YLKKÄRI 8/2012

NOSTAAKOlainaa?

s. 8

ISOSISKOidolina

s. 23

SÄHKÖISETpalvelijat

S. 6

TEEKKARIENoma talo

s. 16

Kunkun uusi

elämäs. 10

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 8/2012

52. vuosikerta · www.ylkkari.fi

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Omaopettaja ei korvaa opintopsykologia

Tukitoimintaan tarvitaan kipeästi rahaa

Aino-Kaisa ManninenOulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen vara-puheenjohtaja

RAKAS PÄIVÄKIRJA

OULUN YLIOPPILASLEHTI

8/201229.8.2012

52. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238ISSN 0355-9238 (Painettu)ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskuntaMannenkatu 1 A, 90130 [email protected]

PAINO Botnia Print, KokkolaPainomäärä 4 500 kpl

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, [email protected], Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, [email protected]

KANSI Tuomas Kääriäinen

LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Hanna Sarkkinen, Tytti Tuppurainen, Tuomas Kääriäinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Janne Toriseva, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Aino-Kaisa Manninen, Lauri Tenhunen, Antti Kinnunen, Sanna Häyrynen

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega OyMaija-Liisa Kokko044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoituksetPirunnyrkki Oy020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamattomas-ta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 26.9.2012. Materiaalit 17.9.2012 mennessä.

[email protected]

Pääkirjoitus

Opiskelijan tietoturva pilvessä

YHÄ USEAMPI suomalainen oppilaitos on siirtnyt tai suunnitellut siirtymistä pilvipalveluiden käyttäjäksi. Niin hienolta kuin termi kuulostaakin, pilvipalvelulla tarkoitetaan yksinkertaisesti internetin välityksellä toi-mivaa palvelua, jossa käyttäjä ei pääse hallitsemaan tai näkemään palvelun tekniikkaa, vaan se on niin sano-tusti ”pilvessä”.

Tällä hetkellä käytännössä Microsoftin ja Googlen tarjoamissa palveluissa on kiistattomia vaivattomuu-della ja kustannustehokkuudella selitettäviä etuja. Samalla kuitenkin herää tukku eettisiä kysymyksiä. Voiko esimerkiksi yliopisto valita opiskelijan puo-lesta, että tästä tulee tietyn monikansallisen yrityksen asiakas? Myös turvallisuus puhuttaa. Kuinka varman tietoturvan yliopisto voi taata, jos se säilyttää opis-kelijoidensa henkilötietoja pilvipalvelimella toisessa maassa?

Itä-Suomen yliopistossa on käytetty Microsoftin Of-fice 365 -pilvipalvelua jo kaksi vuotta. Jyväskylän yliopisto on puolestaan ollut Google Apps -sovellus-ten käyttäjä vuoden verran. Yliopistojen it-verkosto Fucion arvion mukaan suurin osa yliopistoista har-kitsee pilvipalveluita tulevaisuudessa. Oulussa ei myönnetä harkintaa, mutta tilannetta luonnollisesti seurataan.

Mutta mikäpä on harkitessa? Pilvipalveluita käytet-täessä ohjelmien toimivuus ei ole sidoksissa tiettyyn fyysiseen laitteeseen, vaan opiskelijat voivat käyttää niitä omilla läppäreillään, tableteillaan ja älypuheli-millaan. Lisäksi monet asiantuntijat muistuttavat, että pilvipalveluiden tietoturva on usein ensiluokkaista, ei-vätkä opiskelijoiden henkilötiedot ole kummemmassa turvassa oppilaitosten omilla palvelimilla.

Lisäksi esimerkiksi henkilötietojen säilöminen pilvi-palvelimella on erittäin tarkkaan säädeltyä. Jos yritys haluaa säilöä henkilötietoja EU:n tai Eta-alueen ulko-puolella, joutuu se jo lain puutteissa sitoutumaan EU-direktiivien mukaisiin asiakastietojen käsittelysopi-muksiin.

Nykyisen tiedon valossa sopii toivoa, että kun pilvipal-veluihin siirtyminen tulee Oulun yliopiston kohdalla ajankohtaiseksi, energiaa ei tuhlata ainakaan jahkaami-seen siitä, onko pilveen meno turvallista tai kustannus-tehokasta. Tarpeeksi turvallista se on vuorenvarmas-ti, kustannustehokasta hyvin todennäköisesti. Sääs-tö muodostuu siitä, että yritykset kuten Microsoft tai Google kykenevät keskittämään tiedostonsa ja lasken-tatehonsa todella kovalla käyttöasteella yksittäiseen yliopistoon verrattuna.

Etiikan näkökulmasta pohdittavaa puolestaan riittää tarvittaessa useammallekin työryhmälle. Oikeita tai vääriä mielipiteitä kun ei ole olemassa.

Oulun yliopiston oman Wikin olemassaolo tuli kirjoittajalle tänä syksynä kuin faksi pääministerille, pyytämättä ja täytenä yllätyksenä.

Ville Koivuniemi

Tarpeeksi turvallista se on vuorenvarmasti,

kustannustehokasta hyvin todennäköisesti.”

”

OPISKELIJA HAKEUTUU opinto-psykologin vastaanotolle silloin, kun opinnot eivät syystä tai toi-sesta etene. Taustalla saattaa olla muun muassa stressi tai motivaa-tion puute. Kun opintopsykolo-gia ensimmäistä kertaa lähesty-tään, on opiskelijan motivaatio opiskelurytmiin kiinnipääsemi-seen suuri. Oulun yliopistos-sa opintopsykologipalveluiden kysyntä on kuitenkin ylittänyt tarjonnan ja jonot henkilökoh-taiseen tapaamiseen saattavat ve-nyä jopa kahden kuukauden mit-taisiksi. Odottavan aika on pitkä, kun tarve on akuutti.

Viime keväänä opintopsy-kologivajetta paikkasi psykolo-giharjoittelija. Tilanne on kui-tenkin toinen tänä syksynä, kun toiminta pyörii vain yhden opin-topsykologin turvin. Koska tarve opintopsykologin antamalle oh-jaukselle on suuri, on väläytelty jopa sitä, että omaopettajat ottai-sivat vastuulleen joitakin psyko-login tehtäviä.

Siitä huolimatta, että omaopet-tajilla riittäisi aikaa ja kykyä pu-reutua opiskelijoiden ongelmiin, olisi riittävän laadukkaiden palve-luiden tarjoaminen opiskelijoille erittäin haastavaa.

Omaopettajien avulla opiske-lijan ohjauspalveluja voitaisiin toki kehittää ennaltaehkäiseväm-pään suuntaan. He voisivat pitää

ohjauskerran esimerkiksi opis-kelutekniikoista ja stressinhallin-nasta. Omaopettajat eivät kuiten-kaan voi ottaa oikean psykologin roolia missään vaiheessa, vaan ohjaavat opiskelijan tarvittaessa opintopsykologille.

Näin toimisi ideaalimalli, mutta entä sitten, kun omaopet-taja ei ole motivoitunut tehtä-väänsä, saati kiinnostunut opis-kelijoistaan? Tästä syystä vain ja ainoastaan suuremmalla opinto-psykologimäärällä voidaan taa-ta korkea palvelutaso jokaiselle opintopsykologia tarvitsevalle opiskelijalle.

Niin yliopiston kuin ylioppi-laskunnankin tavoitteina on opis-keluhyvinvoinnin parantaminen. Keinot tavoitteiden saavuttami-seksi ovat kuitenkin erilaiset. Jo-kainen opiskelurytmistä pudonnut opiskelija on yliopistolle kallis. Toivottavasti yliopiston johtokin ymmärtää, että opintopsykologi-toimintaan tarvittaisiin kipeästi lisää rahaa.

Omaopettajat eivät kuiten-

kaan voi ottaa oikean psykologin roolia missään vaiheessa, vaan ohjaavat opiskeli-jan tarvittaessa opintopsykologille.”

”

8/2012 | 3

Päätös kohutusta kaivonkatsomisväitöksestä tullee lokakuussaPäätös Paavo Huttusen paljon julkisuutta saaneen väitöskirjan hyväksymisestä venynee lokakuulle. Huttusen väitöstutkimuk-sessa selvitetään kaivonkatsojien toimia tieteen avulla.

Väitöskirja jäi hyväksymättä maaliskuussa. Erittäin poikkeuk-selliseen jälkiarviointimenettelyyn päädyttiin, koska esitarkastajan ja vastaväittäjien katsottiin olevan väärän alan asiantuntijoita.

Oulun yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tohtorikoulu-tustoimikunta ei ole käsitellyt asiaa, koska se odottaa puolueetto-mia lausuntoja. Ne saataneen elokuussa, jolloin päätös väitöksen hyväksymisestä tulee lokakuussa.

Seikkailupedagogiikkaa tarjolla ensimmäistä kertaa Oulun yliopistossaOulun yliopiston varhaiskasvatustieteen opiskelijat pääsevät opis-kelemaan syksyllä seikkailupedagogiikkaa. Kyseistä opetusta ei olla järjestetty aiemmin yhtä laajasti yliopistotasolla Euroopassa.

Seikkailupedagogiikka on tavoitteellista ja ohjattua seikkai-lutoiminnan, toiminnallisten menetelmien sekä pedagogisten keinojen ja -tekniikoiden käyttöä, joiden avulla tuetaan ohjat-tavan henkilön muutosta pedagogisten ja kuntouttavien tavoit-teiden mukaisesti.

Opiskelijat osallistuvat käytännössä seikkailupedagogiikan maastokurssille. Kohteena ovat 0-8 -vuotiaat lapset.

LYHYET

Sähköinen sillisalaattiOulun yliopiston sähköinen opintopalvelukokonaisuus on nopeasti katsottuna sillisalaat-ti vailla vertaa. Sormet eivät riitä pitämään kirjaa sähköisistä palve-luista, joita opiskelija opinto-jensa edetessä kohtaa.

Koulutuspalvelujen johta-ja Eva Maria Raudasoja ja Oulun yliopiston opintohal-linnon palvelujen ja Oodi-tuen palvelupäällikkö Katja Pura muistuttavat, että jokaisen palvelun tarkoi-tus on helpottaa opinto-ja, ja palvelut toimivat pitkälti yhteistyössä toistensa kanssa.

”Esimerkiksi Oodi on master-tietokanta, jonne tallentuu käytännössä kaikki. Oodia käytetään kolmessatoista suomalaisyliopistossa. Tämän syksyn uudet palvelut Noppa ja Lukkari hakevat tietonsa Oodista”, Raudasoja sanoo.6

Pinnalla4 Vulcanalia muuttaa Möljälle

Analyysi8 Opintolainaa ei tarvitse pelätä

Reportaasi10 Kuninkuus muutti elämän

Artikkelit6 Sähköinen sillisalaatti16 Parikymppinen talo teräskunnossa

Palstat23 Näytät hyvältä tänään: Liisi Pasanen18 Kampuksen kasvot15 Haarukassa: Riikka Tuomivaara

Kolumnit4 Poliittinen eläin: Paikallistinen manifesti21 Politics and the City: Opintotuki uuteen kuosiin22 Tunteiden turbulenssissa: Ulkomaaneläviä

Arviot22 Miki Liukkonen: Elisabet22 The Hives: Lex Hives22 Hot Chip: In Our Heads

Sarjakuvat2 Rakas Päiväkirja21 Lyhyempi oppimäärä21 Betonisaappaat

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/OYYtwiittaa

oyynblogi.tumblr.com

Oulussa ei ole hirveästi va-

linnanvaraa kesti-tä noin isoa jouk-koa. On mukavaa, että löysimme uuden paikan jossa Vulcanalian voi järjestää.”Joni Vatjus-Anttila, OYY:n järjestö- ja hallinto-sihteeri kommentoi opiskeli-joiden vuoden avajaisjuhlan siirtymistä Toppilan Möljälle.

