Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa … · Työn laadun mittaus - Omavalvonta Yksinkertainen ja tehokas laadun hallinnan keino Tavoite selvillä Yhteinen näkemys hyvästä

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki

Omavalvonta

© Luonnonvarakeskus

Omavalvonta

”Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen.”

http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoito palvelut/omavalvonta_manuaali.htm


Maanmuokkaus

- viljelykelpoisten muokkausjälkien tiheys ja laatu

- ympäristöasiat

Istutus / kylvö

- viljelytiheys ja istutustyön laatu (istutussyvyys ja

taimen sijainti) - viljelymateriaalin laatu

Varhaisperkaus

- kasvatettavien taimien tiheys, puulajisuhteet

- jatkotoimenpiteiden ajoitus

Taimikon harvennus

- jäävän puuston kasvatustiheys ja

puulajisuhteet - metsävaratiedon päivitys

Energiapuuhakkuu Ensiharvennus

Harvennushakkuu - puustotiedot

-metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen

Omavalvonta koko metsänhoitoketjussa


Työn laadun mittaus - Omavalvonta

Yksinkertainen ja tehokas laadun hallinnan keino

Tavoite selvillä

Yhteinen näkemys hyvästä laadusta

Objektiivinen työjäljen mittaus Tuloksen vertaaminen

tavoitteeseen Työtapojen muuttaminen

tarvittaessa

Omavalvontaan kuuluu Palaute ketjun eri toimijoille Muu omavalvontatiedon

jatkohyödyntäminen Kontrollointi

Kuvaaja: Ville Kankaanhuhta


Omavalvontatiedon hyödyntämismahdollisuudet

Kankaanhuhta & Saksa 2012


Omavalvonnasta hyötyvät kaikki osapuolet

Toimihenkilö • metsävaratiedon päivitys •KEMERA-hakemukset

• palkan maksu • laatujärjestelmä • metsänomistajan tiedottaminen • toiminnan kehittäminen

Metsänomistaja • omatoimisuuden lisääminen • metsänhoidon tason nousu • kustannusten lasku • mahdollisuus tarkistaa teettämänsä työn laatu

Työntekijä • tavoite selvillä

• välitön palaute

•dokumentti työn laadusta

• työn arvostus


Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden laadun parantaminen omavalvonnan avulla MMM:n Kemeran kehittämisvaroista rahoittama kehittämishanke 2014-2015 Projektin toteuttivat yhteistyössä Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus Mukana olivat seuraavat toimijat: Mhy Loimijoki Mhy Kymenlaakso Mhy Keski-Suomi Mhy Kuusamo Metsä Group Oyj Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Metsä-Pirkka Ky


Hankkeen tavoitteet 2014 • Hankkeen päätavoitteena on luoda puitteet omavalvonnan

käyttöönotolle kemeratöiden toteutuksessa • Tukea omavalvontamenetelmien laajaa käyttöönottoa

toimijoiden keskuudessa • Tulevaisuudessa omavalvontatieto olisi toteutustuen

saamisen ehto palkkalistatöissä

8

Taimikonhoito ja nuoren metsän

harvennus

Töiden laatu ja tuottavuus

Metsävaratiedon ajantasaisuus

Kemeran hallinto kevenee


Taimikonhoidon omavalvonnan toteutus

9

Mittaus suoritettiin jokaisella työmaalla määräajoin työn edetessä. Toimijoilla oli mahdollisuus käyttää omia omavalvonta-menetelmiään. Hanke tarjosi yhden mallin omavalvontamittauksesta.

© Luonnonvarakeskus 10

Taimikonhoidon omavalvonnan toteutus

Mitattavat muuttujat: Jäävän puuston runkoluku puulajeittain. Jäävän puuston keskipituus ja keskiläpimitta. Poistuman määrä ja poistuman keskiläpi- mitta (kannoista).


