Visiitti 2016

2016

Finlandia Hotellien asiakaslehti

Kairojen kapinallinen Kauppias Sampo Kaulanen tuotteisti itsensä Sivu 8

Pellava sopii saunaan ja keittiöönSivu 13

Pitkä-Jussin nimi ja pomo vaihtuivatSivu 16

01_VISIITTI_1-2015_kansi.indd 1 12/15/15 9:05 AM


KUSTANTAJAFinlandia HotelsPohjolankatu 38 00600 Helsinki(09) 684 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJAKari Pauloaho

TOIMITUS ToimitussihteeriTapio RusanenOmnipress [email protected]

ULKOASUHANK, www.hank.fi

PAINOPAIKKATopnova Oy

PAINOS6 000 kpl

ISSN 1458 - 9214

FINLANDIA HOTELLIT: Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, puh. (02) 531 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, puh. (09) 799 755 Imatra: Imatran Kylpylä, puh. 020 7100 500 Jyväskylä: Hotelli Alba, puh. (014) 636 311 Kankaanpää: Finlandia Hotelli Lumiainen, puh. (02) 578 8240 Kemijärvi: Hotelli Mestarin Kievari, puh. (016) 320 7700 Kokkola: Hotelli Seurahuone, puh. 020 7959 600 Kuopio: Hotelli IsoValkeinen, puh. (017) 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh. (017) 264 4400 Kurikka: Hotel Kurikka, puh. (06) 4510 500 Oulu: Airport Hotel Oulu, puh. (08) 514 5100 Pietarsaari: Pietarsaaren Kaupunginhotelli, puh. (06) 788 8111 Riihimäki: Hotel Seurahuone Riihimäki (019) 716 270 Seinäjoki: Hotelli Fooninki, puh. (06) 421 7700 Utö: Havshotel, puh. (02) 240 5330 Uusikaupunki: Hotelli Aquarius puh. (02) 8413 123 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh (08) 423 611.

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

Viimeisten kuukausien aikana on use-amman taantumavuoden ja -kuukauden jälkeen ollut havaittavissa orastavaa po-sitiivista kasvua kokous-, majoitus- ja ravintolakaupassamme. Myös kanta-asiak-kaidemme eli bonusasiakkuuksien myynnin kehitys on kääntynyt kasvuun verrattuna viime vuoteen.

Nämä myönteiset signaalit tuovat vah-vistusta siihen, että olemme tehneet oikean-suuntaisia kehitystoimia ja uskomme myön-teisempään ja valoisampaan tulevaisuuteen.

Isompaa ja pienempää uudistamistaFinlandia Hotelleissa on parannettu taantu-masta huolimatta liiketoiminnan eri alueita asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Airport Hotel Oulu sai huoneuudistuk-sensa valmiiksi ja se on näkynyt positiivisen asiakaspalautteen kasvuna. Hotellimme on Booking.com asiakaspalautteiden perus-teella jo Oulun seudun toiseksi korkeim-malle arvostettu!

Hotelli IsoValkeisessa on alkanut mit-tava saneerausohjelma. Aluksi uudistettiin täydellisesti ravintola, aula ja vastaanoton tilat. Seuraavaksi on vuorossa sauna-osasto. Myös hotellihuoneiden uudistuksen suunnittelu on loppusuoralla, ja toteutus odottaa jo aloittamista. Lisää Hotelli Iso-Valkeisen muutoksista tässä lehdessä.

Park Hotel Käpylässä saatiin sauna-osaston uima-allasremontti valmiiksi ja nyt asiakkaat pääsevät taas kauppaneuvos Paukun kuumiin löylyihin ja vilvoittavaan altaaseen. Huoneiden muutostöiden suun-nittelu on myös työn alla. Uusia makuja nautitaan uuden keittiömestari Tonin ansiosta.

Imatran Kylpylä Span mittavat kylpylä-osaston laajennushankkeen suunnitelmat ovat jo valmiina ja odottavat investointi-

päätöksen aloittamista. Koko Ukonniemen vahvasti urheiluun, ulkoiluun ja liikuntaan keskittyvä aluekehitys odottaa hotellin uuden toimitusjohtajan Ari Aspian haasta-vana ja vaativana työkenttänä.

Hotelli- ja varausjärjestelmässämme on tulossa parannuksia ja uudistuksia, jotta asiakkaiden asiointi olisi entistä helpompaa ja joustavampaa. Suorat varaukset ovat asi-akkaalle aina edullisin varaustapa.

ToimintatapammeFinlandia Hotellit toimii yksityisenä, yrittä-jävetoisena ja suomalaisena hotelliketjuna. Korostamme toimintamallimme ja palve-lujemme paikallisuutta ilman valtakunnal-lisia ketjukonsepteja. Siksi voit kohdata jokaisessa aidosti erilaisen ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden.

Bonusasiakkaan erikoisedut – 5 € / vrk ja 59 € / 2hh / vrkTarjoamme taas kanta-asiakkaillemme Suomen edullisimman majoitustarjouksen myös tänä vuonna. Tulossa on superedul-liset talvi- ja kesäkampanjahintamme. Haluamme, että sinulla olisi mahdollisuus hyödyntää kanta-asiakkuuttasi myös vapaa-ajalla. Lisätiedot ja ehdot löydät kotisivuil-tamme www.finlandiahotels.fi.

Kerrothan tarjouksestamme myös ystä-villesi ja tutuillesi, sillä edun saa heti käyt-töön ostamalla bonuskortin!

Jatkamme bonusasiakkaan lisäetua -5 € listahintaisesta huonehinnasta. Edun saa, kun varaa suoraan hotellista tai koti-sivujemme varausmoottorista. Lisää tietoa kotisivuillamme.

Tervetuloa mukaviin hotelleihimme!

Kari Pauloahotoimitusjohtaja

Tämä lehden

näköispainos on

luettavissa myös

verkkosivuillamme

www.finlandia-

hotels.fi

Uskomme tulevaan

pääkirjoitus

Finlandia Hotellien asiakaslehti 1/2015

KUSTANTAJAFinlandia HotelsPohjolankatu 38 00600 Helsinki(09) 684 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJAKari Pauloaho

TOIMITUS ToimitussihteeriTapio RusanenOmnipress [email protected]

ULKOASUHANK, www.hank.fi

PAINOPAIKKATopnova Oy

PAINOS6 000 kpl

ISSN 1458 - 9214

FINLANDIA HOTELLIT: Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, puh. (02) 531 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, puh. (09) 799 755 Imatra: Hotel Vuoksenhovi puh. (05) 687 8000, Imatran Kylpylä, puh. 020 7100 500 Jyväskylä: Hotelli Alba, puh. (014) 636 311 Kalajoki: Hotelli Rantakalla, puh. (08) 466 642 Kankaanpää: CityHotelli Lumiainen, puh. (02) 578 8240 Kemijärvi: Hotelli Mestarin Kievari, puh. (016) 320 7700 Kokkola: Hotelli Seurahuone, puh. 020 7959 600 Kuopio: Hotelli IsoValkeinen, puh. (017) 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh. (017) 264 4400 Kurikka: Hotelli Pitkä-Jussi, puh. (06) 4510 500 Loviisa: Hotel Degerby, puh. (019) 505 61 Oulu: Airport Hotel Oulu, puh. (08) 514 5100 Pietarsaari: Pietarsaaren Kaupunginhotelli, puh. (06) 788 8111 Savonlinna: Hotelli Pietari Kylliäinen, puh. (015) 518 30 Seinäjoki: Hotelli Fooninki, puh. (06) 421 7700 Utö: Havshotel, puh. (02) 240 5330 Uusikaupunki: Hotelli Aquarius puh. (02) 8413 123 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh (08) 423 611.

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

Läntisissä valtioissa vuosia vallinnut ta-loustaantuma, Venäjällä olevat kriisit, koti-maassa poliittinen pattitilanne julkisen sek-torin järkeistämiseksi ja näiden vaikutukset Suomen talouteen ovat asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Mutta voimme vaikuttaa siihen, että pyrimme jatkuvasti kehittä-mään palvelujamme, jotta menestyisimme paremmin yhä kiristyvässä kilpailussa.

Jokainen Finlandia Hotelli investoi tu-levaan omien resurssiensa ja aikataulujen mukaisesti. Ketjussamme on muun muassa rakennettu uusia hotellirakennuksia, uu-sittu huoneita ja ravintoloita, muutettu ravintoloiden liikeideoita, ollaan aloitta-massa kylpyläosaston laajentamista, uusittu viihde- ja tv-järjestelmiä ja tehty paljon pie-nempiä uudistuksia ja parannuksia.

Jatkossa vielä paremminFinlandia Hotellit on yksityinen, yrittäjävetoinen ja suomalainen ho-telliketju. Olemme ylpeitä siitä, että toimintamallimme ja palvelumme ovat paikallisia ja persoonallisia. Kehitämme palvelujamme asiak-kaiden kohtaamisen hallinnan sekä paikallisen osaamisen ja näkemysten perusteella.

Ketjuumme on liitty-mässä 2015 alussa kaksi uutta hotellia: Finlandia Hotelli Aquarius Uudesta-kaupungista ja Finlandia Hotel Vuoksenhovi Imat-ralta. Asiakkaamme pää-sevät nauttimaan uusien hotellien monipuolisista palveluista.

Kannattaa käydä tutustumassa ja testaamassa.

Kiitos Finlandia Hotel Victorian Ari Simo-joelle ja Finlandia Hotel Palomestarin Arto Nevalalle ja heidän henkilökunnilleen men-neiden vuosien antoisasta yhteistyöstä. Victo-rian liiketoiminta loppuu nyt joulukuussa ja rakennusten tilalle on tulossa mittava asuntoja liikekeskuskokonaisuus. Palomestari puo-lestaan jatkaa itsenäisenä hotellina.

Bonusasiakkaan talvietu 59 €/ 2hh/vrkTarjoamme taas kanta-asiakkaillemme Suomen edullisimman majoitustarjouksen 7.1.-1.3.2015. Haluamme, että sinulla olisi mahdollisuus hyödyntää kanta-asiakkuuttasi myös vapaa-ajalla. Lisätiedot ja ehdot löydät

kotisivuiltamme www.finlandiahotels.fi. Anna hyvän sanoman levitä

eli kerro tarjouksestamme myös ystävillesi ja tutuillesi, sillä edun saa heti käyttöön ostamalla bonuskortin!

Uusi bonuskortti maksaa vain 26 euroa, voimassaoloaika on kolme vuotta eli vain reilut kahdeksan euroa per vuosi. Uusiminen on vielä edullisempaa, vain 15 euroa!

Tervetuloa muka-viin hotelleihimme!

Kari Pauloahotoimitusjohtaja

Tämä lehden

näköispainos on

luettavissa myös

verkkosivuillamme

www.finlandia-

hotels.fi

Keskitymme siihen mihin voimme vaikuttaa

pääkirjoitus

02_VISIITTI_2-2014_paakkari.indd 2 4.12.2014 13.5102_VISIITTI_1-2015_paakkari.indd 2 12/15/15 9:07 AM

Visiitti 3

ajankohtaista

Alba kilpailuttaa Facebookissa Jyväskyläläisen Hotelli Alban uudessa Täydellinen irtiotto -kilpailussa naisasi-akkaiden ryhmät pääsevät Facebookissa kokeilemaan, kuka ryhmistä voittaa ke-räämällä eniten tykkäyksiä. Voittajaryh-mä saa palkinnoksi keväällä hemmotte-lupaketin.

– Itse asiassa ehdimme jo jakaa loka-kuun kisasta ylimääräisen palkintopake-tin Valiotyttöjen reippaalle joukkueelle, sanoo hotellinjohtaja Katri Paakkari. Hän lisää että mikä tahansa naisryhmä voi ot-

taa kilpailuun osaa, ja että muitakin pal-kintoja kuin voittajalle on luvassa.

– Kisan idea on helppo: kerää naispo-rukka, keksi nimi ja perustele miksi juu-ri teidän pitäisi voittaa täydellinen irtiot-to kymmenelle hengelle, Paakkari yllyt-tää. Joka kuukausi eniten Fb-ääniä ke-rännyt porukka jatkaa finaaliin, josta va-litaan lopullinen voittaja.

