EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan viitekehys
2
Energia- ja ilmasto-politiikka
... Innovaatio-politiikka
Kauppa- ja kilpailu-politiikka
Johdonmukaisella politiikalla kilpailukykyinen toiminta- ja investointiympäristö
yritystoiminnalle
Menestyvät yritykset, kestävä tuotanto ja talouden kasvu
Työpaikkoja ja hyvinvointia Eurooppaan ja Suomeen
... Muut politiikat
Realiteetteja energiasta ja ilmastosta
Mikael
• Ilmastonmuutos on ihmiskunnan polttavimpia ympäristöhaasteita Valtaosa kasvihuonekaasu-
päästöistä johtuu fossiilisen energian tuotannosta ja käytöstä
• EU ei pysty yksin pelastamaan ilmastoa
• EU:n osuus päästöistä laskee nopeasti; 8 % vuonna 2020 ja 4-5 % vuonna 2030
• USA, Kiina, Intia ym. suuret taloudet mukaan ilmastotalkoisiin
• Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä
• Yritykset, palvelut ja kotitaloudet toimivat energian varassa
• Suomi on erityisen energiariippuvainen maa (ilmasto, välimatkat, teollisuusrakenne)
• Yritykset toimivat ja työllistävät
siellä, missä ne saavat energiaa kilpailukykyiseen hintaan
• Suomalaisen teollisuuden valttina on vähäpäästöinen sähkö ja energiatehokkuus
3
EU valmistelee energia- ja ilmastopolitiikan uusia suuntaviivoja vuoteen 2030
• Kuinka EU hillitsee ilmastonmuutosta?
• Rajoitammeko päästöjä yksipuolisesti vai ajammeko globaalisti tasapuolisia velvoitteita?
• Keppiä vai porkkanaa yrityksille: sääntelyä ja rajoituksia vai innovaatioita ja toimivia markkinoita?
• Kuinka turvaamme EU:n talouden elpymisen?
• Miten pärjäämme kv-markkinoilla, kun kilpailijoiden energiakustannukset laskevat?
• Kuinka puolustamme eurooppalaisia työpaikkoja?
• Miten huolehdimme hyvinvoinnista?
4
5
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila
Tavoite 2050: päästöt -80 %
• Kolme tavoitetta vuoteen 2020 (”20-20-20”)
• Rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet, ohjauskeinot ja mekanismit – Mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia
• EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole saanut seuraajia – Kioto2-ilmastosopimus kattaa vain 15 % maailman päästöistä – EU:n osuus globaalipäästöistä arviolta 8 % vuonna 2020 ja 4–5 % vuonna 2030
• Kilpailukyky- ja ilmastonäkökulmia ei ole sovitettu riittävästi yhteen
1) Kasvihuonekaasupäästöt -20 % 2) Uusiutuvan energian osuus 20 % 3) Energiatehokkuus +20 % (ohjeellinen)
Lähtökohdat 2030-päätöksentekoon • Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti
– Energiamarkkinoiden murros ja talouskriisi
• Energia on yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä – Yhteiskunta tarvitsee riittävästi ja varmasti energiaa kohtuuhintaan – Suomi on erityisen riippuvainen energiasta
• Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää – ja keinot on valittava viisaasti
– Päästöjä vähennettävä globaalisti, kustannustehokkaasti ja kilpailua vääristämättä – Ylisääntelyn sijaan markkinavetoista kehitystä – Johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa
Nykyistä 20-20-20 -mallia ei voi ”kopioida” uudelle kaudelle
6
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030
Päästövähennykset -20% vs. 1990 • Päästökauppasektori:
-21 % vs. 2005 • Muut sektorit: EU -10 %,
Suomi -16 % vs. 2005
Uusiutuvan energian osuus EU 20 % Suomi 38% energian loppukulutuksesta Liikenne: EU 10 %, Suomi 20%
Energia-tehokkuus + 20% - Ei-sitova (tosin
EED:ssä sitova velvoite)
2020
Päästövähennykset vähintään -40 % vs. 1990
• Päästökauppasektori -43 % vs. 2005
• Muut sektorit: EU -30% vs. 2005, Suomi?
