Embed Size (px)
Citation preview
_____________________________________________________________
YHTEISÖLÄHTÖISEN KUNTOUTUMISEN KLUBITALOMENETELMÄ & SEN LISÄARVO KUNNILLEJA SOTE‐ALUEILLE MIELENTERVEYSPALVELUJEN
RAKENNEMUUTOKSESSAEsko Hänninen
Sosiaali‐ ja mielenterveyspolitiikan asiantuntija, vapaa tutkijaEntinen STAKESin ja THL:n yksikön johtaja (eläkkeellä)
Etelä‐Suomen klubitalo‐osaajat ESKOT ry:n hallituksen jäsenClubhouse International, hallituksen jäsen
Clubhouse Europe, tutkimustyöryhmän puheenjohtaja
10/09/2015 1Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
ESITYKSEN SISÄLTÖ1. Yhteisölähtöinen ja psykososiaalinen kuntoutuminen ja
Klubitalomenetelmä niiden toteuttajana;2. Menetelmän kehityshistoria ja Klubitalojen käyttö
maailman eri mantereilla 2015;3. Kansainväliset mielenterveyspolitiikan suositukset sekä
todellisuus vuonna 2014 meillä ja muualla;4. Millaista mielenterveyspolitiikkaa Suomessa tarvitaan
vuosina 2016 – 2025?5. Kuntoutusmenetelmän tuottamat hyödyt käyttäjille,
perheille ja rahoittajille päätöksenteon perustaksi.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 2
10/09/2015 3
1. YHTEISÖLÄHTÖINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUMINEN JA KLUBITALOMENETELMÄ NIIDEN TOTEUTTAJANA
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 4
YHTEISÖLÄHTÖINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUMINEN ‐ KÄSITEKUVAUKSET
1. Yhteisölähtöinen kuntoutus (CBR): keskittyy kehittämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden elämänlaatua ja elämänhallin‐tataitoja (empowerment, voimaantuminen) heidän asuinyhteisöis‐sään, sekä tukee henkilöiden kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden täyttämistä. Se on yhteisön eri politiikkalohkot kattavaa ja raja‐aidat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia henkilöiden yksilöllisiin kehitystarpeisiin perustuen. (www.who.int/disabilities/cbr/en)
2. Psykososiaalinen kuntoutus (PSR): edistää mielenterveyskun‐toutujan mahdollisuuksia saavuttaa yksilönä paras toimintakyvyn taso, jotta hän voi elää omatoimisesti asuinyhteisössään. Tämä edellyttää henkilön suorituskyvyn, taitojen ja osaamisen tukemista sekä elinympäristön muutoksia jotka parantavat hänen elämän‐laatuaan. (Tiivistys WHO:n hyväksymästä määritelmästä, WHO 1996)
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 5
Klubitalotoiminnan määrittely kansainvälisissä laatusuosituksissa
Maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö on konferensseissaan joka 2. vuosi sopinut klubitalomäärittelyt (standardit) ja tarvit‐tavat muutokset niihin konsensusperiaatteella.
Klubitalomenetelmän keskeisin tavoite on tukea psyykkisesti sairastuneita ihmisiä tulemaan toimeen ilman sairaalahoitoa ja samalla auttaa heitä saavuttamaan sosiaalisia, taloudellisia, koulutuksellisia ja ammatillisia tavoitteitaan.
Laatusuositukset toimivat jäsenten perusoikeuksien määrittelynä ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, johdolle ja hallintoon osallistuville henkilöille.
Suositukset edellyttävät Klubitalon toimivan paikkana, joka kunnioittaa jäseniään ja luo heille mahdollisuuksia. Ne ovat perustana myös Klubitalojen laadunarviointiprosesseille.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 6
KLUBITALOJEN LAATUSUOSITUSTEN RAKENNE JA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ (1)
1. Jäsenyys: Jäsenyys on vapaaehtoinen ja aikarajoitteeton. Jäsenet päättävät, miten he hyödyntävät Klubitaloa ja keiden henkilöiden kanssa he työskentelevät. Jäsenten ja henkilökunnan tasavertaisuus.
2. Henkilösuhteet: Kaikki Klubitalon kokoukset ovat avoimia sekä jäsenille että henkilökunnalle. Klubitalossa on henkilökuntaa riittävästi mutta niin vähän, ettei henkilökunta selviydy velvollisuuksistaan ilman jäsenten aktiivista osallistumista.
3. Tilat: Klubitalolla on oma nimi, osoite ja puhelinnumero. Klubitalolla on omat toimitilat. Se on erillään mielenterveyskeskuksista ja laitoksista, eikä sen tiloja käytetä muuhun toimintaan.
