19
Katse kohti unelmaa. Pesäpaikat Pohjois-Karjalasta pyhään ja arkeen. Sivu 14 Talven taika valloittaa Kolin. Iloa luonnosta, lumesta ja hyvästä olosta. Sivu 32 Osaamisella ja yrittäjyydellä eteenpäin. Menestystarinoita ja uusia mahdollisuuksia. Sivu 6 Pohjois-Karjalan teemajulkaisu | Syksy 2011

VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Pohjois-Karjala kutsuu matkailemaan, asumaan, opiskelemaan ja työskentelemään.

Citation preview

Page 1: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Katse kohti unelmaa. Pesäpaikat Pohjois-Karjalasta pyhään ja arkeen.Sivu 14

Talven taika valloittaa Kolin. Iloa luonnosta, lumesta ja hyvästä olosta.Sivu 32

Osaamisella ja yrittäjyydellä eteenpäin. Menestystarinoita ja uusia mahdollisuuksia.Sivu 6

Pohjois-Karjalan teemajulkaisu | Syksy 2011

Page 2: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

2 3

Arjen tehokkuus energisoi

Pohjois-Karjala on muu!ovoi!omaakunta. Maakuntaan muu!ajien määrä on viime vuo-sina ollut trendinomaisesti kasvussa. Viime vuonna tulomuu!ajia oli yli 4 500, ja muu!o- liikesaldo jäi 297 henkilöä plussalle.

Jotkut tulevat Pohjois-Karjalaan hakemaan hitaampaa elämää, leppoistamaan, downshif-taamaan. Heidän päämääränään on kokea sy-vällisempi yhteys itseensä, kanssaihmisiin ja ympäröivään luontoon.

Useimmat tulevat työpaikan perässä tai opis-kelemaan. Monet tulevat, koska haluavat lap-silleen turvallisen kasvuympäristön. Monet tulevat hyvien harrastusmahdollisuuksien houku!elemana. Jotkut tulevat vie!ämään eläkepäiviään. Ja niin edelleen.

Mikäpä siinä, mikä tahansa syy, maakuntamme tarjoaa oivalliset pui!eet elää elämää kaikilla aisteilla, toimivammin, sujuvammin ja vaikut-tavammin.

Jokainen muu!aja on oma tarinansa. Stereo-typiat joutavat romukoppaan. Kerronpa oman tarinani.

Aikaa olennaiseen

Miksi minä itse olen muu!anut tänne takaisin, mikä saa minut pysymään täällä? Olenhan sen-tään asunut elämäni varrella monissa muissa-

leni ja hoitamaan muun muassa papan mielui-sia velvollisuuksia Joonatanin ja Jaden kanssa.

Modernia ekoelämää

Elämme ekologisesti. Kaupunkikodistamme on vain 300 metrin kävelymatka työpaikalleni. Yrit-täjävaimollani työmatkaa on vain kymmenen metriä. Jokseenkin kaikki arjen palvelut ovat sa-man katon alla - ruokakaupasta rautakauppaan, parturista pesulaan, kirjakaupasta kangaskaup-paan ja apteekista alkoon. Asioille voi mennä si-säkau!a vaikka Reino-tossut jalassa.

Ykköskotimme on järven rannalla alle 25 mi-nuutin päässä kaupunkikodistamme. Matala- energiatalo, joka isoksi osaksi lämpiää itse pilk-komillani puilla. Automme ovat niukkaruokai-sia ja vähäpäästöisiä. Valokuituyhteys avaa lin-jat kaikkialle maailmaan.

Perheellämme on eurooppalaiseen keskiarvoon nähden moninkertainen määrä asuinneliöitä henkilöä kohti. Meidän ei silti ole tarvinnut o!aa asuntolainan maksusta itsellemme elä-mäntehtävää.

Itse asiassa olen kohtalaisen tyytyväinen ar-keeni. Voisivat asiat huonomminkin olla. Tai-dan kuulua tänne.

Pen!i Hy!inenmaakuntajohtaja

SisältöArjen tehokkuus energisoi 2

Ajankohtaista 4

Koneistaja Jämsenin eka työpäivä tuo!i nollatuloksen 6

Osaavien ihmisten kohtaamispaikka 8

Helsinki-isku jalkau!aa yritysmarkkinoinnin pääkaupunkiseudulle 9

Kulta tuo hyvinvointia Ilomantsiin 9

Vexve löysi kasvun tekijät Liperistä 9

Pohjoiskarjalalainen ammatillisen osaamisen mestari 10

Hyvää oloa iloisesta Ilomantsista 11

Porokylän leipä ponnistaa pitkälle 11

Kul!uurikapakoitsijaksi Tohmajärvelle 11

Löydä oma paikkasi Pohjois-Karjalasta 12

Sinä aamuna Niemisen perheen kylppärijono siirtyi historiaan 14

Tv-sarja paluumuu!ajista kertoo, kuinka sydän vei takaisin Karjalaan 16

Talo tähtitaivaan alla 18

3 x Kyläyhdistysten kunnailla 19

Modernia suunni!elua 19

Koteja kaikille – eikä lainkaan kullan kalliita 20

Pohjois-Karjala sultsinankuoressa 22

Nurmeslainen Reija haluaa bunueliksi, mu!a valmistuu ensin sarpanevaksi 24

Keikkaa pukkaa Kerubissa 25

Anna virran viedä 25

Parkouria ja kyldyyriä 25

Rokumen!i goes Black Magic 26

Ilosaarirockissa saa myös itkeä 27

Professori Tolvanen kommentoi 28

Ammuu! 29

Elokuvamaakunta 29

Haloo Joensuu! 29

Pikku-Mikko yllä!yi, kun serkkutytöt väi!ivät lunta valkoiseksi 30

Koli uudistuu jo talven ensi lumille 32

Talvitapahtumia 33

Karelia à la carte saa veden kielelle 34

Talviloman parhaat tarjoukset 35

Julkaisutiedot

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntalii!o, Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma 2011–2013Valokuvat: Pohjois-Karjalan maakuntalii!o, Joensuun kaupunki, Pikes Oy, Keti Oy, Kolin matkailuyhdistys/Harri Mäenpää ja Tea Karvinen, KareliaExpert Matkailupalvelu Oy, Joensuun Popmuusikot ry, Itä-Suomen yliopisto, Endomines Oy, Nunnanlahden Uuni Oy, Porokylän leipomo Oy, Rami Saarikorpi, rasamaki.kuvat.fi, Widelens/Miska Korpelainen, Minna Du"on, Reino Turunen, Sari Kokko, Joonas Korho-nen, Hilja Mustonen, Eija Hiltunen, Puruvesi-lehti/Jari SilvennoinenPainosmäärä: 110 000 kpl

visitkarelia.fivisitkarelia.fivisitkarelia.fi

kin kiehtovissa paikoissa, muun muassa Hous-tonissa ja Brysselissä - Helsingissäkin.

Olen perusluonteeltani kaikkea muuta kuin downshi"aaja. Pikemminkin olen upshi"aaja: minulle on aina ollut mieluisaa vaihtaa isompi pykälä päälle. En tavoi!ele ainakaan vielä lep-poistamista vaan enemmänkin energisoitumis-ta. Voin tunnustaa, e!ä olen vahvasti suoritus-orientoitunut, toimin aktiivisesti verkostoissa, tykkään saada aikaan.

Kuten monilla ystävillänikin, myös minulla tänne ase!umisen peruste on arjen sujuvuus, slow lifen sijasta fast life. Elämässä täytyy olla äksöniä. Koen tärkeäksi, e!ä asiat tapahtuvat ripeästi. Turhaudun, jos jonkin arkisen asian hoitaminen vie enemmän kuin muutamia mi-nuu!eja.

Minun käy sääliksi ihmiset, jotka viruvat pa-himmillaan useita tunteja liikennevälineissä joka päivä päästäkseen töihin, tehdäkseen ruo-kaostokset, kyyditäkseen lapsensa hoitoon ja harrastuksiin tai harrastaakseen itse jotakin.

Ikävä tunnustaa, mu!a teen usein yli 12-tunti-sia työpäiviä, matkustankin paljon. Siitä huo-lima!a ehdin käydä töiden päälle kuntosalilla, pyörälenkillä tai hiihtoladulla. Nukun rii!äväs-ti. Usein pääsen myös omintakeisten intohimo-jeni pariin metsätöihin ja raksahommiin. Mikä parasta, pystyn löytämään aikaa myös läheisil-

Page 3: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Le!afestareille JoensuuhunSuomen suurin musiikkielokuva-tapahtuma Rokumen!i räväy!ää jälleen Joensuussa 16.-20. marras-kuuta. Luvassa on aimo pläjäys mustan musiikin le#aensi-iltoja, harvinaisempia helmiä ja timange-ja live-keikkoja. Järjestäjä neuvoo toimimaan nopeasti, sillä suosi-tuimmat näytännöt myydään no-peasti loppuun. Lue lisää vinkkejä tämän julkaisun sivulta 26.

Lisätietoa: www.rokumen!i.com

Esteetön luontopolku sopii kaikilleElovaaran luontopolku Joensuun Pyhäselässä tarjoaa esteetöntä luonnossa liikkumisen iloa jokaiselle. Hammaslahden taajaman väli!ö-mässä läheisyydessä sijaitsevan harjualueen luontopolkujen varrelta löytyy opastaulut, minkä ansiosta rei!i sopii hyvin koulujen opetustar-koitukseen. Toinen alueen tulipai-koista on rakenne!u estee!ömäksi.

Pohjois-Karjalan lumiseen luontoon pääset myös moo!orikelkalla tai huskykoirien vetämässä pulkassa.

Lisätietoa: sivu 33.

Nurmeksessa soi Joulumusiikki 27.11.-6.1.Jo 19. kertaa järjeste!ävä Nur-meksen Joulumusiikki tarjoaa oopperalaulaja Ossi Merikannan johdolla tunnelmallisia musiikki-hetkiä. Avauskonsertin tähtenä Nurmeksen ev.lut. kirkossa loistaa sopraano Mari Palo, jota säestä-vät Marjaana Merikanto, piano ja Mikko Juntunen, urut. Jean Sibe-liuksen ja Suomalaisen musiikin päivän kunniaksi nurmeslaiset kuorot esiintyvät yhteisessä jou-lukonsertissa 8.12. Nurmes-talon Hannikaisen salissa.

Lisätietoa: www.nurmes.fi

Tax free -myynti huimassa kasvussa JoensuussaJoensuu on noussut verovapaan kaupan määrässä jo Suomen neljän-neksi vilkkaimmaksi kaupungiksi. Tax free -palautusjärjestelmästä vastaavan Global Bluen mukaan ve-rovapaa kauppa kasvoi alkuvuonna Joensuussa enemmän kuin missään muualla maassa. Kaupungissa on tehty tax free-ostoksia tammi-heinä-kuussa noin 5,2 miljoonalla eurolla. Viime vuodesta summa on lähes kaksinkertaistunut. Valtaosan Joen-suun verovapaista ostoksista tekevät venäläiset.

Tulikivi tuo nyt lämpöä saunoihinkinMaailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja Tulikivi Oyj on laajentanut tuotevalikoimaansa kiu-kaisiin. Tulikivi toi alkuvuodesta 2011 markkinoille uusiin innovaatioihin ja uuden vuosituhannen muotoiluun perustuvan kiuasmalliston. Sähkö- ja puukiukaista koostuvan malliston muotoilu ja tekniset ratkaisut pe-rustuvat vuolukiven ja keramiikan uudenlaiseen käy!öön kiukaissa. Laaja mallisto ka!aa niin huoneisto-, yhteisö- kuin savusaunat.

Lisätietoa: www.tulikivi.fi

Kontiolahdella sujutellaan jo suksillaKontiolahden hiihtostadionin jääh-dyte!y latu ava!iin hiihtäjien iloksi jo lokakuun alkupuolella. Ensimmäi-senä avatulla lenkillä on pituu!a puolitoista kilometriä ja käytössä ovat heti sekä vapaan e!ä perintei-sen hiihtotyylin ladut. Avoinna on myös 30 ampumapaikkaa, mikä mah-dollistaa täysipainoiset ampumahar-joitukset jo kauden alussa. Lisälenk-kejä avataan mahdollisimman pian säätilanteen mukaan.

Lisätietoa: www.jaahdyte!ylatu.fi

Valtion tiedon- julkistamispalkinto Pohjois-Karjalaan Maailman lapset oppivat kestä-vää kehitystä Pohjois-Karjalassa perustetun verkkokoulun avulla. Environment Online -koulun vuon-na 2000 perustanut luokanope!aja Mika Vanhanen palki!iin äske!äin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Jo seitsemän tuha!a koulua 150 eri maasta kuuluu ENO-verkkokoulun piiriin, ja verkosto leviää jatkuvasti. Muun muassa kansainväliset puun-istutuspäivät ovat saavu!aneet suosiota.

Lisätietoa: www.enoprogramme.org

Asuinalue, joka näy"ää muille mallia Pielisjoen suulle aivan Joensuun keskustan kylkeen alkaa ensi vuon-na kohota edistyksellinen asuinalue, jota voi kutsua Pohjois-Karjalan mer-ki!ävimmäksi rakennushankkeeksi. Arkkitehtuuriltaan uudenlaisesta, kaupunkimaisen tiiviisti rakentuvas-ta Pen!ilänrannasta tulee ympäris-töasioiden mallialue, joka on mukana myös Tekesin kestävän kehityksen hankkeissa. Alueella pidetään eri- tyistä huolta myös asukkaiden hen-kisestä hyvinvoinnista. Kuvataide tuo viihtyisyy!ä ulko- ja sisätiloihin.

Lisätietoa: www.jns.fi/pen!ilanranta

Kantele-yhtye soi suurella näy"ämölläPetroskoilaisen Kantele-yhtyeen mukana Joensuuhun saapuu jouk-ko taitavia muusikoita, laulajia ja tanssijoita. Yhtye on ehdo!omasti näkemisen arvoinen, sillä se on alansa vanhimpia Venäjällä toimivia amma!ilaiskokoonpanoja.