Lue lisää sivulta 4

”

Tangokuninkuus laittoi Oulun yliopistossa opiskelevan Pekka Mikkolan elämän luonnollisesti uusiksi. Mikkola näkee kuninkuudessa lähes pelkästään hyviä puolia.”Nyt teen parhaani esiintyjänä ja katson mihin se riittää. Jos keikat loppuvat, voin keskittyä opintoihin. Jos keikkoja tulee samaan tahtiin, suoritan silti tutkinnon loppuun ennen pitkää”, Mikkola toteaa.10

Kuninkuus muutti elämän

Rapujuhlat täytti TeekkaritalonKaijonharjussa sijaitseva Teekkaritalo on tuttu ja pidetty tapahtumapaikka. Elokuisena lauantaina talon täyttivät Oulun Teekkariyhdistyksen Rapujuhlat.16

?


Kirjoittaja on Oulun kaupunginhallituksen,

kaupunginvaltuuston ja Oulun yliopiston

ylioppilaskunnan edustajiston jäsen.

Poliittinen eläin

Paikallistinen manifesti

Finanssikriisin ja ekologisen kriisin osoittaessa glo-baalin kapitalistisen talouden kestämättömyyden, reaa-lisosialismin romahdettua omaan mahdottomuuteensa ja hyvinvointiyhteiskunnan yskiessä ideoin iltani ratoksi ympäristöystävällisyyteen ja kohtuuteen perustuvaa paikallistalousutopiaa, jonka nimesin paikallismiksi. Kepulaiset, persut, vasurit, ja vihreät löytänevät visiosta joitain mieleisiään piirteitä kokonaisuuden miellyttäessä todennäköisesti vain itsenäni. Kokkarit ja uusliberaalissa uskossa olevat taloustieteilijät saanevat kirjoituksesta vain otsasuonen tykytystä ja naurunpyrskähdyksiä.

Paikallismiin perustuvassa yhteiskunnassa tuotanto ta-pahtuu pääasiassa lähialueilla, tuontia säädellään tuonti-tullein ja yhteisöt valitsevat itse, mitä kauppaa ne käyvät muun maailman kanssa. Korkean teknologian tuotteet kuuluvat todennäköisesti globaalisti tai kansallisesti vaihdettavien piiriin. Talouden toimeliaisuutta edistävät kansallisen tai eurovaluutan rinnalla käytetyt paikallisva-luutat, sekä paikallispankit, joiden ansiosta talous ei ole riippuvainen suurista pankeista ja valuutta-kurssien heittelystä, ja raha jää kiertämään omalle alueelle.

Paikallistalous ei pyri itseisarvoiseen kasvuun, vaan hyvinvoinnin mak-simointiin ja kestävään kehitykseen eli jätteiden, päästöjen ja materiaa-lisen kulutuksen vähentämiseen. Paikallistalouden tehok-kuutta lisää pitkistä kuljetuksista ja markkinointikuluista luopuminen. Mainontaa rajoitetaan lainsäädännöllä, jotteivät mainosmiehet pääse synnyttämään turhia tarpeita. Talouden perusyksikköjä ovat pienyritykset, osuuskunnat ja yhteis-kunnalliset yritykset. Maan ja kiinteistöjen omistukselle ase-tetaan yläkattoja taloudellisen epätasa-arvoisuuden vähentä-miseksi. Päätöksenteko perustuu suoraan demokratiaan.

Valtion merkitys heikkenee ja Suomi muodostuu peruskun-tien tai maakuntien liittovaltioksi. Palveluiden järjestäminen ja verojen kerääminen on pääasiassa paikallishallinnolla, korkeimman koulutuksen säilyessä valtiolla. Maaseutu saa uutta elinvoimaa talouden paikallistuessa ja alkutuotannon roolin kasvaessa. Liikkumisen ja energian tarve olisi paikal-listalouden myötä vähentynyt ja energia tuotettaisiin hajau-tetusti ja uusiutuvasti. Vaikka turhasta kulutuksesta luovu-taan, ei paikallismiin siirtyminen toki tarkoittaisi keskiajalle taantumista, sillä teknologiaan panostettaisiin edelleen ja tietoverkkojen rooli olisi keskeinen.

Paikallismi on utopistinen ajatusharjoitus, mutta myös nykyisen systeemin kestävyys tällaisenaan on melkoista utopiaa. On ihan hyödyllistä välillä muistuttaa itseään siitä, että yhteiskunta ja talous ovat ihmisen luomia rakennelmia, joita voidaan muuttaa.

Hanna Sarkkinen

KOLUMNI

Paikallismi on utopiaa, mut-

ta myös nykyisen systeemin kestä-vyys on melkois-ta utopiaa.”

”

Vulcanalia muuttaa MöljälleFelix Zenger, Tommy Lindgren ja Tuomo Prättälä Vulcanalian iltajuhlan pääesiintyjät

Ville Koivuniemi, OYY-tiedotus, teksti

OPISKELIJOIDEN LUKUKAUDEN avajaisten iltajuhlaa juhlitaan tänä vuonna 5. syyskuuta Toppi-lan Möljällä Kuusisaaren sijaan. Vulcanalian Järjestömessujen paikka säilyy luonnollisesta Lin-nanmaan kampuksella. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jär-jestö- ja hallintosihteeri Joni Vat-jus-Anttilan mukaan syy paikan vaihtoon selittyy halulla muuttaa vakiintuneita käytäntöjä.

”Kuusisaaressa olemme olleet kauan. Halusimme hakea jotain uutta ja erilaista. Oulussa ei ole hirveästi valinnanvaraa kestitä noin isoa joukkoa. On mukavaa, että löysimme uuden paikan, jos-sa Vulcanalian voi järjestää.”

Oulun keskustasta käsin matka hieman pitenee, Lin-nanmaalta matka ei suuresti muutu. ”Toivottavasti kukaan ei koe kasvanutta välimatkaa ylitsepääsemättömänä. Olem-me toisaalta varautuneet asiaan. Ilmainen Wesibussi kyyditsee opiskelijoita Möljälle kello 18–20”, Vatjus-Anttila kertoo.

Vulcanalian pääesiintyjäk-si saapuu maailman parhaaksi beatboxaajaksi tituleerattu Felix Zenger. Hänen lisäkseen lavalle nousee Don Johnson Big Ban-

din Tommy Lindgren sekä Tuo-mo Prättälä.

”Valitsimme Zengerin, Lind-grenin ja Prättälän, koska halu-simme kaikenlaisesta musiikista pitäville helposti lähestyttävän artistin. He ovat keikkailleet jonkin aikaa kolmestaan, ja ovat kuulemma vetäneet hyviä keik-koja”, Vatjus-Anttila sanoo.

Pääesiintyjien lisäksi Vulca-nalian iltajuhlassa voi nauttia Oulun yliopiston opiskelijoista koostuvien bändien musiikista. Voice of Vulcanalia -kilpailus-sa kolme yhtyettä kisaa parem-muudesta omalla lavallaan kel-lo 19.30 alkaen.

Elävän musiikin ohella Top-pilassa juhlakansaa tanssittaa DJ Eaves. Juhlakansa pääsee kilpailemaan itsekin. Vulcana-lian yhteydessä järjestetään ka-verikuvamahdollisuus. Paras ja sykähdyttävin kuva on luvattu palkita.

Päivä alkaa järjestömessuilla

Vulcanalia alkaa järjestömes-suilla, jotka järjestetään keski-viikkona 5. syyskuuta Linnan-maan kampuksen aulassa ja käytävillä kello 10–14. Järjes-tömessujen idea on antaa yli-

opiston piirissä toimiville jär-jestöille mahdollisuus kertoa toiminnastaan.

Järjestöille tapahtuma on hyvä tapa rekrytoida uusia tai aktivoida vanhoja jäseniä liit-tymään mukaan toimintaansa. OYY:n ständiltä tai tämän au-keaman oikeasta laidasta voi napata mukaansa Vulcanalia–passin. Passiin voi kerätä lei-moja erityisiltä passi-ständeiltä suorittamalla hupaisia ja osal-listavia tehtäviä. Täytetyn pas-sin palauttaessaan voi lunastaa itselleen Vulcanalia 2012 -haa-larimerkin!

Illan ohjelma

• 19.00 Portit aukeavat ja valo-kuvausextravaganza alkaa

• 19.30 Voice of Vulcanalia

•22.45 Voice of Vulcanalian pal-kintojenjako

•23.00 DJ Eaves aloittaa Party Havenissa

•23.00 Felix Zenger

Felix Zenger täh-dittää Don Johnson Big Bandista tutun Tommy Lindgrenin

sekä Tuomo Prättälän kanssa Vulcanalian

iltaohjelmaa.

Oulun yliopiston avajaisjuhla RotuaarillaOulun yliopiston virallisia ava-jaisia juhlitaan tänä vuonna 3. syyskuuta kello 10.30-12. Ava-jaiset järjestetään tutun Linnan-maan sijaan Rotuaarilla.

Avajaiset juontaa Oulun kau-punginteatterin taiteellinen joh-taja Mikko Kouki. Tilaisuudessa puhuvat Oulun yliopiston rehto-ri Lauri Lajunen ja Oulun kau-punginjohtaja Matti Pennanen. Opiskelijanäkökulmaa tapahtu-maan tuo Oulun yliopiston yli-oppilaskunnan puheenjohtaja Antti Heikkisen puheenvuoro.

Musiikista vastaavat Teekka-ritorvet ja teekkarikuoro TeeKu.

Osallistujat saavat vatsoihin-sa täytettä Uniresta Oy:n tar-joamasta hernesopasta. Uudet yliopisto-opiskelijat saavat li-säksi opiskelijahaalareihin kiin-nitettävän lukuvuoden 2012 fuksimerkin.

Oulun yliopisto järjestää bussikyydit Rotuaarille Linnan-maalta ja Kontinkankaalta.

Opiskelijaetupäivä LinnanmaallaOpiskelijaetupäivää vietetään Linnanmaan kampuksella 4. syyskuuta kello 10–14. Jouk-ko eri alojen yrityksiä saapuu esittäytymään opiskelijoiden

keskuuteen omille ständeilleen yliopiston keskusaulaan ja kes-kusaulan läheisille käytäville.

Student Center avaa ovensaOulun yliopiston avajaisten yhteydessä avataan myös uusi opiskelijakeskus Student Cen-ter. Keskuksen avajaisseremo-nia pidetään 4. syyskuuta kello 9-9.30. Kello 10 alkaen Student Centerissa on avoimet ovet aina kello 15:een saakka.

