0

Pekka Anttila YRITTÄJIEN TARPEIDEN KARTOITUS KÄRSÄMÄEN KUNNAN ELINKEINOYHTIÖN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2008

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Yksikkö Ylivieska

Aika 10.11.2008

Tekijä/tekijät Pekka Anttila

Koulutusohjelma Liiketalous

Työn nimi Yrittäjien tarpeiden kartoitus Kärsämäen kunnan elinkeinoyhtiön palveluiden

kehittämiseksi

Työn ohjaaja Eija Lappalainen

Sivumäärä 40+3

Työelämäohjaaja -

Tarkoituksena oli selvittää pk-yrittäjien odotuksia kunnan elinkeinopalveluista,

resursseista mm. henkilöstöstä, tieto/taidosta, rahallisesta panostuksesta,

tiedottamisesta, toimitilasta, kuntakonsernin ja elinkeinopalvelujen yhteistyöstä

sekä yhteistyön toimivuudesta eri tahoille. Toimeksiantaja oli Kärsämäen

Kehityskeskus Oy.

Alussa käsittelen maaseudun murrosta viimevuosikymmenien aikana ja

yrittäjyyden tärkeyttä. Samaan aikaan kuntien elinkeinopalvelut ovat myös

muotoutuneet ja kehittyneet sisällön ja toimintavälineiden osalta.

Kyselyn tuloksena syntyi tietoa yrittäjien todellisista odotuksista kunnan

elinkeinopalveluilta. Esille nousi myös kritiikkiä, kehittämisehdotuksia sekä

kunnan imagoon ja kuntakuvaan liittyviä seikkoja.

Yrittäjät toivovat Kärsämäen kunnan elinkeinopalvelujen jalkautuvan kentälle,

lisäävän tiedottamista, neuvontaa ja koulutusta sekä elinkeinoilmaston ja

yrittäjyysilmaston parantamista. Samoin toivottiin teollisuusalueen

vetovoimaisuuden lisäämistä opastein, valaistuksella ja ympäristön

kunnostuksella.

Asiasanat yrittäjä, yrittäminen, maaseutuyrittäjyys, elinkeinopalvelut, elinkeinopolitiikka,

elinkeinoilmasto, yrittäjyysilmasto

ABSTRACT

CENTRAL OSTROBOTHNIA

UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

Ylivieska

Date

10.11.2008

Author

Pekka Anttila

Degree programme

Business Administration

Name of thesis

A Survey of the Needs of Entrepreneurs to Develop the Services of Industrial companies in

the Municipality of Kärsämäki

Instructor

Eija Lappalainen

Pages

40+3

Supervisor

-

The aim of this survey was to examine small and medium sized entrepreneurs’ expectations

of services in Kärsämäki; of resources such as personnel, know-how, financial investments,

briefing, premises, co-operation between municipality and industrial services, and of the

functionality of the co-operation with different quarters. The employer of this survey was

the Development Center in Kärsämäki.

In the beginning of this survey I discuss the transition that has taken place in the

countryside during the last decades, and the importance of entrepreneurship. At the same

time the content and operational means of the municipal industrial services have been

developing.

As a result of the enquiry there came up information of the real expectations of

entrepreneurs of the industrial services in commune. The survey brought up also criticism,

propositions for development, and views on the image of the commune.

The entrepreneurs hope that one can get industrial services face to face, get more briefing,

information, education, and build up a better industrial/entrepreneurial climate. They also

wish that the industrial areas will be made more attractive by sing posts, lightning and

taking care of the environment.

Key words

entrepreneur, entrepreneurship, rural entrepreneurship, industrial services, industrial policy, industrial climate, entrepreneurial climate

0

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO..................................................................................................................1

1.1 Yleistä .......................................................................................................................1

1.2 Kärsämäen kunta ......................................................................................................3

2 YRITTÄJYYS MAASEUDULLA ....................................................................................5

3 ELINKEINOPOLITIIKKA...............................................................................................8

3.1 Yleisestä elinkeinopolitiikasta ....................................................................................8

3.2 Elinkeinopolitiikka alueellisella tasolla......................................................................10

3.3 Elinkeinopolitiikka kunnissa .....................................................................................11

4 KÄRSÄMÄEN ELINKEINOPALVELUJEN VIITEKEHYS.............................................15

5 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ................................................................20

5.1 Kvalitatiivinen tutkimus ............................................................................................20

5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat .............................................................21

5.3 Tutkimuslomake ja muuttujat ...................................................................................22

5.4 Tutkimuksen kohdejoukko ja tiedonkeruu ................................................................22

5.5 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys .....................................................................22

6 TUTKIMUSTULOKSET ..............................................................................................24

6.1 Yhteenvetoja ...........................................................................................................24

6.2 Vertailuja .................................................................................................................28

6.3 Kehittämisehdotuksia...............................................................................................31

6.4 Kritiikki.....................................................................................................................32

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA..........................................................................35

7.1 Kvalitatiivinen tutkimus ............................................................................................35

7.2 Pohdintaa opinnäytetyötä ........................................................................................35

LÄHTEET ......................................................................................................................38 LIITTEET

1

1 JOHDANTO

1.1 Yleistä

Maaseudulla tapahtunutta ja edelleen jatkuvaa rakennemuutosta voi osuvasti

kuvata seuraavasti: Ensin oli asumatonta luontoa, metsää ja soita, sitten Jussi ja

kuokka. Historiallisesti lyhyessä ajassa luonnon lomaan rakentui taloja,

muodostui kyliä, ihmisiä ja eläimiä, perinteistä maaseudun elinvoimaa.

Historiallisesti pois muutto oli vieläkin nopeampaa, kylät hiljenivät, yksittäistalot

autioituvat ja kylä tiellä autoileva ihminen näkee yhä pelkistetymmän maaseudun.

Hetken kukoistukseen avautunut maaseutu on jälleen sulkeutumassa. Tämä

näkymä kertoo maaseudun murroksesta ja väestön vähenemisestä. (Uusitalo

1998, 11.)

Muutoksen taustalta löytyy väestön väheneminen ja ikääntyminen, alhainen

tulotaso sekä paikoin korkea työttömyys (Uusitalo 1998, 12). Maatalouden

kannattavuus on heikentynyt ja sen seurauksena perinteisen maatalouden tulot

ovat pienentyneet. Rakennemuutoksen seurauksena maatalous on työllistänyt

myös entistä vähemmän ihmisiä. Yrittäjyyden vahvistuminen ja

pienyritystoiminnan viriäminen on osaltaan nähty ratkaisuna maaseudun

syöksykierteen katkaisemiseksi. Maaseudun elinvoimaisuuden ja asuttuna

säilymisen edellytyksenä on merkittävästi korostettu paikallisia

lisätoimentulonlähteitä ja ne mahdollistavat ihmisten asumisen

synnyinseuduillaan taajamiin muuton sijasta. (Rantamäki-Lahtinen 2000, 9.)

Suomi on eräs Euroopan harvimmin asutuista ja maaseutumaisimmista maista.

Maaseudun toiminnallinen sekä tuotannollinen rooli yhteiskunnassa ja

kansantaloudessamme on Valtakarin (1999) mukaan kuitenkin suhteellisen

lyhyessä ajassa menettänyt merkitystään. (Harju & Pirilä 2004, 9.)

Viime vuosina on laajalti tiedotusvälineissä pohdittu Suomen maaseudun tilaa ja

sitä pysyykö koko Suomi asuttuna. On tuotu esiin tilastojenkin osoittama tosiasia,

että maaseudun väki vähenee ja ikääntyy nopeammin kuin muu väestö

2

keskimäärin ja eteenkin syrjäisimmät alueet autioituvat lähes kokonaan.

Perinteisten maatilojen määrä vähenee, tosin tilakoko kylläkin kasvaa, kylien

kauppa- ja koulupalvelut loppuvat. Onko tähän nopeaan muutokseen

löydettävissä hidastavia tai jopa pysäyttäviä keinoja? Pystymmekö löytämään

keinoja kääntämäksemme kehityksen suunnan ja sitä kautta hillitsemään

ihmisten, koulutuksen, palveluiden ja työpaikkojen siirtymisen suuriin

asutuskeskuksiin ja eteläiseen Suomeen? Monimuotoinen ja verkottunut

pienyrittäjätoiminta erimuodoissaan voi myös olla ratkaisu yllä oleviin

kysymyksiin.

Moninaisten haasteiden ratkaisemiseksi on viime vuosikymmeninä rakennettu

maahamme yhteinen elinkeinopolitiikka valtiovallan taholta ja sen osana ja

toteuttajana ovat alueelliset toimijat maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla.

Elinkeinopolitiikan toteuttajina on niin julkisia toimijoita kuin yksityisiäkin tahoja.

Haasteet elinkeinoneuvonnalle ovat mielestäni erityisen haastavat maaseudulla

ja maaseutumaisilla alueilla johtuen tapahtuneesta ja tapahtuvasta

rakennemuutoksesta alueilla ja niiden vetovoimaisuuden kuihtuessa muutosten

seurauksena. Yrittäminen maaseudulla kohtaa myös usein resurssivajausta niin

taloudellisissa kuin työvoiman saatavuus mielessä.

Opinnäytetyöni aiheena on yrittäjien odotusten kartoittaminen Kärsämäen

kunnassa toimivan elinkeinoyhtiön palveluista sekä yrittäjien tuntemukset

Kärsämäen kunnan elinkeinoilmastosta. Työni toimeksiantaja on Kärsämäen

kunnan elinkeinoyhtiö Kärsämäen Kehityskeskus Oy. Tilanne on muuttunut

toimeksiannon antamisen jälkeen, koska Kärsämäen kunta on liittynyt

seudulliseen Nivala-Haapajärven seutukunnan elinkeinoyhtiöön Nihak Oy:n ja

paikkakunnalla on elinkeinoyhtiön palkkaama paikallinen elinkeinoasiamies. Olen

käynyt keskusteluja Nihak Oy:n paikallisen elinkeinoasiamiehen kanssa siitä,

siirrämmekö toimeksiannon Nihak Oy:lle. Olemme keskusteluissa päätyneet

siihen, että teen opinnäytetyön alkuperäisesti, sillä onhan se toimeksiantaja vielä

olemassa ja nykyinen elinkeinoasiamies paikkakunnalla hoitaa myös Kärsämäen

Kehityskeskuksen asioita oman toimensa ohella ja opinnäytetyöni tulokset tulevat

hyödyttämään kunnassa tarjottavia elinkeinopalveluja.

3

Opinnäytetyöni teoriaosuudessa luvuissa 2 ja 3 selvitän maaseutuyrittäjyyttä,

yrittäjyyttä maaseudulla sekä elinkeinopolitiikkaa ja siihen liittyviä asioita. Työni

empiriaosuus sisältää palvelutarjonnan määrän selvittämisen ja kvalitatiivisen

tutkimuksen, jolla keskityn selvittämään, mitä yrittäjät todella odottavat

seudulliselta/kunnan elinkeinoyhtiöltä sekä Kärsämäen kunnalta? Mitkä ovat

palveluntuottajan resurssit, henkilöstö, tieto/taito, rahallinen panostus,

tiedottaminen, fyysinen toimintaympäristö, kuntakonserni/elinkeinopalvelut ja

yhteistyö?

1.2 Kärsämäen kunta

Kärsämäen kunta on perustettu 1869 ja täyttää siis 2009 vuonna 140 vuotta.

Kärsämäen kunnan asukasluku oli suurimmillaan 1950-1960-luvuilla, jolloin

kunnassa asuin runsaat 4000 asukasta. Kärsämäen kunnassa vuodenvaihteessa

2007/2008 oli 2986 asukasta ja tuloveroprosentti vuodelle 2008 on 20,50.

Kärsämäki sijaitsee Oulun läänissä,

Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun

eteläisessä. Kärsämäki on tunnettu

maanteiden risteyspaikka valtateiden

4 (E75) ja 28 risteyksessä keskellä

Suomea. Matkaa Ouluun n.120 km,

Kajaaniin n.110 km, Kokkolaan n.130

km ja Jyväskylään n.214 km.