Lue lisää: facebook.com/hotellialba

Vuoksenhovi poistuu rivistäHotelli Vuoksenhovi Imatralla muut-tui turvapaikanhakijoiden vastaanotto-keskukseksi marraskuussa. Imatran vas-taanottokeskuksesta on laskettu mahtu-van maksimissaan 330 turvapaikanhaki-jaa. Imatralle majoittuneista reilu kolmas-osa on alaikäisiä.

Entiset hotellit ovat SPR:n mukaan hy-viä paikkoja vastaanottokeskuksiksi, sillä ne ovat olleet majoituskäytössä jo ennen turvapaikanhakijoita.

Laitoskeittiö muutettiin keittiötilaksi, johon mahtuu paljon porukkaa tekemään ruokaa. Lisäksi hotellisängyt vaihtuivat kerrossänkyihin, jotta huoneisiin mahtuu enemmän asukkaita. SPR palkkasi toimin-taa pyörittämään 17 työntekijää.

Souvarit kiinnostivatViime numeron lukijakilpailussa kysyt-tiin jälleen suosikkihotellia Finlandia Ho-tels -ketjun valikoimasta. Suosikkeja oli-vat tällä kertaa Park Hotel Käpylä ja Imat-ran Kylpylä. Park Hotellin valtteja olivat hyvä ja rauhallinen sijainti sekä palvelua – Imatran Kylpylän ensiluokkainen, mu-kava ja leppoisa palvelu, hyvä liikuntatar-jonta sekä upea luonto. Molemmat hotel-lin saivat neljä ääntä.

Kolmen äänen saajista Jyväskylän ho-telli Albassa miellyttivät siisteys, rauhal-linen sijainti ja ystävällinen henkilökunta, Loviisan hotelli Degerbyssä kodikkuus.

Parhaana juttuna lehdessä pidettiin kansijuttua eli Souvarit-yhtyeestä kerto-vaa tarinaa. Se keräsi lähes puolet anne-tuista äänistä.

Lukijakilpailuun osallistuneiden kesken arvotun Finlandia Hotelsin majoituslahja-kortin voittivat Torsten Wikström ja Kata-riina Björkman.

TALVI | KEVÄT 2015


Kari Väänänen

löysi rauhan

Kemijärveltä

Sivu 18

Imatran Kylpylä

30 vuottaSivu 16

Lasse Hoikka

on vetänyt Souvareita

jo 37 vuotta

Sivu 10

01_VISIITTI_2-2014_kansi.indd 1

5.12.2014 8.39

Hemmottelu- paketin liikuntaosuuden järjestää Jyväskylän Kirin miesten pesäpallo- joukkue.

03_VISIITTI_1-2015_ajankohtaista.indd 3 14.12.2015 13.32

4 Visiitti

uutisia

Yksityinen majoitus on yksi jakamistalou-den ilmiöistä. Jakamistalous on kasvanut maailmalla ja Suomessa nopeasti.

Yksityinen majoitustoiminta on kasva-nut etenkin Euroopan suurissa kaupungeis-sa. Myös Suomessa kasvuvauhti on kova. Se kilpailee ammattimaisen majoituksen kuten hotelli-, hostelli-, huoneistohotelli-, mökki- ja leirintäaluetoimialan kanssa.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten jär-jestö MaRa katsoo, että yksityinen majoi-tustoiminta saa kilpailuetua ammattimai-seen majoitustoimintaan verrattuna, kos-ka toiminnan harjoittajat eivät sovella toi-mintaansa majoitustoimintaa koskevaa lain-säädäntöä.

Yksityinen majoitustoiminta saa kilpailu-etua myös siitä, etteivät viranomaiset valvo

sitä - se on otollinen harmaan talouden har-joittamiselle. Kun toimiala ei ole käytännös-sä minkäänlaisessa viranomaisvalvonnas-sa, verojen maksamatta jättäminen on help-poa ja yleistä.

MaRan mukaan matkailu- ja ravinto-la-ala on vahvasti säänneltyä. Sääntelyn li-sääntyminen on johtanut alan yritysten hal-linnollisen taakan tuntuvaan kasvamiseen.

Hotel Seurahuone Riihimäellä liittyi uute-na jäsenenä Finlandia Hotels -ketjuun.

– Riihimäen Seurahuone vahvistaa ja lisää mukavasti tarjontaamme Etelä-Hä-meen ja Keski-Uudenmaan asiakkaillem-me, toteaa Kari Pauloaho Finlandia Ho-telleista.

Hotel Seurahuone on Riihimäen kes-kustassa sijaitseva, pitkät perinteet omaa-va hotelli. Huoneita hotellissa on 52. Uu-distettujen huoneiden varustukseen kuu-luu muun muassa taulu-TV ja maksuton, langaton internetyhteys. Sviiteissä on ylellisyyttä lisäämässä joko oma poream-

me tai sauna.Hotellin kahdessa kokoustilassa on ka-

pasiteettia enimmillään 62 henkilölle ja hotellivieraiden käytössä on asiakassauna maanantaista torstaihin.

Vastaanotto on avoinna 24 tuntia vuo-rokaudessa.

Seurahuoneen kiinteistössä on monipuolinen ravintolavalikoima. Ravintola Cantina Fies-tan lisäksi samassa talossa palvelevat Pub J.A.Sandels, uusi siipiravintola Wings sekä yöravintola Iskelmä Baari.

Hotel Seurahuone RiihimäkiHämeenkatu 29, 11100 Riihimäkipuh. 019 716 270www.seurahuone.fi

Yksityinen majoitus saatava samalle viivalle

Finlandia Hotels laajeni Riihimäelle

04_VISIITTI_1-2015.indd 4 12/14/15 12:50 PM

Visiitti 5

ajankohtaista

Uusi isäntä Imatran Kylpylään

Imatran Kylpylä oli uudelle toimitusjoh-tajalle jo entuudestaan tuttu.

– Olen ollut neljä kesää vetämässä Tai-palsaarella Suur-Saimaan Lomakeskusta ja seurannut siinä sivussa tämän talon elämää siitä saakka, kun se on perustettu.

– Imatran Kylpylällä on myös paljon yhtäläisyyksiä Levin kanssa. Kylpyläho-tellit ovat hyvin saman tyyppisiä kooltaan ja monipuolisuudeltaan, toimimme myös yksityisenä hotellina, ilman ketjuohjausta. Meillä on myös sama arkkitehti, Aspia kertoo.

Ensimmäiset kuukaudet Imatralla ovat vahvistaneet käsitystä Etelä-Karjalasta.

– On ollut tosi mukavaa tulla Itä-Suomeen ja Imatralle, ja minut on otettu hyvin vastaan hotellin henkilökunnan ja alueellisten yhteistyökumppaneiden parissa.

Lähtöä etelään helpotti myös se, että muutto oli mieleen myös vaimolle.

– Vaimo oli pakannut muuttolaatikot jo ennen minua, ja hänen mielestään oli tosi mukavaa lähteä tänne. Me olemme kumpikin lähtöisin Etelä-Suomesta, joten meillä ei ollut juuria pohjoisessa.

– Lisäksi nuorempi poika asuu Kou-volassa, tytär Turussa ja vanhin poika Dubaissa.

Aspiat ostivat elokuun alussa omakoti-talon Imatralta ja muutto oli syyskuussa. Läksiäisiin Levillä osallistui lähes 200 vierasta, ystäviä ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta.

Leviltä toimivia ideoita ImatralleLyhyessä ajassa, muutaman kuu-kauden aikana Aspia on ehtinyt jo pohtia Imatran Kylpylän toiminnan kehittämistä.

– Suuri majoituskapasiteettimme tarvitsee monenlaisia aktiviteettejä, mukavaa tekemistä vieraillemme. Siksi tulemme kehittämään voimakkaasti ravintolatoimintaa. Uusimme à la carte -listamme, ja se on käytössä joka päivä ympäri vuoden, kuten buffetlounas- ja

päivällinenkin. Kylpylän kahvilakin on auki aina, kun kylpyläkin.

Vuoden päästä, marraskuun alusta, hotellivieraat pääsevät myös hiihtämään heti pihasta.

– Toivotamme hiihdon ystävät ja valmennusleirit tervetulleeksi ensilumen ladulle harjoittelemaan. – Pyrimme myö-tävaikuttamaan, että tämän talven aikana varastoon saadaan niin paljon lunta, että sitä varmasti riittää, Aspia lupaa.

Imatran Kylpylässä tullaan myös tans-simaan ensi vuonna elävän musiikin säes-tyksellä enemmän kuin tänä vuonna.

Kohderyhmänä kotimaiset asiakkaatImatran Kylpylä keskittyy erityisesti koti-maisten matkailijoiden houkuttelemiseen. Sitä varten hotellin kehitellään sopivia ryh-mämajoitus- ja ohjelmapaketteja.

– Pyrimme myös lisäämään kuntoutusta

erilaisille ryhmille ja yksittäisille asiakkaille.Lisäksi yhteistyössä Imatra Base

Campin kanssa tarjoamme liikunta- ja urheiluryhmille omien palveluidemme lisäksi monipuolisia urheilutiloja kuten am-pumahiihtostadionia, jäähallia, Aviasport Areenaa ja yleisurheilualuetta.

Ulkomaiset vieraat ovat tervetulleita, kuten tähänkin saakka. Venäläistenkin määrä on yhä kohtuullisella tasolla, vaikka heidän määränsä on vähentynyt parhaista vuosista.

– Tavoitteena on saada meille myös esi-merkiksi kiinalaisia vieraita, joiden määrä Suomessa on jatkuvasti kasvussa.

– Imatran Kylpylässä ollaan menossa selkeästi kohti parempia aikoja. Vuoden-vaihteen ja ensi vuoden varaustilanne on huomattavasti viime vuotta parempi. Näyttää siltä, että pohja saavutettiin nyt 2015 ja ensi vuonna lähdetään kasvuun, hän arvioi. n

Kylpylähotelli Levitunturia lähes 20 vuotta johtanut Ari Aspia vaihtoi Lapin tunturi-maisemat Järvi-Suomeen ja aloitti marraskuussa Imatran Kylpylän toimitusjohtajana.

TEKSTI JA KUVA KARI MARTIALA

– Imatran Kylpylälle on hyvin tärkeää kuulua Finlandia Hotels -ketjuun. Sen myötä tehdään hyvää markkinointiyhteistyötä, toimitusjohtaja Ari Aspia sanoo.

05_VISIITTI_1-2015_ariaspia.indd 5 12/14/15 10:46 AM

6 Visiitti

vuoden hotelli

Finlandia Hotels -ketjun hallitus perus-teli Aquariuksen valintaa on määrätietoi-sella hotelliliiketoiminnan uudistamisella, sitoutumisella kotimaiseen yrittäjäve-toiseen hotelliketjuun ja sen aktiiviseen kehittämiseen, tuloksellisella kanta-asia-kasmyynnillä sekä Aquariuksen saamalla myönteisellä asiakaspalautteella.

Finlandia Hotel Aquarius on Uu-denkaupungin talousalueen kokous-, majoitus- ja ravintolatoiminnan lippu-laiva. Meren rannalla sijaitseva hotelli liittyi vuosi sitten FH-ketjuun muutaman vuoden tauon jälkeen ja saavutti saman

tien huikean suosion bonusasiakkuuksien myynnin tasossa.

Henkilökunta pysyy ja viihtyyAquarius on ollut vuodesta 1994 yrittä-jäperheen omistuksessa. Yrittäjänä toimii Toni Tyrjy.

– Lausun vuolaat kiitokseni sitoutu-neelle henkilökunnalle. Muutamat heistä tulivat taloon jo vuonna -88, jolloin tämä rakennus valmistui, Tyrjy tuumaa. Hen-kilökuntaan kuuluu 15 vakituista työnte-kijää ja kiireapulaiset sen lisäksi.

TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVAT STUDIO FOTOMIKA

Aquarius vakuutti dynaamisuudellaan

Vuoden 2015 Finlandia Hotelliksi on valittu Uudenkaupungin Finlandia Hotel Aquarius.

