YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA

Teemakartta NIEMI 10.11.2010

1

Lahden kaupunki

Maankäyttö

Yleiskaava 2025

TEEMAKARTTA NIEMI

YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA

Teemakartta NIEMI 10.11.2010

2

NYKYTILANNE

Tuotantolaitokset

Alueella toimivat tuotannolliset tehdaslaitokset Viking Malt ja Isku.

Kolmas tuotannollinen laitos on muuttumassa tuotantopainotteisesta työpaikkapainotteiseksi alueeksi,

jossa on tutkimus-/kehitystyöhön liittyviä työpaikkoja. Alueelta on vapautumassa tilaa ja se on osittain

muutosaluetta, jolle voi tutkia asumisen sijoittumista tai muuta uutta toimintaa.

Alueella on jossain määrin tuotannosta tai ympäristöstä (Joutjoki) johtuvia melu- tai hajuhaittoja.

Satamatoiminnot

Satama-alueella on nykyisin vierasvenepaikkoja sekä kotisatama, veneiden talvisäilytysalue, veneiden

huoltoon liittyviä liike-/työpaikkatoimintoja sekä kahvila/ravintolarakennus. Satamaan liittyvät

tankkaus- ym. huoltotoiminnot ovat osittain olleet puutteellisesti käytössä.

Rakenteilla tai tulossa on pienpelastusasema ja helikopterikenttä, telakka, moottoripyörämuseo siihen

liittyvät oheis-/kokoontumistoiminnot.

Tiede- ja yrityspuisto

Tiede- ja yrityspuistolla on laajenemis- toimintojen kehittämistarpeita. Rakennuksen laajennustöitä on

meneillään.

Työpaikka- ja yritystoiminnot

Osa alueen yritystoiminnoista on muutostilassa tai aluetta on tarve kehittää.

Rantareitti Ankkurista tuleva kevyen liikenteen rantayhteys katkeaa nykyisen UPM:n ja Viking Maltin kohdalla,

jolloin kulku menee Niemenkatua pitkin ja sataman kohdalla on taas mahdollisuus palata rantareitille

kohti Mukkulaa.

YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA

Teemakartta NIEMI 10.11.2010

3

KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

VE1 Kehitetään muutosalueena Tiede- ja yrityspuiston toimintojen voimakkaalle

laajentumiselle sekä asumiselle

Satamavyöhyke

Paviljonki Nykyisiä satamatoimintoja kehitetään varsinkin alueen pohjoisosassa, jonne voisi sijoittua esim.

veneilyyn/melontaan tms liittyvä paviljonkirakennus.

Aukio/kenttä/ Veneiden talvisäilytyskenttä voisi toimia kesäisin veneilijöiden ja muiden satamassa liikkuvien

paikoitusalueena (edellyttäisi veneensäilytyspukkien ym. tyhjentämistä kesäksi pois) tai tapahtumien

esim. moottoripyörätapahtumien paikkana. Aluetta voisi siistiä ja viimeistellä aukiomaisemmaksi.

Rantakortteli Tulevaisuudessa, jos veneiden talvisäilytykselle löytyy korvaava paikka, aluetta voi kehittää asumisen

korttelina Ankkurin rannan tapaan. Rakenteellinen paikoitus.

Satamapalvelut Nykyistä kahvilan liiketonttia kehitetään voimakkaasti vajaakäytöstä satamatoimintaan liittyvien

liiketoimintoihin esim. ravintola/kahvila/venetarvike/huolto/myynti/kokoontumistila ym.

Rantareitti Tavoitteena on kehittää julkista rantareittiä ja johtaa se yhtenäisenä Ankkurista Mukkulaan. Reitin

varrelle voisi avata pieniä aukioita, istuskelupaikkoja esim. moottoripyörämuseon kohdalle ja kalustaa

reitti penkein, valaisimin, pollarein, istuskelulaiturein, kiveyksin, ym ympäristörakentamisen keinoin.