Kolmesta peräkkäisestä

liikenneympyrästä Kärsämäki myös

tunnetaan. (Kärsämäen kunta)

Kuvio 1. Kärsämäki kartalla

Kärsämäen naapureita ovat pohjoisessa Piippolan kunta, idässä Pyhännän

kunta, etelässä Pyhäjärven kaupunki ja lännessä Haapajärven kaupunki ja

Haapaveden kaupunki. Elinkeinorakenne 31.12.2004 tilanteen mukaan on

seuraavanlainen alkutuotanto 21,5 %, jalostus 24 %, palvelut 51,7 % ja muut 2,8

%. Ikärakenne 31.12.2006 tilanteen mukaan 0 - 14 - vuotiaat 17,7 %, 15 - 64 –

vuotiaat 55,2 % ja yli 64 – vuotiaat 27,1 %. Kärsämäen kunnan suurimpia

4

työnantajia ovat kunta ja InCap Furniture Oy. Eniten työllistävät sektorit ovat

kauppa, liikenne ja palvelut. (Kärsämäen kunta)

Kärsämäen kunnassa on viimevuosien aikana voimakkaasti investoitu julkisiin

rakennuksiin ja vapaa-ajanvietto- sekä liikuntapaikkoihin. Kuntaan on valmistunut

uusi koulukeskus, urheilukenttä ja päiväkoti sekä liikekeskus, jossa sijaitsee

kunnan toimintojakin. Kulttuurin osalta Kärsämäen kunta tunnetaan ehkä

parhaiten nykyisin Suomen Elämäntarina yhdistyksestä, jolla on julkaisutoimintaa

ja vuosittain heinäkuussa pidettävät tarinaniskennän Suomen mestaruuskilpailut.

Toinen merkittävä nähtävyys ja kulttuurimatkailukohde on muutama vuosi sitten

valmistunut paanukirkko, joka on rakennettu vanhoilla rakennusmenetelmillä ja

kauttaaltaan päällystetty haapapuusta valmistetuilla paanuilla. (Kärsämäen

kunta)

5

2 YRITTÄJYYS MAASEUDULLA

Suomalaisen maaseudun vahvuustekijöitä ovat edelleen maa- ja metsätalous.

Suomen EU-jäsenyys on kuitenkin muuttanut maataloutta ja on johtanut melko

nopeaan maatilojen rakennekehitykseen. Tavoitteet tuottavuuden lisäämisestä

ovat vähentäneet maa- ja metsätaloudessa työllistyvien määrää ja eivätkä ne

yksin enää riitä maaseudun elinvoiman säilyttämiseen. (Miettinen 1998,6.)

Monimuotoisen maaseudun tavoite on omaksuttu maaseudun kehittämisessä

viimeisten vuosien aikana. Jotta maaseutu säilyisi tulevaisuudessakin asuttuna,

on perinteisen maatalouden löydettävä uusia ansiomahdollisuuksia. Keskeiseksi

maaseutupolitiikan strategiaksi nousi 1990-luvulla eri alojen yrittäjyyden

edistäminen maaseudulla. Ajatus tälle strategian lähtökohdalle oli, että uusien

työpaikkojen synty maaseudulla voi perustua ainoastaan huomattavissa määrin

yrittäjyyteen. Keinoina yrittäjyyden edistämiseen on käytetty muun muassa

neuvontaa, koulutusta ja rahoitusta. (Perämäki & Kallio 1995, 7.)

Viime vuosien aikana on termi maaseutuyrittäjyys noussut perinteisen käsitteen

maatalousyrittäminen rinnalle. Maaseutuyrittäjyydellä ymmärretään

pienyritystoimintaa niin, että kaikki yrittäjämäinen toiminta maaseutuolosuhteissa

kuuluu sen piiriin. Käsite kattaakin siten sekä perinteisen maatalouden

sivuelinkeinoineen että myös paljon muuta: käsityöammatit, itsellisen

ammatinharjoittajan, kaupallisen ja teollisen yrityksen, etätyöntekijän jne.

(Heinonen & Järvinen 1996, 7.)

Yrittäjyys ja yritykset ovat nousseet vahvasti esille yhteiskunnallisessa

keskustelussa 1990-luvun laman jälkeisessä Suomessa. Nykyään ollaan hyvin

yksimielisiä siitä, että työllisyys maaseudulla voi lisääntyä pysyvästi vain

yritystoiminnan kautta. Maaseutuyrittäjyyden ja -yrityksien tärkeyden

korostaminen onkin oikeutettua. (Hautamäki 2002, 26-27.)

Yrittämisen perusteet ovat samat maaseudulla ja kaupungissa. Tuotteilla ja

palveluilla on oltava riittävästi kysyntää ja niiden pitää olla asiakkaan kannalta

6

houkuttelevia ja kilpailukykyisiä muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin verrattuna.

Tuotteiden ja palveluiden tuottaminen täytyy olla myös taloudellisesti

kannattavaa yritykselle. Aloittavalla yrittäjällä onkin monia haasteita edessä

yrittäjän urallaan. (Heikkilä 2001, 4.)

Maaseutua ei ole perinteisesti syrjäisen sijainnin vuoksi pidetty ihanteellisena

ympäristönä yritystoiminnalle. Logistiikan ja informaatioteknologian kehittymisen

seurauksena sijainnilliset haittatekijät ovat kuitenkin vähentyneet. On lisäksi

huomattu, että sijainti maaseudulla ovi itse asiassa tarjota todellisia kilpailuetuja

ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Useille luonnon resursseja hyödyntäville

yrityksille maaseutu on ainoa mahdollinen sijaintiympäristö. (Heikkilä 2001,14.)

Maaseudulla sijainti voi tarjota yritykselle myös kilpailuetua. Rantamäki-Lahtisen

tutkimuksen mukaan maaseutuyrittäjät arvioivat toimintaympäristönsä

suurimmaksi mahdollisuudeksi raaka-aineiden saatavuuden ja hinnan.

(Rantamäki-Lahtinen 2000, 80.) Vastaavasti Hautamäen tutkimuksessa

maaseudun menestyvien yritysten vahvuus liittyikin yllättäen samaan asiaan kuin

suurin menestymisen este eli henkilökuntaan. Maaseudulla toimivien yritysten

osaava ja pysyvä paikallinen henkilökunta on vahva menestystekijä, eikä

puutetta kädentaidon työntekijöistä ole. Vaikeutena on saada korkean tason

osaajia muuttamaan maaseudulle. (Hautamäki 2000, 105.)

Varsinaiset yritystoiminnan tekijät eivät ole ainoita syitä valita yrityksen

sijaintipaikaksi maaseutu. Monesti maaseudulle sijoittuvan yrityksen

sijaintipaikan valinnan takana ovat asumiseen, perheeseen, harrastuksiin tai

vapaa-aikaan liittyvät tekijät. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi asuinympäristön

viihtyvyys, kotikunta tai – seutu, henkilökohtaiset yhteydet alueelle sekä kunnan

yrittäjäystävällisyys. Lisäksi maaseutu viehättää vihreiden arvojen sekä puhtaan

luonnon ystäviä. (Ruokangas 1996, 25.)

Maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksia tutkineet Harju ja Pirilä (Harju & Pirilä

2004,95, 97.) esittävät tutkimuksensa perusteella kaupungista maalle

muuttaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen ei ole niinkään seurausta erilaisten

vaihtoehtojen huolellisesta punnitsemisesta ja asioiden tarkasta suunnittelusta,

7

vaan pikemminkin tulos havaituista mahdollisuuksista ja unelmien

toteuttamisesta. Maalle muuttaneet ja siellä yrittäjäksi ryhtyneet ovat tehneet

sijaintipaikkaan liittyvät ratkaisunsa vahvasti subjektiivisiin tekijöihin perustaen.

Ratkaisut ovat perustuneet pitkälti aiempiin henkilökohtaisiin kontakteihin

maaseudulle sekä haluun asua maaseudulla. Oman toimeentulon ja/tai yrityksen

kannalta taloudellisesti parhaimman ratkaisun hakeminen ja siihen liittyvät tekijät

ovat olleet toissijaisia. (Harju & Pirilä 2004, 95, 97.)

Harju ja Pirilä esittävät lisäksi yrittäjien nähneen maaseutuyrittäjyyden

mahdollisuutena irrottautua epävarmoista pätkätyösuhteista ja välttyä palkkatyön

irtisanomis- ja lomautusuhista. Maaseutuyrittäjyys nähtiin myös mahdollisuutena

yhdistää työ- ja perhe-elämä ja olla läsnä lasten arjessa. Edellä esitetyt

käsitykset yrittäjyydestä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia perinteistä ”vuorokauden

ympäri viikon jokaisena päivänä” – yrittäjyyttä vasten ja kaukana suurien

taloudellisten riskien sekä vaikeuksien keskellä raatavasta yrittäjäkuvasta.

Yrittäjyydestä maaseudulla tulisikin antaa realistista tietoa. Maaseutuyrittäjyyden

tavoitetasona voisi olla uusi ja eheämpi elämänkokonaisuus, mutta yrittäjyys

vaatii kuitenkin paljon ponnisteluja. (Harju & Pirilä 2004, 96.)

Yleisesti yrittäjän henkilötekijöihin liittyvät ominaisuudet kuten luovuus,

innovatiivisuus, rohkeus ja halu ottaa riskejä, ovat samalla myös maaseudulla

yritystoimintaa harjoittavaan liitettäviä ominaisuuksia. Henkilön objektiivista

todellisuutta tarkasteltaessa erotetaan toisistaan veto- ja työntötekijät.

Maaseudun vetotekijöitä ovat yleensä luonto, turvallisuus, omat juuret sekä

maaseudulle ominainen elämäntapa ja – rytmi. Kaupungeista maalle ihmisiä

työntää ahtaus, kaupunkilainen elämänrytmi ja – tapa sekä kiivastahtinen

elämänrytmi. Nämä vetotekijät liittyvät yleensä työhön, toimeentuloon ja

perheeseen. Ihmisiä houkuttelee kaupunkeihin yleisesti työ ja toimeentulo, mikä

vaikeuttaa muuttamista. (Heinonen 2000, 54-55.)

8

3 ELINKEINOPOLITIIKKA

3.1 Yleisestä elinkeinopolitiikasta Ne toimet, joita pidetään osana nykyistä elinkeinopolitiikan toteuttamista, olivat

aiemmin osa yleistä kunnan johdon asioiden hoitoa. Suunnitelmallisuutta kunnan

asioiden hoidossa alettiin noudattaa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla. Suomi

teollistui ja kaupungistui ja sisäinen muuttoliike sekä maastamuutto muokkasivat

kuntien kehityssuuntia eriytyvästi. Se toi tullessaan ongelmia muuttoliikkeen

molemmissa päissä. Valtakunnallisesti aluepolitiikan kautta pyrittiin tasoittamaan

kehityksen eroja. Edellä kerrotun murroksen myötä myös kunnallinen

elinkeinopolitiikka ammattimaistui ja sitä myötä eriytyi omaksi asiantuntija-

alakseen. Kehitys oli samansuuntaista myös yrityksissä. Strategioiden ja

suunnitelmien laadinnasta tuli tärkeää ja se loi oman ammattikuntansa. (Kettunen

1998, 27.)

Kunnan toiminta yritysten suuntaan voidaan nähdä kaksijakoisena. Toisaalta

kunta järjestää palveluja yrityksille, kuten elinkeinoasiamies, neuvonta, toimitilat,

koulutuksen järjestäminen, avustusten ja tukien hakemisessa auttaminen,

takaukset ja muut vastaavat palvelut. Toisaalta elinkeinojen kehittämiseen eli

elinkeinopolitiikkaan voidaan katsoa kuuluvan aktiivinen yritysten hankkiminen,

uusien yritysten syntymisen auttaminen, yrittäjäkurssit, yritysten tukeminen

rahoituksen ja toimitilojen järjestämisessä, monenlainen lobbaus ja PR-toiminta

sekä kunnan markkinointi hyvänä sijaintipaikkana yritykselle. (Kettunen 1998,

27.)