4. Työpainotteinen päiväohjelma: Työpainotteinen päivä sitouttaa jäsenet ja henkilökunnan yhdessä, rinta rinnan huolehtimaan Klubitalon toiminnasta. Päähuomio kiinnitetään jäsenten vahvuuksien, taipumusten ja kykyjen kehittämi‐seen, joten Klubitalo ei tarjoa hoito‐ eikä terapiatoimintaa. Klubitalo on avoinna vähintään viitenä päivänä viikossa, ja se on organisoitu työyksiköiksi.
5. Työllistyminen: Klubitalo mahdollistaa jäsentensä paluun ansiotyöhön siirtymä‐työn, tuetun työllistymisen ja itsenäisen työllistymisen avulla. Klubitalolla ei ole jäsenten työllistymistä varten erillisiä liikeyrityksiä eikä suojatyöpaikkoja.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 7
KLUBITALOJEN LAATUSUOSITUSTEN RAKENNE JA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ (2)
5. Työllistyminen (jatkoa): Klubitalolla on oma siirtymätyöohjelma, joka tarjoaa jäsen‐oikeutena mahdollisuuksia työskennellä ”normaalityöpaikoissa”. Klubitalo takaa sijai‐sen kaikille siirtymätyöpaikoille jäsenten poissaolojen ajaksi. Klubitalolla on tuetun työllistymisen ohjelma ja itsenäisen työllistymisen ohjelma, joiden tarkoitus on auttaa jäseniä hankkimaan työtä, säilyttämään työpaikkansa ja saamaan entistä parempia työpaikkoja. Klubitalosta pidetään yhteyttä jäseneen ja työnantajaan.
6. Koulutus: Klubitalo auttaa jäseniä pääsemään ammatillisiin ja koulutuksellisiin tavoitteisiinsa hyödyntämällä olevia aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Jos talolla on myös sisäistä koulutustoimintaa, siinä hyödynnetään merkittävästi jäsenten opetus‐ ja ohjaustaitoja. Sitä voidaan järjestää myös tuettuna opiskeluna.
7. Toiminta: Klubitalo tarjoaa tuki‐ ja edunvalvontapalveluja jäsenten tarvitessa apua asioinnissaan eri tahojen kanssa. Klubitalo arvioi vaikuttavuuttaan säännöllisesti. Talon jäsenet ja henkilöstö osallistuvat koulutukseen hyväksytyssä koulutuskeskuksessa. Klubitalolla on virkistys‐ ja vapaa‐ajan toimintaa iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapäivinä.
8. Hallinto ja johtaminen: Klubitalolla on itsenäinen hallitus (tai vast.). Klubitalo laatii oman budjettinsa. Sillä on viranomaisten tuki ja tarpeelliset luvat ja se toimii yhteis‐työssä sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat lisätä Klubitalon vaikuttavuutta.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 8
_____________________________________________________________
9
Klubitalojen keskeiset
toiminta‐alueetjäsenten
tukemiseksi kohti itsenäistä
elämää javoimaantumista
Keskeinen sijainti
Yhdenvertaisuus ja tasa‐arvo
Työpainotteinen päiväohjelma
Talon sisäi‐nen koulutus
Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa
Yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa
Siirtymätyö, tuettu ja itsenäinen työllistyminen
Siirtymätyön ja tuetun työllistymisen järjestäminen sekä itsenäi‐sen työllistymisen tukeminen edellyttävät yhteistyötä yritysten, opetus‐ ja työhallintojen, KELAn ja työeläkelaitosten kanssa
Tuki asumisen järjestelyissä
Edunvalvonta ja vaikuttaminen
Kans.välinen yhteistyö, hankkeet, koulutus ymv
Klubi‐talo
Palvelujen käyttäjien kokemuksista ja kehittämistarpeista
Verkkokyselyllä koottiin 2013 kokemuksia eri maiden psykiatristen palvelujen skitsofreniaa sairastavilta käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan.
Sekä käyttäjät että heidän läheisensä kokivat, että enimmäkseen he olivat saaneet vain lääkehoitoja ja psykiatrisia toimenpiteitä.
Palvelujen kehittämistarpeiden osalta erottui neljä kuntoutujien osallisuuden kannalta tärkeää puutetta, joihin nykyinen palvelutarjonta ei vastaa: Opiskeluun ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät tarpeet, tukea toivottiin lisää; Työllistymiseen liittyvät tarpeet olivat toinen tärkeä teema: vastaajat olivat yksimielisiä siitä,
että työn puute ja siitä johtuva taloudellinen niukkuus olivat suurimpia esteitä itsenäiseen elämään, vastaajat odottavat palvelujärjestelmältä riittävää tukea ja valmennusta työllisty‐misasioissa.
