hammas teknikko
Keskusliiton uusi olemus — Valuhelmien sijoittelu — Tuoteuutisia — Vinkkipalsta — Otiola-cup — Korkean ammatt i ta idon juhla — Leuka-vamma- ja kasvoproteesit 6 1 9 8 6
IVOCLAR LUONNOLLISET HAMPAAT PROTEESIIN
ORIOLA OY lammasvanne het i paikal la
I- spoo: 90 4291 Joensuu: 973 24? 71 Oulu: 981 34822? Seinäjoki: 964-225 70 Tampere: 931 351 5? Turku: 921 336 533
The Vitapanf System Kaikki samalla väriskaalalla
Vitapaif akryylihampaat
Vita VMK 68 päällepolttoposlirni
Vitadur-N jakkuposliini
Vitapan® K+B-materiaali
Kaikki samasta palvelutalosta
HYVÄSTÄ Plandentoy Vita Zahnfablik Ä % — V Mekaanikonkatu 5, 00810 HELSINKI _ ^ V V ^ I A Puijonkatu 26—28, 2 krs, 70100 KUOPIO Bad SaCKingen O I I O I i \ Kauppiaskatu 5, 20100 TURKU
SHK: n sääntöjenmuutos hyväksytty
SHK:n li i t tovaltuusto hyväksyi ylimääräisessä vuosikokouksessaan 14.11.1986 Keskusliitolle uusitut säännö t . S ä ä n t ö m u u t o s astuu voimaan 1.2.1987 Hammaslaboratorio-l i i t to ry:n käsiteltyä muutoksen ja siihen liittyvät järjestelyt vuosikokouksessaan.
Suurin muutos hyväksytyssä esityksessä on jäsenpohjan muutos liitoista yksityisiin hammastekniselle alalla t o imi vi in henk i lö ih in . N ä i n SHK ry:n asioiden hoito ja omaisuuden hall inta palaa takaisin ni i l le , jotka ovat perinteisesti ennen vuoden 1979 organisaatiomuutosta ao. l i i t on asioita hoitaneetkin eli yksityisille hammasteknikoille ja alalla työskenteleville.
Tällä muutoksella halutaan lopettaa l i i t tojen väl inen "kahako in t i " asiasta ja antaa mahdollisuus SHK ryrlle kehi t tyä koko alaa yhdistäväksi voimaksi niillä alueilla, joi l la t ämän kaltaista yhteis työtä voidaan luontaisesti edis tää .
Yhte is inä asioina on sääntömuutosta laadittaessa näh ty jatko- ja t äydennyskou lu tuk sen jä r jes täminen, virkistystoiminnan koordinoint i sekä Hammasteknikkolehden j u l kaiseminen varsinaisten am-matt ipoli i t t is ten edunvalvon-ta tehtävien jäädessä SHK ry:n toiminnan ulkopuolelle eri erityisjärjestöjen hoidettavaksi.
Tällä s ään tömuutokse l l a säilytetään l i i t on n i m i entisellään. Tällä to imenp i t ee l l ä halutaan turvata yli 60-vuotisen perinteen ja tkuminen alamme
yhteisjärjestönä. Koska jäsen-pohjaa on näissä sääntöesi tyk-sissä radikaalisti muute t tu tavalla, joka sulkee varsinaiset lii t tojäsenet to iminnan ulkopuolelle, ei n imen keskus-l i i t to-kytkentää voi enää p i tää esteenä muiden l i i t tojen itsenäiselle edunvalvontatoimin-nalle varsinkin, kun huomio i daan sääntöesi tyksen 2 §:ssä esitetyt rajoitukset SHK ry:n lausunnon annolle ja yhteistoiminnalle viranomaisten kanssa.
Esitys kokonaisuudessaan on luonnollisesti kompromissi kahden eri näkemyksiä edustavien osapuolten kesken ja tällaisena se on myös näh tävä . Esitys on kui tenkin pyri t ty muotoilemaan sellaiseen muotoon, ioka tyydyt tää kaikkia alalla toimivia erityisliittoja, eikä se aseta rajoituksia n ä i d e n toiminnalle. Päinvas toin , näkemyksemme mukaan esitetyn mukainen "keskusl i i t to" voisi kehit tyä alallamme varsin voimakkaasti kokoavaksi voimaksi omalla sektorillaan ja se voisi tulevaisuudessa lähen tää myös erityisliittojen kaikesta j u l k i sesta kahinoinnista huolimatta jo t änäänk in hyvin toimivaa yhteistyötä ammattipolii t t isis-sa kysymyksissä en t i ses täänkin .
Jäsenpohjan muutos toteutetaan käytännössä siten, e t tä Erikoishammasteknikkoliitto ry ja Hammaslaboratorioliit to ry liittävät jäsenistönsä henkilöjäseniksi Keskusliittoon 1.2.1987 lukien. Samalla pyr i tään saamaan myös Hammastekniset ry:n jäsenet Keskusliiton jäseniksi.
Ne henki lö t , jotka eivät halua liittyä Keskusliittoon henkilöjäseniksi, i lmoi t takoot siitä Keskusliiton toiminnanjohtaja Leena Siiralalle t a m m i k u u n 1987 loppuun mennessä , puh . 90-6943 866. Todettakoon, että jäsenyys Keskusliitossa on maksutonta.
Allekirjoittajajärjestöt toivovat t ä m ä n muutoksen aktivoivan alalla työskenteleviä henkilöitä toimimaan yhteisten asioiden hyväksi.
Erikoishammasteknikkoli i t to ry Hammaslaboratorioliitto ry
163
SUOMEN H A M M A S T E K N I K K O J E N KESKUSLIITTO R Y .
Kansakoulukatu 10 A 21 00100 Helsinki Puh: 90-694 3866
4 3.Vuosikerta 1986 Issn 0780-7783
Päätoimittaja Leena Siirala puh. 90-694 3866
S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N K E S K U S L I I T O N H A L L I T U S :
Toimitusneuvostona toimii keskusliiton hallitus
Lehden toimituskunta: Leena Siirala Teppo Sarpila Esko Niemenmaa Kosti Uusitalo
I pj Markku Järvinen os. Sammonkatu 13, 33540 Tampere, p. 931-551 674 II pj Veli Heikkinen os. Rautatiekatu 10, 90100 Oulu, p. 981-225 960 III pj Tapio Lamminen Horninkatu 15 24100 Salo, p. 924-154 30
Toiminnanjohtaja Leena Siirala Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki, p. 90-694 3866
Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava.
Itä-Hämeen Kirjapaino 1986
Lars Nordberg, Riitankuja 1—3 E, 00840 Helsinki, p. 90-407 400 Matti Taiminen, Puutarhakatu 15 B, 20100 Turku, p. 921-278 34 Kosti Uusitalo, Riihitie 8, 00330 Helsinki, p. 90-487 972 Tapio Vasara, Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki, p. 90-694 3866 Nils Bang, Eurantie 12—14, 00550 Helsinki, p. 90-768 768 Eerikki Vuorimies, Kauppakatu 3 A, 33200 Tampere, p. 931-284 57 Reijo Laitinen, Peurakatu 16 C 11, 98120 Kemijärvi, p. 9692-116 97 Leif Wallen, Hevosmäki 33, 02400 Kirkkonummi, p. 90-298 766 Yrjö Rautiala, Kirkkorinne 4, 13100 Hämeenlinna, p.
Hammasteknikkojär jes tö jen yhteyshenki löt
Erikoishammasteknikkoliitto ry Pj. Veli Heikkinen Rautatienkatu 10 90100 Oulu 10 puh. 981-225 960
Varapj. Tapio Lamminen Horninkatu 15 24100 Salo Puh.924-154 30
Toiminnanjohtaja Harri Aalto Ristiaallokonkatu 7 02320 Espoo Puh. 90-146 611
Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Riitankuja 1—3 E 00840 Helsinki puh. 90-407 400
Toiminnanjohtaja Leena Siirala Kansakoulunkatu 10 A 21 00100 Hki 21 puh. 90-694 3866
164
Valuhelmien sijoittelun vaikutus vetolujuuteen liitettäessä yhteen muovia ja valuosia Julk. Q D T 8 / 8 6
Suhteelliseen mur to lu juu-teen on ki inni te t ty aivan l i ian vähän huomiota vahvistettaessa muovifasetteja valupinnoil-le.
On turvauduttava mekaanisiin retentioihin, sillä kuten t iede tään , muovi ja metal l i eivät kemiallisesti sitoudu to i siinsa. Yle i s immin käyte tään pyöreitä r e t en t i ohe lmiä . Nä i den helmien etuna on, e t tä ne voidaan asettaa suoraan vahan pinnalle ja valaa työ tavanomaisella tekniikalla.
Käytettävissä on useita eri helmikokoja. Ensin tulivat käyttöön läp imi to i l t aan suurehkot helmet, jotka ikävä kyllä olivat esteettisesti haitallisia näkyen selvästi muovikerroksessa. T ä m ä n seurauksena o l i turvauduttava paksumpaan muovin kerrostukseen. Myöhemmin markkinoil le t u l i pie-nempikokoisia h e l m i ä . Täl löin alettiin pohtia, tarjoavatko nämä pienet helmet yhtä hyvän mekaanisen retention ku in isompikokoiset.
Tutkijat Shue ja Nicholls ovat suorittaneet retentio-vetolujuustestejä näillä helmi l lä ja tulos osoittaa, et tä sijoiteltaessa helmet lähekkäin tai korkeintaan yhden helmen leveyden p ä ä h ä n toisistaan iso-siit mikroretentiohelmet tarjoavat selvästi paremman retention ku in Reten Bonderizing Beads (isot helmet) .
Esteettisessä mielessä on selvästi edullisempaa käyttää pieniä he lmiä , sillä käytettäessä samaa kerrostuspaksuutta valon taittokyky on selvästi parempi käytettäessä p ieniä helmiä.