Keilaamista on Aquariuksen asiakkaana helppo harrastaa, sillä halli on hotellin aulan yhteydes-sä. Hotellin kahdessa sviitissä on oma sauna. Aquariuksen edustalla avautuu komea merimai-sema, ensi syksyyn mennessä samaan maise-maan nousee 7-kerroksinen kerrostalo.

6-7_VISIITTI_1-2015_aquarius.indd 6 12/15/15 9:08 AM

Visiitti 7

Grynderin uralleToni Tyrjy sanoo olevansa yrit-täjä mieleltään. Hotellibisneksen ohella hän rakennuttaa paraikaa asuintaloa.

– Olen siis grynderi! Tähän Aquariuksen viereen, aivan me-ren rantaan valmistuu ensi elo-kuuhun mennessä 7-kerroksinen kerrostalo. Kaikista 24 huoneis-tosta on merinäköala, Tyrjy my-häilee. Talo on Uudenkaupungin korkein asuinrakennus ja As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonran-nan toteutuminen vaati pitkälli-sen, monivuotisen lupaprosessin.

Alun perin Tyrjy kaavaili ta-lon huoneistoista loma-asuntoja, mutta moni huoneistoista kiin-nostunut halusikin muuttaa ta-loon pysyvästi.

– Nykyään yrittäjän pitää mo-nimuotoista yritystoimintaa. Tämä on yksi esimerkki, Tyrjy luonnehtii.

– Merkittävä osa asiakaskunnasta tulee kaupungissa toimivien teollisuuslai-tosten vieraista ja työntekijöistä. Valmet Automotive -autotehdas, lannoitteita val-mistava Yara Suomi Oy ja piakkoin uu-delleen käynnistyvä soijatehdas käyttävät aika ajoin erikoisosaajia, kouluttajia jne. ja nämä majoittuvat hotelliin.

– Valmet Automotiven toiminta vil-kastui huomattavasti kun omistus siirtyi yksityisiin käsiin, Tyrjy kiittelee. Yhtiötä omistavat tasaosuuksin valtion sijoitus-yhtiö Suomen Teollisuussijoitus ja yksi-tyinen sijoitusyhtiö Pontos sekä toimiva johto.

Monipuoliset palvelutFinlandia Hotel Aquariuksessa on kaikkiaan 62 standard- ja superior-tasoista huonetta sekä kaksi sviittiä. Ho-tellissa palvelee perheravintola Castello, missä voi nauttia puuhiiligrillissä valmis-tetuista aterioista. Aikuiseen makuun on Iskelmä Baari ja Yökerho Reeina.

Saunaosastolla on poreallas ja hoito-piste Kastanja.

– Saunaosaston molemmat saunat remontoidaan juuri, Tyrjy lisää.

Keilahalli on ho-tellin aulan yhtey-dessä. Täysimittainen golfkenttäkin on käve-

lymatkan päässä.Aquariuksen kiinteistössä toimivat

myös Kulttuurikeskus Crusell ja Uuden-kaupungin teatteri.

Hiittenharju siirtyi pojalleHotelli Aquarius on osa Tyrjyn perheyri-tyksen ketjua. Toinen lenkki on hotelli Hiittenharju Harjavallassa, jonka puoles-taan omistaa Toni Tyrjyn poika Tuomas. Hiittenharju on kuulunut FH-ketjuun jo vuosia.

Finlandia Hotels on yksityisistä suo-malaisista hotelliyrityksistä muodostuva myynti- ja markkinointiketju. Hotelli-ketju on perustettu 1980-luvulla vahvis-tamaan pienten ja keskisuurten hotellien asemaa hotelliketjujen välisessä kilpai-lussa tarjoamalla erilaisen vaihtoehdon niin työ- kuin vapaa-ajan matkailijalle.

FH-ketjuun kuuluu tällä hetkellä 17 hotellia Suomessa. Hotellihuoneita ket-jussa on noin 1 400. Hotellit toimivat persoonallisesti ja paikallisesti omilla liikeideoillaan ilman ketjukonsepteja.

Tämän takia Finlandia Hotels -ketjun hotellien palvelut ovat

aidosti erilaisia. n

Vuoden 2015 Finlandia Hotelliksi on valittu Uudenkaupungin Finlandia Hotel Aquarius.

Toni Tyrjy (vas.) antaa ison osan palkintokunniasta sitoutuneelle henkilökunnalleen.

vuoden hotelli

6-7_VISIITTI_1-2015_aquarius.indd 7 12/15/15 9:08 AM

8 Visiitti

sisulla ja sydämellä TEKSTI JA KUVAT ANNE ANTTILA

”Jos matkan varrelle osuu Finlandia Hotel, niin painan jarrua.”

Suomen kuuluisin kyläkauppias haaveili aikoi-naan näyttelijän urasta.- Olen edelleen oman elämäni Konsta Pylkkä-nen. Hulluttelua rakastava sosiaa-linen erakko.

08-12_VISIITTI_1-2015_sampo_kaulanen.indd 8 12/14/15 9:32 AM

Visiitti 9

sisulla ja sydämellä

Kairojen kapinallinen osaa rentoutuakin

Ylläksen Äkäslompolossa Suomen tunnetuinta ky-läkauppaa pyörittävällä Sampo Kaulasella, 36, on monta rautaa tulessa. Työn alla oleva kauppa-auto-projekti, netti-tv ja eri puolille Suomea suun-tautuvat puhekeikat tuovat viikkorytmiin oman

vauhtilisänsä.Kiireen keskeltä tavoittamani mies huokaa, vilkaisee kännyk-

käänsä ja hymähtää.– Sitä saa mitä tilaa. Puolessa vuodessa on tahkottava vuoden

tuotto myös kyläkauppaan. Kevät tehdään tulosta ja syksy vältel-lään konkurssia. Näin rullaa makkarakauppiaan arki.

Kolmannen polven kauppiaana Sampo tietää kokemuk-sesta, että kiireisimpinä aikoina ei ole varaa minkäänlaisiin kompurointeihin.

Lapin suurinta kyläkauppaa pyörittävän Sampo Kaulasen arki on täynnä työtä, kilometrejä ja univelkaa. Äkäslompolon moniottelija tuntee kuitenkin rajansa, sillä kaksi loppuun palamista on opettanut Sampolle myös rentoutumisen aakkoset.


10 Visiitti

vinjetti

– Niiltä ei voi välttyä, mutta onneksi minulla on Minttu. Määrätietoinen vai-moni pehmentää kupsahteluja ja pitää huolen, että arjen karuselli jatkaa yskäh-telyistä huolimatta pyörimistään, Sampo kehuu kiitollisena. Amerikkalaissyntyisen Mintun (Michelle) Sampo tapasi Diili-tv-ohjelman aikana, ja nyt heillä on jo kaksi-vuotias Rianna-tytär.

Sympaattinen pahisÄkäslompolossa varttunut Sampo ku-vailee lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan hyvin tapahtumarikkaaksi.

– Olen kasvanut kyläkaupan takahuo-neessa. Opin elämän askelmerkit täyttä-mällä hyllyjä ja palvelemalla asiakkaita. Koulunkäynti meni sen sijaan himmeällä liekillä, sillä viihdyin paremmin kylillä kuin koulussa.

Kouluajoista Sampo nostaa esiin ala-asteen, jolloin kauppiaan poika tunsi ole-vansa täysin väärässä paikassa.

– Lukeminen oli täyttä tervanjuontia. Mikään ei tarttunut päähän eikä edes viereen. Ajattelin asioista omalla erikoi-sella tavallani, että tunsin itseni jotenkin omituiseksi.

Yläasteella Sampo sanoo purkaneensa turhautumistaan olemalla kovis.

– Purin epävarmuuttani kiusaamalla muita. Olin ja halusin olla kulmakunnan

kovin jätkä, oikea pahis. Tämä ajan jakso olisi saanut jäädä kuitenkin kokematta.

Paremmin ei mennyt myöskään Sampon lukioaika.

– Helvettiähän se oli. Hain itseäni ja ryhdyin etsimään jännitystä pullon kautta. Ja koska olotila oli muutenkin levoton, niin eihän siitä opiskelustakaan mitään tullut. Sain revittyä kasaan muu-taman kurssin, mutta siihen se sitten jäi. Lopetin kesken.

Oman tien kulkijaVaikka Sampon asenne itse opiskeluun ei ollut ehkä stipendin arvoista, niin kaup-piaan pojan verissä kohisi kuitenkin suuri elämän nälkä.

Samposta kasvoi oman tien kulkija. Aito kairan kapinallinen, joka kokeili ra-jojaan astetta rajummin.

– Kokeilu oli päättyä hengenlähtöön. Ikää oli 17 ja asenne kuin James Deanilla. Olin herkässä mielentilassa ja ajoin moot-torikelkalla auton perään. Loukkasin sel-

käni niin pahoin, että kipuhelvettiä kesti vuosia, ja samalla myös armeija jäi väliin, Sampo paljastaa.

Onnettomuus pysäytti kuitenkin sen verran nuoren miehen kuohuvaa mieltä, että Sampo päätti aikuistua.

– Parikymppisenä tunsin olevani valmis kokeilemaan siipieni kantavuutta myös kuntarajojen ulkopuolella. Pak-kasin reppuni, sanoin heipat ja astuin kohti suurta tuntematonta, kyläkauppias taustoittaa.

Kauas ei kauppiaan poika perustanut ensimmäistä tukikohtaansa, sillä nuori-mies Kaulanen aloitti itsenäistymisensä Rovaniemeltä.

– Olihan se mahtavaa. Vapaus ja kaikki. Räpiköiminen poikamiehenä jäi kuitenkin lyhytkestoiseksi, sillä kuvioihin astui nainen, aito kotkanruusu. Niinhän siinä kävi, etten voinut vastustaa seireenin kutsua, joten muutin hänen perässään Kotkaan, Sampo hymähtää.

HaalarihommiinKotka kesytti hetkiseksi myös levottoman lapinjätkän. Sampo ryhdistäytyi, kävi kauppaopiston ja hankki merkonomin paperit.

– Sieltä matka jatkui Lahteen, jossa olin hetken aikaa ongelmajätelaitoksella sontakuskina. Homma oli ihan kivaa.

Sampo päätti kokeilla venäläistä selviytymistapaa.

Sampolla on kaksi lasta, joista kaksi-vuotias Rianna on Michellen ja Sam-pon yhteinen.- Neidillä on minun hymyni ja äitinsä luonne, Sampo paljastaa.



Visiitti 11

Maanläheistä ja kaikin puolin aitoa, Sampo luonnehtii naureskellen.

Vaikka kauppiaan poika viihtyi jätekuskina, niin aikaa myöten haalari-hommat eivät tuntuneet aivan eläkeiän viralta.

– En pelännyt likaisia käsiä enkä kovaa työtä, mutta halusin jotakin muuta. Sellaista jossa pystyin olemaan luova ja tyydyttämään nuoren miehen elämän nälkää. Niinpä hakeuduin Turun ravintolakokkikouluun.

Sampon unelma Michelin-kokin urasta loppui kuitenkin jo alkukeittoon.

– En kokenut keittiötyötä omakseni, joten lopetin koulun ja ryhdyin siivoo-jaksi. Olihan se taas melkoinen hyppy, mutta hyvin tarpeellinen sellainen.

Vaikka Airiston mökeissä riitti sii-vottavaa ja lompakkoonkin pyörähteli euroja, niin kauppiasperheessä kasvanut nuorukainen alkoi potemaan loputonta koti-ikävää.

– Palasin takaisin kotiin. En tuhlaa-japoikana, vaan seikkailijana, jonka oli aika astua takaisin isiensä maille ja uusiin lähtötelineisiin.

KapulanvaihtoPalattuaan takaisin kyläkauppaan, tutun tiskin taakse, Sampo sanoo tunteneensa suurta helpotusta.

– Miestä kuljettanut kapinahenki oli poissa. Vuodet pororajan ulkopuolella olivat olleet opettavaisia ja samalla myös hyvin tarpeen. Kotiinpaluun jälkeen tiesin, että paikkani on Äkäslompolossa.