Asumiseen liittyvät hankaluudet olivat kolmas esille noussut asia. Skitsofrenia vaikuttaa rajoittavasti perheenjäsenen itsenäistymiseen lapsuuden kodistaan.
Diskriminaation erilaiset muodot, kuten vieroksunnan, torjutuksi tulemisen ja aktiivisen syrjinnän kokemukset oli alue, jolla vastaajat toivoivat viranomaisten aktiivista toimintaa.
Vastaavia tuloksia on saatu myös Englannissa ja Suomessa (mielenterveysbarometrit). (Lähde: Patientview 2013)
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 10
2. Menetelmän kehityshistoria ja Klubitalojen käyttö maailman eri mantereilla 2015
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 11
_____________________________________________________________
HISTORIA
1948 ensimmäinen klubitalo, Fountain House, avattiin New Yorkissa keskelle Manhattania;
Toimintamallin kehittämisjakso 1950‐ & 1960 –luvut; Leviäminen USA:ssa & Kanadassa 1970 –luvulla; Ensimmäinen klubitalo Euroopassa 1980 (Tukholma); Leviäminen maailmanlaajuisesti psykososiaalisen ja
yhteisölähtöisen kuntoutumisen menetelmänä; Ensimmäinen Suomessa 1995 (Tampere), nyt 25 Klubitaloa
TÄNÄÄN:• Noin 350 FH ‐mallin mukaista klubitaloa maailmassa, niistä
90 Euroopassa, kaikkiaan 10% ei kuulu CH Int’l – järjestöön;• Nykyinen taloudellinen lama hidastaa kehitystä...
10/09/2015 12Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
Pohjois‐Amerikka: noin 190 Klubitaloa Eurooppa: 80 Klubitaloa(Lisäksi 10‐15 taloa suunnitteilla)
Aasia: 32 Klubitaloa
Etelä‐Amerikka: 2 Klubitaloa Afrikka: 2 Klubitaloa Australia & Uusi Seelanti: 10 Klubitaloa
Worldwide Clubhouse Community 2014Distribution of Clubhouse International’s Member Clubhouses
010
Noin 330 Maailman Klubitalojärjestön jäsenklubitaloa toimii 35 maassa.Osa maailmalla toimivista Klubitaloista ei ole järjestön jäsentaloja.(Lähde: Clubhouse International – Directory and Resource Guide 2015)
KLUBITALOMENETELMÄN KÄYTTÖ MAAILMAN ERI MANTEREILLA 2014
10/09/2015 13Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
_________________________________________________________Austria: 3Belarus:* 1Denmark: 8Estonia: 1Finland: 25France: 1Germany: 4Gibraltar:* 1Iceland: 1Ireland: 6Italy: 4Kazakhstan:* 1Kosovo: 1Netherlands: 3Norway: 6Poland 1+3Romania 1Russia: 2Sweden: 12UK (Eng+Scotl): 6Total 88(also 10‐12 emerging CHs) *)= new CH countries
10/09/201514
KLUBITALOT SUOMESSA Ensimmäisiä tutustumisia Suomesta jo 1980 – luvulla New Yorkin
Fountain Houseen (avattu 1948) sekä Tukholman klubitaloon, joka avasi ovensa 1980, ensimmäisenä Euroopassa;
Vuonna 1990 toteutui Uudenmaan läänin mielenterveysalan päättäjien ja asiantuntijoiden (15 hlöä) opintomatka USA:n itärannikon mielenterveyspalveluihin (Washington DC, Connecticut ja New York) – tutustuminen Fountain Houseen;
Matkasta tehtiin kaksi matkaraporttia, joista toinen keskittyi kuvaamaan Fountain Housea, jonka toimintamallia suositeltiin käyttöön otettavaksi myös Suomessa;
Vuonna 1998 toinen Uudenmaan opintomatka Bostoniin ja New Yorkiin, jolloin myös tutustuminen Fountain Houseen, mukana entinen sosterv‐ministeri, kansanedustaja Paula Risikko.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 15
KLUBITALOT SUOMESSA(2)
Ensimmäinen klubitalo avattiin Tampereelle lokakuussa 1995 (Näsinkulma), ja pari kk:ta myöhemmin Naantalin Karvetin klubitalo;
Helsingin ja Outokummun klubitalot aloittivat 1997; Vuonna 1998 avattiin 4 klubitaloa; Lahden klubitalo käynnistyi 2001; Vuonna 2002 avattiin 6 klubitaloa; Haminan klubitalo avattiin 2003; Vuonna 2004 klubitaloja oli Suomessa jo 18; sekä Vuonna 2014 rahoitusta sai kaikkiaan 25 klubitaloa. Kemin, Vaasan, Outokummun, Kosken ja Anjalankosken
klubitalot ovat palanneet päivätoimintayksiköiksi tai vastaaviksi, kukin omista syistään!