Student Center löytyy kes-kusaulan välittömästä läheisyy-destä. Avajaispäivän kunniaksi tarjolla on pientä purtavaa ja

LYHYET

tulossa: 30.8. Pienryhmän-

ohjaajien klubi

Koneen saunalla

31.8. Oulun Päivät

alkaa

Anton Sucksdorff

yllätysohjelmaa.Student Center on keskus,

johon on koottu käytännössä kaikki opiskelijan elämään liit-tyvät keskeiset palvelut opinto-tukeen liittyvistä asioista aina ohjaus- ja työelämäpalveluihin.

YHTS-hammaslääkäri-maksuihin korotuksiaYlioppilaiden terveydenhoitsää-tiö YTHS nostaa hammaslää-kärin käyntimaksujaan rajusti syyskuun alusta lähtien. Nykyi-sellään 4,5 eurosta 22,5 euroon maksavat hammaslääkärikäyn-nit kustantavat jatkossa 10-30 euroa.

Toisaalta syyskuun alusta lähtien kaikki yleisterveyden ja mielenterveyden käynnit (sisältäen erikoislääkäri-, fy-sioterapia- ja ryhmäkäynnit) ovat opiskelijalle maksuttomia. Myös suuhygienistien vastaan-otot ja ensimmäinen hammas-lääkärin tekemä tarkastus ovat-jatkossa maksuttomia.Lisätietoa maksuista: yths.fi.

Liikuntatarjontaa taas kattavastiOulun korkeakoululiikunnan net-tisivuille on ilmestynyt valtava määrä syksyllä alkavia lajeja ja kursseja. Ilmoittautuminen kurs-

seille alkaa syyskuun alussa.Oululainen korkeakouluopis-

kelija pääsee kattavien liikunta-mahdollisuuksien ja -alennusten äärelle ostamalla 35 euron hin-taisen Sporttipassin.

Jos passin haluaa ainoastaan puoleksi lukuvuodeksi, syyslu-kukauden passi maksaa 21 eu-roa ja kevätlukukauden passi 23 euroa.

Yliopisto-opiskelijat voivat noutaa sporttipassinsa maksukuit-tia vastaan muun muassa Opis-kelijakeskuksesta Linnanmaalta (Student Center) ja OYY:n toi-mistolta Mannenkadulta. Lisätietoja osoitteesta oulunkorkeakoululiikunta.fi.

LYHYET

31.8. Oulun Päivät

alkaa

3.9. Oulun yliopiston

avajaiset

Rotuaarilla

4.9.Opiskelija-

etupäivä

5.9.

Vulcanalia

14.9. Viimeinen päivä

ilmoittautua

yliopistoon

OULUN YLIOPISTON sähköi-nen opintopalvelukokonaisuus näyttää opiskelijan silmiin äk-kiseltään sillisalaatilta. Weboo-din, Optiman ja sähköpostin kanssa vielä pärjää. Mutta kun siinä sivussa pitäisi taipua käyt-tämään esimerkiksi Urkundia, OodiHopsia, Laturia (eGradu), Nelliä sekä syksyn uutukaisia Noppaa ja Lukkaria, alkaa hei-

kompaa hirvittää.Pirstaleisuudelle ja valta-

valle määrälle palveluja löytyy kuitenkin selitys.

”Kyllähän se varmasti uutta opiskelijaa hämmentää. Kaiken kattavaa järjestelmää ei ole kui-tenkaan olemassakaan. Ja mo-nien järjestelmien kohdalla ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Pi-tää silti muistaa, että palvelut

tukevat toisian”, Oulun yliopis-ton opintohallinnon palvelujen ja Oodi-tuen palvelupäällikkö Katja Pura sanoo.

Koulutuspalvelujen johtaja Eva Maria Raudasoja perään-kuuluttaa erityisesti palvelujen toimimista yhteen.

”Esimerkiksi Oodi on mas-ter-tietokanta, jonne tallentuu käytännössä kaikki. Oodia käy-

Pääosin samaa kieltä puhuva kokonaisuus

Sähköinen sillisalaatti

Mitä kiitettävää ja mitä kehitettävää näet opiskelijan sähköisissä palveluissa?GALLUP

”Kyllä ne yleensä ottaen toimivat. Optima on kätevä. Oodi toimii vähän sekavasti. Kurssit löytyvät esimerkiksi helpoiten koodilla. Sähköposti toimii muuten hyvin, mutta tila on aika pieni.”

Maija Pietarilahumanistinen tiedekunta

”On toiminut siltä osin, mitä olen tarvinnut. Optiman kanssa on ollut jotain ongelmia, esimer-kiksi tiedostojen päätteiden kanssa. Oodi on muuten hyvä, mutta haku joskus tökkii.”

Lasse Pakanenlääketieteellinen tiedekunta

”Kännykällä ei saa Optimaa toimimaan. Olen käyttänyt Oodia opiskellessani Helsingissä, mutta Oulun lääkisläiset eivät tunnu vielä muistavan, että kursseille pitää ilmoittautua Oodissa.”

Senja Jousmäkilääketieteellinen tiedekunta

Kehuttavaa +Toimii jouhevasti, kunhan tottuu käyttämään.

+ Kokoaa ja yhdenmukaistaa osittain pirstaloitunutta tietoa opiskelijalle.

Weboodi Noppa

Mikä? Oodi on master-ohjelma, jonka osa WebOodi on. Web-Oodissa ilmoittaudutaan yliopistoon, kursseille ja tent-teihin. Sieltä löytyy opinto-oppaat ja viralliset opintojak-sokuvaukset sekä aikataulu-, paikka- ja opettajatiedot.

Palvelu, jonne opettajat ja ohjaajat voivat laittaa opin-tojaksoesitteitä, aikatauluja sekä paikka- ja opettajatie-toja. Myös opetusmateriaalit ja opintojaksojen kotisivut löytyvät tulevaisuudessa Noppa-sivustolta.

Kehitettävää - Hakutoiminto on huono. Ei testikäytössä

Käyttöönotto Käytössä Pilottivaiheessa. Kaikkien käytössä loka-joulukuussa.

Syksyn uutuudet Noppa ja Lukkari tuovat molemmat konkreettista apua opiskelijan arkeen

8/2012 | 7

tetään kolmessatoista suoma-laisyliopistossa. Tämän syksyn uudet palvelut Noppa ja Luk-kari hakevat tietonsa Oodista”, Raudasoja selventää.

Lukkari on lopulta yksinker-tainen palvelu. Sen avulla voi tehdä itselleen sähköisen lu-kujärjestyksen, joka hakee ajat ja paikat kalenteriin suoraan Oodin omasta OodiHopsista. Palveluun kirjaudutan paju-tunnuksilla.”Lukkari tarjotaan opiskelijoille palveluna, jonka tavoitteena on helpottaa ajan-

käytön suunnittelua”, Pura täs-mentää.

SYKSYN TOINEN opiskelijoille näkyvä uutuus on Noppa. Se on nettiselaimella toimiva palvelu, josta opiskelija löytää kaikki kurssikuvauksensa ja kurssien käytännöt samasta paikasta.

Opiskelija näkee Nopasta kaikkien käynnissä olevien kurs-sien uutisia ja tapahtumia yhdellä vilkaisulla. Nopasta on mahdol-lista saada myös kurssimateriaa-leja ja tenttituloksia, mikäli opet-

taja niitä Noppaan laittaa.Noppa on viritetty Oulun

yliopistolle sopivaksi, mutta vastaavaa palveua on käytetty aiemmin esimerkiksi Aalto-yli-opistossa. Siellä Noppa oli erit-täin tykätty palvelu.

”Uskon, että se helpottaa opiskelijaa hahmottamaan opin-tojaan entistä kokonaisvaltaisem-min. Noppa toimii lisäksi hyvin yhteen Optiman kanssa. Optima on käytössä tällä hetkellä vain noin viidesosassa opintojaksois-ta. Se ehkä viestii jostain. Nopan

kattavuus tulee olemaan huomat-tavasti parempi. Toivottavasti opettajat löytävät siten myös Op-timan”, Raudasoja toteaa.

Uusia opiskelijoita koulu-tetaan sähköisten palvelujen käyttöön syksyn aikana. Myös vanhemmille opiskelijoille on luvassa opastusta uusien palve-lujen osalta syksyllä, sitä mukaa kun palveluja otetaan käyttöön.

”Koulutuksiin on varattu ai-kaa, ja lisää tulee tarvittaessa. Lisäksi tiedotamme opiskelijoita, ja opiskelijat voivat lähettää ky-

symyksiä järjestelmäkohtaisiin tukiosoitteisiin. Näihin järjestel-mäkohtaisiin tukiosoitteisiin voi lähettää myös kehitysehdotuksia ja palautetta”, Pura lupaa.

Noppaa pilotoidaan laajasti Oulun yliopistossa (ainakin säh-kö- ja tietotekniikan osasto, ko-netekniikka, kielikeskus, fysiik-ka, TaTK ja historia ovat mu-kana testaamassa) elo-, syys ja lokakuussa. Kaikkien käyttöön Noppa tulee loka-joulukuussa.

Lukkari on puolestaan kaik-kien käytössä syys-lokakuussa.

Pääosin samaa kieltä puhuva kokonaisuus

Opiskelijoiden palvelujen lisäksi

Oulun yliopistossa on käytössä

koko joukko vain henkilökunnal-le tarkoitettuja palveluita. Niistä

eniten tunteita viime aikoina

herättänyt on esteetön yliopis-

tolukujärjestys Unitime.

Unitime on järjestelmä, jolla

tehdään yliopiston yhtenäinen

lukujärjestys. Se on vain henki-

lökunnalle tarkoitettu työkalu,

joka toimiessaan optimoi ope-

tuksen aikataulujen, paikkojen,

opettajien ja opiskelijaryhmien

suhteen. Tähän asti kurssit ovat

menneet monen opiskelijan

kohdalla pahasti päällekkäin.

Unitime-hanke on aiheuttanut

opettajissa närää, koska se koe-

taan työlääksi ja byrokraattisek-

si. Esimerkiksi kaikki Unitimeen

tehtävät muutokset pitää hyväk-

syttää koulutusdekaanilla.

Kaikki ei näy opiskelijalleLukkari www Optima Webmail

+ Hyvä ja aikaansa seuraava palvelu opiskelijalle. Ei ainakaan haittaa ketään (ei ole pakko käyttää).

+ Muiden saman kokoluokan yliopistojen nettisivujen rin-nalla toimiva kokonaisuus.

+ Toimi ennen Noppaa var-sin laaja-alaisena työkaluna kurssien suorittamisessa.

+ Toimii sinällään moitteettomasti.

Ei testikäytössä. Myöhästyi luvatusta käyttöönottoajasta.

- Joidenkin tietojen tai lo-makkeiden etsiminen työ-lästä.

- Monet kurssien vetäjät eivät käytä Optimaa käy-tännössä lainkaan.

- Ei toimi suoraan yhteis-työssä muiden järjestelmi-en kanssa. Opiskelijat eivät saa etunimi.sukunimi-alkui-sia osoitteita käyttöönsä.