Asumissaari Teollisuudelta vapautuvalle alueelle on esitetty kanavan erottamaan saareen asumista XIII krs tai

mahdollisesti korkeampaakin. Samoin tehdasrakennuksen osin purettavien osien paikalle

Ruoriniemenkadun varteen. Niemenkadun ja Ruoriniemenkadun risteyksen kolmioon on ehdotettu

maamerkiksi kohoavaa tornitaloa. Rakenteellinen paikoitus/keskitetty paikoitus pysäköintitaloissa.

”Työ- ja kehitystoimintakeskus”

Työtiloina säilyvää punatiilistä historiallista tehdaskompleksia voisi kehittää työ-, toimisto- ja

tutkimustilojen keskuksena. Tilat voisivat avautua länteen korkeaa piippua kehystävälle sisäpihalle.

Tiede- ja yrityspuiston vyöhyke

Tiede- ja yrityspuisto

Tiede- ja yrityspuiston vyöhykkeelle varataan laajentumistilaa muodosta monipuoliseksi keskukseksi.

Toiminta vaatii runsaasti paikoitustilaa, jota keskitetään pääosin paikoitustaloihin.

Yhdysliikenne Rataliikenteelle mahdollisuus seisakkeeseen. Muuten nopeavuoroinen sujuva city-bussi liikennöi

matkakeskuksen/keskustan/campusalueiden reittiä. Korttelin ulkosyöttöinen liikenne mahdollistaa

korttelin sisäisen vesikanavan ympärille kehitettävän rakennuksia yhdistävän ulkotilojen ja aukioiden

sarjan.

Hotelli/majoitus

Tiede- ja yrityspuistotoimintoihin voisi yhdistää myös Niemenkadun ja Haapalankadun risteykseen

radan ylikulkusillan akselin päätteeksi hotelli tms. kokoontumisrakennuksen, jonka mahdollisesti

korkea osa muodostaisi parin UPM:n viereiselle tornirakennukselle.

Asumisen vyöhyke

Alueen pohjoisreunalle on esitetty asumisen vyöhykettä, jonne voisi sijoittua opiskelija-/tutkija/ym.

lyhytaikaista työasumista sekä mahdollisesti myös tavallista asumista. Alueen kerrosluku voisi olla V

krs., mahdollisesti korkeampaa Haapalankadun varressa ja madaltua esim. terassimaisesti keskustan

puistoakselia kohtia.

Keskuspuisto

Asumisen ja Tiede- ja yrityspuiston väliin sijoittuu keskuspuisto, jonka kautta avautuu yhteys rantaan ja

Vesijärvelle. Tulevaisuuden tavoitteena olisi muodostaa kevyen liikenteen viheryhteys Holman

kaupallisiin palveluihin ja palvelukeskukseen.

YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA

Teemakartta NIEMI 10.11.2010

4

VE2 Tiede- ja yrityspuisto muuttaa ratavyöhykkeelle Matkakeskuksen lähelle, Niemeä

kehitetään voimakkaasti asumisen alueena tulevaisuudessa

VE3 Kehitetään nykyiseltä pohjalta kokonaisuudessaan satama- /teollisuus/ ja työpaikka-

alueena (TP) sekä LTyp:n toimintoja kehitetään

NYKYTILANNE

YLEISKAAVA 1998

NYKYISEN YLEISKAAVAN

KÄYTTÖTAKOITUS PINTA-ALA

LV

SE/ATO n. 5, 5 ha

TO/P n. 13,8 ha

YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA

Teemakartta NIEMI 10.11.2010

5

YLEISKAAVALUONNOS 2025 TEEMAKARTTA NIEMI

YLEISKAAVALUONNOS 2025

KÄYTTÖTAKOITUS NOIN PINTA-ALA NOIN k-m2

Satama-aluetta (LV) noin 1000 k-m2

Teollisuutta (T) 7,4 ha 94 000 k-m2

Työpaikka-aluetta (TP) 28,2 ha 116 000-156 000 k-m2

Palvelualuetta (P) 3,1 ha 12 000 k-m2

Julkista palvelualuetta (PY) 6,1 ha 45 000 k-m2

Asumista (AK) 21,1 ha 115 000 k-m2

YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTATeemakartta SOPENKORPI 10.11.2010

