Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Yhteenveto3 • 2016AKAVAN ERITYISALOJEN
JÄSENLEHTI
EI VARAA äitiyslomaan
Kiusaamista siedetään liikaa
Hyvät mietteet kuntavisioista
Ihme firma: ei hierarkiaa
Jäsenasioiden hoito helpottuu
www.yhteenveto.fi
27 Kysy työstä: Miten ”kiky” pidentää työaikaa yksityis- sektorilla? 28 Mitä tehdä, jos joutuu kiusatuksi? 30 CASE: Reaktorissa ei tarvita esimiehiä32 Ammattiliitto voi kitkeä korruptiota 34 Tulevaisuuden kunta puhuttaa – jäsenillämme tärkeä rooli 37 Valtiolta väkeä maakuntiin 38 Veronmaksajilta uusi jäsenetu 38 Kaupan alan kiertue: Aikasi on rahaa!39 Kesän SuomiAreena oli menestys
3 Pääkirjoitus 5 Toiminnanjohtajalta 6 NYT: Akavan Erityisalojen terveiset valtion 2017 budjettiin 9 NYT: Edunvalvontaa itsensätyöllistäjille 10 Jäsenasiointiin ketteryyttä 12 UUSI TYÖ: Yhdistelmävakuutus – turvaverkko itsensätyöllistäjille 16 UUSI TYÖ: Väliinputoaja kärsii ahkeruudesta 19 UUSI TYÖ: Elanto tulee pienistä puroista23 Palkkaus ja pätkätyöt huolena yksityissektorilla
40 Opiskelijat: Halpatyövoimaksi kelpaava sukupolvi?41 Mikä on Vuoden harjoittelupaikka?42 Mitä luottamusmiehet tekevät? 46 Onnea!47 Kunnon työn päivä 7.10.48 Uutisia työttömyyskassasta49 Resumé
Elanto tulee pienistä puroista 19
48Mitä luottamusmiehet tekevät?
TÄSSÄ NUMEROSSA
Tulevaisuuden kunta puhuttaa – jäsenillämme tärkeä rooli
34
3 3 I 2016 Yhteenveto
Akavan Erityisalojen jäsenlehti 3 • 2016
JulkaisijaAkavan Erityisalat AE ry
PäätoimittajaAnna Joutsenniemi, puh. 0201 235 349
Toimitus Pirjo Leppänen, puh. 0201 235 369
Mirkka Heininen, puh. 0201 235 343 (tilaukset)
UlkoasuJaana Koskio
Toimituksen osoiteMaistraatinportti 4 A, 00240 HELSINKIPuh. 0201 235 340 • Faksi 09 147 242 www.akavanerityisalat.fi
TilaushintaUlkopuolisille 50 euroa/vuosikerta
Levikki27 907 (LT 2014) • 35 vuosikerta ISSN 0780-7058 Aikakauslehtien Liiton jäsen
PainatusForssa Print, Forssa 2016 Lehti on painettu ympäristö- ystävälliselle paperille
Numero Aineisto Ilmestyy 1/2016 19.1. 25.2. 2/2016 19.4. 26.5. 3/2016 16.8. 22.9.4/2016 31.10. 8.12.
.......................................................
Ilmoitushinnatkoko lev x kork 4-väri1/1 225 x 270 2 500 € 1/2 (pysty) 110 x 270 1 000 € 1/2 (vaaka) 225 x 132 1 000 €1/4 (pysty) 97 x 112 600 €1/4 (vaaka) 199 x 54 600 € 1/8 (pysty) 46 x 112 400 € 1/8 (vaaka) 97 x 54 400 €takakansi (225 x 240) 3 000 € lisäkansi 4 500 €
Liitteet Stifti- ja liimatäplämahdollisuus. Hinta sopimuksen mukaan.
www.yhteenveto.fi
Joko ymmärretään hallinnon merkitys?
PÄÄKIRJOITUSKannen kuva: Susa Junnola
4041 0428
19
www.facebook.com/akavanerityisalat
www.periscope.tv/ @aivanerityinen
Verkkolehti www.yhteenveto.fi
www.twitter.com/aivanerityinen
www.instagram.com/akavan_erityisalat/
Rehtoriksi hallinnon ammat- tilainen.
HALLINNON ylimitoitettu leikkaaminen alkaa nyt toden teolla näkyä korkeakouluissa. Sekä opiskelijoilta että professoreilta on kuultu huolestuneita puheenvuoroja.
”..neuvontaa ei saa, opinnot eivät kirjaudu rekisteriin, opintotuki vaarantuu, tutkintojen saaminen viivästyy.., kuvailee opiskelija Maria Loima Helsingin Sanomissa. ”Leikkausten aikaansaama lamaannuksen tila on käsinkosketeltavan kauhea.”
Yliopistojen henkilöstörakenteita tutkinut hallintotieteen professori Timo Aarrevaara sanoo samaisessa lehdessä suoraan, että säästöt ovat jo riskirajalla. ”On naiivia ajatella, että hallintoa vähentämällä ja ulkoistamalla säästetään. Esimerkiksi kansainvälisen tutkimusrahoituksen haun hallinnointi ei hoidu itsekseen, vaan se vaatii oman ammattitaitonsa.” Samaa voi sanoa yliopistojen viranomaistehtävistä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, laadunhallinnasta..
Ei ole kenenkään etu, että näitä tehtäviä valuu henkilöille, joilta puuttuu niihin vaadittava ammattitaito.
Aarrevaara perääkin yliopistoon uudenlaisia korkeakoulutettuja rooleja tutkijoiden ja opettajien rinnalle. ”Esimerkiksi Ruotsissa etsitään rehtoreiksi hallintoihmistä, ei niinkään akateemista tutkijaa.”
Vihdoin hallinnon merkityksestä ja ammattitaidosta puhuvat muutkin kuin me henkilöstöjärjestöt. Tätä samaa viestiä olemme Akavan Erityisaloissa tuoneet esiin vuosikausia. On hirvittävää haaskausta, että vasta kun vahinko on jo tapahtunut ja ihmiset irtisanottu, huomataan, miten tärkeitä he olivat.
Toki edelleen näkyy myös surutta leimaavan ”hallintoallergian” ilmentymiä. Markkinoinnin professori Pekka Mattila arveli (HS 7.9.), että hallinnossa on paljon löysää. Todisteeksi hän sanoi huomanneensa, että ”viimeksi maanantaina hallinnon käytävä oli jo kello neljältä tyhjillään”. Aikamoista retoriikkaa professorilta! On surullista, että sitoutuneiden, sivisty neiden ja osaavien hallinnon ammattilaisten on kuunneltava tällaista.
Lupaamme edelleen pitää hyvän hallinnon merkitystä esillä. Kysymys hallinnon ja tukipalvelujen arvostuksesta koskettaa laajasti jäseniämme – sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Anna Joutsenniemi
Yhteenveto3 • 2016AKAVAN ERITYISALOJEN
JÄSENLEHTI
EI VARAA äitiyslomaan
Kiusaamista siedetään liikaa
Hyvät mietteet kuntavisioista
Ihme firma: ei hierarkiaa
Jäsenasioiden hoito helpottuu
www.yhteenveto.fi
wan
ha sa
tama
Lauantai 19.11.2016solikka_225x270.indd 1 17.6.2016 16:58:02
Jäsenyytesi tuo turvaa ja hyötyjä SELVITIMME jäsenpalveluiden ja etujen käyttöä sekä niiden arvostusta. Kärkeen nousi tuttu lista: erityisen tärkeinä koettiin lakimiespalvelut, työttömyysasioihin liittyvä neuvonta, palkoista ja työehdoista sopiminen ja vakuutusedut. Arvostettuja olivat myös luottamusmiestoiminta työpaikoilla, liiton tarjoamat koulutukset ja Akavan Erityisalojen lakimiehen antama perintö ja perheoikeudellinen neuvonta.
Jäsenpalvelut ja edut ovat laaja kokonaisuus, josta osa tuotetaan myös Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksissä. Turvaa työelämän vaihtelevissa ja ennakoimat tomissa tilanteissa on tarjolla. Jäsenetuja voi peilata myös suoran rahallisen hyödyn näkökulmasta ja jäsenmaksuille saa hyvän vastineen.
Katso hyödyt euroina www.akavanerityisalat.fi/jasenedut
Palvelutyytyväisyyskyselyssä arvioitiin myös jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä. Positiivista on, että vahvalla sijalla arvostuksessa ovat työmarkkinaedunvalvonta eli työehtosopimuksiin vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen edunvalvonta eli miten vaikutamme työelämään ja työlainsäädäntöön, koulutuspolitiikkaan ja mm. verotukseen jäsenistömme näkökulmasta. Ansiosidonnainen työttömyysturva oli arvostuksen kärjessä. Vastaajat kokivat myös, että suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja.
Jäsenyyteen vaikuttavat tekijät sekä turvaa ja hyötyä antavat jäsenpalvelut ja edut ovat ammattiliiton tapa huolehtia inhimillisestä ja reilusta työelämästä. Tämä on yhä ajankohtaisempaa uudistuvassa työelämässä, jossa niin työnteon kuin toimeentulon muodot ovat muutoksessa.
Kielteinen suhtautuminen ammattiyhdistysliikettä kohtaan tuntuu olevan ajan ilmiö. Sen taustalta löytyy varmasti pitkään jatkunut huono taloudellinen tilanne, vaikeus tehdä rakennemuutoksia ja sitä myöten työnantajien koventuneet asenteet. Tämä ei edistä luottamuksen ilmapiiriä, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ovathan työnantajatkin järjestäytyneet, ei työn tekijöiden järjestäytyminen siitä eroa.
Ammattiliiton toiminnan ydin on tuoda esiin jäsentensä ääni ja tarpeet ja huolehtia näin edelleenkin inhimillisestä ja reilusta työelämästä.
Salla Luomanmäki
Kuva
: Uzi
Varo
n
Salla Luomanmäki on Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja sekä Akavan hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Luomanmäki on myös työttömyyskassa Erkon hallituksen puheen-johtaja. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 0201 235 341 ja sähköpostitse osoitteesta [email protected]
SALLATOIMINNANJOHTAJALTA
Jäsenen ääni esiin!
5 3 I 2016 Yhteenveto 5
6 Yhteenveto 3 I 2016
NYTNYT
Valtiovarainministeriön esitys valtion vuoden 2017 budjetiksi tarjoaa niukkuutta Akavan Erityisalojen monille jäsenryhmille. Karkein korjattava asia on korkeakouluihin kohdistuva lisäleikkaus, jolla rikotaan kilpailukykysopimusta. Työllisyyttä edistävien toimien on oltava työtöntä kannustavia, korostavat Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistykset budjettikannanotoissaan.
Koulutuksen lisäleikkaukset PERUTTAVA
AKAVAN ERITYISALAT odottaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaryhmässä valmisteltavalta työllisyyspaketilta toimenpiteitä, jotka kannustavat aktiivisuuteen ja mm. kouluttautumaan työttömyysaikana. Myös yliopistoopintojen on oltava mahdollisia työttömyyskorvausta menettämättä, mikäli työnhakija on samaan aikaan työmarkkinoiden käytettävissä.
Työttömiin kohdistuvien toimenpiteiden tulee olla arvostavia. Moitimme esimerkiksi hallituksen kaavailemaa tarkistusmenettelyä, jossa kolmen kuukauden välein työttömän tilanne tarkistettaisiin työvoimaviranomaisten haastattelussa. Jos työttömän aktiivisuutta ei katsottaisi riittäväksi, hänen työttömyyskorvaustaan alennettaisiin 3 prosenttia. Koemme menettelyn nöyryyttävän työtöntä. Työttömyyskorvausten jatkuvan alentamisen seurauksena olisi työttömän taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja toisaalta muiden sosiaaliturvamenojen kasvu. Menettely luo myös lisää byrokratiaa ja työpaineita jo nyt ylikuormittuneille työvoimaviranomaisille.
Kiky hävittää työpaikkojaTyöttömyys on lisääntynyt jäsenistössämme jo tehtyjen, mm. korkeakoulusäästöjen myötä. Myös juuri työllisyyden parantamiseksi solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutukset ovat hävittämässä jäsenistömme työpaikkoja kunta ja valtiosektorilta. Toimintamenomäärärahojen toistuva pienentäminen on johtanut erityisesti hallintotyön jatkuvaan ohentamiseen, mikä vaarantaa kansalaisten oikeutta hyviin ja laadukkaisiin hallintopalveluihin. Esimerkiksi valtionhallinnossa tämä vaarantaa jo perustehtävien hyvää hoitamista.
AKAVAN ERITYISALAT:
KOONNUT Anna Joutsenniemi KUVAT iStock Työttömälle kannustusta, ei nöyryytystä
7 3 I 2016 Yhteenveto
ETSIVÄN NUORISOTYÖN ja työpajatoiminnan nostaminen työllisyystoimeksi ja kolmikantaryhmään on hallitukselta hyvä päätös. Ristiriitaista on, että samaan aikaan valtiovarainministeriö esittää 4,6 miljoonan leikkausta etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitukseen. Nuorisotyötä ei voi tehdä ilman rahoitusta.
Esitämme että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnalle ohjataan vuoden 2017 budjettiin riittävä määrärahaa ja valtionvarainministeriön esityksen 4,6 miljoonan euron leikkaus perutaan.
Syrjäytyneitä nuoria ei ole helppo saada kiinni työelämään. Suuntaamalla rahoitusta oikeaaikaiseen tukeen työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kautta, saadaan varmasti tuloksia aikaan.
Etsivälle nuorisotyölle on osoitettava oma täysi rahoituksensa, joka ei saa olla pois ennaltaehkäisyyn painottuvan perusnuorisotyön rahoituksesta.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN budjettiehdotuksessa yliopistojen rahoituksesta uhataan leikata 13,9 ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 6,9 miljoonaa euroa. Perusteena on kilpailukykysopimuksen mukainen työnantajamaksujen vähentyminen. Esitys on kilpailukykysopimuksen vastainen, sillä sopimuksen mukaan säästöt koskevat vain julkista sektoria. Säästöt ovat julkisen sektorin henkilöstölle todella kipeä leikkaus, mutta korkeakoulutus on sopimuksessa rajattu niiden ulkopuolelle. Leikkaukset vähentäisivät entisestään korkeakoulujen toimintaedellytyksiä.
Vapaalle sivistystyölle on varattu budjettiehdotuksessa 144,8 miljoonaa euroa, eli noin 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Talousarvioesitys leikkaa vapaan sivistystyön rahoitusta 8,3 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen osuus on lähes kolme ja puoli miljoonaa euroa. Myös vapaa sivistystyö luetaan budjettiesityksessä julkisiin toimijoihin, vaikka kilpailukykysopimuksen ei pitänyt koskea yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäleikkausten toteutuessa joudutaan supistamaan opetusta, nostamaan kurssihintoja ja lomauttamaan työntekijöitä.
Vaadimme, että hallitus pitää lupauksensa, eikä enää esitä uusia lisäleikkauksia koulutukseen tällä hallituskaudella.
SUUNNITELLUN sote ja aluehallintouudistuksen tehokas läpivieminen paikallistasolla edellyttää riittävää ja asiantuntevaa koordinaatiota. Muutoksen johtamisen ja valmistelutyön resursointi on avainasemassa hallintouudistuksessa. Tämä on huomioitava jo vuoden 2017 budjetissa.
Kunnille on kompensoitava verotulojen menetykset, jotka aiheutuvat kilpailukykysopimuksen tuomista leikkauksista.
Aluehallinto uudistuksen valmistelu
resursoitava kunnolla
NUORIAKAAN ei tule palkata sellaisella ansiotasolla, mikä ei riitä elämiseen. Juuri heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevat tarvitsevat tuekseen kollektiivisesti sovittuja työ ja palkkaehtoja – työehtosopimuksia, joiden rajoja ei tule alittaa. Nuorten työllistymistä tukeviin toimiin, kuten nuorisotakuuseen tulee panostaa. Nuorisotakuuta tulee kehittää palvelemaan myös korkeasti koulutettuja nuoria.
Nuoriakaan ei tule palkata sellaisella ansiotasolla, mikä ei riitä elämiseen.
Etsivä nuorisotyö ja
työpajat tarvitsevat
rahoituksensa
Koulutuksesta ei tule leikata
enää euroakaan
Aluehallinto- uudistuksen valmistelu
resursoitava kunnolla
Nuoria autettava työ-uran alkuun
reiluin ehdoin
>>
8 Yhteenveto 3 I 2016
NYT
Eduskunta hyväksyy budjetin joulukuussaAkavan Erityisalat otti elo-syyskuun vaihteessa pidetyn budjettiriihen alla kantaa valtiovarainministeriön valtion 2017 budjettia koskevaan esitykseen. Hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan ennakkotiedon mukaan 15. syyskuuta, jonka jälkeen budjettiesitys siirtyy eduskuntakäsittelyyn. Eduskunta hyväksyy talousarvion joulukuussa. Lisätalousarvio annetaan tarvittaessa.
Kiisteltyä työllistämispakettia valmistellaan kolmikantatyöryhmässä, joka sai työskentelyaikaa syykuun loppuun.
JULKISEN palvelutuotannon digitalisaatiossa esitetään kirjastojen entistä parempaa hyödyntämistä kansalaisten kouluttautumisessa. Tämä on kannatettava suuntaus. Kirjastojen mahdollisuuksia koulutusten järjestäjänä tulee tukea huolehtimalla kirjastojen riittävästä resursoinnista.
Budjettiesityksessä esitetään korkeakoulujen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen yhteensä 30 miljoonaa euroa hankerahoitusta. Tämä on merkittävä satsaus korkeakoulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen.
KANSALAISJÄRJESTÖJEN tukea leikattiin rajusti kuluvalta vuodelta, mikä johti miltei hallitsemattomaan irtisanomiskierteeseen ja työllisyyden sekä asiantuntijuuden heikkenemiseen järjestösektorilla. Järjestöjen tukea ei vuoden 2017 budjettiesityksessä ole korotettu, vaikka sinänsä kehitysyhteistyöhön osoitettiin jonkin verran lisärahoitusta. Valtion rahoitusta järjestöille on lisättävä, jotta ne pystyisivät työskentelemään pitkäjänteisesti. Nyt korostuu yritysten toiminta, mikä ei useinkaan auta kaikkein köyhimpiä maita.
TEKSTI Anna Joutsenniemi
Kulttuurin merkitys
ymmärrettävä laajasti
AKAVAN ERITYISALAT esittää, että museot otetaan osaksi kulttuurin saatavuuden kärkihanketta. Museoihin tulee investoida laajasti jatkuvien leikkausten sijaan. Guggenheimkeskustelu konkretisoi hyvin museoiden merkityksen elinkeinoelämälle, mutta näkökulmaa tulee laajentaa yksittäisestä hankkeesta: kulttuuripalvelut kaikkiaan ja museot tässä mukana luovat eri puolilla Suomea alueellista vetovoimaa ja ainutlaatuista sisältöä matkailulle.
Resursoinnissa on otettava huomioon myös museoiden perustehtävä kulttuuriperinnön asiantuntevana tallentajana.