Testikäytössä. Opiskelijoiden käytössä syys-lokakuussa.

Käytössä Käytössä Käytössä

Yhtä kuin sähköinen lukujär-jestys, joka poimii lukujärjes-tyksen Oodista.

Tietoa opiske-luun ja yli-opistoon liittyen.

Verkko-opiskeluympäristö, jossa opiskelijat ja kurs-sien vetäjät voivat toimia vuorovaikutteisesti. Nopan käyttöönoton jälkeen Opti-man rooli korostuu.

Yliopiston tarjoama opis-kelijan Paju-tunnuksilla toimiva henkilökohtainen sähköposti.

Ville Koivuniemi, tekstitMikael Heikkinen, kuvitus

Työkalupakkiin kuuluu lisäksi mm.

•Plagioinnintunnistusohjelma Urkund.

•Oulun yliopiston Confluence Wiki eli puoliavoin Oulun yliopis-ton tietoja kokoava palvelu.

•Laturi (eGradu) on uusi julkai-sumenetelmä, jonka myötä opin-näytteet ei ole pakko julkaista tulevaisuudessa paperiversiona.

•SoleMOVE on kansainvälisen opiskelija- ja henkilöstövaihdon järjestelmä.

•Nelli-tiedonhakuportaali on väline elektronisten aineistojen tiedonhakuun ja -hallintaan.

•PanOULU on avoin langaton verkko kaikille Oulun yliopiston kampuksilla vieraileville.

•OYDW tarjoaa opintojen edistymisen seurantaa tukevaa raportointia opiskeljalle.

•ACP eli Adobe Connect Pro on kevyt ja helppokäyttöinen verkkokokousjärjestelmä myös Oulun yliopiston opiskelijoille.


Opintolainaa ei kannata pelätä

MONI OPISKELIJA pidättäytyy lainan nostamisesta ja turvau-tuu esimerkiksi osa-aikatyöhön tai säästöihin rahoittaakseen päivittäisen elämisensä. Yleisiä perusteluita lainattomuudelle ovat epävarmuus tulevaisuu-desta työllistymisen tai tulota-son suhteen, haluttomuus vel-kaantua opintoaikana, tai että muiden opintoetuuksien tulisi riittää elämiseen.

En ymmärrä argumenttia työllistymisen epävarmuudes-ta valmistumisen jälkeen, kos-ka en usko, että kenenkään opiskelijan tavoite on olla työ-tön tulevaisuudessa. Jokainen meistä on kuitenkin joskus ”in between two jobs”, joten mik-si pelätä työttömyyttä? Moni puhuu myös epävarmuudesta tulotason suhteen. Suosittelen-kin opiskelijaa tarkastamaan, mitä oma liitto suosittelee aloi-tuspalkaksi ja pohtimaan min-kälainen kuukausitulo takaa tyydyttävän elintason. Tulota-soa voi suhteuttaa opintolainan takaisinmaksuun. Esimerkiksi viiden prosentin korkokustan-nuksilla, viiden vuoden laina-ajalla, 10 000 euron lainalla, kahden vuoden lyhennysva-paalla, ja kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla opintolai-naa tulisi lyhentää 123 euroa

kuukaudessa. Ei pitäisi kuulos-taa liian ylivoimaiselta?

Opintolainassa on yllättävän monia hyviä puolia, kuten esi-merkiksi lyhennysvapaat takai-sinmaksuvuodet, pääomitettujen korkojen verovähennysoikeus ja opintolainavähennyskelpoi-suus. Opintotukihakemuksessa on haettava opintolainalle taka-usta valtiolta, ja tämän jälkeen lainaa voi anoa pankista, koska opintolaina taataan automaat-tisesti. Opintolainaa voi saada 300 euroa kuukaudessa (vaihto-opiskelun aikana 440 euroa). Takaisinmaksussa, joka aloite-taan valmistumisen jälkeen, voi saada enintään kaksi lyhennys-vapaata vuotta.

Korot ovat vähennyskelpoisia

Opintolainan hinta on luonnol-lisesti korko, joka koostuu vii-tekorosta ja pankin marginaa-lista (pankkikohtaisesti lainasta voi joutua maksamaan palve-lumaksuja). Lainan korkokus-tannus opiskeluaikana on yksi prosentti ja tästä ylimenevä osa pääomitetaan lainan koko-naissummaan. Pääomitetut ko-rot voi vähentää verotuksessa. Nostamalla opintolainaa olet oikeutettu opintolainavähen-nykseen. Tutkinnon valmistu-essa tavoiteajassa voi vähen-tää verotuksessa opintolainasta 2500 euroa ylittävästä osasta

30 prosenttia. Esimerkiksi 10 000 euron suuruisen lainan vä-hennettävä osuus on (10 000 euroa – 2 500 euroa kertaa 0,3) 2 250 euroa. Mitä epämiellyttä-vää tässä on?

Usein opintolainan ottamista vieroksutaan, mutta valmistu-misen jälkeen tai jopa opiske-luaikana asunnon ostamista ja asuntolainalla velkaantumista ei niinkään vieroksuta. Ihmette-len suuresti jos satojen tuhansi-en lainan ottaminen tuntuu tur-vallisemmalta! Satojen tuhansi-en eurojen laina jännittäisi mi-nua ainakin enemmän kuin pie-ni opintolaina, erityisesti siksi että asuntolainan kustannukset ovat opintolainaa suuremmat. Yhtälailla riskit muun muassa työttömyyden sattuessa kohdal-le ovat suuremmat.

Pystyn elämään siedettävästi opintorahalla, asumislisällä sekä kesä- ja osa-aikatöistä kertyneillä säästöillä. Silti minulla on opin-tolainaa vajaa 7 000 euroa. Mik-si? No, pienempien rahareikien lisäksi olen kahtena kesänä osta-nut opintolainalla Interrail-passin ja reissannut Eurooppaa ristiin rastiin. Noilla reissuilla tuli nol-lattua lukukausien aiheuttama opintoväsymys niin vaihtuvien maisemien, uusien tuttavuuksi-en, nähtävyyksien kuin edullisen ruoan ja juoman kanssa. Maail-ma ja elämänrytmi Oulussa näyt-tävät hyvin hyvin erilaisilta ver-rattuna vaikkapa Balkanin mai-hin. Matkailu avarsi.

Osan opintolainasta olen si-joittanut rahastoihin, joiden kautta omistan epäsuorasti suo-malaisten ja ulkomaalaisten yritysten osakkeita ja velkakir-joja. Ja kyllä, opintolainan voi sijoittaa siinä missä sillä voi juoda tai reissatakin, eikä siinä ole mitään paheksuttavaa. Sen kummemmin en opintolainal-la sijoittamista käy läpi, mutta kannattaa olla tietoinen esimer-kiksi ostojen ja myyntien vai-kutuksista tulorajoihin.

Olen myös varma tulevai-suudestani työllistymisen suh-teen ja tiedän, että voin maksaa opintolainan pois ongelmitta. En usko nauttivani erityisesti takaisinmaksusta, mutta se ei ole tarkoituskaan. Olen myös sitä mieltä, että elämästä pi-tää toisinaan nauttia tänään-kin, eikä vasta vuosien kituut-tamisen jälkeen. Aiemmasta opiskelupaikastani johtuen en ehdi hyödyntää opintolaina-vähennysoikeutta, sillä lähden seuraavana lukuvuotena opis-kelijavaihtoon, joka pidentää valmistumisaikaani. Arvotan kuitenkin vaihto-opiskelun, rei-limatkat, sekä pörssin ylä- ja alamäet opintolainavähennysoi-keuden yläpuolelle.

Laina osa toimeentuloa

Harva tietää, että valtiovarain-ministeriö laskee opiskelijan

toimeentuloksi opintorahan ja asumislisän lisäksi opinto-lainan! Liian usein opiskelijat unohtavat tämän asian ja ma-naavat pientä opintotukea, jo-hon kuuluu edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös esimer-kiksi ateriatuki.

Hallitusohjelmaan on kirjat-tu opiskelijan kannalta hyvin-kin tärkeä lause, jonka mukaan kaikkien opintotukiuudistusten on oltava kustannusneutraale-ja. Tämä tarkoittaa, että mikään opintotukea koskeva muutos ei saa aiheuttaa valtiolle yhtään edeltäjäänsä enempää kustan-nuksia.

Kirjaus on hyvin tulkinnan-varainen. Käytännössä se tar-koittaa ainakin sitä, että opin-totukea voidaan muunnella tu-kikuukausien ja tukisummien suhteen, kuitenkin siten, että erotus nykyiseen järjestelmään on nolla euroa.

Yhdenkään opiskelijan on siis turha haikailla indeksisi-donnaisuuden lisäksi korkeam-paa opintorahaa tai asumislisää nykyisen hallitusohjelman ai-kana. Mitä jää jäljelle?

Lauri Tenhunen

Juttusarjassa opiskelijat esittävät näkemyksiään opiskelijan arkeen liittyvistä asioista.

Tenhunen on neljännen vuoden kansan-taloustieteen pääaineopiskelija ja Finanssi ry:n puheenjohtaja.

Kuvitus Harri Filppa


8/2012 | 11

Kuninkuus muutti elämänTuore tangokuningas kiertää tasavallan tanssilavoja, mutta kuinka kauan suosio kestää?

Tuomas Kääriäinenteksti ja kuvat

KESÄ 2012 MUISTETAAN Oulussa ja Kainuussa pitkään. Oulujoki tulvi pahemmin kuin keväällä konsanaan, sillä Kainuussa sa-toi koko ajan ja Pohjois-Pohjan-maallakin runsaasti. Luonnon-ihmeiden lisäksi Sotkamossa syntynyt, Oulussa opiskeleva Pekka Mikkola valittiin tango-kuninkaaksi. Vanha sananparsi piti kerrankin kutinsa, sillä hän osallistui Seinäjoen Tangomark-kinoille kolmannen kerran.

”Valinta on minulle iso jut-tu. Voittoa lähdettiin hakemaan, mutta se tuli kuitenkin yllätyk-senä. Koskaan ei tiedä, mitä tuomaristo hakee”, Mikkola kuvailee.

Voittaja lauloi 28. markki-noiden finaalissa tangot Sa-teen Tango, Pimeyden Tango ja La Cumparsita. Kisan kak-

koseksi äänestettiin Terhi Ma-tikainen.

Kuninkuus on vaikuttanut Mikkolan arkeen huomattavas-ti. Kiertue on vienyt jo useil-le tanssilavoille ja keikoilla on tavannut paljon porukkaa. Ih-miset ovat kiinnostuneita ja tu-levat juttelemaan ja pyytämään nimikirjoituksia. Esiintyminen ympäri Suomen on rankkaa, mutta mikä tärkeintä, Mikkola kokee muutokset elämässään positiivisina.

”Saan ainakin näin aluksi teh-dä työkseni sitä, mistä pidän.”