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 16
_____________________________________________________________
10/09/2015 17Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
KlubitalokehitysSuomessa
• Tampere 1995• Naantali 1996• 4 vuosina 1997 ‐ 1998• 4 uutta 1999• 7 vuosina 2001 – 2002• 4 vuosina 2003 – 2006• 3 vuosina 2012‐2013 (Pohjois‐Suomi)
• 2014 kaikkiaan 25 Klubitaloa, koska 5 taloa on luopunut KT‐mallista...
• Vuonna 2014 Klubitalojen jäsenten yhteismäärä ylitti 6 000, joista vajaa puolet osallistuu vähintään kerran viikossa Klubitalon toimintoihin.
_____________________________________________________________
10/09/2015 18Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
EMPAD Project2010 ‐ 2012
Meeting in Village of Murueta, Region of Bizkaia near Bilbao,
Basque Country, SpainMarch 2012.
This international project was focused on Empowering
Adults with Mental Illness for Learning and Social Inclusion.
In picture Clubhouse activists from Finland, Germany, the Netherlands, Romania,
Slovenia, Sweden and USA.
EMPAD project developed training program and material
on Community‐Based Rehabilitation (CBR) and the Clubhouse model as means to mental health policy reforms .
Essential Part of Clubhouse Model is Learning by International Collaboration
ESITYKSENI PÄÄVIESTI:
AKTIIVISEN YHTEISTYÖN AVULLASUOMEN KLUBITALOT ON JUURRUTETTAVA
OSAKSI PAIKALLISIA JA SEUDULLISIA MIELENTERVEYSPALVELUJA, MYÖS
TULEVILLA SOTE ‐ ALUEILLA
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 19
3. Kansainväliset mielenterveyspolitiikan suositukset sekä todellisuus vuonna 2014 meillä ja muualla
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 20
MIELENTERVEYSPOLITIIKANREFORMIT JA UUSI SUUNTA
• EMPAD‐raporttia varten käytiin läpi noin 30 kansainvälistä selvitystä, politiikkasuositusta vuodesta 1990 lähtien, sekä runsaasti muita lähteitä;
• Tärkein kehityksen linjaaja on YK:n uusi vammaisten oikeuksien sopimus (UN CRPD 2006), joka tuli voimaan vuonna 2008;
• Toimijoina YK, WHO, ILO ja UNESCO, Euroopan Neuvosto (EN) ja Euroopan Unioni (EU) sekä joukko järjestöjä ja tutkimuslaitoksia; WHO julkaisi 2000‐luvulla sarjan mielenterveysalan opaskirjoja;
• Uusi suunta sairaaloista avopalveluihin ja tuki osallisuuteen; Helsingin julistus ja Euroopan toimintasuunnitelma (hyväksytty WHO‐Euroopan alueen terveysministerikokouksessa Helsingissä tammikuussa 2005).