Opaakin osuutta lopputuloksen kestävyyteen on myös tu tk i t tu . Tutkimukset osoittavat itse muovin ja opaakin välisen sidoksen lujuuden olevan erit täin t ä rkeän . Nicholls ja Nakanishi osoittavat t u tk i muksillaan selviä eroja muovin ja opaakin sidoksessa käytet täessä eri valmistajien systeemejä. He vertasivat Visiogem-, Isosit- ja Denta Color -tuotteita. Visiogemin sidos o l i heikoin ja Isosit ja Denta Color saavuttivat keskenään saman tapaisen sidoslujuuden. Paljon on myös t u tk i t t u muovin k i i n ni t tymistä etsatuille valupin-noille.
Tanakan, Atsudon ja Uschi-yaman mukaan etsauksen edut verrattuina helmil lä saatavaan retentioon ovat selvät: etsatussa pinnassa ei ole haitallisia ulos suuntautuvia osia ja pääl
lystettävää pintaa voidaan hioa ennen etsausta.
Berto Llot i ja Neopoli tano osoittavat muovin k i i n n i t t y m i sen etsatulle pinnalle olevan hyvän ja kestävän.
Del Castillo ja Thompson suorittivat lämpökäs i t te lyko-keita ja totesivat adheesio-koheesiotyyppisiä mur tumia vetolujuustesteissä. Suoritettaessa vetokokeita i lman l ä m p ö käsittelyä he totesivat muovin ja metallin sidoksen yli t tävän ne vaaditut normit , jotka on asetettu muovin ja etsatun kiilteen liitokselle.
Thompson tu tk i eri metallien etsaamista eri hapoilla ja ehdottaa, et tä ni-cr-bc -seokset tulisi etsata rikkohapolla ja n i -cr- tai cr-co -seokset typpihapolla.
Alshammary totesi, e t tä eri seokset saavuttavat vaihtelevia
2 bead diameters
Large Beads
Small Beads
Kuva 1.
165
Taulukko 1. Bead diameters in jim**
Product name* Diameter in jtm Manufacturer
Reten Bonderizlng Beads (large) 695.0 (74.9)* Lang Dental, Chicago, IL Reten Bonderizing Beads (small) 489.9 (64.4) Lang Dental, Chicago, IL Caulk Retention Beads 432.7 (62.2) L.D. Caulk, Milford, D E Isosit Retention Pearls 424.3 (67.1) Ivoclar, Schaan, Leichtenstein Isosit Micro-Retentions 266.9 (27.5) Ivoclar, Schaan, Leichtenstein
'Sample size = 100 beads fAlt bead clusters were excluded tVatues in parentheses am standard deviaäons
Tensile Load VVires
• • • • A*, y . \ y . v . . \ v . v . • • • • • • V • • • . \ \ v . \ w . » •
Beads Veneering Resin
Kuva 2.
sidosarvoja käytet täessä samaa etsausaikaa ja vaihdeltaessa et-sausaikaa samalle metall i l le sidoksen lujuusarvot myös muut tuvat .
Jatkotutkimukset osoittivat, e t tä ni-cr -seokset voidaan elektrolyyttisesti etsata saavuttamaan korkeita retentioarvoja mikromekaanisella k i inn i tyksellä. Joka tapauksessa käytettävät virran voimakkuudet , hapot ja etsausajat ovat yksilöllisiä eri seoksille.
Etsaussidosten kestävyydestä on saatavilla runsaasti t u tk i musaineistoa, kun taas tu tk i mukset re ten t iohe lmi l lä ovat olleet vähäisiä. N i i n p ä t ä m ä n tutkimuksen tarkoituksena on testata visiogremin ja sen uuden opaakin vetolujuusarvoja käytet täessä kahta eri retentio-helmikokoa.
Testin suorittaminen ja materiaalit
Testissä pää te t t i in käyt tää kahta eri helmikokoa reten-ponderizin helmet (isot) ja iso-sitmikco-retentions (pienet). Helmet aseteltiin neljällä eri tavalla: 1. Helmet lähellä toisiaan,
osittain jopa koskettaen toisiaan, sattuman varaisest i siroteltuna.
166
Kuva 3a. Luva 3b.
2. Helmet sijoiteltuna tasaisesti, yhden helmen pääh ä n toisistaan.
3. Kahden helmen leveyden p ä ä h ä n toisistaan sijoitettuina.
4. K o l m e n helmen leveyden p ä ä h ä n sijoitettuina toisistaan. Helmet sijoitetti in vahapinnalle erikoisen rei-k ä s a b l u u n a n avulla.
Vetolujuuden mittaamiseen käytet ty laitteisto.
Metall inapit valett i in lite-cast b :s tä . Jokaisesta kahdeksannesta eri koetyypistä valmistet t i in 10 koekappaletta (kuva 3 a). Valukappale, jossa helmet aseteltu kahden leveyden p ä ä h ä n toisistaan (kuva 3 b). Toinen valukappale, jossa helmet sijoiteltuina yhden leveyden p ä ä h ä n toisistaan ja valukappale koneistettu halkaisijaltaan 8 mm:ks i , jotta saataisiin yh tenevä t testiarvot.
Valukappaleen pinnalle lev i te t t i in opaakke, joka poly-meroi t i in valokovetteisesti ja t ä m ä n pääl le kerrostettiin 2 m m m paksuudelta visiocrem-muovia. Valmistajan ohjeita noudatet t i in kaikissa eri työvaiheissa. Tulokset saatiin käyt tämäl lä vetolujuuden testauslaitteita. Vahvuusarvot lasket t i in tiettyjen kertoimien ja saavutettujen mittaustulosten perusteella.
Tulokset
Suurimmat vahvuusarvot ja ni iden keskipoikkeamat käyvät i l m i taulukosta 2. Sekä suurilla e t tä pieni l lä helmil lä saatiin suurimmat lujuusarvot käytettäessä yhtä helmen leveyttä helmien sijoittelussa. Käyte t täessä p ien iä he lmiä yhden leveyden päässä toisistaan o l i tulos huomattavasti parempi ku in käytet täessä lähekkäin asettelua tai kahden ia kolmen
leveyden p ä ä h ä n asettelua. Käytet täessä isoja h e l m i ä lähekkä in tai yhden leveyden p ä ä h ä n aseteltuina saatiin suurempia lujuusarvoja ku in käytettäessä kahden ja kolmen leveyden asettelua. Samaan tu lokseen tulivat tutki jat Shue ja Nicholls.
Ei havaittu suuriakaan eroja • pienten ja suurten helmien välillä tapauksessa, jo l lo in helmet aseteltiin l ähekkä in , k u n taas kaikissa muissa tapauksissa pieni l lä helmil lä saavutett i i n selvästi kes tävämpi li i tos.
Päätelmiä
Poikkeamat helmien koossa aiheuttivat selvää epätasai suutta vetolujuusarvojen keskipoikkeamassa (taulukko 1). Joka tapauksessa pieni l lä helmillä saavutettiin parempia retentioarvoja, myös esteet t isel tä kannalta pienten helmien käyt tö on suositeltavaa.
167
Taulukko 2
Means and standard deviatlons for the tensile bond strengths
Bead spacing Bead -size Close 1 dia. 2 dia. 3 dia.
Small* 746.9 1,023.8 774.4 397.8 (196.0) (211.1) (180.0) (90.8)
Largo' 795.1 824.8 444.4 236.5 (162.5) (114.0) (84.2) (58.5)
'Isosit Micro-Retentions fReten Bonderizing Beads (large)
1200
£ 600 tn
Kuva 4.
SMALL BEADS
1200
? | 600
? o m
Kuva 5.
LARGE BEADS
c lose
Riippumatta helmien koosta on käytet tävä yhtä paksua opaakkikerrosta metal l in päällä. T ä m ä n johdosta suuremmalla todennäköisyydel lä peite tään pienet helmet kokonaan ja myös n ä i d e n retentoi-tava alue täy te tään opaakilla. Nä in ollen muovin ja opaakin sidoksen tulee olla luja.
Testien aikana o l i havaitta
vissa kahdenlaisia mur topintoja (kuvat 6 a ja 6 b) . Kuva 6 a esittää muovin vetomurtu-man. Kuva 6 b esit tää leik-kausmurtuman. K u n helmien väl inen etäisyys (s) kasvaa, myös vetolujuus vastaavasti suurenee ja t odennäkö i s in mur tuma tulee olemaan leik-kausmurtuma. Aseteltaessa helmet l ähekkä in (s-arvo) ai
heutetaan t o d e n n ä k ö i s e m m i n vetomurtuma. T ä m ä vo i t i in myös käytännössä todeta. O n huomattava, e t tä helmien y l immät osat eivät ole reten-toivia, ja tästä syystä on ehdotet tu , e t tä helmien kärjet hiottaisiin tasaisiksi ennen opaakin levitystä, jotta saavutettaisiin parempi estetiikka. • Voidaan olla myös toista
168
Veneering Resin
Tensile Failure
Veneering Resin
Shear Failure
Kuva 6a. Murtopintoja. Kuva 6b. Murtopintoja .
- f - Resin Failure Plane 4 L 1 - Resin Failure Plane
X 1 \ Ai / ' IA A
(L JK M. Kuva 7a. Kuva 7b.
mie l t ä , sillä hiottaessa saattavat helmet irrota ja t ä t en väh e n n e t ä ä n retentiota ja to i saalta käytet täessä p ien iä helmiä estetiikka ei muutenkaan häi r i inny. Lisäksi tarkasteltaessa sivusuunnassa tapahtuvaa rasitusta huomataan, et tä helmien kärjillä on tärkeä tehtävä pyrit täessä e s t ämään leikkaus-murtumaa (kuvat 7 a ja 7 b) .
Hiomalla helmet aiheutetaan myös jänni tyksen kasvamista koh t i in a, ja aiheutetaan vähenemis tä leikkausmurtuman
vastustuskyvyssä. T ä m ä n art ikkelin tarkoitus
on kokeellisesti osoittaa op t i maalinen helmien sijoitustapa. Käytännössä hammaslaboratorioissa tuskin on aikaa nä in
pikkutarkkaan työhön . N i i n p ä tulokset onkin tarkoitet tu neuvoa antaviksi.
