1VILKKU 3 | 2017
3 | 2017TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
Korvaava Korvaava työ sopi työ sopi Joukolle Joukolle 10
3 Hatanpään sairaalan Hatanpään sairaalan ja Taysin yhdistämistä ja Taysin yhdistämistä valmistellaanvalmistellaan
6 Osallistu Tampereen Osallistu Tampereen uuden strategian uuden strategian laadintaanlaadintaan
2 VILKKU 3 | 2017
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 53. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTER NETISSÄ tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere • ISSN-L 0357-1777 • ILMESTYMINEN Vilkku ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Seuraava Vilkku jaetaan syyskuussa 2017. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 16.8.2017 mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentä miseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Koukkuniemen l ähihoitaja Jouko Laitila teki liikenneonnettomuuden jälkeen korvaavaa työtä kuukauden ajan ennen kuin palasi omaan työhönsä. • OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta-tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 15 350 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
Turvallisuus on päivittäisten valintojemme summa.
NÄIN SEN NÄIN
SISÄLTÖ
Klaus Härö ihastuttiesimiespäivässä
Mari ja Suvi hoitavatmatkavarauksia
SIV
UN
KU
VA
T:
HA
NN
A L
EP
PÄN
EN
Sasu ja Terhi viihtyvätKorvenkodissa
12
14
18
Tampere parantaa turvallisuutta
Turvallisuus on ihmisen inhimillinen peruspyrkimys, minkä vuoksi turvallisuus ja hy-
vinvointi liittyvät hyvin tiiviisti toisiinsa. On tärkeä huomata, ettei hyvinvointia voida
saavuttaa ilman turvallisuutta.
Muuttuva ja monimutkaistuva toimintaympäristö haastaa niin kaupungin sisäisen
kuin ulkoisenkin turvallisuuden. Turvallisuuden ylläpitäminen ja parantaminen sekä tur-
vallisuusongelmien ennaltaehkäisy edellyttävät suunnitelmallista ja koordinoitua yh-
teistoimintaa. Tampereen kaupunki haluaa panostaa vahvasti
kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen yhteistyössä muiden
viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Haluamme kuuluville myös kaupunkilaisten äänen, minkä
takia toteutimme loppukevään aika na yhteistyössä oikeusmi-
nisteriön rikostorjunta neuvoston kanssa turvallisuuskyselyn.
Ky selytutkimuk sen avulla selvitettii n muun mu-
assa kaupunkilaisten kokemuksia ja näke-
myksiä rikoksista ja järjestyshäiriöistä,
turvattomuudesta, rikok sen uhriksi joutumisesta, varautumisesta
sekä onnettomuuksista ja tapaturmista.
Kaupunki tähtää myös sisäisen turvallisuuden kehittämiseen.
Olemme käynnistäneet organisaatioturvallisuuden koordinaatioryhmän,
jonka tarkoitus on tarkastella laajasti turvallisuuteen liittyviä kysy-
myksiä aina tekniikasta osaamisen varmistamiseen. Laa-
dimme parasta aikaa myös turvallisuusaiheisia oppaita,
joista esimerkkeinä mainitsen jo valmistuneet matkus-
tuksen turvallisuusohjeen ja koko kaupunkiorgani-
saatiota koskevan turvaoppaan. Ne löytyvät Looran
ohjeista ja lomakkeista turvallisuusasioiden alta.
On kuitenkin tärkeä huomata, ettei turvalli-
suus synny ohjeilla ja määräyksillä, vaan se on
lopulta meidän kaikkien päivittäisten valinto-
jemme summa. Riskejä ja vahinkoja voidaan
vähentää ja niiden seurauksia lieventää, kun
jokainen työntekijä kiinnittää huomiota riski-
tekijöihin ja pyrkii välttämään niitä sekä yrittää
toimia oikein vahingon sattuessa. Uudessa tur-
vaoppaassa on monia käytännön vinkkejä tur-
vallisuuden itsenäiseen pohdintaan. Toivonkin,
että tutustut oppaaseen huolellisesti.
Turvallista kesää!
Jouni PerttulaRiskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö
3VILKKU 3 | 2017
Hatanpään sairaalan ja Taysin yhdistä-
mistä valmistellaan vuoden 2017 aika-
na. Sairaaloiden lopullinen yh dis ty-
mis päätös viedään Tampereen kaupungin ja
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin luotta mus-
elinten käsiteltäväksi ensi syksynä.
Hatanpään sairaalan tulevan hallinto- ja
johtamismallin lähtökohtana on, että se sovel-
tuisi Pirkanmaan maakunnan hallintomalliin,
joka otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa.