Kettusen (Kettunen, 1998,41.) mukaan elinkeinopolitiikka on edellytysten

luomista hyville tapahtumille, hyville päätöksille ja kovaa työtä hyvien

tapahtumien sattumiselle luotujen edellytysten avulla. Elinkeinopolitiikka on

edellytysten rakentamista ja elinkeinojen kehittäminen on edellytysten

hyväksikäyttöä. Todellista elinkeinopolitiikkaa voidaan tarkastella vasta

jälkeenpäin, miten elinkeinojen kehitys on toteutunut ja mikä oli se prosessi

saavutettuun tulokseen. (Kettunen 1998, 41.)

9

Elinkeinopolitiikkaan sisältyvät kaikki ne kunnan toimet, joiden avulla luodaan

ihmisille edellytyksiä hankkia toimeentuloa ja työllistää itsensä tai toisia ihmisiä.

Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi uuden yrityksen perustamisella tai

toimivaa yritystä kehittämällä, muuttamalla harrastus ammatiksi tai perinteisesti

siirtymällä palkkatyöhön. Elinkeinopolitiikan tulisi edistää näitä kaikkia tapoja,

eikä se saa olla sitoutunut pelkästään johonkin tiettyyn elinkeinohaaraan.

(Uusitalo 1990, 27.)

Elinkeinopolitiikan tehtäväksi voidaan myös määritellä, että tulee luoda hyvät

toimintaedellytykset yritystoiminnalle. Kaikki kunnan toiminta on jollain lailla

kytköksissä elinkeinopolitiikkaan. Kun kunta ottaa kaikissa päätöksissään

huomioon elinkeinoelämän toimintaa edistävän näkökulman, se lisää sillä tavoin

omaa kilpailukykyään ja vetovoimaansa. (Harjula 2004, 40.)

Elinkeinopolitiikka on niitä linjauksia, joita kunnassa on tehty tulevaisuutta

koskien, eli kunnan elinkeinojen kehittämisen strategiaa. Sillä voidaan tarkoittaa

myös sitä kokonaisuutta, johon sisältyy suunnittelu ja linjanveto, mutta myös ne

todelliset toimet, joita politiikan toteuttamiseksi tehdään. Elinkeinojen

kehittämisellä vastaavasti tarkoitetaan todellisia toimia, päätöksiä ja työtä.

Elinkeinopolitiikan rinnalla joudutaan puhumaan monimerkityksellisesti

kulttuurista, jota on mm. organisaatiokulttuuria, yrittäjäkulttuuria asioihin

suhtautumista ohjaavaa paikalliskulttuuria. (Kettunen 1998, 12.)

Elinkeinopolitiikka tapahtuu monella eri tasolla. Kuviossa 1 kuvataan eri tasoja ja

niiden vuorovaikutusta toisiinsa ylä- tai alapuolella olevien tasojen kautta, mutta

myös välissä olevien tasojen ohitse. Kuntatasokaan ei ole suljettu kokonaisuus,

vaan se saa aina vaikutteita myös muilta tasoilta. (Linnamaa, 2008.)

10

KUVIO 2. Elinkeinopolitiikan eri tasot (Linnamaa, 2008.)

3.2 Elinkeinopolitiikka alueellisella tasolla

Pohjois-Suomen strategiset kehittämistoimet voidaan kiteyttää seuraavasti:

• menestyy olemalla avoin

• yhteistyökykyinen

• työ teollisuudessa pohjoisen hyväksi

• maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen

• hyvinvointi- ja elämyspalvelut

• hanketoiminta eri sektoreilla – vastata naapurimaiden öljy- ja

kaasukenttien synnyttämään kysyntään

• avoimuudella riittävä ja osaava työvoima

• kykenevien yrittäjien olemassaolon turvaaminen ja

• vain kasvava talous voi ratkaista työttömyys- ja poismuutto-ongelmat

positiivisesti. (Pohjois-Suomen strategia 2011, 17.)

Esimerkkejä eri tasojen toimijoista

Kansainvälisen tason Organisaatiot, esim. eu ja muut kansainväliset

Kansallisten hallitusten linjaukset

Maakuntatason linjaukset, esim. maakuntaliitot

Seututason linjaukset, esim. seutukunnat,

Kuntatason linjaukset, esim. kunnanhallitus ja -valtuusto

Paikallisen tason toiminta-alue ”käytännön kenttä”

Kansainvälinen taso

Kansallinen taso

Alueellinen taso

Seudullinen taso

Kunnallinen taso

11

Pohjois-Pohjanmaan maakunta suunnitelma 2020 määrittelee maakunnan

elinkeinostrategian ja kilpailukyvyn tiivistetysti seuraavasti:

1. Osaamisperusteista verkostoitumista ja yhteistyötä kehitetään yhdessä

alueiden kanssa.

2. Kasvualoista painotetaan tietoteollisuutta eri muodoissaan ja Oulun

säteilyvaikutusta sekä perustoimialoista puu-, metalli,, matkailu. Ja

luonnonvara-aloja.

3. Elinkeinoklustereiden synergiaa kehitetään ja pyritään rakentamaan siltaa

perinteisten- ja kasvualojen välille.

4. Osaamisen vahvistaminen erityisesti liiketoimintaosaamisessa,

verkostoitumisessa, kansainvälistymisessä, e-ratkaisuissa,

innovatiivisuudessa ja tuotekehityksessä.

5. Yrittäjyysmaakunta 2010 – yrittäjyyden kokonaisvaltainen kehittäminen

tavoitteena.

6. Nuorille lisää työ- ja harjoittelupaikkoja.

7. Työttömyys alemmaksi – ihmisille henkilökohtaisesti sovitetut keinot

käyttöön. (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020, 30-32.)

3.3 Elinkeinopolitiikka kunnissa

Kuntien elinkeinopoliittiset keinot olivat lainsäädännöllisesti rajattuja aina vuoteen

1977 asti, eikä kunnilla juurikaan ollut tulkinnanvaraa. Kuntien elinkeinopolitiikka

vireytyi 1970 – loppupuolella. Kunnat ryhtyivät kilpailemaan yrityksistä ja sitä

kautta työpaikkojen saamisesta omaan kuntaan. Kilpailu toi myös mukanaan ei-

toivottuja piirteitä. Yritys saattoi käyttää saamansa kunnan taloudellisen edun

hyväkseen ja siirtää toimintansa edunsaatuaan muualle. Nykyään tällaiset

tapaukset ovat erittäin harvinaisia. (Sinisalmi 1996, 48-50.)

Elinkeinopoliittinen suunnittelu kunnissa on lisännyt jatkuvasti suosiotaan vuosien

saatossa. Kasvua ei tapahtuisi, ellei elinkeinopolitiikkaa koettaisi millään lailla

hyödylliseksi. Kunnan elinkeinopolitiikan onnistumisen mittaamista on vaikea

tehdä lyhyellä aikavälillä. Työpaikkalisäys voi johtua monista eri tekijöistä kuin

kunnan toimista. Verrattaessa kahden kunnan kehitystä esimerkiksi 15 vuoden

12

aikana, aktiivien elinkeinopolitiikan noudattaminen tulee näkyviin kuntien

välisissä eroissa. (Uusitalo 1990, 7-8.)

Elinkeinopolitiikkaan pätee sama sääntö kuin moneen muuhunkin, eli ilman

riskinottoa ei kannata odottaa tuloksia. Riskinottoon kautta mahdollisesti tulevaa

kannattavuutta on vaikea määritellä. Periaatteena voidaan kuitenkin pitää, että

suunniteltu toimenpide ei saa uhata kunnan taloutta siinäkään tapauksessa, että

koko hake epäonnistuu täydellisesti. Kehittämisen resursseja ei kannata

keskittää vain yhteen paikkaan, vaan sijoitusstrategian opin mukaisesti, harjoittaa

useaan eri kohteeseen. Riskipitoisissa hankkeissa kunnalla olisi hyvä olla

mukana myös muita vastuunkantajia. Se on hyötyä myös eri osapuolien

sitouttamisen kannalta. (Westling 2000,12.)

Kunnan elinkeinopolitiikan välineet ovat aineellisia ja henkisiä. Aineellista

esimerkkinä tontit ja toimitilat. Henkistä osaa kuvaa elinkeinoilmasto, eli miten

kunnassa suhtaudutaan elinkeinopolitiikkaan ja sen harjoittajiin. Olennaista on

se, että luottavatko yrittäjät kunnan johtoon ja onko johto tehnyt parhaansa

yritystoiminnan hyväksi. Elinkeinoilmasto on myös osin mielikuva-asia, eli

millaisen kuvan kunnan elinkeinoilmastosta yleisesti saa. (Hietala 1987, 123.)

Ongelmat elinkeinoilmastossa liittyvät usein kunnan virkamies- tai

luottamusmiesjohtoon. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö saattaa jäädä vaille

riittävää huomiota, vaikka virkamiesjohto työskentelee tehokkaasti. Kunnan ja

yritysten välinen suunnitelmien vaihto ei toimi. Yrittäjät kokevat ettei heitä

kuunnella, eikä heillä ole aitoa vaikutusmahdollisuutta. Yrittäjien kohtelu kunnan

virkamiesten taholta voi olla huonoa. Yrittäjistä saattaa tuntua, että virkamiehet

vaikeuttavat yritystoimintaa byrokratiaan vedoten. Negatiivinen tieto virkamiesten

toiminnasta kiertää yrittäjien keskuudessa ja vaikuttaa elinkeinoilmastoon

huonontavasti. (Hietala 1987, 126-128.)

Yksikertaisimmillaan yrittäjyysilmasto tarkoittaa yrittäjien ja yritysjohtajien välisiä

suhteita paikkakunnalla tai tietyllä alueella. Laaja-alaisesti ajateltuna se tarkoittaa

mielipiteitä, mielikuvia, asenteista ja ennakkoluuloja yrittäjyydestä ihmisten

13

keskuudessa. Kunnan hyvä yrittäjäilmasto on tärkeää, sillä se edistää uusien

yritysten syntyä erittäin tehokkaasti. (Hietala 1987, 113-114.)

Uusien yritysten synty helpottuu, jos olemassa olevat yritykset suhtautuvat

positiivisesti uusiin yrityksiin. Syntyvää kilpailutilannetta ei tulisi aina nähdä toisen

voittona ja toisen tappiona. Hyvin toimivaan ja hyvään yrittäjäyhteisöön on

mukava tulla ja se houkuttelee myös muuttavia yrittäjiä paikkakunnalle.

Positiivien yrittäjäilmasto arvostaa yrittäjää ja saattaa synnyttää yritysideoita,

joihin on helppo samaistua. Huono yrittäjäilmasto koetaan riskialttiiksi ja

säälimättömäksi oman edun tavoitteluksi. (Hietala 1987, 113-114.)

Kunnat, joissa on myönteinen yrittäjäilmasto, ovat yleensä selvästi vahvempia

kuin kielteisen yritysilmaston kunnat, samoin niiden verotulot ovat suurempia ja

työttömyys pienempää. Tulevaisuudessa erot tulevat entisestään korostumaan.

Myönteisen yrittäjäilmaston kehittäminen ja ylläpitäminen on tehokkaampaa

yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan edistämistä, kuin yksittäisten yritysten

tukeminen. (Hietala 1987, 113-114.)

Kuntien välinen kilpailu tulee tulevaisuudessa kiristymään kansainvälistymisen

myötä. Suomalaisen kunnan pahin kilpailija ei löydy enää välttämättä naapurista,

vaan kunnista ympäri maailmaa. Tekstiilien, jalkineiden ja vaatteiden tuotanto

ovat jo suurimmaksi osaksi siirtyneet ulkomaille. Tiedon ja osaamisen osalta

suomalaisilla kunnilla on kilpailukykyä. Pääkaupunkiseudun lisäksi ja

vastapainoksi on tärkeää vahvistaa kasvukeskuksia eri puolille Suomea, jotta

yritystoiminta ei siirtyisi ulkomaille. Olennainen osa tulevaisuuden

elinkeinopolitiikkaa kunnissa tulee olemaan verkostoituminen. (Westling 2000,

16.)