Kantele -yhtyeen vierailu Joensuun kaupungintea!erin suurella näyt-tämöllä keskiviikkona 2.11.2011 klo 19.00. Liput 12/8$. Vierailu kuuluu Häivähdys Venäjää -tapahtumien sarjaan.

Huikea tilaisuus matkailuyri"äjälle tai investoijalle!Pohjois-Karjalan mahtavimmissa maisemissa on nyt myynnissä ainut-laatuiset mahdollisuudet vapaa-ajan rakentamiseen tarjoava Napakallion vaara-alue ja sen kupeessa toimiva matkailukeskus. Napakallion alue on kooltaan 160 hehtaaria ja sinne on kaavoite!u 130 mökkiton!ia. Menes-tyvä lomakeskus tarjoaa monipuoli-set majoitus-, ruokailu- ja saunomis-palvelut.

Lisätietoa: www.futurefreetime.fi

Häivähdys (ja vähän enemmänkin) Venäjää Nukketea!eria, savityöpajoja, kan-sanperinne!ä, kirjailijavierailuja… Joensuussa 27.–29.10. pide!ävä mini-festivaali juhlistaa Venäjän rikasta kul!uuria yli 20 tapahtuman voimin. Tapahtuma tarjoaa monipuolista nä-kemistä ja tekemistä kaikenikäisille. Tapahtuman yhteydessä järjestetään venäläisen elokuvan festivaali Kino Lokakuu.

Lisätietoa: www.venajaseura.com/ita-suomi > Tapahtumakalenteri, www.kinolokakuu.com > Joensuun Kino Lokakuu

Kiireetön karjalainen joulu Aito joulun tunnelma löytyy Joen-suun Taitokor!elin Joulukylästä. Uniikit joululahjat saa hanki!ua leppoisasti idylliseltä sisäpihalta, jonne rakenne!u punaisten mökkien kylä täy!yy paikallisten herkkujen ja käsitöiden myyjistä. Tai vie lapset rekiajelulle ja pukkia tapaamaan. Katsasta myös Taitokor!elin myy-mälät, kahvila ja galleria Kohinan joulumyyntinäy!ely.

Joulukylän her!aiset mökit ovat avoinna 3.-4.12., 10.-11.12. ja 17.-18.12. la klo 10-17 ja su klo 12-17.

Lisätietoa: www.taitokor!eli.fi

visitkarelia.fivisitkarelia.fi

4 5

Page 4: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Työskentele | visitkarelia.fi

6 7

Koneistaja Jämsenin eka työpäivä tuotti nollatuloksenEräänä päivänä koneistaja Jämsen sai tarpeekseen jatkuvasta kiireestä, työmatkaruuhkissa istumisesta ja ylipäätään elämän junnaamisesta samaa vanhaa rataa. Niinpä hän pakkasi per-heensä autoon ja lähti töihin Pohjois-Karjalaan. Ensimmäisen työpäivän jälkeen kotia kohti pyöräillessään Jämsen hämmäs-tyi itsekin huomatessaan, e!ä koko päivän aikana hänen huu-liltaan karkasi tasan tarkkaan nolla ärräpäätä. Työnteko mais-tui mukavassa porukassa ja elämä tuntui olevan muutenkin mallillaan.

Työpaikat: www.mol.fi ja www.oikotie.fi | Yri!äminen: www.visitkarelia.fi/yritysporssi

Page 5: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Työskentele | visitkarelia.fi

8 9

Osaavien ihmisten kohtaamispaikkaMissä viihtyisikään osaava väki paremmin kuin maakunnassa, jossa tietoa ja taitoa on aina arvoste!u. Malliesimerkki on edistyksellinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, joka tälläkin hetkellä etsii uusia amma!ilaisia riveihinsä. Osaavan työvoiman käytännön arvostuksesta kertoo myös maakunnan amma!ikorkeakoulun uusi koulutus, jossa innova-tiiviset tekijät kohtaavat samanmieliset työnantajat.

Meillä välitetään, meillä osataanNäin kerrotaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän strategias- sa, eikä se ole pelkkää sanahelinää. Edistyksel-liseen työhön tarvitaan tälläkin hetkellä uusia tekijöitä.

Haussa on eri alojen osaajia, joiden yhteispa-noksella maakunnan toiseksi suurin työnan-taja kehi!yy entistä laadukkaammaksi alueen väestön palvelijaksi.

Maakunnan terveydenhuolto on kuuluisa on-nistuneesta työstään paitsi oman alueensa myös koko Suomen hyväksi. 1970-luvulla alka-nut Pohjois-Karjala-projekti sai maakunnan sitoutumaan sydänystävällisempiin elämänta-poihin ja näy!ämään mallia muille – ulkomai-ta myöten.

Tärkeä työ jatkuu. Itä-Suomen sairaanhoito-piireillä on käynnissä yhteinen hanke, jossa kehitetään uusia kansansairauksien ehkäisy-malleja. Pohjois-Karjalan vastuulla on kehi!ää ehkäisykeinoja kakkostyypin diabetekseen.

Pohjois-Karjalan keskussairaala palvelee sai-raanhoitopiirin 170 000 asukasta paitsi suurel-la sydämellä, myös tuo!avasti. Se on ollut Sta-kesin tuo!avuusvertailujen kärkisijoilla vuosi toisensa jälkeen – jokaisella eurolla saadaan aikaan enemmän kuin muualla Suomessa.

Kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon ja sosiaalialan palveluja keskussairaalan lisäk-si Psykiatrian yksikössä Paiholassa ja Liperin Honkalampi-keskuksessa.

Lue lisää PKSSK:n avoimista työpaikoista täs-tä julkaisusta tai www.pkssk.fi/tyopaikat

Kun työ kohtaa tekijänsä Pohjois-Karjalan amma!ikorkeakoulu tuo omalta osaltaan helpotusta työnantajan ja työnhakijan kohtaamiseen. Innovaatioassis-ten!i-projekti valmentaa korkeakoulute!uja työnhakijoita erityisesti innovaatio- ja kehit-tämistehtäviin. Koulutuksessa he pääsevät muun muassa petraamaan työnhakutaitoja sekä verkostoitumaan työnantajien ja muiden osaajien kanssa.

Perusideana on yritysyhteistyön kau!a ohjata oikeat osaajat sinne, missä heille on aito tarve.

- Tähän mennessä projektin toimintaan on osallistunut yli 50 työnantajaa Pohjois-Kar-jalan alueelta ja 44 korkeakoulute!ua, joista jo 75 prosen!ia on löytänyt itselleen uuden mahdollisuuden työmarkkinoilta, projekti-päällikkö Kirsi Mononen iloitsee.

Projektin kau!a on saatu tervetullu!a tuo-re!a osaamista moniin alueen yrityksiin. Toi-mintaan osallistuvat työnantajat suosi!elevat projektia lämpimästi muillekin yrityksille.

Lisätietoa: Kirsi Mononen, koulutus- ja kehi!ämispäällikkö, [email protected], p. 050 311 9222

Kulta tuo hyvinvointia IlomantsiinEndomines Oy:n kaivostoiminta Ilomantsis-sa etenee hyvässä myötätuulessa. Louhinta-työt Pampalon maanalaisella kultakaivoksella käynnistyivät vuoden 2010 keväällä ja kau-pallinen toiminta alkoi rikastamon valmistut-tua tämän vuoden helmikuussa. Tällä hetkellä kaivos työllistää lähes sata ihmistä, joista kuu-sikymmentä on omia työntekijöitä ja loput ulkopuolisia urakoitsijoita. Pääosa työnteki-jöistä on koulute!u kaivosalalle Endominesin omasta toimesta.

- Työvoimaa on ollut kohtuullisen hyvin saa-tavilla, mu!a varsinaista kaivosalan osaamis-ta vähemmän. Vaikka monilla on ollut jonkin teknisen alan peruskoulutus, niin ennen kai-voksen avaamista toteutimme silti yhdiste-tyn rekry- ja täsmäkoulutuksen yhteistyössä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa,

kertoo Endomines Oy:n toimitusjohtaja Mar-kus Ekberg.

Karjalan Kultalinjan todetut malmivarat rii!ä-vät jo nyt 6-8 vuoden tuotantoon. Vyöhykkeel-lä on kuitenkin myös lukuisia muita lupaavia esiintymiä, joiden hyödyntämistä kaivosyhtiö tutkii aktiivisesti. - Tavoi!eenamme on, e!ä töitä kullankaiva-jille tulee rii!ämään pitkälle tulevaisuuteen, toteaa kaivosyhtiön toimitusjohtaja Markus Ekberg.

Tiiasta tulee aito kaivosnainenYksi Endominesin uusista työntekijöistä on Joensuusta kotoisin oleva Tiia Kuronen. 27-vuotias Tiia on parhaillaan yhdeksän kuu-kau!a kestävässä koulutuksessa, jonka aika-na kaivostyö tulee tutuksi niin teoriassa kuin käytännössä.

- Lähihoitajan koulutuksen ja vanhempieni yrityksessä työskentelyn jälkeen halusin teh-dä joitain aivan erilaista. Kaivosalalla olevat tu!uni saivat minutkin kiinnostumaan alasta ja hakeutumaan tänne. Koulutuksesta iso osa on työharjoi!elua, jossa tulevat tutuiksi kai-voksen eri työtehtävät. Itse olen tähän men-nessä harjoitellut esimerkiksi panostusta, po-rausta ja ajanut eri kaivoskoneita, Tiia kertoo innostuneena.

Pampalon ainoana kaivosnaisena Tiia toteaa, e!ä kaivostyötä on turha säikkyä muiden-kaan kauniimman sukupuolen edustajien. Hänen mukaansa reipas nainen pärjää kaivok-sessa siinä kuin mieskin. Kun ansiotkin ovat miehistä tasoa, ei työn raskaus tai likaisuus paljon paina.

Helsinki-isku jalkau"aa yritysmarkkinoinnin pääkaupunkiseudullePohjoiskarjalaiset matkaavat 25.-26. lokakuuta esi!elemään maakuntaansa pääkaupunkiseu-dun yrityksille. Viime vuonna ensimmäistä kertaa toteutetun iskun tavoi!eena on kertoa maakunnan mahdollisuuksista yritystoimin-nan kehi!ämiseen ja investointien kohdenta-miseen.

- Matkaan lähdetään viime iskusta saatujen hyvien kokemusten ansiosta. Uu!a toimintaa maakuntaan on jo saatu ja vireillä on muita-kin kiinnostavia hankkeita, kertoo markki-nointipäällikkö Anne Mujunen Joensuun Seu-dun Kehi!ämisyhtiö JOSEK Oy:stä.

- Kaksipäiväisen kiertueen ajaksi on sovi!u etukäteen 75 yritysvierailua. Sijoi!umismah-dollisuuksien lisäksi yrityksiä kiinnostavat alihankintayhteydet, joita Pohjois-Karjalasta löytyy erinomaisesti esimerkiksi metalliteolli-suuden toimijoille, Anne Mujunen toteaa.

DNA linki"yi Joensuuhun viime syksynä

Viime vuoden Helsinki-isku toimi herä!eenä myös tietoliikennekonserni DNA Oy:lle, joka avasi uuden puhelinpalvelukeskuksen Joen-suuhun syksyllä 2010.

- Contact centerin sijoi!aminen Joensuuhun oli luonteva ratkaisu valtakunnallisesti palve-levalle yrityksellemme. Meillä on puhelinpal-velukeskukset muissakin maakuntakeskuk-sissa ja Joensuusta käsin voimme nyt palvella tehokkaasti myös pohjoiskarjalaisia asiak-kaitamme. Joensuun koon ansiosta henkilös-tön saatavuus on hyvä ja markkinat rii!ävän suuret toiminnan kanna!avuu!a ajatellen, perustelee DNA Kauppa Oy:n toimitusjohta-ja Sami Aavikko palvelukeskuksen avaamista Joensuuhun.

Vexve löysi kasvun tekijät LiperistäVexve Oy on kaukolämpöputkistoihin, jääh-dytysjärjestelmiin sekä paineilma- ja öljyput-kistoihin pallo- ja läppäven!iileitä valmistava yritys. Vuoden 2007 kasvuyrityksenä palkitul-la yrityksellä oli viime vuosikymmenen lopul-la vaikeuksia löytää rii!ävästi uusia työnteki-jöitä kotiseudultaan Pirkanmaalta.

- Sastamalassa meillä oli ton!i valmiina laa-jennukselle, mu!a työntekijöiden saatavuu-dessa tuli raja vastaan. Idea laajentumisesta Joensuun seudulle syntyi Mantsinen Groupin Veli Mantsisen lehtiartikkelista, jossa hän ko-rosti Joensuun suunnalla rii!ävän osaavaa ja sitoutunu!a työvoimaa, Vexven Jarmo Nie-minen perustelee Pohjois-Karjalaan sijoi!u-mista.

Lupausten mukaisesti tekijöitä löytyi ja teh-das käynnistyi heti alkuvaiheessa kolmessa vuorossa. Henkilöstön metallialan perusosaa-mista täydenne!iin erikoistumiskoulutuk-sella, jossa tukena oli myös Pohjois-Karjalan aikuisopisto.

- Toiminta Liperissä on käynnistynyt niin hy-vin, e!ä tehtaamme on laajentunut jo kak-sinkertaiseksi kooltaan. Sen myötä työpaik-kojenkin määrä kasvoi, joten tällä hetkellä työllistämme Liperissä jo puolensataa ihmistä, Jarmo Nieminen kehaisee.