Samaan aikaan, kun Sampo totutteli jälleen tunturikylän arkeen, perheyrityk-sessä ryhdyttiin suunnittelemaan vallan-vaihtoa. Elettiin vuotta 2005.

– Työt kaupassa sujuivat hyvin ja tuntuivat muutenkin mukavalle. Sain vas-tuuta ja mahdollisuuden toteuttaa itseäni.

Elämä tuntui kaikin puolin hyvälle.Siinä vaiheessa, kun Sampon van-

hemmat siirsivät vetovastuun pojalleen, elettiin Äkäslompolossakin hurjaa nousukautta.

Turistit olivat löytäneet Ylläksen ja kasvu näkyi myös Jounin Kaupalla.

– Välillä oli aikoja, etteivät kaikki asi-akkaat mahtuneet edes yhtä aikaa kaup-paan. Ulkona oli pitkät jonot ja kassoilla vielä pidemmät.

Tässä tilanteessa Sampo päätti tarttua tilaisuuteen ja tehdä ison peliliikkeen.

– Yrityksen kapulanvaihto oli suori-tettu aiemmin ilman suurempia seremo-nioita. Niinpä ajattelin, että ”isännyyden vaihtoa” voisi juhlistaa myöhemmin uuden kaupan avajaisten yhteydessä.

TäyskaatoElettiin vuotta 2007, kun kuokka lyötiin maahan ja Sampo ryhtyi vetämään 10 miljoonan euron suurhanketta.

– Olihan se olotila aika huumaava, kun ympärillä pyöri rakennusmiehiä kuin muurahaisia ja hankkeelle tuntui olevan muutenkin nostetta.

Vuoden 2008 elokuussa uudet kaupan ovet avattiin. Avajaiset olivat juhlavat ja kaikin puolin komeat. Viihdyttäjiksi oli tilattu muun muassa Paula Koivuniemi, Hanoi Rocks ja Hurriganes.

Vaikka bileet olivat mahtavat ja vie-raat nauttivat, niin isännän ohimolta valui kuitenkin kylmä hiki.

– Budjetti oli paukkunut reippaasti yli ja kassa painui miinukselle. Maksamat-tomia laskuja oli 3,5 miljoonan euron edestä. Ei siinä pystynyt oikein rennoin mielin juhlimaan, Sampo muistelee hiljaisena.

Kolme viikkoa avajaisista Jounin Kaupan ylle laskeutui entistä tummempi

Maksamattomia laskuja oli 3,5 miljoonan euron edestä.

Sampo ja Los Angelesissa vart-tunut Michelle löysivät toisensa Diili-ohjelman kuvauksissa.- Sampo rakastui heti, mutta minä leikin vaikeasti tavoiteltavaa, Michelle veistelee.



12 Visiitti

pilvi. Rahoitusalan yritys Lehman Brothers kaatui ja rahoitusmarkkinat sekosivat. Siitä seurasi kriisi, joka vai-kutti saman tien myös Jounin Kaupan toimintaan.

– Olin selkä seinää vasten. Pankit eivät antaneet enää luottoa ja rahapula pudotti polvilleen. Maksusuunnitelmat muuttuivat ja samalla muuttui myös mies. Putosin mustaan ja pohjattomaan auk-koon. Jouduin täysin hallitsemattomaan elämäntilanteeseen, Sampo kuvailee.

Venäläinen selviytymistapaSampo sanoo eläneensä kaksi pitkää vuotta kuin zombie.

– Ensimmäiset yhdeksän kuukautta pilleriralli oli ympärivuorokautista. Aamut lähtivät käyntiin kourallisella nap-peja. Päivä jatkui rauhoittavilla ja iltaa kohti ”terästin” itseäni vielä unilääkkeillä ja oluella.

Syy Sampon toimintatapaan oli pelko, häpeä ja suuret syyllisyyden tuskat.

– En kestänyt ajatusta, että sukuyritys ja vanhempieni elämäntyö oli valumassa pohjamutiin.

Vaikka Sampo yritti parhaansa, möi päivät makkaraa ja mietti yöt selviytymis-keinoja, niin edessä oli kuitenkin entistä kovempi syöksykierre.

– Henkinen kovalevy paloi koko ajan niin punaisella, että eräänä aamuna en jaksanut enää nousta sängystä ylös. Ma-kasin vain huoneessani, verhot kiinni ja mieli mustana.

Kuukauden ajan Sampo vietti hiljais-eloa ja pohti elämälleen uutta suuntaa.

– Olin niin syvällä, että vaihtoehtoina oli joko kuolla tai jatkaa eteenpäin. Va-

litsin jälkimmäisen. Sampo keräsi viimeiset voiman

muruset ja päätti kokeilla venäläistä selviytymistapaa.

– Jätin lääkkeet kotiin ja lähdin ul-komaille. Vieraalla maalla sain tehdä elämäni tilinpäätöstä kaikessa rauhassa. Tärisin, hikoilin ja manailin. Tämä toistui päivästä toiseen, kunnes eräänä päivänä huomasin pitäväni kahvikuppia yhdellä kädellä. Yleensä siihen tarvittiin kaksi ja lopuksi kuivat housut.

Sampon kohdalla vieroitus lääkkeistä oli kuitenkin pitkä prosessi.

– Käytännössä aloitin kaiken alusta. Hermosto oli lääkkeistä niin sekaisin, että arkirutiinit ja jopa pelkkä hölkkää-minenkin tuntui alussa mahdottomalta, Sampo kuvailee viiden vuoden takaista elämäntilannettaan.

Persoona peliinÄkäslompolon showmieheksi nimetty Sampo sanoo olevansa suolaisissa liemissä pyöritelty mies.

Vaikka vaikeimmat ajat ovat toistai-seksi ohitse, niin ilman kovaa työtä ja miehen omaa unelmointi- ja ideavers-taasta Sampo roikkuisi edelleen löysässä hirressä.

– Kun rahat on kaikki ja mieli muu-sina, ihmisestä tulee ihmeen idearikas. Seisoin sen verran kuilun reunalla, että päätin lappilaisella mutkattomuudella tuotteistaa itseni.

Sampon ideaverstas on tuottanut miehen mukaan paljon hulluja tem- pauksia.

– Olen pistänyt itseni likoon ja heit-tänyt koko persoonani peliin. Omalla

avoimella esimerkilläni haluan viestittää, ettei pohjalla käyminen ole elämän loppu.

Tämä kannatti, sillä koko kansan Sampo on tehnyt itsestään ilmiön, joka näkyy nyt myös kolminkertaistuneena liikevaihtona.

– Vuosien tappiokierre on saatu vih-doinkin katkaistua. Velkaa on edelleen, mutta nyt seisomme kuitenkin tukevasti kovalla maalla.

VertaistukeaVaikka päätyö on edelleen Jounin Kau-palla, on Sampo kiertänyt viime aikoina Suomea myös puhekeikoilla. Tahti on kova, sillä hurjimmillaan kyläkaup-piaan rattaat pyörivät 4 000 kilometrin viikkovauhtia.

– Näin siinä käy, kun ujo mies in-nostuu puhumaan, Sampo hymähtää.

Sampo vierailee kouluilla, yrityksissä ja erilaisissa yhteisöissä kertomassa itsestään ja työstään.

– Taustalla on myös tositarina selviy-tymisestäni, jonka avulla haluan antaa vertaistukea kohtalotovereilleni. Tiedän kokemuksesta, että nykypäivän yrittäjä painii ongelmiensa kanssa yleensä yksin, joten olotilaa voidaan verrata kivirekeä vetävään muuliin.

Työkiireiden kuormittama Sampo tietää, että tiukasta aikataulusta huolimatta mat-kamiehen on välillä myös levättävä.

– Jos matkan varrelle osuu Finlandia Hotel, niin painan jarrua ja kaarran pi-haan. Hyvä sänky ja herkullinen ruoka ovat matkamiehen pelastus. Yrittäjänä arvostan myös hyvää palvelua ja kodin-omaista tunnelmaa, Sampo kehuu tyyty-väisenä. n

Sampon selviytymiskeinot Kaksi loppuun palamista läpikäy-nyt Sampo tietää, että täydellinen roihu vie pahimmillaan pitkälle jää-hylle. Ylläksen kauppias väistelee väsymistä seuraavin keinoin:* Yhdessäolo perheen kanssa* Tunnistaa ja tunnustaa oireet* Positiivinen elämänasenne* Säännöllinen laiskottelupäivä* Luontoretki* Pitkät yöunet* Pitkän kaavan saunominen* Kokkailu* Elokuvailta

Henkiset kompastelut ovat opettaneet Sampon myös laiskottelemaan.



Visiitti 13

sisustus

Suomessa pellavan viljely ei riitä enää teollisuuden tarpeisiin. – Jokipiin käyttämä pellava kasvatetaan Pohjois-Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa. Pellavakuidut kehrätään langaksi Italiassa, josta ne tuodaan rullilla Suomeen, Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila kertoo.

Jokipiin Pellava pitää yllä perinnettäFinlandia Hotelsin bonus-tuotteita valmistaa liikelahjoihin erikoistunut Jokipiin Pellava Oy. Idyllisessä Jokipiin kylässä Jalasjärvellä, keskellä Etelä-Pohjanmaata toimiva yritys täyttää tänä vuonna jo kunnioitettavat 95 vuotta.

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

13-15_VISIITTI_1-2015_Jokipii.indd 13 12/14/15 10:36 AM

14 Visiitti

sisustus

Pellavatuotteet ovat säilyttäneet vuo-sikymmenten aikana vahvan asemansa kodin tekstiileissä. Jokipiin Pellavan tuo-tannon voi jakaa kahteen eri ryhmään; saunaan ja kylpyyn sekä keittiöön ja kat-taukseen, yrityksen toimitusjohtaja Timo Laurila kertoo.

Pellavalla on monia hyviä ominai-suuksia; se on ekologinen ja laadukas tuote vaativaan käyttöön.

– Pellava on ensinnäkin kasvi, joka ei vaadi kasvinsuojelumyrkkyjen käyttä-mistä, se pärjää hyvin ilman ruiskutuksia. Sen jalostusprosessissa ei myöskään käy-tetä kemikaaleja, Laurila kuvailee.

– Pellavakuitu on erittäin imuky-kyinen. Se sopii siksi hyvin esimerkiksi pyyhkeisiin. Siihen saadaan myös riittä-västi karheutta. Pellavalla on myös erin-omainen vetolujuus, siinä suhteessa se on paras kaikista luonnonkuiduista.

Pellava kestää kulutusta ja aikoinaan kaikki maailman postisäkit tehtiin pel-lavasta. Ne eivät kuluneet rikki, vaikka

niitä raahattiin karkeilla betonilattioilla. Ekologisuuden saavuttaakseen Joki-

piissä ei ole tarvinnut toteuttaa muutoksia tuotannossa, sillä pellavatuotteet on aina valmistettu ekologisesti kestävällä tavalla.

– Tuotantoprosessimme on puhdas. Yksi suuri syy ekologisuuteen on ollut toiminnan alusta lähtien pohjalainen nuu-kuus, kaikki materiaali käytetään hyväksi ja mitään ei haaskata. Tuotteet ovat myös pitkäikäisiä.

Kotimaisuus on valttiaJokipiin Pellavan tuotteista valtaosa myy-dään liikelahjoiksi, kuten Finlandia Ho-telsille tehtävät tuotteet. Yrityksen tuot-teita on myynnissä myös S- ja K-ryhmien vähittäiskaupoissa.

– Kun kuluttajalta kysytään arvos-taako hän kotimaassa valmistettua tuotetta, hän vastaa aina kyllä. Mutta, kun katsotaan, mitä kuluttaja ostaa, lom-pakko päättää eikä se, onko tuote valmis-tettu Suomessa, Laurila pohtii.

Sen sijaan liikelahjoissa kotimaisuus on todella tärkeää. Yritykset haluavat osoittaa tekemisellään, että ne arvostavat kotimaisia tuotteita.

– Lahjalla yritys brändää omaa toimin-taansa. Liikelahjoiksi halutaan hankkia käyttötavaraa, koriste-esineiden sijasta. Me pystymme myös räätälöimään hel-posti tuotteita yritysten tarpeisiin.