Yhdistymisessä avainasioita ovat asiakkaiden
hoidon sujuvuus ja saatavuus, hoitokäytäntö-
jen yhtenäisyys, hoitoketjujen saumattomuus
ja henkilöstön tyytyväisyys.
Hatanpään sairaalasta tulee vuoden 2018
alussa yksi Taysin toimialueista. Henkilöstöä
johdetaan paikallisesti Hatanpään sairaalassa.
Lääketieteellinen johtaminen tapahtuu pro-
sessijohtamisena Taysin toimialueilta, kuten
kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa.
1Miksi yhdistämistä valmistellaan?
– Terveydenhuoltolaki muuttui 1.1.2017
siten, että leikkaussaliolosuhteita ja anes-
tesiaa edellyttävä leikkaustoiminta tulee ko-
konaisuudessaan koota niihin sairaaloihin,
joissa on ympärivuorokautinen perustervey-
denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis-
päivystys. Lakia on sovellettava viimeistään
ensi vuoden alusta lähtien.
– Hatanpään sairaalassa ei ole lain edellyttämää
yhteispäivystystä. Neuvottelimme asiasta
sosiaali- ja terveys ministeriössä, ja minis-
teriön kannanoton mukaan hallinnollinen
yhdistyminen Pir kanmaan sairaanhoitopiirin
kanssa luo edellytykset leikkaustoiminnan
jat ka miselle. Lisäksi näköpiirissä on tuleva
sote-uudistus, jossa sairaala- ja kuntoutus -
palvelujen henkilökunta siirtyy maa kun nan
palvelukseen yhdessä Pirkanmaan sai raan-
hoitopiirin kanssa vuoden 2019 alussa.
2Kuinka montaa Tampereen
kaupun gin työntekijää yhdistä minen
koskee?
– Tämänhetkisen arvion mukaan yhdistymi-
nen koskee noin tuhatta työntekijää. Vuoden
2018 alussa yhdistettäväksi ovat tulossa sai-
raala- ja kuntoutuspalvelut tukipalveluineen
lukuun ottamatta Ori veden terveyskeskusvuo-
deosastopalveluja, Hatanpään puistosairaalan
psykogeriatrian palveluja ja Rauhaniemen
sairaalan kuntoutuspalveluja. Lisäksi valmis-
telun yhteydessä arvioidaan, kuinka laajasti
yhdistyminen koskee Tampereen kaupungin
yhteisiä tukipalveluita.
3Mikä sairaaloiden työnjaon
onnistumisessa on tärkeintä?
– Tamperelaisten potilaiden osalta meil-
lä on hyvin toimiva yhteistyö ja työnjako sai-
raanhoitopiirin kanssa. Viime syksynä otim-
me ensimmäisiä askeleita kohti maakuntaa,
kun koko Pirkanmaan alueen rintasyöpäpoti-
laiden leikkaushoito keskitettiin Hatanpään
sairaalaan. Tällä polulla jatkamme, ja tavoit-
teena on laajentaa työnjakoa koskemaan myös
sisätautien, neurologian, yleislääketieteen ja
geriatrian erikoisaloja.
– Tärkeintä on varmistaa potilaille nykyistäkin
laadukkaampi ja nopeampi hoidon saatavuus
koko Pirkanmaan alueella. Jatkossa potilaan
hoitopaikan ratkaiseekin hoidon tarve eikä
kuntaraja.
4Miten voidaan varmistaa, että
uudessa sairaalassa on hyvä
yhteisen tekemisen ilmapiiri?
– Yhdistymisen valmistelu on lähtenyt hyvin
käyntiin. Saimme viime kuussa päätettyä hal-
linnon ja johtamisen raamit, joissa sovimme,
että Hatanpään sairaalasta tulee oma toimi-
alue, ja henkilöstöjohtaminen tapahtuu pai-
kallisesti Hatanpäällä.
– Sote tulee vaikuttamaan molempien sai-
raaloiden työntekijöihin, joten olemme tu-
levaisuudessa yhteisessä veneessä. Teemme
nyt etuajassa sote-uudistusta. Katse on jo
vuodessa 2019, ja se näkyy hyvänä yhteisen
tekemisen meininkinä. Pyrimme mahdolli-
simman avoimeen tiedotukseen yhdistymisen
valmistelussa. Valmistelulle on avattu omat
nettisivut, joilta jokainen voi seurata työn
edistymistä. •
3333
TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen
Sairaaloiden yhdistämistä valmistellaan
Hyvinvointipalveluiden sairaala- ja kun toutus-palveluista sairaalajohtaja ARTO RANTA kertoo yhdistämisen valmis te lusta.