Hankkeen päätulokset

Omavalvontamittausten luotettavuus

– omavalvonnan vertailu metsäkeskuksen tekemiin kontrollimittauksiin

11


Omavalvonta-aineisto ja viranomaismittaukset (tilanne 7.1.2015)

12 Ville Kankaanhuhta

Toimija Toimitettujahankkeita (kpl) (kpl) (osuus, %) (kpl) (ha)

Kuusamon mhy 99 98 99.0 18 130Stora Enso 77 56 72.7 14 57Keski-Suomen mhy 90 83 92.2 13 38UPM 69 42 60.9 10 31Metsä Group 56 55 98.2 9 32Loimaan seudun mhy 32 23 71.9 7 29Kymenlaakson mhy 50 27 54.0 6 30Metsä-Pirkka Ky 13 10 76.9 3 9

486 394 81.1 80 355Toimitettuja NMH hankkeita oli 69, eli 14 %.

Virta-kontrollejaHankkeista ajoissa analyysiin


Systemaattiset kontrollimittaukset havupuuntaimikoissa: – mukana myös taimikot, joille oli kirjattu vain puuston kokonaismäärä!


Mittausten ero keskimäärinKpl/ha SD

Metsuri 1799 362Kontrolli 1759 394Ero 40 306Ero tilastollisesti merkitsevä.Tunnus- r Pinta-ala Kpl

luvut (%) (ha) (N)Korrelaatio 67.4Pinta-ala 277Kuvioita 109Korrelaatio merkitsevä 0.001 tasolla.


Lehtipuuston osuus laatuindikaattorina männyn- ja kuusentaimikoissa – palveluntarjoajien välinen vaihtelu (vähintään 5 kuviota ja 10 ha:n pinta-ala/palveluntarjoaja)


Mittausten ero keskimäärinOsuus, % SD

Metsuri 17.7 16.9Kontrolli 18.1 16.6Ero -0.4 13.2Ero ei tilastollisesti merkitsevä.Tunnus- r Pinta-ala Kpl

luvut (%) (ha) (N)Korrelaatio 69Pinta-ala 258Kuvioita 103Korrelaatio merkitsevä 0.001 tasolla.Toimijoiden välinen vaihtelu: r = 56 – 96 %.


Omavalvontamittausten luotettavuus – yhteenveto

15 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta

Mittaukset vastaavat toisiaan, % Mitattu tunnus Koko aineisto Heikoin Paras (Havupuutaimikot) Jäävä havupuusto, kpl/ha 76,5 65,6 94,5 Jäävä lehtipuusto, kpl/ha 69,0 56,1 95,5 Keskiläpimitta, cm 88,8 66,3 97,2 Keskipituus, m 89,3 73,6 95,6


Hankkeen päätulokset

16

Mitä omavalvontatieto kertoo mitattujen taimikoiden laadusta - Aineisto jaettu vallitsevan puulajin sekä taimikon keskipituuden mukaan kolmeen luokkaan: - keskipituus alle 3 m / varhaisperkaus - keskipituus 3-7 m / taimikon harvennus - keskipituus yli 7 m / nuorenmetsän hoito


Kuusen varhaisperkaus – jäävät havupuut ja puuston kokonaismäärä


Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha

1 2013 2.2 4 52 1799 2.4 17 333 1841 2.5 13 214 1933 2.5 1 16 1941 2.5 22 307 1317 2.2 2 58 2150 2.8 2 0.4

Total 1871 2.4 61 95


Kuusen taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä



1 2073 4.5 11 192 1762 4.6 56 933 1774 4.5 52 1034 1824 4.5 6 205 1883 4.1 12 336 1831 4.2 29 537 1774 4.6 16 458 1975 4.5 27 69

Total 1828 4.5 209 434


Kuusen NMH – korvaako NMH ensiharvennuksen?


Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, cm kpl ha

2 1625 9.4 8 173 1886 8.1 1 44 1508 7.9 5 125 1567 8.1 2 76 2000 8.0 3 77 1309 11.6 6 168 1575 8.2 2 13

Total 1576 9.2 27 75

m


Ajallaan, noin metrin keskipituudessa varhaisperattu kuusentaimikko voidaan harventaa, kun kuusten valtapituus on 3–4 metriä. Tällöin jätetään 1 800–2 200 runkoa hehtaarille. Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän kuusikon latvusto sulkeutuu nopeasti myöhemmän taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesojen kasvua ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta. Karri Uotila