Digitalisaation edistäminen
hyvä asia
Kehitysyhteis-työjärjestöjen alasajo ei saa
jatkua
9 3 I 2016 Yhteenveto
Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestössä on nyt mukana 12 liittoa. Akavan Erityisalat on yksi näistä.
UUSI edunvalvontajärjestö perustettiin ennen kesää muuttuvan työelämän tarpeeseen ja tavoitteeseen tehdä yhdessä ja yhteisin resurssein enemmän. Järjestön toiminnan käynnistämisvaiheessa on konkretisoitu tavoitteita niin edunvalvonnan kuin tarvittavien palveluiden osalta.
Edunvalvontajärjestö kokoaa jäsenliittojensa ja niiden jäsenten tavoitteet ja intressit oman toimintansa alle. Se on jäsenliittojen toimintaa yhdistävä organisaatio. Yksittäisten jäsenten jäsenyydet eri liitoissa jatkuvat ennallaan.
Sosiaaliturvaa työnteon tueksiEdunvalvontatavoitteissa agendalla on mm yrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan parantaminen, kuten esimerkiksi yhdistelmävakuutuksen toteuttaminen. (Katso lisää yhdistelmävakuutuksesta tämän lehden sivuilta 12–15.)
Myös palkansaajan käsitteen päivittäminen on esillä. Työsuhteen määritelmää pitää laajentaa myös heihin, jotka työskentelevät työsuhteen omaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Itsenäisten toimeksiantosuhteissa työskentelevien määrää lisää myös erilaisilla palvelualustoilla työskentely ns. ”pilvityönantajille”. Näille pilvityöntekijöille on turvattava mahdollisuus esimerkiksi työterveyshuoltoon ja työttömyysturvaan.
Ammattiliittojen neuvottelutoiminta ja kilpailulainsäädäntö ovat itsensätyöllistäjien osalta ristiriidassa. Toimeksiantajastaan riippuvaisilla itsensätyöllistäjillä on vain rajalliset mahdollisuudet neuvotella reilulla tavalla palkkioistaan, mutta kilpailulainsäädäntö
rajaa liittojen mahdollisuutta auttaa. Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että ammattiliitot voivat tukea itsensätyöllistäjäjäseniään suosituksin ja neuvottelutoiminnalla. On myös selvitettävä, missä kulkee raja ammattiliiton neuvottelutoiminnan ja kilpailulainsäädännön välillä.
Uusi järjestö pyrkii parantamaan ammatinharjoittajien ja yrittäjien etuja myös julkisten palvelujen rakenneuudistuksissa, joilla edistetään kansalaisen valinnanvapautta. Uudistusten tulee tuoda ehdoiltaan reiluja työtilaisuuksia myös monialaisille yrityksille ja etenkin terveydenhuoltoalalla yleisille yksin yrittäjille.
Uuden järjestön käynnistysvaiheessa on konkretisoitu myös itsensätyöllistäjien ja ammatinharjoittajien palvelutavoitteita. Liittojen yhteisresurssein voidaan järjestää koulutustilaisuuksia, tehdä infoaineistoja ja edunvalvonnan tueksi tutkimuksia.
Akavan Erityisalojen omat palvelut jatkuvatAkavan Erityisalojen yrittäjänä ja itsensätyöllistäjinä toimivien jäsenten palvelut jatkuvat ennallaan. Samoin Akavan Erityisaloissa toimiva ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta jatkaa työtään. Uuden edunvalvontajärjestön kautta haetaan tätä työtä tukemaan laajempaa akavalaista verkostoa edistämään edunvalvontaa ja vaikuttamista sekä kehittämään yhteisiä palveluita.
Salla Luomanmäki
Jäseninä liitot Henkilöjäsenet kuuluvat Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestöön oman akavalaisen jäsenliiton kautta eli järjestössä ei ole ns. suorajäsenyyttä. Omat yrittäjinä ja itsensätyöllistäjinä toimivat jäsenemme ovat edunvalvontajärjestössä mukana Akavan Erityisalojen kautta. Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n jäsenliitot (syyskuu 2016)
Agronomiliitto
Akavan Erityisalat
Akavan sairaanhoitajat ja TAJA
KTK Tekniikan asiantuntijat
Kuntoutusalan Asiantuntijat
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Suomen Psykologiliitto
Suomen Puheterapeuttiliitto
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Tieteentekijöiden liitto
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki toimii keväällä perustetun Akavan yrittäjät ja itsensä- työllistäjät ry:n puheenjohtajana.
Edunvalvontaa itsensä- työllistäjille ja yrittäjille
10 Yhteenveto 3 I 2016
JÄSEN- palvelut Uutta vuonna 2017:
Vuoden vaihteen jälkeen voit hoitaa jäsenasioitasi entistä kätevämmin. Hyviä uudistuksia on tulossa mm. tietojen päivittämiseen ja jäsenmaksuihin.
TEKSTI Katja Tujula KUVAT Uzi Varon ja iStock
K evään palvelutyytyväisyyskyselyssä saimme jäseniltämme hyviä ideoita, ruusuja ja myös risuja. Kiitos kaikille vastanneille!
Ilokseni voin kertoa, että vuoden vaihteen jälkeen muuttuu moni asia jäsenten toivomaan suuntaan. Moni uudistuksista liittyy uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, jonka otamme käyttöön tammikuussa 2017.
• Kirjautuminen sähköiseen asiointiin helpottuu: et tarvitse enää jäsennumeroa kirjautumiseen, voit kirjautua valitsemallasi tavalla (esim. Google, Facebook, sähköpostiosoite…).
• Sähköinen asiointi uudistuu kokonaan. Mm. jäsenmaksun voi maksaa kaikkien pankkien tunnuksilla.
• Sähköinen asiointi toimii jatkossa kaikilla päätelaitteilla.
• Alkuvuodesta jäsenille postitettu viitenumerolista poistuu ja itse jäsenmaksunsa maksava jäsen tarvitsee jatkossa vain yhden viitteen, joka pysyy aina samana. Viitenumeron voi kätevästi tarkistaa sähköisestä asioinnista.
• Jäsenkortin voimassaoloaika poistuu. Jäsenkortti postitetaan joulukuun Yhteenvetolehden mukana. Jäsenkortti on myös vakuutuskortti, joten se kannattaa pitää hyvässä tallessa. Teboilin etu säilyy kortissa.
Jäsentietojen oikeellisuus on Akavan Erityisaloille ja jäsenyhdistyksellesi ehdottoman tärkeää: kun tietosi ovat ajan tasalla, voimme tehokkaammin ajaa etujasi työelämässä. Siksi muistutamme sinua jatkossa heti, jos tietosi ovat vanhentuneet tai jos vaikka työnantaja on unohtanut tilittää jäsenmaksusi esimerkiksi järjestelmävaihdoksen tai palkan laskijan vaihtumisen takia.
Työttömyyskassa Erko edellyttää mahdollisen työttömyyden sattuessa jäsenmaksujen maksamista ja myös siksi on tärkeää huolehtia jäsentietojen ajantasaisuudesta.
Palvelunumeroille kiitostaOtimme vuonna 2015 käyttöön maksuttomat palvelunumerot ja tästä olemme saaneet mukavasti positiivista palautetta. Koulutuksia pidetään jatkossakin valtakunnallisesti ja ne säilyvät maksuttomina. Supersuosittuja webinaareja lisätään entisestään. Niiden tallenteita on jatkossakin mahdollista katsoa verkossa.
Seuraa jäsenpostia!Joulukuun Yhteenvetolehdessä kerrommeuudistuksista ja aikataulusta tarkemmin. Seuraa myös kuukausittaista uutiskirjettä.
Muistathan, että jäsensihteerimme auttavat mielellään missä tahansa jäsenyyteenliittyvässä asiassa. Heidät tavoitat maksuttomassa palvelunumerossa 0800 235 370 tai sähköpostilla jäsenpalvelut@akavanerityisalat.fi.
Syysterveisin
Katja Tujulajärjestöpäällikkö
Jäsenasioiden hoito helpottuu
11 3 I 2016 Yhteenveto
Kun jäsen- tietosi ovat ajan tasalla, voimmetehokkaammin ajaa etujasi työelämässä.
UUSI TYÖ
Työttömyysturvan puolella suurin ongelma on se, että työntekijä voi olla joko palkansaaja tai yrittäjä.
12 Yhteenveto 3 I 2016
Akavan ehdotus yhdistelmävakuutuksesta laittaa palkkatulot, keikkakorvaukset ja yrittäjätulon samalle viivalle. Tavoitteena on, ettei kukaan jättäisi työllistämättä itseään työttömyysturvan menettämisen pelossa.
TEKSTI Leena Filpus KUVAT Susa Junnola
Osaaikatyö, määräaikainen pesti, nollasopimus, satunnainen toimeksianto, oman yrityksen kautta laskutettavat työt. Yhä useampi saa toimeentulonsa muulla tavoin kuin pelkästään vakituisesta, kokoaikaises
ta palkkatyöstä. Osalle yrittäjämäinen työnteko ja itsensätyöllistämi
nen on toivottu vaihtoehto. Moni joutuu tilanteeseen tahtomattaan, kun palkkatöitä ei yksinkertaisesti ole tai niillä ei tule toimeen.
Työtä tehdään yhä enemmän yrittäjästatuksella. Yksinyrittäjiä on työikäisistä noin 160 000. Heidän määränsä on noussut 15 viime vuoden aikana 50 000 henki
löllä. Korkeakoulutettuja yksinyrittäjistä on lähes 60 000. Heistä noin 25 000 yhdistelee eri työllistymisen tapoja.
Työelämän murros on muuttanut työsuhteita pysyvästi. Työttömyysturvalainsäädäntö ei ole kehittynyt samassa tahdissa.
– Tämä on tiedostettu jo 1990luvun lamasta lähtien. Vuokratyösuhteiden, osaaikaisuuden ja määräaikaisuuden paikka on vakiintunut kokoaikaisten, toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden rinnalla. Uusin vaihe työelämän murroksessa on yrittäjyyden ja palkkatyöläisyyden rinnakkaisuus, sosiaalivakuutuksen asiantuntija Katja Veirto Akavasta sanoo. >>
13 3 I 2016 Yhteenveto
Yhdistelmävakuutus – turvaverkko itsensätyöllistäjille
14 Yhteenveto 3 I 2016
UUSI TYÖ
Pienten tulojen ongelmaMuu sosiaaliturva taipuu Veirton mukaan jossain määrin uusiin työsuhteiden muotoihin. Työttömyysturvan puolella suurin ongelma on se, että työntekijä voi olla joko palkansaaja tai yrittäjä.
– Tulot voi vakuuttaa vain toisesta lähteestä, ei molemmista yhtä aikaa. Se on ongelma, johon aloimme Akavassa miettiä ratkaisua viime syksynä ja kehitimme tänä keväänä esittämämme yhdistelmävakuutuksen. Se on vapaaehtoinen lisävakuutus yrittäjä ja toimeksiantotyön osuudelle palkansaajatyön lisäksi, Veirto sanoo.
Yhdistelmävakuutus on ratkaisu myös tilanteessa, jossa tulot jäävät pieniksi yhtä lailla palkkatöissä ja yrittäjänä. Jos ansiot koostuvat vähän palkkatöistä ja vähän yrittäjätulosta, nykymallin mukaan työttömyysturvaa ei välttämättä kerry kummastakaan. Tällä hetkellä palkkatyössä on ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavan työssäoloehdon alarajana 18 viikkotuntia. Yrittäjätulon puolella on vastaavasti euromääräinen 12 420 euron vuosituloraja.
Akavan esityksessä näistä luovuttaisiin.– Yhdistelmävakuutuksessa vähäisemmätkin palkka
työn viikkotunnit voidaan yhdistää pienempiin yrittäjätuloihin ja työttömyysturva muodostuisi niiden yhdistelmästä.
Rahaa Akavan yhdistelmävakuutuksen toteuttamiseen ei Veirton mukaan tarvita enempää kuin nykymallissakaan. Rahoitusperiaatteet eivät muuttuisi.
Palkansaajaosuuden rahoitus koostuisi työntekijän maksamasta työttömyyskassan jäsenmaksusta, valtion peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta sekä työttömyysvakuutusmaksusta.
Yritysosuuteen jäsenmaksutuloilla katettava ansioosuus koottaisiin vastaavasti valtion peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta ja työntekijän maksamasta vakuutusmaksusta.
Mieluummin töitä kuin työttömyyttäAkava ei ole pohdinnoissaan yksin. Työelämän murros on raju ja koskettaa koko yhteiskuntaa. Itsensätyöllistäji
en ja yrittäjien sosiaali ja työttömyysturvaan halutaan parannuksia ja selkeyttä puoluekannasta riippumatta. Huolensa ovat esittäneet myös eri alojen ammattiliitot ja työttömyyskassatkin. Myös ensi vuoden alusta pilotoitavasta perustulokokeilusta toivotaan osaratkaisua ongelmaan.
Pelisääntöihin kaivataan myös selkeyttä. Esimerkiksi työttömyysturvalakia ei aina tulkita samalla tavoin eri puolilla maata.
– Tilanne on yhteiskunnan ja yksilön kannalta kestämätön, jos itsensätyöllistäjä ei esimerkiksi uskalla ottaa keikkatyötä vastaan pelätessään joutuvansa työttömyysturvalain ulkopuolelle. Itsensä pitää voida työllistää mahdollisimman joustavasti. On huomattavasti parempi, että ihminen tekee töitä edes keikkaluonteisesti kuin on kokoaikainen työtön. Yhdistelmävakuutus kannustaa myös tähän, Veirto sanoo.
Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa on pohdittu aiemminkin erilaisissa työryhmissä, mutta asiaa on pidetty hankalana.
– Ongelma ei niinkään ole sosiaaliturvalainsäädännössä vaan työlainsäädännössä. Sosiaaliturva on alisteinen työlainsäädännölle. Se, mitä siellä sanotaan yrittäjän ja työntekijän asemasta, heijastuu sosiaaliturvaan. Työlainsäädännön muuttaminen on Suomessa perinteisesti hankalaa. Sen vuoksi yhdistelmävakuutuksessa muutokset toteutettaisiin nimenomaan sosiaaliturvalain sää dännössä.
Sosiaalivakuutuksen asiantuntija Katja Veirto Akavasta iloitsee, että yhdistelmävakuutus on otettu myönteisesti vastaan.
15 3 I 2016 Yhteenveto
Kättä pitempää kehitystyön tueksiAkavan ehdotus on saanut pääsääntöisesti myönteistä palautetta. Erityistä kiitosta on saanut esityksen konkreettisuus.
– Tälle on selvä tilaus. Työttömyyskassatkin ovat suhtautuneet yhdistelmävakuutukseen tai sitä vastaaviin uudistuksiin myönteisesti. Kassakentän avoin suhtautuminen on merkittävää. Se auttaa huomattavasti muutosten toimeenpanossa, Veirto sanoo.
Veirto korostaa, ettei yhdistelmävakuutus ole lopullinen malli. Se on työkalu, jonka pohjalta asiaa voi alkaa kehittää eteenpäin.
– Akavalle ei ole kynnyskysymys, että juuri meidän mallimme valittaisiin. Tärkeintä on löytää toimiva ratkaisu kaikkien tunnustamaan ongelmaan.
Työhön onkin jo tartuttu. Oikeus ja työministeri Jari Lindström (ps) on nimittänyt Akavan työelämäasioiden johtajan Maria Löfgrenin ja Suomen Yrittäjien työmarkkinaasioiden päällikön Harri Hellsténin etsimään keinoja, miten parantaa itsensä työllistäjien työttömyysturvaa ja työttömyysvakuutusjärjestelmää. Löfgrenin ja Hellsténin esityksen on määrä olla valmis joulukuun puolivälissä.
– Jos poliittisilla päättäjillä on oikeasti tahtoa ja kykyä ratkaista itsensätyöllistäjien ongelmia, lakimuutokset saataisiin unelmatapauksessa voimaan jo vuonna 2018. Uskon, että ennen vuotta 2020 muutokset ovat viimeistään totta, Katja Veirto sanoo.
MIKÄ YHDISTELMÄVAKUUTUS? Yhdistelmävakuutus on esitys vapaaehtoisesta lisävakuutuksesta niille, joiden ansiot koostu-vat palkkatyöstä sekä toimeksiannoista ja yritystoiminnasta. Vakuutus parantaisi eri tyyppisistä lähteistä elantonsa ansaitsevan työttömyysturvaa.
• Tuloistaan voi maksaa työttömyysvakuutusmaksua joko palkansaaja- tai yrittäjätulojen perusteella, ei molempien. Monen elanto kertyy tänä päivänä kuitenkin samanaikaisesti palkkatöistä, toimeksi- annoista ja yritystoiminnasta.
• Tarvetta yhdistelmävakuutuksen kaltaiselle vakuutuk-selle on etenkin silloin, kun palkkatöitä on vähän tai niistä saatavat ansiot pienet. Moni täydentää elantoaan tekemällä samanaikaisesti toimeksiantoja ja yrittäjä-työtä, mutta lisäansiot eivät kuitenkaan kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
• Palkkatyö ja yrittäjätyö voivat olla myös niin pienimuo-toisia, ettei työttömyysturvan työssäoloehdot täyty. Työssäoloehdon alarajat ovat palkansaajilla 18 tuntia viikossa ja yrittäjätulossa 12 420 euroa vuodessa.
• Näihin ongelmiin yhdistelmävakuutus tarjoaa ratkaisun. Vapaaehtoisella, palkansaajakassaan maksettavalla yhdistelmävakuutusmaksulla voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta samanaikai-sesti palkansaaja- ja toimeksiantotyöstä. Lisäksi yrittäjätulon euromääräinen työssäoloehto poistuisi.
• Yhdistelmävakuutus ei ole vielä käytössä. Se on Akavan laatima ehdotus, jonka pohjalta laaditaan esitys itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantami-seksi. Selvitystyötä tekevät työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströmin nimittäminä Akavan Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien Harri Hellstén. He luovuttavat esityksensä joulukuun puoliväliin mennessä.
On huomattavasti parempi, että ihminen tekee töitä edes keikkaluonteisesti kuin on kokoaikainen työtön.
>>
UUSI TYÖ
16 Yhteenveto 3 I 2016
– Teen mieluummin töitä ja pysyn henkisestikin virkeänä kuin heittäydyn työttömäksi.
Siitä ei saisi rangaista, Hanna Puhakka sanoo.
17 3 I 2016 Yhteenveto
Väliinputoaja kärsii ahkeruudesta
>>
Espanjaa ja nykykreikkaa pääaineina opiskelleen Hanna Puhakan ensimmäinen lapsi syntyy muutaman kuukauden kuluttua. Käsi käy luontevasti silittämään pyöreää vatsaa. Lapsi on toivottu ja perheen ensimmäinen. Kaikki oike
at asiat ovat siis hyvin. Mutta toimeenkin pitäisi tulla ja siihen tarvitaan rahaa.Talous alkoi kääntyä päälaelleen, kun Puhakan työ
paikalla alkoivat ytneuvottelut ja hän sai potkut opettajan työstään vuonna 2012. Koska palkkatöitä ei tuntunut löytyvän, hän perusti toiminimen. Näin työtilaisuuksia olisi enemmän. Puhakka oli huomannut, että moni taho antoi kääntäjän ja tulkin hommia mieluummin yrityksen kautta laskuttaville.