4 VILKKU 3 | 2017
TEKSTI Aila RajamäkiKUVA Hanna LeppänenTAPETILLA
PIRKANMAAN sote- ja maakuntauudis-
tuksen väliaikaishallintoon rekrytoidaan
henkilöstöä, joka ryhtyy valmistelemaan
uutta maakuntaa.
Valmisteluun tarvitaan arviolta 35–40
henkilöä suunnittelu- ja tukipalvelutehtä-
viin. Osa työstä hoidetaan todennäköisesti
osa-aikaisin työsopimuksin tai luovuttavi-
en organisaatioiden antamalla virka-avulla.
Tehtävät ovat määräaikaisia vuoden
2018 loppuun saakka ja paikat tulevat kaik-
kien Pirkanmaan kuntien, kuntayhtymien,
ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilös-
tön haettavaksi, eli Tampereen kaupungin
työntekijätkin voivat hakea niitä.
Väliaikaishallinnon paikat ovat haetta-
vana Pirkanmaan liitossa ja niitä kootaan
Pirkanmaa 2019 -sivustolle Tiedotteet
henkilöstölle -sivulle sitä mukaan kuin
paikkoja tulee auki. Loorasta ne löytyvät
Sote-uudistus-välilehdeltä Valmistelu Pir-
Toimistotyöajan taukokäytännön muu-
tokseen antoi suostumuksensa määrä-
aikaan 5.6. mennessä 973 työntekijää
eli 80 prosenttia vakituisesta työsopimus-
suhteisesta. Työsopimussuhteiset henkilöt,
jotka eivät antaneet suostumustaan muutok-
seen, kutsuttiin toukokuun aikana yhteis-
toimintaneuvotteluun.
Tavoitteena on, että muutos tulee voimaan
koko henkilöstön osalta samalla aikataululla
eli 1.1.2018. Kaikissa uusissa työsopimuksis-
sa on jo otettu käyttöön uusi taukokäytäntö
1.2.2017 alkaen.
– Muutosvalmistelun edetessä on käynyt
hyvin selväksi, että emme voi pysyvästi jäädä
kahteen eri taukokäytäntöön toimistotyöajas-
sa, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala toteaa.
Työajan muutos koskee toimistotyössä ole-
via kaupungin työntekijöitä. Muutoksen ulko-
puolelle rajataan tässä vaiheessa Tilakeskus
sekä sote- ja maakuntauudistuksessa siirtyvät
yksiköt eli sairaala- ja kuntoutuspalvelut, avo- ja
asumispalvelut, pelastuslaitos ja ympäristöter-
Toimistotyöajan taukokäytännön muutos etenee yt-menettelyillä
perustuen ruokaillut työajalla siten, että tau-
on pituus on ollut 25 minuuttia. Tässä käytän-
nössä työpäivään ei sisälly muita lepo- tai
kahvitaukoja.
– Käytäntö on aikanaan perustunut sii-
hen, että taukoa ei ole voinut antaa. Tällaista
toiminnallista perustetta ei enää ole. Tauko
on työntekijälle kuuluva oikeus, ja se tukee
työhyvinvointia ja työssä jaksamista, henki-
löstöjohtaja Niina Pietikäinen sanoo.
Uudessa taukokäytännössä on työehtoso-
pimuksen mukaisesti 30 minuutin työaikaan
kuulumaton ruokailutauko työpäivän aikana,
mikäli työpäivän pituus on yli kuusi tuntia. Tau-
on aikana voi poistua työpaikalta. Ruokailutauon
lisäksi on 10 minuutin kahvitauko työajalla.
Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on
enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään
36 tuntia 45 minuuttia viikossa. Liukuvas-
sa toimistotyöajassa työpäivän las-
kentapohja on kello 8.00–15.51 ja
päivittäinen kiinteä työaika on
jatkossakin kello 9.30–14.30.
Pietikäisen mukaan
uuteen taukokäytäntöön
siirtyminen mahdollistaa
työnantajan näkökulmas-
ta aiempaa joustavamman
paikallisen sopimisen esi-
merkiksi pidemmästä liuku-
masaldosta sekä työaikapankis-
ta toimistotyöajassa.
– Taukokäytännön muuttaminen
Tampereella on perusteltua ja välttämä-
töntä. Muutoksella valmistaudutaan tulevaan
sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen kau-
punkiorganisaatioon ja lisääntyvään painee-
seen vähentää henkilöstömenoja. KVTES:n
mukainen taukokäytäntö toimistotyöajassa
on arkipäivää ja toimiva käytäntö kaikissa
muissakin Suomen kunnissa. Uskon, että löy-
dämme uusia hyviä käytäntöjä ja työaikajous-
tojen mahdollisuuksia , Pietikäinen sanoo. •
Väliaikaishallinto rekrytoi suunnittelu- ja tukityöntekijöitä
veydenhuolto. Viranhaltijoiden osalta asiaa
käsitellään keskustasolla KT Kuntatyönantajan
ja pääsopijajärjestöjen välillä.