Yhteenveto
Useimmissa tapauksissa paras sidos saadaan käy t tämäl lä p ieniä he lmiä , jotka sijoitetaan yhden helmen leveyden p ä ä h ä n toisistaan.
169
VINKKIPALSTA
Paremmin istuvat vahaukset
Jotta vältet täisi in vaha/kipsieristeen l i i a l l i sen käytön ongelmat, käy te tään seuraavaa kikkaa:
Laita purkk i in vaahtokumin kappale, johon olet terävällä veitsellä tehnyt X - n keskelle. Kostuta vaahtokumi eristeaineella. Kasta mal-litapit t ähän X : ä ä n ennen vahausta. Vaahtokumi " i m e e " pois yl imääräisen eristeen.
Vahan poisto K u n vahanspolausastian tila täyttyy vahalla,
se voidaan poistaa laittamalla s a n o m a l e h t e ä altaaseen ja imey te t ään vaha siihen.
Rolled, soaked cloth
Keramiamassan kosteus Keramiamassaa voidaan p i tää jatkuvasti
kosteana, jos laitetaan kostea rullalle käärit ty kangas (vanurullan puolikas) koskettamaan massa kerrostusalustalle.
Kruunujen kiinnipitäminen Kruunuja voidaan p i tää k i i n n i työskente lyn ajan sisäpuolel ta. Laita kruunupinsett ien (suo-nipihtien jne) sormiosien väliin kuulakärkikynän jousi. Pitoa voit parantaa laittamalla kär-ki in s i l ikonikumi- le tkun (vent t i i l ikumin) pä t kät.
Ballpoint pen spring
170
Hienot jyrsinpinnat Voit parantaa jyrs in töiden työstön jälkeä
laittamalla työkohteeseen kul lan esikiilloitus-pastaa. T ä m ä säästää myös työstökiviä.
Viistotut nastat Voit parantaa k ruunun pystyvyyttä polt to-
alustallaan viistomalla nastojen kärjet t imantil la.
Kiilloitussuojat K u n eletrokiilloitat valuja suojaa erikois-
kiinnikkeet, pinteet tai m u u t kohteet joiden et halua joutuvan altiiksi elektrolyytille jäykähköllä (Putty)-silikonilla.
Etsausten puhdistus Jos kosket käsillä etsattuja metal l i - tai poslii-
nipintoja, ne eivät t o i m i ku in pi täis i . Voi t puhdistaa " l i a t u t " alueet seuraavasti: Laita m o n o m e r i ä ruiskuun ja puhdista ruiskuttaen kohdat. Huuhtele puhtaalla vedel lä höyrype-simellä tai ultrasonicissa.
H a n g e r
Siliconeputty protection
Casting
171
Leukavamma- ja kasvoproteesit osana kuntoutusta
Julk. Hammaslääkär i l ehdessä N ; o 2 1 / 8 6
Joonas Pulkkinen, HLL
Vaikea hampaiston ja suun alueen puutos, vika tai vamma on hoitamattomana olennainen haitta toimintakyvylle . Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyr i tään myös hammashuollossa potilaan työ- ja toimintakyvyn yl läpi tämiseen. Puuttuvien kudosten korvaamisessa ja roimintakyvyn palauttamisessa nykyaikainen leuka- ja kasvoprotetiikka auttaa huomattavasti parantamaan potilaan e l ä m ä n l a a t u a .
Kirjoittaja on t o iminu t kuntoutuksen piirissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan suusairauksien po l ik l i n i kan kanssa ja Suomen Syöpäyhdis tyksen K u o p i o n pol ikl inikan ja neuvonta-aseman tiloissa. Konsultaatioapuna on o l lu t myös Kuop ion yliopiston hammas lääke t i e t een osaston proteti ikan laitos. Työ on ol lu t osa jatkokoulutusta ja useimmat hoidetut potilastapaukset ovat kuntoutuksen piirissä kasvojen ja suun alueen kirurgisesti hoidettujen tuumoreiden vuoksi.
Leukavammaproteettinen hoito on osa laajempaa vam-maisprotetiikkaa, jolla pyr i tään korjaamaan joko hankittua tai synnynnäis tä defektiä kasvojen ja leukojen alueella. Hoito tapahtuu yhdessä eri lääke- ja hammas lääke t i e t een osa-alueiden kanssa. Tällaisia yhteistyöaloja ovat esimerkiksi fysiatria, foniatria, kirurgia ja psykiatria.
Hammas lääke t i e t ee l l inen hoito on kokonaisvaltaista potilaan j ä ännöshampa i s ton ja -kudosten säi lyt tämistä ja korvaamista: esteettisen ja to i minnallisen funkt ion palauttamista.
Leuka- ja kasvovammapro-tetiikalla hoidetaan tyypeiltään hyvin eriasteisia potilastapauksia, joil le on yhteistä huomattava luu- tai pehmytkudosten menetys. Leukavam-maprotetiikan indikaatiot ovat samat kuin tavanomaisen protetiikan: purentaelimen ja kasvojen toiminnal l inen ja esteet
tinen tila yr i te tään palauttaa mahdollisimman tyydyttäväksi ja pyri tään e s t ämään lisävaurioiden muodostuminen.
Myös hoidon toteutus noudattaa totuttuja ja hyväksyttyjä hoitotapoja, erityispiirteet ovat aina tapauskohtaisia. I n dikaatioihin vaikuttavat myös muun muassa hammashoidon kulloinenkin vaatimustaso ja palvelujen saatavuus.
Hoidon tarve Leuka- ja kasvovammapro-
teettisen hoidon tarvetta aiheuttavat tavall is immin:
— kirurgisten toimenpiteiden tuloksena syntyneet pienet tai laajemmat kudosonte-lot
— li ikenneonnettomuudet — t y ö t a p a t u r m a t — pahoinpitelyt — rä i ähdysvammat , am
puma-aseiden aiheuttamat vammat
— synnynnäiset defektit — kirurgisten toimenpiteiden
yhteydessä tai jä lkihuollossa tarvittavat apulaitteet.
Varsinkin maxilla- ja kasvo-defektit invalidisoivat useimmiten potilaan vaikeasti. Puhevaikeudet, pureskelu- ja nielemisvaikeudet johtavat helposti masentuneisuuteen, joskus vaikeaankin depressioon. Potilas on sosiaalisesti hyvin rajoit tunut. Kosmeettinen ongelma (kuva 1) aiheuttaa ahdistusta ja potilaat vält tävät sosiaalista kanssakäymistä . Tässä tilanteessa e lämää säilyttävää hoitoa kuu luu seurata kuntouttava, e l ämän laa tua kohottava hoito. Aivan erityistä painoa tulee k i inn i t tää inh i milliseen kohteluun. Pelkällä teknisellä ratkaisulla saavutetaan harvoin hyvää tulosta, ellei potilas ole henkisesti hoidossa mukana ja pyr i itse samoihin tavoitteisiin hoitoryhm ä n kanssa.
Kuva 1. Potilaalle tehty totaali maxillektomia ja s i lmäkuopan tyhjennys.
172
Proteesityypit Proteettinen hoito vaihtelee
suuresti riippuen kulloisestakin tilanteesta. Pienet maxilla-defektit voidaan täyt tää yksinkertaisella tukeosalla (kuva 2), laajemmissa puutostiloissa ja totaalimaxillektomiassa t i lanne johtaa huomattavasti hankalampiin ratkaisuihin (kuva 3).
Intraoraalista proteesia joudutaan usein t ä y d e n t ä m ä ä n ekstraoraalisella kasvoprotee-silla (kuva 4).
Käytetyt retentio- ja k i i n n i -ketyypit on aina harkittava tapauksen mukaan. Tarkkuus-ki innikkei tä voidaan käyttää paitsi proteesin k i inn i t t ämi seen j ä ä n n ö s h a m p a i s t o o n myös resektioproteesin eri osien välillä. Laaja kudosonte-lo voi vaatia kaksiosaisen proteesin jäljellä olevien kudosten tukemiseksi. Implantaateista voi olla apua, mikäl i potilaan yleisterveys sallii implantaattien käytön .
Mahdoll is imman yksinkertainen rakenne on yleensä
eduksi jo senkin vuoksi, e t t ä potilaan ei olisi l i ian vaikeata puhdistaa suutaan ja proteesia.
Kudosontelo on täyte t tävä siten, et tä saadaan riittävä tuk i pehmytkudoksille ja samalla leikkausalueen karstan muodostus vähenee . Avo in kupp i mainen tukeosa myös kerää alueen eri t te i tä ja estää ni iden valumisen suuhun ja n ie luun. Mikäli kudosta on menetetty paljon ja j äännöshampa i s toa ei ole käytettävissä, proteesin pysyminen on aina ongelma. Kaikki mahdolliset retenti-okohdat on huomioitava tarkasti. Kuntoutuksesta vastaavan hammas lääkä r in kuuluis i olla mukana jo primaaria leikkausta tehtäessä ja suunniteltaessa, jo l lo in tulevia ongelmia voitaisiin ehkä ratkaisevastikin auttaa leikkausalueen muoto i lulla ja mahdollisilla ihosiir-teillä.
Kaikki luonnolliset retentiot on hyödynne t tävä ennen k u i n harkitaan mahdollisia lisäre-
tentioita, kuten esimerkiksi jousia ylä- ja alaproteesin välillä.
Maxillaresektioon usein l i i t tyvä s i lmäkuopan tyhjennys johtaa proteettisen epiteesin valmistukseen. Tavallisemmin proteesi k i inn i te tään silmäla-
Kuva 3. Laaja resektioproteesi, jonka ylälaita u lo t tuu s i lmän-aukon alalaitaan saakka. H i u kankin korkeampi rarkaisu vaarisi kaksiosaisen proteesin.
Kuva 4. Laajan kasvoproteesin aihio kipsimall i l la . K i i n n i t e tään tavallisemmin si lmälaseih in .
Kuva 2. Tuumorikirurgian seurauksena syntynyt aukko suljettu proteesin tukeosalla.
173
sin sankoihin, mut ta eräissä edullisissa tapauksissa voidaan silmäproteesi k i inn i t t ää myös kudosten muodostamalla re-tentiolla.