– Tilanteeni on nyt sellainen, etten saa työttömyyskorvausta, vaikka tuloja on ollut viime ajat todella vähän. Viimeiset kolme vuotta olen tehnyt samanaikaisesti palkkatöitä ja töitä toiminimellä. Palkkatyön viikkotuntimäärä ei ole ollut riittävän suuri, jotta työssäoloehto täyttyisi. Toiminimellä tehtyjä töitäni ei puolestaan ole hyväksytty työttömyyskassassa. Kaikista tuloista olen silti maksanut työttömyyskassaan jäsenmaksua.
Työmarkkinatukeakaan ei heru, sillä Puhakka on kohta oikeutettu äitiyspäivärahaan. Tosin äitiyspäiväraha tulee olemaan minimi. Hänen yrittäjätulonsa ovat olleet pienemmät kuin yelmaksujen alaraja, reilut 7 500 euroa vuodessa. Niinpä yrittäjätuloja ei oteta huomioon äitiyspäivärahaa laskettaessa.
– Sen sijaan, että perustin toiminimen ja olen näillä tuloilla kompensoinut palkkatulojen vähyyttä, minun
olisi vain kannattanut tehdä osa aikaista palkkatyötä ja nostaa muulta ajalta työttömyyskorvausta, Hanna Puhakka sanoo.
Mieluummin töitä kuin työttömyyttä Puhakan toimeentulo on kertynyt pienistä puroista. Yhtenä vuonna palkkatöitä on kertynyt eri tahoilta enemmän ja yrityksen kautta laskutettavia toimeksiantoja vähemmän. Toisena vuonna tilanne on ollut päinvastainen.
– Oma yritys onkin välillä ainoa keino saada ylipäätään töitä. Kuukausituloni ovat riittäneet elämiseen, mutta minimiäitiyspäivärahalla tilanne muuttuu hankalammaksi. Onneksi olen naimisissa. En tiedä, miten selviäisin, jos olisin yksinhuoltaja.
Puhakka hämmästelee, miten järjestelmä voikaan olla näin monimutkainen. Hänen tuttavapiirissään on ihmisiä, joilla on hieman samantapainen tilanne. Osa heistä on jättäytynyt vapaaehtoisesti työttömäksi ja nostaa erilaisia tukia. Jo paperityön määrä soviteltua päivärahaa hakiessa on melkoinen.
– Kumpi on yhteiskunnalla parempi: Se, että ihminen jää kokoaikaisesti työttömäksi vai että hankkii vähäistäkin lisätoimeentuloa tekemällä töitä? Moni laskee, että kuukausitulot ovat suuremmat, kun ei tee mitään. Minä teen mieluummin töitä ja ylläpidän ammattitaitoani ja pysyn myös henkisesti vireänä, mutta ei siitä saisi rokottaa tällä tavoin, Puhakka sanoo.
Filosofian maisteri Hanna Puhakka: Fiksumpaa olisi ollut jäädä työttömäksi ja nostaa työttömyyskorvausta. Mutta, koska halusin tehdä töitä ja ylläpitää ammattitaitoani, toimeentuloni kertyi samanaikaisesti palkkatöistä ja yrittäjänä. Äitiyspäivärahani onkin sitten minimitasolla. Tämä on absurdia! TEKSTI Leena Filpus KUVAT Susa Junnola
Ajatuskin täysiaikaisesta
äitiyslomasta on mahdoton.
UUSI TYÖ
18 Yhteenveto 3 I 2016
Aivovienti uhkaa Kreikan tapaan – Hallitus valittaa, ettei nykyjärjestelmä kannusta ihmisiä työntekoon. No eipä tosiaan! Menisin aivan varmasti kokoaikaiseen palkkatyöhön, jos saisin sellaisen. Mutta kun töitä ei yksinkertaisesti ole. Sen vuoksi on koetettava kerätä tienestejä erityyppisillä työsuhteilla.
Jos Hanna Puhakalle annettaisiin valta, aivan ensimmäiseksi hän muuttaisi työssäoloehdon määritystä. Palkkatulot ja yrittäjätulot pitäisi pystyä laskemaan jollain tavoin yhteen kuukaudessa. Akavan yhdistelmävakuutus kuulostaakin hänestä mielenkiintoiselta.
– Eläkettäkin pitäisi voida kerryttää yksilöllisesti eri tavoin. Olisi hyvä, että etenkin sivutoimiset yrittäjät voi
sivat maksaa yelmaksuja joustavammin kuin nyt. Minulla on onneksi yksityinen eläkevakuutus, mutta mikä on niiden eläketurvan tilanne, joilla sellaista ei ole?
Yelmaksut ovat monelle yksinyrittäjälle liian suuret. – Olen keskustellut tästä monen yrittäjänaisen kanssa.
Useat miettivät pitkään lasten hankkimista, kun tietävät äitiyspäivärahan jäävän niin pieneksi. Sillä ei yksinkertaisesti tule toimeen.
Hanna Puhakan mies on perulainen. Pariskunta tapasi Kreikassa, jossa Puhakka oli opiskeluvaihdossa. Lakimieheksi opiskelleella miehellä on Perussa kaapelitelevisioyhteyksiä tarjoava yritys. Puhakka lentää tiheästi Perun ja Suomen väliä. Pariskunta haluaisi kasvattaa lapsensa Suomessa. Näyttää siltä, että se tuskin onnistuu.
– Olen täydentänyt opintojani suomi vieraana kielenä opinnoilla, jotta työllisyystilanteeni paranisi. Peruun muuttaminen on silti noussut yhdeksi vaihtoehdoksi. Siellä kääntäjällekin on mukavasti töitä. Tuttavapiirissämme on monia korkeakoulutettuja, jotka ovat muuttaneet Suomesta työn perässä Peruun. Jos meno ei muutu, Suomi on kohta kuin Kreikka. Korkeakoulutetut osaajat lähtevät. Onko meillä siihen varaa?
Äitiyslomalla töihin Hanna Puhakan ja hänen miehensä Nilton Gonzalesin poikavauva Stefano syntyi elokuun 17. päivänä.
– Kaikki meni tosi hyvin ja pääsimme kotiinkin pari päivää synnytyksen jälkeen. Lapsi herää syömään kerran pari yössä. Onneksi olemme voineet vuorotella mieheni kanssa yösyötöissä, joten minäkään en ole niin väsynyt, Hanna Puhakka kertoo muutama viikko lapsen syntymän jälkeen.
Puhakka tarvitseekin hyviä yöunia ja voimia. Työt nimittäin odottavat. Ajatuskin siitä, että hän olisi jättäytynyt täysiaikaisesti äitiyslomalle, on mahdoton. Hän tekee käännöksiä kotoa käsin ja pitää espanjan verkkokursseja.
– Niissä on se hyvä puoli, että voin itse vaikuttaa aikatauluihin. Huomenna lähden myös tulkkaamaan, jos vain saan lastenhoitajan. Onneksi olen toipunut hyvin synnytyksestä, Puhakka sanoo ja myöntää, että vähän hurjalta näin nopean töihin paluu tuntuu. Puolisokin on toppuutellut.
– Työsuhteeni ovat määräaikaisia. En oikein uskalla sanoa toimeksiantajalle, etten tule töihin seuraavaan vuoteen. Joku muu saisi silloin työni, eikä minulla olisi välttämättä mihin palata äitiysloman päätyttyä. Eikä minimiäitiyspäiväraha riitä elämiseen. Nyt pystyn edes vähän täydentämään sitä, Hanna Puhakka sanoo.
Hanna Puhakka hämmästelee, miten
työttömyysturvajärjestel-mämme voikaan olla niin
monimutkainen. Hän toivoisi, että esimerkiksi
yel-järjestelmä olisi nykyistä joustavampi.
Elanto tulee pienistä puroista Anna Granlund: Minun kokemassani työelämässä kiista työajan pidentämisestä kuudella minuutilla kuulostaa naurettavalta. Tärkeämpää olisi, että on työtä, jolla tulla toimeen. TEKSTI Leena Filpus KUVAT Susa Junnola
Ihmeiden ihme! Tilille ropsahtaa joka kuukausi palkka, jolla tulee toimeen, lomailusta maksetaan ja elä kettäkin kertyy. Tällainen onni ja ilo on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sosiokulttuurisen työn koulutusohjelmas
ta valmistuneen Anna Granlundin arkea reilut kaksi vuotta.
Tilanne tosin muuttuu vuoden lopussa. Silloin vajaan kolmen vuoden kokoaikainen palkkatyöprojekti päättyy.
– Tämä on niin tuttua, ettei sitä oikein jaksa enää edes stressata. Jotenkin elämä on aina silti kantanut, 16 vuotta sitten medianomi AMK:si valmistunut Anna Granlund, 36, sanoo.
19 3 I 2016 Yhteenveto
>>
20 Yhteenveto 3 I 2016
UUSI TYÖ
Töistä kyllä maksetaan kuukausipalkkaa.– Käytännössä on itse haalittava työnantajayhdistyk
sen rahoitus etenkin pienissä yhdistyksissä, joissa olen työskennellyt. Se on jatkuvaa varainhankintaa ja suunnittelua. Siten varmistaa sen, että yhdistyksen projektit ja hankkeet saavat jatkoa ja töitä on todennäköisemmin itsellekin määräaikaisuuden jälkeen. Tämän kun oivaltaa, pitää kehdata pyytää myös kohtuullinen korvaus tekemästään työstä, Granlund sanoo.
Uudistukset puolitiehen Granlundilla on vahva kokemus siitä, ettei työnteko aina kannata. Se on hänen mielestään nykysysteemin suurin
ongelma.– Tilanne on järjetön. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että olisi turvallista ja help
poa ottaa vastaan myös lyhyitä työpätkiä. Eikä joutuisi pelkäämään, että
menettää työttömyysturvansa. Uudistukset tuntuvat jäävän puolitiehen. On hienoa, että työtön saa työskennellä 300 eurolla kuukaudessa sen vaikuttamatta työttömyysturvaan.
Mutta eihän työelämään noin voi suhtautua: Jokaiseen oljenkorteen on
tartuttava. Ei siinä kannata ajatella, että nyt on kuukauden lisätienestit käytetty.Sinnikkyyden ja tarmon puutteesta Gran
lundia ei ainakaan voi syyttää. Hän on tehnyt parhaimmillaan samanaikaisesti kolmeakin työtä, kerännyt elantoa pienistä puroista muutama tunti sieltä, joitain satasia tuolta ja toiset mokoma kolmannesta paikasta. – Se oli tosin helpompaa silloin, kun olimme kahden mieheni kanssa. Nyt 3 ja 8vuotiaat lapsemme rytmittävät arkea. Mieheni on kiinteistönvälittäjä, joten hänenkin työaikansa on vaihteleva.
Granlundin hieman tuntemattomampi amktutkinto antaa pätevyyden työskennellä sosiaalialan kentällä esimerkiksi ohjaajana, suunnittelijana tai kehittäjänä. Osaamisessa tärkeänä työkaluna on kulttuuritietouden ja kulttuurialan lainalaisuuksien hyödyntäminen. Sosiokulttuurisen työn koulu tusohjelma on sittemmin lopetettu.
Pääasiassa Granlund on työskennellyt kolmannella sektorilla erityyppisissä hankkeissa nuorten parissa. Työllistyminen on vaatinut ponnisteluja.
– Olen ollut esimerkiksi kerhoohjaajana, suunnitellut maaseudun kehittämishankkeita, kirjoittanut erilaisia oppaita ja selvityksiä, ohjannut lasten ja nuorten esityksiä ja muuta toimintaa sekä kehittänyt nuorten työelämä ja yrittäjyysvalmiuksia. Näitä samoja oppeja olen saanut käyttää omaksi hyödykseni, kun olen seikkaillut eri tyyppisissä työsuhteissa.
Työsuhteiden laatu on vaihdellut koko ja osaaikaisista palkkasuhteisista sivutoimisiin tuntitöihin, sijaisuuksiin ja osuuskuntajäsenyyteen freelancerina.
Töihin kiskuripalkalla Pätkätyöläisen tienestit ovat jääneet usein hyvinkin pieniksi. Halvimmillaan Granlund on mennyt kokoaikaiseen oman alan työhön 1400 euron kuukausipalkalla.
– Liitosta sanoivat, ettei palkka vastaa tehtävänkuvausta, eikä sitä välttämättä kannattaisi ottaa vastaan. Olisin saanut siitä kirjallisen lausunnonkin. Ajattelin kuitenkin, että otan työn, kun tarjotaan. Töissä olijan on helpompi hakea muita töitä. Ratkaisu oli oikea. Työnantaja huomasi osaamiseni ja palkkaani nostettiin, Granlund sanoo ja jatkaa, että kolmannen sektorin työt ovat usein kuin yrittäjänä olisi.
Työvoima- toimistossa on
sanottu suoraan, etteivät pätkätyöt
kannata.
Työtön saa työskennellä 300 eurolla kuukaudessa sen vaikutta- matta työttö- myysturvaan.
300EUROA
21 3 I 2016 Yhteenveto
Työvoimatoimistossa Granlundille on sanottu suoraan, etteivät pätkätyöt kannata ja on kehotettu pysymään ansiosidonnaisella.
– Minulla on ollut tilanteita, jolloin olisin päässyt helpommalla ja tienannut enemmän, jos olisin vain nostanut ansiosidonnaista. Olen siitä huolimatta ottanut vastaan kaikki pienetkin työmahdollisuudet. Vain työ pitää yllä ammattiosaamista ja samalla itsensä tuntee myös merkitykselliseksi. Kokemuskin on osoittanut, että työt poikivat aina jotain muuta uutta. Tästä huolimatta minulla on ollut pariinkin otteeseen puolen vuoden täysi työttömyysjakso.
Granlund odottaa perustulokokeilulta askelta hyvään suuntaan.
– Akavan yhdistelmävakuutus kuulostaa vähän ketterämmältä kuin perustulo. Toivotaan, että sitä tai jotain muuta systeemiä kehitetään eteenpäin. Pääasia, että järjestelmät kannustaisivat työntekoon. Työ elämän murros kiihtyy vain. Meillä on kasvava joukko ihmisiä, joille vakituinen palkkatyö on utopiaa. Työajan pidennyskeskustelut, palkanalennuspuheet ja kikyt eivät riitä tuomaan heille töitä.
Elämässä eteenpäin Aiemmin Granlundia välillä harmitti, että tulikin opiskeltua tutkinto, jossa ei ole selkeää työnkuvaa ja näin ollen työllistymismahdollisuudetkin ovat hankalat. Nyt hän aikoo päivittää osaamistaan suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Se laajentaa työnhakumahdollisuuksia. Muutto Seinäjoelta suurempaan kasvukeskukseen ei ole ollut vakavassa harkinnassa. – Tämä on tietoinen profiilin valinta. Olen rakentanut itsestäni tietynlaisen osaajan, joka on erikoistunut syrjäseutuihin ja laajempiin maakuntahankkeisiin. Pienempien paikkakuntien hankkeissa pääsee myös tekemään laajaalaisesti. Isommissa kaupungeissa sosionomien ja kulttuurituottajien välinen kilpailu työpaikoista on syrjäseutujakin kovempaa, kun tekijöitä on enemmän. Eikä Granlund ole jäänyt lepäämään laakereilleen nykyisen palkkatyönsäkään aikana. – Teen toki tässä rinnalla koko ajan muutakin, kirjoitan esimerkiksi kolumneja Ilkkaan. Se on minulle uusi aluevaltaus. Ja itse asiassa nykyinenkin työnantaja on väläytellyt, että työt voisivat ehkä jatkua joissain toisissa tehtävissä ensi vuonna, Anna Granlund sanoo.
Seinäjoella asuva Anna Granlund on rakentanut
itsestään osaajan, joka on erikoistunut syrjäseutuihin ja
maakuntahankkeisiin.
Työelämä TUTKIMUS
22 Yhteenveto 3 I 2016
Työkaverit ovat ilon lähde.
23 3 I 2016 Yhteenveto 23
Voimakasta hajontaa sekä palkoissa että asemassa työpaikoilla. Näin voi kuvata yksityissektorin jäsentemme tilannetta työpaikoilla. Jopa viidennes jäsenistöstä on työhönsä tyytymätön.
Tyytymätön viidennes huolestuttaa – miten muuttaa tilannetta?
TEKSTI Helena Lamponen KUVA iStock
>>
A akavan Erityisalojen tuoreimmassa yksityissektorin työelämätutkimuksessa selvitettiin erityisesti työtyytyväisyyteen liittyviä tekijöitä. Tulosten mukaan tyy
tyväisyys omaan työhön jakaa varsin voimakkaasti vastaajia.
Merkittävä enemmistö, jopa 78 % on joko erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä. Huolestuttavaa sen sijaan on, että omaan työhön joko erittäin tai melko tyytymättömiä on noin viidennes yksityissektorin jäsenistä. Tämä on melko suuri määrä, ja vastaa noin 1 800 henkilöä.
Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat heikot urakehitysmahdollisuudet, esimiestyön puutteet sekä kehitysmahdollisuuksien rajallisuus omassa työssä. Suurimpia tyytyväisyyden lähteitä ovat yhteistyö lähimpien työtovereiden kanssa, työaikajärjestelyt ja käytössä olevat työvälineet.
Jäsenistömme keskuudessa tyytymättömyys on yleisempää kuin yksityissektorin akavalaisilla yleisesti. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n vastaavassa tutkimuksessa erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä oli 83 prosenttia vastaajista. Tyyty
mättömiä YTN:n tutkimuksessa oli yhteensä 16 prosenttia. Tätäkin lukua voidaan tosin pitää merkittävänä; asiantuntijoista tyytymättömiä oli 18 prosenttia, johdosta 9 prosenttia.
Akavan Erityisalojen tutkimuksen mukaan naiset ovat jonkin verran miehiä tyytymättömämpiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat yli 50vuotiaat, johtoon tai keskijohtoon kuuluvat.
Tyytyväisyys työn osatekijöihin (%), n=9 046
0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100%
3,3
3,2
3,1
2,9
2,9
2,9
2,8
2,8
2,7
2,7
2,4
Ka.
Yhteistyöhön lähimpien työtovereiden kanssa
Työaikajärjestelyihin
Työvälineisiin
Työskentelytiloihin
Työtehtävien sisältöön
Työpaikan ilmapiiriin
Ammattitaidon arvostamiseen
Työmäärään
Kehittymismahdollisuuksiin työssä
Urakehitysmahdollisuuksiin
Esimiestyöhön
43 47 2 6 1
37 46 1 12 4
27 55 1 15 3
25 49 1 19 6
17 62 1 17 4
25 46 2 19 8
22 47 2 21 9
16 52 1 23 8
17 46 3 22 12
18 42 3 22 14
9 35 7 31 18
Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön
24 Yhteenveto 3 I 2016
mättömien suurta osuutta. Työpaikkojen oma toiminta on avainase
massa, kun työtyytyväisyyttä parannetaan. Työnantajan näkökulmasta kysymys on olennaisesta asiasta, sillä työtyytyväisyys on pe
rusedellytyksiä tehokkaalle ja tuottavalle työlle. Esimiestyölle on annettava
sille kuuluva arvo ja tila. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittä
vän ajan varaamista esimiestehtäviin, asiantuntijatehtävien hoidon ohella.