Valmistuminen viivästyy

Tuore tangokuningas opiskelee laulajalle sopivaa alaa, musiik-kikasvatusta. Mikkola antaa runsaasti kiitosta opettajilleen. Osaaminen on syventynyt kas-

vatustieteiden tiedekunnassa valtavasti. Opinnot ovat eden-neet viidessä vuodessa hyvälle mallille. Jäljellä on enää muu-tama kurssi ja gradu. Hän on päättänyt valmistua, mutta se viivästyy keikkojen takia. Poik-keuksellinen kesä jatkuu poik-keuksellisena syksynä.

”Nyt teen parhaani esiintyjä-nä ja katson mihin se riittää. Jos keikat loppuvat, voin keskittyä opintoihin. Jos keikkoja tulee samaan tahtiin, suoritan silti tut-kinnon loppuun ennen pitkää.”

Ainakaan kuudennen opis-keluvuoden syyslukukaudella Mikkola ei ehdi lukea. Esiin-tymisiä on varmasti joulukuun loppuun saakka. Lisäksi mar-raskuussa julkaistaan ensim-mäinen pitkäsoitto, jonka en-simmäinen single julkaistaan näinä päivinä.

”Albumista tulee monipuoli-nen. Sillä kuullaan myös tangoa.”

Jos keikat loppuvat,

voin keskittyä opintoihin. Jos keikkoja tulee samaan tahtiin, suoritan silti tut-kinnon loppuun ennen pitkää.”

”

Vasemmalla Tango-markkinoiden jälkeen Pekka Mikkolalla on riit-tänyt vientiä. Elokuussa hän esiintyi Suur-Oulun messuilla.

Yllä Tanssimusiikki on vanhemman polven suosiossa. Sisko Kaikko-nen (vas.) ja Maija Juola pyysivät Pekka Mikkolal-ta nimikirjoitukset Suur-Oulun messuilla.


Kolmas kerta Tangomarkkinoilla toi Pekka Mikkolalle kuninkaan tittelin.

Tangoa opiskelijabileissä?

Suomalainen tanssimusiikki on tällä hetkellä vanhemman polven juttu. Lipunostaja on helposti kaksi kertaa van-hempi kuin 25-vuotias Pekka Mikkola. Artisti on kuitenkin tuntenut tanssimusiikin omak-seen siitä asti, kun aloitti lau-lamisen.

Mikkolan mielestä nuorem-man väen mielenkiinnon he-rättäminen olisi tärkeää, mutta ainakaan vielä laulajaa ei ole tilattu yksiinkään opiskelijabi-leisiin. Tangokuningas ei yllät-tyisi, vaikka tilauksia ei tulisi myöhemminkään. Opiskelijat kuuntelevat tanssimusiikkia hy-vin vähän.

”Mediassa on vahvasti esillä pop- ja rocksuuntaus. Tanssi-musiikki on jäänyt taka-alalle.”

Tangomarkkinoilta työmarkkinoille

Julkisuudesta huolimatta Mik-kolan mielessä ovat samankal-taiset asiat kuin kaikilla opis-kelijoilla, esimerkiksi työllisty-misen epävarmuus. Niin musii-kinopettajien kuin artistienkin työllisyystilanne on tänä päivä-nä kehno.

Nykyään todella moni pyr-kii muusikoksi. Vaikka tanssi-musiikki ei olekaan suosituinta, sillekin puolelle on ylitarjon-taa esiintyjistä. Samaan aikaan tanssilavojen määrä kuitenkin

vähenee, ja kiinnitykset mene-vät harvemmille tähdille. Läpi-lyönti on vaikea tehtävä, jossa pienet asiat, esimerkiksi yksi radiohitti, voi merkitä todella paljon.

Musiikinopettajan pätevyys tulee helpottamaan Mikkolan tilannetta siinä mielessä, että sen voi yhdistää kätevästi esiin-tymiseen. Jos suosio ei yksis-tään riitä tuomaan elantoa, hän voisi esimerkiksi opettaa arke-na ja esiintyä viikonloppuisin. Opettajan viran saaminen ei tosin ole sanottua varsinkaan Pohjois-Suomessa. Ala ei silti kaduta vähääkään, sillä esiin-tyminen on Mikkolalle kaikista mieluisin työ.

”Tämä on oma alavalintani, tätä olen halunnut tehdä.”

8/2012 | 13

Pekka Mikkola

•Syntynyt 27.1.1987 Sotkamossa

•Aloitti musiikkikasvatuksen opinnot Oulun yliopistossa 2006.

•Tangomarkkinoilla 2006, 2007 ja 2012 tangokuningas.

•Oli ennakkosuosikki, koska keräsi eniten ääniä Meritangot-risteilyn äänestyksessä, jossa äänestettiin suosikkia tangoku-ninkaalliseksi.

•Aiemmin voittanut Toivo Kärki -laulukilpailun vuonna 2006.

•Toiminut myös Hurlumhei-yhtyeen solistina ja esiintynyt varusmiessoittokunnassa.

•Ensimmäinen pitkäsoitto ilmestyy marraskuussa.

Tämä on oma alavalintani,

tätä olen halunnut tehdä.”

”

Vuonna 1962 oululaisen opiskelijan ravinnolliset perusasiat laitettiin uuteen uskoon: perustettiin Oulun

ylioppilasapu ry, tavoitteenaan ravitseva ruoka ja opiskelija-

ystävällinen hinta.

Tänä päivänä opiskelijoiden lisäksi kaikki hyvästä ruuasta pitävät ovat

tervetulleita Unirestan, ylioppilasavun jatkajan, ravintoloihin. Myös juhla-

ja cateringpalveluiden merkeissä.

www.uniresta.fi

www.ylkkari.fi

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti


Hyödynnä myös opiskelijanmaksuton tutustumistarjous,

1 kuukauden kalevat 0 €

opiskelijan kestotilaukseen saat nyt kuukauden lehdet kaupan päälle, sekä

lukuoikeuden ekaleva -digilehteen!

tilaa osoitteesta www.kaleva.fi/tarjous Tarvitset tunnuksen opka

tai soita asiakaspalveluun (08) 5377 610Tilaajapalvelumme ottaa tilauksesi vastaan ma-pe 9.00-16.00.

OPISKELIJA, TIETO PUKEE SINUA.

kaleva opiskelijalle vAIN 11,50 € /KK!

8/2012 | 15

Maija Pylväs,teksti ja kuva

Miten on kesä mennyt?Aika pitkälti töiden paris-

sa. Olen yrittänyt saada Oulun kesästä irti eksoottisia asioita. Posiolla olen käynyt poimimas-sa mansikoita ja juhannuksena kävin kiertämässä karhunkier-roksen.

Miksi lähdit opiskelemaan kirjallisuutta?

Olin jo lukioikäisenä töissä sanomalehdessä ja tiesin, että ha-luan tehdä niitä töitä lisää. Am-mattikorkeaan en halunnut. Kir-jallisuus on lähellä sydäntäni: luen paljon ja kirjoitan fiktiivisiä tekstejä omaksi ilokseni. Kulttuu-ri muutenkin kiinnostaa, käyn hir-veästi museoissa ja näyttelyissä.

Kävit vaihdossa New Yorkissa. Saitko opiskeltua? Matkusteletko paljon?

Vaihto-opiskelu oli hieno ko-kemus. Amerikassa oltiin aika tiukkoja, piti käydä jokaisella luennolla. Jos ei mennyt, arvo-sana laski koko ajan. Opiskelin siellä enemmän kuin Oulussa. Viime syksynä olin puolestaan työharjoittelussa Berliinissä.

Viimeksi matkustin keväällä Kaliforniaan, kun siskon perhe asuu siellä. Syksyllä olen me-nossa sinne uudestaan.

Harrastat sohvasurffausta. Mitä se on?

Tehdään itselle profiili ja lai-tetaan tiedot kämpästä eräälle sivustolle. Sen kautta voidaan joko majoittaa tyyppi tai esitel-lä kaupunkiakin. Minun luona on ollut viisi sohvasurffaajaa, ja Italiassa olen majoittunut sil-lä tavalla. Ensi kuussa olen me-nossa Kööpenhaminaan.

Tykkäätkö laittaa ruokaa?Tänä kesänä olen alkanut

laittaa enemmän ruokaa tuoreis-ta raaka-aineista. Kesän ajan pi-din kasvimaata Saarelassa. Vii-me kerralla kitkin sieltä kymme-nen ämpäriä rikkaruohoja. Nyt pääsen syömään ensi kertaa itse kasvattamaa ruokaa: perunoita, porkkanoita, salaattia, yrttejä, valkosipulia, kesäkurpitsaa.

Mitä tavoitteita sinulla on tulevaan?

Yksi tavoite voisi olla, että lopettaisin tulevaisuuden miet-timisen ja yrittäisin nauttia täs-tä hetkestä. Siksi aloitin joogan harrastamisen. Sen myötä alan olla elämäni kunnossa niin fyy-sisesti kuin henkisestikin.

Millaisia ihmisiä ihailet?

Sellaisia, jotka tekevät töi-tä paikallisen kulttuurielämän hyväksi, yleensä ilman palk-kaa. Esimerkiksi bändejä, jotka soittavat ilmaiseksi baareissa ja pienen budjetin kulttuuritapah-tumia järjestäviä ihmisiä.

Mitä tykkäsit tästä ruokapaikasta ja ruuasta?

Otin perussalaatin, eikä tässä ollut moittimista. Ihan miellyttä-vä paikka, en ole aiemmin käy-nyt. Huomasin myös, että täällä on Sortolan jäätelöä - hyvä!

Kirjallisuutta opiskeleva Riikka Tuomivaara kirjoittaa työkseen ja harrastuksekseen. Riikan mielestä on kuitenkin kauheaa sanoa, että haluaa johonkin tiettyyn ammattiin isona: elämässä kun ehtii tehdä monia asioita. Riikka kuvailee itseään leppoisaksi tyypiksi, joka tykkää olla vapaana – ja antaa muidenkin olla. Lomillaan Riikka käy sohvasurffaamassa ulkomailla.

Elämyskesää viettänyt Riikka Tuomivaara lähtee seuraavaksi sohvasurffaamaan Kööpenhaminaan.

Ruokaa omalta kasvimaalta

Ruokapaikka

Salad & Café OliviaMissä: Kirkkokatu 33

Mitä: Salaattia, kahvilatuotteita, jäätelöä.

Muuta: Siisti ja rauhallinen paikka.

Haarukassa

Riikka Tuomivaara

Ikä: 23 vuotta.

Opiskelee: Kirjallisuutta Oulun yliopistossa, 5. vuosi.

Kotoisin: Posiolta.

Asuu: Oulun Tuirassa.

Harrastukset: Valokuvaus, astangajooga, kirjoittaminen.

Lautasella: Pieni Olivia -salaatti.

Etsitkö turvallista ja pitkäaikaista

vuokra-asuntoa? www.kas.

OULU, Pyryti e 17


Mikael Heikkinen, teksti

ELOKUISENA LAUANTAI-ILTANA Kaijonharjun Kalervontie 7:ssä käy keveä kuhina. Oulun Teek-kariyhdistyksen (OTY) aktiivit ovat saapuneet hyvissä ajoin Teekkaritalolle valmistele-maan juhlatilaa illan tapahtu-maa varten. Oululaista opiske-lija- ja yrityselämää palvellut Teekkaritalo nauttii kestävää suosiota nuorten, opiskelijoi-den ja yritysten tilaisuuksien pitopaikkana.