• Vuonna 2007 suosituksista muokattiin WHO:n Pyramidimalli.• Maailman terveysjärjestön ja sen Euroopan aluetoimiston tavoite‐
ohjelmat (maailma & Eurooppa) vuosille 2013 ‐ 202010/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 21
WHO:n Pyramidimalli mielenterveyspalvelujen optimirakenteeksi
Lähde: WHO 2003 (Revised 2007), soveltanut E.Hänninen 2015
Mielenterveys‐palvelut
yleisissä sairaa‐loissa ja niiden poliklinikoilla
Mielenterveyspalvelut sosiaali‐ ja terveyskeskuksissa
Yhteistyö eri alojen kesken ja palvelujen koordinointi;
asumispalvelut, päiväkeskukset
Käyttäjien ja heidän läheistensä osallistuminen kokemusasiantuntijuus, ja yhteisön resurssien käyttö
Apu ja tuki ystäviltä, vertaistukiryhmät sekä valmennus itsehoitoon ja oireiden hallintaan
Psykiatrisetsairaalat,
pitkäaikaishoitoVähäisin tarve
Suurimmatkulut käyttäjää
kohti
Suurin tarve
Pienimmätkulut käyttäjää
kohtiKlubitalot voimaantumisen tukena
MUTTA PYRAMIDIMALLI EI YKSINÄÄN RIITÄ
!!!!YHTEISTYÖ ON TARPEEN
MUIDEN PALVELUALOJEN JAPAIKALLISTEN VOIMAVAROJEN KANSSA(yleiset palvelut, yritykset, järjestöt jne)yhteisölähtöisen kuntoutumisen (CBR)
suosituksia noudattaen
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 23
Yhteisölähtöisen kuntoutumisen (CBR) pääkomponentit, jotka vastaavatyhteiskunnan eri toimintasektoreita
Voimaantuminen on paitsi oma komponentti, myös kaikki muut tahot kattava kuntoutumisen kokonaistavoite
Terveyde
nhuo
lto
ja m
ielenterveys‐
palvelut
Opp
iminen
ja kou
lutus
Sosiaalip
alvelut,
oikeusturva
ja vap
aa‐aika
Toim
eentulo,
työ ja asunto
Voim
antuminen
em
powermen
t ja vaikuttam
inen
pä
ätöksiin
Lähde: YK:n Maailman Terveysjärjestön, Työjärjestön sekä Kasvatus‐ , tiede ja kulttuurijärjestön yhteiset CBR‐toimintalinjaukset.Julkaistu lokakuussa 2010. Muokannut yllä olevaan muotoon Esko Hänninen 27.1.2015.
10/09/2015 24Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
Komponentit ja niiden elementit
TERVEYDEN‐HUOLTO
OPPIMINEN JA KOULUTUS
TOIMEENTULO,TYÖ JA ASUNTO
SOSIAALISET jaMUUT PALVELUT
VOIMAANTU‐MINEN
• Terveydenedistäminen
• Varhaiskasvatus • Elämänhallinta‐taitojen oppiminen
• Yksilöllinen tuki ja avustaminen
• Viestintä‐ ja edun‐valvontataitojen oppiminen
• Ennalta ehkäisevättoimenpiteet
• Peruskoulu • Itsensä työllistäminen
• Ihmissuhteet, pari‐suhde ja perhe: so‐siaalisen tuen lähde
• Yhteisön palvelujen ja voimavarojenhyödyntäminen
• Terveyspalvelut,ml. mielenterveys‐palvelut
• Toisen ja korkea‐asteen koulutus
• Työllistyminen palkkatyöhön
• Kulttuuri ja taiteet • Osallistuminenpoliittiseen toimintaan
• Lääkinnällinen kuntoutus
• Muu opiskelu, mm. kansalaisopistoissa ja klubitaloissa ymv.
• Rahoituspalvelujen saatavuus
• Virkistys, vapaa‐aika ja urheilu
• Oma‐apu ‐ ja vertaisryhmiin osallistuminen
• Tekniset apu‐välineet
• Elinikäinen oppiminen
• Sosiaaliturva‐etuudet, ml. asu‐minen
• Oikeuksienturvaaminen ja edunvalvonta
• Osallistuminen järjestötoimintaan
Yhteisölähtöisen kuntoutumisen CBR – matriisi:
Lähde: YK:n Maailman terveysjärjestön, Työjärjestön sekä Kasvatus‐, tiede ja kulttuurijärjestön yhteiset CBR‐toimintalinjaukset.
Julkaistu lokakuussa 2010. Suomentanut ja muokannut yllä olevaan muotoon Esko Hänninen 27.1.2015. 25
4. Millaista mielenterveyspolitiikkaa Suomessa tarvitaan vuosina 2016 – 2025?
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 26
CBR‐SUOSITUSTEN JA KLUBITALO‐MALLIN YHTYMÄKOHTIA
• Arvot, periaatteet ja tavoitteet ovat yhteisiä;• Klubitalomenetelmä tukee yhteisöllistä kuntoutumista ja toipumista, sekä WHO:n pyramidimallin toteutumista;
• Klubitalojen jäsenten osallisuuden ja itsemääräämisen kehittymistä tukee yhteistyö monien muiden tahojen sekä järjestöjen kanssa yli yhteiskunnan sektorirajojen (kuten CBR –suositukset neuvovat);
• Klubitalot toteuttavat jäsentensä ihmisoikeuksia, tasa‐arvoista osallistumista ja kunnioittavat jokaisen ihmisarvoa, ja kokemusasiantuntijuutta.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 27
TUTKIMUSTULOKSIA SUOMESTA
• RAY:n rahoittama tutkimus (2009) Hietala‐Paalasmaa Outi, Hujanen Timo, Härkäpää Kristiina ja Reuter Anni: Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. (Myös yli 20 muuta tutkimusta julkaistu).