YLEISKAAVA 2025 LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTATeemakartta SOPENKORPI 10.11.2010

Sopenkorven ja Varikon alueen teemakartta tilastot8.11.2010

muutettava arvo

Nykytilanne

alue kerrosala (toteutunut) tonttipinta-ala (m2) tonttitehokkuus eSopenkorven alue 120387 244965 0,49Varikon alue 3084 32700 0,09Yhteensä: 123471 277665 0,44

Suunniteltu tilanne

alue tonttitehokkuus e kerrosala (suunn., m2) tonttipinta-ala (m2)Sopenkorven alue 1,5 367448 244965 (kerrostaloja V-VII kerrosta)Varikon alue 1,5 49050 32700 (osin tornitaloja)Yhteensä: 1,5 416498 277665

Lisäys 293027 337 %

alue Työpaikkoja (%) Työpaikkoja (m2) Asuntoja (%) Asuntoja (m2) Asukkaita (m2/hlö) Asukkaita (hlö)Sopenkorpi: 30 % 110234 70 % 257213 45 5716Varikon alue: 50 % 24525 50 % 24525 45 545Yhteensä: 134759 281738 6261

YLEISKAAVA 2025             LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTALÄHIÖT 10.11.2010

LAHDEN YLEISKAAVA 2025

LÄHIÖT

1. Aluekeskusten kehittämisedellytyksetValtakunnallinen  lähiöohjelma  2008  ­2011  on  kumppanuushanke,  jonka  tavoitteena  on  lähiöidenkilpailukyvyn  lisääminen  sekä  myönteisen  alueidentiteetin  vahvistaminen.  Kehitystyö  tapahtuuyhteistyössä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä asukkaiden kesken. Valtakunnallisenlähiöohjelman  käytännön  toteutuksesta  sekä  rahoituksesta  vastaa  Lahdessa  toimiva  asumisenrahoitus­ ja kehittämiskeskus ARA.Lahden  kaupunki  on  mukana  valtakunnallisessa  lähiöohjelmassa.  Selvitystyö  keskittyy  Riihelän,Metsäkankaan  ja  Tonttilan  ostoskeskuksiin.  Hankkeen  tarkoituksena  on  selvittää  millainenostoskeskusten nykytila kussakin lähiössä on ja selvitystulosten perusteella päättää millaisin keinoinalueita  aletaan  kehittää.  Ostokeskusten  alueiden  vahvistaminen  vaikuttaa  lähiön  vetovoimaan  jatällä  tavalla  myös  rakentajiin  ja  kiinteistösijoittajiin, jolloin  lähiöneheyttämisen/täydennysrakentamisen  edellytykset  paranevat.  Lähiöohjelman  selvitykset  jatutkimukset  tukevat  Lahden  uuden  yleiskaavan  laatimista  ja  yleiskaavan  kasvutavoitteentoteutumista.

Alueiden  nykytilanne  on  kartoitettu  keväällä  2010.  Alkukesällä  2010  on  valmistunut  konsultinlaatimia  ostoskeskusten/palvelukeskusten kehittämissuunnitelmia  ja  Riihelän,  Metsäkankaan  sekäTonttilan lähiöiden täydennyssuunnitelmia.