Juhlavuoden kunniaksi Jokipiissä on teetetty uusi juhlamallisto. Mallistojen suunnittelija Tuula Wilén on Kuopion Muotoiluakatemiasta valmistunut vaa-tetusalan muotoilija ja Helsingin yliopis-tosta valmistunut tekstiiliopettaja, joka on tehnyt uraansa vaatesuunnittelun ja opetuksen parissa.

Turun saaristosta lähtöisin oleva Tuula arvostaa luontoa ja luonnonmateriaaleja ja suunnittelun lähtökohtana onkin usein luontoon liittyvät teemat. Pellava on Tuulan mielestä luonnonkuiduista jaloin, ja kudotun tekstiilin suunnittelu on mie-lenkiintoista ja inspiroivaa.

Pellavan suomalaisetjuuretPellavan viljely käynnistyi Suomessa 1700-luvul-la Ruotsin kuninkaan mahtikäskyllä. Hämeenlinnan seudulle perustettiin pellavan viljelyyn ja jalostuk-seen liittyvä koulu.

– Sieltä suomalainen pellavan hyödyntämin-en on alkanut. Se on ollut tärkeä kuitukasvi, ja sen merkitys korostui sotien aikana, kun tekstiilien tuonti vaikeutui, Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila kertoo.

– Puuvilla oli arvokasta tuontitavaraa, joten sil-loin pellavalla oli arvoa. Sitä viljeltiin hyvin paljon myös kotitarveviljelynä.

Tultaessa 50-luvulle keksittiin nylon, ja kei-nokuidut valtasivat alaa. Puuvilla oli myös halpaa ja tuontirajoitukset alkoivat hävitä. Pellava joutui väistymään.

– Pellava on viljelyn ja jalostamisen kannalta vaivalloinen ja sen vuoksi kallis materiaali, jonka käsittely vaatii osaamista. Sen käyttö on kuitenkin säilynyt tietyissä tarkoituksissa, kuten kodin tek-stiileissä; juhlavissa pöytäliinoissa ja keittiön pyy-heliinoissa. Sillä on ollut hyvä kuivata astiat.

Liikelahjoissa koti-maisuus ja laatu ovat tärkeitä, koska lahjalla brändätään omaa yritystä.


Visiitti 15

sisustus

95 vuotta teollista toimintaaNykyisen Jokipiin Pellavan omistajasuvun yritystoiminta alkoi sahatoiminnasta vuonna 1920. Keväisin, kun läheisessä joessa oli runsaasti vettä, puuta uitettiin sahalle. Kesän ja syksyn aikana puut sa-hattiin laudoiksi.

– 30-luvulla isovanhempani keksivät idean villan kehräämisestä. Maatiloilla oli paljon lampaita, ja he halusivat saada niiden villasta lankaa, jolla kutoa sukkia ja villapaitoja.

– Villan kehrääminen rukilla langaksi oli vaivalloista, joten isovanhemmat hankkivat Virosta käytetyt villankehruu-koneet. Lampaiden villa lähetettiin maa-tiloilta säkeissä postin välityksellä meille ja mukana oli lappu, jossa kerrottiin halutaanko sukka- vai paitalankaa. Villa kehrättiin langaksi ja palautettiin takaisin maatilalle, Laurila kertoo.

– Sodan aikana meillä oli jopa 100 henkilöä töissä. Tekstiilejä tarvittiin run-saasti ja töitä tehtiin kolmessa vuorossa.

Liiketoiminta laajeni 40-luvulla myös pellavalangan tuottamiseen. Pellavaa vil-jeltiin pääasiassa Hämeessä ja Tampella Tampereella oli tuotannon keskuspaikka.

– Maatilat lähettivät pellavan meille ja täällä siitä kehrättiin lankaa. Sitten lanka palautettiin takaisin. Näin jatkui aina 1960-luvulle saakka, jolloin toiminta muuttui kannattamattomaksi, ja siitä luovuttiin.

– Meillä oli kuitenkin koneet pellavan jalostukseen, joten ryhdyimme ostamaan pellavakuitua ja tekemään niistä valmiita tekstiilejä. Ensin kehrättiin ostettua kuitua ja myytiin vähittäiskauppoihin.

1960-luvun alussa markkinoilla alkoi olla kysyntää valmiiksi ommelluilla tuotteille, kuten pyyhkeille. Siihen asti asiakkaat olivat ostaneet kangasta ja om-melleet pyyhkeet itse.

– Elintason nousun myötä ei haluttu enää ommella itse tuotteita, vaan ne haluttiin ostaa valmiina, Timo Laurila kuvailee. 5

Jokipiin Pellava on toiminut koko 95-vuotisen historiansa ajan samalla paikalla. Tilat ovat muuntuneet tuotannon mukaan.

Jokipiin Pellava pystyy helposti täätälöimään tuotteita yritysten tarpeisiin.


hotellissa TEKSTI JA KUVAT ANNE ANTTILA

16 Visiitti

UUSI XX-XX_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 16 12/14/15 9:17 AM

Visiitti 17

”Pitkä is back!”Juha Miedon nimikkohotellina tun-

netun Pitkä-Jussin perustajat Heikki ja Tiina Laukkonen eivät antanut vaikeuk-sien keskellä periksi.

Pitkä-Jussin liiketoiminnan vuok-ranneen yrittäjän mentyä vuoden 2014 alussa konkurssiin, Heikki keskeytti elä-kepäivänsä, otti ohjat käsiinsä ja ryhtyi etsimään maineikkaalle yritykselle uutta vetäjää. Vetoapua antoi Tiina-vaimo.

Uusi johtaja löytyi läheltä. Vuoden 2015 alussa Hotel Kurikaksi nimettyä yritystä ryhtyi kipparoimaan vastaanotto-päällikkönä toiminut Tuija Mäki, 45.

– Talo valitsi minut, enkä minä taloa. Olen kasvanut näiden seinien sisällä. Tulin aikoinaan extraajaksi, myöhemmin työharjoittelijaksi ja sitä kautta sain mah-dollisuuden kasvattaa juureni syvälle ho-

tellin maaperään. Talon sekatyömiehenä opin tekemään kaikkea. Plokkauksesta kokkaukseen ja siivoamisesta esimiehen tehtäviin, Tuija taustoittaa tyytyväisenä.

Pitkän linjan ”pitkäjussilaisena” Tuija Mäki sanoo tuntevansa talon ja talon tavat, joten uutena paikallisjohtajana hän aikoo edelleen jatkaa perinteistä linjaa ajan henkeen päivitettynä.

– Hotelli sai aikoinaan alkunsa läm-pimistä ajatuksista ja tunnettiin matkan varrella kodinomaisesta tunnelmastaan. Pitkä-Jussin vahvuus oli hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu. Tämä linja jatkuu. Ruoan laadusta ja palvelun tasosta emme tule edelleenkään tinkimään.

Kurikan jätin vetovoimaPalataanpa kuitenkin historiaan.

Maineikkaan kurikkalaishotellin värikäs ja vaiherikas taival sai alkunsa vuonna 1986. Tällöin kiinteistön omisti Kurikan kaupunki ja liiketoimintaa ryhtyivät pyörittämään Rovaniemeltä

Pitkä-Jussi tuloo taas

hotellissa

Aikoinaan vauhdikkaista naistentansseista tunnettu hotelli Pitkä-Jussi jatkaa toimintaansa nyt uuden nimen, uuden johtajan ja uusien ideoiden voimin. Hotel Kurikan paikallisjohtajana toimii sen pitkäaikai-nen työntekijä Tuija Mäki.

Nimenmuutoksesta huolimatta ”Pitkä” on palannut ja komeampana kuin koskaan, Tuija Mäki lupaa hymyillen.

16-20_VISIITTI_1-2015_pitka_jussi_UUSI.indd 17 12/15/15 9:10 AM

18 Visiitti

hotellissa

Kurikkaan rantautuneet Heikki ja Tiina Laukkonen.

– Kun ovet avattiin, ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Vuotta aikaisemmin olin tutustunut Juha Mietoon. Yhdessä päätimme, että paikkakunnan ensimmäi-sestä hotellista tehdään hänen nimikko-hotellinsa ja tulevaisuutta rakennetaan Kurikan jätin vetovoimalla, Heikki Lauk-konen taustoittaa.

Miedon maine, hyvä ruoka ja maa-laishotellin yleinen viihtyvyys vetivät väkeä yli maakuntarajojen. Maanantain kuuluisat naistentanssit ja ympäri Suomen matkaavat kaupparatsut olivat Lauk-kosen mukaan erinomainen yhdistelmä.

– Alkuaikoina tanssittiin kuusi iltaa viikossa, ja parketti oli 90-luvun lamaan saakka aina täynnä. Pitkä-Jussissa vierai-livat kaikki Suomen ykkösartistit. Saimme kunnian palvella myös Nokia-pomo Jorma Ollilaa sekä maailman huonointa, korkeanpaikan kammosta kärsivää mä-kihyppääjä Eddie Edwardsia, Laukkonen muistelee naureskellen.

Vaikka mestarihiihtäjän markkina-arvo oli hotellille tärkeä jo pelkkänä nimenä, niin oman vetovoimaisuutensa

paikalle antoi myös vuonna 1986 Pitkä-Jussiin avattu Juha Mieto -näyttely.

– Sovimme Juhan kanssa, että pysyvä näyttely toteutetaan yhteistyössä. Sopimus oli yksinkertainen ja selkeä; me rakennu-tamme näyttelyvitriinit ja Mieto täyttää ne valitsemillaan mitaleilla ja pokaaleilla. Käytännössä hän antoi palkintonsa lai-naksi, Heikki Laukkonen kertoo.

Myös itse sopimus laadittiin Lauk-kosen mukaan perin pohjalaiseen tyyliin.

– Ei siinä kraapusteltu minkäänlaisia papereita. Lyötiin vain kättä päälle ja lopuksi juotiin hyvät kahvit, Laukkonen paljastaa naureskellen.

Kylmää kyytiäHotelli-Ravintola Pitkä-Jussin menestys ei pahemmin ontunut edes 90-luvun laman aikana.

– Yhteistyösopimuksemme erään kansainvälisen teollisuusyrityksen kanssa kuljetti pahimman ajan ylitse. Kuuluimme niihin harvoihin maaseutuhotelleihin, joilla oli koko kymmenen lamavuoden ajan huoneet täynnä, ja toiminta pyöri täydellä teholla, Laukkonen kertoo.

Selviytyminen yritysmaailmaa ravis-

telleesta lamasta oli Laukkosille onnen-potku, jonka hedelmistä ammattitaitoinen yrittäjäpari ei ehtinyt kuitenkaan kauaa nauttia.

Elettiin vuotta 2001, kun Heikki Lauk-konen ihmetteli iho-ongelmia sekä nopeaa laihtumistaan.

– Menin lääkäriin ja vaadin kortisonin sijaan tarkempia tutkimuksia. Jo veriko-keesta selvisi, ettei kaikki ole kunnossa, mutta magneettikuva paljasti kylmän totuuden. Aivoistani löytyi isokokoinen kasvain.

Heikin vakava sairaus pysäytti arjen ja muutti luonnollisesti koko perheen elämää.

– Edessä oli kylmää kyytiä. Olimme tilanteessa, jossa jouduimme tekemään lyhyessä ajassa isoja päätöksiä.

”Ei siinä kraapustel-tu minkäänlaisia pa-pereita. Lyötiin vain kättä päälle ja lopuksi juotiin hyvät kahvit.”

Hotel Kurikan uudella emännällä ja Juha Mie-dolla on paljon yhteistä. Kummaltakin löytyy sekä sisua että kilpahiihtotausta.

Aikoinaan kodinomaisista hotellihuoneista löytyi keinutuoli ja liikemiehiä huomioitiin kylpyhuonepuhelimella. Nykypäivän matkaa-jat saavat nauttia vastaavasti päivitettyjen pintojen mukana tuomasta tunnelmasta.

Kyröjoen varrella sijaitsevan hotellin valtti-kortteina ovat hyvä palvelu, maukas ruoka ja aidot pohojalaaset maisemat.