Uuteen toimistotyöaikaan siirtymiselle
suostumuksensa antaneet saavat kompen-
saationa 10 ylimääräistä palkallista vapaa-
päivää vuosina 2017–2021, irtisanomis- ja
lomautussuojan kolmelle vuodelle sekä ker-
takorvauksena 3 tai 5 prosenttia vuoden 2017
tehtäväkohtaisesta vuosipalkasta. Yksiköissä,
joissa kaikki työsopimussuhteiset ovat anta-
neet suostumuksensa muutokseen, ei jatko-
toimenpiteitä tarvita, vaan uuteen
työaikaan ja taukokäytäntöön
siirrytään 1.1.2018.
Tauko parantaa työssä jaksamistaToimistotyöajassa oleva
henkilöstö on Tampe-
reella kaupunginval-
tuuston vuonna 1968
tekemään päätökseen
5VILKKU 3 | 2017 5555
Tampereen kaupunginvaltuusto aloit-
ti uudessa kokoonpanossa kesäkuun
alussa. Tämän viikon maanantaina
valtuusto valitsi keskuudestaan valtuuston
puheenjohtajat, pormestarin, kolme apu-
laispormestaria ja kaupunginhallituksen
jäsenet. Kokouksessa valittiin myös lauta-
kuntien jäsenet.
Valtuusto valitsee maanantain 19.6.
kokouksessa vielä kaupungin liikelaitosten,
Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan
pe lastuslaitoksen johtokunnat, käräjä-
oikeuden lautamiehet, kiinteistötoimi-
tuk sen uskotut miehet, Sisä-Suomen
poliisilaitoksen neuvottelukunnan sekä
edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
valtuustoon.
Kaupungin uudessa toimintamallissa
kolmella palvelualueella toimii seitse-
män lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelu-
alueella sosiaali- ja terveyslautakunta
ja sivis tys- ja kulttuurilautakunta sekä
elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualu-
eella elinvoima- ja osaamislautakunta
ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä
kau pun kiympäristön palvelualueella yh -
dys kuntalautakunta, alueellinen jäte-
huoltolautakunta ja kaupunkiseudun
joukko liikennelautakunta. Kolme apu-
lais pormes taria toimivat lautakuntien
puheen johtajina. Pormestari johtaa kau-
punginhallitusta.
Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä.
Sdp:llä on 16 valtuutettua, kokoomuksella
15 ja vihreillä 14. Vasemmistoliitto sai val-
tuustoon 7 paikkaa ja perussuomalaiset ja
keskusta molemmat 4 paikkaa. Tampereen
puolesta ry:llä on 3 valtuutettua, kristillis-
demokraateilla 2, rkp:llä 1 ja Vaihtoehto
Tampereella 1 valtuutettu.
Tampereen kaupunginvaltuustoon va-
littiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston
keski-ikä on 47 vuotta, ja valtuutetuista
43 prosenttia on naisia. •
Valtuusto tekee tärkeät valinnat kesäkuun kokouksissa
MENTOROINTIOHJELMAAN vuosiksi
2017–2018 etsitään mentoreita ja aktoreita.
Hakuaikaa ohjelmaan on vielä tämän viikon
perjantaihin eli 16.6. saakka.
Mentorointi tarkoittaa kokeneen ja usein
vanhemman työntekijän antamaa asiantun-
tija-apua nuoremmalle, uransa alkuvaiheessa
olevalle työntekijälle eli aktorille. Mento-
rointiohjelma antaa potkua työhön konk-
reettisella, hyväksi todetulla tavalla.
Mentorointiohjelmaan valitut mentori ja
aktori tekevät vuoden mittaisen sopimuk-
sen, jonka aikana he tapaavat kymmenen
kertaa kahden tunnin ajan. Tapaamisiin
on oikeus käyttää työaikaa. Mentoroinnin
keskeinen osa on tavoitesuunnitelma, jon-
ka parit tekevät ohjelman alussa yhdessä, ja
jonka toteutumista seurataan säännöllisesti
ohjelman ajan. Aktorit ja mentorit valitaan
hakemusten ja haastattelujen perusteella. •
kanmaalla -sivulta.