Metsäkankaan alue­ /palvelukeskusNykytilanneMetsäkankaan  ostoskeskus  koostuu  vanhasta  ostokeskuksesta  ja  uudesta  marketista,  jotkasijaitsevat Petsamonkadun  molemmilla  puolella.  Ostoskeskuksen  alueella on kaksi  ruokakauppaa,R­kioski, apteekki, asiamiesposti, useita kahviloita ja ravintoloita. Lähialueella on kukkatalo, kirkko,Metsäkankaan  päiväkoti,  Metsäkankaan koulu,  neuvola  ja vanhusten  palvelutalo  sekä  Fazer  Oy:nleipomo.

Metsäkankaan  koulu  lakkautetaan  syksyllä  2013  ja  oppilaat  siirretään  Kärpäsen  ja  Kasakkamäenkouluihin  (Lähde:  Lahden  kaupungin  peruskouluverkon  kehittämislinjaukset  16.2.2010Perusopetus)

Metsäkankaan  päiväkoti  on  peruskorjaustarpeessa.  Mahdollisesti  vapautuvan  Metsäkankaankoulun  peruskorjauksella  ja  käyttöönotolla  vältettäisiin  päiväkodin  peruskorjaus  ja  sen  toimintavoitaisiin  keskittää  koulun  tiloihin.  Vaihtoehtona  on  laajentaa  Pirttiharjun  päiväkotiaperuskorjauksen yhteydessä. (Lähde: Varhaiskasvatuspalvelujen tila­ ja toimintaselvitys 2010)

70­luvulla rakennettu ns. vanha ostoskeskus avautuu etelään ja sen huoltopiha on Petsamonkadullepäin:  Petsamonkadun  toisella  puolella  on  vuonna  2006 rakennettu  uusi  S­market,  jonka  tuloalueelle on vaikuttanut voimakkaasti vanhan Metsäkankaan ostoskeskuksen toimintaan. Asiakkaatkävelevät Satulapolkua pitkin vanhasta ostoskeskuksesta ja asioivat uudessa marketissa. Vanhassaostokeskuksessa on tyhjillään olevia  tiloja  ja sen parkkipaikat ovat  lähes autioina. Vanhan ostarinkannalta  hyvä  asia  on,  että  pitkään  tyhjillään  olleisiin,  entisen  K­kaupan  tiloihin  on  tulossalähivuosina nuorisotalo.

KehittämissuunnitelmaVanhan ostoskeskuksen  kiinteistöt ovat  perusparannuksen  tarpeessa  ja  kilpailu asiakkaista  uudenmarketin  kanssa  on  kova.  Yhtenä  ratkaisuna  alueen  kehittämiseen  on  nähtytäydennysrakentamisessa. Ehdotetaan,  että vanhan ostoskeskuksen  paikalle  rakennetaan  pääosinasuin­  ja liikerakennuksia. Käytännössä se tarkoittaa lamellikerrostaloja ja ns. kivijalkamyymälöitä.Tällä  tavalla  tuodaan asiakkaita  palvelujen viereen  ja nostetaan  niiden käyttöastetta.  Kävelyväylä(Satulapolku),  joka  yhdistää  vanhaa  ostaria  ja  uutta  markettia,  kulkee  poikittain  Petsamonkadunkanssa.  Turvallisuus­  ja  viihtyisyyssyystä  risteyksen  muotoiluun  satsataan.  TulevaisuudessaPetsamonkatu ei enää erota kahta palvelukeskusta toisistaan vaan toimii alueiden yhdistäjänä.Uuden S­marketin palvelujen monipuolistamiseksi on sen tontille esitetty lisärakentamista. Uudessasiivessä  sijaitsevat  pienliikkeet.    Uusia  kerrostaloja  on  esitetty  myös  Fazerin  tontille,  marketinviereen. Suunnitelman toteutuminen tapahtuu vaiheittain maanomistusoloista johtuen.