Teekkariyhdistyksen isäntä-nä ja Rapujuhlien pääjärjestä-jänä toimiva Heidi Joensuu val-

mistelee iltaa keittiön puolella. Pöydät on katettu yli seitsemäl-lekymmenelle hengelle. Tarjol-la on rapuja, uusia perunoita ja salaattia, paahtoleipää ja jälki-ruoaksi mustikkarahkaa.

“Rapujuhlat on Oulun Teek-kariyhdistys ry:n mukava ja perinteikäs kesätapahtuma. Ih-miset pääsevät näkemään tuttu-jaan pitkän kesän jäljiltä ja voi-vat alkaa rennosti valmistautu-maan opintoihin ja syksyyn.”

Monelle osallistujalle päi-vä on alkanut jo aamupäiväl-lä Teekkariyhdistyksen järjes-tämän lentopalloturnauksen, Beach Partyn, merkeissä Nalli-

karin hiekkarannalla. Itse ilta-tilaisuus on myyty loppuun hy-vissä ajoin.

Virallisempaa ohjelmaa Ra-pujuhlalle ei ole, mutta tutut kirjoittamattomat käytössään-nöt kuitenkin pätevät. Sitsimit-toihin ei kuitenkaan mennä.

“Ollaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ohjelmalle ei ole mi-tään tarkempaa aikataulua, fii-liksen mukaan mennään. Ilta

päättyy Ikuisen teekkarin lau-luun ja oluttynnyrien laskuun Ikuisen teekkarin haudalle, jon-ka jälkeen vapaamuotoisempi illanvietto voi alkaa. Luonnol-lisesti sauna ja grillikatos läm-penevät”, Joensuu kertoo.

Talkoovoimin teräsrakenteista

“Teekkaritalo on Teekkariyh-distykselle luonnollinen paikka järjestää tapahtumia, onhan talo teekkareiden omistuksessa”, Teekkarilupin hallituksen jäsen ja Teekkaritalon remonttivasta-

ava Antti Heikkinen selventää.Taloa ylläpitävä Teekkari-

lupi Oy on vapaaehtoisvoimin toimiva, OTY:n omistama osa-keyhtiö, jonka toimijat rekry-toidaan varttuneista kiltatoi-minnassa ansioituneista teekka-reista. Vuonna -93 valmistunut Teekkaritalo on kestänyt huol-lettuna kovaa käyttöä kohta 20 vuoden ajan. Talo rakennettiin talkoovoimin Rautaruukin lah-joittamalle teräsrakenteisen konseptitalon rungolle.

“Ei pala”, Heikkinen vitsailee.Fuksi- ja yritysiltojen, juh-

lien, virallisten tapahtumien ja saunailtojen vakiopaikkana

Parikymppinen talo teräskunnossaKaijonharjun Teekkaritalo palvelee juhlijoita erityisesti alkusyksystä, pikkujoulujen aikaan ja keväällä.

Ollaan yhdes-sä ja pidetään

hauskaa.

”

Teekkaritalon erikoinen ulko-kuori on kasattu Rautaruukin lahjoittaman teräsrakenteisen konseptitalon rungolle.

Oikealla yllä “Kun on ollut pari kuukautta talolta poissa, niin on mukava ja kotoisa tulla takaisin”, Heidi Joensuu hihkuu.

Oikealla alla Kohta 20 vuo-den ikään ehtinyttä Kaijon-harjun Teekkaritaloa remon-toidaan aina varaustilanteen salliessa – käytännössä kesäisin.

Mikael Heikkinen

8/2012 | 17

Talofakta

•Taloon mahtuu: Yli 80 henkeä.

•Missä sijaitsee: Kalervontie 7, Kaijonharju.

•Pääasialliset käyttäjät: Opiskelijajärjestöt, nuoret, yritykset.

•Käytön aktiivisuusaste: Käyttöpiikit sijoittuvat alku-syksylle, pikkujoulukauteen ja keväälle.

•Varustelu: pöydät, tuolit, AV- laitteet, WLAN, kaksi saunaa, grillikatos.

•Erikoista: teräsrunko, Italia-lainen käsintehty pihakivetys.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:Ekumeeninen avajaisjumalan-palvelus ma 3.9. klo 14–15.Messu joka sunnuntai klo 10.KappeLive-konsertti la 1.9. klo 19: Tellu ja Suden aika; vapaa pääsy.Syyskauden avajaiset ti 25.9. klo 18. Seurakuntien oppilaitos-työn ja nuorten aikuisten työn esittely, musiikkia, tarjoilua. Erityi-sesti uudet opiskelijat, tervetuloa!

Saalastinsali, yliopisto: Petri Laaksosen konsertti ti 11.9. klo 10-11,vapaa pääsy.

Kastellin kirkko, Töllintie 38:Tuomasmessu su 15.9. klo 18.

Elohuone, Isokatu 11:Sarastus-kuoron harjoitukset joka to klo 18–20 (alk. 30.8.)

Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuoja tavattavissa: huone TF101, puh. 040 5245919,[email protected]

Palveleva puhelin ja palveleva netti: puh: 01019 0071, klo 20-24www.palvelevanetti.fi

Teekkaritalon käyttöpiikit sat-tuvat alkusyksyyn, pikkujoulu-kauteen ja kevääseen. Kesäisin käyttöasteessa tulee hiljaisempi hetki. Tauko varaustilanteessa sopi hyvin: kesän aikana talon kaikki alkuperäiset ja jo huo-nossa kunnossa olleet vessat re-montoitiin uudenkarheiksi.

“Suunnitelmat koko talon kunnostamiseen on tehty ja lu-vat hyväksytty, mukaan lukien koko sivusiiven päivittäminen, missä tulisi lisää varastotilaa ja muuta hauskaa”, Heikkinen kertoo.

“Raha on käytännössä ainut hidaste. Keräyksiä on vetämäs-

sä ja aina vuokraussesongin an-taessa myöten remontoidaan.”

Ei nimi taloa pahenna

Onko Teekkaritalon nimestä haittaa markkinoinnissa? Heik-kisen mielestä päinvastoin.

“Tuskin nimi paikkaa pahem-maksi tekee. Kuka tahansa talon nettisivuilla vierailee, näkee että paikat ovat kunnossa. ‘Teekkari’ sanana varmasti kertoo paljon ja herättää tiettyjä mielikuvia ihmisissä. Meillä on paljon tek-niikan alan yrityksiä asiakkaina,

joiden työntekijöistä varmasti monet ovat entisiä teekkareita.”

Teekkaritalon kestosuosion syitä ei liiemmin tarvitse etsiä nenää pidemmältä: sijainti yli-opiston pääkampuksen ja suu-ren opiskelijakeskittymän lä-heisyydessä, hyvät tilat, saunat, keittiö, oma piha, grillikatos ja järvinäkymä.

“Teekkaritalolla on myös Oulun kallein pihakivetys, kun taloa rakennettaessa Italiasta ti-latut käsintehdyt sisälle tarkoi-tetut laatat eivät ehtineet ajois-sa. Sisälle laitettiin puulattia ja laatat pistettiin pihalle”, Heik-kinen nauraa.

Mikael Heikkinen

Mikael Heikkinen

Antti Kinnunen


JÄÄPALLOMAALIVAHDIN KESÄ on vierähtänyt futisnurmilla, joten näin alkusyksystä Olli Lappalaisella alkaa jo poltella päästä jäille pelaamaan.

”Kesän aikana on hyvin eh-tinyt kerätä motivaatiota, kun treeneistä on ollut taukoa.”

Prosessitekniikkaa neljättä vuotta opiskeleva Lappalainen, 23, on pelannut jääpalloa viiti-sentoista vuotta. Tällä hetkellä hän mittelee ylimmällä sarjata-solla bandyliigassa Oulun Luis-tinseuran riveissä.

Lajia heikommin tunteville mies selittää, että perinteikäs talviurheilulaji jääpallo on kuin talvista jalkapalloa.

”Sääntöjen puolesta se muis-tuttaa enemmän jalkapalloa kuin jääkiekkoa. Luistimet, mailat ja varusteet ovat erilaiset kuin lät-kässä.”

Maalivahtina Lappalaisen tehtävänä on torjumisen ohella avata peli ja ohjailla sitä.

”Lähinnä ohjailen puolustus-peliä ja huutelen pelikavereil-le, missä vastustajat menevät”, hän kuvailee.

Joukkueen harjoitukset alka-vat kesätauon jälkeen elokuussa. Raksilan jäällä treenataan loka-kuusta maaliskuun puoleen vä-

liin asti. Harjoituspäiviä kertyy viikossa neljä, ja marraskuusta alkaen viikonloput kuluvat pe-leissä, kun liiga taas starttaa. Opiskelun ja pelielämän yhdis-täminen Lappalaiselta onnistuu pienellä organisoinnilla.

”Päivisin olen yliopistolla ja yritän tehdä siellä mahdollisim-man paljon kouluhommia, koska illat menevät pitkälti treeneissä.”

Harrastuksen lopettaminen ei ole käynyt mielessä, sillä onnis-tumisen elämykset ja voittami-nen ovat lajin hienouksia. Intoa riittää, kun kehitystä tapahtuu.

”Joka vuosi olemme olleet mitalipeleissä ja kilpailuhenki on kova.”

Lappalainen tyrmää huhut ur-heilijoiden villeistä voitonjuhlis-ta. Juhlan aika on kauden lopus-sa, ei jokaisen matsin jälkeen.

"Huipputasolla palauttelu ei onnistu muulla kuin urheilu-juomalla", hän naurahtaa.

Kahdenkymmenen miehen muodostama liigajoukkue on Lappalaisen mukaan loistava porukka, ja ryhmän kesken vit-saillaan ja pilaillaan jatkuvasti. Yhteishenkeä kohotetaan jouk-kueen saunailloissa, joissa kes-kustellaan – mistäpä muusta-kaan kuin pelitaktiikoista.

Pelitaktiikoita hiotaan saunassaJääpalloa bandy-liigassa pelaavan Olli Lappalaisen mielestä voittaminen on parasta.

Olli Lappalainen odottaa pääsevänsä kesän jälkeen taas jäille hamuamaan palloa jääpallomaalivahdin hanskoihinsa.

Sanna Häyrynentekstit ja kuvat

Kampuksen kasvot

8/2012 | 19

Mitali kaulassa sitseilleJenna Hietalalle joukkuevoimistelu antaa elämyksiä, joita ei muualta saa.

YMPÄRISTÖTEKNIIKKAA toista vuotta opiskeleva Jenna Hietala, 22, on joutunut kerran jos toi-senkin selittämään uusille tutta-vuuksille, mistä hänen harrastuk-sessaan joukkuevoimistelussa on kyse. Vaikka puhutaan voimis-telusta, lajissa ei tehdä voltteja, vaan se on luonteeltaan enem-mänkin tanssillista.