Kunnan elinkeinopolitiikka koskettaa kaikkia kunnan sektoreita, jotka ovat olleet

mukana sen suunnittelussa. Teknisellä sektorilla on aina ollut erityisrooli kunnan

kehittymisessä, koska se päättää mm. maapolitiikasta. Elinkeinopolitiikan

suunnittelussa korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän kunnan eri

sektorirajat ylittävä yhteistyö. Tietoyhteiskunnan edut on myös kunnissa havaittu,

mutta sen hyväksikäyttöä tulisi entisestään tehostaa. Seututasolla kuntien

14

yhteistyö on jo yleistä, mutta tulevaisuudessa tulee siirtyä entistä enemmän

yhteistyöhön eri seutujen välillä. Uudet ideat saadaan paremmin esille yhteistyön

avulla ja eri seuduilla on varmasti erilaista annettavaa toisilleen. (Westling 2000,

16-18.)

Elinkeinopolitiikka kunnissa ei saa eikä voi olla vain ammattilaisten työtä. Sen on

mentävä läpi koko kunnan organisaation. Asioita tulee aina pohtia tulevaisuuden

näkökulmasta: mistä kuntalaisille leipä tulevina vuosina? Onko edellä sanottu

talonpoikaisviisautta? Koulutusasioita ja harrastusmahdollisuuksiakin tulee pohtia

elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Samoin sen tulee peilautua kunnan omaa

toimintaorganisaatiota pohdittaessa. (Kettunen 1998, 94.)

Elinkeinopolitiikassa paikallisella kulttuurilla on myös merkittävä asema. Jotta

asioissa voidaan onnistua, on kunnan politiikka ja toiminta oltava hyväksyttävää.

Jos halutaan uutta ja rohkeaa elinkeinopolitiikkaa, se ei onnistu nurjamielisessä

ilmapiirissä. (Kettunen 1998, 94.)

Elinkeinopolitiikan lähtökohtien ja tilanteen arkinen rehellinen tunnistaminen on

viisautta. Elinkeinopolitiikka vaatii hyvin pitkän ajan edellytysten rakentamista.

Ruohonjuuritasolla elinkeinopolitiikka on pieniä panoksia, jatkuvalla työllä, pienin

riskein, on saatavissa paljon aikaan. Kunnan elinkeinopolitiikan organisoinnissa

on valtuusto keskeinen toimija. (Kettunen 1998, 94.)

15

4 KÄRSÄMÄEN ELINKEINOPALVELUJEN VIITEKEHYS

Aluksi taustaa sille, missä Kärsämäki on ja kuinka se sijoittuu Pohjois-

Pohjanmaalle sekä millaisessa viitekehyksessä toimimme. Alla oleva kuvio

(KUVIO 3) kuvaa Pohjois-Pohjanmaata ja sen eteläosaa ns. Oulun eteläisen

aluetta, mihin sijoittuu kolme seutukuntaa ja Kärsämäki osana Nivala

Haapajärven seutukuntaa. Muut seutukunnan kunnat ovat Nivala, Haapajärvi,

Reisjärvi ja Pyhäjärvi.

Haapavesi

Ylivieska

Sievi

OulainenMerijärvi

Kalajoki

Alavieska

Reisjärvi Pyhäjärvi

Nivala Kärsämäki

Haapajärvi

Rantsila

Pyhäntä

Pulkkila

Piippola

Kestilä

Kaupunki

3 seutukuntaa:

17 kuntaa

SiikalatvanYlivieskanNivala-Haapajärven

SeutuNet

Oulun Eteläisen alue

KUVIO 3. Kärsämäki osana Oulun eteläistä (Tilastokeskus.)

Alla oleva kuvio (KUVIO 4) kuvaa Oulun eteläisen alueen kolmea seutukuntaa

mitattuna Tilastokeskuksen kokoamilla mittareilla eri muuttujien suhteen. Alueen

profiilia kuvaavat tiedot on koottu vuosien 2005-2008 tiedoista.

16

Oulun Eteläisen profiili

Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö

Alkutuotannon työlliset 2005Maapinta-ala 2008

Liikennekuolemat 2007*Syntyneet 2007

Alle 15-vuotiaat 2007Alle 7-vuotiaat 2007

Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 2006Kuolleet 2007

Yli 64-vuotiaat 2007Jalostuksen työlliset 2005

Henkilöautot 2007Väkiluku 2007

15 - 64-vuotiaat 2007Poliisin tietoon tulleet rikokset 2007

Työttömät maaliskuu 2008Toimipaikkojen lukumäärä 2006

Työvoima maaliskuu 2008Työlliset 2005

Tutkinnon suorittaneet 2006Valtionveronalaiset tulot 2006

Kesämökit 2007Toimipaikkojen henkilöstö 2006

Valmistuneet asunnot 2007Palvelutoimialojen työlliset 2005

Pitkäaikaistyöttömät maaliskuu 2008Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2006

Toimipaikkojen liikevaihto 2006Ulkomaan kansalaiset 2007

Ruotsinkieliset 2007

0 1 2 3 4 5 6

Osuus koko maasta (%)

Siikalatvan Nivala-Haapajärven Ylivieskan* ennakkotieto

SeutuNet

KUVIO 4. Oulun eteläisen profiili seutukunnittain (Tilastokeskus.)

Alla oleva kuvio (KUVIO 5) kuvaa Oulun eteläisen alueen yritys- ja toimipaikkojen

määrää/1000 asukasta kohden eri kunnissa.

Toimipaikat kunnittain 2008

Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteriTammikuu 2008, tarkistamaton rekisteritieto

T o i m ip a i k k o j a / 1 0 0 0 a s .

4 2 - 4 5

4 6 - 5 0

5 1 - 6 0

6 1 - 6 7

S e u t u k u n t a r a ja

HaapavesiYlivieska

Sievi

Oulainen

Merijärvi

KalajokiAlavieska

Reisjärvi Pyhäjärvi

Nivala Kärsämäki

Haapajärvi

Rantsila

Pyhäntä

Pulkkila

Piippola

Kestilä

SeutuNet

KUVIO 5. Toimipaikka tiheys Oulun eteläisessä (Tilastokeskus.)

17

Kärsämäki on osa Nivala-Haapajärven seutukunta, johon kuuluvat Nivala,

Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki. Seutukunnan visio 2010 luotaa

aluetta seuraavasti:

• Olla kansainvälisesti tunnettu, verkottunut elektroniikan mekaniikan,

kaivostoiminnan ja kulttuurimatkaillun sekä kansallisesti tunnettu metalli- ja

rakennuspuusepänteollisuuden keskittymä.

• Uusia kasvualoja ovat biopolttoaineiden valmistus, kiviteollisuus ja

pienkaivostoiminta.

• Valittujen toimialojen tukena toimivat erityiset, osin kansainväliset

markkinointi- ja t&k-kehittämisympäristöt.

(Nivala-Haapajärven seutukunnan elinkeinopoliittinen visio 2010 ja Nihak Oy:n

strategia sen toteuttamiseksi 2005, 6.)

Kuntien osalta yllä oleva visio edellyttää seutukunnan elinkeinopolitiikan todeksi

elämistä nykyistä syvällisemmän keskinäisen riippuvuuden kautta ja osapuolilta

hyväksymistä sekä nöyryyttä ja nykyisten toimintatapojen uudistamista. Sen

jälkeen kuntien välinen yhteistyö perustuu visioon 2010 ja keskinäiseen

luottamuksen määritelmiin välttämättömyyksin. (Nivala-Haapajärven

seutukunnan elinkeinopoliittinen visio 2010 ja Nihak Oy:n strategia sen

toteuttamiseksi 2005, 6.)

Nivala-Haapajärven seutukunnan seutustrategiassa 2013 strategiassa luotetaan

siihen, että seutukunta pystyy rakentamaan ja säilyttämään yrityksille

huomattavaa lisäarvoa tarjoavan elinkeinoympäristön. Se muodostuu osaavasta

työvoimasta, toimitiloista, asunnoista, innovaatioympäristöistä sekä nopeista

päätöksistä. Näin voimme torjua eriytymiskehitystä ja säilyttää seutukunnan

viihtyisänä ja elinvoimaisena ydinmaaseutuna. (Jussila 2007, 8.)

Nivala-Haapajärven seutukunnan toimintalinjat sen kehittämisstrategian osalta

ovat samat kuin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa.

Toimintalinjat ovat:

• Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky

18

• Osaaminen ja koulutus

• Hyvinvointi ja peruspalvelut

• Vetovoimaiset toimintaympäristöt

• Alueiden toimintamallien kehittäminen. (Jussila 2007, 14.)

Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella toimii vuonna 2005 perustettu

elinkeinojen kehittämisyhtiö Nihak Oy, jonka perustajina ovat kaikki seutukunnan

kunnat ja Kärsämäki on tullut mukaan palvelujen ostajana vasta vuoden 2007

aikana ja samalla paikkakunnalle on nimitetty seudullinen elinkeinoasiamies

vastaaman Kärsämäen elinkeinopalveluista. (Nihak Oy. 2007, 2-3.)

Nihak Oy:n tuottaa yrityspalveluja seutukunnan kunnille seuraavasti:

• Yritysneuvonta

• Yrityskehityspalvelut

• Kasvuyrityspalvelut

• Yrityshautomo

• Innovaatiopalvelut

• Toimitilapalvelut

• Yritysvalmennus ja koulutus. (Nihak Oy. 2007, 4-5.)

Nihak Oy:n missio on vastata kuntien vahvuuden huomioonottavasta

tasapuolisesta seudullisesta elinkeinopolitiikasta, minkä tuloksena syntyvät

kannattavan yritystoiminnan edellytykset ja uudet työpaikat. Visiossa 2010

edellytetään, että Nihak Oy tunnetaan yhtenä Pohjois-Suomen johtavana

seudullisena elinkeinoyhtiönä, mitä arvostetaan yhteistyötä edistävistä

toimintatavoista ja innovatiivista kehittämisympäristöistä sekä arvot ovat

asiakaslähtöisyys, kehittämis- ja yhteistyöhakuisuus ja sitoutuneisuus. (Nivala-

Haapajärven seutukunnan elinkeinopoliittinen visio 2010 ja Nihak Oy:n strategia

sen toteuttamiseksi 2005, 13.)

Kärsämäen kunnan elinkeinopolitiikkaa ja painopisteitä on linjattu kunnan

strategiassa 2010. Kunta pyrkii edistämään yrittäjyyttä ja vahvistamaan

elinkeinorakennetta. Hyödynnetään alueen puualan koulutusta ja seutukunnan

19

projekteja. Edellä olevien keinojen avulla tuetaan yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin

syntymistä. Yhteistyötä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien kanssa lisätään ja

neuvonnan avulla tuetaan sekä ohjataan nykyisten ja uusien yritysten toimintaa.

Erilaisten rahoitusmahdollisuuksien ja tukitoimenpiteiden avulla pyritään

saamaan uusia yrityksiä kuntaan. Yrittäjien toimitilatarpeisiin pyritään

vastaamaan mahdollisimman joutavasti. Tuodaan esille hyvät liikenneyhteydet ja

erityinen puutuotealan osaaminen kunnassa, kun ollaan aktiivisessa

yhteydenpidossa potentiaalisiin uusiin yrityksiin. (Kärsämäen kunnan strategia

2004, 3.)

Painopisteinä kunnan strategiassa pidetään puutuoteteollisuuden

toimintaedellytysten parantamista, taajaman palveluelinkeinojen kehittäminen,

perinteisen maatalouden tuotantoedellytysten kehittäminen huomioiden

uusyritystoiminta ja jatkojalostus, teollisten työpaikkojen lisääminen ja

matkailuelinkeinotoimintojen sekä kulttuuripalvelujen kehittäminen. (Kärsämäen

kunnan strategia 2004, 3.)