Uutta kerrosalaa palvelukeskuksessa  / Petsamonkadun eteläpuoli:Liiketilaa yht. 2 900 k­m2

Asumista yht. 9 400 k­m2

Uutta kerrosalaa marketin naapurissa  / Petsamonkadun pohjoispuoli:Marketin laajennus/pienliikkeetLiiketilaa yht. 1 500 k­m2

Fazerin tontin mahd. rakentaminenAsumista yht. 8 000 k­m2

Riihelän alue­ /palvelukeskusNykytilanneRiihelän  ostoskeskuksen  palveluita  ovat  Riihelän  päiväkoti,  seurakunnan  kerhohuoneisto  jadiakoniatoimisto, Siwa, Riihelän pizzeria, Riihikontti­baari  ja parturi­kampaamo. Lähellä sijaitsevatlämpökeskus ja koulu, joka on käyttökielossa. Alueella käy viikoittain kirjastoauto.Riihelän päiväkoti siirtyy Metsäkankaalle tai Pirttiharjuun. Mahdollisesti vapautuvan Metsäkankaankoulun  peruskorjauksella  ja  käyttöönotolla  vältettäisiin  päiväkodin  peruskorjaus  ja  sen  toimintavoitaisiin  keskittää  koulun  tiloihin.  Vaihtoehtona  on  laajentaa  Pirttiharjun  päiväkotiaperuskorjauksen yhteydessä.

KehittämissuunnitelmaOn  laadittu  kaksi  vaihtoehtoa,  joissa  molemmissa  on  nykyisen  palvelukeskuksen  alueelle  esitettyuusia  asuin­  ja  liikerakennuksia.    Käytännössä  se  tarkoittaa  lamellikerrostaloja  sekä  ns.kivijalkamyymälöitä. Myös läheisen koulun tontille esitetään kerrostaloja. Täydennysrakentamisellatuodaan  asiakkaita  palvelujen  viereen  ja  nostetaan  niiden  käyttöastetta.    Uusi  palvelukeskusavautuu  etelään.  Vaihtoehdot eroavat toisistaan palvelukeskuksen (asuin­  ja  liikerakennusten  L –mallinen  taloryhmä)  suuntautumisessa.  Kaikissa  vaihtoehdoissa  päiväkotia  on  laajennettu.Ostoskeskusta koskevat suunnitelmat voivat toteutua nopeastikin, koska kiinteistö on kaupungin jaseurakunnan yhteisomistuksessa.

Palvelukeskuksen uudisrakentaminen:Liiketilaa yht. 1 100 k­m2

Julkista yht. 1 000 k­m2

Asumista yht. 6 450 k­m2

Tonttilan alue­/palvelukeskusNykytilanneTonttilassa  on  kaksi  alle  kilometrin  päässä  toisistaan  sijaitsevaa  palvelukeskittymää:  Tenava­Tonttilan  ostoskeskus  ja  Joutjärven  kauppakeskus.  Tenava­Tonttilan  ostoskeskuksessa  onruokakauppa,  kaksi  parturi­kampaamoa,  useita  ravintoloita,  tanssikoulu  ja  Tenava­Tonttilanpäiväkoti.  Ostarin  läheisyydessä  sijainnut  Joutjärven  koulu  on  lakkautettu  syksyllä  2010.Lähialueella on nuorisotalo ja lastenkoti. Julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät.Tenava­Tonttilan  päiväkotia  puretaan  ja  tilalle  rakennetaan  uusi  (toteutus  v.  2011  –  2012).Päiväkoti on tällä hetkellä "evakossa" Joutjärven koululla. (Lähde: Varhaiskasvatuspalvelujen tila­ jatoimintaselvitys 2010)

KehittämissuunnitelmaOn laadittu kaksi kehittämisvaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyisen ostoskeskuksen jakoulutontin  alueelle  on  esitetty  asuin­  ja  liiketaloja.  Asuin­  ja  liiketalo  on  käytännössäasuinkerrostalo,  jonka  alakerrassa  on  kivijalkamyymälöitä.  Ostarin  keskellä  olevaKokkokallionkadun  kävelyalue  säilyy  jatkossakin.  Uudeksi  palvelukeskuksen  oleskeluaukioksi  onesitetty  lakkautetun  Joutjärven  koulun  tontille  esitetyn  asuin­  ja  liiketalon  eteläedusta.Palvelukeskuksen  osia  itä­länsisuunnassa  yhdistävä  Salonpolku  on  alueen  kannalta  tärkeä  väylä.Uudistettu Tenava­Tonttilan päiväkoti jatkaa toimintaansa ostarin lähialueella.