Pampalon kultakaivos

Page 6: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Työskentele | visitkarelia.fi

10 11

Pohjoiskarjalainen ammatillisen osaamisen mestari Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on 14 kunnan muodostama koulu-tus- ja kehi!ämisorganisaatio, joka kokee tärkeäksi tehtäväkseen tuo!aa lisäarvoa niin alueen työelämälle, opiskelijoille kuin tutkinnon suori!ajille.Voidakseen kutsua itseään ammatillisen koulutuksen huipuksi PKKY tar-vitsee elävät ja toimivat yhteistyösuhteet ympäristöönsä. Konsernin omista-jakunnat, muut julkisen sektorin toimijat ja maakunnan yrityselämä ovat kaikki olennaisia yhteistyökumppaneita, PKKY:stä kerrotaan.

Yhteistyöstä syntyy laatuaKoulutuskuntayhtymässä ymmärretään, e!ä jatkuva ennakointi yhdessä työ- ja elinkeino-elämän kanssa takaavat koulutuksen laadun ja oikean määrän. Osaltaan tätä työtä tukee luo!amushenkilöihin perustuva päätöksente-kojärjestelmä, joka takaa laajan, yhteiskunnal-lisen näkökulman konsernin päätöksenteossa. Työelämään ja jatko-opintoihin ohjauksessa PKKY voi ylpeänä todeta olevansa valtakun-nan huipputasolla.

Toiminnan laatua ja tuloksellisuu!a mita-taan jatkuvasti sekä sisäisillä arvioinneilla et-tä ulkopuolisilla auditoinneilla. Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot 2004 ja 2008 sekä Laatukeskuksen 2010 myöntämä Recognised for Excellence, R4E-tunnustus kertovat pitkä-jänteisestä laatutyöstä.

PKKY tekee maailman luokan taitajiaTänä syksynä Pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymä sai jälleen osoituksen laadus-taan, kun joensuulainen kauneudenhoitoalan opiskelija Heidi Hu!unen nappasi lajissaan MM-hopeaa amma!itaidon World Skills -kil-pailuissa. Sijoitus on kova, sillä tänä vuonna Lontoossa järjeste!yyn tapahtumaan osallis-tui lähes tuhat nuorta kilpailijaa ja yli 200 000 katsojaa.

Heidin lisäksi menestystä toi Juha Kiiski, joka sai informaatioteknologialajissa Medallion for Excellence -tunnustuksen.

Kilpailumenestys kertoo paitsi osaavista opis-kelijoista ja laadukkaasta opetuksesta, myös yhteishengestä ja sitoutumisesta, joita tiivis

valmennuskausi vaatii. Vuonna 2013 PKKY:llä on kunnia isännöidä maan suurinta amma-tillisen koulutuksen tapahtumaa Taitaja-kil-pailua.

Koulutusta moneen lähtöön

Monipuolisena koulu!ajana tunne!u PKKY järjestää ammatillista peruskoulutusta ja ai-kuiskoulutusta sekä lyhyempää, täydentävää ammatillista koulutusta. Myös oppisopimus-koulutus, vapaa sivistystyö ja kesäyliopistotoi-minta kuuluvat koulutusmuotoihin. PKKY on myös mukana Humanistisessa amma!ikor-keakoulutuksessa. Koulutuksen pohjalta on mahdollista suori!aa perustutkintoja, ammat-titutkintoja ja erikoisamma!itutkintoja.

Henkilöstön koulu!amisesta pidetään myös huolta. Yhä nopeammin etenevän tietotekni-sen kehityksen kelkassa au!aa pysymään esi-

merkiksi PKKY.fi –tietotekniikkatutkinto, jonka suori!i tänä vuonna peräti 900 konser-nin työntekijää.

Toimintaa ympäri maakunnan

PKKY toimii aktiivisesti ja sitoutuneesti koko maakunnan alueella. Koulutusta ja muuta pal-velutoimintaa toteu!avat Pohjois-Karjalan amma!iopistot Joensuussa, Kiteellä, Lieksas-sa, Nii!ylahdessa, Nurmeksessa, Outokum-mussa ja Valtimolla sekä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto.

Opiskelijoita koulutusyksiköissä on tällä het-kellä noin 7750. Henkilökuntaa on noin 1050, josta opetushenkilöstöä on noin 650.

Lue lisää PKKY:n laadukkaista mahdollisuuk-sista: www.pkky.fi

Porokylän Leipomo ponnistaa pitkällePohjoiskarjalaisen leipomon tuot-teita myydään Rovaniemeltä aina pääkaupunkiseudun ja Turun leipä- tiskeille asti. Uusimpana valtauk-sena ovat Keskon paistopisteet. Kolmannen polven leipomoyri!äjä Timo Väänänen kertookin, e!ei Po-rokylän Leipomolla ole tapana levätä laakereillaan. Yritys leipoo uu!a ajan hermolla – kuten vähähiilihydraa!is-ta Skarppi-leipää, joka tuli valikoi-miin syyskuussa.

Tutut suosikit eli ruisleipä, karja-lanpiirakat ja erilaiset kukot tuovat noin 85 prosen!ia leipomon liike-vaihdosta. Nurmeksen ja Lieksan leipomot pyörivät lähes täydellä teholla, eikä tahti ole hidastumassa. Yri!äjä uskoo, e!ä Suomi syö leipää tulevaisuudessakin. Ja ennen kaik-kea sellaista, joka leivotaan laatu ja kulu!ajien toiveet mielessä.

Porokylän Leipomo on myynniltään markkina-alueensa suurin yksityi-nen leipomo. Liikevaihto oli viime vuonna 8,4 miljoonaa euroa ja on tänä vuonna hienoisessa nousussa. Työntekijöitä yrityksessä on reilut 70.

Hyvää oloa iloisesta IlomantsistaIlomantsissa sijaitsevassa Pääskynpesässä yh-distyvät korkealaatuiset kuntoutuspalvelut monipuolisiin vapaa-ajan ja kokousmatkailun mahdollisuuksiin. Kauniit maisemat Ilomant-sinjärven äärellä ja puhdas luonto tarjoavat erinomaiset pui!eet hyvään oloon ja rentou-tumiseen.

- Pääskynpesän vetovoima perustuu luon-non lisäksi Ilomantsin rikkaaseen kul!uuriin ja historiaan. Niiden kau!a voimme tarjo-ta kaikille asiakkaillemme mahdollisuuden kokea jotain aivan erityistä, olipa kyse si!en toiminnasta tai rauhoi!umisesta. Ortodoksi-suus, runonlauluperinne ja sotiemme historia ovat jotain sellaista, mitä muualta ei löydy, ke-haisee Pääskynpesän toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen.

Kaksi vuosikymmentä si!en perustetun Pääs-kynpesän vahvuuksiin kuuluvat monipuoliset wellness-palvelut, joiden tason takaa vankka kuntoutusosaaminen. Osin yhteistyökumppa-nien kanssa toteute!ava palvelutarjonta ulot-tuu kauneudenhoidosta hierontoihin ja aina ravitsemusterapiaan asti.

- Jo nyt ihmiset haluavat yhdistää lomailuun-sa hyvän olon eri elemen!ejä ja tulevaisuudes-sa niiden merkitys kasvaa edelleen. Ihmiset kiinni!ävät yhä enemmän huomiota niin hen-

Kul"uurikapakoitsijaksi Tohmajärvelle!Osuuskunta Tikkalan kassa hakee yri!äjää pyöri!ämään Kassan Baarin toimintaa. Kas-san Baari on Tohmajärvelle 2008 ava!u kult-tuurin rento kehto, joka toimii vuokralaisena samoissa tiloissa kuin legendaarinen Tikka-lan Baari.

Kassan Baari sijaitsee Kiteen ja Joensuun puolivälissä. Ravintolassa on tällä hetkellä A-oikeudet. Ohjelmaa on ollut tarjolla usein. Joskus se on tila!ua, joskus sen synny!ävät luovat asiakkaamme ja osakkaamme. Asiak-kaiden käytössä on langaton laajakaistayhteys sekä laajakuva-tv. Tikkalan kylällä ja baarissa kuva!iin Markku Pölösen elokuva Ralliraita.

Haussa on hyvä tyyppi, joka jatkaa maankuu-lun kul!uurikapakan toimintaa – ja voisipa ryhtyä myös kauppiaaksi kylälle! Osuuskunta myy baarin liiketoiminnan irtaimistoineen ja sitoutuu olemaan mukana ohjelmatoiminnas-sa jatkossakin!

Yhteydenotot:

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy: Mari Eskelinen-Mäki, p. 050 367 7401

Osuuskunta Tikkalan Kassa : Juha Forsblom, p. 050 343 4364, Janne Hongisto, p. 041 462 3223

kiseen kuin fyysiseen hyvinvointiinsa, joiden vahvistamiseen Pääskynpesä tarjoaa mitä par-haat palvelut ja ympäristön, Jaakko Hirvonen vakuu!aa.

Pääskynpesä tarjoaa hyvää oloa ja iloa niin perheille kuin kokous- ja ryhmämatkailijoille. Vuosi si!en uudiste!u vesimaailma on saanut lasten varaukse!oman suosion ja ryhmille on tarjolla valmiita, ohjelmallisia matkapaket-teja. Matkailupalveluja kehitetään jatkuvasti yhdessä Ilomantsin kunnan ja alueen muiden palveluntarjoajien kanssa, minkä ansiosta matkailija löytää seudulta aina uu!a koe!a-vaa. Eli kuten toimitusjohtaja Jaakko Hirvo-nen toteaa: Kun kaiken luulee jo kokeneensa, niin kanna!aa tulla Ilomantsiin!

Page 7: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Virkaan valitun tulee toimi!aa hyväksy!ävä lääkärintodistus ennen tehtävän vastaano!oa.

Lisätietoja: sosiaalipalvelujen johtaja Marjo Lavikainen, puh. 050 566 1633,[email protected]

Haemme praktikkoeläinlääkäriä

Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yksikön toiminta käynnistyi 11 kunnan yhtei-senä kuluvan vuoden alussa. Kunnissa on yh-teensä 142 000 asukasta, joka on 85 % Pohjois-Karjalan maakunnan väestöstä.

Yksikössämme on 16 eläinlääkärin ja 15 terveys-tarkastajan virkaa sekä terveysvalvonnanpäällikön ja ympäristöterveydenhuollon johta-jan virat. Nyt hae!avana olevan viran suunni-teltu sijoituspaikka on Polvijärvi.

Edellytämme virkaan Suomessa lailliste!ua eläinlääkärin tutkintoa. Praktiikka on nauta-paino!eista sekapraktiikkaa ja päivystys ta-pahtuu viiden eläinlääkärin piirissä. Eduksikatsomme kiinnostuksen terveydenhuoltoteh-täviin ja yhteistyökykyisyyden.

Virkaan valitun on ennen viran vastaano!a-mista esite!ävä hyväksy!ävä lääkärintodistusterveydentilastaan. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n ja lääkärisopimuksenmukaan, tehtäväkohtainen palkka on 2 150 $/kk. Virka täytetään sopimuksen mukaan.

Toimita hakemus ja CV sähköisenä 4.11.2011 klo 15 mennessä osoi!eessa www.jns.fi/tyopaikat, josta löytyy täydellinen hakuilmoitus ja sähköi-nen hakemuslomake. Opinto- ja työtodistukset esitetään haasta!elun yhteydessä.

Lisätietoja: ympäristöterveydenhuollon johta-ja Keijo Hämäläinen, puh. 050 536 4710,[email protected].

Joensuun kaupungilta löydät jatkuvasti avoi-mia työpaikkoja: www.jns.fi/tyopaikat

Joensuun kaupunkiJoensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunnan keskus. Joensuun väes-tömäärä on 73 300 asukasta. Itä-Suomen elin-voimaisin kaupunkiseutu kasvaa ja kehi!yy osaavien ihmisten ja hyvän ilmapiirinvoimalla.

Haemme vammaispalvelupäällikköä

Monipuolisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla turvataan asukkaille hyvinvoinnin, terveyden ja toimeentulon edellytykset. Joensuun sosi-aali- ja terveyspalveluihin kuuluvat terveys-palvelut, vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut. Korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat seudun elinvoimaisuuden ja kehityksen edel-lytys.

Vammaispalvelupäällikkö vastaa kehitysvam-maisten ja vammaisten palveluista toimienvammaispalvelujen sosiaalityötä linjaavan joh-tavan sosiaalityöntekijän sekä kehitysvamma-huollon palveluvastaavan lähiesimiehenä. Työ koostuu pääosin näiden kahden osa-alueen työn kehi!ämisen ja linjaamisen tehtävistä se-kä talouden hallinnasta ja esimiestyöstä. Yh-teensä vastuualueella työskentelee 75 vakinais-ta työntekijää. Ostopalvelut muodostavat noin 75 % kokonaisuudesta, minkä vuoksi merki!ä-vä osa työstä on yhteistyötä muiden toimijoi-den kanssa. Työ alkaa 1.1.2012.

Edellytämme virkaan soveltuvaa ylempää kor-keakoulututkintoa, kokemusta esimiestyöstäsekä syvällistä perehtyneisyy!ä vammaisten ja kehitysvammaisten palveluihin. Eduksi katso-taan vammaispalveluihin ja/tai kehitysvamma-alalle suuntautuneisuus perus-/täydennyskou-lutuksessa sekä esimiestyön koulutus.

Palkkaus ja työsuhteen ehdot määräytyvät KV-TES perustuen ja virassa on neljän kuukauden koeaika.

Toimita hakemus ja CV sähköisenä 17.11.2011 klo 15 mennessä osoi!eessa www.jns.fi/tyopaikat, josta löytyy täydellinen hakuilmoitus ja sähköi-nen hakemuslomake. Opinto- ja työtodistukset sekä mahdolliset työnäy!eet esitetään haastat-telun yhteydessä.

Helli Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli tuo!aa Kiteen, Kesälahden ja Tohmajärven kuntien yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspal-velut. Helli-liikelaitoksen palvelut jakautuvat lasten ja nuorten, aikuisten ja ikäihmisten pal-velualueisiin.