20

5 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

5.1 Kvalitatiivinen tutkimus

Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on niin sanotun todellisen

elämän kuvaaminen. Ajatuksena on tuoda julki, että todellisuus on moninainen.

Tutkimuksessa ei voi kuitenkaan pirstoa todellisuutta mielivaltaisesti osiin.

Tapahtumat nivoutuvat toisiinsa ja samalla muovaavat toisiaan ja tämän myötä

on mahdollista löytää monensuuntaisia suhteita. Kvalitatiivisen tutkimuksen

tarkoituksena on kuvata kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsijärvi,

Remes & Saravaara 1997, 161.)

Tutkimuksen taustalla on myös eri arvolähtökohtia ja tutkijan arvot muovaavat

sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkittavia ilmiöitä. Objektiivisuutta ei

ole mahdollista saavuttaa perinteisesti ajatellen, sillä tekijä (tutkija) ja se, mitä

tiedetään, ovat saumattomasti kietoutuneet toisiinsa. Tulokseksi voimme saada

vain ehdollisia selityksiä johonkin paikkaan ja aikaan rajoittuen. Yleisesti ottaen

kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pyrkimys tuoda esiin tosiasioita, kuin todeta jo

olemassa olevia väittämiä (totuuksia). (Hirsijärvi, Remes & Saravaara 1997, 161.)

Nykyisin termi kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus pitää sisällään lukuisia

merkityksiä. Eri tieteen aloilla, kuten sosiologiassa, psykologiassa,

kasvatustieteessä ja antropologiassa ovat omat kvalitatiivisen tutkimuksen

traditionsa. (Hirsijärvi, Remes & Saravaara 1997, 162.)

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan nähdä seuraavanlaisia tyypillisiä piirteitä:

1. Tutkimus on kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto kootaan

luonnollisissa sekä todellisissa tilanteissa.

2. Ihminen on tiedonkerääjänä, käyttäen apuna esim. lomakkeita ja testejä.

3. Tutkijan tarkoituksena on paljastaa odottamattomia seikkoja

tutkimuksellaan (induktiivinen analyysi).

21

4. Käytetään laadullisia menetelmiä aineiston hankinnassa, kuten mm.

teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja ryhmähaastatteluja.

5. Kohdejoukon valinta on tarkoituksenmukainen, ei satunnaisotannalla

suoritettu.

6. Tutkimussuunnitelma rakentuu tutkimuksen edetessä. Toteutus

suoritetaan joustavasti ja suunnitelmia muutetaan olosuhteiden sitä

vaatiessa.

7. Käsiteltävät asia ovat ainutlaatuisia ja tutkinta on sen mukaista. (Hirsijärvi,

Remes & Saravaara 1997, 165.)

5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat

Kärsämäen kunnassa elinkeinopalvelujen tuottaminen on ollut monin eri tavoin

järjestettyä menneiden vuosien aikana. On ollut kunnan oma elinkeinohasamies

ja jopa yhdessä välissä 1980-luvulla oli oma maaseutuelinkeinoasiamieskin.

Välillä elinkeinopalvelujen hoitaminen on ollut kunnanjohtajan sivutehtävänä

normaalien kunnanjohtajan normaalien tehtävien lisäksi. Sen jälkeen on

perustettu kunnan- ja elinkeinojen kehittämiseen paneutuva kunnan omistama

tytäryhtiö. Sen kautta ei kuntapäättäjien mukaan saavutettu riittäviä tuloksia ja

niin on sitten päädytty vuoden 2007 alkupuolella nykyiseen tapaan tuottaa

kunnan elinkeinopalveluja. Tuolloin Kärsämäen kunta ryhtyi ostamaan

elinkeinopalveluja ja samalla sai oman kunnassa toimivan elinkeinoasiamiehen,

seudulliselta elinkeinoyhtiöltä Nihak Oy:ltä. Elinkeinoyhtiö toimii Nivala-

Haapajärven seutukunnan alueella. Kärsämäen kunta on ollut mukana

osakkeenomistajana ja yleismarkkinoinnissa jo aiemmin Nihak Oy:ssä, mutta ei

ole ostanut siltä elinkeinopalveluja, vaan järjesti ne oman elinkeinoyhtiön

Kärsämäen Kehityskeskus Oy:n kautta.

Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, kuinka varsinaiset yrittäjät ”asiantuntijat”

kokevat Kärsämäen kunnan tarjoamat/välittämät elinkeinopalvelut ja mitä he

odottavat niiltä? Löytyykö selkeintä kehittämiskohteita elinkeinopalveluiden

järjestämisessä ja tavassa tuottaa niitä?

22

Samalla selvitetään elinkeinopalvelujen resursoinnin riittävyyttä, kuten henkilöstö,

tieto/taito, rahallinen panostus, tiedottaminen, fyysinen toimintaympäristö,

kuntakonserni/elinkeinopalvelut ja yhteistyö.

5.3 Tutkimuslomake ja muuttujat

Kyselylomake käsittää alussa vastaajan ja hänen edustamansa taustayhteisön

taustatiedot sekä varsinaiset tutkimukseen sähköpostiviestissä liittyvät

kysymykset. Kysymykset on rajattu niin, että saadaan mahdollisimman hyvin

vastaukset varsinaiseen tutkimusongelmaan ja alaongelmiin. (Liitteet 1ja 2)

5.4 Tutkimuksen kohdejoukko ja tiedonkeruu

Tutkimuksen kohdejoukkona on Kärsämäellä toimivat pienet ja keskisuuret

yrittäjät/yritykset, joissa työntekijöitä 1-10 henkilöä. Yrityksistä on valittu

internetkyselytutkimukseen 16 satunnaista yritystä, jotka toimivat eri toimialoilla.

Samalla on tarkoitus yrittää selvittää, onko vaihtelua eri toimialojen välillä vai

onko vastaukset yhtenevät toimialasta riippumatta eri tutkimusongelmiin. Lisäksi

on haastateltu samoilla kysymyssisällöillä kysymyksiin 7-10 kunnanhallituksen

puheenjohtajaa, kunnanvaltuuston puheenjohtajaa, kunnanjohtajaa ja paikallista

elinkeinoasiamiestä, jotta saataisiin selville eroaako kunnassa toimivan yrittäjän

ja kuntaorganisaatiossa toimivan ja elinkenopalveluihin läheisesti liittyvien

vastaukset ja käsitykset toisistaan kunnan elinkeinopalvelujen järjestämisestä ja

painopistealueista. (Liite 3)

Kyselytutkimus suoritettiin internetin sähköpostin välityksellä ja kysymykset oli

sijoitettu itse viestiin, ei liitelomakkeeseen tai liitelinkin kautta avattavaksi.

Vastaajia pyydettiin vastaamaan viestissä oleviin kysymyksiin noin viikon sisällä

ja lähettämään vastausviestinä takaisin lähettäjälle.

5.5 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys

Uskon tutkimuksen antavan luotettavaa ja pätevää tietoa siitä, mitkä ovat

yrittäjien tuntemukset ja kokemukset tukitusongelmina heille kyselyn muodossa

23

esitettyihin asioihin. Yrittäjät suhtautuvat mielestäni vakavasti heille esitettyihin

kysymyksiin ja ymmärtävät, että tutkimuksen kautta tulee esille sellaisia ajoita,

mitä ovat yrittäjille aidosti tärkeintä. Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys tulee

esille varmasti myös siinä, että tutkija itse on myös yrittäjä kohdepaikkakunnalla

ja tuntee ja tietää yrittäjien tuntoja ja osaa tulkita saamistaan vastauksista sen

olennaisen, mitä tällä tutkimuksella on pyritty saamaankin selville. Tutkimus

”oikein” tulkittuna antaa hyvää tietoa yrittäjien odotuksista elinkeinopalvelujen

järjestämiseksi nyt ja tulevaisuudessa, niin resurssien, kuin sisällönkin osalta.

Kysely on lähetetty 16 yrittäjälle/yritykselle ja jos vastauksia saadaan esimerkiksi

5 – 8, tulee siitä jo riittävästi lähdeaineistoa analysoitavaksi tutkimusongelmien

ratkaisuun ja kvalitatiivisen tutkimuksen tulosten yhteenvetoon ja analysointiin.

24

6 TUTKIMUSTULOKSET

Tutkimuksen kyselyyn määräaikaan mennessä vastasi kuusi yrittäjää/ yritystä

lähetetystä kuudestatoista eli vastausprosentti oli 37,5 ja kaikki vastauksensa

palauttaneet ovat pyrkineet vastaamaan kaikkiin kohtiin, jos heillä kysyttyyn

asiaan ylipäätään on mielipidettä tai omakohtaista kokemusta asiasta.

Vastauksia on palautunut eri aloilla toimivilta ja erikokoisilta yrityksiltä, joten se

mahdollistaa myös vastausten analysoinnin siltä kannalta, onko eroa eri

toimialalla ja/tai erikokoisten yritysten vastauksissa suhteessa kysyttyihin

asioihin?

Lisäksi elinkeinopalveluihin liittyvät kysymykset (kyselylomakkeen kysymykset 7

– 10) lähetettiin kunnanhallituksen puheenjohtajalle, kunnanvaltuuston

puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle ja elinkeinoasiamiehelle. Vastaukset on saatu

kahdelta eli vastausprosentti oli 50.

6.1 Yhteenvetoja

Tähän on koottu yrittäjiltä/yrityksiltä saadut vastaukset kysymyskohtaisesti ja

lisäksi kysymysten 7 – 10 osalta on saatu vastauksia kuntaorganisaatiosta ja ne

on myös yhtyeenvedetty ko. kysymyksen kohdalle omana kokonaisuutenaan.

1. Toimialana vastaajilla olivat talonrakennus, talonrakennus/kalustaminen,

fysioterapia, kodinkonekauppa, asumispalvelut ja kotipalvelu.

2. Yrityksen henkilöstön määrä vaihteli 1 – 6 henkilöä sisältäen myös

yrittäjän/yrittäjät.

3. Vastaaja yrityksillä oli toimintavuosia 2 – 54 vuoden väliltä.

4. Kysyttäessä yrittäjien yleiskäsitystä Kärsämäen elinkeinopalveluista ja niiden

järjestämisestä, yksi vastaaja ei ollut täysin tyytyväinen ja ajatteli, että vain

alkavat yrityksen saavat tukea. Yhdessä vastauksessa tuotiin esille hyvänä

25

asian, että omassa kunnassa toimii oma elinkeinoasiamies. Yhdessä

vastauksessa käsitykset olivat huonot. Kolme vastaajaa oli tyytyväisiä yleisellä

tasolla tämänhetkiseen tilanteeseen.

5. Kysyttäessä, onko yritys käyttänyt elinkeinopalveluja tähän mennessä?

Vastaukseksi saatiin yhden yrityksen osalta, että parhaillaan oli menossa selvitys

sukupolven vaihdokseen liittyen. Kolme yrittäjää ei ollut koskaan käyttänyt

kunnan elinkinopalveluja. Kaksi yrittäjää oli käyttänyt elinkeinopalveluja kerran ja

toisella asia liittyi yrityksen perustamisvaiheeseen ja toisella oli vähän

negatiivinen sävy vastauksessa, mutta palvelun kohdentumista ei yksilöity.

6. Kysyttäessä, mitä palveluja odotatte yleisellä tasolla kunnan

elinkeinopalveluilta?

Vastauksista nousi erille seuraavia asioita: luoda ”yrittämisen ilmapiiriä”

kunnassa, toimia ”linkkinä” kuntasektorin ja yritysten välillä, avustaa erilaisten

avustusten haussa ja lomakkeiden täytössä, aktiivinen tiedottaminen, uusien

ideoiden työstäminen ja niiden siirtäminen mahdollisuuksien mukaan

yritysmaailmaan, teollisuusalueen kunnostus kiireesti (esim. kyltit), aktiviteettia

kiinnostua olevista yrityksistä ja opastaa niitä, apua paperi- ym. lupa-asioissa ja

kaikenlainen ennen kaikkea alkavien ja tietenkin myös toimivien yritysten

auttaminen erilaisissa ongelmissa sekä koulutustarjontaa toivottiin.