Toisaalta valitsemalla si lmälasien kehysten muoto s i lmäp-roteesin ulottuvuuksien mukaan, voidaan proteesin hait-taavuutta tehokkaasti vähentää (kuva 5). Samaan p ä ä m ä ä rään pyr i tään kevyellä linssien liukuvärjäyksellä.
Silmälasin sankoja voidaan käyttää myös esimerkiksi ne-näproteesin k i inn i t t ämiseen (kuva 6). Hengitysteiden yhteydessä olevan ontelon pe i t t ä minen (myös s i lmäproteesi) pitää yllä limakalvosiirtoon luonnollista kosteutta ja estää karstoittumista ja infektioi ta.
Tapaukset, joissa on resekoi-tu suuri osa mandibulaa, usein keskiviivasta läh t ien puolet, ovat hammasproteesin pysyvyyden kannalta er i t tä in hankalia. Jos vastapurijana on huonosti pysyvä proteesi, t i lanne vaikeutuu edelleen. Koska luista alustaa ei ole, on proteesi muotoiltava pehmytkudosten muodostamaan t i laan. Voimakkaan deviaation vuoksi joudutaan lisäksi asettelemaan proteesin e p ä s y m m e t rinen hammaskaari. Proteetti-nen hoito on vaikeuksista huolimatta tärkeätä . Sen avulla kudokset ja lihaksisto saadaan stabiloitua ja jatkuvaa rappeutumista ei pääse tapahtumaan (kuva 7).
Työjärjestys Proteettisen kuntoutuksen
valmistelun tulisi alkaa io siinä vaiheessa, kun kirurgista to i -
Kuva 5. Valmis s i lmäprotees i k i inn i te t tynä potilaan si lmälasien kehykseen. Proteesi pysyy paikallaan varsin hyvin .
Kuva 6. Potilaan n e n ä resekoi-tu tuumor in vuoksi. Valmistettu proteesi k i inni te t ty silmälasin sankoihin.
m e n p i d e t t ä valmistellaan. Tämä koskee koko työryhmää , hammasteknikko mukaan l u kien. Saatavissa oleva tieto tu lisi hyödyn tää tehokkaasti. Jos tiedossa on s i lmän menetys, on hyvä valokuvata tilanne ennen poista. S i lmän värin mää
ritys jo tässä vaiheessa nopeuttaa työtä jakossa (kuva 8). Jäljennökset kannattaa ottaa, m i käli niistä suinkin voi arvioida olevan apua työn m y ö h e m m i n jatkuessa.
Nykyaikaiset jä l jennösmate-riaalit, diakuvat ja videokamera antavat tehokasta l isäapua työhön.
Kuva 7. Alaleuka resekoitu keskiviivasta l äh t i en . Proteesien valmistuksella voidaan estää arpeutumista ja stabiloida lihasten toimintaa.
Pääsääntöisesti voidaan onnistunut kuntoutus ki rurgiseen toimenpiteeseen liittyvänä jakaa seuraaviin vaiheisiin:
1. Leikkauksen yhteydessä valmistettava sulkuproteesi, jonka tehtävä on tukkia syntyvä aukko, toimia siteiden tai mahdollisten ihosiirteiden tu kena sekä estää arpikuroutu-mien muodostuminen. A r p i -kuroutumien e s t äminen ja siten j ä n n i t t e e t t ö m ä n t i lan aikaansaaminen on ehdoton edellytys onnistuneille Jatkotoimenpiteil le. Sulkulevyn ansiosta voidaan myös siirtyä
174
Kuva 8. S i lmän värin valinta. Värin m ä ä r i t t ä m i n e n jo ennen operaatiota nopeuttaa s i lmä-proteesin valmistusta.
nenä -maha le tkus t a pois het i kun se muiden syiden perusteella on mahdollista (kuva 9).
2. Hoitovaiheen proteesia käytetään siinä vaiheessa, jo l loin leikkausalueen tuoreus, menei l lään olevat jatkohoidot kuten sädeho i to ja sytostaattihoito ja potilaan yleinen kunto estävät lopullisen proteesin valmistuksen. Tässä vaiheessa on syytä asetella proteesin hampaat ja pyrkiä mahdol l i simman stabii l i in purentaan.
3- Lopullinen proteesi. Lopullisen proteesin valmistaminen voidaan aloittaa ehkä noin puolen vuoden kulut tua kirurgisesta to imenp i t ee s t ä . Täl löin operoitu alue on riittävästi parantunut ja mahdollisen lääkityksen komplikaat iot ja sivuvaikutukset eivät enää rajoita oleellisesti hoitoa.
Työmenete lmät Jäl jentämiseen käyte tään ta
vallisia hammaslääke t ie teessä hyväksyttyjä materiaaleja. Lei-
Kuva 9. K u n potilaalla on käy t töke lpo inen sulkulevy, voidaan n e n ä - m a h a l e t k u poistaa heti kun m u u t syyt sallivat. Potilaan ruokailu ja juominen helpottuvat ja samalla arpiku-roumien muodostuminen estyy.
kattuja alueita jä l jennet täessä hyvä hygienia on erityisen tärkeä. Suojaksi on olemassa sopivia steriilejä rasvatamponeja. Jäl jennösaineen konsistenssi on säädeltävä tilanteeseen sopivaksi.
Jäl jennöslusikkaa saa harvoin alkuvaiheessa kovinkaan sopivaksi suoraan laboratoriossa ja n i inpä lusikkaa joudutaan vastaanotolla muotoilemaan ja usein jatkamaan akryylillä. Tiedon ku lun laobratorion ja vastaanoton välillä tulee olla huomattavasti joustavampaa ja tarkempaa ku in tavanomaista protetiikkaa tehtäessä, kahta samanlaista työtä ei ole.
Ekstraoraalisia jäl jennöksiä otettaessa selvitään pi tkäl le tavallisella alginaatilla, myö
hemmin voidaan proteesin laitoja tarkentaa muiden jäljen-nösaineiden avulla. Käyt töke l poisia materiaaleja ovat esimerkiksi Kerr Fitt ja Viscocel.
Jäljennöksiä jou tuu usein ottamaan useita pe räkkä in , aina tarkempaan tulokseen pyrkien. Samoin jä l jennöksen voi joutua ottamaan useammassa eri osassa ja sovittamaan osat yhteen. Harkitsemattoman laaja jäl jennös tässä vaiheessa voi aiheuttaa jä l jennösa ineen valumisen luuonte loihin ja vaikeasti poistettavan yl imäärän jäämisen ylähengi tystei h in .
Mikäli s i lmäkuoppa on joudut tu tyh jen tämään , antaa sil-m ä n a u k k o helpottavan työyh-teyden jäl jennöstä otettaessa.
Resektio- ja kasvoproteesien materiaalina olemme käyt täneet metylmetakrylaattia huolimatta sen monista puutteista. Potilaan kannalta eräs ikä-vimmistä piirteistä on se, e t t ä akryylin l ämmönvarauskyky on n i in erilainen ku in ihon . Varsinkin talviaikaan se tuntuu huomattavan epämie l ly t tävältä. Haitta on sitä suuremp i , mi tä massiivisempi käytetty kasvoproteesi on.
Yläleuan resektioproteeseis-sa on pyri t tävä mahdol l is imman kevyeen rakenteeseen, ts. onttoon, ylös avautuvaan rakenteeseen. Proteesin sisäosa on muotoiltava n i i n , e t t ä sen puhdistaminen on mahdol l i simman helppoa (kuva 10).
Alaleuassa proteesin paino on jossain määr in eduksi, joten proteesi voi tilanteen n i in
175
salliessa olla massiivisempi. Metylmetakrylaatin lisäksi olemme kokeilleet joustavia materiaaleja kuten Mol lo-plast-B ja Silastic-382, joiden käyttö rajoittuu mie les tän i hyvin harvoihin tapauksiin. Yleensä proteeseista pyrk i i tu lemaan näi tä materiaaleja käytettäessä painavahkoja ja lisäksi joustava osa helposti irtoaa hasis-osasta. Allemenojen hyöd y n t ä m i n e n paremmin k u i n jäykällä materiaalilla ei tavallisesti korvaa haittoja. Ns. pehmeä , suun lämpöti lassa joustava akryyli (Vertex SoF) voi olla käyt tökelpoinen eräissä tapauksissa. Huokoiset materiaalit ovat hygienisesti hankalampia. Yleisterveydestä ja lääkityksestä johtuen suun i n fektiot on muutenk in näillä potilailla valitettavan yleisiä.
Ylläpitohoito Proteesien valmistuttua on
sen käyttö opetettava huolel l i sesti potilaalle. Laajan resek-tioproteesin paikalleen asettaminen on jo sinäl lään vaikeaa ja tekniikka on vastaanotolla selvitettävä. Proteesin päivittä inen puhdistus, kuten suu-hygienia yleensä, on ehdottoman tärkeää. Perustaudin vaatima hoito (sädehoi to) asettaa potilaat r i sk i ryhmään, joka vaatii tehostetun kont ro l l in ja kaiken sen avun, m i t ä ehkäisevä ja korjaava hammas l ääke t i e de pystyy tarjoamaan.
Proteesin laajemmat korjaustyöt, kuten pohjaus, korvataan potilaalle yleensä hänelle tehdyn kuntouttamis-suunnitelman perusteella. A n nettu sädehoi to lisää useimmiten proteesin korjausten ja
Kuva 10. Resektioproteesin tu -keosa muo to i l t u mahdol l is imman kevyeksi ja helposti puhdistettavaksi.
muutosten tarpeellisuutta (kuva 11). Leuka- ja kasvovam-maproteesipotilaiden ylläpitohoitoa ei saa lyödä la imin huolimatta usein esiintyvistä käytännön vaikeuksista.