Visiitti 19

hotellissa

Sairastumisen aikoihin Laukkosilla oli kaksi yritystä. Pitkä-Jussin lisäksi Tiina johti perustamaansa McDonald´s-ravintolaa Seinäjoella.

– Lisäksi neljästä lapsestamme kaksi asui vielä kotona. Niinpä ajattelimme vain perheen parasta ja ennen kaikkea Tiinan jaksamista, joten luovuimme Pitkä-Jussista, Heikki kertaa hiljaisena.

Jo siinä vaiheessa, kun Laukkonen meni leikkaukseen, Pitkä-Jussi oli myyty.

– Olimme tavattoman onnekkaita, että kaupat syntyivät nopeasti. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että yritys pyöri täydellä teholla ja oli kaikin puolin myyntikunnossa.

Vapaaherraksi EspanjaanOnnekkaasti päättyi myös operaatio, jossa Heikin aivoista poistettiin hyvälaa-tuinen kasvain.– Kasvainta ei pystytty ihan kokonaan poistamaan, mutta selvisin kuitenkin hengissä. Toipuminen tapahtui nopeasti ja päästyäni teho-osastolta, tiesin saaneeni uuden mahdollisuuden, Heikki Lauk-konen kertoo.

Vaikka Heikin vakava sairaus oli pa-

kottanut Laukkoset luopumaan liiketoi-minnasta, niin vuonna 2007 Pitkä-Jussin kiinteistö siirtyi kuitenkin yrittäjäparin ja kansanedustaja Lars Gästgivarsin omista-malle Cazza Oy -kiinteistöyhtiölle.

– Liiketoiminta pysyi vakaissa käsissä ja kokonaisuus pyöri mallikkaasti. Myös minä toivuin sairaudesta ja opettelin uutta arkea vapaaherran roolissa. Tutus-tuin kiireettömän ihmisen elämään niin kotona kuin Espanjassakin. Pelasin golfia, nautin ja pelasin jälleen kierroksen golfia, Heikki kuvailee hymyillen.

Yrittäjäpari Laukkosten opetellessa uutta elämäntyyliä, Pitkä-Jussi sai vuonna 2007 jälleen uuden yrittäjän.

Toiminta jatkui tuttuun tyyliin majoi-tuksen, ruokailun ja tanssin merkeissä.

Vuosien saatossa ravintolamaailma kuitenkin muuttui ja rakennemuutoksen myötä tanssiravintoloiden suosio romahti. Ihmisiä ei riittänyt enää Pitkä-Jussinkaan

parketeille eikä pitkille baaritiskeille. Monista yrityksistä huolimatta Pitkä-Jussi asetettiin vuoden 2014 tammikuussa konkurssiin.

Brändi nimeltä Pitkä-JussiAlkuvuodesta 2014 Heikki ja Tiina Lauk-konen palasivat takaisin Pitkä-Jussiin nostaakseen hotelli-ravintolan takaisin jaloilleen. Ja pariskunta teki sen minkä lupasikin.

– Halusimme turvata hotellin toi-minnan, joten yksinkertaisinta oli tulla tiskin taakse itse, Heikki luonnehtii.

Vaikka tien viitoittajina toimivat tutut askelmerkit, niin Laukkoset tekivät pi-kavierailun kuitenkin aivan toisenlaiseen maailmaan.

– 14 vuodessa ehti tapahtua paljon. Ennen ihmiset viihtyivät tanssiravinto-loissa. Joivat, söivät ja nauttivat. Nyt viina haetaan Virosta ja juhlat pidetään kotona.

Vaikka aika puhalsi entisen ohitse, niin Pitkä-Jussista oli muotoutunut kuitenkin tunnettu brändi.

Heikki ja Tiina Laukkonen tekivät näyttävän elämäntyön ja loivat hotelli-

”Pelasin golfia, nautin ja pelasin jälleen kierroksen golfia.”

Hotel Kurikan tavoitteena on saada jalansijan-sa kokoushotellina sekä koko kansan olohuo-neena.

Pitkä-Jussi toimi aikoinaan amorin asialla eli aitona rakkauden pelikenttänä. Suosittujen naistentanssien ohella Pitkän parketilla tans-sittiin myös monet häät.

Ryskööremmin pojat, Riku Hirsimäki, vas, Miro Jyrä, Tuomas Haapala ja Mikael Hellbacka pitävät yllä kurikkalaista kulttuurihenkeä.

Harvinainen kuva Miedon perheestä.Edesmennyt Minna-vaimo työskenteli aikoi-naan myös hotellin vastaanotossa. Poika Juha-Petteri toimii nykyään taksiautoilijana Kurikassa.


20 Visiitti

hotellissa

ravintolalle aidot pohjalaiset kasvot. Siinä vaiheessa, kun yritys oli jälleen jaloillaan ja luotsina talosta tuttu Tuija, Laukkoset myivät osuutensa kiinteistöstä yhtiötove-rilleen Lars Gästgivarsille.

– Meidän osaltamme kirjan kannet on suljettu. Yritys on hyvissä käsissä, joten nyt on aika nauttia uuden elämän hedel-mistä. Edessä on Espanja, kiireettömyys ja yhteinen aika, Heikki Laukkonen hy-mähtää kiitollisena.

Kestikievarin uusi emäntäUusi paikallisjohtajana Tuija Mäki on tarttunut vetokapulaan idearikkain ajatuksin.

– Kävimme polvillaan, mutta nou-simme ylös. Entisten raamien ympärille luodaan toimintamalli, jossa on paljon entistä, mutta sopivasti myös uutta, Tuija Mäki luonnehtii hymyillen.

Vuonna 1992 taloon tullut Tuija kutsuu itseään aidoksi ”pitkäjussilaiseksi”.

– Talo on kasvattanut minusta näköi-sensä työntekijän. Jo siinä vaiheessa, kun astuin ensimmäisen kerran sisään, tiesin viihtyväni.

Tuija toimi alkuvaiheessa Pitkä-Jussin monitoiminaisena.

– Tein kaikkea mahdollista ja onneksi tein. Tällä tavoin opin talon tavoille ja siihen, että pienessä työyhteisössä rattaat pyörivät yhteisvoimin.

Vuonna -99 Tuija nimettiin vastaanot-topäälliköksi, mutta tarvittaessa kestikie-

varin tuleva emäntä auttoi edelleen myös talon muissa tehtävissä.

– Olen tavattoman kiitollinen, että las-keutuminen paikallisjohtajan rooliin oli pehmeä. Sain parasta mahdollista opas-tusta niin entisiltä yrittäjiltä, työtovereilta kuin Laukkosen pariskunnaltakin. Saap-paat, joihin astuin, ovat todella suuret.

– Luotan kuitenkin siihen, että yritys on iso osa Kurikkaa ja saa ansaitse-mansa jalansijan myös muuttuvassa yhteiskunnassa.

Salainen asePohjanmaan helmeksi nimetty Hotel Ku-rikka tarjoaa yksilöllistä ja kodinomaista asiakaspalvelua.

Hotellissa on 35 ajanmukaista huo-netta, joista osaan on tehty myös näyttävä pintaremontti.

– Kilpailu on kova, joten hinta-laatu -suhteeseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Käytössämme on kuitenkin salainen ase; viihtyvyys ja hyvä ruoka. Pyrimme siihen, että asiakas tuntee olonsa kotoisaksi.

Vaikka Tuija on tyytyväinen yrityksen asiakasvirtaan, niin taantuman myötä toimintaa on jouduttu päivittämään ajan henkeen sopivammaksi.

– Esimerkiksi suositut tanssi-illat ja ennen kaikkea maakunnan kuuluisimmat naistentanssit ovat toistaiseksi telakalle. Tilalle on tulossa kuitenkin paljon uutta. Toiveena on luoda Hotel Kurikasta maa-kunnan yhteinen olohuone, matkamiehen

kakkoskoti ja samalla myös täyden pal-velun ”kokoushotelli”.

Tuijan suunnitelmissa on järjestää yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa eri-laisia tapahtumia.

– Huumoria ja kulttuuria ei ole kos-kaan liikaa. Kehitteillä on erilaisia klubi-iltoja ja yrityksille räätälöityjä virkistys- ja koulutuspäiviä. Sijainti, maisemat ja toimintaan soveltuvat puitteet palvelui-neen antavat rajattomat mahdollisuudet toteuttaa villeimmätkin ajatukset. ◆

Tätä et tiennyt Tuijasta• Tuija on neljän lapsen äiti. Per-

heen kuopukset ovat 13-vuotiaat kaksospojat.

• Kilpahiihtotaustan omaava Tui-ja on aito eteläpohjalainen. Niin sydämeltään kuin elämäntavoil-taankin.

• Harrastuksista rakkaimmat ovat tossujen huovuttaminen sekä vil-lasukkien neulominen.

• Tuija rentoutuu lenkkipolulla sekä suihkussa laulamalla.

• Kestikievarin uudella emännällä on myös raskas kaasujalka ja heikkoudekseen hän mainitsee suklaan.

Pitkä-Jussin kasvattama Tuija Mäki pyörittää uudistunutta hotellia alle kymmenen työnte-kijän voimin. Yksi heistä on tarjoilijana toimi-va Tellervo Vanha-Aho.

Pohjalaishotelli on taidetta myöten lähellä ihmistä.


Visiitti 21

hotellissa

IsoValkeinen saa valoisan ilmeen

Hotelli IsoValkeinen Kuopiossa on pessyt kasvonsa kesän ja syksyn aikana. Yleiset tilat ja keittiö ovat valmiit ja nyt remontti laajenee huoneisiin. - Koko talon ilme muuttuu lähiaikoina jotakuinkin täydellisesti, hotelliyrittäjä Mika Moisander sanoo. TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

Uusitun IsoValkeisen vastaanotossa on iloinen tunnelma, kuvassa hotel-lipäällikkö Arja ja hotelli-virkailijat Else ja Päivi.

21-23_VISIITTI_1-2015_IsoValkeinen.indd 21 12/14/15 10:41 AM

22 Visiitti

hotellissa

IsoValkeisen remontti käynnistyi hotellin yleisistä tiloista; hotellin vastaanotosta, ruokaravintolasta ja aulabaarista, josta tehtiin kirjasto. Samalla huolehdittiin, että ravinto-

latuote on moderni ja ylittää reippaasti hotelliasukkaiden odotukset.

– Emme pyrkineet tekemään juhlavaa tai hienoa tilaa, vaan viihtyisää miljöötä, siistiä ja puhdasta, hotelliyrittäjä Mika Moisander kuvailee.

– Tämän talon ensimmäinen versio on avattu jo 1972 ja vaikka hotellia onkin korjattu kuluneiden 40 vuoden aikana, nyt oli aika tehdä seuraava iso tasohyppäys.

– Remontti ei ole ohi, vaan nyt siir-rytään huoneisiin. Uudistamme pieninä sarjoina hotellihuoneita, teemme kaluste-päivitykset ja uusimme osittain tekstiilejä.

Huoneet saavat maalauksen ja tape-toinnin myötä melko täydellisesti uuden, modernin ilmeen.

– Jokin aika sitten uusimme kaikkien huoneiden televisiot ja olemme tehneet rakennusteknistä remonttia, erilaisia vie-märi- ja vesijohtomuutoksia sekä katto-rakenteita. Ne tuovat rakennukselle lisää elinikää.

Uusia, houkuttelevia ruokiaRemontin yhteydessä uusittiin niin keit-tiötä kuin ruokalistaakin.

– Listalle jätettiin perinteisen à la carte -listamme hyvät ja suositut annokset, ja lisättiin uusia houkuttelevia annoksia, joihin haettiin streetfood-näkökulmaa. Asiakas voi ottaa ne myös mukaansa. Ne ovat kohtuuhintaisia eli edullisempia

kuin normaalit à la carte -listan annokset, Moisander sanoo.

– Haimme annoksiin myös uusia mo-derneja makuja, ja ainakin kuopiolaisesta näkökulmasta tietty etnisyys nostaa pää-tään ravintolamaailmassa. Täällä toimii paljon etnisiä ravintoloita, joita on tullut Kauko-Idästä, kuten Japanista, Thai-maasta, Nepalista ja Kiinasta. Sentyyppi-selle ruoalle on kysyntää.