Haemme kahta terveyskeskuslääkäriä jayhtä hammaslääkäriä Hellissä työskentelet nykyaikaisesti varus-tetuissa terveyskeskuksissamme; pääter-veyskeskuksessa Kiteellä tai muissa kunta-keskuksissa. Käytössäsi on maakunnallisesti yhteinen potilastietojärjestelmä, Mediatri. Työtehtävät ovat räätälöitävissä vali!avien henkilöiden toiveiden ja osaamisalueiden mu-kaan. Lisäksi tarjoamme mahdollisuuden kou-lutuksiin. Pääterveyskeskuksen päivystys on avoinna klo 8-22 ja yöaikainen päivystys tapahtuu Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuus-sa. Maakunnallinen hammaslääkäripäivystys on viikonloppuisin Joensuussa.

Edellytämme terveyskeskuslääkärin virkoihin laillistetun lääkärin pätevyy!ä ja hammas-lääkärin virkaan laillistetun hammaslääkärin pätevyy!ä.

Tehtäväkuvasta ja palvelusuhteen ehdoista olemme valmiit neuvo!elemaa. Maksamme kilpailukykyistä palkkaa pätevyyden ja koke-muksen perusteella, mu!a voit myös esi!ää oman palkkatoivomuksesi.

Toimita hakemus ja CV sähköisenä 11.11.2011 klo 15 mennessä osoi!eeseen www.kitee.fi/tyopaikat

Lisätietoja: johtava lääkäri Arto Mön!inen, puh. 040 105 0021 ja www.kitee.fi/helli

Maakunnassa on juuri nyt avoinna satoja paikkoja eri alojen osaajille. Tutustu ja löydä uusi työ ja elämä Pohjois-Karjalasta.

Löydä oma paikkasi Pohjois-Karjalasta!

Kuntoutuskeskus Hotelli Pääskynpesä Pääskynpesä on Pohjois-Karjalassa, Ilomant-sissa sijaitseva nykyaikainen kuntoutuskes-kus. Kuntoutuksen lisäksi Pääskynpesäs-tä löytyy myös hotelli, runsaasti vapaa-ajan palveluita sekä uudiste!u kylpylä. Vahvuuk-siimme kuuluvat moniammatillisuus sekä henkilökunnan pitkä kokemus kuntoutustoi-minnasta. Kuntoutuspuolella asiakaskuntam-me koostuu työikäisistä ja vaikeavammaisista sekä ikäihmisistä.

Ilomantsi tarjoaa viihtyisän ja turvallisen työ- ja asumisympäristön ja monipuoliset palvelut puhtaassa, luonnonkauniissa sekä kul!uuri-rikkaassa ympäristössä. Ilomantsiin voit tu-tustua osoi!eessa www.ilomantsi.fi.

Haluatko lii!yä Pääskynpesän amma!itai-toiseen ja iloiseen tiimiin? Haemme palveluk-seemme vakituiseen työsuhteeseen seuraavia alansa amma!ilaisia:

Kuntoutuslääkäri (fysiatri ja/tai yleislääketieteen erikoislääkäri)

Fysioterapeu"i/työfysioterapeu"i

Terveydenhoitaja/työterveyshoitaja

Lähihoitaja

Edellytämme hakijoilta soveltuvaa alan koulu-tusta ja kokemusta sekä arvostamme sosiaa-lisuu!a, joustavuu!a ja positiivista asenne!a työhön. Voit tutustua Pääskynpesään osoit-teessa www.paaskynpesa.fi. Lähetä vapaa-muotoinen hakemuksesi 31.10.2011 mennessä, osoi!eeseen [email protected]

Lisätietoja tehtävistä antavat: Kuntoutuslääkärin toimi: Jaakko Hirvonen puh. 0400 356 234, [email protected] Fysioterapeutin ja lähihoitajan toimet: Tarja Sorola, puh. 0400 356 220, [email protected]

Terveydenhoitajan toimi: Ulla Harain-Pehkonen puh. 0400 356 210, [email protected]

PKSSKPohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipal-velujen kuntayhtymään kuuluu 15 jäsenkun-taa ja alueella elää noin 170 000 asukasta. Tar-joamme erikoissairaanhoidon ja sosiaalialan palveluja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, psykiatrian yksikössä Paiholassa sekä Honka-lampi-keskuksessa.

Nyt haemme hyvän hoidon tekijöiksi seuraa-via osaajia:

Ylilääkärin virka syöpätaudit ja sädehoito

Puheterapeutin perhevapaan sijaisuus 3.1.2012-6.11.2012

Fysioterapeutin toimi fysioterapiaosastolla

Puheterapeutin toimi ja sijaisuus Honkalampi-keskuksessa

Lisätiedot ja hakuohjeet löydät osoi!eesta www.pkssk.fi/työpaikat

Lisäksi otamme erikoistuvia lääkäreitä las-tentaudeille ja lastenneurologiaan. Näistä paikoista voit olla yhteydessä ylilääkä-ri Risto Lan!oon: [email protected]

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Tule kehi!ämään pohjoiskarjalaista osaamis-ta! Etsimme jatkuvasti uusia

Osaajia opetustehtäviin sekä muihin tehtäviin organisaatiossamme.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on 14 pohjoiskarjalaisen kunnan muodostama kou-lutus- ja kehi!ämisorganisaatio. Tehtävämme on kehi!ää ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti Pohjois-Karjalan hyväksi. Toimimme koko maakunnan alueella. Koulu-tusta ja muuta palvelutoimintaa toteu!avat Pohjois-Karjalan amma!iopistot Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nii!ylahdessa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla sekä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto. Henkilöstömme määrä on noin 1100. Opiskelijoita koulutusyksiköissämme on noin 7750.

Katso tällä hetkellä avoinna olevat paikat: www.pkky.fi

Endomines Oy

Endomines Oy operoi Ilomantsissa Pampa-lon kultakaivosta. Tuotanto alkoi vuoden 2011 alussa. Maanalaisen kaivoksen tuotanto tulee olemaan n. 270 000 tonnia malmia vuodessa ja kullan tuotanto n. 800-900 kg/vuosi. Tällä het-kellä kaivos työllistää n. 80 henkilöä.

Haemme Pampalon kaivokseen:

Sähköasentajaa

Työtehtäviäsi ovat mm. • maanalaisen kaivoksen sähköverkon toteutus sähkötyönvalvojan ohjauksessa• sähköverkoston kunnossapitoon lii!yvät tehtävät• kaivoskoneiden huoltoon osallistuminen sähkölai!eiden osalta• osallistuminen kaivoksen muuhun varus- teluun (ilmanvaihto, vesihuolto)• tehtävänkuvaan lii!yy ajoi!ain päivystys/ varallaolo velvollisuus

Toivomme sinulta• soveltuvaa sähköalan koulutusta• vähintään yhden vuoden työkokemusta alalta• voimassa olevia sähköturvallisuus- ja työ- turvallisuuskor!eja• kykyä työskennellä maan alla

Jumboporaajaa

Työtehtäviäsi ovat mm.• louhintaperien poraukset jumbopora- koneella maanalaisessa kaivoksessa• osallistuminen kaivoksen muihin tuotan- nollisiin töihin

Toivomme sinulta • kokemusta poraustyöstä• panostajan lupakirja katsotaan eduksi

Tarjoamme uudet nykyaikaiset kaivoskoneet, majoituksen luonnon kauniissa maisemissa ja mukavan ja rennon työilmapiirin. Lisätietoja tehtävästä antaa kaivoksen johta-ja Janne Mu!onen puh. 0400 552 289.

Hakuaika pää!yy 6.11.2011, sähköiset hake-mukset osoi!eella [email protected]

www.endomines.com

Työskentele | visitkarelia.fi

12 13

Page 8: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Sinä aamunaNiemisen perheenkylppärijono siirtyi historiaanNiemisen perhe kasvoi kuin huomaama!a kotiaan isommaksi. Avaruu!a asumiseen eivät tuoneet edes maisemat, kun ikku-nasta tuijo!i vastaan samanmoinen naapurin ikkuna. Pin-nahan siinä kiristyi itse kullakin, kunnes äiti huomasi ilmoi-tuksen pohjoiskarjalaisen kyläkoulun myynnistä. Tuumasta toimeen ja pian Niemisten osoite vaihtuikin itärajan tuntu-maan. Ja mikä parasta: tuumasta toimeen sujuivat nyt myös työmatkat, kun töitäkin löytyi omalta kylältä.

Maakunnallisen kiinteistö- ja ton!ipörssin löydät osoi!eesta: ton!iporssi.visitkarelia.fi 14 15

Asu | visitkarelia.fi

Page 9: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Asu | visitkarelia.fi

16 17

Tv-sarja paluumuu!ajistakertoo, kuinka sydän vei takaisin KarjalaanKaipuu kotikonnuille on valtava voima, joka puristaa sydäntä. Yhä use-amman se saa vaihtamaan liikenteen pauhun mäntymetsän huminaan ja betonipihan puolukkametsään. Pohjoiskarjalaisia juuriaan rakastavan kaksikon se sai tekemään dokumentin. Karjalaiseen tapaan tunteikkaat paluumuu!ajatarinat nähdään ensi syksynä Ylellä.

Paluumuu"o on jo ilmiöPohjois-Karjala näkyy pian taas televisiossa. Maakunnan paluumuu!ajista kertova 10-osai-nen dokumen!isarja alkaa Ylellä ensi syksy-nä.

Sarjan käsikirjoi!aa ja ohjaa Nurmeksesta lähtöisin oleva, 13 vuo!a Englannissa asunut Minna Du"on. Myös kuvaaja Jarmo Korhosen juuret ovat Nurmeksessa. Omasta kotiseudus-ta kertova, Paluumuu!ajat -työnimeä kantava sarja on haaveiden täy!ymys.

- Toivon, e!ä dokumentin näkeminen ja siitä saatava fiilis rohkaisee kaikkia jotka ovat pit-kään mie!ineet päätöstä palata kotiseudulle, oli se si!en Pohjois-Karjala tai mikä tahansa muu paikka Suomessa. Tai e!ä sellainen hen-kilö joka on jo muu!anut tänne saisi iloa ja tukea siihen, e!ä on tehnyt rohkean ja oikean ratkaisun omassa elämässään, Du"on kertoo.

Tyypillinen paluumuu!aja on usein nuorem-pi kuin ajatellaan. Maaseutu ei myöskään ole enää autioitumassa. Tutkimusten mukaan yhä useampi elämän ruuhkavuosia elävä muu!aa takaisin maalle, Pohjois-Karjalaan tai muualle Suomeen.

Itkua, naurua ja kommelluksiaTekijät haluavat kuvata paluumuu!ajan arkea sellaisena kuin se on. Ei siis pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan myös sinni!elyä remontin keskellä ja räntäsateessa.

Siksi pilo!ijaksoa ale!iin kuvata paukkupak-kasissa viime talvena. Harmi vain, e!ä 37 as-teen pakkasessa kameran optiikka hajosi. Käsi Jarmolla olikin jo valmiiksi kipsissä leikkauk-sen jäljiltä.

- Ensimmäisen päivän kommelluksia en ikinä olisi osannut käsikirjoi!aa, Du"on naurahtaa.

Hermot onneksi kestivät tulikasteen. Sekä pieni tiimi e!ä kummatkin paluumuu!ajaper-heet nau!ivat hauskasta kuvausajasta, jota jatkui kesään asti.

Pilo!ijakson ensi-illassa Nurmeksen elokuva-juhlilla tekijät totesivat onnistuneensa. Kiitok-sia, halauksia ja kostuneita silmänurkkia rii!i.

- Halusimme nimenomaan koske!aa tunteita ja tuoda esiin karjalaista huumoria.

”Nyt myö lähetään maalle!”

Pilotissa mukana ollut Marja Kivinen palasi perheineen kotiseudulleen Nurmekseen vajaa vuosi si!en. Hei!äytyminen ei ole kadu!a-nut. Neljäntoista pääkaupunkiseudulla viete-tyn vuoden aikana ”kerrostaloahistus” oli kas-vanut liian suureksi.

- Elämä pyöri sama rataa: töihin ja takaisin. Kaikki tuntui jotenkin hankalalta ja miehen-kin kanssa kinastelimme enemmän. Arjesta

uupui monia asioita, joita arvostimme. Yhtenä lokakuisena iltana totesin, e!ä nyt myö lähe-tään maalle!

Jossi"elu pois

Kuinka ollakaan, Marjan veli vinkkasi Höljä-kästä vanhan kyläkaupan kunnoste!avak-si. Umpihelsinkiläinen mies nau!ii, kun pää-see nyt etenemään urallaan ja kotinurkissa toteu!amaan sisäistä Remon!i-Reiskaansa. Perheen äiti ei ole aivan koulutustaan vastaa-vassa työssä, mu!a arvostaa enemmän sitä, e!ä arki kolmen lapsen perheessä on vihdoin mielekästä.

- Yllä!ävän nopeasti löysimme mielestäni töi-tä, Kivinen toteaa iloisena.

- Ainoa mitä mietin on se, miksi emme tehneet tätä jo aiemmin. Oli lopulta paljon helpompi palata tänne kuin jäädä vanhaan.

Tv-dokumen!isarjan tekoa jatketaan lähiai-koina ja uusia Pohjois-Karjalaan paluumuu!a-neita osallistujia etsitään jo! Ota rohkeasti yh-tey!ä sähköpostitse: minna.du"[email protected]

Sydän juurilla-ohjelman tekijät Minna Du!on ja Jarmo Korhonen keskustelemassa paluumuutosta Nurmeksen elokuvajuhlilla. Taiteellinen johtaja Kai Lehtinen ja dokumentissa esiintynyt sekatavarakauppias Hermanni Nieminen kuuntelevat tarkkana.

Olen kotoisin Nurmeksesta ja yl-peä siitä. Kun Englannin vuosien aikana piti lähteä Suomen lomal-ta takaisin, tuntui kuin sydänjuu-rista olisi revi!y. Silloin tiesin, e!ä vaikka kuinka sopeutuisin jonne-kin muualle, on olemassa paikka johon oikeasti kuulun.