Työnantajien on – jo yksinomaan oman liike
ja muun toimintansa edun nimissä – turvattava henki
löstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on välttämätöntä yrityksen toimintojen sekä tuottei
den ja palvelujen uudistamiselle. Työntekijöiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa oman osaamisen kehittämistarpeet ja aktiivisuutta osaamisen kehittämisessä käytännössä. Yhteistoimintalain soveltamisen piirissä olevis
Työelämä TUTKIMUS
sa yrityksissä henkilöstö ja koulutussuunnitelmat on huolehdittava yhteistoiminnassa kuntoon vuosittain ja niiden mukaan on myös käytännössä toimittava.
Osa kärsii pätkätöistä Määräaikaisuudet pistävät silmään monilla aloillamme.
Valtaosa (71 %) jäsenistä työskentelee vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Osaaikatyötä tekee 12 %. Määrä on vuodesta 2014 pienentynyt 5 prosenttiyksikköä. Kaikista yksityisen sektorin jäsenistä 12 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä. Määräaikaisessa osaaikatyössä oli neljä prosenttia liiton yksityissektorin jäsenistä.
YTN:n työmarkkinatutkimuksen mukaan yksityisen sektorin akavalaisista vain 5 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Akavan Erityisaloissa määräaikaisuudet ovat siten huomattavasti yleisempiä verrattuna muuhun akavalaiseen yksityiseen kenttään.
Määräaikaisten osuus vaihtelee huomattavasti jäsenyhdistyksittäin ja toimialoittain. Vähiten määräaikaisuuksia oli Aito HSO:n (7 %) ja Suomen Suuhygienistiliiton jäsenillä
Helena Lamponen Akavan Erityisalat
Esimiestyö ja ilmapiiri heikentynytKehitys on ollut kokonaistasolla myönteistä työvälineissä, työskentelytiloissa, mahdollisuuksissa kehittyä omassa työssä ja ammattitaidon arvostamisessa.
Vastaajien mukaan myös yhteistyön lähimpien työtovereiden kanssa koetaan kehittyneen suotuisasti. Myönteisesti ovat kehittyneet myös työaikajärjestelyt.
Hieman yli viidennes vastanneista oli tyytymätön omaan ajankäyttöönsä töissä. Yhteensä 76 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä omaan ajankäyttönsä.
Viimeisten kahden vuoden aikana työtyytyväisyyden kannalta ongelmalliseksi on muodostunut kokemus esimiestyön heikkenemisestä. Lisäksi koetaan, että työpaikan ilmapiiri on kehittynyt huonompaan suuntaan. Myös oman työmäärän koetaan kasvaneen ja urakehitysmahdollisuuksien heikentyneen. Kaikki tämä selittää omaan työhönsä tyyty
Muutokset työssä viimeisen kahden vuoden aikana (%), n=7 421
Parantunut Pysynyt ennallaan Heikentynyt En osaa sanoa
0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100%
Työvälineet
Työskentelytilat
Kehittymismahdollisuudet työssä
Ammattitaidon arvostaminen
Yhteistyö lähimpien työtovereidesi kanssa
Työpaikan ilmapiiri
Esimiestyö
Työaikajärjestelyt
Työmäärä
Urakehitysmahdollisuudet
26 66 7 1
24 60 14 2
23 59 15 3
22 59 17 2
20 70 8 2
17 51 30 2
15 55 26 4
15 74 10 2
12 57 28 2
11 66 17 5
25 3 I 2016 Yhteenveto
(5 %). Nuoriso ja Liikuntaalan asiantuntijoiden jäsenillä määräaikaisten osuus oli erittäin korkea (36 %). Määräaikaisena työskenteleviä jäseniä oli Taide ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUssa 32 % ja Museoalan ammattiliitossa 28 %.
Määräaikaisten työsuhteiden osuus oli pienintä yli 500 hengen yrityksissä ja yleisintä 1–9 työntekijän yrityksissä. Määräaikaisten osuus on lisääntynyt voimakkaasti kaikissa muissa paitsi henkilöstöltään pienimmissä yrityksissä.
Työn muuttuminen hankkeiksi ja projekteiksi sekä näihin liittyvä määräaikaisten työsuhteiden käyttö ei ole työnantajan liike ja muulle toiminnalle hyväksi pitkässä juoksussa. Henkilöstö ei pysty sitoutumaan organisaatioon ja siellä tehtävään työhön, jolloin ei ole edellytyksiä myöskään toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle ja yhteisen osaamispääoman kehittämiselle. Hiljainen tieto ei kehity eikä siirry organisaatiossa.
Palkkataso laahaa perässä Akavan Erityisalojen vuoden 2015 tutkimuksessa palkkatarkastelut rajattiin vain kokoai
kaisesti työskenteleviin jäseniin (N=7 633). Yksityisen sektorin jäsenistö ansaitsi lokakuussa 2015 keskimäärin 3 366 euroa kuukaudessa, mediaanipalkka oli 3 150 euroa.
Palkoissa on merkittävää alakohtaista hajontaa, mutta koko jäsenistömme keskipalkka jää kauas koko akavalaisen yksityissektorin tasosta. YTN:n työmarkkinatutkimuksen mukaan akavalaisella yksityisellä sektorilla keski arvopalkka oli 4 845 euroa vuonna 2015 ja mediaani palkka 4 320 euroa. YTN:n järjestöalalla, jolla jäsenistöämme on paljon, keskiarvopalkka oli 4 317 euroa ja mediaanipalkka 3 862 euroa.
Jäsenistömme yksityissektorin keskipalkka jää jälkeen jopa kaikkien suomalaisten yksityissektorilla työskentelevien keskipalkasta. Tilastokeskuksen vuoden 2014 lopun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän säännöllisen työajan keskiansio oli 3 538 euroa kuukaudessa ja vuoden 2015 palkkatutkimuksen mukaan 3 574 euroa kuukaudessa.
Työssäoloajan palkkataso vaikuttaa myös eläkeajan toimeentuloon. Tavoitteeksi on asetettava palkkakeskustelu työnantajan >>
Miten muuttaisi ajankäyttöä nykyisissä työtehtävissä (%), n=8 926
Käyttäisin enemmän aikaa tähän Ajankäyttö sopiva
Käyttäisin vähemmän aikaa tähän Ei koske minua En osaa sanoa
0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100%
Asioihin syventyminen
Osaamisen kehittäminen, opiskelu
Uuden luominen, innovointi
Kokemusten vaihto ja sparraus...
Yhteen asiaan keskittyminen
Työn kannalta tarpeelliset verkostot
Seminaareihin, konferesseihin ym...
Tyhön liittyvät tiedonhaut
Asiakassuhteet
Tietojärjestelmien/ohjelmistojen hallinta
Esimiestyöt
Työhön liittyvä matkustaminen
Kokoukset
Rutiinit
Muu, mikä
68 30 11
62 29 2 5 3
50 43 323
46 46 13 4
38 43 4 12 3
31 60 5 22
28 49 4 17 2
26 53 14 4 2 2
19 25 2 49 5
12 55 10 20 2
10 55 29 4 2
6 64 27 12
33 10 15 5 37
54 40 222
63 32 222
kanssa kerran vuodessa. Näissä liiton jäsenten tukena ovat palkkasuositukset ja palkkatilastot, palkkapuntari ja yksilöllinen palkkaneuvonta.
Naisten ja miesten palkkaero kaventunut Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten palkka oli yksityisellä sektorilla keskimäärin 3 310 euroa ja miesten 3 699 euroa kuukaudessa. Naisten keskipalkka oli 89 % miesten keskipalkasta, lokakuussa 2014 vastaava luku oli 85 %. Palkkaero miesten ja naisten välillä kaventui edellisestä tutkimuksesta 4 prosenttiyksikköä.
Vaikka miesten palkkojen hajonta oli edelleen suurempaa kuin naisilla, palkkaääripäiden (ylimmän ja alimman desiilin erotus F90F10) ero oli pienentynyt selvästi.
Vuodesta 2014 kokoaikaisten jäsenten keskipalkka nousi vain 45 euroa. Naisilla keskipalkan nousu oli 72 euroa, miehillä keskipalkka laski 101 euroa. Myös tämä kertoo miesten ja naisten palkkaerojen kaventumisesta.
Palkkatietous ja henkilöstöedustajan tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä pyrittäessä eroon
26 Yhteenveto 3 I 2016
Työelämä TUTKIMUS
TUTKIMUSTIETOA JÄSENISTÖSTÄ• Tutkimus joka vuosi. Akavan Erityisalat toteuttaa vuosittain työelämätut-
kimuksen yksityissektorilla toimiville jäsenilleen. Viimeisin tutkimus koski vuotta 2015 ja se toteutettiin marras-joulukuussa 2015. Tutkimus tehdään joka vuosi, koska se on samalla osa vuosittain tehtävää neuvottelujärjes-tömme YTN:n tutkimusta. Julkisen sektorin jäsenistöstämme työelämä-tutkimus tehdään joka toinen vuosi.
• Tulokset suuntaa-antavia. Tutkimukseen vastasi 2 102 jäsentä, mikä vastaa 21,3 prosenttia koko yksityissektorin jäsenkunnasta. Vastaus- aktiivisuus parani vuodesta 2014 3,1 %-yksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna (18,2 %). Silti tulokset antavat vain suuntaa-antavan kuvan jäsenkunnan tilanteesta.
• Naisvaltainen jäsenkunta. Yksityissektorin jäsenistä 87 % on naisia ja 13 % miehiä. Jäsenkunnan keski-ikä on 39,9 vuotta. Naiset ovat keski- iältään miehiä nuorempia (39,1 / 41,0 vuotta).
• Naisissa paljon toimihenkilöitä. Toimiasema kuvaa vastaajan omaa näkemystä asemastaan työnantajan organisaatiossa. Yksityissektorin jäsenkunnassa on selkeitä eroja miesten ja naisten välillä toimiasemiin sijoittumisessa. Naiset ovat selvästi useammin toimihenkilöitä miehiin verrattuna (39 % / 26 %). Miehet sijoittuvat naisia useammin johtotason tehtäviin (27 % / 14 %). Asematasoerot heijastuvat laajasti myös muille työelämän alueille, palkkatasosta työtyytyväisyyteen.
• Pieniä ja keskisuuria organisaatioita. Valtaosa yksityisen sektorin jäsenistä toimii pk-yrityksissä, kuten aiemminkin. Noin joka viides (22 %) jäsenistä työskenteli alle 10 hengen yrityksessä, 38 % jäsenistä oli töissä alle 30 hengen yrityksessä. Yrityksissä, joissa oli yli 250 työntekijää, työskenteli yhteensä 30 % jäsenistä. Yli 3 000 työntekijän suuryrityksessä oli töissä noin joka kymmenes (9 %).
• Järjestösektori isoin työnantaja. Palvelualalla yleisimpiä työnantajia ovat järjestösektori (15 %), muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaali- palvelut, virkistys- ja vuokraustoiminta 15 %), muu palvelutoiminta (11 %) sekä koulutus (9 %).
perusteettomista palkkaeroista. On hyvä muistaa, että yhteistoimintalain soveltamispiirissä oleva työnantaja antaa vuosittain palkkoja koskevat tilastotiedot henkilöstöedustajille ja säännöllisesti vähintään 30 työntekijää työllistävillä työpaikoilla on laadittava yhteistoiminnassa henkilöstöedustajien kanssa tasaarvosuunnitelma, jonka osa on palkkoja koskeva kartoitus. Tärkeitä palkkatasaarvon tukijalkoja ovat myös oikeudenmukaiset työn vaativuuden arviointimenetelmät sekä ylipäätänsä se, että työpaikalla noudatetaan jotakin työehtosopimusta, edellyttäen, että eri tehtävä ja palkkatasot on määritelty objektiivisilla kriteereillä.
Pätkätyö näkyy palkassa Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkkataso oli selvästi korkeampi kuin määrä aikaisten. Vakituisen ja määräaikaisen keskipalkan ero on 521 euroa (vakituinen 3 444 euroa, määräaikainen 2 923 euroa).
Vakituisessa työsuhteessa olevien keskipalkan nousu oli vain 9 euroa, määräaikaisten nousu 211 euroa. Määräaikaisten keskipalkan nousu on jatkunut vuodesta 2013. Tämä kertonee siitä, että yhä paremmin palkattuja tehtäviä, jotka aikaisemmin olisivat johtaneet vakituiseen työsuhteeseen, on määritelty määräaikaisiksi.
Määräaikaista työsopimusta solmittaessa on arvioitava määräaikaisen sopimuksen perusteen laillisuus. Työsopimusta on hyvä arvioida sen eri ehtojen tason osalta kokonaisuutena, tässä huomioiden mm. vuosilomat, joista sopimuksella voidaan sopia lakitasoa paremmin. Myös määräaikaista työsopimusta solmittaessa palkan taso on neu vottelukysymys. Palkkaa on arvioitava palkkasuositusten ja tilastojen pohjalta.
Määräaikaisuudella oltava laillinen peruste.
27 3 I 2016 Yhteenveto
Ylemmät toimihenkilöt tekevät palkatonta yli- ja lisätyötä enemmän kuin kaksi tuntia viikossa – eli lähes 100 tuntia vuodessa. Vuotuisen työajan pidentämi-nen 24 tunnilla edellyttää toimivaa työajanseurantajärjestelmää. On mahdollista, että harmaata työaikaa siirtyy pidennyksen myötä kirjan-pitoon mikä on hyvä asia.
Kilpailukykysopimuksen perusteella lisättävät tunnit tulevat tehokkaimmin käytetyiksi, jos jäsenet saavat sijoittaa ne itseohjautuvasti sellaisiin aikoihin, jolloin tarvetta on. Tähän liukumien ja työaikapankin käyttäminen antavat mahdollisuuden.
Monen jäsenen työtehtävät mahdollista-vat työskentelyn muualla kuin varsinai- sella työpaikalla. Jotta työajan pidentä- misestä olisi tosiasiallista hyötyä yrityk- selle, kannattaa lisätyön tekemisessä sallia vapaus työskennellä ilman ajan ja paikan rajoitteita. Toimivat etätyö- käytännöt mahdollistavat työtehtävien hoitamisen mahdollisimman tehok- kaasti.
YTN/Anna Joutsenniemi
Yksityissektori:
Miten kilpailukykysopimus (kiky) pidentää työaikaa?Kilpailukykysopimukseen perustuen työehtosopimuk-sissa on sovittu työajan pidentämisestä 24 tunnilla. Miten tämä käytännössä tapahtuu? JÄSENTEMME työehtosopimukset yksityissektorilla neuvottelee pääsääntöisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN. YTN:n työehtosopimuksissa työajan 24 tunnin pidennys toteutetaan paikallisesti eli työpaikkatasolla. Pidennys koskee niitä henkilöitä, joita työehtosopimuskin koskee.
Jäseniämme edustavat YTN:n luottamusmiehet pyrkivät neuvottelemaan työnantajan kanssa sellaisen työajan pidentämisratkaisun, joka sopii mahdollisimman hyvin akavalaisten työn luonteeseen. Sopimisen toteuttamistapa vaihtelee työehtosopimuksittain.
Työajan pidennyksestä ei ole pakko sopia. Yhdessä työnantajan kanssa voidaan myös todeta, että paikallista tarvetta pidennykselle ei ole, vaan jatketaan ennallaan.
Työajan pidennyksessä on kysymys nimenomaan sopimisesta. Jos työnantaja ei halua keskustelua asiasta, ei pidennystä voi toteuttaa. Sopimuksiin kirjattuun ns. perälautaan päätyminen edellyttää ensin neuvottelua eri vaihtoehdoista. Perälautakirjaus määrittää pidennystavan siinä tapauksessa, että neuvottelu ei tuota tulosta.
Ennen sopimista luottamusmiehet pyytävät itselleen edustamiensa jäsenten työ aikaa koskevat seurantatiedot. On hankalaa sopia pidennyksestä, jos ei tiedä miten työajat ovat toteutuneet. Neuvotteluissa kannattaa nostaa esille mm. korvaamattomat ylityöt.
Liukumat ja työaikapankki hyviä keinoja YTN:n suosittelema malli on, että työajan pidennys toteutetaan liukumien tai työaikapankin avulla. Voi tehdä esimerkiksi niin, että liukumiin lisätään 2 tuntia kuukausittain tai muutetaan liukumarajoja vastaavasti. Työaikapankin kautta ratkaisu voidaan toteuttaa vähentämällä pankista vastaavat tunnit kuukausittain.
Toinen hyvä vaihtoehto on toteuttaa työajan pidennys päivittäisenä tai viikoittaisena työajan lisäyksenä. Tällöin voidaan sopia päivittäistä työaikaa pidennettäväksi 6 minuutilla tai viikoittaista työaikaa 30 minuutilla.
Työajan lisäystä voi käyttää myös koulutukseen. Tällöin työajan pidennys hoidetaan koulutustunneilla. Monia muitakin paikalliseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja on varmasti olemassa.
Sen sijaan suositeltavina ei pidetä ratkaisuja, joissa kokonaisia päiviä – arkipyhiä tai lauantaipäiviä – käytetään työajan pidennykseen. Keinotekoinen ylempien toimihenkilöiden määrääminen työpaikalle esimerkiksi jonakin lauantaina ei johda työn tuottavuuden lisääntymiseen.
Työajan pidennys ei koske sopimuksettomia Alat, joilla ei ole työehtosopimusta, eivät ole kilpailukykysopimuksen piirissä. Näillä aloilla ei siis toteuteta esimerkiksi työajan pidennystä.
On käynyt ilmi, että joillakin työpaikoilla tätä on pyritty kiertämään painostamalla yksittäisiä henkilöitä hyväksymään pidennysratkaisut. Tähän ei tietenkään pidä suostua. Tieto tällaisista tapauksista tulisi toimittaa välittömästi omaan liittoon.
Katso verkkolehdestä: Miten työaika pitenee julkisella sektorilla?
LISÄTUNNIT TEHOKÄYTTÖÖN!
28 Yhteenveto 3 I 2016
EDUN- VALVONTA Moni sietää liian pitkään
KIUSAAMISTA Työnantajan velvollisuus on puuttua epäasialliseen kohteluun, muistuttaa Akavan Erityisalojen lakimies Juho-Heikki Leppänen.