Yhteenveto Huolimatta jatkuvasti pa
rantuvasta kuntoutus jär jes te l mästä on leuka- ja kasvovam-mapotilaiden hoidossa vielä paljon keh i te t t ävää . Tässä työssä hammashuollossa to imi valla henki löstöl lä on merkittävä osa. Omalla aktiivisuudellamme voimme keh i t t ää järjeste lmiä, jotka parhaiten hyödyntävät olevat resurssit pot i laiden parhaaksi. Potilaille on aina kerrottava mahdolliset korvaustiet. Huomattakoon, että t ämä ei edellytä potilaan siirtymistä toiselle h a m m a s l ä ä kärille, mikäl i hoitava hammaslääkäri vain katsoo haluavansa ja kykenevänsä kuntoutettavan hoi toon.
Työn onnistuminen vaatii kaikilta t e am- työn jäsenil tä valmiutta nopeaan ja joustavaan palveluun ja mahdol l i -
Kuva 11. Potilaalta poistettu yläleuka ja tyhjennetty vasen s i lmäkuoppa . Sekä s i lmäproteesi et tä resektioproteesi (kuvassa 3) tarvitsevat paranemisen ederessä jatkuvaa yl läpi tohoitoa, mut ta saavutettua tu losta voi p i t ää olosuhteisiin n ä h d e n tyydyt tävänä . Potilaan oma m y ö n t e i n e n suhtautuminen on ratkaisevan tärkeä .
suutta tarpeen mukaan irrottautua normaalirutiinista. Y h teistyö ei rajoitu ainoastaan tekniseen toteutukseen vaan laajentuu ehdottomasti myös ihmissuhdetasolle. Hoi tohenk i lökunnan on mukauduttava laajasti käsi te t tävään psykoterapiaan, kuunneltava potilasta ja osattava suhtautua h ä n e e n ymmärtämykse l lä . Potilas on saatava kiinnostumaan itsestään , siten voidaan auttaa h ä n tä selviytymään syntyvistä masennustiloista. Leuka- ja kasvo-vammapotilaat asettavat hoi tohenk i lökunna l l e koulutuksellisen ja eettisen haasteen. Joonas Pulkkinen, HLL Kuopion yliopisto Hammaslääketieteen osasto PL 6 70211, Kuopio
176
TYÖPAIKKA
HAMMASTEKNIKKO
TAI LABORANTTI
saa työtä. Eht-kurssin ajaksi, mahdollisesti pitempäänkin. Yhteydenotot: P.968-195 45
FAG-matic Quick artikulaattorit KESTÄVÄT, KEVYET,tarkat
Keskiarvo QUICK 25/10 hintaan 650 mk 12 kpl ä 550 mk Säädettävä QUICK PERFECT hinta 1350 mk 6 kpl ä 1200 mk Kasvokaari QUICK UNIVERSEL hinta 510 mk
OY DEXPERT SA puh. 90-406 928 Mechelininkatu 25
90-406 282 00100 Helsinki
177
TUOTEUUTISIA
Apua jyrsintätöihin Bredent P-G-A-tekniikka
Päällevalueristeet mahdollistavat suoran valun saman tai korkeammalla sulavan metal l in päälle. Sekä jalometalleissa e t tä CoCr-metal-leissa — matriisi jyrsitään ja vi imeis te l lään — puhdistetaan metal l i nesteel lä — pääl lystetään metal l i eristeellä — vahataan patriisi pää l le — upotetaan sylinteri in, e s i l ämmi te t ään ja
valetaan normaalisti — etsi tään sopiva retentio hiontanesteen avulla
*
Eickhorst-kenttävalo Täysiteho 4 x 8 W päivänvaloa . Puoliteho 2 x 8 W päivänvaloa .
— teleskooppivarsi — painava jalusta, jossa teline instrumenteille
Dialite-värinottovalo Eickhorst-ympyrävalon vä r i l ämpö on
5500°K eli normite t tu pä ivänvalo . Tällä otetut värit ovat vertailukelpoiset to i
sen vastaavan laitteen tai Eickhors t -kent täva-lon valossa.
178
Tarkkuushiekkapuhallin Harnisch + Rieth P-G 360/2—4 -hiekkapu-
hall in voidaan varustaa 2—4 säiliöllä hiekoille tai k i i l lo tuskuul i l le , jotka ovat kooltaan 250— 25 mikronia.
Hiekkapuhallusmateriaalin tulo loppuu het i katkaistaessa. Laitteessa valmiina i m u r i n l i i t ännä t .
Koko: leveys 360 m m , syvyys 700 m m , korkeus 380 m m , paino 33 kg
Oklusaalipinnan muotoijat Gnatho-Flex-silikonieristeet Bredent
Vastapurian muodot jäl jentyvät anatomisin lisäkkein vahaan tai keramiseen massan pre-tai molaari-alueella Gnatho-Flexrin avulla.
Steifensand D 727 Ergonominen työtuol i — kuppi tai ki i lais tuin — turvallinen kaasujousi korkeussäädöin — selkänojan ja istuimen kaltevuuden säätö — selkänojan korkeus voidaan säätää — selkänojia kahta kokoa — käsinojat l isävarusteina — lukkiutuvat pyörä t kovalle tai p e h m e ä l l e
alustalle — useita väri- ja pääl lysvaihtoehtoja
179
Juhani Honka, osas topääl l ikkö Ammattikasvatushallitus
Juhlapuhe Korkean ammattitaidon juhla 11.11.1986 Arvoisa juhlayleisö
Olemme kokoontuneet tänne Ammat t i t a idon aukiolle korkean ammatt i ta idon merkeissä. Korkea ammatt i tai to on asia, josta me suomalaiset voimme aivan aiheellisesti olla ylpeitä. Suomalainen ammattitaito tunnetaan ja tunnustetaan maailmalla. Varsin mi t tava on se teknisten ja taiteellisten saavutusten luettelo, jol la voimme kuvailla menestys-t ä m m e kansainvälisissä am-mat t i ta i tomit te lö issä .
Suomalainen korkea ammattitaito on ol lu t yksi keskeisin tekijä sille, e t t ä kansainvälinen ki lpai lukykymme on kehit tynyt nykyiselle tasolle ja väitän, et tä mikäl i pystymme jatkossakin p i t ä m ä ä n suomalaisen ammatt i ta idon maailman huipul la on mei l lä suuret mahdollisuudet menes tyä yhä kiihtyvästi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Miks i sitten on kilpailtava ja menestyttävä? Yksinkertaisesti siksi, että tuon k i lpa i luun osallistumisen ja siinä menestymisen kautta ratkeaa kuinka hyvätasoista on suomalaisten e lämisen laatu. Varsin selkeästi on tiedossamme se tosiseikka, e t tä kilpailu kiristyy, vaatimukset nousevat ja suomalaiselta ammatti taidoltakin vaaditaan aina vain e n e m m ä n ja yhä korkeatasoisempia suorituksia.
Kuinka on, onko korkea ammatti tai tomme sitten tulevaisuudessakin turvattu? Lyhyesti kysymykseen voisi vastata seuraavasti: Ei automaattisesti, mutta ainekset asian hoi tamiseen on olemassa.
K u n l ähden tarkastelemaan noita tulevan menestyksen takaavia aineksia on syytä aluksi pohtia ni i tä tekijöi tä , jotka ovat nostaneet ammatt i taitomme maailman kuuluksi . Näi tä tekijöitä on t ietenkin l u kuisia. Otan tässä esille vain muutaman.
1) Suomalainen on perusluonteeltaan tarkka, täsmäll inen ja ahkera.
2) Olemme löytänee t suomalaista ammattitaitoa suosivan markkinaraon maailmanmarkkinoil la.
3) Olemme oivaltaneet sen, että tekemäl lä oppi i parhaiten. Parhaat ammattilaisemme ovat saavuttaneet taitonsa aloittamalla nuorena ja suorittamalla uupumatta sitä työsuoritusta, jossa on pää t t äny t nousta huipul le .
4) A m m a t t i i n koulu t taminen joka sekin mei l lä osataan, voisi sanoa mi l t e i parhaiten maailmassa. Tälle väi t teel le löytyy tukea useista UNESCOin ja O E C D : n kansainvälisistä koulutusjär jestel-mävertai luis ta .
Jatkossa tarkastelen erityisesti koulutuksen yhteyt tä korkeaan ammatt i ta i toon.
Ki i s tämätön tosiasia siis on, että koulutuksella on voimakas yhteys ammatt i ta i toon. Hyvällä koulutuksella voidaan m m . nopeuttaa, tehostaa ja moni puolistaa yksilön ammatt i taitoa.
Koulutuksen merkitys ammatt i taidon luojana on mei l lä oivallettu jo p i t k ä ä n . Ka ikk i muistamme historiasta tuon tehokkaana pidetyn oppipoika, kisälli, mestarijärjestel-m ä n , jär jes te lmän, joka nykypäivään sovellettuna olisi monien mielestä jopa nykyistä kou lu tus jä r j e s te lmäämme paljon parempi.
Viri t tääkseni tunnelman nytkin tuohon paljon mainostettuun aikaan, lainaan t ä h ä n lähes 100 vuotta vanhaa kou-lutusjär jes te lmämääri t te lyä:
" k u n oppilaisen havaitaan saavuttaneen tyydyt tävän töiden ammatissaan ja h ä n on saanut todistuksen opetuksen ahkerasta hyväkseen käy t t ämi sestä käsityöläis- tahi muussa ammattikoulussa taikka m u u toin on hankkinut tyydyt tävän taidon sellaisen koulun oppiaineissa, tulee asiantuntijain j u listaa häne t oikeutetuksi saamaan kisällikirjan.
Kisälli, joka väh in t äänk in kaksi vuotta on ammatissaan työskennellyt ja siinä saavuttanut erinomaisen taitavuuden, saakoon mestarin n imen, jos hän on valmistanut mestarinäyt teen , jonka kolme sitä arvostelemaan määrä t tyä asiantuntevaa elinkeinonharjoittaa hyväksyy."
Tuossa varsin mielenki in toi sessa sitaatissa riittäisi analysoitavaa pal jonkin, siihen vain ei ole tässä yhteydessä mahdol l i suuksia.