Iän kar!uessa ja oman lapsen syntymän jälkeen kotiseudun merkitys vain kasvaa. Juuret tekevät ihmisestä pohjimmiltaan sellaisen kuin on, ei siitä pääse mihinkään. Ohjelmaa tehdessä on hieno seurata miten karjalai-set juuret eri ihmisissä ilmenevät ja miten paljon ne meitä yhdistä-vät.

On saatu nauraa ja itkeä ilman e!ä on tarvinnut selitellä: karja-laisessa kul!uurissa kun ilo ja su-ru käyvät käsi kädessä. Nykyään lähden ty!äreni kanssa Helsingis-tä kotiseudulle Pohjois-Karjalaan aina kun voin.

- Dokumentin tekijä Minna Du"on

Page 10: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Asu | visitkarelia.fi

18 19

Talo tähtitaivaan allaMiltäköhän tuntuisi, jos omalta kotipihalta näkisi tähdet kirkkaampina kuin mistään? Satavuotiaaseen kyläkouluun muu!anut Sari Kokko tietää. Mäen päällä, 13 kilometriä Kiteen valoista seisova opinahjo on jo neljän vuoden ajan ollut seitsenhenkisen uusperheen koti. Syysmyrskyn ujeltaessa ulkona Sari muistelee, mistä kaikki sai alkunsa.

Kyläkouluun oikealla asenteellaKaksi nuorta leskeä oli tavannut toisensa su-ruryhmässä ja huomannut pian, e!ä viiden lapsen suurperhe tarvitsisi tilavammat nur-kat. Kun Pyhäselällä 40 kilometrin päässä asu-nut perhe huomasi Kiteen myyvän Kiteenlah-den kyläkoulua tarjousten perusteella, palat loksahtivat kohdilleen.

Ainutlaatuinen luonnonkaunis paikka mäen päällä, 700 neliötä, naure!avan halpa hinta. Mu!a si!en varmasti koi!i vastoinkäymisten leimaama remon!iprojekti, jollaisista saa lu-kea sisustuslehdistä?

- Ei ollenkaan, Sari naurahtaa. - Mitään ei tar-vinnut purkaa atomeiksi, sen verran hyvä-kuntoisia tilat olivat. Meidän tarvitsi lähin-nä purkaa hirsiseinien päällä olleita 70-luvun levyjä. Kei!iöön tehtiin iso remon!i ja la!iat uusi!iin.

Tilaa rii!ää niin, e!ä keskusta-asujan päätä pyörry!ää. Edullisia neliöitä hyödyntää myös pariskunnan yhteinen lempilapsi, entisöinti- ja verhoiluyritys Antiko Oy.

Isoon vanhaan rakennukseen kanna!aa suh-tautua ennakkoluulo!omasti, Sari keho!aa.

- Esi!elyssä moni näy!i pelkäävän korkeita asumiskuluja, mu!a kaikki on suhteellista. Esimerkiksi sähkölasku ei ole juurikaan nor-maalia yhtiövastike!a suurempi. Ja työmat-kat ovat verovähennyskelpoisia.

Heti perään innokas sisustaja tosin naurahtaa, e!ä sisustamiseen saa kulumaan rahaa juuri niin paljon kuin haluaa.

Luontodokumen"i omalla pihallaToisin kuin moni maallemuutosta haaveileva pelkää, lapsille on rii!änyt sekä kavereita e!ä harrastuksia. Piano, pesäpallo, musiikkikerho, judo… lasten harrastuslista Kiteen keskustassa on pitkä. Myös Kiteenlahden kyläyhdistys jär-jestää tekemistä, kuten pingistä, jota perheen

poika on juuri haasta!eluhetkellä pelaamas-sa. Ja monellako lapsella on omassa pihassa urheiluken!ä?

Syksyisin talon yli kulkee lintujen muu!oreit-ti ja keväisin joutsenet lennähtävät viereiselle lammelle. Turvallinen ja luonnonläheinen ym-päristö on lapsiperheen unelmien täy!ymys.

- Tämä on just sitä, mistä haaveilimme, sanoo Sari, ja taitaa jo odotella talven kirkasta tähti-taivasta.

Modernia suunni"eluaOivaltavaa ja modernia tilasuunni!elua näkee ympäri Joensuuta, ja siitä on osaltaan kii!ä-minen kymmenisen vuo!a alalla toiminu!a Joonas Korhosta. Nurkanvaltaajat-toimistoa pyöri!ävä 32-vuotias Korhonen on suunnitel-lut muun muassa Viihdekeilahalli Cosmicin ja Mainostoimisto Fabrikin tyylikkäät tilat. Yksi-tyiskotejakin työlistoilla on.

Pohjois-Karjalan amma!ikorkeakoulusta muotoilijaksi valmistunut Korhonen kehuu, e!ä maakunta on monipuolinen työken!ä.

- Projektit ovat usein kokonaisvaltaisia suun-ni!elutöitä, joissa mietitään liiketoimintaa se-kä tilaa, ympäristöä ja viestintää kokonaisuu-tena. Täällä on myös hyvät asiakasyritykset, tuotetoimi!aja- ja asiantuntijaverkosto sekä amma!itaitoisia toteu!ajia projekteille.

Sisustajan kierros JoensuussaRoman!ista sisustustavaraa vaikkapa iki-omaan kyläkouluun saa hanki!ua Joensuun

1. Pohjois-Karjala on toimeliaiden kyläyhdistys-ten luva!u maa. Esimerkiksi Lieksan Vuonis-lahden kylässä ei ole mökkiytymisvaaraa. Pie-lisen rannalla on paitsi tarpeelliset palvelut, myös tea!eria, muikkumarkkinoita ja vireää matkailupaino!eista yritystoimintaa. (Kuva Mätäsvaarasta)

2.Hei Höljäkkään! Naapuriapu on lähellä, ken sitä haluaa. Nurmeksen lähellä sijaitsevaan kylään tuovat yhteishenkeä muun muassa nuorisoseura ja kyläyhdistys. Kun tarvitaan vaikkapa uusi kesätea!erikatsomo, ryhdytään tuumasta toimeen ja pidetään talkoot.

Kun kesälahtelaiset jotain pää!ävät, se tapah-tuu. Kuten kävellä lähes 3000 kilometriä – yh-teen putkeen. Viikon kestänyt Pro Kesälahti ry:n puuhaama Kesälahti City Mahaton kävel-tiin ensimmäistä kertaa tänä keväänä.

3 x Kyläyhdistysten kunnailla

3.

Taitokor!elista. Tunnelmallinen Sarustiikka-liike on täynnä omistajan kierrätysperiaa!eel-la valmistamia tuo!eita. Liikkeestä voi myös tehdä Ranskasta ja Tanskasta tuotuja shabby chic -tyylisiä löytöjä.

Melkein naapurissa voi löytää lisää persoo-nallista sisustustavaraa. Taidetakomo Tulikii-lan seppämestarit Mikko Nousiainen ja Sami Hyvärinen taivu!avat tuhatasteisen raudan jopa siroksi saksofonin muotoiseksi seinäko-risteeksi. Rustiikit esineet sopivat mainiosti esimerkiksi country-tyyliseen sisustukseen. Tarjolla on muutakin uniikkia takkavälineistä kaiteisiin ja vanhan tyylisiin katoksiin.

Laatutietoinen sisustaja jatkaa Taitokor!elis-ta matkaansa Joensuun kävelykadun varrella sijaitsevaan HB Home -myymälään. Merkki-valikoimiin kuuluvat mm. Kartell, Gant Home, Linum ja Day Home. Tyylikkään designin li-säksi Kauppakeskus Iso Myyssä sijaitsevasta sisustusliikkeestä saa ompelupalvelua.

Jos tilaa tarvitsee, maaseudun neliöt ovat halpoja – myös yritys-toimintaan. Esimerkiksi verkko-kaupan pyöri!äminen ei katso paikkaa, yri!äjä Sari Kokko vinkkaa.

Keski-Karjalan vanhoista kylä-kouluista voi löytyä sinunkin uudelle elämällesi kunnon neliöt. Lisätietoa: www.keti.fi/yritystilat

Satavuotiaan koulun asukkaat

• Sari Kokko, Pohjois-Karjalan am-ma!iopiston sisustusalan ope!aja, ja Harri Muhonen, Keski-Karjalan alueen koulukuraa!ori. Viisi lasta, joista nuorin on kuudennella luo-kalla ja vanhin lukion toisella luo-kalla. Neljä mäyräkoiraa.

• Rakennuksia on kaksi. Vuonna 1909 rakennetussa osassa on ollut ope!ajan asunto ja kaksi luokkaa. Uudemmassa, 1980-luvulla raken-netussa osassa liikuntasali, puu-työluokka ja talonmiehen kaksio.

• Pariskunta pyöri!ää uudemmalla puolella huonekalujen entisöinti- ja verhoiluyritys Antiko Oy:tä: www.antiko.fi

Joonas Korhonen suunni"eli joensuulaisen Mainostoimisto Fabrikin tilat tiimityöhön sopiviksi ja virikkeellisiksi.

Viihdekeilahalli Cosmicin modernit tilat saunoineen ovat tilasuunni"elija Joonas Korhosen käsialaa.

Page 11: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Asu | visitkarelia.fi

20 21

Koteja kaikille – eikä lainkaan kullan kalliita

Oma koti Keski-Karjalaan!

Kiteen kaupungin tontit

Toiveissa koti järvenrantaan? Puhosranta on uusi, luonnonläheinen omakotialue Oriveden maisemissa historiallisessa Puhoksen kylässä. • ton!ikoot noin 3000 m2

• rakennusoikeus 300 k-m2 + talousrakennus 60 k-m2 • puolet tonteista omarantaisia • ton!ien hinta 12 $/m2

Lisätiedot: Pirkka Aula, 040 105 1232, [email protected], www.kitee.fi

Rääkkylän tontit

Rääkkylän uusimmilla asuinalueilla asut lä-hellä ainutlaatuista luontoa. • reilut ton!ikoot 1000-5000 m2

• edulliset hinnat vain 0,5-2,5 $/m2

• Esimerkiksi Vuoniemen tuntuman vesistöis-sä viihtyvät monet harvinaiset lajit – norpat-kin. Kangasmaastoon on helppo rakentaa, sillä vesi- ja viemäriverkosto on valmiina.

Lisätiedot: Raita Joutsensaari, 040 105 3010, [email protected], www.raakkyla.fi

Pohjois-Karjalassa voit toteu!aa unelmasi omasta kodista viihtyisässä asuinympäristössä. Halutessasi voit asua kaupunkimaisesti keskellä Joen-suun palveluja ja tapahtumia tai ase!ua viihtyisään pientalolähiöön maa-kunnan eri keskuksiin. Oman kodin onnen löydät myös Pohjois-Karjalan elävistä pikkukylistä, joissa talon mukana saat usein jopa oman peltotilkun vaikka juuresmaata varten.

Tohmajärven tontit

Kasvavan Tohmajärven tontit ovat isoja ja edullisia.

• ton!ikoot keskustan alueella Kemiessä 1100-2600 m2 ja hinnat 0,3-2,0 $/m2

• ton!ikoot haja-asutusalueilla 1400-11600 m2

ja hinnat 0,3-0,5 $/m2

• uusia omakotitaloton!eja tulossa Kemien alueelle mahtaviin vaaramaisemiin

Lisätiedot: Irene Pirhonen, 040 105 4213, [email protected] ja Mika Ilvonen, 040 105 4208, [email protected], www.tohmajarvi.fi

Kesälahden tontit

Tarjolla yksi!äisiä ton!eja eri puolilla kuntaa.

Lisätiedot: Kesälahden kunta, 040 105 2222, www.kesalahti.fi

Pen"ilänranta – unelma joen suussa

Joensuun keskusta laajenee tulevaisuudessa Pielisjoen molemmille rannoille, kun uuden Pen!ilänrannan rakentaminen alkaa. Pielisjo-en suulle nouseva Pen!ilänranta on mones-sakin mielessä koko Pohjois-Karjalan mer-ki!ävin rakennushanke, jossa historiallinen saha-alue muu!uu moderniksi, luonnonlähei-seksi ja ekologisesti edistykselliseksi kaupun-ginosaksi.

Arkkitehtuuriltaan uudenlainen, jokimaise-maa monipuolisesti hyödyntävä kaupungin-osa tulee tarjoamaan kodin ja työpaikan yli kolmelle tuhannelle ihmiselle. Tavoi!eena on rakentaa joen rantaan korkeatasoinen, es-teetön kaupunkiympäristö, joka jatkuu myös ranta-alueen ulkopuolella turvallisena ja viih-tyisänä asuinympäristönä.

Noin kilometrin päähän Joensuun torilta ko-hoava Pen!ilänranta rakennetaan kaupunki-maisen tiiviisti. Pääosin taloissa tulee olemaan 4-6 kerrosta, mu!a kaavassa on vara!u paikat myös kahdelle maamerkkinä toimivalle torni-talolle. Rakenne!ujen alueiden vastapainok-si Pen!ilänrantaan tulee maisemaa avartavia puistoja ja muita viheralueita sekä aukioita. Joen rantaan sijoi!uva Pen!ilänrai!i, arkki-tehtonisesti näy!ävä kevyen liikenteen silta, aukiot ja uusi pienvenesatama tuovat jokimai-seman kaikkien kaupunkilaisten hyödynnet-täväksi.