• Tarkistus Pariisin jälkeen
Uusiutuvan energian osuus EU-tasolla vähintään 27% - EU-laajuinen, sitova - Ei maakohtaisia tavoitteita - Kansallisia
toimenpideohjelmia - Ei liikennetavoitetta
2030 Energia-tehokkuus väh. + 27 % - EU-laajuinen,
ei-sitova - Ei maa-
kohtaisia tavoitteita
-> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite
Komission esitys 22.1.2014 & 23.7.2014 & Eurooppa-neuvosto 10/2014
CO
2-pä
ästö
t ver
rattu
na v
. 199
0
Nykyinen politiikka -20 % 2020
Tavoite 2030 -40 %
2030
Tiekartta 2050 -80%
Lähde: Komission vähähiilitiekartta 2050
40 % päästötavoite linjassa 2050-tavoitteen kanssa
8
Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi päästökauppasektorille (ETS)? • Vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990 ETS 43 % vs. 2005
– Vuoden 2020 vähennystavoite ETS 21 % vs. 2005 – Tavoite yli kaksinkertaistuu vain kymmenessä vuodessa
Moni suomalainen teollisuusyritys joutuu ostamaan lisää päästöoikeuksia
– Hinta jopa 40 € / hiilidioksiditonni; arvio Point Carbon
Energian hinnat nousevat = päästökaupan epäsuora kustannusvaikutus – Hyvitettävä energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes saadaan
globaalisti tasapuoliset ilmastositoumukset
9
Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (ei-ETS)? • Päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli ”ei-ETS”
– Liikenne, maatalous, rakennusten öljylämmitys, jätehuolto, teollisuuskaasut
• Vertaa vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990 ei-ETS 30 % vs. 2005 – Vuoden 2020 vähennystavoite 10 % vs. 2005 – Tavoite kolminkertaistuu vain kymmenessä vuodessa
• Suomelle jopa 35–40 % päästövähennysvelvoite?!
– Vähennyskustannukset per CO2-tonni: joillakin sektoreilla jopa satoja euroja tai yli 1 000 euroa
– Suomi joutunee päästöoikeuksien ostajaksi – Päästöoikeuksien oston oltava sallittua
10
Elinkeinoelämän arvio komission 2030-esityksestä Vain yksi päätavoite (päästövähennys) tuo selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja
tuloksellisuutta – Päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti sekä samalla investoida ja
työllistää, kun kilpailukyky säilytetään – Uusiutuva energia ja energiatehokkuus lisääntyvät päästökauppasektorilla
markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti, ilman päällekkäistä ohjausta – Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla voidaan käyttää sitovia alatavoitteita
esimerkiksi liikenteen uusiutuvan energian edistämiseen (puuttuu komission esityksestä)
Ilmastokysymys ratkeaa vain kattavalla maailmanlaajuisella sitoumuksella, jolloin
– päästöt vähenevät aidosti; eivät vain siirry Aasiaan tai muualle – kaikki yritykset samalla viivalla ilmastovelvoitteiden suhteen – cleantechille syntyy maailmanlaajuiset markkinat
11
Johtopäätökset • Pariisin ilmastokokouksessa 2015 saatava tasapuoliset ja kattavat sitoumukset
päästöjen vähentämiseksi – Mukana vähintään G20-maat
• Kilpailuvääristymät on hyvitettävä hiilivuotosektorin yrityksille, kunnes tasapuoliset
globaalit ilmastovelvoitteet astuvat voimaan – Ilmaiset päästöoikeudet – Hyvitetään päästökaupan epäsuorat kustannukset (sähkön hinnan nousu)