7. Kuinka koette kunnan elinkeinopalvelujen toteutumisen ja riittävyyden sekä

ajantasaisuuden henkilöstön, rahallisen panostuksen, tiedottamisen, fyysisen

toimintaympäristön, kuntakonserni/elinkeinopalvelujen ja yhteistyön sidosryhmien

kanssa osalta?

Henkilöstön määrää pidettiin riittävänä nykyisellään, paitsi yhden vastaajan

osalta todettiin henkilöstöresurssin olevan ylimitoitettu näin pieneen kuntaan.

Kuntaorganisaation sisältä vastaajat kokivat henkilöstön määrän riittäväksi.

26

Tieto-taidon osalta yhtä vaille kaikkien näkemys oli, että tietoa ja taitoa on

elinkeinopalveluja hoitavalla henkilöllä. Yhden ei ollut mielipidettä asiaan.

Kuntaorganisaation puolelta todettiin riittäväksi molempien vastaajien osalta.

Rahallisen panostuksen koki riittävänä yksi yrittäjä ja muiden neljän mielestä

panostus oli riittämätön (huono) ja yhdellä neljästä ei käsitystä, mitä haluttiin

tietää.

Kuntaorganisaatiosta todettiin panostus riittäväksi eli n. 81.000 euroa

(”huomattava”) ja toinen vastaaja totesi ”lisäpanostuksia tarvitaan aina”.

Tiedottamisen osalta kolme vastaajaa totesi nykyisen tiedottamisen huonoksi ja

kaksi muuta totesivat tiedottamisessa olevan parantamisen varaa ja olevan sen

puutteellista sekä yksi koki tiedottamisen olevan kunnossa.

Kuntaorganisaatiossa oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta lisäkään ei olisi

pahitteeksi.

Fyysisen toimintaympäristön (toimitilojen) osalta neljä piti nykyisiä toimitiloja

riittävinä. Kahden mielestä toimitilat ovat riittämättömät ja/tai huonot.

Kuntaorganisaatiosta toinen totesi tilat riittämättömiksi ja toinen koki niiden

riittävän.

Onko kuntakonsernin ja elinkeinopalvelujen välillä yhteistoimintaa ja onko se

saumatonta?

Kaksi vastaajaa koki, että yhteistoimintaa ei ole, yhdellä siitä ei ole tietoa ja

yhden mielestä yhteistoimintaa tulisi edelleen kovasti kehittää sekä kahden

yrittäjän tuntemuksen mukaan yhteistoiminta ja sen saumattomuus on kunnossa.

Kuntaorganisaatiosta molemmat vastaajat kokivat yhteistoiminnan tapahtuvan

kunnanvaltuuston linjausten mukaan ja toinen toi lisäksi esille, että olisi

parannettava yhteistoiminnan saumattomuutta.

Onko yhteistyötä eri sidosryhmien (esim. seutukunta, yrittäjäyhdistys) kanssa?

27

Kahden vastaajan mielestä yhteistoiminta on kunnossa, yhden vastaajan osalta

oli käsitys, että seutukunnan suuntaan yhteistyö toimii, mutta yrittäjäyhdistyksen

ja pienyrittäjien suuntaan yhteistyö on vähäistä. Kahdella vastaajalla ei ollut

kokemusta tai käsitystä asiasta. Yksi vastaaja koki, että yhteistoimintaa ei ole.

Kuntaorganisaatiosta molemmat vastaajat totesivat yhteistyön toimivan ja lisäksi

toinen toivoi vuorovaikutteisuutta lisää yrittäjäyhdistyksen ja kunnan

elinkeinopalvelujen välille.

8. Millaiseksi yrityksessänne koetaan Kärsämäen elinkeinoilmasto (Miten

kunnassa virkamiehet ja luottamushenkilöt suhtautuvat elinkeinopolitiikkaan ja

sen harjoittajiin)?

Kolme vastaajaa arvioi elinkeinoilmaston olevan kunnossa, kahdessa

vastauksessa vallitsevaan tilanteeseen kaivattiin muutosta tai oltiin tyytymättömiä

ja yhdellä ei ollut mielipidettä asiaan.

Kuntaorganisaatiosta toinen ei arvioinut kysymystä lainkaan ja toinen totesi osin

olevan ”helläväliä” meininkiä havaittavissa asian suhteen, mutta pääosin

luottamusmiesten suhtautuvan myönteisesti. Samoin hän toi esille pienyrittäjien

toimintaedellytysten parantamisen ja katsoi virkamiesten suhtautuneen osin

ymmärtämättömästi asiaan varsinkin aiemmin.

9. Millaiseksi yrityksessänne koetaan Kärsämäen yrittäjyysilmasto?

Kolme vastaajaa koki yrittäjyysilmaston hyväksi, yksi koki sen ”kohtuullisen

neutraaliksi” ja yksi koki sen huonoksi sekä yhden mielestä tarvitaan enemmän

yhteistyötä ja kehittämistä.

Kuntaorganisaation puolelta toinen ei vastannut kysymykseen lainkaan ja toinen

totesi yrittäjäilmaton olevan Kärsämäellä hänen käsittääkseen melko hyvä.

28

10. Kuinka yrityksessänne suhtaudutaan alueelliseen (seudulliseen) Nihak Oy:n

elinkeinopolitiikkaan ja sen kautta hoidettaviin elinkeinopalveluihin sekä hanke

yms. palveluihin?

Kolmen käsitys ja kokemus olivat myönteinen asiaan ja lisäksi he toivat esille,

että tulee kuitenkin turvata paikallisesti elinkeinopalvelujen saanti ja pelättiin osin

Nivalan saavan liian suuren painoarvon seudullisessa elinkeinoneuvonnassa.

Yhden kokemukset olivat, että palvelut ovat hitaita ja jäykkiä ja yhden vastaajan

käsitys palveluista oli kielteinen eli huono sekä yksi vastaaja koki sen olevan pk-

yrittäjän asialla ja tukevan aloittavia tai yrittäjäksi aikovien toimintaa.

Kuntaorganisaatiosta toinen ei vastannut kysymykseen lainkaan ja toisen

käsityksen mukaan alueelliset palvelut toimivat hyvin ja lisäksi hänen

käsityksensä oli, että kaikki osakas kunnat saavat melko tasaisesti panostuksia

eri asioissa.

6.2 Vertailuja

Yleisenä toteamuksena voidaan todeta, että vastanneista yrittäjistä/yrityksistä

pisimpään toimineet olivat pääsääntöisesti tyytyväisimpiä Kärsämäen

elinkeinopalveluihin kuin lyhyemmän aikaan toimineet. Kriittisesti suhtautuvia ja

uusia toimintatapoja toivovia oli etenkin ”nuorissa” yrityksissä ja heidän osaltaan

tuli eniten toivomusta ns. ruohonjuuritason elinkeinopalveluista. Vertailtaessa

vastausaineistoa toimialan mukaan, tyytyväisimpiä olivat kodinkonekaupan ja

asumispalvelujen alalla toimivat yrittäjät/yritykset ja samalla ne olivat myös

paikkakunnalla jo pitkään toimineita yrityksiä. Vastaavasti kahden rakennusalalla

toimivan yrittäjän vastausaineistossa oli varsin paljon kriittisyyttä ja

tyytymättömyyttä vallitsevaan tilanteeseen elinkeinopalvelujen osalta. Muiden

toimialojen yrittäjien vastauksissa oli hajontaa tyytyväisyyden ja

tyytymättömyyden osalta, eikä selkeästi voida osoittaa toimialakohtaista tulosta.

Kysymyksen neljä vastauksista koskien yleiskäsitystä Kärsämäen

elinkeinopalveluista, kolme vastaajaa kuudesta oli täysin tyytyväisiä tämän

29

hetkiseen ja muiden kolmen vastaajan mielestä yleisesti ottaen

elinkeinopalveluissa on kehittämistä.

Vastanneista kuudesta yrityksestä kolme oli käyttänyt kunnan elinkeinopalveluja,

kysymyksen viisi vastausten perusteella.

Kysyttäessä elinkeinopalvelujen palveluodotuksia yrittäjiltä saatiin kysymyksessä

kuusi vastauksia kaikilta vastanneilta ja yhteenvetona voidaan todeta

vastauksista, että vastaajien halu on saada entistä konkreettisempaa ja yrittäjä-/

yrityskohtaista palvelua ns. face to face -palvelua.

Kysymyksessä seitsemän tiedusteltiin yrittäjien/yritysten käsitystä

elinkeinopalvelujen resurssien riittävyyteen ja tästä eteenpäin kysymyksiin on

pyydetty myös vastauksia kuntaorganisaatiosta ja ne on myös käsitelty näissä

vertailuissa.

• Henkilöstöresurssia eli yksi elinkeinoasiamies pidettiin kaikkien mielestä

riittävänä ja yhden osalta jopa yliresursoituna kunnan kokoon nähden.

• Tieto-taidon osalta vastaajat katsoivat asian olevan kunnossa.

• Elinkeinopalvelujen rahallinen panostus n. 81.000 euroa vuodessa oli

neljän vastaajan mielestä riittämätön ja vain yhden mielestä riittävä ja

yhdellä ei mielipidettä asiaan. Kuntaorganisaatiosta virkamiehen mielestä

panostus oli riittävä ja luottamushenkilön mielestä lisäpanostusta tarvitaan

aina, eli näkemysero oli selvä virkamies/luottamusmies välillä.

• Elinkeinopalvelujen tiedottamiseen kolme vastaa kuudesta oli tyytyväisiä

tai lähes tyytyväisiä ja kolme oli täysin tyytymättömiä tämän hetkiseen

tiedottamiseen. Kuntaorganisaation edustajat olivat pääosin tyytyväisiä.

• Fyysisen toimintaympäristön eli toimitilojen osalta neljä vastaajaa oli

tyytyväisiä toimitiloihin eli huoneeseen kunnan virastolla ja mielestä

toimitilat ovat riittämättömät ja huonot. Kuntaorganisaatiosta vastanneiden

30

kahden mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan, toinen piti tiloja

riittävinä ja toinen (luottamushenkilö) piti niitä riittämättöminä.

• Kuntakonsernin ja elinkeinopalvelujen yhteistoiminta ja saumattomuus

nähtiin vastauksissa kaksijakoisesti. Kolmen vastaajan mielestä

yhteistoiminta on kunnossa ja heistä yksi lisäksi toivoi sen kehittämistä.

Kaksi vastaajaa koki, että yhteistoimintaa ei ole ja yhdellä ei ollut

mielipidettä asiasta. Kuntaorganisaatiosta vastanneet kaksi totesivat asian

yleisesti olevan kunnossa.

• Kysyttäessä yhteistyöstä ja yhteistoiminnasta eri sidosryhmien kanssa

kolme vastaajaa kuudesta koki asian olevan kunnossa ja kahdella ei

mielipidettä asiaan. Yksi vastaaja koki yhteistoiminnan huonoksi.

Kuntaorganisaatiosta molemmat vastaajat totesivat asian yleisesti olevan

kunnossa, mutta luottamushenkilövastaaja toivoi lisäksi lisääntyvää

yhteistyötä kunnan elinkeinotoimijan ja paikkakunnan yrittäjäyhdistyksen

välille.

Kysymyksessä kahdeksan tiedusteltiin vastaajien mielipidettä Kärsämäen

elinkeinoilmastosta eli, että kuinka kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt

suhtautuvat elinkeinopolitiikkaan ja sen harjoittajiin. Vastaajista kolme kuudesta

koki elinkeinoilmaston olevan kunnossa, kaksi vastaajaa oli tyytymättömiä tai

koki elinkeinoilmastossa parantamisenvaraa ja yhdellä ei ollut mielipidettä

asiaan. Kuntaorganisaatiosta saatiin vain yksi vastaus (luottamushenkilö) ja siinä

suhtauduttiin kriittisesti elinkeinoilmaston toimimiseen.