Pen!ilänrannasta rakennetaan ympäristöasi-at huomioivaa mallialue!a. Talot kulu!avat energiaa mahdollisimman vähän ja ne lämmi-tetään uusiutuvalla energialla. Energiaratkai-sulle on useita vaihtoehtoja, kuten viereisen

joen tarjoamat mahdollisuudet lämpöpump-puteknologiaa hyödyntäen. Myös Pohjois-Karjalan omiin luonnonvaroihin perustuvia biopol!oaineita voidaan käy!ää lämmön ja sähkön tuotannossa. Pen!ilänranta on myös mukana kahdessa Tekesin Kestävä Yhdyskun-ta -ohjelman hankkeessa pilo!ialueena. Hank-keissa selvitetään kestävän rakentamisen prosesseja, energiatehokasta rakentamista ja alueen energian, lämmön ja sähkön, tuotantoa uusiutuvilla energialähteillä.

Kuvataide nousee Pielisjoen suuhun raken-ne!avan Pen!ilänrannan asuinyhteisön eri-tyispiirteeksi; taiteen keinoin tuodaan alueel-le lisää viihtyisyy!ä ja edistetään ihmisten henkistä hyvinvointia. Pen!ilänrannassa sekä

ympäristö- e!ä talonrakentamisessa taide-hankintoihin sijoitetaan yksi prosen!i raken-nuskustannuksista. Joensuun kaupunki hank-kii taide!a puistoihin ja aukioille, yksityiset asunnonrakentajat kerrostalojen pihoille, jul-kisivuihin ja rappukäytäviin.

Pen!ilänrannan ensimmäisten talojen raken-taminen alkaa vuonna 2012 ja koko Pen!ilän-rannan rakentamisen aikajänne venyy aina 2030-luvulle.

Lisätiedot: Joensuun kaupunki, Tero Toivanen 050 310 9779, [email protected]

Lieksan Timitrassa kotisi voi olla oikeasti linnasiTimitran Linnanranta on uusi rakennuskohde Lieksan keskustan kupeessa, upeassa jokimai-semassa. Alueelle rakennetaan korkeatasoisia ja energiatehokkaita omakotitaloja sekä seni-oreille suunna!uja rivitalokoteja.

Uudisrakentamisen lisäksi itse linnaraken-nukseen saneerataan erikokoisia asuinhuo-neistoja, joiden koot vaihtelevat 40:stä 250:een neliömetriin. Tämä hyväkuntoinen ja vankka kivirakennus tulee olemaan Lieksan komein asuinpaikka, jonka ylimmästä kerroksesta au-keavat hulppeat näkymät ympäröivään luon-toon ja aina Pielisen yli. Huoneistojen huone-korkeus on 3,4 metriä, joten tällaisia asuntoja et uusista rakennuksista löydä.

Linnanrannassa asutaan pikkukaupunkimai-sen tiiviisti, mu!a kuitenkin yksityisyy!ä vaalien. Kaupungin palvelut, marketit, ter-veyskeskus, liikenneyhteydet, kirjasto, uima-halli jne. ovat kivenheiton päässä ja toisaalta yhtä helppoa on lähteä veneilemään Pielisen aalloille tai samoilemaan metsäpolulle.

Lisätiedot: Paul Betckepuh. 044 333 4044 [email protected]

Jos kuntien tonteista ei juuri nyt omaa unelmaa löytynyt, katsasta yksityinen tarjonta maakunnallisesta ton!i- ja kiinteistöpörssistä:

ton!iporssi.visitkarelia.fi

Page 12: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Joensuu

Asu | visitkarelia.fi

22 23

Pohjois-Karjala on Suomen itäisin maakunta, jonka keskuskaupunki on Joensuu. Maakunnan muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Kesälahden, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat.

Pohjois-Karjalasultsinankuoressa*

165 866

+297

21 585

2 200

Väkiluku (1.1.2011)

Muu!ovoi!o vuonna 2010

km2 on kokonaispinta-ala, josta noin 70 % on metsää

järveä, joista maakuntajärvi Pielinen on Suomen neljänneksi suurin

Etäisyys Joensuusta

Kuopio 137 km

Mikkeli 209 km

Lappeenranta 234 km

Jyväskylä 247 km

Tampere 394 km

Helsinki 437 km • Lentäen noin 1 tunti

Sortavala 134 km

Petroskoi 370 km

Pietari 410 km

Sortavala

Petroskoi

Niiralan raja-asema

Jyväskylä

Tampere

Mikkeli

Kuopio

Helsinki

Lappeenranta

• Kuntia 14, joista kaupunkeja viisi

• Maakuntakeskus Joensuu

• Kärkitoimialat metsä- ja puu-, elintarvike-, muovi-, metalli- ja kiviteollisuus

• Pohjois-Karjalan kärkiyrityksiä ovat mm.: Abloy Oy, John Deere, Kesla Oyj, Stora Enso, Tulikivi Oyj, Nunnanlahden Uuni Oy, Suomen Kiitoautot Oy, Autotalo Laakkonen, Tokmanni, Varaosamaailma, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Mantsinen Group Ltd Oy.

• Koulutusmahdollisuudet: Itä-Suomen yli- opisto, Pohjois-Karjalan amma!ikorkea- koulu, Pohjois-Karjalan koulutuskunta- yhtymä, Pohjois-Karjalan amma!iopisto

• Koli on Etelä- ja Keski-Suomen korkein kohta (347 m)

• Manner-EU:n itäisin piste sijaitsee Ilomant- sin kunnassa

• Yhteistä rajaa Venäjän kanssa 302 km, Niira- lan rajanylityspaikalla noin miljoona ylitys- tä vuosi!ain

• 10 % maakunnan asukkaista on tutkintoa suori!avia opiskelijoita

• Matkailukohteita mm. kansallismaisema Koli, Bomban karjalaiskylä Nurmeksessa, Outokummun kaivosmuseo, Suomen Kivi- keskus Juuassa, Kiteen eläinpuisto ja Joen- suun Taitokor!eli sekä Ruunaan kosket

• Kesäisiä tapahtumia mm. Joensuun Ilosaari- rock, Rääkkylän Kihaus, Lieksan Vaskiviikot

• Liikuntatapahtumia mm. Karelia soutu, Vaa- rojen maraton, Pogostan hiihto, Ahman hiih- to, Kolin maisemahiihto ja Ruunaankoski- hiihto

Joensuun kaupunki

*Sultsina on riispuurolla täyte!y kääryle, “tortilla”. Niitä voit nau!ia Pohjois-Karjalassa, kuten muitakin maakunnan perinneruokia.

73 305

6 469

43 854

Väkiluku (1.1.2011)

Peruskoululaisia (syksy 2011)

Tutkinnon suori!aneita

27 %Korkea-asteen tutkinnon suori!aneita (yli 15 v väestöstä)

Koli

• Kaupungintea!erissa katsojia 33 789 (2010)

• Museoissa kävijöitä 34 386 (2010)

• Osallistumiskertoja nuorisotoimen tapah- tumiin ja toimintaan 47 561 (2010)

Kajaani

Oulu

Pietari

Pohjois-Karjalan maakunta

Page 13: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Opiskele | visitkarelia.fi

24 25

Keikkaa pukkaa Kerubissa

Ravintola Kerubi on aito joensuulainen rock-instituutio. Monien vaiheiden jälkeen Joensuun Popmuusikoiden tukikohta sai alkuvuonna uudet, komeat tilat Ilosaaressa sijaitsevasta Karjalantalosta.

Kerubissa ja Karjalantalossa on aina oh-jelmaa musiikin ja hengailun ystäville. Le-gendaarisen Lauantaidiscon lisäksi syksyä ovat ilahdu!aneet useiden ykkösartistien keikat ja Joensuu Design Week -iltaklubi. Nälkäisille löytyy mainio ruokaravintola ja opinhaluisille Pohjois-Karjalan AMK:n mu-siikin koulutusyksikkö.

Joensuun keikkatarjonta yhdessä paikassa: meteli.net

Anna virran viedä

Mikäpä virkistäisi ten!ikauden jälkeen pa-remmin kuin koskenlasku? Lieksanjoen Ruunaan koskessa pauhaavat Suomen vii-meiset villit kuohut. Vauhtiin pääsee vaik-kapa kanootilla tai kumilautalla, kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Rauhalli-semmassa tahdissa voi rentoutua Karjalan Kierroksella. Suomen suurimmalla yhtenäi-sellä retkeilyverkostolla on mi!aa yli 1000 kilometriä.

Parkouria ja kyldyyriä

1 Parkour on hauskempaa porukalla. Joen-suun VakioJameissa kokeneemmat neuvo-vat aloi!elijankin vauhtiin. Suomen Par-kour ry:n tapahtumakalenteri kertoo missä ja milloin: www.parkour.fi

2 Viikonloppuvierailulle saapuva äitikin arvostaa Joensuun Taidemuseon ikoniko-koelmaa tai monia näy!elyitä, joita tarjoaa Joensuun torin laidalla sijaitseva kul!uu-ri-, museo- ja matkailukeskus Carelicum.

3 Mitä kaikkea se esi!ävä taide olikaan? Se selviää lokakuun viimeisellä viikolla, kun Joensuuta elävöi!ää esi!ävän taiteen festi-vaali Joutomaa.

Teini-iässä Reija unelmoi urasta elokuvan parissa, mu!a muutamassa vuodessa toiveamma!i vaihtui-kin muotoilun puolelle. Reijan onneksi molempia voi opiskella oman maakunnan opinahjoissa, joten mie-len muu!uessa uusikin uraputki aukeaa helposti – myös tekniikan ja talouden aloille.

Nurmeslainen Reija haluaa bunueliksi, mu!a valmistuu ensin sarpanevaksi

Page 14: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Opiskele | visitkarelia.fi

26 27

Ilosaarirockissa saa myös itkeäTuo!aja Katri Kilpiä koki ensimmäisen Ilo-saarirockinsa 13-vuotiaana eli 20 vuo!a si!en. Jo seuraavana kesänä hän ahkeroi vapaaeh-toisena. Nyt takana on kuusi vuo!a työnte-kijänä.

Paras muistosi Rokista?Mieleen on painunut Zen Cafen keikka vuo-sia si!en: Taivaalla räiskyi kaunis ilotulitus, yleisö lauloi mukana. Tartuimme ystävien kanssa toisiamme käsistä kiinni ja pidä!elim-me itkua. Vedet tulivat silmiin tänäkin vuon-na, kun viiden tuhannen hengen yleisö lauloi Kotiteollisuuden ja Joensuun Mieslaulajien mukana.

Mistä tunteikas meininki syntyy?

Karjalaisesta sydämellä tekemisestä ja hur-tista huumorista. Ja siitä, e!ä tapahtuman takana on yhdistys. Kaikki antavat täyden pa-noksensa, jo!a tapahtumasta tulisi onnistu-nut. Palkinnon tehdystä työstä saa, kun lavan reunalta katsoo nau!ivaa yleisöä.

Rokumentti goes Black MagicSuomen suurin musiikkielokuvatapahtuma on tänä vuonna mustaakin mustempi. Tuo!ajalla on painavat perustelut tämän-vuotisen teeman valintaan.

Mehevä ka"ausJoensuussa järjeste!ävä Rokumen!i herät-tää marraskuiset mielet peräti 50 elokuvan ja useiden klubikeikkojen voimin. Festareil-la nähdään tänä vuonna afroamerikkalaisen musiikin historiaa noin kahden sadan vuoden ajalta, gospelista skrätsäykseen ja hip hopiin.

Joensuun Popmuusikoiden leivissä työskente-levä tuo!aja Petri Varis on tyytyväinen. Eikä syy!ä.

- Elokuvat muodostavat ka!avimman mustan musiikin kavalkadin mitä kotimaan valkokan-kailla on nähty, hän iloitsee.

Festari kuin tulitikkuKoko Joensuun kaupungin valtaava tapahtu-ma on kuin tulitikku – tunne!u räväkkyydes-

tään. Afroamerikkalaisen musiikin esi!elemi-selle on perusteensa. - Haluamme o!aa kantaa rasistiseksi ympä-ri Suomea käyvään maahanmuu!okeskuste-luun. Aihe!a käsitellään myös festivaalin pe-rinteisessä perjantaiseminaarissa, Petri Varis kertoo.

- Aiheen ajankohtaisuus on tullut esille myös elokuvien hankinnassa. Moni on au!anut ja kannustanut meitä kuultuaan teemasta. Il-man ihmisten avuliaisuu!a ei näin ka!avaa ohjelmistoa olisi mitenkään onnistu!u kasaa-maan.

- Black magic -teeman bonuksena on, e!ä musta musa on kaiken lisäksi ihan helkkarin hyvää, Petri Varis naurahtaa.

Yllätyksiä ja järkytyksiä

Ohjelmiston lukuisat ensi-illat ja harvinai-suudet saavat etenkin ensikävijän hämmäs-tymään. Tänäkin vuonna klassikkojen ja har-vinaisten helmien lisäksi mukana on kaksi odote!ua Suomen ensi-iltaa. Ne valaisevat hip hop -artistien elämää päinvastaisilta kanteilta.

Näy!elijänä tunnetun Michael Rapaportin esikoisohjaus Beats, Rhymes & Life kertoo vai-kutusvaltaisen A Tribe Called Quest -yhtyeen urasta toiveikkaalla o!eella. Toisin tekee The Carter -elokuva. Adam Bhala Loughin kamera tallentaa raptähti Lil’ Waynen huumaantunut-ta arkea karun paljastavasti. Vaiku!ava eloku-va onkin herä!änyt ristiriitaisia tunteita festi-vaaleja kiertäessään.

Joensuun Popmuusikot on vuonna 1971 peruste!u aktiivi-nen kul!uuriyhdistys, jota on Ilosaarirockin lisäksi kii!ämi-nen Rokumen!i-elokuvafesti-vaalista, Vekararokista, lukui-sista klubeista ja konserteista… you name it. Poppareilta voi myös esimerkiksi kysellä tree-nikämppää omalle bändille.www.popmuusikot.fi

Vinkki untuvikoille

Kansainvälisen tason tarjonta on joskus poiki-nut jopa hymyily!äviä kommen!eja. - Muualla ällistellään, miten täällä ”jumalan selän takana” voi olla näin kovatasoista ohjel-mistoa, Varis sanoo ylpeänä.