”Kilpailuohjelmassa teemme vartaloliikkeitä, hyppyjä ja tasa-painoja. Liikkeet sulautuvat mu-siikin kanssa yhtenäiseksi esityk-seksi. Se on hyvin kaunista. Oi-kein hienon voimisteluohjelman nähtyään voi vain ihmetellä, mi-ten ihmisen vartalo pystyy siihen kaikkeen”, Hietala miettii.

Keväällä vajaan kymmenen hengen voimistelujoukkueet ki-saavat vapaaohjelmalla ilman välinettä, kun taas syksyllä teh-dään välineohjelma esimerkik-si pallon, keilojen tai nauhan kanssa.

Kellosta kotoisin oleva Hie-tala aloitti voimistelutaipaleen-sa kuusivuotiaana satujumpassa. Siitä matka jatkui Kellon Työvä-en Urheilijoiden voimistelujouk-kueeseen, jonka kanssa kilpaile-minen alkoi alle kymmenvuoti-aana. Teiniaikoina kiinnostus la-jia kohtaan hiipui hetkeksi. Hie-tala kävi high schoolin Yhdys-valloissa, ja noina vuosina hän kuului koulun tanssiryhmään.

”Kun tulin Jenkeistä takaisin, kävin vähän aikaa perusjum-pissa. Mistään muusta lajista en vain ole koskaan saanut saman-laisia elämyksiä kuin joukkue-voimistelusta. Otin sitten yhteyt-tä Oulun Naisvoimistelijoihin ja kysyin, pääsisikö johonkin jouk-kueeseen mukaan.”

Hietala on voimistellut nyt kaksi ja puoli vuotta ONV:n Fé-nyes-joukkueessa, jonka kanssa hän treenaa kolmisen kertaa vii-kossa. Joukkue ei ota paineita ki-

samenestyksestä, vaan tärkeintä on esiintyminen ja itsensä voitta-minen. Välillä opiskelun ja har-rastuksen yhdistäminen on tuot-tanut Hietalalle ongelmia, mutta teekkari ottaa rennosti.

”Keväällä kisat osuivat niille

viikonlopuille, jolloin oli mate-matiikan tenttejä. Silloin tentit jäivät vähän rästiin. Menin kui-tenkin suoraan kisoista sitseil-le pronssimitali kaulassa. Sain paljon onnitteluja”, Hietala hy-myilee.

Tänä syksynä Jenna Hietala hioo Fényes-joukkueen kanssa keilaohjelmaa kotikisoihin, jotka järjestetään marraskuussa Linnanmaalla.


8/2012 | 21

Lyhyempi oppimääräHarri Filppa

www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Lyhyempi oppimäärä kertoo lyhyitä tarinoita akateemisen maailman pienistä ympyröistä menneinä aikoina ja nykypäivänä.

BetonisaappaatJanne Toriseva

Sarjakuva kertoo sympaattisin ottein järjes-täytyneen rikollisuuden arjesta chicagolais-suomalaisella tyylillä.

betonisaappaat.sarjakuvablogit.com

Kirjoittaja on filosofian maisteri, kansan-

edustaja ja Oulun kaupunginvaltuuston

varapuheenjohtaja.

Politics and the City

Opintotuki uuteen kuosiin

Opintotuki on yhtä ajankohtainen kuin käsineiden käyttö. Ilmojen viiletessä ei ilman pärjää, ja tällä hetkellä tuntuu että toinen on vähän hukassa. Postiluukuista on viime päi-vinä kolahdellut opintotukipäätöksiä, mutta itse opintotuen tulevaisuus on auki. Työryhmät työskentelevät tauko-amatta: pöydällä on hallitusohjelmaan linjattu opintotu-kiuudistus, jonka tulee edistää täysipainoista opiskelua ja ripeää valmistumista.

Kaikki olisi helppoa, mikäli uudistuksella olisi kelpo budjetti. Vaan ei, opintotukiuudistus toteutetaan kustan-nusneutraalisti, eli uusia euroja ei vuoden lopussa annet-tavaan esitykseen ole luvassa.

Tässä tulee tuskailleeksi miksi opintotukea taas uudistetaan. Syitä on monia – ei vähiten se että systeemi on nykyisellään niin monimutkainen, että tarvitaan opintotuen lyhyt oppi-määrä selventämään milloin tukea tulee tilille ja milloin se taas peritään takaisin. Järjestelmän virtaviivaistaminen on paikallaan. Opiskelijat ansaitsevat tukensa, vaikka kansan syvistä riveistä aina tavataankin motkottaa miten ennen on selvitty ihan ilman tukia.

Kysymys on miten. Mallit ovat hakusessa. Ideoita on kuultu niin poliittisilta opiskelijajärjestöiltä kuin muiltakin osapuolilta. Suomen Ylioppilas-kuntien liitto SYL teki tuoreimman avauksen mallilla, jossa ahkerasti opintopisteitä keräävä opiskelija saisi osan opin-tolainasta eräänlaisena bonuksena. Malli kannus-taisi lainan ottamiseen, ja sellaisenaan se olisi epäi-lemättä aivan mainio.

Moni silti karsastaa lainanottoa, ja siksi toisaalta on esi-tetty mallia, jossa opintorahaan tehtäisiin reilu tasokorotus, mutta tukikuukausia karsittaisiin ja opintoihin kannustet-taisiin nostamalla tuellisten kuukausien tulorajoja. Ei voi sanoa, etteikö vaihtoehtoja olisi.

Pääasia on että tuleva uudistus mahdollistaa täysiaikaisen opiskelun jokaiselle riippumatta vanhempien varallisuu-desta. Opiskelu on opiskelijan työtä, ja on aivan hullua että opiskelijoiden täytyy henkensä pitimiksi käydä töissä niin ettei opiskella ehdi.

Kustannusneutraalinakin opintotukiuudistus on mahdolli-suus viedä järjestelmää opintoja suosivaan suuntaan. Sovittu on jo yksi juttu: opintotuki sidotaan indeksiin. Ja suurta uudistusta odotellessa voi toivon mukaan syödä hyvin: Jos OKM pitää päänsä budjettiriihessä, korkeakouluopiskeli-joiden ateriatuki hieman nousee ensi vuoden alusta.

Tytti Tuppurainen

KOLUMNI

Opiskelu on opiskelijan

työtä, ja on aivan hullua että opis-kelijoiden täytyy henkensä piti-miksi käydä töis-sä niin ettei opis-kella ehdi.”

”

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTATi 4.9. Klo 10–14 Opiskelija-

etupäivä keskusaulassa. Ke

5.9. Klo 10–14 Järjestömes-

sut keskusaulassa. Klo 19

Vulcanalia Toppilan Möljällä,

pääesiintyjinä Felix Zenger,

Tommy Lindgren ja Tuomo

Prättälä!

OULUN YLIOPISTON URHEILUSEURA RYOulun yliopiston urheilu-

seura ry:n ylimääräinen ko-

kous pidetään maanantaina

10.9. 2012 klo 16.15 Kajaa-

nintie 34 A:n tv-huonees-

sa. Esillä salibandyjaoston

puheenjohtaja Taneli Nis-

kasen eronpyyntö vaihto-

opiskelun johdosta jaoston

puheenjohtajan ja johto-

kunnan jäsenen tehtävästä

sekä uuden puheenjohtajan

valitseminen salibandyja-

ostoon ja johtokunnan täy-

dentäminen.

Menot Menot aikavälille 29.8. - 25.9. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 26.9. Ilmoita menot 17.9. mennessä! [email protected]


Margarita Khartanovich, 27, has been selected as the new Uuno project coordinator in Oulu Student Magazine Ylk-käri this autumn. Khartanovich takes the lead on the coming

Uuno double page spread from the next issue onward.

Khartanovich has exten-sive experience in journalism, communications and PR-work in Russia, and has working

knowledge of international af-fairs in the Finnish university and student union contexts. She is currently studying for a Mas-ters Degree in Mass Commu-nication and Journalism at the University of Tampere.

”I’m very excited to start working at this project. I re-ally like Student Newspa-

pers in Finland, how creative they are and how they select the materials, how strict they can be with authorities and some companies that discrimi-nate against students”, Khar-tanovich comments about her new appointment.

There were 46 applications submitted for the position.

Kirjoittaja on maisteri-laulaja, joka viihtyy

vinnillä ja rohkeasti kopaisee vähän.

Tunteiden turbulenssissa

Ulkomaaneläviä

Tapasin lyhyen ajan sisällä ulkomaalaisia kolmesta eri maasta. Juttelin heidän kanssaan tietenkin Suomesta ja Oulusta. Vertailimme kaupunkeja ja keskustelimme luonnosta. Pohdimme, miltä tuntuu olla ulkomaalainen, matkustaa toiseen maahan. Kuulin paljon kommentteja suomalaisesta elämäntavasta. Tietyt kansalliset luonne- ja tapaerot tuntuivat hyvin kliseisiltä: kyllähän minä tiedän, mitä Suomi tarjoaa.

Italialainen oli todella, no, sanotaanko herrasmies. Hän ei tuntenut vastaavaa tarvetta omaan tilaan, mihin me olemme tottuneet, ja kohteliaisuuksien lennättäminen oli hänelle aivan luontevaa. Sille ei ollut tulla loppua! Hänelle kyse ei ollut flirtistä, tai ehkä juuri siitä: iän ja kengän koron korkeuden kysyminen oli normaali, arkeen kuuluva tapa tuoda esille mielipiteensä. Toista voi sanoa kauniiksi ja pidellä kädestä normaalia pidempään ilman sen suurempia tarkoitusperiä.

Puolalainen ystäväni vierasti tapaa olla alasti saunassa ja pukuko-peissa, vaikka seurassa olisi ollut ainoastaan saman sukupuolen edustajia. Entä miten tuli käyttäytyä, kun pukuhuoneeseen tuli naissiivooja, hän ihmet-teli. Yritin hahmotella itselleni kuvan vahvasti katolisesta maasta, jossa keskustellaan koeputki-hedelmöityksen etiikasta. Siellä kehojen kohtaamisella on erilainen merkitys, eikä alastomuudelle ole erillistä, seksuaalisuudesta vapaata tilaa intiimiyden ulkopuolella.

Lontoosta kotoisin olevan britin huomion kiinnitti puh-taus. Roskia lojuu kaduilla harvoin ja ilma on raikasta. Vuodenaikojen vaihtelun näkee ja tuntee, toisin kuin Englannissa, jossa hänen mukaansa sataa, sataa ja sataa epämääräisen välitilan sään vuoksi. Täällä sää on jat-kuvan vaihtelun juhlaa. Ihmiset ovat ystävällisiä, eivätkä juokse paikasta toiseen. Ai ystävällisiä? Kiireettömiä? Oulun ja Lontoon asukasmäärien vertaaminen tuntui mahdottomalta.

Pohdin ulkomaalaisen näkökulmaa. Ympärillä on suuri joukko uusia ihmisiä, jotka puhuvat eri kieltä, pukeu-tuvat eri tavalla ja käyttäytyvät hieman oudosti. Kaikki täytyy hoitaa itse, tutustua tuntemattomiin ihmisiin, etsiä oikeat paikat, opetella sulautumaan joukkoon. Rakentaa itselle uusi identiteetti uudessa maassa. Kun tuon matkan on aika päättyä, tajuaa muuttuneensa uudeksi ihmiseksi. Se mitä oli, on kadonnut. Mielenkiintoiset kohtaamiset, keholliset kokemukset ja oudoissa säissä ja maisemissa seikkailu, ne kaikki kerrostuvat ihmiseen.