Osallistuminen klubitalojen toimintaan:• Edistää jäsenten toipumista; • Vähentää sairaala‐ ja muiden palvelujen käyttöä, uusien jäsenten sairaalahoitopäivät vähenivät
seuranta‐aikana (noin 1½ v) 75 %, myös avopalvelujen käyttö väheni; vain avohoitoa käyttäneiden käyttösuoritteet vähenivät 25 % seuranta‐aikana; myös pitkäaikaisjäsenillä avohoidon käyttösuoritteet olivat samalla alemmalla tasolla, mikä viittaa osallistumisen pitkäaikaisiin vaikutuksiin (raportti, ss. 122‐124);
• Edistää hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa; • Tukee jäsenten motivaatiota uusien taitojen oppimiseen, opiskeluun ja työllistymiseen; ja• Klubitalot tuovat kustannushyötyjä rahoittajilleen, vähentäen muiden palvelujen käyttöä.
”Klubitaloilla on selkeä ja tärkeä merkitys – myös talouden näkökulmasta –mielenterveyspalvelujen osana ja järjestelmän tuottamien palvelujen täydentäjänä”. (raportti, s. 141).
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 28
SUOSITELTAVIN MIELENTER‐VEYSPALVELUJEN KEHITTÄMIS‐
LINJA ON YHDISTELMÄ:
WHO:n pyramidimalli
CBR – yhteisölähtöisenkuntoutuksen periaatteet
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 29
+Jotka muodostavat paikallisen & alueellisen yhteisölähtöisen mielenterveyspolitiikan,
jossa klubitalomenetelmälle onosoitettu selkeä rooli.
MITEN UUDET YHDISTELMÄ‐LINJAUKSET TOTEUTETAAN?
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 30
1. Edistetään kuntoutujien omahoitoa, oireiden hallintaa ja selviytymistaitoja;2. Kehitetään ja monipuolistetaan avohoidon palveluja (mm. tukea asumiseen,
kriisipalvelu‐ ja kotihoitotiimejä, klubitaloja, vertaistukea ja muita yhteisöllisiä kuntoutumismuotoja ‐ kuten tuettua työllistymistä (työvalmentajamalli), tuetaan järjestöjen palveluja, päiväyksiköitä ja käytetään kokemusasiantuntijoita kouluttajina ymv);
3. Tehostetaan mielenterveyspalveluja terveyskeskuksissa, kouluterveyden‐huollossa, työterveysasemilla, sairaaloissa ja niiden poliklinikoilla;
4. Vähennetään vuosittain mielisairaaloiden käyttöä ja kohdennetaan osa säästyvistä voimavaroista 2. kohdassa tarkoitettuun kehittämiseen; sekä
5. Täydennetään edellä kuvattua WHO:n ”pyramidimallia” yhteistyöllä ja yhteensovitetuilla palveluilla yli sektori‐ ja ammattikuntarajojen CBR ‐periaatteiden mukaisesti. (Lähteet: WHO 2007 Pyramid Framework & WHO, ILO, UNESCO 2010 CBR – Guidelines).
Suomen MIELI 2009 ohjelma päihde‐ ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi vuoteen 2015 pääosin vastasi näitä linjauksia. Mutta kaikkia asetettuja tavoitteita ei saavutettu:
Suomen mielenterveysalan kaikista voimavaroista noin 75 % on sidottu psykiatristen sairaansijojenkäyttöön ja ylläpitämiseen.
(Lähde: OECD:n arviointiraportti 2014 Suomen mielenterveyspolitiikasta)
Klubitalot tukevat mielenterveyspalvelujen kokonaisuuttaKlubitalot oppimis‐ ja vertaistukiyhteisöinä sekä siltana
terveydenhuollosta sosiaaliseen osallisuuteen
Mielenterveyspalvelut Tuettu koulutus ja työllistyminen, työkokeilut ja siirtyminen yleisille työmarkkinoille uusin taidoin
Yksilöllinen voimaantumisen, toipumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden prosessi
• Psykososiaalinen kuntoutuminen• Työpainotteinen päiväohjelma• Oppimismahdollisuuksia: mm
tietokonetaidot, hygieniapassi, kielikurssit, sosiaaliset taidot jne
• Uudet ihmissuhteet ja vertaistuki• Ohjausta koulutus‐ ja työasioissa• Tukea asumisongelmiin• Jäsenten etujen valvonta viran‐
omaissuhteissa• Ymv.