TEKSTI Anna Joutsenniemi PIIRROS iStock
Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri
Työntekijöiden erilaisuuden arvostaminen
Hyvä johtaminen ja esimiestyö
Toimiva tiedonkulku
Henkilöstön osallistumis- mahdollisuudet
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön – sekä työn sisältöön että tekemisen tahtiin
TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN EHKÄISIJÄT
T yöpaikkakiusaamista on monenlaista ja tapaukset ovat yksilöllisiä. Viime aikoina suurin osa minulle tulleista tapauksista on koskenut ns. ¨savustamista¨: työtehtävien
pois ottamista, aiheetonta julkista kritiikkiä tai esimiehen kommunikointitapaa, kertoo Akavan Erityisalojen lakimies Juho-Heikki Leppänen.
”Savustamisen” yleistyminen on todennäköisesti yhteydessä säästöpaineisiin, joissa monet työpaikat nykyisin kärvistelevät. Heikko työmarkkinatilanne luo maaperää kiusaamiselle. Leppäsen mukaan moni jäsen sietää epäasiallista kohtelua, koska pelkää vastatoimia.
– Kiusaaja on usein esimies ja asian esille ottamisen pelätään johtavan jopa työsuhteen päättymiseen. Tämä on hälyttävä epäkohta. Omista oikeuksista kiinni pitäminen ei tietenkään saisi johtaa sanktioihin. Oman terveyden tulisi aina olla prioriteetti numero yksi.
Kiusaamista koskevat tapaukset ovat poikkeuksetta haastavia.
– Tilanne on jäsenelle hyvin raskas. Silti ei aina ole olemassa keinoa, jonka avulla voisi heti pysäyttää epäasiallisen kohtelun, Leppänen kertoo.
– Erityisen haastavaa on, jos tapaus tulee meidän tietoomme vasta siinä vaiheessa, kun jäsen on jo ollut vaikeassa tilanteessa hyvin pitkään. Hän voi olla erittäin uupunut ja jopa valmis luovuttamaan.
Leppänen kehottaakin kiusatuksi itsensä kokevaa jäsentä ryhtymään ripeästi toimeen, jotta tilanne korjaantuisi.
Mitä voi itse tehdä?– Ensimmäiseksi voi keskustella kiusaamisesta henkilöstön edustajan tai meidän kanssamme. Meihin on viisainta olla yhteydessä etenkin, jollei työpaikalla ole henkilöstön edustajaa, joka osaisi auttaa tilanteessa ja selvittää prosessia, Leppänen ohjeistaa.
Itse prosessi alkaa siitä, että epäasiallisesti kohdeltu ilmoittaa suoraan kiusaajalle kokevansa hänen käyttäytymisensä epäasialliseksi. Kiusatun on vaadittava, että epäasi
allinen kohtelu loppuu. Jos tämä ei auta, tulee asia viedä kiusaajan esimiehen tietoon.
– Kun asia tulee työnantajan tietoon, on sillä lakisääteinen velvollisuus selvittää ja korjata tilanne. Jos tilanne ei tästä vieläkään korjaannu, tulee olla yhteydessä aluehallintovirastoon, joka voi viranomaisen toimival
lalla puuttua asiaan. Leppäsen kokemuksen mu
kaan epäasiallinen kohtelu ilmenee työpaikalla koh
tuullisen usein myös muun työlainsäädännön vastaisena toimintana, esimerkiksi työaikalainsäädännön sivuuttamise
na tai yksipuolisina muutoksina, jotka ylittävät työn
antajan työnjohtooikeuden. – Nämä ovat seikkoja, joihin me
voimme puuttua ja samalla – jäsenen niin halutessa – käytännössä saattaa työnantajan tietoon, että jäsenellä on käytettävissään juridista apua työsuhdeasioissaan laajemminkin.
Leppänen neuvoo jäsentä koko ajan kirjaamaan tarkasti muistiin epäasialliseksi koetun kohtelun päivämäärineen ja mahdollisine todistajineen.
– Jos mahdollista, yhteydenoton yhteydessä olisi hyödyllistä toimittaa meille tiivis kronologinen lista epäasiallisen kohtelun ilmentymistä. Tarkka listaus on hyödyllinen, olipa asia sitten liiton tai viranomaisen käsittelyssä.
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla, Helsinki 28.11. klo 17.30-20.30 (iltapala klo 17 alkaen)
Kouluttajana lakimies Juho-Heikki Leppänen.
Koulutuksessa käydään läpi epäasiallisen kohtelun tunnuspiirteitä – mikä on kiusaamista, miten kiusaamistilanteessa tulee toimia ja millainen on työn antajan vastuu kiusaamistilanteiden selvittämiseksi.
Ilmoittautuminen alkaa 28.9. Koulutukseen mahtuu 30 henkeä.
www.akavanerityisalat.fi/ tapahtumat
Tarvitsetko lisätietoa tai keskusteluapua kiusaami- sesta? – tule maksuttomaan jäsenkoulutukseen
Luokaa työpaikalle turvallinen ja luottamuk-sellinen ilmapiiri, jossa arvostetaan työnteki-jöiden erilaisuutta! Työhyvinvoinnin tekijöistä juuri tällä oli vahvin yhteys siihen, ettei kiusaamista esiinny. Tulos nousi esille jäsen-tutkimuksessamme.
Toiseksi korostui hyvä johtaminen ja esimiestyö. Kakkossija ei ollut yllätys, sillä johtaminen on avainasemassa luotaessa turvallista ilmapiiriä.
Myös toimivalla tiedonkululla, henkilöstön osallistumismahdollisuuksilla sekä mahdol - lisuudella vaikuttaa omaan työhön ehkäis- tään kiusaamiselle otollista maaperää.
Yhteydet työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja kiusaamisen esiintymisen välillä olivat samankaltaiset jäsentemme yksityisen sektorin, valtion ja kunta-alan työpaikoilla. Korkeakouluissa yhteys ilmeni hieman muita heikompana.
Kaikkiaan työpaikkakiusaamista kokee tutki- mustemme mukaan noin neljännes jäsenistä. Viidennes oli havainnut epäasiallista kohtelua, vaikka välttynyt siltä itse. Useimmiten kiusaaja oli johdon edustaja tai esimies.
Jäsentutkimus: TURVALLINEN ILMAPIIRI EHKÄISEE KIUSAAMISTA
Juho-Heikki Leppänen
Kuva
Mar
kku
Ojal
a
Oma terveys ykkös-
asiaksi.
29 3 I 2016 Yhteenveto
TEKSTI Leena Filpus KUVA iStock
Ei kiinteitä tiimejä, esimiehiä ja tiiminvetäjiä. Mahdollisimman matala organisaatio tuo vapautta, mutta myös vastuuta.
HIERARKIA minimissä
D igitaalisia palveluja ja ohjelmistoja kehittävässä Reaktorissa asiantuntijatyö on organisoitu toisin kuin perinteisesti on tapana. Yrityksellä ei ole organisaatiokaa
viota ja hierarkioita. Suurin osa työstä tehdään oman toimiston sijaan asiakkaan luona.
Tiimit ovat myös itse kokonaisvastuussa projektin onnistumisesta. Kun työ tehdään asiakkaan arjessa, saadaan myös koko ajan palautetta siitä, eteneekö työ oikeaan suuntaan.
– Tiimit organisoivat itse työnsä ja päättävät, miten käsillä oleva työ kannattaa hoitaa. Tiimeissä ei myöskään ole projektipäälliköitä, eikä kukaan ole esimiesasemassa suhteessa muihin. Toki joku voi olla luontaisesti se, jota asiakas ensisijaisesti nykäisee tarvittaessa hihasta, mutta virallista hierarkiaa ei ole, Reaktorin henkilöstöjohtaja Liisa Huusari sanoo.
Reaktorin organisaatio on muutenkin äärimmäisen matala. Titteleitä, kiinteitä positioita on vain vähän.
– Täällä toimistolla on toki tarkoituksenmukaista, että tietyt tehtävät on jaettu. Minä työskentelen neljän hengen hrtiimissä, lakimiehet hoitavat omia tehtäviään ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta asiakkaista vastaavat omia töitään. Hekään eivät kuitenkaan puutu asiakastyötä tekevien tiimien päivittäiseen työntekoon.
Reaktorissa johtajien tehtävänä on auttaa työntekijöitä tekemään parhaansa. Johtaminen on mahdollistamista.
Työhyvinvointi framillaKun selkeät roolit puuttuvat, toiminta pysyy ketteränä. Eri ihmiset ovat eri aikoina vahvimmillaan.
– Fiksattuja toimenkuvia ei ole, vaan toiminta organisoidaan aina senhetkisen tilanteen ja tarpeiden mukaan.
Varhaisen välittämisen malli on viety Reaktorissa pitkälle. Koska lähiesimiehiä ei ole,
jokaisen työntekijän tehtäviin kuuluu huomata, jos kollega ei voi hyvin. Jos
vähänkin epäilyttää, naapurilta on kysyttävä, onko hänellä
kaikki kunnossa.Tämä ei aina välttämättä
suju automaattisesti. Valtaosalle suomalaisista on noloa
huomauttaa kaverille edes siitä, jos etuhampaiden väliin on jää
nyt ruokaa. Miten sitten ottaa puheeksi toisen henkilökohtaiset ongelmat?
– Työstämme tätä koko ajan ja järjestämme esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, jotta ihmiset tiedostavat uupumisen merkkejä. Olemme tarkkoja työhyvinvoinnista ja siitä, ettei kenellekään ala kertyä plussasaldoja. Joskus projekteissa on tilanteita, että joutuu tekemään normaalia pitempää päivää. Jos plussaa kertyy kroonisesti, meiltä hr:stä otetaan aika nopsasti yhteyttä. Pyrimme siihen, ettei kukaan ylikuormitu työstä.
Valtaa ja vastuutaMutta miten saada ihmiset pelaamaan aidosti yhteen ja kokemaan, että yhdessä toimimalla ja toisia auttaen ollaan vahvempia?
Kaikki lähtee rekrytoinnista. Se on Reaktorissa monipolvinen ja rima on asetettu korkealle. Yritykseen palkataan jo valmiiksi kovia nimiä tai sellaisia, joilla on potentiaalia kasvaa koviksi tekijöiksi. Tärkeintä on, että ihminen istuu talon kulttuuriin. Reaktor ei ole kaikkien huippuasiantuntijoidenkaan paikka.
– Eikä tarvitsekaan. Ihmiset ovat erilaisia. Osa kaipaa esimiestä, joka antaa ohjeita. Meillä on oltava tietynlainen tyyppi, että viihtyy. Talossa kaikilla on valtaa ja vastuuta. On oltava valmis auttamaan muita ja jakamaan tietoa. Meillä ei pärjää, jos ei ole sellainen, Liisa Huusari sanoo.
Yrityksessä myös tuetaan yhteisöllisyyttä kaikin mahdollisin keinoin.
– Pyrimme tapaamaan toisiamme kasvotusten mahdollisimman paljon, vaikka työskentelemmekin eri osoitteissa. Kannustamme myös esimerkiksi perustamaan harrastuskerhoja. Meillä ei myöskään ole tulos palkkioita, koska ne ohjaavat helposti oman edun tavoitteluun. Rahalliset kannusteemme tukevat yhteisen menestyksen tavoittelua.
Luottamus työkaveriinMatala organisaatio ja avoin, yhteisöllinen tapa tehdä töitä, on yhteistä monille Great Place to Work tutkimuksessa menestyneille. Reaktorkin on niittänyt tutkimuksessa mainetta Euroopan tasolla asti. Soveltuisiko
Li is
a H
uu
sari
30 Yhteenveto 3 I 2016
reaktorilainen tapa johtaa asiantuntijatyötä myös muille aloille?
– Ei ehkä sellaisenaan kopioituna. Uskon silti, että monenlaisissa yrityksessä voisi ottaa oppia meidän tavastamme organisoitua ja tehdä työtä, Liisa Huusari sanoo.
Vuonna 2000 perustetussa Reaktorissa on nyt lähes 400 työntekijää. Yritys on laajentunut Suomesta Tokioon ja New Yorkiin ja kasvaa edelleen.
Kasvussa ja laajenemisessa on myös haasteensa. Omaleimainen, luova tapa tehdä töitä halutaan säilyttää, mutta etenkin kansainvälisessä kasvussa on otettava huomioon myös kohdemaan kulttuuri.
– Välillä olimme huolissamme siitä, mikä vaikutus sillä on, etteivät ihmiset välttämättä enää tunnekaan toisiaan yrityksen kasvaessa.
Kuinka tiivis tiimityö sujuu tuntemattomien kanssa? Tuntuu, että huoli on osoittautunut turhaksi. Työntekijät luottavat siihen, että kun kollega on läpäissyt rekrytointiprosessimme, hän on lähtökohtaisesti hyvä tyyppi.
Huusari korostaa reaktorilaisten sitoutumista yritykseen. Työntekijöiden vaihtuvuus on pientä. Kenties lähtijöitä on vähän siitäkin syystä, että tämäntyyppisessä työyhteisössä työskennelleen voi olla vaikea enää sopeutua perinteisemmällä tavalla toimivaan organisaatioon.
Jotkut ovat lähteneet Reaktorista perustaakseen esimerkiksi oman startupyrityksen.
– Monet lähtijöistä ovat tulleet takaisin ja olemme heistä äärimmäisen ylpeitä ja iloisia.
Luottamuksesta työnantajaan kuvaa Re
aktorissa viime vuonna toteutettu henkilöstöanti.
– Yleensä noin 30 prosenttia henkilöstöstä haluaa osallistua antiin, meillä luku oli yli 90, Liisa Huusari sanoo.
Meillä ei ole tulos- palkkioita, koska ne ohjaavat helposti oman edun tavoitteluun.
31 3 I 2016 Yhteenveto
(Kuvan henkilöt eivät liity Reaktoriin.)
32 Yhteenveto 3 I 2016
Korruptio eli lahjonta syventää köyhyyttä maailmassa. Maailmanpankin tekemän arvion mukaan korruptioon katoaa vuosittain lähes 1000 miljardia euroa. Tark
kaa summaa ei tiedetä, sillä tekijät pyrkivät peittämään jälkensä.
Korruptio vahingoittaa erityisesti köyhimpiä ihmisiä, sillä he ovat riippuvaisia julkisista palveluista. Palveluiden taso laskee, ja esimerkiksi kouluissa ja terveyskeskuksissa on maksettava lahjuksia ja tarvikkeita puuttuu. Tiet ovat kelvottomassa kunnossa ja viemärit eivät vedä. Katastrofiavusta huomattava osa päätyy vääriin taskuihin. Lisäksi järjestäytynyt rikollisuus hyötyy korruptiosta – korruptoituneiden oikeuslaitosten vuoksi rikolliset pysyvät vapaalla jalalla.
Ihmisarvoinen työ, riittävä palkkaParas tapa vaikuttaa korruption kitkemiseen ja köyhyyden vähentämiseen on rakenteisiin vaikuttaminen. Rakenteet muuttuvat, kun kansalaisyhteiskunta vahvistuu. Tässä ammattiliittojen rooli on erittäin tärkeä, sillä vahvat ammattiliitot luovat perustan toimivalle kansalaisyhteiskunnalle.
Akavan Erityisalat haluaa omalta osaltaan vaikuttaa tilanteeseen SASKin (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) kehitysyhteistyön kautta.
Maamme suurin kulttuuri- ja järjestötapahtuma Maailma kylässä keskittyi tänä vuonna oikeudenmukaisuuden teemaan. Festivaalin puheohjelmassa nousivat esille pakolaiskriisi, vihapuheet, verovälttely ja kehitysyhteistyöleikkaukset.
Akavan Erityisalat ja jäsenjärjes- tömme SPECIA olivat tapahtumassa mukana SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskes- kuksen jäseninä. Akavan Erityis- alojen osastolla aiheena oli korruptio: mitä se merkitsee ja kuinka yleistä sen on maailmassa?
TEKSTI Saara Aikio, Pirjo Leppänen KUVA Pirjo Leppänen
OIKEUDENMUKAI- SUUDEN PUOLESTA
SASKin mukaan paras tapa vähentää köyhyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävä palkka. Tähän kehittyvät maat tarvitsevat vahvoja ammattiliittoja, sillä vahva kansalaisyhteiskunta ja vahvat ammattiliitot kulkevat käsi kädessä. Laaja, yhdessä tehtävä kehitysyhteistyö on tehokas keino korruption kitkemiseksi. Kansalaisjärjestöillä, medialla ja tutkijoilla on avainrooli, kun halutaan pitää virkamiehet, poliitikot ja yritykset vastuussa teoistaan.
Vahvassa kansalaisyhteiskunnassa ihmisoikeudet ja muut kansalaisoikeudet saavat merkityksen ja kansalaiset aktivoituvat vaatimaan oikeuksiaan. Korruptio vähenee hauraissakin valtioissa, kun kansalaiset ymmärtävät oikeutensa palveluihin ja viranhaltijat velvoitetaan tarjoamaan niitä lain määräämällä tavalla.
Kehitysapu irti korruptiostaMyös kehitysavun historiaan mahtuu paljon väärinkäytöksiä, sillä ennen 90lukua avun tarjoajat eivät kiinnittäneet huomiota korruptioon. Historiassa on monta esimerkkiä tilanteista, joissa korruptio on estänyt avun toimittamisen. Korruptiota pidettiin pitkään ongelmana, johon ulkomaalaisten ei sopinut puuttua. Kylmän sodan aikana kehitysavulla jopa ruokittiin väärinkäytöksiä.
32 Yhteenveto 3 I 2016
Miten ammatti- liitto voi kitkeä korruptiota?
Onnetar suosi Anteroa Osastollamme kävijät saivat arvata, millä summalla virkamies on lahjot- tavissa Mosambikissa. Oikea vastaus on 5 000 euroa. Suosittu kilpailumme keräsi satoja osallis- tujia, ja palkintona olleen reilun kaupan tuotepaketin voitti Antero Hietala Nummelasta. Onnittelut Anterolle!
33 3 I 2016 Yhteenveto
Asenne on kuitenkin muuttunut. Nykyään kumppanimaan korruptiotaso otetaan tarkasti huomioon ja korruption estäminen on jokaisen kehitysyhteistyötä tekevän velvollisuus. Esi merkiksi ulkoministeriö julkaisi syksyllä 2012 kehitysyhteistyötä tekeville tarkoitetun korruption vastaisen toiminnan käsikirjan.
Hyviä esimerkkejä toimivista korruption vastaisista kampanjoista on useita. Yksi niistä on Puhtaat vaatteet (Clean Clothes) kampanja, jossa SASK on mukana:
CC on kehittänyt yrityksille eettisen malliohjeiston, johon sisältyvät kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perussopimukset. Näihin kuuluvat mm. oikeus saada elämiseen riittävää palkkaa ja turvalliset työolot. Ohjeistot eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla, vaan CC vaatii yrityksiä valvomaan niiden toteutusta ja toimivuutta koko alihankintaketjussa. (puhtaatvaatteet.fi)
Suomi hyvässä jamassaSuomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Vuonna 2015 Suomen julkinen sektori oli Tanskan jälkeen maailman toiseksi vähiten korruptoitunut. Suomessa virkamiesten ja kansanedustajien lahjonta sekä lahjusten vastaanottami-nen kielletään rikoslaissa. (Lähde: Transparency Internationalin korruptioindeksi).