Vuoden 2019 alussa uuden maa-
kunnan palvelukseen siirtyy noin
6 000 työntekijää Tampereen kau-
pungilta. •
Mentorointiohjelmaan etsitään mentoreita ja aktoreita
pirkanmaa2019.fi
https://www.loora.fi /soteuudistus
>Apulais-
pormestari
T A M P E R E E N K A U P U N G I N O R G A N I S A A T I O
K A U P U N G I N V A L T U U S T O
K A U P U N G I N H A L L I T U S
P O R M E S T A R I
KeskusvaalilautakuntaTarkastuslautakunta
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
>
K O N S E R N I O H J A U S
Apulais-pormestari
Apulais-pormestari
H Y V I N V O I N N I N
P A L V E L U A L U E
E L I N V O I M A N J A K I L P A I L U K Y V Y N
P A L V E L U A L U E
K A U P U N K I Y M P Ä R I S T Ö N
P A L V E L U A L U E
Voimia
Tilakeskus
Sara Hildénin taidemuseo
Johtokunta
Johtokunta
Johtokunta
TYTÄR-
YHTIÖT
JA
-YHTEISÖT
Tampereen Infra
Tampereen Vesi
Tampereen kaupunkiliikenne
Pirkanmaan pelastuslaitos
Konsernijohtaja
Johtaja
Johtaja
Johtaja Johtokunta
Johtokunta
Johtokunta
Neuvottelu-kunta
Alueellinen jätehuoltolautakunta
Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
Yhdyskuntalautakunta
Asunto- ja kiinteistölautakunta
Elinvoima- ja osaamislautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sivistys- ja kulttuurilautakunta
Loora > Henkilöstöasiat > Osaamisen
kehittäminen > Työnohjaus ja mentorointi
Puhelin 65802
6 VILKKU 3 | 20176666
Henkilöstön
Tampereen uuden strategian pohjatyö on
aloitettu kartoittamalla muutoshaastei-
ta ja nykyisen strategian muutostarpei-
ta. Linjauksia strategian sisällöistä tehdään ke-
säkuussa toimintansa aloittaneen uuden kau-
punginvaltuuston johdolla. Tavoitteena on, että
valtuusto voi hyväksyä uuden strategian vuo-
den lopulla.
Kaupunki haluaa entistä vahvemmin mah-
dollistaa asukkaidensa osallistumisen päätök-
sentekoon. Tämä näkyy strategiatyössä ja sen
yhteydessä tehtävässä brändityössä, joissa on
tärkeää ottaa huomioon yksilöiden ja erilaisten
yhteisöjen näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, millai-
nen Tampere on ja miten sitä halutaan kehittää.
Vielä kuluvan viikon sunnuntaihin eli
18 .6. asti voi vastata Tampereen Kasvot -verk-
kosivustolla tai Tampereen Raati -mobii-
lisivustolla kyselyyn, jossa kerätään nä kemyksiä
tulevaisuuden Tampereesta.
Tampereen Raati -sovelluksen voi ladata
älypuhelimeen ilmaiseksi. Myöhemmin Raa-
dissa voi vastata erilaisiin kaupunkia ja sen
palveluita koskeviin kysymyksiin.
Lisäksi kyselyyn voi vastata paperilomak-
keilla, joita on Lielahtikeskuksessa, Koilliskes-
kuksessa, Hervannan kirjastossa , Kaukajärven
kirjastossa, Kuuselan ja Tammelan lähitoreilla,
kumppanuustalo Arttelissa sekä palvelupiste
Frenckellissä.
Tiiviimpi ja tulevaisuuteen-suuntautuneempi strategiaStrategiajohtaja Reija Linnamaan mukaan
uudesta strategiasta halutaan tehdä nykyistä
tiiviimpi ja tulevaisuuteen suuntautu neempi.
– Tampereen strategiatyötä uudistetaan niin,
että nykytilan kuvaamisen sijaan katse suunna-
taan tulevaan. Strategia- ja brändityö nivotaan
yhteen ja satsataan strategian toimeenpanoon
tukemalla johdon ja henkilöstön sitouttamista
strategiaan.
Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija
Telénin mukaan Tampereen vetovoiman ja
tunnettuuden vahvistamiseen tähtäävässä
brändityössä kirkastetaan koko kaupungin
yhteinen tarina – Tampere 2030, jolla luodaan
Tampereesta aiempaa vahvempaa mielikuvaa
ja arvoa ja jolla hurmataan.