Kysymyksessä yhdeksän tiedusteltiin vastaajien käsitystä Kärsämäen

yrittäjyysilmastoon eli yrittäjien ja yritysjohtajien välisiä suhteita paikkakunnalla tai

tietyllä alueella. Vastanneista yrittäjistä kolme kuudesta koki yrittäjyysilmaston

hyväksi, kaksi vastaajaa koki sen neutraaliksi tai näki siinä lisäksi kehitettävää ja

vain yksi koki yrittäjäilmaston Kärsämäellä huonoksi. Kuntaorganisaatiosta

saatiin yksi vastaus (luottamushenkilö) ja hänen kokemuksensa Kärsämäen

yrittäjäilmaston toimimisesta oli myönteinen.

31

Kysymyksessä kymmenen tiedusteltiin vastaajilta näkemystä ja suhtautumista

seudulliseen Nihak Oy:n elinkeinopolitiikkaan ja siihen liittyvään. Vastanneista

kuudesta kolmen mielestä seudullinen elinkeinopolitiikka oli pääsoin hyvää,

kahden vastaajan käsitys oli yleisvireeltään myönteinen, mutta nähtiin vaarana

alueellisen tasapuolisuuden toteutumattomuus ja samoin koettiin palvelun olevan

hidasta ja jäykkää ja yksi vastaaja koki sen kielteiseksi ja huonoksi.

Kuntaorganisaatiosta saatiin vain yksi vastaus (virkamieheltä) ja siinä alueellisten

palveluiden koettiin toimivan hyvin ja että palvelu on tasapuolista kaikkia

osakaskuntia kohtaan.

Yhteenvetona tähän kohtaan totean, että uskon näiden vastausten kuvaavan

laajemminkin ja vertailukelpoisesti Kärsämäen kunnan ja kunnassa toimivien

yrittäjien/yritysten mielipiteitä ja tuntemuksia Kärsämäen elinkeinopolitiikasta.

Olisin toki toivonut runsaammin vastauksia kyselyyn, mutta tietäen yrittäjien

sitoutumisen työhön täysivaltaisesti, saattavat kokea kyselyihin vastaamisen

vähemmän tärkeäksi ja toisarvoiseksi. Kuntaorganisaatiosta saadut vastaukset

olivat virkamiehen osalta ”virkarajoitteisia”, eli hän ei välttämättä uskaltanut tuoda

esille sitä todellista mielipidettään kysyttyihin asioihin, vaan hänen

vastauksissaan on viran ja aseman sekä vastuun tuoma sävytys.

Luottamushenkilön antamissa vastauksissa oli yrityskentän vastauksiin yhtenevä

sävy. Kuitenkin sitten todellisessa tilanteessa (kuntataloudessa), kun linjataan

kunnan panostuksia elinkeinopalveluihin, tulee mukaan reaalitalouden

lainalaisuudet ja todellinen liikkumavara näissäkin asioissa on toivetilaa

huomattavasti pienempi.

6.3 Kehittämisehdotuksia

Suorittamani internet-kyselyn perusteella voidaan vastanneiden aineistosta

poimia seuraavia kehittämisehdotuksia Kärsämäen elinkeinopalveluihin:

• Elinkeinopalveluja tulee tarjota enemmän ruohonjuuritasolla yrityksissä

vieraillen ja sitä kautta tarvehakuisesti toimien.

• Yrittämisen ilmapiiriä tulisi parantaa kunnassa yhdessä yrittäjien ja

elinkeinopalvelun henkilöstön kanssa.

32

• Paikkakunnalla tapahtuvaa yrittäjäkoulutusta ja neuvontaa (lupa-asiat,

rahoituksen haku, erilaiset avustukset ja verkottuminen) tulisi lisätä.

• Elinkeinopalvelujen osalta ajankohtaisista asioista tiedottamista suoraan

yrittäjille kohdennettuna tulee lisätä.

• Toimivien yrittäjien/yritysten parempi huomioiminen toiminnassa.

• Toiminnan terävöittäminen huomioiden kunnan strategian linjaukset

elinkeinopalveluista ja niiden järjestämisestä sekä samoin seudullisen

elinkeinoyhtiö Nihak Oy:n painotukset ja linjaukset huomioiden.

• Kunnan elinkeinoilmaston kehittäminen vielä myönteisemmäksi yrittämistä

ja elinkeinotoimintaa kohtaan.

• Tiedottamista tulee lisätä kunnan elinkeinopalvelujen sisällöstä ja siitä

mistä ja mitä apua ja tietoa yrittäjä ovi saada.

• Kunnan teollisuusalueen houkuttelevuutta uuden yrityksen mahdollisena

sijoituspaikkana tulee lisätä ympäristön, teiden ja opasteiden sekä

valaistuksen osalta.

• Kuntakuvan tulee kirkastaa kunnan strategiaa vastaavaksi

(yrittäjämyönteinen).

• Rahallisen panostuksen kohdentaminen siihen mitä todella halutaan olla

elinkeinopalveluissa ja mitä yrittäjäkenttä haluaa sen olevan.

Yhteenvetona kehittämisehdotuksista ovat mm. odotukset ruohonjuuritason

kontakteista, yrittämisen ilmapiiriä tulisi edelleen kehittää, yrittäjäkoulutusta tulisi

saada paikkakunnalle, tiedottamisen lisääminen ajankohtaisista asioista,

toimintaa kehittää nykyiset yrittäjät huomioiden, kunnan elinkeinoilmaston

kehittäminen ja kuntakuva sekä paikkakunnan imago elinkeinomielessä.

6.4 Kritiikki

Tutkimuksessa nousi esille seuraavia asioita ja tekijöitä, joista esitettiin kritiikkiä:

• Nykyisellään seudulliselta elinkeinoyhtiötä tulevaa palvelua pidettiin

hitaana ja jäykkänä.

• Elinkeinopalvelujen toimitilojen riittävyyttä kritisoitiin muutamissa

vastauksissa.

33

• Tiedottamisen tasoa pidettiin riittämättömänä.

• Aktiivisempaa otetta ja kiinnostuta jo toimivien yrittäjien

kuunteluun/auttamiseen kaivattiin.

• Nivala painotteisuuden koettiin olevan vallitsevana yhden vastaajan

mielestä nykyisen seudullisen elinkeinopalvelutarjonnan aikana.

• Elinkeinoasiamiehen ”jalkautumista kentälle” on toivottu ja nykyisellään

sitä on pidetty riittämättömänä.

• ”Aistittavissa negatiivista asennetta virkamiesten keskuudessa – yrittäjyys

koetaan kadehdittavana asiana eikä koeta sitä voimavarana kunnan

eloonjäämiskamppailussa”.

• Kuntakonsernin ja elinkeinopalvelujen yhteistoiminta ja saumattomuus

eivät ole yrittäjyyttä kaikilta osin palvelevia ja tukevia, vaikka tulisi olla jotta

koko kunta voisi hyvin.

• Teollisuusalueen ympäristön kunto ja ilme on huono.

• Toimitila (”pieni koppi kunnantoimistossa ei ole tätä päivää”) riittämätön

tähän aikaan.

• Tiedottaminen riittämätöntä.

• Koordinaatiotehtävä eli ”yrittäjäsenssit”, kunnan elinkeinoasiamiehen tulisi

kantaa huolto siitä kuka jatkaa jo hyvin paikkansa saavuttaneita yrityksiä

ja mistä saadaan halukkaita nuoria yrittäjiksi.

• Elinkeinopalvelujen tulisi työstää uusi ideoita ja siirtää niitä

mahdollisuuksien mukaan yritysmaailmaan sekä yrittäjien välisen

kehittämistyön (yhteisten aivoriihien kokoaminen ja koordinointi)

koordinointia kaivataan.

• Kunnallisen elinkeinopalvelun rahallista panostusta pidettiin pienenä

pienyritystoiminnalle (koetaan, että vain suuryritykset saavat konkreettista

rahallista tukea).

Kyselyn vastauksista saatuna kritiikkiyhteenvetona voidaan mm. todeta, että

vastanneet kokivat palvelun jäykkänä ja hitaana, toimitilojen toimivuus,

tiedottaminen vähäistä, olemassa oleviin yrittäjiin ei kohdenneta toimintaa

riittävästi, elinkeinoasianmiehen jalkautumista kentälle ei ole tarpeeksi,

virkamiesten asenteessa aistittavissa negatiivisuutta yrittäjiä kohtaan,

34

teollisuusalueen kunto ja ilme huono, uusien ideoiden työstämistä ei tarpeeksi ja

rahallinen panostus pienyrittäjyyteen koettiin vähäiseksi.

35

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

7.1 Kvalitatiivinen tutkimus

Suoritin tähän opinnäytetyöhön liittyen kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen

ja sen lähtökohtana tutkimuksen luonteen mukaisesti on niin sanotun todellisen

elämän kuvaaminen. Tutkimusta ja sen tuloksia ei voida kuitenkaan käsitellä ja

tulkinta mielivaltaisesti. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan

kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Tutkimuksen teon taustalla on eri arvolähtökohtia ja tutkijan omat arvot ja ne

vaikuttavat siihen, kuinka pyrimme ymmärtämään tutkittavia ilmiöitä.

Tutkimuksella ei ole mahdollisuutta saavuttaa täyttä objektiivisuutta tutkimuksen

luonteesta johtuen. Tutkimuksen tulokset ovat vain ehdollisia selityksiä johonkin

paikkaan ja aikaan rajoittuen. Tutkimuksen luonteen mukaisesti se pyrkii

tuomaan esiin tosiasioita. Kvalitatiivista tutkimusta tehdään monilla eri tieteen

aloilla ja niillä on omat traditionsa eli perinteensä laadullisen tutkimuksen

soveltamisesta tieteenalallaan.

Kvalitatiivisen internetkyselyn vastausten määrä kuusi lähetetystä kuudestatoista

kuvastaa tämän päivän yrittäjän ja varsinkin yksin tai perheyrityksenä toimivan

yrityksen työpäivän hektisyyttä ja työntäyteisyyttä. Yrittäjä on sitoutunut ja

paneutunut työhönsä niin tarmokkaasti, että muu kanssakäyminen ja

osallistuminen muuhun kuin välttämättömään työhön liittyvään koetaan rasitteena

ja turhana eikä koeta riittävän siihen aikaa.

7.2 Pohdintaa opinnäytetyötä

Tämä tekemäni opinnäytetyö on ollut kuin matka tiedonlähteiltä tiedon

soveltamisen kautta halutun tiedon ääreen ja sen analyyttiseen tarkasteluun,

mikä on sitten lopuksi tuottanut sen tuloksen, mitä alunalkain olen hakenut.

36

Tarkoituksena oli selvittää Kärsämäen yrittäjien odotukset ja toiveet kunnan

elinkeinopalvelujen järjestämisestä.

Olen oppinut keräämään tietoa eri lähteistä ja kokoamaan siitä mielestäni

olennaisen tähän työhön liittyvän osan. Teoreettinen tieto on antanut pohjaa

suorittaa varsinainen tutkimus, kun on huomannut eri asioiden riippuvuussuhteet

ja lomittaiset tietoyhteydet sekä hahmottanut loogiset kokonaisuudet, mistä tieto

koostuu.

Tutkimusta tehdessäni olen havainnut, että tulee edetä suunnitelmallisesti ja

tietyssä järjestyksessä haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Niin sanottua

”minusta tuntuu” -tietoa on helppo saada. Luotettavan tiedon kerääminen ja sen

jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon vaatii kurinalaista toimintaa ja myös

aikaa sekä vaivaa.

Mielestäni tämä opinnäytetyö kokonaisuutena on onnistunut ja vastaa niihin

odotuksiin, mitä sille asetettiin. Teoriaosuuteen koottu tieto on mielestäni oikein

koostettu siihen nähden, että halusin työssäni tuoda esille syvän maaseudun

pienen paikkakunnan elinkeinupalvelujen ja yrittäjien odotusten välistä

problematiikkaa ja monitasoisuutta olevassa todellisuudessa.