Ammat t ikoulutuksemme on nyt kun olemme siirtyneet keskiasteen koulunuudistuksen mukaiseen uuteen järjes-
180
te lmään aivan toisenlainen kuin oppipoika-, kisälli, mestari-järjestelmä. Uudistuksen t i l i i n voimme kirjata jo tässä vaiheessa joukon suuria saavutuksia, kuten
1) Meillä on tarjota paikka ammatillisessa koulutuksessa ikäluokan jokaiselle jäsenel le .
2) Oppilaitostemme verkosto on varsin kattava ja moni puolinen, lisäksi oppilaitoksemme ovat keskimäär in varsin hyvin varustettuja.
3) Meillä nuoriso käy yhtäjaksoisesti koulua keskimäär in e n e m m ä n kuin muualla maailmassa. T ä m ä asia ei korkeaa ammattitaitoa ja sen ylläpitoa ajatellen ole vä l t t ämät t ä positiivinen. Koulu tusp i tuuden ja sen tuottaman hyödyn välinen yhteys on n i m i t t ä i n käyräviivainen. Suomi on opt i -mikohdan jo yl i t tänyt . K o u l u tuksen p i d e n t ä m i n e n ei tehosta oppimista. T ä r k e ä m p ä ä kuin panostaminen koulutuksen p i d e n t ä m i s e e n olisi panostaminen jatkuvan koulutuksen järjestelmän luon t i in .
4) Koulutuksemme on yleissivistävää ja laaja-alaista. Tä tä keskustelua vain häir i tsee edelleen termisekavuus. Yleissivistystä ja laaja-alaisuutta halutaan tunkea ammati l l is i in opintoihin niiden vanhassa merkityksessä. Tästä on ol lu t seurauksena vastustava reaktio. Jos l ähde t ään ammat i l l i sesta yleissivistyksestä ja laaja-alaisuudesta ei ni iden sisällyttämistä ammati l l is i in opintoi hin kukaan vastusta.
Monelta osin keskiasteen koulunuudistukselle asetetut
tavoitteet voidaan kuitata saavutetuiksi. Oma lukunsa on se, kuinka näi tä tavoitteita t u lisi jatkuvasti keh i t tää ja muotoilla muuttuvaan yhteiskuntaan sopivaksi.
Koulunuudistuksen tavoite, jonka mukaan: "koulutus on sekä laadullisesti e t tä määräl l i sesti mitoitettava yhteiskunnan ja työe lämän vaatimusten ja niissä tapahtuvien muutosten mukaan" on he rä t t äny t runsaasti keskustelua.
E l inke inoe lämän edustajat sanovat: Koulutus ei vastaa nykypäivän vaatimuksia. K o u l u -tusvastuulliset puolustautuvat: El inkeinoelämä ei i tsekään tiedä mi tä vaatimukset ovat ja miten ne kehi t tyvät . Molemmat ovat oikeassa.
Muutosvauhti on huima, se kiihtyy. Vaatimukset koulutukselle ja ammatti taidolle kasvavat nopeasti. Tästä t i lanteesta ei selvitä syyttelemällä ja puolustautumisella vaan t i i viillä hyvällä e l i nke inoe l ämän ja koulutusvastuullisten yhteistyöllä. T ä m ä n yhteis työn alkamisesta on havaittavissa hyviä merkkejä , mut ta se on vasta alkua, se on pikaisesti saatettava vauht i in n i i n , e t tä yhteistyön voimakkuudeksi ja yhte i s työmuoto jen l u k u m ä ä rän tulee olla aivan eri kertaluokkaa ku in ne ovat vielä tänään . Koulutusviranomaisen resurssit ja taidot eivät riitä yksin hoitamaan koulutusjär jestelyjä n i i n , e t tä koulutus vastaisi e l inke inoe lämän vaatimuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia. Toisin sanoen kor
kean ammatti taidon takaamisessa tarvitaan ennakkoluulotonta yhteis työtä. Elinkeinoe lämän puolelta ede l ly tän tässä yhteistyössä, e t tä se suostuu valjastamaan parhaat voimansa laadullisen ja määrä l l i sen koulutustarpeen selvittelyyn sekä panostaa oppilaitosten avustamiseen uudella tavalla m m . laite-, t i la- , opettaja- ja harjoi t telupaikkakysymyksissä. Koulutusvastuullisilta puolestaan edel ly te tään melkoista asennemuutosta, joustavuutta, teoreettisista suunnit telumalleista vapautumista ja valmiut ta ennakkoluulot tomiin kokei luihin .
Ensiarvoisen tärkeää on , e t tä meillä on aina sellainen koulutusjärjestelmä, e t tä se takaa perustan korkean ammatt i ta idon hankkimiselle ja mahdollistaa sen säi lyt tämisen ja jatkuvan keh i t t ämisen rationaalisesti sekä yksilön e t tä yhteiskunnan kannalta, alakohtaiset vaatimukset huomioon ottaen.
Aivan oikeutetusti on vi ime aikoina kyselty m m .
— onko koulutusjär jestelmässä riittävästi alakohtaista joustoa?
— olemmeko unohtaneet käden taitojen opettamisen?
— onko koulutusjär jestelm ä m m e unohtanut kokonaan kunnon käsityöläisten kouluttamisen?
— onko yrittäjyys lainkaan mukana koulutuksessa?
Tärkei tä kysymyksiä, joita ei m e i d ä n koulutussuunnit tel ijoiden keskuudessa tule ylenkatsoen sivuuttaa.
181
Siitä huolimatta, e t t ä keskiasteen koulunuudistus työllistää nyt koulutusihmiset ei meillä ole varaa jäädä seuraamaan mi tä uudistus tuo tullessaan. Myös koululaitosta on vauhditettava jatkuvaan kehittämiseen.
Tärkeää on
1) Joustavuus, nopeus, ala-kohtaisuus ja yhteydet elinkeinoe lämään .
2) Tutkimus ja kokei lutoiminnan huomattava lisääminen. Kiehtovia tutkimuksen aihepiirejä olisivat m m .
— minkä ikäisenä ammat in perustaitojen opettaminen on otollisinta aloittaa
— mikä on oleellista oppisisältöä eri ammateissa, mikä pysyvää perustietoa ja mikä taas nopeasti vaihtuvaa.
Kokei lutoiminnal la tulisi testailla erilaisia koulutuksen järjestelytapoja m m . sitä m i l lainen tulos saavutettaisiin jos ammatillisessa koulutuksessa lähdet täis i inkin liikkeelle kädentaitojen opettamisesta ja vasta m y ö h e m m ä s s ä vaiheessa opinnoissa painottuisi yleissivistävä aines.
Tämä koulutusjärjestelyjen ylösalaisin kään tö saattaisi nykypäivänä tarjota osalle oppilaista nykyistä m ie l ekkäämm ä n vaihtoehdon opiskella korkean ammatt i taidon perusteita.
3) Panostaminen opettaji in on kannattavaa. Tärkeää on, että jär jes te lmässämme on ajan tasalla olevat, opettamassa ammatin hallitsevat opetta
jat. Vaatimukset ovat suuret: Pelkällä kirjatiedolla ei opeteta, kuvia katselemalla ei op i . Mutta keveiksi on havaittu myös pelkäs tään oman käsityö-ammattinsa taitajan eräät opettajan roolissa nykyaikaisessa ammattioppilaitoksessa. Opettajalta siis vaaditaan, opettajaan luotetaan ja opettajaan on panostettava:
4) Panostaminen ammatt i tutkintojen kehittelyyn ja am-mat t i ta i toki lpai lu ihin tuo hyvän tuloksen. Koulutusjär jeste lmän puitteissa tulee ent is tä e n e m m ä n k i inn i t t ää huomiota opintojen päät teeksi p ide t t ä viin ammat t i tu tk in to ih in sekä erilaisiin ammatt i ta i toki lpai-lu ih in . Hyvä juhlayleisö
Korkeaa ammatti tai toamme ja t ämän juhlamme taustajär-jestöjä ajatellen n ä k y m ä t ovat melko valoisat
— käsi työta idot , erityisesti niiden arvostus, on tekemässä vahvaa nousua. Y h ä useampi meistä on niistä ki innostunut ja haluaa oppia ni i tä joko työn ja/tai harrastuksen merkeissä.
— yrittäjyys on n i in ikään nousussa. Ent is tä paremmin tullaan hyväksymään yrittäjyys jopa n i i n , e t tä ihmisiä tullaan kannustamaan yrit täjyyteen ja yritystoiminnalle luodaan menestymisen mahdollisuuksia.
— ammatilliset oppilaitoksemme ovat laajentamassa rooliaan ja tulevat tarjoamaan ammattilaisillemme ja yrittäj i l lemme runsaasti l isäkoulutusta ja konsultoivaa palvelutoimintaa.
Lienee paikallaan, e t tä lopuksi yri tän vapaasti antaa
oman tu lk in tani siitä m i t ä on korkea ammatti tai to
— se e lä t tää taitojansa ja takaa hyvän e lämisen laadun
— sen saavuttaminen on eniten yksilöstä i tsestään k i i n ni
— siihen kuu luu työsuoritus, jolla on kysyntää
— siihen kuu luu ylpeyt tä . Ammattiylpeys on tärkeää ja se on kai ainut hyväksyttävä y l peyden muoto.
Opetusviranomaisten puolesta tervehdin korkean ammatti taidon juhlaa ja ki i tän kaikkia sen järjestelyihin osallistuneita.
Korkea suomalainen ammattitaito on juhlansa ansainnut.
182
Oriola-cup 1986 T ä m ä n vuotinen Hammas-
välineen järjestämä squash-kilpa p idet t i in Järvenpäässä. P u u h a m i e h e n ä to iminu t Mat t i Nyman ol i suorittanut esivalmistelut mainiosti , ja ottelut saatiin pelattua joutuisasti. Osallistujia o l i tällä kertaa 18 kpl , joten p i en t ä pir is tymistä on havaittavissa verrattuna edellisvuoteen. Tosin naisten sarjassa ol i jäl leen vain neljä kilpailijaa.
Vuoden -85 naisten mestarin poissaollessa voiton vei Rail i Kiv i luoto .
Miesten "harrastelijasarjas-sa" pelatt i in kaikki kaikkia vastaan -periaatteella ja I selvisi reilulla " p e s ä e r o l l a " m u i h i n Jari Alasaari.