• Mieluiten EU-laajuisena järjestelmänä välttäen EU:n sisäistä kilpailuvääristymää
• Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla tarvitaan EU-tasolla koordinoituja alatavoitteita jatkossakin – Jatkuvuutta esim. liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin
12
Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys
Päästökaupan epäsuorat
kustannukset nousevat
= KOMPENSAATIO-
TARVE
Ilmastovelvoitteen vaikutus sähkön hintaan
14
Päästötavoitteet kiristyvät, päästöoikeuksien määrä vähenee
Päästö-
oikeuksien kustannukset
kasvavat
(Valtaosa päästö-
oikeuksista ilmaiseksi)
Energiavaltainen teollisuus, joka toimii globaaleilla markkinoilla
Päästöttömän sähköntuotannon kannattavuus paranee
Sähkön hinta nousee (Myös päästöttömän sähkön hinta nousee, sillä hinta määräytyy pörssissä ”hiilisähkön” mukaan)
Päästö-
oikeuksien kustannukset
kasvavat
Teollisuus ja kaukolämpö
Päästöoikeuksien hinta nousee
Sähköntuottajat
Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys • Kunnes tasapuolinen kv. ilmastosopimus, kasvava tarve tukea vientiyrityksiä
– jotka toimivat sähköintensiivisillä toimialoilla – jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla – joiden on arvioitu olevan ns. hiilivuotoriskin kohteena
• EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien
hyvittämisen – Komission ohje määrittää tuettavat toimialat ja tuen enimmäismäärät
• Päätös hyvityksestä on jäsenmaiden omissa käsissä
– Yleistyy Euroopassa, mutta Suomessa keskustelu vasta viriää
15
Hyvitykseen oikeutetut toimialat • Komission ohjeistuksessa luetellaan 20 hyvitykseen oikeutettua toimialaa,
jotka ovat sähköintensiivisiä ja alttiita hiilivuodolle • Esimerkiksi:
– raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus sekä rautamalmien louhinta – lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto – kuparin tuotanto – paperin, kartongin ja pahvin valmistus – mekaanisen puumassan valmistus – lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus – muiden epäorgaanisten ja orgaanisten peruskemikaalien valmistus – ensiömuovin valmistuksen alatoimialoja
16
Maksimihyvityksen määrä Maksimihyvitys lasketaan kaikissa EU-maissa samalla tavalla kertomalla seuraavat parametrit keskenään: • Hyvityksen intensiteetti: 0,85 vuonna 2013…0,75 vuonna 2020 • Alueellinen päästökerroin: Suomessa 0,67 tCO2/MWh • Fall back -kerroin: 0,8
– tai alakohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, jos käytettävissä
• Sähkön käyttö, MWh • Päästöoikeuden hinta € / CO2-tonni
17
EK:n arvio hyvityksen tarpeesta Suomessa
• Suomessa sähköintensiivisten toimialojen vuosittainen sähkön käyttö on noin 34 TWh
• Maksimihyvitys riippuen hiilidioksidin hinnasta – 5 euroa / CO2-tonni 70 milj. euroa vuosittain – 15 euroa / CO2-tonni 230 milj. euroa vuosittain
Esimerkiksi maksimihyvitys vuonna 2014: 0,85 * 0,67 tCO2/MWh * 0,8 * 34 000 000 MWh * 6,5 €/tCO2 = 100 milj. euroa 18
Mahdollisuuksia hyvityksen rahoittamiseksi
• Valtion saamat tulot päästöoikeuksien huutokaupasta
– Noin 85–255 milj. euroa vuosittain, jos hinta 5–15 euroa / tCO2
• Kun päästöoikeuden hinta nousee, uusiutuvan energian tukitarve vähenee valtionrahoitusta vapautuu
19
Kansalliset hyvitysohjelmat yleistyvät Euroopassa