Miltä tämä kuvailu kuulostaakaan? Älkää vielä tietäkö uuden maan tapoja, fuksit. Antakaa sen näyttää ne teille.

Jenni Kinnunen

KOLUMNI

Toista voi sanoa kau-

niiksi ja pidellä kädestä normaa-lia pidempään ilman sen suu-rempia tarkoitus-periä.”

”

THE HIVESLex Hives

The Hives tekee paluun. Tai näin voisi äkkipäätä hurmoshen-gessä heittää Ilosaarirockin ja sen aikoihin ilmestyneen, yhty-een viidennen albumin aiheut-taman esitunnekuohun vallassa. Bändi nimittäin palaa uusim-mallaan melko askeleen taak-sepäin – jo aikoinaan hieman alkuperäisestä vetovoimastaan harhailleen rockin tielle.

Ruutia Ruotsin rokkarit eivät

edelleenkään uudelleen keksi, ja Lex Hivesiä kuunnellessa mie-li helposti kaihoaa etenkin ryh-män kakkosalbumin, Veni Vidi Viciousin suuntaan. Tuohon ai-kaan yhtye oli Pohjoismaiden vaarallisinta, uusinta ja lupaa-vinta kastia. Nyt se on turvalli-nen, vakiintunut ja vuosia sitten lupauksensa lunastanut.

Lex Hives ei missään nimes-sä ole tylsä levy – aivan kuten bändi itse ei livenä edelleenkään jätä menojalkaa nostattamatta. Lätty on jopa paria edeltäjään-sä paljon parempi osoittaen Hi-vesin pystyvän halutessaan yhä kykenevän satsaamaan levyl-liseen tarttuvaa Ruotsi-rockia. Mutta se vaaran tunne, arvaa-mattomuus, uskallus ja kukkoi-lu – kaikkia näitä kaipaamaan jäämme vuorenvarman ja tuote-tun studiorokin jälkeen. Avaus-raidan kekseliään lyriikan takai-sin Pelle Almqvistin suuntaan heittäen: ”Come On!”

Marko Pyhähuhta

HOT CHIPIn Our Heads

The Hivesin lailla jo viiden-teen studioalbumiinsa on ehti-nyt lontoolainen indie-elektroa (tai mikä lie tämä hip-positii-visella kirosanalla ladattu gen-re nykyään trendinimeltään lieneekään) soittava orkesteri Hot Chip.

Tuotteliaisuuden puuttees-ta bändiä ei nykyaikaisella julkaisutahdilla ainakaan voi syyttää, sillä esikoisesta on aikaa vasta kahdeksan vuot-ta. Eri asia sitten on, onko Hot Chipin tuotannossa substans-sia puskea pitkäsoittoa pihalle puolentoista vuoden välein.

Se, että bändi on vakiintu-nut niin nimenä kuin tekijöi-nä, on yhtä varmaa kuin Hot Chipin uutukaisen tylsyys 80-lukunsa tuntevan kuulijan korvissa. Syntikka- ja rytmiko-nesoundit on kaivettu huolel-

la muutaman vuosikymmenen takaisista hiteistä Madonnasta Sheffieldin helmiin, ja suurin osa levyn kuunteluun kulu-vasta energiasta hupeneekin – osin valitettavasti, toisaalta hupaisasti – miettiessä, missä yhteydessä on kunkin soundin

ensi kertaa kuullut.Näin siis parhaimmillaan.

Huonoimmillaan Hot Chip sortuu etsimään vaikutteensa 90-luvun tusinaklubeilta, mis-sä elektropop-genre eli keh-noimpia aikojaan tähän asti. Pahinta koko rokassa onkin se, että Hot Chip tuntuu pyr-kivän miellyttämään kaikkia menneitten aikojen faneja ny-kydiggareitten ohella ja saa si-vutuotteena aikaiseksi omitui-sen sillisalaatin, joka paikoin myötähävettää ihan oikeasti. Ks. kappale nimeltään Night And Day.

Marko Pyhähuhta

MIKI LIUKKONENElisabetWSOY 2012. 73 s.

Oululainen Miki Liukkonen (s. 1989) ei enää erityisiä esittelyjä kaipaa. Miehestä ollaan vauhdil-la leipomassa uutta Pentti Saa-rikoskea Suomen kirjallisuus-piireihin. Ja toki Liukkosella on siihen edellytyksiä: hän on nuori ja komea sekä sopivasti eksent-rinen runoilija.

Esikoisrunokokoelma Val-koisia runoja (2011) esitteli miehen, joka näkee maailman toisin. Kokoelma oli ennakko-luuloton ja monitieteinen, sy-nestesiasta voimansa saava ka-valkadi ennalta-arvaamattomia kuvia. Samoilla linjoilla liik-kuu myös uusi runokokoelma Elisabet.

Liukkosen teksteistä suurim-man vaikutuksen tekee teoksel-le nimensä lainannut osa 5. Sii-nä runon minä kertoo vuosien 2008–2009 tunnelmia, kun äiti joutui sairaalaan pitkälle levin-neen syövän vuoksi. Itse asias-sa koko teos on omistettu kir-jailijan äidille. Kunnianhimoi-sesti Liukkonen kuvaa elämän kulkua paljailla ja paljastavilla sanoillaan. Hän vangitsee het-kiä, eriskummallisuutta, niitä näkymättömiä tunnelmia, joista elämä koostuu.

Liukkosen uskomattomassa runollisessa energiassa ja sanojen suvereenissa käytössä voi nähdä jotain ylivaltaista. Lukija joutuu kohtaamaan oman maailmansa värittömyyden. Liukkonen maa-laa runoillaan vahvasti myös omakuvaansa: kokoelmassa mu-kana ovat Pariisin merkinnät, joissa liikutaan perinteisen taitei-lijamyytin maisemissa naisineen ja juominkeineen.

Liukkosen uusi runokoko-elma on tempoilevuudessaan vaikuttava, mutta eniten se he-rättää kysymyksiä itse taiteili-jasta. Kuka on runoilija Miki Liukkonen?

Jenni Kinnunen

LEVYTKIRJA

... mikä lie tämä hip-

positiivisella kiro-sanalla ladattu genre nykyään trendinimeltään lieneekään ...”

”

Khartanovich selected as new project coordinator

8/2012 | 23

Tyyli-idolina oma isosiskoVarhaiskasvatuksen fuksi Liisi Pasanen, 21, pukeutui lapsena Taivalkosken Osuuskaupasta ostettuihin vaatteisiin ja parturoi itse otsatukkansa. Nykyisin hän ihailee siskonsa tyyliä ja rakastaa kauniita kenkiä.

Saga Skiftesvik, teksti ja kuvat

Miten kuvailet tyyliäsi?Tyylini on värikäs, tyttömäi-

nen ja pirteä. Ostan melko ta-vallisia vaatteita, joita on helppo yhdistellä. Piristän perusvaattei-ta asusteilla. Jostain syystä pääl-läni on viime aikoina ollut aina pinkki tai violetti paita.

Sinusta tulee lastentarhanopettaja. Miten itse pukeuduit lapsena?

Minulla ei ollut paljoa sanan-valtaa pukeutumiseeni. Asuim-me pienellä paikkakunnalla, Taivalkoskella, jossa vaatteet ostettiin osuuskaupasta. Vaatteet kiersivät suvun kakaralta toisel-le ja lopulta täysin kulutettuina suvun nuorimmaiselle tytölle, eli minulle.

Sain harvoin uusia vaatteita, mutta toisaalta pukeutuminen ei ollut minulle muutenkaan kovin merkityksellistä. Ekaluo-kalle mennessäni leikkasin itse otsatukastani puolet pois.

Miten haluaisit pukeutua työelämässä, kun aikanaan valmistut?

Hoidin viime vuonna yksi-vuotiasta poikaa. Huomasin no-peasti, etteivät korkkarit ja hiek-kalaatikko ole toimiva yhdistel-mä. Loppuvuoden kuljin töissä collareissa ja vanhassa t-paidas-sa. Vapaapäivinä tykkään tälläy-tyä omaksi ilokseni.

Miten tyylisi on muuttunut teinivuosien jälkeen?

Teininä olin kamalan laiha. Oli vaikea löytää istuvia vaat-teita. Farkut roikkuivat taka-puolesta ja napa vilkkui. Ny-kyisin teen töitä, joten voin panostaa vaatteisiin rahallisesti hieman enemmän.

Vaatekaappisi häpeäpilkku? Ulkomaanmatkaa varten hä-

täisesti ostettu, vesirajan alitta-va kesämekko. Käytin kerran.

Mitä asioita korostat mieluiten ulkonäössäsi?

Korostan pitkiä sääriäni kor-kokengillä. Rakastan korkka-reita, mutta jalkani valitettavas-ti eivät. Paksut hiukseni ovat saaneet kehuja, joten värkkään usein erilaisia kampauksia.

Mieleenjäänein kehu, jonka olet saanut pukeutumisestasi tai ulkonäöstäsi?

Minua luultiin kerran baa-rissa kahden samanikäisen ys-täväni äidiksi. Voiko sitä tosin kehuksi kutsua?

Miten poikakaverisi kommentoi asujasi?

Poikkis pitää huolen, ettei paidastani näy läpi eikä minulla ole ylläni liian vähän vaatteita. Tietenkin hän myös välillä väit-tää minun näyttävän hyvältä myös saunanraikkaana.

Tänään sinulla on päässäsi hattu. Käytätkö paljon asusteita?

Tuhlaan halpoihin koruihin ihan järkyttävästi rahaa. Ken-

gät ovat uusi intohimoni, sillä siskoni työskentelee kenkä-kaupassa. Asusteiden avulla saa tuunattua arkisesta asuko-konaisuudesta hieman tyylik-käämmän.

Onko sinulla tyyli-idoleita?Olen aina salaa ihaillut iso-

siskoni tyyliä. Olen myös hyö-dyntänyt hänen vaatekaappinsa tarjontaa. Sisko osaa pukeutua naisellisesti, ja hänellä on aina siistit meikit.

Vasemmalla Varhaiskasvatuksen uusi fuksi tykkää tälläytyä vapaa-päivinä omaksi ilokseen.

Yllä Liisi Pasanen suosii koruja ja erilaisia asusteita piristämään perusvaatteitaan.

Alla Korkokengät korostavat pitkiä sääriä. ”Rakastan korkkareita, mutta jalkani valitettavasti eivät.”

Uusi kirjansitomo lähellä yliopistoaLopputöiden sidonnat ja tulostukset edullisesti.

Nopeat toimitukset!

20,00€ / kplpuh. 0400-923 739

[email protected] www.nettiopus.fi

Kaitoväylä 12, 90570 Oulu

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 26.9. kaupunkijakeluna.www.ylkkari.fi facebook.com/

oulunylioppilaslehtiissuu.com/oulunylioppilaslehti

Documents

YLKKÄRI 8/2012