Paikallisten tekijöiden musiikkielokuvat pää-sevät myös esille, vaikka tuo!aja soisi näke-vänsä niitä enemmänkin.

Tuo!ajalla on varteenote!ava vinkki ensiker-talaisille.

- Jos huomaat ohjelmistossa jotain, minkä eh-do!omasti haluat nähdä, osta lippu etukä-teen. Ne loppuvat nopeasti, sillä salit ovat lop-pujen lopuksi suhteellisen pieniä ja monista le#oista on vain yksi esitys.

”Olo on ku ulkomailla!”

Rokumen!i ei ole pelkkää pimeässä le#asa-lissa istuskelua. Tapahtuma näkyy ja kuuluu ympäri kaupunkia mielenkiintoisine vierai-neen ja live-klubeineen. Keikoista vastaavat monien muiden ohella kanadalainen rockryh-mä Danko Jones, hip hop -komee!a Gracias ja Happoradio.

Valtaosa elokuvista esitetään elokuvatea!e-ri Tapiossa, mu!a Ilosaareen kunnoste!u ra-vintola Kerubi tuo tapahtumaan tänä vuonna lisäpotkua. Rokumen!i täy!ää Kerubin paitsi keikoilla, myös elokuvaesityksillä, amma!i-laisseminaareilla ja perinteisellä ilmaisohjel-malla.

- Kerubin jälleensyntymä on au!anut raken-tamaan Rokumentista entistä paremmin liveä ja elokuvaa yhdistävän kaupunkifestivaalin.

Kerubin esiintyjät vali!iin elokuvaohjelmis-ton mukaan ja lopputuloksena syntyi koko-naisvaltainen pake!i keikkoja, elokuvia ja oheistapahtumia. Odotukset viikon suhteen ovat korkealla, Varis myhäilee.

Putki päällä

Rokumen!i on kiinnostanut enenevässä mää-rin muitakin kuin paikallisia. Eloa pimeim-pään syksyyn se toi viime vuonna jo 2500 osallistujalla. Hieno saavutus joensuulaiselta le#afestarilta, paino!aa Petri Varis.

- Ja kasvua to!a kai tavoitellaan. Mitäpä sitä hyvää putkea katkaisemaan, tuo!aja seli!ää myhäillen.

Musiikkielokuvafestivaali Rokumen!i Joen-suussa 16.–20. marraskuuta. Festivaalin lipun-myynti käynnistyy 31. lokakuuta.

Lisätietoa: www.rokumen!i.com

The Carter-elokuva seuraa raptähti Lil’Waynen uskomatonta elämää.

Aktivisti A

ngela Davis nähdään Rokumen" i-festivaaleilla dokumen" ielokuvassa The Bla

ck P

ower

Mix

tape

1967

-1975

.

Nelikymppinen pohjoiskarjalainen festari kerää Joensuun Laulurinteelle artisteineen ja työntekijöineen päivi!äin yli 27 000 kävijää. Joka kesä Rokkia on tekemässä yli tuhat va-paaehtoista työntekijää. Lisätietoja vapaa- ehtoishommista Ilosaarirockin ne!isivuilta.

Page 15: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Opiskele | visitkarelia.fi

28 29

Professori Tolvanen kommentoiNimi lienee tu!u lähes kaikille, jotka seuraavat tiedotusvälineitä. Rikos- ja prosessioikeuden professori Ma!i Tolvaselta kysytään jopa päivi!äin kom-men!eja oman alansa ajankohtaisiin asioihin, Anneli Auer -oikeudenkäyn-nistä yksityisen pysäköinninvalvonnan ongelmiin. Mu!a miten Itä-Suomen yliopistossa tutkiva ja ope!ava professori ehtii pysyä kärryillä kaikesta?

Julkisuudesta- Tehdäänpä nyt yksi asia heti selväksi, aloit-taa professori topakkaan mu!a ystävälliseen sävyyn.

- En ole näin paljon julkisuudessa siksi, e!ä nau!isin esillä olosta – vaikken siitä ole kos-kaan kärsinytkään. Perhekin voi todistaa, et-ten pysty kuuntelemaan tai katselemaan omia haasta!elujani! Mu!a kun asiasta joka tapa-uksessa kirjoitetaan, niin parempi e!ä faktat menevät oikein.

Jo 1980-luvulta asti toimi!ajille vastaillut Tol-vanen on huomannut saman kuin moni muu-kin asiantuntija. Nykypäivän toimi!ajat eivät ehdi tarkistamaan taustoja itse. On helpompi o!aa yhtey!ä suoraan asiantuntijaan.

Ja kyllä yhteydeno!oja tuleekin. On aikoja jol-loin puhelin pirahtelee useamman kerran mo-nena päivänä putkeen. Hiljaisempaa on kun valtakuntaa ei kuohuta mikään suurempi oi-keudellinen kysymys.

Ei ihan lonkaltaProfessorin päivä Joensuun kodissa alkaa jo ennen kuu!a juoksulenkillä. Sen jälkeen on Helsingin Sanomien ja Karjalaisen vuoro.

- Minä seuraan asioita ihan muutenkin, en kommentoinnin takia! Mu!a ei vastauksia toki lonkalta voi hei!ää. Luen alueellisten sa-nomalehtien ja Hesarin lisäksi muun muassa Iltalehden ja Ilta-Sanomien verkkoversioita sekä Ylen ja MTV3:n verkkosivut.

Pitkään asiantuntijakommentoijana ollut Tol-vanen arvaa joskus jo verkkosivuja lukiessaan, mistä aiheesta kysymyksiä alkaa seuraavaksi sadella. Oikeusju!ujen tuomiot Tolvanen saa toimi!ajilta.

- Muihin oikeudelliseen kysymyksiin selvitän yleensä hieman taustaa ensin. En minäkään lakikirjaa sentään ulkoa osaa, professori nau-rahtaa.

Kaikki alkoi siitä kun…

Opiskelujen jälkeen pohjoiskarjalainen nuori mies sai lentävän lähdön uralleen, kun aloi!i Tuupovaaran nimismiehen sijaisena. Si!em-min, 1980-luvun puolivälissä, tie vei syy!ä-jäksi.

- Toimi!ajat to!uivat kysymään rikosoikeu-dellisista asioista minulta. Homma ruokkii it-se itseään, kun johonkin kommentoi niin sama toimi!aja kysyy uudestaan.

Vaikka professori myöntää olevansa kova pu-humaan, on varmasti laajan asiantuntemuk-sen ansiota, e!ä häntä kysytään tämän tästä luennoimaan muun muassa poliiseille, syyt-täjille ja tuomareille. Peräti puolet työpäivistä kuluu matkoilla.

”Sala"u elämä”

Kulkeminen ei Tolvasta hai!aa. Hän kertoo olevansa liikkuvainen luonne – suorastaan le-voton.

- Kahdeksan maissa aloitan päivän työt ja Ylen iltauutisiin pyrin lope!amaan. Olen aamuih-minen, huonoimmillani olen illalla, Tolvanen seli!ää.

- Ja yksi periaate minulla on. Sunnuntaisin en tee töitä. Silloin menen vaikka metsään sahan kanssa.

Vapaa-ajan vie!oon lii!yy myös urheilevan professorin ”pimeä puoli”. Urheilutilastot ovat

intohimo ja samalla hyvää aivovoimistelua. Seurannan alla voivat olla vaikkapa Kalevan kisat vuosina 1930-2000 ja jonkun urheilijan kehi!yminen.

Pieni yksikkö panostaa

Hallinto- ja kokousrumbasta professori ei pe-rusta, mu!a kirjoi!aminen, tutkiminen ja ope!aminen ovat lähellä sydäntä.

- Jo!a olisi mitä jakaa opiskelijoille, pitää olla aikaa tutkia. Ja vastaavasti ope!amisesta saa hyviä impulsseja kirjoi!amiseen.

Oikeustieteiden laitoksen varajohtajan pestiä hoitava Tolvanen kehuu, e!ä ehdoton val!i heillä on joustavuus. Ten!ejä voi usein suorit-taa mistä päin maata tahansa. Lisäksi työelä-mäyhteydet ovat omaa luokkaansa. Esimer-kiksi Verohallinto on tarjonnut monelle alaa opiskelleelle vastavalmistuneelle sujuvan tien työelämään.

- Panostamme tosissamme siihen, e!ä vastai-simme työelämän tarpeisiin. Pienen yksikön itärajan tuntumassa on tehtävä parhaansa. Ei ole itsestään selvää e!ä opiskelijat muualta tulevat juuri tänne.

Hedelmällistä yhteistyö on muun muassa pääkaupunkiseudun Laurea-amma!ikorkea-koulun kanssa. Parhain arvosanoin tietyiltä aloilta valmistuneita voi päästä suoraan Oike-ustieteiden laitokselle lukemaan maisteriksi ja tuomaan sinne tuore!a näkökulmaa.

Elokuvamaakunta

Haaveena elokuva-ala? Ota määränpääksi Pohjois-Karjala. Elokuvamaakunnasta saa se-kä koulutusta e!ä käytännön mahdollisuuk-sia. Pohjois-Karjalan amma!ikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa voi opiskella muun muassa käsikirjoi!amista, äänisuun-ni!elua ja videotuotantoa sekä 3D-tuotantoa. Muun muassa Itä-Suomen elokuvakomissio ja Markku Pölösen SF-Filmikylä pitävät huolen, e!ä alalla tapahtuu muutenkin. Alueella on fil-ma!u kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja, viimei-simpänä esimerkiksi Roskisprinssi-elokuva.

Pohjois-Karjalan amma!ikorkeakoulun vies-tinnän koulutusohjelmassa voi suuntautua myös verkkomediaan. Ajankohtaista on muun muassa mobiilioppaiden suunni!elu eri puhe-linmalleihin.

Olen pitänyt ohjenuorana Itä-Suo-men yliopiston rehtorin kehotusta: Yliopiston tärkeä tehtävä on tuoda julki tietoa. Oman alan ajankohtai-suuksien kommentointi julkisuu- dessa on siis osa työtäni. – Rikos- ja prosessioikeuden professori Ma!i Tolvanen, Itä-Suomen yliopiston Vuoden viestijä 2011

- Rikos- ja prosessioikeuden professori Ma!i Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto

Haloo Joensuu!Joensuun Nuorisovaltuuston tarmosta kertoo paljon alkusyksyn maanlaajuinen julkisuus.

- En tiedä onko monikaan järjestö saanut niin paljon huomiota millään julkaisullaan, mie!ii Joensuun Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Susanna Meriläinen, kun häneltä utelee syys-kuun alussa ilmestyneen Ero-lehden suosiota.

Joensuulaisten nuorten erotunnoista ja tosita-rinoista koo!u lehti sai runsaasti näkyvyy!ä valtakunnan medioissa MTV3:n uutisista läh-tien. Ensimmäinen 5000 kappaleen painos al-kaa olla jo vähissä. Sitä jae!iin nuorten kans-sa toimivien tahojen lisäksi myös yksityisille.

Lehden suosiota ei tarvitse ihmetellä. Vanhem- pien avioerosta on kirjoite!u pilvin pimein, mu!a nuorten äänellä ja nuorille tehtyä mate-riaalia ei ole yhtä helppo löytää.

Juuri nuorten äänitorvena Joensuun Nuoriso-valtuuston onkin tarkoitus toimia. Viimeisin valtuuston tekemä aloite koski kouluruokai-lua. Äske!äin järjestetyssä pää!äjätapahtu-massa pää!äjät kuuntelivat korvat höröllä,

Ammuu!

Muurikki ja muut odo!elevat opiskelijoita Kiteellä, jossa voi koulu!autua eläintenhoita-jaksi. 120 opintoviikon koulu-tusohjelman järjestää Pohjois-Karjalan amma!iopisto. Kiteen Koivikolla sijaitsevalla ope-tusmaatilalla pääsee harjoit-telemaan niin navetassa kuin Suomen Hevostaitokeskus Oy:n tallissakin. Oppilaitoksella on myös kansainvälistä vaihtotoi-mintaa ja asuntola, minne saa tuoda oman lemmikin.

Itä-Suomen yliopisto lukuina• Yliopistossa on noin 15 000 opiske-lijaa ja se työllistää lähes 2 800 hen-kilöä. Itä-Suomen yliopisto syntyi vuonna 2010, kun Joensuun ja Kuo-pion yliopistot yhdistyivät.

• Opetusta on yli 100 pääaineessa. Monialainen yliopisto on yksi Suo-men suurimmista tiedeyliopistois-ta. Yliopistolla on kolme kampusta: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlin-nassa.

• Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terve-ystieteiden tiedekunta sekä yhteis-kuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta.

• Vuosi!ain Itä-Suomen yliopistossa opiskelee yli 900 ulkomaalaista opis-kelijaa.

mitä sano!avaa on niillä jotka kouluruokaa päivi!äin syövät.

18-vuotias valtuustoveteraani

Jo viisi vuo!a valtuustossa mukana ollut 18-vuotias Meriläinen on pidellyt puheenjoh-tajan nuijaa tämän vuoden alusta. Koulu ja valtuusto pitävät abiturientin niin kiireisenä, e!ei muille harrastuksille juuri jää aikaa. Me-riläinen kertookin, e!ä vapaahetken koi!aes-sa hän mieluiten levähtää kotona.

Nuorisovaltuusto on monessa mukana. Jo-ensuulaiset nuoret pääsevät osallistumaan muun muassa vuosi!aiseen JNS on the Street -tapahtumaan sekä alkoholi!omiin Timan!i-klubeihin. Lisäksi nuorisovaltuusto vaiku!aa nuorten asioihin aloi!ein ja kannanotoin, mie-lenosoituksin, tekemällä kyselyitä ja mielipi-detutkimuksia, sekä myös järjestämällä semi-naareja ja tapaamisia.