Käytössä olevat hyvitysohjelmat • Saksa: 252 milj. euroa vuosittain 2013–2015 • Iso-Britannia: 150 milj. euroa vuosittain 2013–2014 • Norja: noin 43 milj. euroa vuosittain 2013–2020 • Hollanti: noin 78 milj. euroa vuosittain 2013–2020 • Espanja: yht. 5 milj. euroa 2013–2015 • Belgian Flanders-maakunta: yht. 133 milj. euroa 2013–2020
20
Pitkän tähtäimen tavoite: EU-laajuinen hyvitys yhteisin pelisäännöin • Erilaiset kansalliset tuet vääristävät kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla
• Epäsuorien kustannusten hyvityksen tulisi olla EU-laajuista tai pakollista
kansallisesti viimeistään vuonna 2020 alkavalla päästökauppakaudella
• Eri toteutusvaihtoehtoja tarpeen selvittää
21
Lisätiedot Mikael Ohlström Johtava asiantuntija • Energia, ilmasto ja cleantech • Energia-, ilmasto- ja
resurssitehokkuus • Energiapolitiikan
ohjausjärjestelmät • Cleantech ja energiateknologiat gsm 050 468 1022 puh. 09 4202 2563 [email protected] Twitter: @MikaelOhlstrom www.ek.fi/EU2030
Kati Ruohomäki Asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: • ilmastovelvoitteet ja
päästökauppa • energian käytön ohjauskeinot • materiaalitehokkuuden
edistämiskeinot
gsm 040 767 5684 puh. 09 4202 2562 [email protected] www.ek.fi/EU2030
Liitteet
Tausta-aineistoa
23
Vähäpäästöistä energiaa saatavilla riittävästi ja
kohtuuhintaan
Kohtuuhintaista energiaa ilmastonmuutosta hilliten
Toimivat markkinat, investointien kasvu tuotantokapasiteetti,
energiaverkot
Suotuisa innovaatio- ja investointiympäristö (EU ja kansallinen)
Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti ja
globaalisti
Ylätavoite
Tavoite
Mittari
Ohjaus-keinot
EK:n malli EU:n 2030-politiikaksi
Yksi sitova ilmastotavoite = Kasvihuonekaasujen
päästövähennys
Tulos
Päästökauppa-ala
Win-Win-Win: Päästöt vähenevät globaalisti + Yrityksillä tasapuoliset kilpailuedellytykset + Kasvua cleantechistä
Päästökaupan ulkopuoliset alat
Globaali päästö-kauppa
Vain EU
hyvitettävä
- Verot - Tuet - Määräykset - Sopimukset
15.1.2014 25
Luodaan positiivinen kierre
Yritykset investoivat, cleantech kehittyy
EU-yritykset pärjäävät
maailmalla
Päästöt vähenevät
aidosti ja globaalisti
Tasapuolisemmat energiakustannukset kansainvälisesti
Hyvä toimintaympäristö yrityksille
Työpaikat!
Työpaikat!
Globaalit päästö- sitoumukset
1 2
3
4
5
6
Työpaikat!
Työpaikat!
Päästötavoit- teiden tarkistus 2014–15
Neuvottelu- tekstit 2014–15
Puolueiden vaaliohjelmat
COP20, Lima
Ehdotus päästökaupan markkinavakausreservistä 1 / 2014
Komission ehdotus 2030-tavoitteiksi 1 / 2014 2030-lainsäädäntö-
hankkeet 2014–16
EU-vaalit 5 / 2014
Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta 2050 ....6 / 2014
Energia- ja ilmastohankkeiden aikatauluja
Hiilivuotolistan päivitysehdotus kevät / 2014
FI
EU
K V
Eurooppa-neuvosto 3 / 2014 (energia, teollisuuspolitiikka ja kilpailukyky)
2014
Biomassan kestävyys, ILUC, CO2-neutraalius
Kehysriihi 3 / 2014
Komission työohjelma 2015–2019
Budjettiriihi 8 / 2014
Kv. sopimus COP21 Pariisi 12 / 2015 ?
Ilmastolaista päätös 4-5 / 2014
Backloading-hyväksyntä 2 / 2014
IPCC:n 5. arvionti-raportti WG2 3 / 2014
IPCC WG3 4 / 2014
IPCC synteesi-raportti 10 / 2014
2015