– Tampereen tarinaa rakennetaan yhdessä,
ja jokainen tamperelainen on myös tarinan ker-
toja. Tarina perustuu Tampereen tunnettuihin
vahvuuksiin, ja se syntyy ihmiseltä ihmiselle,
kaverilta kaverille, painottaa Telén. •
UUDEN intranetin eli Taskun käyttöön-
ottoa siirretään. Tämänhetkisen tiedon
mukaan Tasku otetaan käyttöön elokuun
lopussa.
Käyttöönoton siirrolla halutaan var-
mistaa Taskun teknisen toteutuksen toi-
mivuus ja hyvä sisältörakenne. Loora on
käytössä entiseen tapaan Taskun käyttöön-
ottoon asti.
Taskussa julkaistaan elokuussa kai-
kille kaupungin työntekijöille tarkoitetut
yhteiset sisällöt, kuten Etutasku-, Hen-
kilöstöasiat-, Työn tueksi- ja Organisaatio-
sivustot. Näitä suunnitellaan ja tuotetaan
parhaillaan.
Palveluryhmien ja yksiköiden omat
sivut suunnitellaan ja julkaistaan Tas-
kuun vaiheittain loppuvuoden aikana.
Myös ekstranet toteutetaan Taskuun
myöhemmin.
Taskun käyttöönoton jälkeen yhteisiä
sisältöjä ei enää päivitetä Looraan, mutta
yksiköiden omat välilehdet ovat normaa-
listi käytettävissä vielä loppuvuoden ajan
ja käyttäjille varmistetaan pääsy myös näi-
hin sisältöihin. •
projektipäällikkö
Anna-Maria Rauhala, 040 831 9068
Tampereen kaupungin palveluk-
sessa työskenteli vuoden 2016
lopussa 15 087 työntekijää. Vuo-
teen 2015 verrattuna määrä laski 168
henkilöä.
Henkilöstömäärän laskuun vaikut-
tivat erityisesti organisaatiomuu tokset.
Tampereen Logistiikan yhtiöittämisen
myötä kaupungilta siirtyi yhtiöön yli
70 työntekijää. Kuvantamis palvelut
yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sai-
raanhoitopiiriä, jonne kaupungilta
siirtyi 60 työntekijää.
Vakinaisessa palvelussuhteessa
työskenteli vuoden 2016 lopussa
12 661 henkilöä. Vakinaisia työnteki-
jöitä oli 91 enemmän kuin edellisenä
vuonna.
Tiedot selviävät vuoden 2016 hen-
kilöstötilinpäätöksestä.
Henkilöstön keski-ikä 45 vuottaKaupungin henkilöstön keski-ikä oli
vuoden 2016 lopussa 45,2 vuotta (2015:
45,0 vuotta).
Naisten osuutta henkilöstöstä ja
johtavassa asemassa työskentelevis-
tä seurataan vuosittain. Koko henki-
löstöstä naisia oli viime vuonna 75
prosenttia (2015: 74 prosenttia) ja
TEKSTI Raija Lindell
Vaikuta Tampereen
uuden strategian laadintaan
tampere.fi /kaupunkistrategia
tampereenkasvot.fi
Lataa ilmainen Tampereen Raati -sovellus
puhelimeen sovelluskaupasta (Windows,
Android, iOS)
Tasku otetaan käyttöön syksyllä
7VILKKU 3 | 2017
kokonaismäärä laski, mutta vakinaisten nousi
TAMPEREEN kaupungin tarkastuslauta-
kunta toteaa vuoden 2016 arviointiker-
tomuksessaan, että kaupungin talous ei
ole edelleenkään tasapainossa. Talouden
tasapainottaminen on yksi heikoimmin
onnistuneista strategisista tavoitteista
toukokuun lopussa päättyneellä valtuus-
tokaudella.
Tarkastuslautakunnan mukaan kau-
punki ei saavuttanut tavoitettaan pit-
käaikais- ja nuorisotyöttömyyden vä-
hentymisestä. Työllisyyttä edistäviin
toi menpiteisiin osallistuvat kaupungin
lisäksi myös sen omistamat työllisyy-
denhoitoon erikoistuneet yhteisöt sekä
valtion toimijat, eikä niitä johda mikään
toimijoista.
Parhaiten strategiatavoitteista onnis-
tuivat lautakunnan mukaan joukkoliiken-
neuudistus ja palvelumallityö. Molemmat
suuret uudistukset on tehty hyvin suun-
nitellen sekä avoimesti kuntalaisia ja si-
dosryhmiä kuunnellen.
Ict-palvelujen palvelutuottajan vaih-
tuminen ei ole sujunut suunnitellusti.
Kaupungill a on ollut pitkäkestoisia tie-
tokatkoja, jotka ovat haitanneet ja estä-
neet työtä. Tarkastuslautakunta arvioi, että
toimenpiteistä ja korvauksista sopiminen
jälkikäteen tulee kaupungille kalliiksi.