IsoValkeiselle tärkeä asiakasryhmä ovat kokoukset ja juhlat, sekä muut suu-remmat asiakastilaisuudet. Niissä henki-lömäärä vaihtelee 20-400 hengen välillä.

– Saimme remontin myötä keittiöl-lemme paremmat valmiudet suurien ryhmäruokailujen hoitamiseen. Samalla sortimenttia on helppo laajentaa - myös isoissa ryhmäruokailuissa.

Uutta on myös ravintolaan avau-

IsoValkeisen keittiömestari Ossi Lassila toimii muun muassa Itä-Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtajana.


Visiitti 23

hotellissa

tuva keittiö. Asiakkaat voivat nähdä kokit työssään valmistamassa annoksia. Samalla keittiöön hankittiin uusia lait-teita, jotka parantavat selvästi keittiön toimintamahdollisuuksia.

Kuopio on vireä hotellikaupunkiHotellin uusimispäätöstä helpotti Moi-sanderin mukaan Kuopion vireys ja asema maakunnallisena keskuksena.

– Kuopio on hyvä hotellikaupunki. Hotelleilla on täällä hyvät käyttöasteet, ja meillä on paljon kävijöitä huononakin aikana.

– IsoValkeisen vahvuudet ovat samat kuin 1972, jolloin tämä talo on rakennettu. Meillä on hyvä sijainti, tähän on helppo tulla ja hotellin löytävät kaikki Kuopioon tulevat. Hotellilta on myös lyhyt matka kes-

kustaan, ajomatkaa on vain 10 minuuttia. Miljöö on myös luonnonläheinen ja

suurimmasta osasta huoneita ja rantasau-nalta avautuu kaunis maisema järvelle.

– Me pyrimme tarjoamaan Kuopiossa ketjuhotelleille kunnon vaihtoehdon, ja se on yksi tämän remontin tavoitteista.

Huippusuunnittelijoiden kädenjälkeäIsoValkeisen uuden ilmeen ovat suun-nitelleet Moisanderin mielestä Suomen parhaat ravintolasuunnittelijat eli Irma ja Matti Lehtokari, jotka ovat tehneet yli 1500 ravintolaa Suomeen. He ovat suunnitelleet paljon kohteita muun mu-assa S-ryhmälle – 65 ABC-palveluasemaa, Fransmanneja ja Rossoja.

– Tunnen Lehtokarit 20 vuoden takaa, jolloin työskentelin itsekin S-ryhmässä.

He tulivat tekemään tämän meidän suun-nitelmamme tavallaan sen tuttavuuden pohjalta, Moisander kertoo.

– IsoValkeinen poikkeaa kuitenkin selkeästi S-ryhmän kohteista, joten meistä haluttiin tehdä jotakin aivan muuta. Mi-nusta he onnistuivat siinä erinomaisesti. Remonteissa on usein pelkona se, että puit-teet lipsahtavat liian hienoksi. Tämä oli se näkökulma mitä korostin heille koko ajan.

– Saimme tänne arjen luksusta. Tässä miljöössä pystyt syömään aamiaisesi ilman tunnetta, että pitäisi olla pa-remmat vaatteet päällä. Jos asiakkaalle tulee sellainen olo, uudistuksessa on epäonnistuttu.

Ensimmäisten viikkojen aikana asiak-kailta saadun palautteen mukaan tässä on myös onnistuttu, vastaanotto on ollut erinomainen. l

Lähellä tuotettua ruokaa arvostetaan

Mika Moisander on alan edunvalvontajärjestön, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n varapuheenjohtaja.

– Teemme kahden vuoden välein ravintolaruokailun trenditutkimusta ja viimeksi se tehtiin 2014. Tutkimuksessa näkyy selkeästi, että lähellä tuotettu, kotimainen ruoka on kokenut aivan huiman nousun ihmisten odotuksissa.

– Olemme etsineet myös täällä IsoValkeisessa lähituot-tajia, ja niitä onkin jo aikamoinen määrä. Ne eivät ehkä ole luomua, mutta lähellä tuotettua, eli paikallisten tuottajien tuotantoa.

– Olemme myös ylpeitä siitä, että keittiössämme teh-dään kaikki olennainen itse, kuten vaikkapa kaikki kastik-keet. Valmiista annoksesta 80-90 prosenttia on valmistettu itse täällä meidän keittiössämme, hän laskee.

Moisanderin mukaan ravintolassa syöminen on viime vuosina vähentynyt selvästi.

– MaRa:n tutkimuksen mukaan kaksi vuotta sitten 76 prosenttia kaikista suomalaisista kävi syömässä ulkona, ra-vintolassa tai kahvilassa, edeltävän kahden viikon aikana lähes neljä kertaa. Nyt tässä uudessa, 2014 valmistuneessa tutkimuksessa määrä oli enää kolme kertaa ja kävijöiden-kin määrä laski. Trendi menee selkeästi alaspäin, hän sanoo huolestuneena.

Tutkimuksessa selvisi myös mikä on suosituin suoma-laisten ravintolassa syömä ruoka. Moni saattaa odottaa, että vastaus olisi pizza, mutta se oli vasta kahdeksannella sijalla. Suosituin ruoka on kana tai muu linturuoka. Toiseksi kohosi liha ja kolmanneksi kala.

Ravintolaan on saatu kekseliäillä yksityis-kohdilla lämmin ja per-soonallinen tunnelma.

Hotellin lobbybar Kir-jastoon on tulossa yli 300 kirjaa asiakkaiden luettavaksi.


24 Visiitti

vinjetti

Alban tuttu jengi

Alban vastaanoton kuopus Tommi Sie-vinen, 44, on itse asiassa ollut pisimpään töissä jyväskyläläishotellin vastaanoton joukosta.

– Aloitin vuonna 94, kun tulin Albaan työharjoitteluun matkailualan opintojen aikana, Sievinen naurahtaa. Opintojen jälkeen ura jatkui Alban vastaanoton yöportieerina, sen jälkeen vastaanottovir-kailijana. Sittemmin työnkuvana on tullut myös myyntineuvottelijan tehtäviä.

– Viimeksi olen saanut perehtyä säh-köiseen markkinointiin. Meillä ylipäätään osallistutaan monenlaisiin työtehtäviin, ja työ on todella vaihtelevaa, Sievinen lisää. Hän on suorittanut myös baarimestarin tutkinnon, mikä hotellin ravintolan annis-keluoikeuksia ajatellenkin on hyvä seikka.

Tommi Sievinen on alkujaankin naa-purikunnan poikia Muuramelta. Keski-

Suomen maisemista ei ole hänelle tullut tarvetta lähteä mihinkään.

– Olen kyllä viihtynyt Alban hommissa todella hyvin. Työpäivät ovat sopivan erilaisia ja eri työtehtävissä on mukavia vi-vahteita, kun pienessä yksikössä saa tehdä monenlaisia töitä. Meidän työporukka on kivaa sakkia, vaikka harvemmin samassa vuorossa joukolla ollaankaan – vastaan-otto on avoinna vuorokauden ympäri. Ei ainakaan ehdi samoihin naamoihin kyl-lästyä, Sievinen naurahtaa.

– Ja hotellityössä on se hyvä piirre, että ihmiset ovat liikkeellä vapaa-ajallaan hy-väntuulisina. Asiakkaita on näin mukava kohdata.

Sievinen arvelee, että ikä tuo paitsi ko-kemusta myös näkemystä ja joustavuutta asiakaskohtaamiseen.

– Tämän ikäinen ihminen osaa jo kai peilata oma näkemystään asiakkuudesta ja palvella tilanteen ja asiakkaan tar-peiden ja toiveiden mukaan.

Hotelli Alba sijaitsee vain kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta yliopiston Mattilanniemen kampusalueen ku-peessa Jyväsjärven rannassa. Kävellen pääsee niin Alvar Aalto -museoon kuin Jyväskylän Paviljonkiin – tai vaikka keskustaan. Albassa on kaikkiaan 126 hotellihuonetta, ravintola 150-paikkaisine kesäterasseineen. n

Hotelli Alban vastaanoton ja ravintolan henkilökunnan työkokemusta on Albassa yhteensä kertynyt jo yli 100 vuotta, mutta henkilökunnan keski-ikä on kuitenkin vain niukasti yli 50 vuotta. Tämä ydinryhmä tunteekin kanta-asiakkaat hyvin.TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI

Jyväskyläläisen Hotelli Alban vastaanoton väki on kokenutta joukkoa alalla. Kuvassa Tommi Sievisen ympärillä ravintolapäällikkö Saija Halomo (vas.), Tanja Liukkonen, Tuula Heinonen ja ravintolan vuoropäällikkö Minna Korteikko.

”Hotellityössä on se hyvä piirre, että ihmiset ovat liikkeellä vapaa-ajallaan hyväntuulisina.”

24_VISIITTI_1-2015_alba.indd 24 14.12.2015 13.41

25_VISIITTI_1-2015_ilmo.indd 25 12/14/15 12:32 PM

26 Visiitti

vapaa-aika

Lumiriemuja tuntureiden kaupungissa

Kemijärvi Itä-Lapissa tarjoaa matkai-lijalle loistavaa harraste- ja vapaa-ajan-viettoa sekä monipuoliset ostosmahdol-lisuudet ympäri vuoden.

Vastapainona kiihkeälle elämänryt-mille Kemijärvellä voi kokea hiljaisuutta ja elämänlaatua. Kaupunkiin on myös helppo tulla. Juna tuo matkalaisia ete-lästä Kemijärvelle saakka ja kaupungin ohittavat niin Kuusamosta saapuva E63-tie kuin Rovaniemen 82-tiekin. Moni matkalainen saapuu kaupunkiin myös lentäen, joko Rovaniemen tai Kuusamon lentokentiltä.

Erityisen suosittua on käydä tutustu-massa suositun tv-sarjan Taivaan tulien kuvauspaikkoihin.

Hiihtokeskusten kaupunkiVain tunnin ajomatkan päässä kylän-raitilta on viisi komeaa, persoonallista hiihtokeskusta. Niillä jokaisella on oma profiilinsa ja nautinnollisia rinteitä on tarjolla niin pro-tason laskijoille kuin

leppoisista perherinteistä pitäville. Hiihtokeskusten alueella on myös

noin 800 kilometriä kunnostettua ja osin valaistua hiihtolatua sekä erilaisia aktiviteetteja koiravaljakkoajeluista moottorikelkkasafareihin.

Kemijärvellä on iloittu erityisesti oman rinnekeskuksen, Suomutunturin, uudesta elämästä. Se on jälleen avannut ovensa pitkän tauon jälkeen, ja uuden omistajan tavoitteena on tehdä Suo-musta erämaakeskus perinteiseen lappi-laiseen henkeen.

Suomun rinneprofiili lukeutuu Suomen parhaimpiin. Reilun 400 metriä korkean Suomutunturin rinteet on suunnattu erityisesti aikuisille ja koke-neille laskettelijoille.

Kemijärven seudulla Suomen vanhin kansallispuisto Pyhä-Luosto hurmaa luonnossa liikkuvan kaikkina vuoden-aikoina. Pyhän Luontokeskus Naava on mainio kohde, jos haluaa tutustua kansallispuiston alueen luontoon ja kulttuurihistoriaan.

Hiihtolenkin jälkeen uimaanKemijärven uimahalli Poukama tarjoaa monipuolisia virkistyspalveluja aivan Pöyliöjärven ympärysladun liepeillä.

Taivaan tulien kotikaupungissa on nyt hyvä vire. Lähiseudun viiteen upeaan rinnekeskukseen sekä Rovaniemelle on vain noin tunnin ajomatka. Kemijärvellä voi rentoutua myös mukavassa uimahalli Poukamassa.