Psykiatrinen ja lääketieteellinen hoito, lääkitys ja erilaiset terapiat
Lääkinnällinen kuntoutus ja valmennus,
Päiväsairaalat ja päiväkeskukset,kuntoutuskodit
ymv.
KOULUTUSOhjattu ja tuettu
koulutus & valmennus ja
ammattikoulutus
TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT:→ Siirtymätyö→ Tue u työ→ Itsenäinen työTyövalmentajan jatkuva tuki
Asumisohjelma
Klubitalo
10/09/2015 31Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected]
KLUBITALOJEN YHTEISTOIMINTAMUIDEN TAHOJEN KANSSA
Klubitalotoiminnan eräs kulmakivi on yleisten palvelujen hyödyntäminen jäsenten kuntoutumisprosesseissa. Yleisiin palveluihin liittyvät myös niitä ohjaavat viran‐omaistahot, joiden kanssa klubitalojen olisi ylläpidettävä hyviä yhteistyösuhteita jäsenten tarpeiden vuoksi. Klubitalot on ”juurrutettava” osaksi paikallisia ja alueellisia mielenterveysalan palvelukokonaisuuksia –siltoina terveydenhuollon ja arjen normaalimaailman välillä. Klubitalojen oltava mukana uusien SOTE‐alueidenjärjestelyissä, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan suuren muutoksen keskellä tavoitteena seudulliset klubitalot.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 32
5. Kuntoutusmenetelmän tuottamat hyödyt käyttäjille, perheille ja rahoittajille päätöksenteon perustaksi
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 33
KANSAINVÄLISIÄ TUTKIMUSTULOKSIA
Tiivistelmä avaintuloksista:(Lähteet: http://www.iccd.org/effectiveness.html & http://www.clubhouse‐intl.org/recent_research.html)
Osallistuminen klubitalojen toimintaan: • Edistää jäsenten toipumista;• Edistää jäsenten hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa;• Vähentää merkittävästi psykiatrisen sairaalahoidon ja muiden terveyspalvelujen käyttöä, ja siten
myös sairaalakustannuksia (lukuisia tutkimustuloksia);• Tukee menestyksellä jäsenten motivaatiota opiskeluun ja työllistymiseen; sekä• Klubitalot tukevat jäsenten elämänhallintaa, helpottavat perheiden huolia, ja ovat
kustannustehokkaita rahoittajilleen.Tanskan tutkimustuloksia (Lähteet: Hoejmark, Rosendal Jensen & Langager 2011; Konsulentfirmaet KX, Vejle 2011):
• Seitsemän klubitaloa kattava tutkimus osoitti, että enemmistölle jäsenistä klubitalot olivat hyvin toimiva kuntoutumis‐ ja toipumisympäristö;
• Klubitalojen periaatteiden ja tukimuotojen puitteissa jäsenten toipuminen, henkilökohtainen muutos, oppiminen ja kehitys ovat mahdollisia;
• Jäsenet kokivat olevansa klubitaloissa odotettuja, haluttuja ja tarpeellisia;• Vejlen klubitalon tutkimuksen päätulos oli, että osallistuminen klubitalon toimintaan vähensi
merkittävästi sekä sairaala‐ että avopalvelujen käyttöä säästäen siten kunnan voimavaroja;• Osallistumisella oli myös positiivisia vaikutuksia jäsenten hyvinvointiin, toipumiseen, työtaitoihin ja
sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin;• Klubitalotoimintaa suositeltiin molemmissa tutkimuksissa laajempaan käyttöön Tanskassa.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 34
PÄÄTTÄJÄT TARVITSEVAT ENEMMÄN TIETOJA KUSTANNUKSISTA JA VAIKUTTAVUUDESTA
Uuden 25 – 30 päivittäiselle käyttäjälle suunnitellun Klubitalon vuotuiset kokonais‐kustannukset ovat noin 300 ‐ 350 000 euroa, eli vähemmän kuin kahden psykiatrisen sairaalapaikan koko vuoden kustannukset!
Kun järjestö tai säätiö ylläpitää Klubitaloa, sen vuotuisia menoja tuetaan RAY:n voittovaroista keskimäärin 50 %. Kuntien nettomenot em. tapauksessa ovat siten noin 150–175 000 euroa vuodessa.