Akavan Erityisalojen osastolla teemana ollut lahjonta-aihe herätti runsaasti kiinnostusta. Asiamiehet Saara Aikio (vas.) sekä Amalia Ojanen jakoivat aiheeseen liittyvää tietoa kansain- välisestä tilanteesta. Maailma kylässä -festivaali kokosi lähes 80 000 kävijää Kaisaniemen puistoon Helsingissä.
34 Yhteenveto 3 I 2016
ALUE- UUDISTUS
JÄSENET TULEVAISUUDEN KUNTATYÖSTÄ: Paljon mahdollisuuksia – uhkakuvana näivettäminen
Kysyimme keväällä 2016 Akavan Erityisalojen kuntaalan jäseniltä, miten he arvioivat ammattialansa sijoittumista tulevaisuuden kunnassa, josta sosiaali ja terveys
palvelut ovat siirtyneet maakuntiin. Jäsenet edustavat hallintoa ja viestintää
sekä kulttuuri, kirjasto, museo, liikunta ja nuorisopalveluja.
Valtaosa näki oman ammattialan roolin kunnan elinvoiman kannalta keskeisenä. Moni arvioi alansa arvostuksen jopa kasvavan. Toisaalta resurssit ja ”ajan henki” pohdituttivat. Juhlapuheet ja arvostus eivät auta, jos toimintaedellytykset leikataan.
Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistykset käyttävät tutkimuksen tuloksia kuntasektorin edunvalvonnassa. Tuloksista saamme pohjaa mm. kunta vaalivaikuttamiseen. Tulevaisuuden kuntatyö kyselyn tuloksia esiteltiin Kuntamarkkinoilla Helsingissä syyskuussa.
TEKSTI Jaakko Korpisaari, kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat PIIRROKSET Karoliina Pertamo
Hyvinvointikunta pyrkii torjumaan ennalta syrjäytymistä muun muassa kulttuurin, liikunnan
ja nuorisotyön keinoin.
35 3 I 2016 Yhteenveto
>>
1. Hallinto”Strategisen kehittämisen näkökulmasta hallinnon asiantuntijoita tarvitaan myös uudessa kunnassa rooli saattaisi muodostua jopa suuremmaksi.”
”Asema tukipalveluissa tukee kunnan toimijoiden roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.”
2. Viestintä ”Näen, että viestintää tarvitaan, oli kunnan rooli mikä tahansa. Elinkeinoroolissa se olisi kuntalaisten vuorovaikutuksen tukemisen lisäksi lobbausta ja hyvinvointiroolissa hyvinvointisanoman edistämistä sekä palveluista kertomista.”
”Viestinnän ja erityisesti markkinoinnin merkitys korostuu entisestään, proaktiivisuus lisääntyy. Tuen viestinnän keinoin kunnan imagoa rohkeana kehittäjänä.”
3. Kirjasto ”Kirjastolla on erittäin tärkeä tehtävä tarjota kuntalaisille mahdollisuus osallistua kehitykseen, kehittämiseen, kokeiluun ja maailmassa mukana olemiseen. Uusiutumista ei voi tehdä ilman tietoa. Kirjasto tarjoaa myös tilan ajattelulle, olemiselle ja ideoimiselle.”
”Kirjasto on ongelmia ennaltaehkäisevä palvelu, jolla on maksuttomana suuri sosiaalinen ja tasaarvoistava vaikutus, niin lasten ja nuorten kuin ehkä vielä enemmän aikuisväestön kohdalla. Kirjastopalvelut tukevat osaltaan kouluja uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa.”
4. Museo ”Museoita kehitetään kulttuurimatkailullisina vetovoimatekijöinä ja niillä on merkitystä alueen kiinnostavuudelle. Museot ja niiden kokoelmat toimivat osaltaan katalysaattoreina ja tukena luoville aloille.”
”Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Museoalan merkitys vahvistuu osana sitä. Museoilla on mahdollistajan rooli
kuntalaisiin päin samalla kun hoidetaan omaa lakisääteistä tehtävää kulttuuriperinnön taltioijana.”
5. Kulttuurityö ”Merkitys saattaa jopa lisääntyä nykyisestä. Kulttuuri tuottaa elinvoimaa, hyvinvointia ja kunnan vetovoimaisuutta asukkaille ja vierailijoille. Myös uudet innovaatiot ja luovuuden ylläpitäminen edellyttävät, että kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen niin tekijänä kuin kokijanakin.”
”Toivottavasti yhä laajemmin tunnistetaan, että kulttuuria voidaan käyttää sen itseisarvon lisäksi hyvin monenlaisten ongelmien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen.”
6. Nuorisotyö ”Näen nuoristotyön aseman erittäin merkittävänä. Arjen hyvinvointi on osa työtämme ja sen merkitys on kasvava tulevaisuudessa.”
”Nuorisotyön asema vahvistuu, ja tätä osaamista osataan hyödyntää. Kun sote siirtyy pois, jää enemmän aikaa tarkastella ja huomioida paikallisia hyvinvoinnin tuottajia. Ehkä ennaltaehkäisy ymmärretään paremmin ja sitä osataan tukea.”
7. Liikunta”Liikunnan asema tulee säilymään. Ennaltaehkäisevän työn tekeminen ja puitteiden luominen hyvinvoinnille ovat luonnollinen liikuntatoimen tehtävä. Kaupallisena toimintana liikuntapalvelut eivät ole kannattavia, jos tavoitellaan koko väestöä.”
”Liikunnan merkitys korostuu, kun halutaan varmistaa iästä tai taloudellisista mahdollisuuksista riippumattomat mahdollisuuden harrastaa.”
Kunta voi toimia eri verkostojen yhteisöllisenä solmukohtana.
POIMINTOJA JÄSENKYSELYSTÄ
36 Yhteenveto 3 I 2016
ALUE- UUDISTUS TULEVAISUUDEN KUNTA?
VALTIOVARAINMINISTERIÖN Tulevaisuuden kunta hankkeessa määritellään visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Tavoitteena on määritellä kuntien rooli, kuntien tehtävät sekä kuntien asema suhteessa maakuntiin.
Tarkastelun painopisteinä ovat kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian vahvistaminen.
Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Tulevaisuuden kunnan rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi.
Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa.
Neljä kuntakuvaaTulevaisuuden kuntaa on hahmoteltu esimerkiksi neljän kuntakuvan pohjalta. Kuntakuvat perustuvat Tampereen yliopiston kuntatutkijoiden Jenni Airaksisen, Arto Haverin ja Anni Jäntin tutkimukseen.
Elinkeinoroolissa kunta tähtää omaehtoiseen kehittämiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Elinkeinojen edistäminen on korostunut. Menestyminen elinkeinoroolissa on enemmänkin kiinni kekseliäisyydestä ja aktiivisuudesta kuin taloudellisista resursseista. Olennaista elinkeinoroolissa on kipinän ja rohkeuden löytäminen sekä uskallus sallia myös epäonnistumiset. Kunnan kehittä
misen työkaluja ovat liikennejärjestelyt, kaavoitus ja yrittäjyyden edistäminen.
Hyvinvointiroolissa kunta ottaa päätehtäväkseen asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisen. Kunnan toiminnan keskeinen idea on ennaltaehkäisy ja hyvinvointi nähdään strategisena kysymyksenä. Yksinäisyys ja passiivisuus nähdään hyvinvoinnin esteinä ja niitä pyritään minimoimaan. Vuorovaikutus sotepalvelujen tarjoajan kanssa on tärkeää. Hyvinvointipalveluina nähdään esimerkiksi kirjasto, museo, kulttuuri, nuoriso ja liikuntapalvelut, vapaa sivistystyö ja koulut.
Yhteisöjen alusta-roolissa kunta voi keskittyä toimimaan verkostojen solmukohtana tarjoamalla alustan erilaisille paikallistason
toiminnoille ja kehittämällä verkostomaista toimintaa. Kunnan ydinajatus on kolmannen sektorin toimijoiden yhteen kokoaminen ja koordinointi.
Perinneroolissa kunnan toiminta on passivoitunut, kun sen elinvoima on vähentynyt yhteiskunnallisen muutoksen ja esimerkiksi työikäisen väestön vähentyessä. Kehitykselle ei ole näkyvissä muutosta, eikä elinvoiman rakentamiseen ole enää resursseja. Kunnassa pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan kiinni pienistä olemassa olevista hyvistä asioista. Kunnan tehtäväksi jää eräänlaisena perinneyhdistyksenä toimiminen. Tulevaisuudessa tähyillään uuden, suuremman kunnan suuntaan.
Suuntana elinkeino- ja hyvinvointikuntaJäsenkyselymme taustalla käytimme neljän kuntavision hahmotelma. Oman työnteko
kunnan tulevaisuuden suunnaksi enemmistö jäsenistä näki selkeästi joko elin
keino tai hyvinvointiroolin. Harvemmassa kunnassa arveltiin toimin
nan painottuvan pelkästään perinnerooliin tai yhteisöjen
alustaksi.Neljännes vastaajista näki
kunnan toteuttavan tulevaisuudessa useita mainittuja rooleja. Eri roolien katsottiin tukevan toisiaan. Useimmiten vastaajat yhdistivät elinkeino ja hyvinvointiroolit.
Jaakko Korpisaariasiamies
Akavan Erityisalat
Elinkeinoroolissa kunnan tehtävä on edistää monimuotoista yrittäjyyttä.
37 3 I 2016 Yhteenveto
Lisätietoa: Seuraa mm. päivittyviä
”usein kysyttyjä kysymyksiä” maakunta-
uudistuksesta alueuudistus.fi
-sivustolla
37
TEKSTI Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat PIIRROS Karoliina Pertamo
Henkilöstö siirtyy ”vanhoina työntekijöinä”. Moni virkasuhteen ehtoja koskeva kysymys on vielä auki.
Alueuudistus siirtää valtion tehtäviä ja henkilöstöä maakunnille
Akavan Erityisalojen jäsenistöä työskentelee valtiolta maakuntahallintoon siirtyvissä tehtävissä arviolta 450 henkilöä ELYkeskuksissa, TEtoimistoissa, alue
hallintovirastoissa sekä ympäristö ja pelas tus hallinnon tehtävissä.
Kun moni maakuntauudistukseen liittyvä asia on vielä poliittisesti linjaamatta, myös konkreettiset henkilöstökysymykset ovat auki. Akavalla ja Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKOlla on edustajat myös valtion henkilöstöä koskevissa maakuntauudistuksen työryhmissä.
Valtion henkilöstö siirtyy liikkeenluovutukseen rinnastuen vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen. Maakunnat tulevat lähtötilanteessa noudattamaan kunnallista virka ja työsuhdejärjestelmää.
Maakuntauudistus siirtää valtiosektorin henkilöstöä arviolta 12 000 itsehallintoalueille. Virastoissa, joiden tehtäviä tai henkilöstöä siirretään maakuntiin, tulee käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön edustajien eli luottamusmiesten kanssa. JUKOon kuuluvien liittojen kuten Akavan Erityisalojen jäsenet saavat ajantasaisimmat tiedot omalta luottamusmieheltään.
Palkkojen harmonisointi haasteenaJukolaisen jäsenistön oikeutettu huoli on, missä määrin virkasuhteen ehdot tulevat heikkenemään.
Haastavaa tulee olemaan ainakin useiden eri työnantajien maksamien palkkojen harmonisointi, jonka tulisi tapahtua kohtuullisen nopeassa ajassa ja vähintään keskipalkkojen tasoisena.
Eläketurva säilynee entisen tasoisena, mutta siirtyy Kevan hoidettavaksi. Auki ovat myös kysymykset valtion henkilöstön muutosturvasta. Organisaatiomuutokset merkitsevät väistämättä kysymyksiä tehtävämuutoksista ja työteon sijaintipaikkakunnan vaihdoksia.
Muutostilanteessa liiton edunvalvonnan palvelut ja oman jukolaisen luottamusmiehen edunvalvontapalvelut ovat käytettävissä. JUKO tulee olemaan suurin neuvottelujärjestö maakunnan hallinnossa.
Akavan Erityisaloissa valmistellaan parhaillaan sote- ja maakuntauudis-tuksen lakiluonnoksia koskevaa lausuntoa. Liitto on pyytänyt jäsen- yhdistysten näkemykset lausunnon pohjaksi, ja kokonaisuus toimitetaan osaksi Akavan lausuntoa lokakuussa.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnil-le 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämi-sen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestel-mästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuus-järjestelyistä.
Lausuntokierroksen jälkeen marras-joulukuussa ministeriöt julkaisevat lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle.
Luonnos hallituksen esityksestä on julkaistu alueuudistus.fi-verkko- sivustolla.
Sote- ja maakunta- uudistuksen laki- luonnokset lausunnolla
38 Yhteenveto 3 I 2016
JÄSENYYS, JOSTA ON PALJON ILOA JA HYÖTYÄ.
LIIT Y NY T!Veronmaksajat tarjoaa Akavan Erityisalojen
jäsenille erityisedun, johon kannattaa tarttua: nyt pääset jäseneksemme
ilman 8 € liittymismaksua. Vuosittainen jäsenmaksumme on vain 25 €.
JÄSENENÄ SAAT TUNTUVIA ETUJA:
1. Liiton 15 asiantuntevaa verojuristia neuvovat jäseniä veroasioissa puhelimitse arkisin klo 9–14.
2. Saat jäsenetuna Taloustaito-lehden kuukausittain. Talous-taito on Suomen luetuin yksityistalouden ja verotuksen erikoislehti.
3. Verkkopalvelun veronmaksajat.fi josta löydät vain jäsenille tarkoitetun alueen – saat sieltä ratkaisuja vero-ongelmiisi 24/7.
TERVETULOA JÄSENEKSEMME. LIITY NÄIN:Verkossa www.puolenpitoa.fi tai soita 0301 0 5511 klo 9–16
Käytä liittyessäsi Akavan Erityisalojen liittymiskoodia PL
KAUPAN ALA: Aikasi on rahaa! -yrityskierrosYTN:n kaupan alan syyskierroksen viimeisiin tilaisuuksiin ehtii vielä mukaan. Tilaisuudet ovat tarkoitettu kaikille kaupan alan asian- tuntijoille. Ota siis kollegasi mukaan, vaikka hän ei YTN-liiton jäsen olisikaan.
• 27.9. Ikean iltatilaisuus• 28.9. Hobby Hallin aamiainen• 4.10. Inexin lounas
Tilaisuuksien tarkemmat tiedot löytyvät YTN kaupan sivuilta sekä kaupan kampanjasivuilta kaupansopimus.fi.
ILMOITTAUDU PIAN!
39 3 I 2016 Yhteenveto
AKAVAN ERITYISALOJEN ja jäsenjärjestö Viestin yhteinen keskustelutilaisuus heinäkuisessa SuomiAreenassa oli suuri yleisömenestys. Tiedonvälityksen todenmukaisuutta, lobbaamista ja objektiivisuutta pohtinut keskustelu veti Porin Puuvillan kaup pakeskukseen 600päisen yleisön ja oli SuomiAreenan suosituimpien tapahtumien joukossa.
”Tuotuus uhattuna miten toimittajasta tuli lobbari?” aihepiiristä olivat keskustelemassa viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner, toimittaja ja Madventures sekä Docventures ohjelmien tuottaja Riku Rantala, Ylen toimittaja ja Aamu tv:n juontaja Sanna Ukkola, Ellun Kanojen viestinnän tekijä Eeva Lehtimäki sekä Viesti ry:n puheenjohtaja, tiedottaja Heta Koski. Keskustelun juonsi asiantuntevaan ja napakkaan tyyliin toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Peter Nyman.
MTV:n ja Porin kaupungin järjestämä SuomiAreena on maamme suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Areena keräsi tänä vuonna ennätysmäärän yleisöä. Viikon tapah tumiin osall istui 63 000 ihmistä. Keskusteluita kommentoitiin ja niihin osallistuttiin ahkerasti erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Vu o d e n 2 0 1 7 SuomiAreenan teema on itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä ”Suomi 100 – Yhdessä”. Tapahtuman pääyhteistyö
Heta Koski, Eeva Lehtimäki, Sanna Ukkola, Riku Rantala ja Mikael Jungner keskustelivat Suomi-Areenassa siitä, voiko suomalaiseen tiedonvälityk-seen enää luottaa. Juontajana Peter Nyman (vas.)
”TOTUUS UHATTUNA” kiinnosti yleisöä SuomiAreenassa
Akavan Erityisalat ja Viesti esittäytyivät myös SuomiAreenan Kansalaistorilla. Kuvassa vas. Maria Vilppola, Amalia Ojanen, Siina Repo sekä Anne Sivula.
kumppanit ovat Suomi 100 sekä Suomen evankelisluterilainen kirkko.
”Totuus uhattuna” -keskustelun voit katsoa verkosta osoitteesta:https://m.youtube.com/watch?v=5aLG17wR6-kKUvasas
40 Yhteenveto 3 I 2016
OpiskelijatAmalia OjanenAkavan Erityisalojen opiskelija- ja nuorisoasiamiespuh. 0201 235 336
Halpatyövoimaksi kelpaava sukupolvi? HELSINGIN SANOMIEN teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset hyväksyisivät halpatyövoiman. Enemmistö kyselyyn vastanneista laittaisi esimerkiksi nuoret töihin alle vähimmäispalkan (HS 1.7.2016).
Nuoruuteen kuuluu mm. opiskelu, itsenäistyminen, työkokemuksen hankkiminen ja vapaudesta nauttiminen. Nyt nuorten pitäisi tehdä töitä matalammalla palkalla ja samalla saada oma elämä aluilleen – kenties hankkia ensimmäinen oma asunto ja perustaa vaikka perhe. Miten oman elämän rakentaminen ja suunnitteleminen onnistuu, kun palkka olisi kutistettu alle vähimmäisrajan eikä olisi tietoakaan, milloin pääsee halpatyövoimasta ”tuottavaksi työntekijäksi”? Milloin nuoren katsotaan olleen tarpeeksi kauan työelämässä, jotta hänelle voitaisiin maksaa asiaankuuluvaa palkkaa? Kuka oikeastaan määrittelee sen, että työntekijä on ”tarpeeksi tuottava”?
Niin sanottu Ysukupolvi eli vuosina 19841998 syntyneet arvostavat työtä, vaikka nuorten työasenteitakin on ehditty arvostella moneen kertaan. Yli puolet 15–29vuotiaista pitää työtä edelleen tärkeänä elämänalueena ja nuorisobarometrin (2013) mukaan yli 80 % nuorista ottaisi mieluummin vastaan töitä kuin työttömyyskorvausta. Työ ja siitä maksettava palkka mahdollistavat oman elämän rakentamisen.
Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat vähimmäispalkat – jokainen voi neuvotella palkastaan paremman. Jos nuori lähtee itse neuvottelemaan
palkkansa ilman minkäänlaista vähimmäispalkan turvaa, kuinka todelliset mahdollisuudet hänellä on vaikuttaa palkkansa suuruuteen? Työnantaja voi ottaa jonosta seuraavan, joka tulee töihin vielä pienemmällä palkalla. Mikä edes on tarpeeksi pieni palkka, jotta työuran alussa oleva nuori saisi työpaikan? Niin, ja pitäisihän ne laskutkin ja vuokra saada maksettua – niistä harvemmin saa suuria nuorisoalennuksia.