Taimikonhoitoketju - kuusikko


Männyn varhaisperkaus – jäävän puuston kokonaismäärä



1 2203 2.6 16 342 2524 2.7 3 7.46 1942 2.4 4 5.47 2280 2.1 1 1.48 2033 2.5 3 4.6

Total 2184 2.5 27 53


Männyn taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä



1 2228 4.1 40 672 2020 4.2 13 233 1925 4.5 19 664 1800 4.9 1 25 1906 4.3 8 266 1913 4.7 12 287 1928 4.6 4 108 1983 4.6 69 191

Total 2027 4.4 166 412


Männyn NMH – korvaako NMH ensiharvennuksen?



1 1877 7.4 4 2.12 1552 9.9 4 8.83 1858 11.0 4 126 981 13.3 7 19.27 1176 11.7 8 15.18 1454 8.4 71 214

Total 1435 9.1 98 271


Varhaisperkaus noin metrin pituisessa taimikossa. Kylvömännikössä varhaisperkaus voidaan joutua tekemään jo alle metrin pituudessa; koivua ei saa päästää mäntyä pidemmäksi. Perinteisessä laadukkaan ainespuun kasvatuksessa taimikonharvennusta voi viivästää 5–7 metrin pituuteen, jolloin tavoitellaan noin 2 000 puun hehtaaritiheyttä. Aikaisimmillaan männikkö voidaan harventaa 2-3 metrin pituisena yhdistettyyn energia- ja ainespuun kasvatusasentoon 3 000–3 500 taimen hehtaaritiheyteen. METLA/Erkki Oksanen

Taimikonhoitoketju- männikkö


Koivun/lehtipuuston taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä



1 2010 3.9 3 72 1812 6.2 18 293 1744 6.0 5 154 2087 6.0 3 55 1843 6.2 4 106 1831 5.8 8 167 1778 6.7 3 68 1845 5.3 25 79

Total 1842 5.7 69 168


Koivikossa ei yleensä tarvita varhaisperkausta. Rauduskoivun taimikko harvennetaan 4–7-metrisenä noin 1600 rungon hehtaaritiheyteen. Hieskoivikot kasvatetaan tiheämpinä eli 2000–2500 runkoa hehtaarilla.

Jari Miina

Taimikonhoito - koivikko


Poistumaltaan järeät ja tiheät taimikot ovat kalliita hoitaa. Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 10 000–20 000 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1–2 cm. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistumaa on hieman vähemmän, mutta sen läpimitta on 3–5 cm luokkaa. Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010

Taimikonhoidon ajoitus ja kustannukset

0

1

2

3

4

5

0 10000 20000 30000 40000

Työa

janm

enek

ki, p

v/ha

Poistuma, kpl/ha

3 cm

1 cm

5 cm

Myöhempi taimikonhoito

Varhaisperkaus

Nuoren metsän kunnostus


Yhteenveto – havaintoja kehittämispilotin mittauksista kehitystyön pohjaksi…

• Jäävä puusto

kirjattava puulajeittain!

• Jäävän lehti-puuston lasken-nassa näkemys-eroja (ohjeistus!)

• Tavoite ja työntekijän nimi näkyviin!

• Karkeampi luokitus tulevaisuudessa (?): • Kantojen lukumäärä • Kantoläpimitta

• Kehitystyö jatkuu ja palautetta kannattaa antaa!

• Koealojen määrä: – vähintään 5 kpl/kuvio!

• Ei < 0.5 ha kuvioita: – hallinnointi keventyy!

• Eri toimijoiden vastuut: – ei puutteellisia tietoja toimitukseen!

• Metsävaratietojen päivitys (OK).

• Keskiarvo/puulajeittain: • Keskiläpimitta, cm (OK) • Keskipituus, m (OK)

Puusto-tunnukset

Otanta ja mittaukset kuviolla

Jäävä puusto

Poistuma kannoista


© Luonnonvarakeskus 29 1.6.2015 Teppo Tutkija

Documents

Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa … · Työn laadun mittaus - Omavalvonta Yksinkertainen ja tehokas laadun hallinnan keino Tavoite selvillä Yhteinen näkemys hyvästä