Thousand Oaks CA Corwin Press Kalambouka A Farrell P Dyson A ja Kaplan I 2005 The impact of population inclusivity in schools on student outcomes [Kuinka vaumlestoumln inklusiivisuus kouluissa vaikuttaa opiskelijoiden tuloksiin] Opintoasioiden tutkimuskirjasto Lontoo EPPI shykeskus yhteiskuntatieteellinen tutkimusyksikkouml opetusinstituutti Lontoon yliopisto Kyriazopoulou M ja Weber H (toim) 2009 Development of a set of indicators ndash for inclusive education in Europe [Indikaattorien kehittaumlminen ndash Inklusiivisen koulutuksen indikaattorit Eurooppaa varten] Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsdevelopment-of-a-set-of-indicators-for-inclusiveshyeducation-in-europedevelopment-of-a-set-of-indicators-for-inclusive-education-inshyeurope (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

MacArthur J 2009 Learning Better Together Working towards inclusive education in New Zealand schools [Yhdessauml oppii paremmin eteneminen kohti inklusiivista opetusta Uuden-Seelannin kouluissa] Wellington IHC

MacArthur J Kelly B Sharp S amp Gaffney M 2005 Participation or exclusion Disabled childrenrsquos experiences of life at school [Osallistuminen vai poissulkeminen Vammaisten lasten kokemuksia koulusta] Esitelmauml lasten asioiden konferenssissa Dunedin Uusi-Seelanti heinaumlkuu 2005

Maailman terveysjaumlrjestoumlMaailmanpankki 2011 World Report on Disability [Maailman vammaisraportti] Geneve WHO Press httpwwwwhointdisabilitiesworld_report2011enindexhtml (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014) Menter I Hulme M Elliott D ja Lewin J 2010 Literature Review on Teacher Education in the 21st Century [Kirjallisuuskatsaus 21 vuosisadan opettajainkoulutukseen] Skotlannin hallituksen teettaumlmauml yhteiskunnallinen tutkimus Edinburgh Skotlannin hallitus Redley M 2009 lsquoUnderstanding the social exclusion and stalled welfare of citizens with learning disabilitiesrsquo [Sosiaalisen ekskluusion ymmaumlrtaumlminen ja oppimishaumlirioumlisten henkiloumliden hyvinvoinnin pysaumlhtyminen] Disability amp Society 24(4) 489ndash501

Taloudellisen yhteistyoumln ja kehityksen jaumlrjestouml 2011 PISA in Focus Improving Performance Leading from the Bottom [Kohteena PISA Suorituskyvyn parantaminen Johtaminen alhaalta] 20112 (maaliskuu) Pariisi OECD

UNESCOn tietotekniikan kaumlyttoumlauml opetuksessa tutkiva instituutti ja Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2011 ICTs in Education for People with Disabilities Review of innovative practice [TVT vammaisten henkiloumliden opetuksessa katsaus innovatiivisiin kaumlytaumlnteisiin] Moskova UNESCOn tietotekniikan kaumlyttoumlauml opetuksessa tutkiva instituutti httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsICTs-in-Education-for-People-WithshyDisabilitiesReview-of-Innovative-Practice (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014) Watkins A (toim) 2007 Arviointi inklusiivisissa oppimisympaumlristoumlissauml politiikan ja kaumlytaumlnnoumln keskeisiauml kysymyksiauml Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus httpwwweuropeanshyagencyorgpublicationsereportsassessment-in-inclusive-settings-key-issues-forshypolicy-and-practiceassessment-in-inclusive-settings-key-issues-for-policy-andshypractice (Viimeksi luettu heinaumlkuussa 2014)

Wilkinson R ja Pickett K 2010 The Spirit Level Why Equality is Better for Everyone [Vakaaja miksi tasa-arvo on hyvaumlksi kaikille] Lontoo Penguin

Willms JD 2006 Learning divides Ten policy questions about the performance and equity of schools and schooling systems [Oppiminen jakaa kymmenen politiikan

kysymystauml koulujen ja koulujaumlrjestelmien suorituskyvystauml ja tasavertaisuudesta] Montreal UNESCOn tilastoinstituutti

Yhdistyneet kansakunnat 2006 Vammaisten henkiloumliden oikeuksia koskeva YKn yleissopimus New York Yhdistyneet kansakunnat

YKn kasvatus tiede-ja kulttuurijaumlrjestouml 2009 Policy Guidelines on Inclusion in Education [Koulutuksen inkluusiolinjaukset] Pariisi UNESCO

johdanto

Tiivistelmauml

Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Johdanto

Varhainen puuttuminen


Varhainen tuki


Inklusiivinen opetus hyoumldyttaumlauml kaikkia

Johdanto


rdquoMikauml on hyvaumlksi erityistauml opetusta tarvitseville on hyvaumlksi kaikillerdquo


erittaumlin paumltevaumlt ammattilaiset

Johdanto




Myoumlnteiset asenteet


tukijaumlrjestelmaumlt ja rahoitusmekanismit

Johdanto


Erityinen tuki varhaislapsuudessa (ECI)



Tieto- ja viestintaumlteknologia (TVT)

luotettava tieto

Johdanto


(i) Yleissivistaumlvaumlaumln ja ammatilliseen koulutukseen osallistuminen

(ii) Tuen ja majoituksen saatavuus




eteenpaumlin katsominen