Aikamme nuoret haluavat tehdä töitä. Vaikka nuori tekisi kaiken ”oikein” ja ahkeroisi oman jaksamisensa kustannuksella, mitä hänelle jää käteen? Voi olla, että hän saa unelmiensa työn, joka vastaa hänen toiveitaan niin sisällöiltään kuin palkkaukseltaan. Toisaalta voi käydä myös niin, että työuran alussa kohdattu halpatyö jääkin leimaamaan koko työuraa, ja seuraa pätkätyöstä toiseen.
Nuoret eivät ole yhtä ja samaa harmaata massaa, jolle voi maksaa vähemmän palkkaa. Taloustilanne tuntuu osalla nuorista jo nyt. YTHS:n toteuttaman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan yhä useampi opiskelija kärsii tiukasta taloustilanteesta henkisesti. Käytännössä taloudelliseen epävarmuuteen liittyvä ahdistuneisuus on kasvussa. YTHS:n vastaanotoilla opiskelijat kertovat, että töitä on hankala saada ja kesälle joudutaan hakemaan toimeentulotukea. (Yle 23.8.2016).
Tämä kehityssuunta on pysäytettävä. Nuoret ovat ansainneet palkkansa ja mahdollisuutensa oman elämänsä rakentamiseen.
Kuva
: Uzi
Varo
n
Uusi opas työuran alkuunOpas työuran alkuun on tehty opiskelijoiden ja vastavalmistu- neiden työnhaun tueksi.
Oppaasta saat tietoa oman uran suunnittelusta, työn hakemisesta sekä työttömyysturvasta.
Lue opas nettisivuiltamme tai tilaa oma painettu kappale kotiisi maksutta laittamalla viestiä osoitteeseen:
Mikä on Vuodenharjoittelupaikka? Vinkkaa ja voita! Onko Sinulla hyvä työharjoittelu- paikka? Kerro siitä meillekin!
Anna vinkkisi osoitteessawww.akavanerityisalat.fi/tyoharjoittelut
Osallistumalla olet mukana Lippupalvelun 200 euron lahjakortin arvonnassa.
Luottamusmiehet ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä niin lehdissä kuin tvuutisissakin. Syynä tähän ovat taloudellisesti ankeat ajat ja ytneuvottelujen suma.
Kun ihmisiä irtisanotaan, työntekijäpuolen kommentit joutuu yleensä lausumaan luottamusmies. Tästä on voinut jopa saada sellaisen kuvan, että heidän pääasiallinen työnsä on edustaa työntekijöitä tuotannollistaloudellisissa ytneuvotteluissa. Näin ei kuitenkaan ole.
– Se on vain pieni osa luottamusmiehen tehtävistä. Heidän on tarkoitus olla linkki työnantajan ja työntekijän välillä. Tavoitteena on hyvä yhteistyö ja konfliktien välttäminen.
Luottamusmies on paras tukesi työpaikalla. Myös fiksu työnantaja ymmärtää ”luoton” arvon.
TEKSTI Valtteri Väkevä KUVAT Liisa Takala
Mitä luottamusmiehet oikein tekevät?
>>
42 Yhteenveto 3 I 2016
Mitä luottamusmiehet oikein tekevät?
YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki (vas.) ja JUKO:n järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen kannustavat ryhty-mään luottamusmieheksi, sillä se avartaa kuvaa omasta työpaikasta.
43 3 I 2016 Yhteenveto
VINKKIÄ LUOTTAMUS- MIEHILLE
1. Pidä huolta myös itsestäsiVaikka tehtävää riittää, muista pitää työ ihmisen kokoisena ja levätä.
2. Ole pitkäjänteinenLuottamusmiehen työ ei ole vain yksittäisten neuvotteluiden käymistä. Kaikkia asioita ei voi ratkaista yhdessä tai kahdessa päivässä.
3. Muista viestiä asioistaPidä aina yhteyttä edustettaviin. Lähetä tietoa tulevista asioista ja muistuta olemassaolostasi myös silloin kun varsinaista asiaa ei ole.
4. Valvo myös omia etujasiMuiden asioita ajaessa oma tilanne unohtuu helposti. Pidä huoli omasta asemastasi, oli kyseessä sitten palkkaus tai työaika.
5. Älä mene henkilökohtaisuuksiinAsiat ovat asioita. Älä anna niiden henkilöityä tai mene henkilökohtaisuuksiin. Se ei koskaan johda hyvään ja siltä tieltä on aina vaikea kompuroida takaisin.
5
44 Yhteenveto 3 I 2016
Nykyään luottamusmies on myös tukihenkilö.
– Hän on työntekijöiden olkapää, johon nojataan monissa asioissa. Jo pelkkä titteli kertoo paljon. Kyseiseen tehtävään valitaan henkilö, johon luotetaan. Luottamusmies tukee esimerkiksi silloin, jos työpaikalla tulee
hankaluuksia, Niskanen sanoo.Luottamusmiehillä onkin
yleensä paljon tietoa esimerkiksi työ ja virkaehto
sopimuksista sekä työlainsäädännöstä, ja he neuvovat näihin liittyvissä asioissa. Usein he hoitavat ammattiliit
tonsa jäsenhankintaakin ja tiedottavat sen
toiminnasta.Olennainen osa luotta
musmiehen työtä on edustaa työntekijöitä, kun työpaikalla teh
dään erilaisia paikallisia sopimuksia. Vähemmän valistuneet työnantajat saattavat ajatella, että luottamusmies on lähinnä riesa, mutta asiantuntijoiden mukaan totuus on aivan päinvastainen.
– Työnantajallahan on siinä yksi henkilö, jonka kanssa voi hoitaa kymmenien tai jopa satojen ihmisten asioita. Yhteistyökumppanuutta tässä on tarkoitus hakea, ei vastakkainasettelua, Hankamäki sanoo.
Harva on päätoiminenYTN:n rekisterissä on noin 1700 luottamusmiestä ja näiden varahenkilöä. JUKO:n tilastoissa taas on 3829 pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varamiestä. Määrät kuulostavat suurilta, mutta harva tekee työtä päätoimisesti.
– Varsinkin yksityisellä puolella se on hyvin harvinaista. Uskoisin, että 99 prosenttia tekee luottamusmiehen töitä jollakin intensiteetillä oman työn ohessa. Yleensä halutaan myös pitää kiinni omasta ammatillisesta tekemisestä ja oman osaamisen säilymisestä, Hankamäki kertoo.
Niskanen sanoo, että julkisella puolella päätoimisia luottamusmiehiä on enemmän, muttei sielläkään riittävästi kasvaneisiin vaatimuksiin nähden. Tällä hetkellä monet tarvitsisivat luottamusmiestehtäväänsä enemmän aikaa.
edustaa koko henkilöstöä. Heihin törmää pääasiassa julkisella puolella.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, voidaan valita niin sanottu luottamusvaltuutettu, jolla on hieman pienemmät valtuudet ja oikeudet kuin luottamusmiehellä. Heitä tapaa varsinkin yksityisellä puolella.
Molemmat asiantuntijat korostavat, että luottamusmiesten tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimusten ja työelämää koskevien lakien noudattamista työpaikalla. Tästä sai aikoinaan alkunsa itse työnkuvakin.
– Koko järjestelmä lähti liikkeelle sopimusyhteiskunnan vakiintumisen myötä. Luottamusmiehiä tarvittiin, jotta työpaikoilla saatiin aikaiseksi työn teki jöiden ja työnantajan yhteinen näkemys tehdyistä työsopimuksista. He myös valvoivat, että näitä sopimuksia noudatettiin, Niskanen kertoo.
Lähtökohta on siis hyvin positiivinen, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön, eli JUKO:n järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen.
Samaa mieltä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki.
– Työn pitäisi olla kaikkea muuta kuin tuotannollistaloudellisia ytneuvotteluita. Harmi kyllä viime vuodet se on ollut varsinkin yksityisellä puolella hyvin pitkälle juuri sitä. Ne vievät energiaa ja kaikki muu hyvä yhteistoiminta jää helposti, hän sanoo.
Olemme kutsuneet Niskasen ja Hankamäen saman pöydän ääreen kertomaan mitä kaikkea muuta luottamusmiehet tekevät. Niskanen tuo pöytään julkisen puolen näkökulman, Hankamäki yksityisen.
Luottamusmies on tukihenkilöTähän väliin lienee syytä todeta, että yhtä ainoaa luottamusmiehen työnkuvaa on mahdoton määritellä. Se vaihtelee suuresti työpaikasta riippuen ja muutamia erilaisia titteleitäkin löytyy.
Isoilla työpaikoilla esimerkiksi valitaan luottamusmiesten keskuudesta pääluottamusmies, joka kan taa kokonaisvastuun ja
Opettajataustaisella Jarmo Niskasella on vuosikausien kokemus luottamus-
miehen töistä. Hän on toiminut pääluottamusmiehenäkin.
Työntekijöiden olkapää, johon
luotetaan.
Uusien luottamusmiesten kouluttamiseen on varattu runsaasti resursseja ja lisäoppia tarjoavat vuosittain järjestettävät luottamusmiespäivät ja muut koulutustilaisuudet.
– Aluksi tärkeintä on, että tahtotila on oikea ja ihminen haluaa lähteä mukaan toimintaan, Niskanen sanoo.
Miksi alkaisin luottamusmieheksi?Sekä yksityisellä että julkisella puolella luottamusmiehet valitaan työpaikan sisäisillä vaaleilla, ja yleinen toimikauden pituus on kaksi vuotta. Mutta mikä luottamusmiehen tehtävässä houkuttelee? Miksi siihen kannattaa ryhtyä?
– Sitä kautta avautuu ikkuna uusiin ja mielenkiintoisiin asioihin. Samalla muodostuu uusi ihmissuhdeverkosto. Pääosin työ on motivoivaa ja tuo lisäarvoa varsinaiseen työntekoon, Niskanen perustelee.
– Moni tekee työkseen vain tiettyä pientä siivua. Luottamusmiehet kehuvat usein, että tehtävä on antanut heille aivan uudenlaisen näkymän koko työpaikan ja yrityksen toiminnasta. Se on ollut heille kannattavaa, Hankamäki summaa.
Lähde: Akavalainen
– Esimerkiksi sote ja aluehallintouudistus tekee tuloaan ja viime aikoina on tullut paljon viestiä, että sitä valmistaviin tehtäviin pitäisi saada aikaa varsinaisilta töiltä, Niskanen kertoo.
Olkapäälläkin on olkapäänsäMolemmat asiantuntijat toteavat, että tänä päivänä on ajoittain vaikea löytää uusia luottamusmiehiä. Syy lienee pitkälti alussa mainituissa ytuutisissa. Harva haluaa vapaaehtoisesti niihin neuvottelupöytiin.
Moni saattaa ajatella, että luottamusmies on työntekijöiden ja työnantajan välisenä linkkinä ikävästi puun ja kuoren välissä.
– Kai sen joissakin tilanteissa voi niinkin kokea, mutta kyllä asioihin täytyy osata suhtautua ammattimaisesti. Luottamusmies on työntekijöiden edustaja, joka hoitaa heidän asioitaan, ei sen enempää tai vähempää, Hankamäki toteaa.
– Juuri noin. Asiat pitäisi pystyä näkemään asioina, Niskanen komppaa.
Tukea on myös aina saatavilla. Tiukoissa tilanteissa luottamusmiestä auttavat JUKO:n, YTN:n ja oman liiton lakimiehet sekä muut asiantuntijat. Työpaikan olkapäälläkin on siis omat olkapäänsä, joihin nojata.
Teemu Hankamäki on paitsi YTN:n pääsihteeri, myös Tekniikan akateemisten neuvottelujohtaja. Menneisiin luottamus- tehtäviin lukeutuu pesti työpaikan työsuojelu- valtuutettuna.
Jäsen, selvitä kuka on henkilöstö-edustajasi!Akavan Erityisalojen palkansaajajäsenet työskentelevät hajallaan yrityksissä, järjes-töissä, korkeakouluissa, kunnissa, valtiolla ja kirkon palveluksessa.
Julkisilla aloilla voimassa ovat työ- ja vir-kaehtosopimukset ja niiden myötä myös luottamusmiehet ovat kattavasti jäsentem-me tukena.
Yrityksissä ja järjestöissä henkilöstö-edustus vaihtelee. Suurella osalla tilanne on hyvä. He ovat jäseniä, joiden työpaikoil-la noudatetaan jotakin työehtosopimusta. Tällöin henkilöstöedustajana on tämän so-pimuksen mukainen luottamusmies.
Osa yksityissektorin jäsenistä toimii ns. so-pimuksettomilla aloilla, joilla ei noudateta työehtosopimusta. Tällöin – parhaassa ta-pauksessa – henkilöstö on valinnut itselleen luottamusvaltuutetun, jonka tehtäväkuva on pitkälti sama kuin luottamusmiehen. Luottamusvaltuutetun valinta nojaa lakiin.
Osalla yksityissektorin jäsenistä ei ole edes luottamusvaltuutettua tukenaan. Tämä on tilanne, jonka korjaamiseen tulee työpai-koilla ja liiton tuella panostaa.
Työsuojeluvaltuutettu voi auttaaMyös työsuojeluvaltuutettu tukee henkilös-töä työpaikoilla, mutta hänen tehtävänsä painottuvat työhyvinvointiin ja työsuojeluun. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema ja hän toimii yh-dessä työnantajaa edustavan työsuojelu-päällikön. Työpaikan työsuojelutoiminta on lakisääteistä.
Entä yritysyhdistys?Joillakin yksityissektorin työpaikoilla toimii akavalaista henkilöstöä edustava YTN:n yritysyhdistys, joka voi olla tehokas osa työpaikkatason edunvalvontaa. Voisiko työ-paikallesi perustaa yritysyhdistyksen? Ota yhteyttä Akavan Erityisalojen edunvalvon-taan ja kysy lisätietoja.
Lisätietoa luottamusvaltuutetulle verkosta: Luottamusvaltuutetun tietopankki
45 3 I 2016 Yhteenveto
www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta
46 Yhteenveto 3 I 2016
60 VUOTTA 29.9. Suunnittelija Outi Mäki (Specia), Tampere11.10. Viestintäjohtaja Jari Seppälä (Viesti), Helsinki. Ei vastaanottoa, merkkipäivänä matkalla.27.10. Projektiasiantuntija, sivutoiminen yrittäjä Ulla-Maija Alanne (SURE), Kuopio. Mahdolliset kuuskymppisjuhlat perhe -ja ystäväpiirissä.19.11. TM, LuK Eliisa Lehti (Specia), Lieto28.11. Toimitusjohtajan assistentti Anne Inberg (Aito HSO), Järvenpää28.11. Kehittämispäällikkö Liisa Pantakoski (Kumula), Kuopio. Juhlin syntymäpäivääni läheisteni kanssa. 6.12. Johdon assistentti Leena Fasta (Aito HSO), Helsinki. Ei vastaanottoa.
50 VUOTTA14.11. Erityissuunnittelija Mari Pyy (Specia), Espoo. Ei vastaanottoa.27.11. FM, tuntiopettaja Sari Eirtola-Loukola (TAKU), Jyväskylä
40 VUOTTA 5.10. Kasvatustieteen maisteri (KM), apulaisrehtori, asiantuntija Mia Valanne (Specia), Espoo. Ei vastaanottoa.28.10. Antti Seppänen (VSV), Valkeakoski. Ei vastaanottoa. 4.12. Vastaava kulttuurituottaja (Helsingin kulttuurikeskus, Annantalo) Mirka Nokka (TAKU), Helsinki. Ei vastaanottoa.
30 VUOTTA11.10. Liiketoiminta-assistentti Tiina Meurman (Aito HSO), Helsinki 14.10. Kasvatustieteilijä Henrietta Kokkonen (Specia), Turku. Juhlii kolmea kymmentä 14.10. Turussa Viiniravintola E.Ekblomissa. 9.11. Kulttuurituottaja (AMK) Kati Reinikka (TAKU), Jyväskylä19.11. Toiminnanjohtaja, Kaustinen Folk Music Festival Sini Keränen (TAKU), Kaustinen. Tervetuloa nisukaffille la 19.11. klo 15-17 Säästöpankin kerhohuoneelle (Kaustintie 2, Kaustinen)! 25.11. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) Anne Kemppainen (Aito HSO), Parola. En järjestä vastaanottoa, sillä vietän syntymäpäiväni ulkomailla.
Mari Pyy
Henrietta Kokkonen
Sini Keränen
Antti Seppänen
Liisa Pantakoski Ulla-Maija Alanne
Jari Seppälä Outi Mäki
Leena Fasta
Sari Eirtola-Loukola
Kati Reinikka
Mirka Nokka
ONNEA!
47 3 I 2016 Yhteenveto
Kunnon työtä kaikille
Uusi palkka- suositus ilmestynyt
KUNNON TYÖN päivää vietetään 7.loka-kuuta, koska meistä jokainen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja hyvän työelämän. Teemapäivää vietetään joka vuosi samaan aikaan noin 60 maassa jo yhdeksättä ker-taa. Tule mukaan viettämään kansainvä-listä Kunnon työn päivää yhdessä kym-menien tuhansien muiden työntekijöiden kanssa!
VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUSTEN sarjassa uusimpana on ilmestynyt Specian ja Takun kanssa yhteistyössä tehty Historian, kirjallisuuden ja
kulttuuriaineiden FM-tutkinnon
suorittaneiden vähimmäispalkka-
suositus. Suositus on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Voit tilata julkaisuja Akavan Erityisalojen toimistolta.
Vuoden 2016 teemana on ilo. Nauru tuo hyvää mieltä koko työyhteisöön ja lisää tutkitusti jaksamista, hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Nauru pidentää uraa. Päivän taustalla vaikuttavat Suomessa SAK, Akava, STTK ja Suomen Ammattiliit-tojen Solidaarisuuskeskus SASK. Kansain-välisesti sen on käynnistänyt ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC.
Personer som avlagt FM-examen inom historia, litteratur och kulturämnenMinimilönerekommendation 1.8.2016 – 31.1.2018
Historian, kirjallisuuden ja kulttuuri-
aineiden FM-tutkinnon suorittaneet
Vähimmäispalkkasuositus
1.8.2016 – 31.1.2018
Päivärahan saajia saman verran kuin edellisvuonna Työttömyyden kasvun pysähtyminen näkyy myös työttömyyskassamme tilastoissa. Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa Erkossa oli päivärahan saajia tammi-elokuussa 8174, mikä on 33 saajaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvauk-sia on maksettu 55,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Erkossa arvioidaan, että saajien määrä ja päivärahameno vuoden lopussa on sama kuin vuotta aikaisemmin, noin 85 milj. euroa.
Akavan Erityisaloista
Perhevapaalta palannut OTM Anna Zibellini on aloittanut 1.9. kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin lakimiehenä.