Toisessa vaihtoehdossa nykyisen Tenava­Tonttilan ostoskeskuksen alueelle on esitetty uusia asuin­ja  liikerakennuksia  Kokkokallionkadun  kävelyalueen  molemmille  puolelle  ja  Salonpolun  varrelle.Palvelukeskuksen  osia  itä­länsisuunnassa  yhdistävä  Salonpolku  säilyy  jatkossakin  alueellaliikkumisen  kannalta  tärkeänä  väylänä. Uudistettu  Tenava­Tonttilan  päiväkoti  jatkaa  toimintaansaostarin lähialueella. Salonpolun eteläpuolella sijaitsee lakkautetun Joutjärven koulun tontti. Alueentoteutuminen  on  mahdollista  vaiheittain  muun  muassa  alueen  maanomistusoloista  johtuen.Ostarin alueella on sekä kaupungin että yksityisten omistuksessa olevia kiinteistöjä.

Palvelukeskuksen uudisrakentaminen:Liiketilaa yht. 3 000 k­m2

Julkista tilaa yht. 1 000 k­m2

Asumista yht. 17 800 k­m2  (josta kaupungin maalla 12 100 k­m2)

2. Alueen täydennysrakentamisedellytyksetAlkukesällä 2010 on valmistunut konsultin laatimia Riihelän, Metsäkankaan sekä Tonttilan lähiöidenkehittämis­ ja täydennysrakentamissuunnitelmia.

MetsäkangasNykytilanneMetsäkangas  on  avara  ja  luonnonläheinen,  pääosin  1970­  ja  1980­luvulla  rakennettukerrostaloalue.  Alueen  kerrostalot  ovat  4­7  ­kerrosta  korkeita.  Korkeimmat  talot  on  sijoitettuasuinalueen  keskellä,  ostoskeskuksen  läheisyydessä.  Rakennuskantaa  hallitsevat  vaaleatlamellitalot. Metsäkankaan palvelut ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja monipuoliset. Alueelta pääseekätevästi ulkoilemaan lähellä olevalle varsinaiselle Salpausselän ulkoilualueelle.

Kehittämissuunnitelma /täydennysrakentaminenAlueen  täydennysrakentaminen  on  esitetty  kortteleiden  sisälle.  Uudet  lamellitalot  jakavat  laajojakortteleita  ja  reunustavat  yhdessä  olemassa  olevien  talojen  kanssa  pieniä  sisäpihoja.    Alueentäydennysrakentaminen  edesauttaa  alueen  palvelujen  säilyttämistä,  koska  uudet  asukkaatkasvattavat alueen ostovoimaa. Suunnitelman toteutuminen on riippuvainen yksityisten omistajienpäätöksistä.

Muu kun palvelukeskuksen alue:Asumista yht. 36 000 k­m2

Lähiössä yhteensä:Liiketilaa yht. 4 400 k­m2

Asumista yht. 45 400 – 53 400 k­m2

RiiheläNykytilanneRiihelän  pientalovaltaisella  asuinalueella  on  järjestetty  vuoden  1978  asuntomessut.  Alueenrakennuskanta koostuu matalista, 1970­  ja 1980­luvuilla rakennetuista 1­3 kerroksisista omakoti­,rivi­  ja  pienkerrostaloista.  Riihelän  asuintaloista  pääosa  on  rivitaloja.  Pienkerrostaloja  on  vainmuutama  kortteli  palvelukeskuksen  lähellä  ja  Jankkarinkadun  eteläpäässä  Kumpukadun  varrella.Ulkoilualueet  ovat  lähellä  ja  alueen  ympäristö  on  luonteeltaan  puistomaista.  Riihelän  kevyen  jajulkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät.