"Ammattilaissarjassa" alkupelien jälkeen loppuotteluun olivat raivanneet tien Matt i Nyman ja Kosti Uusitalo. Ens immäisen erän selvän pistevoiton perusteella näytt i k in , e t tä M . Nyman hoitaa pel in helposti edukseen, mutta toisin kui tenkin kävi. Kosti "Big-Boss" Uusitalo vei seuraavat kolme erää ja o t t i kolmannen Orrola-cupin voiton sen historiassa.
Otteluiden jä lkeen pelaajat saunoivat ja sitten H a m m a s v ä -line palkitsi kunk in sarjan kolme parasta.
Kokonaisuudessaan kisat menivät hyvin ja olihan näh tä villä jälleen huipputasokasta squashin peluuta.
PT
Tulokset: Harrastelijat, miehet: I Jari Alasaari I I Mauno Mäkelä I I I Kari Hyyt iä inen IV Pentti Tahvanainen V Kaj Sani V I K i m m o Sani Naiset: I Raili Kiv i luoto I I Raija Nyman I I I Kristiina Himanen I V Kirst i Lindman
Kilpasarja, miehet: I Kosti Uusitalo I I Mat t i Nyman I I I Raimo Packalen IV Timo H e i n ä n e n V A r i Mäkelä V I O l l i Heinonen V I I Kristian Enestam V I I I Jari Alasaari
(Pelasi Kar i Asposalon tilalla, h ä n e n joutuessa keskeyt tämään)
183
Hartastelijasarjan mitalistit vasemmalta: 2 . Mauno Mäkelä, 1. Jari Alasaari, 3 . Kari Hyyriäinen.
"Big-Boss" sai kolmannen kiinnityksen kultaiseen pokaaliin, joten hän sai sen omakseen koristamaan kirjahyllyänsä. Hymy herkässä!
184
Lars Nordberg
Keskusliiton uusi olemus
Lopuillaan oleva vuosi 1986 on ol lut hammasteknisten järjestöjen keskinäis ten suhteiden uudelleen arviointia monessa mielessä. Seurasin huolestuneena sitä tapaa ja intoa, jolla keskusliiton asemaa ensin alettiin horjuttaa ja lopulta jopa t ehdä varattomaksi.
Moti ivina o l i l i i t on rooli lausunnonantajana. Arve l t i in keskusliiton olevan es teenä , jos siltä kysytään mie l ip ide t t ä johonkin asiaan, jota jok in etujärjestö ajaa. L i i ton säännö t estävät kui tenkin t ä m ä n t a p a i s e n tulkinnan, koska n e h ä n edellyttävät yksimielisiä ratkaisuja lausuntoasioissa. E l ä m m e h ä n demokratiassa.
K u n Hammaslaboratoriol i i t to suhtautui passiivisesti ehdotukseen l i i t on n imen ja sen sääntöjen muutokseen ja kun Erikoishammasteknikkojen l i i t to i l m o i t t i erostaan keskusliitosta, alkoi kuukausia kestänyt, valitettava kir joi t te lu alan lehdissä. Tosin se rajoit tui henkilötasoiseen m i t t e l ö ö n , "aal toi luun ja vasaroimiin" , jossa ei aina muistet tu pysyä asiassa.
Huolimatta näistä tunteiden purkauksista edetti in todella merki t täväst i lähes kymmenen vuotta jahkaillussa hammaslaboratorion vastaavan teknikon pätevyysvaat imusasi-assa. Ka ikk i kolme l i i t toa allekirjoittivat asiaa koskevan lausunnon, joka sitten käyti in luovuttamassa sosiaali- ja terveysministerille.
Alan tulevaisuuden turvaaminen on näh ty yl i jo idenkin muiden näkemysero jen . Sa
maa voidaan sanoa tapahtuneen keskusliiton olemassaoloon vaikuttaneen kriisin laukaisemiseen johtaneista aloitteista.
Eroilmoituksestaan huol i matta o l i EHTTi i t t o vaatinut koolle yl imääräisen l i i t tokokouksen. Esityslistalla o l i keskusliiton omaisuuden säät iöint i , n imen muut taminen ja sääntöjen muut taminen . Kokous ol i marraskuun 14. päivänä.
Jos n ä m ä aloitteet olisivat toteutuneet ei keskusliitolla olisi o l lu t toimintaedellytyksiä. Henki lökohta ises t i l uo t in kui tenkin jonkinlaiseen terveen järjen voit toon tässä umpikujassa. N i i n h ä n lopulta kävikin .
Ol imme tilanteessa jossa o l i tunnustettava tapahtuneet tosiasiat. Keskusliitto a lkuperä i sessä muodossaan olisi pian vain muistona mie l i s s ämme . Siitä olivat eronneet jo aikaisemmin hammastekniset jä-senmaksuvaikeuksissa ja nyt lähtisivät EHT: t . Hammaslaboratorioliitto jäisi yksin vastaamaan l i i t on asioiden hoidosta ja er i t tä in hankalissa ja riitautetuissa olosuhteissa.
Täytyy tunnustaa, e t tä kysel in tässä vaiheessa sopivaa väli-tysmiestä maltilliseen siipeen kuuluvalta ystävältäni EHT-ryhmässä . Saattaa olla, e t tä täm ä yhteydenotto sekä syyslu-entopäivi l lä käydyt keskustelut eri osapuolten välillä johtivat uusiin mahdollisuuksiin kiistan sovitteluun.
Omana kantanani o l in vastannut useille kyselijöille, e t t ä
vuodenvaihteen jä lkeen koetamme t e h d ä keskusliitosta henki lö jäsenyyteen perustuvan koko alan väen l i i t on . Samanlaisen vastauksen sai E H T - l i i -ton toiminnanjohtaja Harr i Aal to , kun h ä n aloi t t i operaationsa, jolla o l i ratkaiseva merkitys syntyneen sotkun selvitt ämiseen .
Koska Hammaslaboratorio-l i i ton hallituksessa ei o l lu t koskaan ol lu t edes puhetta keskusli i ton omaisuuden realisoimisesta, o l i meil lä helppoa suostua allekirjoittamaan realisointia estävä asiakirja, joka tar jot t i in sää t iö in t ia lo i t teen peruuttamiseksi. T ä m ä paperi ei kuitenkaan o l lu t tarpeeksi vahva näytöksi aikeistamme, joten Harr in kanssa teh t i in yhteistuumin toinen, joka sisälsi ns. ylimenokauden säädökset ja uusien sääntöjen p ä ä k o h dat.
T ä m ä paperi hyväksyt t i in molempien jäsenl i i t tojen hallituksissa. Y l imäärä inen l i i t t o kokous siunasi sen keskustelutta. O l i syntynyt sovinto, o l i annettu mahdollisuus uudentyyppiselle, henki löjäsenis tä koostuvalle keskusliitolle.
Erikoishammasteknikkojen l i i ton ajama, keskusliiton vaikutusmahdollisuuksien vähent ä m i n e n kat tojär jestönä, o l i täysin onnistunut. Alan eri i n tressipiirejä edustavat l i i to t ovat täysin r i ippumat tomia toisistaan. Kattojär jestön taru on lopussa. Sen toiminta-aikana ei todellakaan ol lu t kovin merki t täviä saavutuksia, joskaan tälle ajanjaksolle ei voida kirjata suurempia negatiivisi-
185
akaan kokemuksia. Tietysti n ä m ä eroamiset liitosta todistavat, ettei sen toimintaan ole ol tu tyytyväisiä.
O n sanottu, e t tä nyt on palattu vanhan Suomen Hammasteknikkojen l i i t on to imintamall i in . N ä i n h ä n ei ole. Vanha l i i t to t o i m i täysin jaostojensa kautta, uuden l i i ton säännöissä ei ole yh tään erillistä jaostoa. Ka ikk i suoranaiset edunvalvonnat hoidetaan " k o v i e n " etujärjestöjen kautta.
Uusi keskusliitto on oleva — toivottavasti — ammatt ikuntaa kokoava järjestö. Sen voima tulee olemaan siinä, e t tä se kokoaa yhteen koko ammatt i kunnan yhteisiä asioita eteenpäin vietäessä. N i m e n ä k i n se puolustaa paikkaansa olemalla kaikkien h a m p a a n t e k i j ö i d e n keskusliitto.
Yhte i s inä asioina on koettava kaikki perus- ja ja tkokoulutukseen, määräl l iseen koulutukseen sekä hammasteknisen alan olemassaolon turvaamiseen liittyvät asiat. Yhte inen l i i t to suo myös mahdollisuu
den laajempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen j ä s e n k u n n a n välillä.
Henki lökohta ises t i iloitsen jo e t u k ä t e e n siitä, e t tä Ham-masteknikko-lehtemme voidaan postittaa koko alan väelle. Mikäli olen tu l lu t oikein in formoiduksi tulee Hammastekniset, Erikoishammasteknikot ja t ietenkin Hammaslabo-ratorioli i ton jäsenrekisteri t siirrettäväksi henki lö jäsenpohja i -sina täysivaltaisiksi jäseniksi keskusliittoon. T ä m ä n lisäksi on t ietenkin t ä h ä n saakka " v i l l e i n ä " olleilla alan i h m i sillä tilaisuus liittyä liittoonsa.
Ylimenokauden esisopimukseen on kirjat tu toivomus-luonteinen ponsi, ettei keskusl i i ton johtokuntaan valittaisi nykyisiä etujärjestöjen to imi henki lö i tä . T ä m ä sen vuoksi, ettei sen toimintaan tulisi mahdollisia vaikutteita järjestöjen välisistä m e n n e i s t ä jännit teistä ja epä luu lo i s ta . Tällä tavalla on myös tarkoitus löytää uusia kasvoja järjestön johtoon. O n monesti todet tu , että kaivataan nuorta verta pyörittämään yhteisiä asioita, hei
d ä n h ä n on tulevaisuus.