Arviointikertomus on luettavissa osoit-
teessa tampere.fi /tampereen-kaupunki/
organisaatio/tarkastustoimi •
Kaupunginreviisori Erja Viitala
050 552 6290
johtavassa asemassa työskentelevis-
tä 52 prosenttia (2015: 48 prosenttia).
Vuonna 2016 sairauspoissaolopäi-
viä oli henkilötyövuotta kohden 16,0
kalenteripäivää ja edellisvuonna 15,4
päivää. Kaikkiaan sairauspoissaoloja
oli 612 henkilötyövuoden verran. Saira-
uspoissaolot ovat lisääntyneet kaikilla
hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla
lukuun ottamatta kulttuuri- ja vapaa-
aikapalveluja.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ai-
heuttivat 28 prosenttia kaikista sairaus-
poissaoloista, mielenterveyssairaudet
14 prosenttia sekä fl unssat ja muut
hengitystiesairaudet 13 prosenttia.
Vuoden 2016 aikana korvauksia ai-
heuttaneita työtapaturmia sattui kaik-
kiaan 939. Näistä neljännes tapah tui
työmatkalla. Työtapaturmien määrä
nousi edellisvuoteen verrattuna 10 pro-
senttia ja niistä aiheutuneiden työky-
vyttömyyspäivien määrä 4 prosenttia.
Työkyvyttömyydestä aiheutuneet
nettokustannukset olivat viime vuonna
12,8 miljoonaa euroa.
Henkilöstö kehittäjänä-toimintatapaa luodaanTampereen kaupungin uudessa toimin-
tamallissa korostuu kumppanuus- ja
kehittämiskulttuuri, jossa henkilöstö
kehittää, johtaminen on mahdollista-
vaa ja yhteisöllisyys vahvaa. Henkilöstö
kehittäjänä -toimintatapaa luodaan ja
toteutetaan yhdessä henkilöstön kans-
sa. Kaupungille on määritelty henki-
löstö kehittäjänä -periaatteet, joiden
pohjalta toimintatapaa rakennetaan.
Kaupungin johtamisen kehittämi-
nen ja yhdessä tekemisen toiminta-
kulttuurin vahvistaminen jatkuivat
vuonna 2016 palvelualueiden or ga-
ni soitumisen yhteydessä. Kaupun ki-
tasoinen johtamisen ja esimiestyön
kehittämissuunnitelma laadittiin vuo -
sille 2016–2018. Suunnitelma si säl-
tää johtoryhmien toimintatapojen
uudis tamisen ja erilaiset kehittämis-
toi menpiteet mahdollistavan johta mi-
sen juurruttamiseksi.
Kaupungille määriteltiin johtamis-
periaatteet, jotka tunnistettiin kaupun-
kistrategian ja toimintamalliuudistuk-
sen pohjalta. Johtamisperiaatteet ovat
yhteisiä ja jaettuja pelisääntöjä, jotka
ohjaavat arjen johtamista, esimiestyö n
kehittämistä ja rekrytointia. •
Henkilöstöasiat >
Henkilöstöraportointi
31.12.2016
Tarkastuslautakunta huolissaan taloudesta ja työllisyydenhoidosta
H E N K I L Ö S T Ö N P A L V E L U S S U H D E J A K A U M A
H E N K I L Ö S T Ö M Ä Ä R Ä
31 12 2016
Vakinaiset
84
Sijaiset ja muut
määräaikaiset
15
%
Palkkatuettu henkilöstö
2
Sosiaali- ja
terveyspalvelut
38
Konsernihallinto 3Konsernipalvelut 4
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan
pelastuslaitos
16
39Päivähoito-,
koulutus- ja
kulttuuripalvelut
%
8 VILKKU 3 | 2017
Lähihoitajat Tia Moilanen ja Outi
Pihlajamäki, sairaanhoitaja Marina
Ylimäki sekä apulaisosastonhoitaja
Johanna Jalonen uudistivat kehittämis-
työpajassa työyhteisönsä toimintamallin.
Nyt hoitotyö Rauhaniemen sairaalan osas-
tolla 24 rullaa paljolti heidän käsikirjoi-
tuksensa mukaan.
Naiset kokivat monen muun tavoin ,
etteivät työ ja vastuu jakaantuneet tasai-
ses ti. Osastonhoitaja Johanna Sipola-
Mäki nen ehdotti ratkaisujen etsimistä
sairaala - ja kuntoutuspalvelujen työpajassa.