TEKSTI KARI MARTIALA KUVAT HIIHTOKESKUKSET JA KARI MARTIALA

Riemua rinteissä

Viisi komeaa hiihtokeskusta ja La-pin pääkaupunki Rovaniemi ovat vain noin tunnin ajomatkan etäi-syydellä. Rovaniemellä on myös vireä Ounasvaaran hiihtokeskus.Suomu 57, 5 km, 52 minPyhä 70,8 km, 1h 4 minLuosto 85,5 km, 1h 13 minSalla 88,7 km, 1h 14 minRovaniemi/Ounasvaara 100 km, 1h 22 minRuka 129 km, 1 h 37 min

26-27_VISIITTI_1-2015_Lappia.indd 26 12/14/15 8:57 AM

Visiitti 27

Hiihtoladulla on pituutta 10,5 km ja perinteisen tyylin katu-urat ovat hiihto-kunnossa huhtikuun alkupuolelle.

Uimahallissa on viisiratainen kunto-allas, terapia-allas, jossa erinomaiset ve-sihierontalaitteet, 28 metrin liukumäki, kahluuallas, leikkiallas, kaksi kunto-salia, höyrysauna sekä neljä tavallista saunaa.

Poukamassa on myös Hoitokeidas, jossa tarjolla hierontaa, vyöhyketera-piaa ja lämpöhoitoja.

Syksyllä 2014 valmistui myös hieno avantouintipaikka aivan Poukaman rannassa.

Moottorikelkalla erämaahanKemijärven kaupungin alueella on kaupungin ylläpitämiä virallisia moot-torikelkkareittejä noin 200 kilometriä. Moottorikelkkareitit on merkittyjä ja tampparikalustolla hoidettuja reittejä.

Pyhän reitiltä on yhteys Pyhä-Luosto alueelle ja edelleen Sodankylään, Pel-kosenniemelle ja Savukoskelle. Suomun reitiltä avautuvat yhteydet Sallaan ja sieltä edelleen Rukalle ja Kuusa-moon. Rovaniemen reitiltä on yhteys Rovaniemelle.

Moottorikelkkareitti Rovaniemen rajalta Kemijärven keskustan kautta Suomulle on osa kansainvälistä Val-koisen meren moottorikelkkareittiä, joka lähtee Pohjois-Ruotsista ja kulkee Suomen Lapin läpi Venäjälle Alakurt-tiin. n

RinnetiedotSuomuRinteitä 10Valaistuja rinteitä 4Pisin rinne 1700 mSuurin korkeusero 250 mHissejä 3Hiihtolatuja 150 km

PyhäRinteitä 14Hissejä 9Pisin rinne 1800 mSuurin korkeusero 280 mHiihtolatuja 150 km

SallaRinteitä 15Valaistuja rinteitä 11Lumetettuja rinteitä 15Pisin rinne 1300 mSuurin korkeusero 230 mHissejä 6Hiihtolatuja 160 km, valaistuja 42 kmKoiralatu 17,5 km

LuostoRinteitä 7Valaistuja rinteitä 7Lumetettuja rinteitä 7Pisin rinne 1500 mSuurin korkeusero 225 mHissejä 3Hiihtolatuja 150 km

RukaRinteitä 34Valaistuja rinteitä 29Lumetettuja rinteitä 29Pisin rinne 1300 mSuurin korkeusero 201 mHissejä 19Hiihtolatuja/Kuusamo 169,5 km, valaistuja 33,5 kmHiihtolatuja/Ruka 88,5 km, valaistuja 16 km

Lisätietoja ja majoitusKysy lisätietoja ja varaa majoituksesi:

Hotelli Mestarin Kievari. Puh. 016 320 7700, [email protected], www.mestarinkievari.fi

Mestarin Kievari on kodikas hotel-li Kemijärven keskustassa. Hotellissa on 21 kotoisaa huonetta, osa huoneis-ta sopii perheille, osassa on oma sau-na. Hotellissa on WLAN-yhteys. Hotel-lin ravintolassa on tarjolla lappilaisen lähiruoan lisäksi myös erikoisuuksia. Päivittäin on laaja lounasbuffet.

”Pyhän Luontokeskus Naava on mainio kohde, jos haluaa tutustua kansallis-puiston alueen luontoon ja kulttuuri-historiaan.”

Kemijärvellä on hyväkuntoisia hiihtolatuja muun muassa Pöyliövaarassa, Peurakankaal-la, Sipovaara-Kallaanvaaran alueella ja Särki-kankaalla.

26-27_VISIITTI_1-2015_Lappia.indd 27 12/14/15 8:57 AM

28 Visiitti

Отель IsoValkeinen в Куопио за лето и осень преобразился. Общие помещения и кухня уже готовы,

сейчас ремонт идет в номерах гостиницы.– В ближайшее время облик здания изменится почти

полностью, – говорит господин Мика Мойсандер, занимающийся гостиничным бизнесом.

Текст и фотографии Кари Мартиала

Отель IsoValkeinen – это много света

В ОТЕЛЕ

28-30_VISIITTI_1-2015_venaja.indd 28 12/14/15 12:04 PM

Visiitti 29

В ОТЕЛЕ

Реконструкция отеля IsoValkeinen начата с общих помещений – с ресепшена, ресторана и лобби-бара. Бар переоборудован в библиотеку. Проектировщики стремились создать в ресторане совре-

менный дизайн, который бы превзошел все ожидания гостей отеля.

– Мы не стремились к созданию парадного или шикарного помещения. Нам хотелось, чтобы здесь было уютно, чисто и аккуратно, – говорит Мика Мойсандер, предприниматель, занимающийся гостинич-ным бизнесом.

– Первое здание, первый его вариант, создан еще в 1972 году. Несмотря на то, что за прошедшие 40 лет отель не раз ремонти-ровался, теперь настало время существен-но повысить качество дизайна.

– Работы еще не закончены, сейчас начинается ремонт гостиничных номеров. Реконструируем номера постепенно, не все сразу. Обновляем мебель, частично заме-няем текстиль. Комнаты будут покрашены,

будут заменены обои, помещения приобре-тут совершенно новый современный облик.

– Не так давно мы во всех номерах заменили телевизоры, произвели строи-тельно-технические работы, реконструкцию канализационных и водопроводных сетей, заменили кровельные конструкции. Таким образом, жизнь здания продлена.

Новые привлекательные блюда Во время ремонта обновилась и кухня, а заодно и меню.

– В меню оставили традиционные, любимые посетителями блюда á la carte, но также добавили новые, привлекательные блюда, в которые привнесли оттенок стрит фуда. Блюда можно также брать с собой. Еда не дорогая, дешевле, чем обычные блюда по меню á la carte, – говорит господин Мойсандер.

– Мы подобрали для блюд новые современные оттенки вкуса. Во всяком случае, среди жителей Куопио в ресторанах все больше приобретает популярность эт-ническая кухня. В городе много этнических

ресторанов, это Дальний Восток, например, Япония, Таиланд, Непал, Китай. На такую еду есть спрос.

Для отеля IsoValkeinen важную группу клиентов составляют участники совещаний и праздников. Важное значение имеют раз-личные мероприятия, которые проводятся клиентами отеля. Количество участников таких мероприятий колеблется от 20 до 400 человек.

– Благодаря ремонту, у кухни появилась возможность обслуживать большие группы клиентов. При этом ассортимент легко расширить, даже при организации питания больших групп.

Введена новинка – теперь кухня видна в зал ресторана. Посетители могут смотреть, как работают повара. Для кухни было закуплено новое оборудование, оно явно расширило возможности приготовле-ния блюд.

После ремонта общие помещения отеля стали по-домашнему уютными.


30 Visiitti

В ОТЕЛЕ

Куопио – оживленный город со множеством отелейПринятие решения о реконструкции отеля облегчило, по словам господина Мойсанде-ра, то, что Копио – оживленный город, центр провинции.

– Куопио – прекрасный город для отель-ного бизнеса. Здесь высокая заполняемость гостиниц. Даже в сложные периоды у нас много посетителей.

– Сильные стороны отеля IsoValkeinen те же, что и в 1972 году, когда было построе-но это здание. У нас прекрасное расположе-ние, сюда удобно добираться, отель легко находит каждый приехавший в Куопио. От отеля также близко до центра города, всего 10 минут на машине.

При этом отель стоит среди природы, из большей части номеров и из береговой сауны открывается красивый вид на озеро.

– Мы стремимся предложить хорошую альтернативу крупным гостиничным цепоч-кам, на это, в частности, был направлен и ремонт.

Работа топ-дизайнеровГосподин Мойсандер уверен в том, что но-вый облик отеля IsoValkeinen создан лучши-ми дизайнерами ресторанов в Финляндии.

Это дизайнеры Ирма и Матти Лехтокари. В Финляндии ими спроектировано более 1500 ресторанов. Они разработали много объ-ектов, в частности, для группы S-ryhmä – 65 точек обслуживания ABC, много помещений для Fransmanni и Rosso.

– Я уже 20 лет знаком с Ирмой и Матти Лехтокари. В то время я и сам работал в группе S-ryhmä. Лехтокари занялись нашим отелем отчасти потому, что мы с ними дав-ние знакомые, – говорит Мойсандер.

– Однако отель IsoValkeinen явно от-личается от объектов S-ryhmä, именно это дизайнеры и стремились подчеркнуть. Я считаю, что дизайн им удался прекрасно. Во время реконструкции возникает опасность невольно сделать помещение слишком ши-карным. Я это постоянно подчеркивал.

– Но нам здесь удалось создать так называемый «будничный люкс». В этой обстановке можно завтракать, не думая о том, что нужно одеться более парадно. Если клиент ощутит такого рода неудоб-ства, значит, реконструкция не удалась.

Полученные в течение первых недель после ремонта отзывы посетителей говорят о том, что это удалось, реконструкция вос-принята прекрасно.

Ценность местных продуктов Мика Мойсандер – заместитель предсе-дателя организации MaRa, защищающей интересы сферы туристических и ресторан-ных услуг.

– Каждые два года мы изучаем из-

менения в сфере ресторанного питания. Последний раз исследование проводилось в 2014 году. По исследованию явно видно, что за последнее время резко возросли ожидания жителей в отношении продуктов, произведенных в местных условиях.

– Для отеля IsoValkeinen мы ищем мест-ных производителей продуктов питания, их становится все больше. Возможно, это не в чистом виде натуральные продукты, но они произведены здесь, в окрестностях, местными производителями.

– Мы также гордимся тем, что почти всё готовим сами, например, все соуса. Порции на 80-90 процентов приготовлены прямо здесь, на нашей кухне, – говорит Мика Мойсандер.

По словам Мойсандера, последние годы люди явно реже едят в ресторанах.

– По исследованиям организации MaRa, два года назад 76 процентов всех жителей Финляндии ели в ресторанах или кафе за две недели около четырех раз. Сейчас но-вое исследование 2014 года показало, что посещение сократилось до трех раз за две недели, снизилось количество посетителей. Постоянно происходит явное сокращение, – озабоченно говорит Мойсандер.

Исследование также показало, какая еда в ресторанах наиболее популярна. Многие думают, что это пицца, но пицца на самом деле оказалась только на восьмом месте. Наиболее популярная еда – курица или иная птица. На втором месте – мясо, на третьем рыба.

Благодаря новому дизайну ресторана

с открытой кухней посетители могут

наблюдать, как готовятся


FINLANDIA HOTELS

* Tarjous voimassa 7.1.–29.2.2016. Huoneita rajoitetusti.

alk.59 € / 2hh *

Talviyön Superetu

Katso lisää!

WWW.FINLANDIAHOTELS.FI

Finlandiaristikko

LA

ATIN

UT TA

PIO

RU

SAN

EN

Voita lahjakortti!Kerro meille mikä on oma suosikkisi ketjumme hotelleista ja miksi:

Arvomme vastaajien kesken majoituslahjakortin.

Ristikon ratkaisu

Mielestäni tämän lehden paras juttu alkaa sivulta:

Nimi

Osoite

Puh.nro Sähköposti

Lähetä kuponki 30.4.2016 mennessä osoitteeseen: Finlandia Hotels, Pohjolankatu 38, 00600 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostitse osoitteella: [email protected] edellisen numeron lukijakilpailun Finlandia Hotelsin majoituslahjakortin voitti Torsten Wikström ja Katariina Björkman. Onnea voittajalle!

32_VISIITTI_1-2015_takasivu.indd 32 12/14/15 9:37 AM

Documents

Visiitti 2016