Määräaikaisena (15.8.2016 – 31.1.2017) jäsensihteerinä on aloittanut Tanja Ristola. Ristola on aiemmin ollut useamman vuoden Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa.
HENKILÖSTÖ-
UUTISIA
48 Yhteenveto 3 I 2016
Työttömyyskassan jäsen voi ymmärtämättömyyttään syyllistyä petokseen
HALLITUS on antanut eduskunnalle esityksen työttömyysturvan tiukennuksista. Lakiesityksen mukaan ansiopäivärahan enimmäismaksuaika lyhenisi valtaosalla 500 päivästä 400 päivään.
Työttömyyden alussa asetettava korvauk seton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Esityksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2017.
MUISTATHAN että päivärahan hakijan tulee ilmoittaa kaikki tulonsa työttömyyskassalle jo silloin, kun työ tai keikka on tehty, vaikka palkka tai palkkio maksettaisiin myöhemmin. Tuloja ja etuuksia kysytään jokaisella hakemuksella erikseen.
Työn, tulojen ja etuuksien ilmoittamatta jättämisestä seuraa takaisinperintä sekä mahdollisesti kassan hallituksen antama huomautus tai varoitus. Jäsen voidaan myös erottaa kassasta. Toistuvat tai määrältään suuret vilppitapaukset jätetään poliisin tut kittavaksi. Jos jäsen tuomitaan rikoksesta, nimikkeenä on yleensä lievä petos tai petos.
UUTISIA Työttömyyskassasta
Työttömyyskassoilla on oikeus saada verottajalta etuus ja tulotietoja väärinkäytösten selvittämiseksi. Viimeksi kassoissa on selvitelty vuoden 2013 ja 2014 tuloksia. Tietoja pyydettiin kokonaan työttömiksi itsensä ilmoittaneista henkilöistä, joilla verottajan tietojen mukaan oli samalle ajalle tuloja, jotka olisi pitänyt ilmoittaa. Vuonna 2013 palkkaraja oli 4 000 euroa ja vuonna 2014 5 000 euroa.
Erkossa vain vähän väärinkäytöksiäVuodelta 2013 nousi Erkossa esiin 11 uutta tapausta, joissa peritään liikaa maksettua
etuutta takaisin. Takaisinperittävä määrä on yhteensä noin 27 000 euroa. Neljän henkilön osalta on lähetetty tutkintapyyntö poliisille. Väärinkäytöksiä Erkossa on havaittu vähän. Vuonna 2013 päivärahan saajia oli 7 300.
Vuoden 2014 osalta tulojen selvittely on Erkossa kesken.
Eero T. Anttilajohtaja, Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko
Eero T. Anttila
Työttömyysturvan tiukennukset eduskunnan käsittelyssä
Miten päiväraha-aika lyhenisi?Ansiopäivärahaa voidaan nykyisin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Ansioosan enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ja silloin, kun hän kieltäytyy työllistymistä edistävistä palveluista. Täyden ansiopäivärahan enimmäiskesto voi siis nykyisin olla 300, 400 tai 500 päivää.
Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksettaisiin enintään 400 päivän ajalta. Enimmäismaksuajasta vähennettäisiin 100 päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria.
Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voitaisiin edelleen
maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta.
Myös lakimuutoksen jälkeen ansiopäivärahaa voitaisiin siis maksaa tilanteesta riippuen enintään 300, 400 tai 500 päivän ajalta. Lakimuutoksen jälkeen 500 ja 400 päivän enimmäismaksuajan edellytykset tiukentuvat kuitenkin huomattavasti. Valtaosalla enimmäismaksuaika tippuu 400 päivään ja 300 päivän enimmäismaksuaika laajenee koskettamaan entistä suurempaa ryhmää.
Katso lisätietoa verkkolehdestä
Kuva
Mar
kku
Oja
la
AKAVAS SPECIALORGANISATIONER: Sporra de arbetslösa, backa tilläggs- nedskärningarna inom utbildningen
AKAVA föreslår en så kallad kombinerad försäkring som ett sätt att komma åt fallgroparna i utkomstskyddet för arbetslösa för självsysselsatta.
Den kombinerade försäkringen skulle innebära en frivillig tilläggsförsäkring för dem som får sina inkomster från lönearbete samt uppdrag och företagsverksamhet. Försäkringen skulle förbättra utkomstskyddet för arbetslösa för dem som får sin försörjning från olika källor.
Nu kan man betala arbetslöshetsförsäkringsavgift på basis av antingen löntagar eller företagarinkomsterna, inte bägge. I dag får många emellertid sin försörjning samtidigt av lönearbete, uppdrag och företagsverksamhet.
Behov av en försäkring av typen kombinerad försäkring finns framför allt när lönearbetet är ringa eller inkomsterna av det små. Många kompletterar sin försörjning genom att samtidigt utföra uppdrag och företagararbete, men tilläggsinkomsterna utökar inte det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa.
Lönearbetet och företagararbetet kan också vara så småskaligt att arbetsvillkoret för utkomstskydd för arbetslösa inte uppfylls. Arbetsvillkorets undre gränser är för löntagare 18 timmar i veckan och i fråga om företagarinkomst 12 420 euro per år.
Den kombinerade försäkringen erbjuder en lösning på dessa problem. Med en frivillig kombinerad försäkringsavgift som betalas till löntagarkassan kunde man försäkra sig mot arbetslöshet samtidigt för löntagar och uppdragsarbete. Dessutom skulle arbetsvillkoret i euro för företagarinkomst försvinna.
Självsysselsattas utkomstskydd för arbetslösa utreds som bäst av Maria Löfgren från Akava och Harri Hellstén från Företagarna i Finland på uppdrag av arbets och näringsminister Jari Lindström. De överlämnar sitt förslag i mitten av december.
Självsysselsattas utkomstskydd för arbetslösa förbättras
FINANSMINISTERIETS förslag till statsbudget för 2017 har bara torftighet att erbjuda Akavas Specialorganisationers många medlemsgrupper. Det grövsta missförhållandet som måste rättas till är de tilläggsnedskärningar som riktas mot högskolorna. Sysselsättningsfrämjande åtgärder ska uppmuntra arbetslösa arbetssökande, betonar Akavas Specialorganisationer i sina budgetställningstaganden. Riksdagen godkänner budgeten i december.
Akavas Specialorganisationer väntar att det sysselsättningspaket som bereds i regeringens och arbetsmarknadsorganisationernas trepartsgrupp ska innehålla åtgärder som uppmuntrar till aktivitet och bl.a. utbildning under arbetslöshetstiden. Det måste också vara möjligt att studera på universitet utan att förlora arbetslöshetsersättningen, om den arbetssökande samtidigt står till arbetsmarknadens förfogande.
De åtgärder som riktas mot arbetslösa måste vara respekterande. Vi kritiserar till exempel regeringens planerade gransknings
förfarande där arbetskraftsmyndigheterna granskar den arbetslösas situation med tre månaders mellanrum i en intervju.
Akavas Specialorganisationers teser för statsbudgeten 2017:
• Förödmjuka inte de arbetslösa utan sporra dem
• Det uppsökande ungdomsarbetet och verkstäderna behöver sin finansiering
• Inte en euro till får tas bort från utbildningen
• Kulturens betydelse måste förstås i vid bemärkelse
• Det är bra att digitaliseringen främjas
• Regionförvaltningsreformen måste tilldelas ordentligt med resurser
• Unga måste få hjälp med att komma in i arbetslivet på schyssta villkor
• Nedkörningen av biståndsorganisationerna måste stoppas
ResuméCAJSA RUDACKA-LAX
49 3 I 2016 Yhteenveto
Kuva
Mar
kku
Oja
la
50 Yhteenveto 3 I 2016
Maistraatinportti 4 A, 6.krs 00240 HelsinkiPuhelin 0201 235 340, faksi 09 147 242Työsuhdeneuvonnan ja jäsensihteerien puhelinaika arkisin klo 9–[email protected]
Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkipuh. 0201 235 341 tai 040 700 7800liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet
Johdon assistentti Kirsi Sirénpuh. 0201 235 347
Talouspäällikkö Kimmo Joutsipuh. 0201 235 345
Järjestöpäällikkö Katja Tujulapuh. 0201 235 364jäsen- ja järjestöpalvelut
Alue- ja koulutustoiminnan asiamies Satu Sahla-Juvankoskipuh. 0201 235 366
Opiskelija- ja nuorisoasiamies Amalia Ojanenpuh. 0201 235 336
Järjestelmäasiantuntija Kari Lapinlampipuh. 0201 235 351
Järjestöassistentti Mira Kajanderpuh. 0201 235 357
Viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemipuh. 0201 235 349sisäinen ja ulkoinen viestintä, päätoimittaja
Markkinointipäällikkö Pirjo Leppänenpuh. 0201 235 369
Viestintäassistentti, verkkotiedottaja Mirkka Heininenpuh. 0201 235 343
Toimistoassistentti Eva Sirkel puh. 0201 235 361aineistotilaukset, toimiston sisäiset palvelut
JÄSENSIHTEERITJaana Honni, Katja Kosonen, Tanja Ristola ja Sanna UlmanenPuhelinaika arkisin klo 9–14 puh. 0800 135 370 (maksuton)[email protected]
TYÖSUHDENEUVONTAJulkisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0800 135 380 (maksuton)Yksityisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0800 135 350 (maksuton)Puhelinaika arkisin klo 9–14
AKAVAN ERITYISALOJENHALLITUKSEN 2015–2016YHTEYSTIEDOT:
PUHEENJOHTAJAMaarit Helén (KUMULA)puh. 040 749 [email protected]
Hanna Boman (KAJ)puh. 040 702 [email protected]
Aino Harinen (SPECIA)puh. 050 492 [email protected]
Päivi Hytönen (KUMULA)puh.050 436 [email protected]
Heta Koski (VIESTI)puh. 040 515 [email protected]
Mari Lankinen (TAKU)puh. 050 536 [email protected]
Riitta Lautamäki (SVT)puh. 040 836 [email protected]
Marina Paulaharju (Aito HSO)puh. 050 560 [email protected]
Mika Pietilä (NUOLI)puh. 050 370 [email protected]
Susanna Sääskilahti (MAL)puh. 050 464 [email protected]
Risto Tolonen (SPECIA) puh. 0400 780 676 [email protected]
Edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponenpuh. 0201 235 352yksityissektorin edunvalvonta, av-käännös- alan sopimus- ja neuvottelutoiminta
Asiamies Saara Aikiopuh. 0201 235 338yksityissektorin neuvottelu- ja sopimus-toiminta, erityisesti kaupan ala ja järjestöala
Työmarkkinalakimies Kari Eskolapuh. 0201 235 367valtiosektorin ja kirkon sopimus- ja neuvottelutoiminta, yksityinen museoala, YTN:n järjestösektorin edunvalvonta
Asiamies Jaakko Korpisaaripuh. 0201 235 363kuntasektorin sopimus- ja neuvottelu- toiminta
Asiamies Minna Nieminenpuh. 0201 235 368yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta, koulutus- ja työvoima- politiikka sekä tilastollinen palkkaneuvonta Lakimies Tuire Torvelapuh. 0201 235 356yksityissektorin edunvalvonta ja työ- suhdeneuvonta, ammatinharjoittajien edunvalvonta ja neuvonta, perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta
Lakimies Juho-Heikki Leppänenpuh. 0201 235 365yksityissektorin työsuhdeneuvonta
Lakimies Harri Ikonenpuh. 0201 235 354kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta
Lakimies Anna Zibellini puh. 0201 235 353 kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta
TYÖTTÖMYYSTURVA JA NEUVONTA
ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYS- KASSA ERKOPuhelinaika ma–to klo 12–15 • puh. 09 7206 4343 Postiosoite: Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila faksi 09 272 [email protected] • www.erko.fi
AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYTRatavartijankatu 2 C, 00520 Helsinki puh. 0800-9-0888 tai 09 2535 3100 [email protected]
51 3 I 2016 Yhteenveto
AITO HSO RYEerikinkatu 20 C 37, 00100 [email protected] • Toimisto puh. 09 586 5020 • Järjestöpäällikkö Maarit Rapp • 040 575 [email protected] • Järjestöassistentti Pia Kangasniemi • puh. 040 571 [email protected] • Pj. Marina Paulaharju • puh. 010 633 9912 • 050 560 [email protected] • www.aitohso.fi
AKATEEMISTEN JÄRJESTÖTOIMITSIJOIDEN LIITTO AJT RYRautatieläisenkatu 6, 00520 HelsinkiPj. Joonas Miettinen • [email protected] • Siht. Sini Asikainen puh. 020 7489 423 • [email protected]
ARKISTOALAN AMMATTIYHDISTYS RYc/o Kansallisarkisto • PL 258, 00171 Helsinki Siht. Helga Tahvanainen • [email protected] • Pj. Minna Ylimaunu • puh 044 344 0464 [email protected] • www.aay.fi
HALLINTONOTAARIT RY Pj. Risto Mäkinen • Sivakkatie 8, 33420 Tampere • puh. 050 390 2290 • 03 345 [email protected]
KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHET RY Pj. Mika Sippel • Helsingin ulosottovirasto • puh. 029 56 22851 • 050 559 9451faksi 029 56 22611 • [email protected] • www.ulosottomiehet.fi
KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY Kotimaisten kielten keskus • Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiSiht. Matti Räsänen • [email protected]. Anna-Liisa Kristiansson • puh. 0295 333 246 • [email protected]
KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULA RY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Jussi Näri • puh. 0400 816 284 • [email protected] Kehittämisasiantuntija Saara Paavola • puh. 040 159 9397 • [email protected]. Päivi Hytönen • puh. 050 436 6079 • [email protected] www.kumula.fi
KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • [email protected] Hanna Gorschelnik • puh. 050 576 2553 • [email protected]ärjestötoiminnan koordinaattori Venla Sandgren • 045 667 5464 • [email protected] Pj. Hanna Boman • puh. 040 702 4428 • [email protected] • www.kaj.fi
MERENKULKUOPISTOJEN OPETTAJAINYHDISTYS RY Pj. Jorma Vainio
MUSEOALAN AMMATTILIITTO RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • [email protected] Katariina Mäkelä • puh. 0201 235 395 • 040 774 7620 • katariina. [email protected] • Pj. Susanna Sääskilahti • puh. 050 464 9009 [email protected] • www.museoalanammattiliitto.fi
NUORISO- JA LIIKUNTA-ALAN ASIANTUNTIJAT RY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Petteri Piirainen • puh. 0201 235 397 • [email protected]. Mika Pietilä • puh. 050 370 7297 • [email protected] • www.nuoli.info
OPETUSHALLINNON AKATEEMISET TOIMIHENKILÖT RY c/o Opetushallitus, PL 380, 00531 HelsinkiPj. Riikka Vacker • puh. 029 533 1215 • [email protected] • Siht. Riitta Radniapuh. 029 533 1179 • [email protected] • www.oat-ry.fi
JÄSENYHDISTYKSET
PELASTUSHALLINNON VIRKAMIEHET RY Pj. Arto Laine • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pelastustoimi ja varautuminen,PL 272, 33101 Tampere • puh. 040 753 5201 • [email protected] • Siht. Markku KirvesniemiEtelä-Suomen aluehallintovirasto, Kouvolan toimipaikka, PL 301, 45101 Kouvolapuh. 0400 154 670 • [email protected]
SPECIA – ASIANTUNTIJAT JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HelsinkiToiminnanjohtaja Simon Huldén • puh. 040 719 3328 • [email protected]ämispäällikkö Netta Metsäaho • puh. 040 839 5988 • [email protected]. Risto Tolonen • puh. 0400 780 676 • [email protected] • www.specia.fi
SUOMEN GERONOMILIITTO RY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiPj. Miia Pulkkinen • puh. 045 808 8084 • [email protected]. Mari Salminen • [email protected]
SUOMEN RESTONOMIT – SURE RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Järjestösiht. Laila Villanen • puh. 040 504 7848 (ke–pe) [email protected]. Anni Penttinen • puh. 040 504 7847 • [email protected] • www.sure.fiwww.restonomit.fi
SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Mari Heinonen • puh. 050 378 0973 • [email protected] [email protected] • www.suuhygienistiliitto.fi
SUOMEN URHEILUJÄRJESTÖJEN JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT RY Siht. Liisa Jääskeläinen • c/o Toimistopalvelu • Ka-Ta Oy • Muuramentie 35 B 1, 40950Muurame • puh. 0400 132 694 • faksi 014 668 662 • [email protected] • Pj. Esa KoivistoLehtimetsänkatu 5, 33820 Tampere • puh. 040 543 8101 • [email protected]
SUOMEN VEROTARKASTAJAT SVT RY Pj. Ari Ampuja • puh. 040 743 0812 • [email protected] Vpj. Marko Lehmusvuo • puh. 040 765 9425, [email protected] Siht. Marjukka Rosendahl • puh. 040 534 9026 • [email protected] www.suomenverotarkastajatsvt.fi
SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Emilia Norppa • puh. 040 730 3755 • [email protected] • www.tulkit.net
TAIDE- JA KULTTUURIALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAKU RY Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HelsinkiToiminnanjohtaja Kirsi Herala • puh. 040 511 1200 • [email protected] • Järjestöasian- tuntija Miika Sillanpää • puh. 044 066 4800 • [email protected] Vilja Byström • puh. 040 561 8967 • [email protected]. Mari Lankinen puh. 050 536 3231 • [email protected] • www.taku.fi
VALTION ALUEELLISEN SIVISTYSHALLINNON VIRKAMIEHET VSV RY c/o Johanna Albert, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Torikatu 36, 80100 JoensuuPj. Merja Kummala-Mustonen • puh. 029 501 7552 • [email protected]. Johanna Albert • puh. 050 456 0605 • [email protected] tai [email protected] • www.vsvry.fi
VIESTINNÄN ASIANTUNTIJOIDEN AMMATTIJÄRJESTÖ VIESTI RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • [email protected] Toiminnanjohtaja Siina Repo • puh. 040 485 0008 • [email protected] • Viestintä-koordinaattori Maria Vilppola • puh. 045 6317625 • [email protected]. Heta Koski • puh. 040 515 5552 • [email protected] • www.viesti.fi
Mitkä ovat sinun elämäsi rakkaimpia asioita?
Yhdessä rakennettu koti. Syntymäpäivälahjaksi saatu fillari. Kirpparilta löytynyt design-harvinaisuus.
Sinunkin elämässäsi ja kodissasi on varmasti itse ansaittuja asioita, joilla on arvoa enemmän kuin hintaa. Tietenkin pidät niistä jo itse hyvää huolta, mutta niiden turvana kannattaa myös olla vakuutus.
Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/akavanerityisalat. Turvataan yhdessä elämäsi rakkaimmat asiat.
* Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110
koti-irtaimisto- vakuutuksesta*
-50 %
Nyt
2,75 X
X
0,5 X
0,5 X
0,5 X0,5 X
0,25 X
225x240_Yhteenveto_Nro3_Rakkaimmat_Ilmoitus50Pros_Turva_22092016.indd 1 6.9.2016 14:36:04