Kehittämissuunnitelma/täydennysrakentaminenMuutamaan kohtaan esitetty asuinalueen täydennysrakentaminen eheyttää alueen rakennetta.Uotilankadun loppupäässä kadun varrelle, kaavoitetulle teknisen rakennusten (YT) korttelialueelle,esitetään  pientaloryhmää  ja  sen  eteläpuolella  olevan  rivitalokorttelin  takana,  kaavoitetullepuistoalueelle (Ervianpuisto), esitetään toista pientaloryhmää.Jankkarinkadun  eteläpäähän  on  esitetty  täydennysrakentamiskohteita  kahteen  paikkaan,Kumpukadun  ja  Jokiäyräänkadun  lähelle,  kadun  molemmille  puolille.  Kumpukadun  varrelle,Ervianpuiston  eteläpuolelle,  on  esitetty  muutamaa  pienkerrostaloa  ja  Jokiäyräänkadunomakotitaloalueen keskelle pientaloryhmää.

Muu kun palvelukeskuksen alue:Asuinkerrostalot  yht. 1 600 k­m2

Asuinpientalot yht. 4 500 k­m2

Lähiössä yhteensä:Liiketilaa yht.  1 100 k­m2

Julkista yht.  1 000 k­m2

Asumista yht. 12 550 k­m2

TonttilaNykytilanneTonttilan  asuinalue  on  rakennettu  pääosin  1970­  ja  1980­lukujen  aikana.  Alue  on  pääosinkerrostaloaluetta.  Maisemaa  hallitsevat  korkeiden,  metsäisten  mäkien  päälle  rakennetut  7­kerroksiset  piste­  ja  lamellitalot.  Kerrostalovaltaisen  Ala­Tonttilankadun  itäpäässä  on  rivitaloja  japohjoispäässä  uudempia  omakoti­  ja  rivitaloja.  Tenavan  pientaloalueen  puutalot  on  rakennettu1930­luvun  lopulla.  Tonttilan  ulkoilu­  ja  liikuntamahdollisuudet  ovat  erinomaiset.  Alueeneteläpuolella sijaitsee Möysän uimaranta, melontakeskus sekä tennis­ ja sulkapallokentät.

Kehittämissuunnitelma/täydennysrakentaminenAlueen täydennysrakentaminen on esitetty pääosin korttelialueille täydentämään ja reunustamaanniitä. Alueen kerrostalot ovat sekä lamellitaloja että pistetaloja ja tästä syystä kehittämisesityksessäon  käytetty  molempia  tyyppejä.  Kaupungin  Ala­Tonttilankadun  varrella  omistamat,  poissaaktiivikäytöstä  olevat  viheralueet,  on  suunnitelmassa  otettu  käyttöön  ja  kerrostaloja  on  esitettyrakennettavaksi myös näille alueilla. Täydennysrakentamisen myötä tulevat uudet asukkaat lisäävätalueen  ostovoimaa  ja  näin  tukevat  alueen  palvelujen  säilymistä.Täydennysrakentamissuunnitelman  toteutuminen  on  riippuvainen  yksityisten  omistajienpäätöksistä.

Muu kun palvelukeskuksen alue:Liiketila yht. 1 500 k­m2

Asumista yht. 47 300 k­m2

Lähiössä yhteensä:Liiketilaa yht. 4 500 k­m2

Julkista tilaa yht. 1 000 k­m2

Asumista yht. 65 100 k­m2 (joista kaupungin maalla 12 100 k­m2 )

RiihelässäTäydennysrakentamismahdollisuuksia on vähän

asuinalueen rakenteesta ja maastosta johtuen.

A 12 550 k­m2

K   1 100 k­m2Y   1 000 k­m2