Opinnäytetyöstäni saadaan yrittäjäkentän odotuksia ja toiveita kunnan

elinkeinopalvelujen kehittämiseksi. Toiveet ja odotukset eivät varmaankaan ole

kaikenkattavat, mutta voitaneen yleistää jollakin tasolla yrittäjäkentän ääneksi.

Koko opinnäytetyön prosessia ajatellen, olisi pitänyt ottaa enemmän aikaa

tehtävälle, mutta koska olen yksin yrittäjä, on työ kuitenkin asetettava etusijalle.

Jos olisi ollut aikaa enemmän käytettävissä, olisin paneutunut tietolähteisiin

laajemmin ja syvällisemmin. Haastatteluosio olisi ollut parempi suorittaa

henkilökohtaisena haastatteluna yrittäjän luona, mutta kun oma ajankäyttöni ei

työni vuoksi mahdollistanut sitä, oli tyydyttävä vähemmän aikaa vievään

ratkaisuun. Haastattelun toisenlainen toteutus olisi varmaankin tuottanut

vastauksia enemmän, ja sitä kautta tutkittavaa sekä analysoitavaa aineistoa olisi

ollut laajemmalti ja kattavammin käsiteltävänä.

37

Tutkimuksestani nousee esille asioita, joita voidaan myöhemmin tarkastella

tutkimuksen keinoin uudelleen. Esille nousseiden asioiden syvällisempi

tarkastelu antaisi lisävastauksia ja tarkennuksia tämän tutkimuksen tuloksiin.

Mahdollinen jatkotutkimus tulisi suorittaa laajemmin eli vastauksia tulisi saada

enemmän.

38

LÄHTEET

Avoin Pohjois-Suomi, Pohjois-Suomen strategia 2011. Oulu, 2007.

Harjula, H. 2004. Toimiva kunta. Helsinki. Kuntakoulutus.

Harju, J. & Pirilä, H.. 2004. Maaseutuyrittäjyys – millainen mahdollisuus? Turun

kauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Sarja B

tutkimusraportteja.

Hautamäki, L. 2000. Maaseudun menestyjät. Yritykset kehityksen vetureina.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23.

Hautamäki, L. 2002. Teollistaminen maaseutupolitiikan välineenä. Maaseudun

uusi aika 3/2002, 26 – 35. Maaseutututkimuksen ja –politiikan aikakauslehti.

Heikkilä, H. 2001. Yrittämällä tuloksiin. Maaseutuyrittämisen liiketoiminnan

kehittämisopas. Tieto tuottamaan 93. Maaseutukeskusten Liiton julkaisu no 965.

Heinonen, J. 2000. Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheenvuoro

maaseutuyrittäjyydestä. Turun kauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja

koulutuskeskus. Sarja B tutkimusraportteja.

Heinonen, S. & Järvinen, A. 1996. Maaseutuyrittäjän opas. Käytännöntietoa

yrityksille. Yrityksen tietokirjat. Helsinki: Kauppakaari-yhtymä Oy.

Hietala, K. 1987. Yrittäjyyden edistäminen: Myyttejä, mielikuvia, asenneilmastoja.

Helsinki : Ylipistopaino.

Hirsijärvi, S. Remes, P. Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. 5. painos.

Kirjayhtymä Oy.

Jussila, E. 2007. Nivala-Haapajärven seutukunnan strategia 2013.

Kettunen, P. 1998. Elinkeinopolitiikan taito. Kunnallisalan Kehittämissäätiö.

Helsinki.

Kärsämäen kunnan strategiat. Kärsämäen kunta 2004.

Miettinen, P. (toim.) 1998. Yrittäminen kannattaa. Käsikirja maaseudun yrittäjille.

3. uudistettu painos. Maaseutukeskusten liitto.

Nihak Oy Vuosikertomus 2007. Nihak Oy, 2007.

Nivala-Haapajärven seutukunnan elinkeinopoliittinen visio 2010 ja Nihak Oy:n

strategia sen toteuttamiseksi. Nivala-Haapajärven seutukunta, 2005.

Perämäki, L. & Kallio, M. 1995. Monialainen palveluyrittäjyys maaseudulla.

Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki.

39

Pohjois-Pohjanmaa – alueiden ja yhteistyön maakunta. Pohjois-Pohjanmaan

maakuntasuunnitelma 2020. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2003.

Rantamäki-Lahtinen, L. 2000. Maaseudun pienyritysten rakennekehitys.

Maaseudun taloudellinen tutkimuslaitos. 245.20000 Tutkimuksia. Helsinki.

Ruokangas, M. 1996. Maaseudun ja pk-yritystoiminta – mahdollisuus vai

mahdottomuus? Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Sinisalmi, M. 1996. Työllistämistä vai palvelua? Kunnallisalan Kehittämissäätiö.

Helsinki.

Uusitalo, E. 1998. Elinvoimaa maaseudulle – miksi, kenelle ja miten?

Maaseutupolitiikan perusteet. Otava. Helsinki.

Uusitalo, E. 1990. Kunnan aktivoiva elinkeinopolitiikka. Valtionpainatuskeskus.

Helsinki.

Westling, Y. 2000. Elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaa. Suomen kuntaliitto.

Helsinki.

Elektroniset lähteet:

Kärsämäen kunta, 2008. Yleistietoa Kärsämäen kunnasta.

http://www.karsamaki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=21&Itemi

d=43 Luettu 15.10.2008.

Linnamaa, R. Paikallinen elinkeinopolitiikka LED ideologian toteuttamisvälineenä.

http://www.sjoki.uta.fi/sente/netlibrary/Led_ReijaLinnamaa.pdf Luettu 5.10.2008.

Tilastokeskus - Oulun eteläinen - Seutunet.

http://www.stat.fi/tup/seutunet/ouluetela_index.html Luettu 7.10.2008.

40

Pekka Anttila SAATE LIITE 1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu/ Liiketalouden koulutusohjelma 14.10.2008 Tervehdys yrittäjä! Rohkenen lähestyä näin sähköpostin välityksellä ja tarkoitukseni on pyytää sinulta pientä vaivannäköä alempana tässä viestissä olevaan kyselyyn. Kysely liittyy opiskeluni Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tradenomin monimuotokoulutuksessa ja sen lopputyöhön, minkä tarkoituksena on kartoittaa yrittäjien tuntoja Kärsämäen kunnan/elinkeinoyhtiön elinkeinopalveluista. Mitkään yksittäistä yritystä koskevat tiedot eivät tule esille tutkimuksessa, vaan asioita käsitellään täysin anonyymillä tasolla. Uskon, että kun työ on valmis, niin siitä saadaan hyödyllistä tietoa niin toimeksiantajalle kuin yrittäjillekin. Odotan vastauksianne keskiviikkoon 22.10.mennessä. Vastaa kysymyksiin viestissä ja palauta vastausviestinä takaisin. Kaikkien vastauksen palauttaneiden kesken arvotaan kolme kahden hengen pizza-ateria -lahjakorttia. Onnea arvontaan.

41

LIITE 2 KYSELY KÄRSÄMÄKISILLE YRITYKSEILLE KÄRSÄMÄEN ELINKEINOPALVELUJEN TOIMINNASTA Tällä kyselyllä selvitetään, ovatko yrittäjät tyytyväisiä kunnan/elinkeinoyhtiön tarjoamiin elinkeinopalveluihin Kärsämäellä ja mitä asioita yrittäjät pitävät ja kokevat tärkeiksi.

1. Yrityksen toimiala: _

2. Yrityksen henkilöstön määrä: _

3. Kuinka pitkään yritys on toiminut: _

4. Mikä on yleiskäsityksenne Kärsämäen elinkeinopalveluista ja niiden järjestämisestä: _

5. Onko yrityksenne käyttänyt kunnan/elinkeinoyhtiön palveluita: _ Jos on, niin missä asioissa? _

6. Mitä palveluita odotatte yleisellä tasolla kunnan elinkeinopalveluilta: _

7. Kuinka koette kunnan elinkeinopalvelujen toteutumisen ja riittävyyden sekä ajantasaisuuden alla olevien tekijöiden osalta: Henkilöstö: _ Tieto/taito: _ Rahallinen panostus: _ Tiedottaminen: _ Fyysinen toimintaympäristö (toimitilat): _ Kuntakonserni/elinkeinopalvelut (onko yhteistoimintaa ja onko saumatonta): _ Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. seutukunta, yrittäjäyhdistys): _

8. Millaiseksi yrityksessänne koetaan Kärsämäen elinkeinoilmasto: _ (Miten kunnassa suhtaudutaan elinkeinopolitiikkaan ja sen harjoittajiin?)

9. Millaiseksi yrityksessänne koetaan Kärsämäen yrittäjyysilmaston: _ (Tarkoittaa yrittäjien ja yritysjohtajien välisiä suhteita paikkakunnalla tai tietyllä alueella.)

10. Kuinka yrityksessänne suhtaudutaan alueelliseen (seudulliseen) Nihak Oy:n elinkeinopolitiikkaan ja sen kautta hoidettaviin elinkeinopalveluihin sekä hanke yms. palveluihin: _

42

LIITE 3

Lähetän alla kyselyn elinkeinoasiamiehelle, kunnanjohtajalle, kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanvaltuuston puheenjohtajalle koskien Kärsämäen elinkeinopalveluja ja sen järjestämistä. Kysymykset liittyvät tutkimukseeni Kärsämäen elinkeinopalveluista ja tutkimuksen tulokset tulevat opinnäytetyöhöni (päättötyö) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun ja aikuisten tradenomi -koulutus. Kysymyssarjasta olen poistanut ne kysymykset, pitkä kohdistuvat pelkästään yrittäjien osalle ja teiltä kysyttävillä kysymyksillä on tarkoitus kartoittaa kuntaorganisaatiossa työskentelevien/hallinnossa olevien johtavien luottamushenkilöiden näkemyksiä asioihin. Toivon myönteistä suhtautumistanne asiaan/kyselyyn ja odotan vastauksianne vastausviestinä (vastatkaa viestiin ja vastausviestinä takaisin) viimeistään perjantaihin 24.10.2008 mennessä. KYSELY KÄRSÄMÄKISILLE YRITYKSEILLE KÄRSÄMÄEN ELINKEINOPALVELUJEN TOIMINNASTA Tällä kyselyllä selvitetään, ovatko yrittäjät tyytyväisiä kunnan/elinkeinoyhtiön tarjoamiin elinkeinopalveluihin Kärsämäellä ja mitä asioita yrittäjät pitävät ja kokevat tärkeiksi. Lisäksi on pyydetty vastaukset elinkeinopalveluihin liittyen kuntaorganisaatiossa olevilta ja johtavilta luottamushenkilöiltä kysymyksiin 7 - 10. --------------------- 7. Kuinka koette kunnan elinkeinopalvelujen toteutumisen ja riittävyyden sekä ajantasaisuuden alla olevien tekijöiden osalta: Henkilöstö: _ Tieto/taito: _ Rahallinen panostus: _ Tiedottaminen: _ Fyysinen toimintaympäristö (toimitilat): _ Kuntakonserni/elinkeinopalvelut (onko yhteistoimintaa ja onko saumatonta): _ Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. seutukunta, yrittäjäyhdistys): _ 8. Millaiseksi koette Kärsämäen elinkeinoilmaston: _ Miten kunnassa (virkamiehet ja luottamushenkilöt) suhtaudutaan elinkeinopolitiikkaan ja sen harjoittajiin? 9. Millaiseksi koette Kärsämäen yrittäjyysilmaston: _ (Tarkoittaa yrittäjien ja yritysjohtajien välisiä suhteita paikkakunnalla tai tietyllä alueella.) 10. Kuinka suhtaudutte alueelliseen (seudulliseen) Nihak Oy:n elinkeinopolitiikkaan ja sen kautta hoidettaviin elinkeinopalveluihin sekä hanke yms. palveluihin: _