Vuodenvaihteessa on luvassa uusi aloite, jonka sisällöstä puheenjohtaja Meriläinen ei ihan vie-lä halua kertoa enempää. Joensuu jää kuulolle.

Jon-Jon Geitel, Roskisprinssi

Page 16: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Saa!aa sitä lunta muuallekin sataa, mu!a koti- kadun lumivalliin ei ykkösluokan pulkkamäkeä saa innokkainkaan pikkumies. Ilmankos Mikon mieli oli välillä yhtä harmaa kuin pulkan alla paukkuva jäi-nen penkka. Onneksi äiti tajusi, mistä kenkä puristaa ja varasi koko perheelle talviloman Pohjois-Karjalas-ta. Isä pääsi verestämään taitojaan Kolin rinteillä, Mikko o!i ensituntumaa maastohiihtoon ja äiti poik-kesi miesväen moo!orikelkkaretken ajaksi hemmo!e-lemassa itseään hyvän olon hoidoissa. Ja lumi; se oli ihan oikeasti valkoista!

Pikku-Mikko yllä!yi, kun serkku-tytöt väi!ivät lunta valkoiseksi

Varaa mökkilomasi kätevästi verkosta: visitkarelia.fi30 31

Matkaile | visitkarelia.fi

Page 17: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Matkaile | visitkarelia.fi

32 33

Koli uudistuu jo talven ensi lumille Kolille tulee ensi talveksi paljon muutakin uu!a kuin tuore!a lunta. Hiihto-keskusten rinteitä kehitetään, ohjelmapalveluja tuodaan kylän keskustaan ja erilaisia rinnetapahtumia tarjotaan yhä enemmän kaikkien talvilomaan-sa Kolilla vie!ävien iloksi.

Tehokkaampi lumetus aikaistaa rinteiden avaustaKolin rinteillä käynnistyvät mi!avat uudis-tukset, joiden tavoi!eena on aikaistaa lasket-telukauden aloitusta ja monipuolistaa alueen rinnetarjontaa. Suurin yksi!äinen investointi on Loma-Kolin uusi!ava lumetusjärjestelmä. Uuden tekniikan ansiosta lunta voidaan ty-ki!ää samaan aikaan useampaan rinteeseen, minkä ansiosta rinteitä saadaan nopeammin auki jo kauden alussa. Rinneuudistuksissa keskitytään erityisesti aloi!elijoiden, lautaili-joiden sekä perheiden tarpeisiin. Loma-Kolin eturinne!ä muokataan hyppyri- ym. suori-tuspaikoiksi ja Snowparkiin on tulossa myös uusia reilejä sekä boxeja freestyle-laskijoiden iloksi.

Korpisoturi tuo ohjelma- palvelut Kolin kylälleKolin ohjelmapalvelujen saatavuus paranee, kun yksilöllisiä elämyspalveluja tarjoava Kor-pisoturi avaa uuden palvelupisteen Kolille. Korpishop-pisteen kau!a Kolin kävijät pääse-vät entistä kätevämmin kelkkareiteille ja tar-jolle tulee ensi kertaa myös pitempiä husky-safareita. Talven viikko-ohjelmaan kuuluvat

puolestaan pilkkiretket Pieliselle ja lumiken-käretket Kolin kiehtoviin vaaramaisemiin. Uudessa pisteessä toimii myös monipuolinen välinevuokraamo sekä myymälä, josta voi os-taa muun muassa Sastan ja Bu%n tuo!eita.

Elontila tarjoaa elämänläheisiä kokemuksia

Kolin kansallispuistossa ohjelmapalveluja tarjoava Elontila tarjoaa vierailleen iloisia ja syvällisiä kokemuksia luonnossa, lisää tietoi-suu!a elämisen ja olemisen ihmeestä sekä kannustaa ihmisiä elämään iloisesti ja sopu-sointuisesti elämää ylläpitävien voimien kans-sa. Metsähallituksen ainutlaatuinen Ma!ilan perinnetila tarjoaa Elontilalle upean toimin-taympäristön.

Jäätietä pitkin jääsaunan löylyihin

Kolilla lomaillessa kanna!aa poiketa myös Vuonislahden kylässä, jonne talvikaudella vie seitsemän kilometrin mi!ainen jäätie. Pielisen rannalta Vuonislahdesta löytyy muun muassa

Talvitapahtumia2011 4.–6.11. Pyhä Koli – Hyvä olo

16.–20.11. Rokumen!i-elokuvafesti- vaali, Joensuu

19.–20.11. Ampumahiihdon kv GP- kilpailu, Kontiolahden Ampumahiihtostadion

20.11. Joensuun Joulun Avaus

1.–22.12. Parppeinvaaran Runokylä joulutunnelmissa, Ilomantsi

2.12. Kaivos elää, Outokummun Vanha Kaivos

3.12. Maastohiihdon kv FIS-kilpai- lu, Kontiolahden Ampuma- hiihtostadion

3.–4.12., 10.–11.12. ja 17.–18.12. Joulukylä Taitokor!elissa, Joensuu

10.–11.12. Kolin talvikauden avaus

2012 8.–12.2. Ampumahiihdon maailman- cup, Kontiolahden Ampuma- hiihtostadion

10.2. Rautatie-oopperan kanta- esitys, Joensuu

17.-26.2. Ampumahiihdon nuorten MM-kilpailut, Kontiolahden Ampumahiihtostadion

23.–26.2. Joensuun Musiikkitalvi

3.–4.3. Kolin Maisemahiihto

9.–10.3. Ahmanhiihto, Koli

17.–18.3. Pogostan Hiihto, Ilomantsi

Kestikievari Herranniemen eksoo!inen jää-sauna. Tilauksesta lämmite!ävän saunan lauteilla on tilaa noin 8 henkilölle kerrallaan. Ainutlaatuista nähtävää tarjoaa myös kuvan-veistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri veistoksineen ja honkakirkkoineen.

Hyvät reitistöt vievät lumiseen luontoon

Pohjois-Karjalassa on yli tuhat kilometriä eri- pituisia retkeilyrei!ejä, joita voi talvella käy!ää lumikenkävaellukseen tai umpihankihiihtoon. Suksimaan pääsee myös hoidetuille hiihtoladuille.

Lieksan suunnalta löytyy hyvinhoide!u koi-ravaljakko- ja talviretkeilyreitistö. Alueen yrit-täjät tekevät tiivistä yhteistyötä ja pystyvät sen ansiosta tarjoamaan monipuolisia talvisia ohjelmapalveluita.

Vauhdikasta menoa kaipaaville Pohjois-Karja-lasta löytyy mi!ava verkosto hoide!uja moot- torikelkkauria. Maalla kelkkauraa on 1 500 ki-lometriä ja jäällä 470 kilometriä. Upeita maise-mia täydentävät monipuoliset palvelut kelk-kaurien läheisyydessä.

Page 18: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011

Karelia à la carte saa veden kielelleKarjalainen ruokakul!uuri elää vahvasti tämän päivän Pohjois-Karjalassa. Tunnusomaisia piirteitä alueen ruokakul!uurille ovat runsas kalan, sien-ten, kasvisten ja marjojen käy!ö sekä rikas leipä- ja piirakkaperinne. Paikal-lista ruokaperinne!ä pitää yllä Karelia à la carte -ruokamatkailuverkosto, jonka kymmenet jäsenet tarjoavat rakkaudella valmiste!ua karjalaista ruokaa.

Karelia à la carte -ruokapöydässä tuoksuvat mureaksi haudutetun villisian, lampaan ja karjalanpaistin aromit. Muikut ja muut järvi-kalat monessa muodossa, siitake- ja metsäsie-net, kasvisrelissit, pateet, uunissa haudute!u juuressärä ja rukiiset leivät antavat maku-muistoja, joihin oman säväyksensä lisäävät erilaiset hunajat, aromikkaat sinapit, marjai-sat mehut, hillot, marjajauheet ja koivunmah-la. Suussa sulavat myös karjalaiset perinne-leivonnaiset eli sultsinat, tsupukat, kukkoset, pyöröt ja vatruskat.

Ravintola Kielossa kokataan suurella sydämellä Vuonna 2010 Karelia a la carte -ravintolaksi va-li!iin joensuulainen Ravintola Kielo. Minna-

Johanna ja Petri Heikkisen omistama Kielo tunnetaan suomalaisen ruoan keitaana myös maakunnan ulkopuolella. Ravintolan ruokalis-toista vastaava Petri Heikkinen luo!aa raaka-aineita valitessaan lähiseudun tuo!ajiin.

- Paikallisten tuo!ajien kanssa asioidessani voin käydä omin silmin näkemässä millä asen-teella tiloilla toimitaan. Esimerkiksi eläinten hyvinvointi heijastuu suoraan lihan laatuun, minkä takia ostan lihat aina pääosin tutuilta toimi!ajilta. Kaloista esimerkiksi kuhat meil-le kalastaa oma kalastaja, joka myös marjas-taa ja sienestää meitä varten, Petri Heikkinen kertoo.

Karjalaisuus näkyy Kielon ruokalistoilla lähi-ruoan suosimisen lisäksi valmistustavoissa. Asiakkaiden suosiossa ovat erityisesti yli yön

mureiksi haudutetut liharuoat, jotka valmiste-taan polvijärveläisen Haukiniemen tilan luo-mutuotetusta Limousin-härästä. Kahden kuu-kauden välein vaihtuvalta ruokalistalta löytyy monia muitakin kiitosta keränneitä herkkuja, jotka vaihtelevat sesongin ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

- Pohjois-Karjalasta löytyy paljon hienoja lä-hiruokatuo!ajia, joita toivoisin lisää myös Ka-relia à la carte -verkostoon. Yhdessä voimme tarjota asiakkaillemme mieleenpainuvia ma-kumuistoja maakunnastamme!

Matkaile | visitkarelia.fi

34 Löydä lisää herku!elupaikkoja: visitkarelia.fi

Vanha Kaivos – Oudon kummun sydänEntisessä kaivostuvassa sijaitseva Outokummun kaivosmuseo tutustu!aa malmin syntyyn ja malminetsintään sekä Outokummun malmin löytymiseen.

Avoinna arkisin klo 10-15Liput: 4 $/aikuiset, 2 $/lapset 3-12-vuotiaat

Perjantaina 2.12.2011 järjestetään jälleen Kaivos Elää -tapahtuma Vanhalla Kai-voksella. Alueen massiivinen valoteos ja tapahtumat viihdy!ävät klo 18 alkaen!

Varaukset: puh. 044 7559 [email protected]

Varaa lomamökkisi kätevästi verkosta!Vielä on valinnanvaraa talven parhaille lomaviikoille. Varaa omasi jo tänään!

www.visitkarelia.fi

Erämökki, latumökki, kelkkamökki, rinnemökki, rantamökki… Vaihtoehtoja löytyy eivätkä hinnat huimaa päätä!

Koko perheen talviloma mökillä alk. 354 $/viikko

Varaukset: puh. 0400 239 [email protected]

Hyvärilän joulu- tai lumiloma – rentoudu, liiku ja nauti Vietä joulu- tai talviloma Nurmeksessa Hyvärilän Matkailu- ja nuorisokeskuk-sen upeassa lomahuoneistossa jossa on vuoteet 10 hengelle, täysin varusteltu, oma takka ja sauna.

Hinta 995 $/viikko

Jouluohjelma ja jouluaaton illallinen lisä- maksusta, 25 $/aik. ja -50%/lapset 4-12 v. Talvilomaviikoilla 8, 9, ja 10 hintaan sisäl-tyy hauskaa lumilomaohjelmaa koko perheelle. Varaa pian!

Varaukset: puh. 0207 466 [email protected]

Laske"elupake"i Kolilla edullisesti S-EtukortillaAlk. 65 $/hlö/vrk/2hh

Voimassa talvikauden 2011–2012 pois lukien joulu ja pääsiäinen.Sisältää majoituksen Sokos Hotel Kolilla 2 hh sekä rinnelipun päiväksi Kolin rinteisiin. Kysy laske!elupake!ia myös pidemmälle viipymälle! 3 pv:n rinnelippu Kolin rinteisiin65 $/aikuiset45 $/lapsetTarjous voimassa S-Etukortilla koko talvikauden.

Varaukset: puh. 020 1234 [email protected]

Tunnelmallinen joulu Pääskynpesässä

Runsas joulupöytä valmiiksi kate!una, jouluillallinen ja joulubu#e!i, allasosaston lämpö ja saunojen lempeät löylyt tuovat kiiree!ömän ja rauhallisen jouluntunnun Ilomantsissa.

2 vrk alk. 260 $/hlö/2hh 3 vrk alk. 369 $/hlö/2hh

Sisältää täysihoitomajoituksen: aamiaiset, lounaat, päiväkahvit ja illallisen, joulupäi-vän brunssin, allasosaston, saunojen ja kuntosalin käytön, jouluisen retken Parp-peinvaaralle, joulukirkon ja tunnelmallisen jouluohjelman.

Varaukset: puh. 0400 356 [email protected]

Joulupuurossa manteli, joulusaunassa vastan tuoksu Lomakeskus Huhmarissa PolvijärvelläJoululomanen alk. 350 $/hlö/4 vrk Majoitus perheloma-asunnossa

Sisältäen aamiaiset, Vesimaailma kylpylän vapaa käy!ö, puolihoito-ruokailut (run-saat joulupöydät), perinteinen joulu- ohjelma – lisänä runsaasti lastenohjelmaa.

Myynnissä 21.10.–22.12.2011

Varaukset: puh. 0207 691 [email protected]

alk. 354 #/viikko 995 #

/viikko 2 vrkalk. 260 #/hlö/2hh

aikuiset 4 #

lapset 2 #

(3–12 vuotiaat) alk. 350#/hlö/4 vrk alk. 65#

/hlö/vrk/2hh

Poimi talviloman parhaat tarjoukset – visitkarelia.fi

35

Page 19: VisitKarelia -teemajulkaisu, syksy 2011