Kr i i s i in johtaneet tapahtumat olisi varmaan voitu hoitaa tois inkin, huomattavasti malt i l l i semmin. Arvostelun oikeutuksesta ja jälkivi isauden helppoudesta huolimatta on annettava täysi tunnustus sille aloitteellisuudelle, joka t u l i odottamattomasti siltä taholta, jolta vaatimukset l i i ton luonteen muuttamisestakin o l i t u l lu t . T ä m ä sovinnollisuus joh t ik in nopeaan esisopimukseen ja todennäköises t i kumpi kaan osapuoli ei tunne olevansa voit tanut tai häv inny t , vaan tehnyt kompromissin, josta ei saisi jäädä ikäviä muistoja.
Uskon, e t tä ne monet kädenpuristukset, jotka keskusl i i ton yl imääräisen kokouksen jälkeen puris tet t i in , olivat ys-tävällisine sanoineen vakavasti otettavia toivomuksia uuden ajanjakson alkamisesta.
Tärke in tä on, e t tä alamme yhtenä is ten asioiden vuoksi perustettu, monet kovatkin ajat kokenut ja vuosikymmenet to iminu t l i i t to on jälleen saatettu elinkelpoiseksi.
186
IIAMM/>IL«»OmTOWIO
ARHE DENS
MYYTÄVÄNÄ 5 vuotta toiminut
nuorekas hammaslaboratorio kalusteineen, koneineen ja potilastuoleineen.
Työympäristö on toimiva ja moderni. Arhedens sijaitsee Juankoskella,
virkeässä teollisuuskunnassa Koillis-Savossa.
Soittele tai käy katsomassa.
ARI HEISKANEN Lapinpolku, 73500 J U A N K O S K I , puh. (971) 613 177
HAMMASTEKNIKKO SAA PAIKAN
Työ käsittää pääasiassa metalli ja posliinitöitä.
Palkkaus sopimuksen mukaan.
JOENSUUN HAMMAS-JA TERÄSLABORATORIO H. Ketonen Ky. Puh. 973-122 607 Koskikatu 13 C 20
187
Hammastekniikan-kalenteri 30.1 . — 1.2.87 Jyväskyälä Hammaslaboratoriolii ton vuosikokous
8. — 14.3.87 St-Moritz X I V kansainväliset H T - k o u l u t u s p ä i v ä t 12. — 15.3.87 Chicago H a m m a s n ä y t t e l y 27. —28.3.87 Helsinki H A M M A S T E K N I I K K A - 8 7 - p ä i v ä t (Hammas lääke t i ede -87 )
2. — 3.4.87 K ö p e n h a m i n a H a m m a s n ä y t t e l y 21. —23.5.87 Zurich H a m m a s n ä y t t e l y 19. —21.6.87 Los Angeles 6. Keramiika-symposium 4. — 5.8.87 Helsinki Keramiakurssi (Savolainen, L e p p ä k u m p u )
25. —28.8.87 M a l m ö Sairaala I kansa inväl inen konferenssi 25. —26.9.87 Helsinki Konusteknik-kurssi 21 . —26.9.87 Nurnberg D E N T E C H N I K A - 8 7 17. — 18.10.87 • Helsinki H A M M A S T E K N I I K A N S Y Y S L U E N T O P Ä I V Ä T -87
7.11.87 Hels inki . Valokuvaus värinvalmistuksessa-kurssi
Kalenteriin otetaan tietoja kursseista, l i i t t o - ja seura-kokouksista ja yleensä hammastek-niikkaan liittyvistä tapahtumista.
SINÄ, pystyvä hammasteknikko tule kumppaniksi tai osta kokonaan
monipuolinen hyvin varustettu hammaslaboratorio laitteiden ja kalusteiden hinnalla.
Keskeinen hyvä sijainti Helsingin naapurissa. Runsaat mahdollisuudet.
Tiedustelut Leena Siirala puh. 90-6943 866.
188
Hammaslääketiede - Odontologi 1987
Hammastekniikka -87 -päivät Luentosarjat
Perjantai 27.3. Lauantai 28.3.
Kamarimusiikkisali 13.15 Avaus
Hammasteknikoiden Koulutustoimikunnan puheenjohtaja
13.30 Uusi hammasteknikko-koulutusammatin opetussuunnitelma VHT-opiston rehtori Jorma Lukkariniemi
14.00 "Yhdenpolton"-tekniikka, mahdotontako? HTM Matti Savolainen
15.00 Posliinipinnoitteiden valmistus HT Kari Syrjänen
Kamarimusiikkisali Hammastekniikka -87 -päivät jatkuvat
10.00 Miten tulet ymmärretyksi Yhteiskuntatieteiden maisteri Taisto Orre
10.45 Työpaikan ihmissuhteet Johtava psykologi Ahti Vilpas Hammaslaboratorion pölynpoisto HTM Hemmo Kurunmäki Lounas Miten näet? — optiset lisälaitteet Optikkojen liiton pj. Eero Läng
14.00 Tarkan työn ja työympäristön valaisu Yli-insinööri Eino Lampi
14.30 Juotokset hammastekniikassa HT Raimo Keinänen
11.30
12.00 13.30
Hammaslääketiede — Odontologi 1987
Luentosarjat Perjantai 27.3.
Kamarimusiikkisali Aikuisortodontiaa
9.00 Ortodontti yhteistyössä muiden spesialistien kanssa EHL Liisa Santavuori
9.30 Parodontologisia näkökohtia EHL Kristiina Hakkarainen
10.00 Proteettisia näkökohtia HLT Jorma Posti
10.30 Purentafysiologisia näkökohtia Apul.prof. Pentti Kirveskari
11.00 Kirurgisia näkökohtia EHL Heikki Leikomaa
11.30 Lounas
Hammastekniikka -87 -päivät 13.15 Avaus
Hammasteknikoiden Koulutustoimikunnan puheenjohtaja
13.30 Uusi hammasteknikko-koulutusammatin opetussuunnitelma VHT-opiston rehtori Jorma Lukkariniemi
14.00 "Yhdenpolton"-tekniikka, mahdotontako? HTM Matti Savolainen
15.00 Posliinipinnoitteiden valmistus HT Kari Syrjänen
Huone 22 Hammaslääkäri ja tiedottaminen
13.00 Miksi tiedotusta tarvitaan, mitä sillä saavutetaan, mitä sillä hävitään? Toiminnanjohtaja Teuvo Tuominen, Suomen Hammaslääkäriliitto
13.30 Mitä kannattaa tiedottaa — mikä ylittää uutiskynnyksen, yhteydenpito tiedotusvälineisiin Päätoimittaja Seppo Kievari, Helsingin Sanomat
14.15 Mistä ei saa tiedottaa — asian julkisuus ja yksityisyys Apul.toim.joht.' Kai Masalin, Suomen Hammaslääkäriliitto
14.30 Hammaslääkäri haastateltavana Toimittaja Arvi Lind, TV-Uutiset
15.15 Tieteestä tiedottaminen Dos. Eva VVidström, Kuopion yliopiston hammaslääketieteen laitos toimittaja, HLL Aira Lahtinen, Suomen Hammaslääkärilehti
189
Hammaslääketiede — Odontologi 1987
Luentosarjat Lauantai 28.3.
Konserttisali Hammashuoltohenkilöstön työterveysongelmia Infektioiden torjunta hammaslääkärin vastaanotolla
9.00 Infektioiden tartuntatavat — riskit potilaan ja hoitohenkilökunnan kannalta Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumio TaYKS
9.45 Desinfektiomenetelmät LKT Juhani Ojajärvi Kansanterveystieteen laitos HY
10.30 Aseptiikan käytännön toteutus vastaanotolla ESH, opetushoitaja Sirkka-Liisa Miettinen KYHL
11.15 HIV-positiivisten potilaiden hammashoito HLL Pekka Laine Kirurginen sairaala
12.00 Lounas
Kongressisali Proteettinen kruunu tänään (Esitetty 17.1.1986 Turussa)
9.00 Johdanto Prof. Kalervo K. Koivumaa Lasikeraamiset kruunut Prof. Kalervo K. Koivumaa
10.00 Uudet ja perinteiset akryylifasetti-materiaalit EHL Stig Holmberg
10.45 Metallokeraamiset kruunut HTM Matti Taiminen
11.15 Cerestore-kruunut HTM Nils Bang
11.45 Lounas 13.00 Ceraplatin-kruunut
HTM Lars Nordberg 13.30 Hammaslääkärin kokemukset
keraamisista kruunuista HLL Hannu Laamanen
Nykynäkymät potilaan tutkimisessa ja tietojen taltioimisessa
13.00 Hallinnollinen seuranta valtakunnan tasolla Ylilääkäri Heikki Tala, Lääkintöhallitus
13.30 Ohjeiden soveltaminen terveyskeskuksessa Raportti potilaskorttityöryhmän työstä Johtava ylihammaslääkäri Seppo Helminen
14.00 Kliininen tarkastustapahtuma Ylihammaslääkäri Harri Torppa
14.30 Kustannusarvion laatiminen ja sen sitovuus Tietojen ja dokumenttien siirto EHL Kai Masalin
Järjestäjä: Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys
Kamarimusiikkisali Hammastekniikka -87 päivät jatkuvat
10.00 Miten tulet ymmärretyksi Yhteiskuntatieteiden maisteri Taisto Orre
10.45 Työpaikan ihmissuhteet Johtava psykologi Ahti Vilpas
11.30 Hammaslaboratorion pölynpoisto HTM Hemmo Kurunmäki
12.00 Lounas 13.30 Miten näet?
— optiset lisälaitteet Optikkojen liiton pj. Eero Läng
14.00 Tarkan työn ja työympäristön valaisu Yli-insinööri Eino Lampi
14.30 Juotokset hammastekniikassa HT Raimo Keinänen
IVOCLAR/VIVADENT TARJOAA ESTEETTISEN VAIHTOEHDON
TAKA-ALUEEN TÄYTTEISIIN
Aina oikeassa osoitteessa.
JOUKKOJULKAISU
Valitse laatua - valitse DeTrey Bioplus - Biocron - Biostabil
DENTALDEPOT" Vitikka 1. PL 66. 02631 E s p o o puh 90-5281