Yleisin sairaanhoitopiirien psykiatrian hoito‐vrk:n laskutushinta kunnille on v. 2015 noin 500 euroa/vrk tai vähän yli. Tehostetun hoito‐vrk:n hinta kunnille on kaksin‐ tai jopa kolminkertainen. Keskimääräinen sairaalahoitojakso v. 2014 oli Suomessa 36 vrk, yhden hoitojakson kokonaishinta kunnille on 20 000 euroa, ja yhden sairaalapaikan koko vuoden käyttökustannukset ovat kunnille siten keskimäärin noin 200 000 euroa.
Klubitalojen perustaminen on kunnille sijoitus, ei kustannuserä, koska kuntoutuja‐jäsenten muiden kalliimpien palvelujen käyttö vähenee ja kuntien mielenterveysalan kokonaismenot alenevat. 1½ ‐ 2 sairaalapaikan vuosikustannuksilla voidaan kattaa yllä kuvatun 25 – 30 päivittäisen käyttäjän Klubitalon koko vuoden toimintamenot.
Klubitalojen perusidea on saattaa jäseniään uusien taitojen oppimisen, omatoimisen opiskelun, ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen ja tuetun työllistymisen kautta ”normaalin elämän urapoluille”.
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 35
LASKENTAESIMERKKI 10 PSYKIATRISEN SAIRAALAPAIKAN SÄÄSTÖN KÄYTÖSTÄ AVOHOITOON
• 10 psykiatrisen ss:n käytön vähentäminen vuodessa tuo säästöä kunnan/seutukunnan mielenterveysmenoihin vähintään 2 000 000,‐ EUR, mikä on pysyvä vuotuinen säästö.
Säästön käyttösuunnitelma avohoito‐ ja kuntoutuspalvelujen kehittämiseen: Palkataan terveyskeskukseen ja kouluterveydenhuoltoon esimerkiksi 7‐8 uutta
mielenterveysalan ammattilaista, ja täydennyskoulutetaan henkilöstöä (kulut vuodessa noin 500 000 euroa);
Välivuokrataan 10–20 vuokra‐asuntoa mielenterveyskuntoutujille ja palkataan 2 asumisen tukihenkilöä (kulut vuodessa noin 150 000 euroa);
Perustetaan uusi laatusuositusten mukainen Klubitalo yhdessä perustettavan ylläpitäjä‐yhteisön tai jo toimivan järjestön kanssa 25–30 päivittäiselle mielenterveyskuntoutu‐jalle (kulut vuodessa noin 350 000 euroa, josta kunnan osuus puolet eli 175 000 euroa, RAY–avustus kattaa loput);
Palkataan 2 koulutettua työhön valmentajaa neuvottelemaan työpaikoista kuntoutujille paikkakunnan yritysten ja työnantajien kanssa, heidät voidaan sijoittaa tekemään työtään edellä ehdotetussa klubitaloyhteisössä (kulut vuodessa noin 175 000 euroa);
Tuetaan vuosittain kolmea paikallista mt‐järjestöä (kulut vuodessa 200 000 euroa); AVOHOIDON LISÄMENOT yhteensä noin 1,2 MEUR, kuntien säästöksi jää € 800 000,‐!
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 36
SUOMEN MIELENTERVEYSPALVELUJENUUDISTAMISTA ON JATKETTAVA
Changing perspectives –changing allocation of resources
Protective philosophycareMajority of manpower and finances are in the institutions and hospitals
Inclusive philosophy
Majority of manpower and finances should be in the community based services
Sairaalakeskeisen psykiat‐rian laaja käyttö ei perustu tutkimusnäyttöön(=vähäisin tarve, mutta korkeim‐mat yksikkökustannukset)
Pääosa palveluista tulisi järjestää paikallisesti siellä missä ihmiset asuvat (=suurin tarve, mutta pienimmät kustannukset käyttäjää kohti)
(Lähteet: Esimerkiksi WHO 2009 ja 2013; OECD 2014; Hänninen 2012 & Pfeiffer 2013)
WHO:nPYRAMIDI ‐
RAKENNEMALLIKÄYTTÖÖN
80 %
80 %
MIELENTERVEYSPOLIITTINEN RAKENNEMUUTOS SOTE‐UUDISTUKSEN OSAKSI
Valtaosa mielenterveys‐palvelujen kaikista resursseista on yhä sitoutunut sairaaloihinvuonna 2015
Valtaosa voimavaroista on suunnattava avohoitoon ja palvelut järjestettävä yhteis‐työssä yli sektorirajojen käyt‐täjien kaikkien, ei vain lääkin‐nällisten tarpeiden mukaan
KIITOS KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ!
10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali‐ ja terveyspolitiikan asiantuntija, e‐mail: [email protected] 38