Yleistynyt omahoitajamalli ja ns. hiljainen
raportointi tuntuivat hyviltä ratkaisuilta, joita
Jalonen, Moilanen, Pihlajamäki ja Yli mäki
lähtivät työstämään omaan yksikköönsä.
Kehittämistyö tehtiin marraskuussa,
ja joulukuussa suunnitelma oli valmis
toteutettavaksi. Aamuvuoron hoitajat al-
koivat jakaa päivän työrupeamaa siten,
että jokainen hoitaja saa vastuulleen 4–5
potilasta. Kaikki oman potilaan hoitotyö
kuuluu nimetylle hoitajalle.
Samalla luovuttiin yhteisraportoinnista
ja otettiin käyttöön hiljainen raportointi.
Hoitajat lukevat rauhassa vain omien po-
tilaidensa tiedot. Se on tuonut lisää aikaa
hoitotyöhön ja selkiyttänyt hoitovastuuta.
Kehittäminenon hauskaaEtenkin omahoitajakäytäntöön siirtymisen
ansiosta työmäärä jakaantuu nyt tasaisem-
min. Tieto potilaan hoidosta ja tilantees-
ta on helpompi pitää ajan tasalla. Kukin
hoitaja kirjaa tiedot omista potilaistaan
vuoronsa aikana.
– Omahoitajakäytännöstä voidaan toki
joustaa ja auttaa toista tilanteen mukaan.
Totta kai tämä on edelleen tiimityötä, Outi
Pihlajamäki tähdentää.
– Toiminta edellyttää kaikilta ammat-
titaidon ajan tasalla pitämistä, Marina
Ylimäki huomauttaa.
Osastolla hoidetaan ja kuntoutetaan iäk-
käitä lonkkamurtuma- ja leikkauspotilaita.
Hoitopaikkoja on 32 ja hoitohenkilökun-
taa 24. Työryhmä iloitsee, että potilailta
on tullut uusista toimintatavoista hyvää
palautetta.
Millaista kehittäminen oli?
– Äärettömän hauskaa, työlästäkin – ja
välillä vähän kireää. Joskus tuntui, ettei
tule mitään. Meillä on kuitenkin huumo-
rintajuinen osasto. Voidaan sanoa asioita
suoraankin, naiset luonnehtivat.
– Kehitettävää ja hienosäätöä on jat-
kossakin. Seuraavaksi teemme kansion
hoitajan tehtävistä. Aina kumpuaa myös
uusia ideoita.
Hatanpäälläkinhyviä kokemuksiaMyös Hatanpään sairaalan osastolla B5 siir-
ryttiin omahoitajakäytäntöön ja hiljaiseen
raportointiin henkilökunnan kehittämis-
työn jälkeen vuonna 2012. Osastonhoitaja
Jukka Lehtola kertoo, että kokemukset ovat
olleet varsin hyviä.
– Sähköinen potilastietojärjestelmä hel-
pottaa tiedon siirtymistä. Huolellinen kir-
jaaminen ja hiljainen raportointi takaavat
tietojen välittymisen potilaan tilanteesta ja
varmistavat hyvän hoidon, Lehtola sanoo.
Osastolla on voitu kehittämisen ansiosta
lisätä sydänhoitajan vastaanottoja, yksilöl-
listä ohjausta ja neuvontaa. Periaatteena on
jatkuva kehittäminen. Henkilökunta pohtii
haasteita yhdessä, ja ideatauluun voi kirjata
ehdotuksia hoitotyön parantamiseksi. •
YHTEISTYÖSSÄ
Omahoitajat töihin Rauhaniemessä
TEKSTIT Jaana Kalliomäki
KUVAT Hanna Leppänen
Outi Pihlajamäki
(edessä vas.), Marina Ylimäki,
Tia Moilanen ja Johanna Jalonen
toivat osastolleen omahoitaja-
mallin. Soten viimeksi tehtyjen
kehittämistöiden tulokset
olivat nähtävillä julisteissa
Hatanpään Festareilla.
9VILKKU 3 | 2017
TYÖNTEKIJÖIDEN oma kehittämistyö on
viime vuosina ollut Tampereella tiivistä. So-
siaali- ja terveyspalveluissa kehittämistyön
ohjaajiksi koulutettiin muutama vuosi sitten
20 työntekijää. Koulutuksen jälkeen alkanut
työpajatoiminta on yksi tärkeä ideoinnin ja
uudistamisen areena.
– Palveluryhmässämme on määritelty
kaikkien työntekijöiden perustehtäviksi
tekeminen ja kehittäminen. Työpajoihin
on osallistuttu vastaanottotoiminnasta, poli-
kli nikoilta, kotihoidosta ja vuodeosastoilta.
Pajat on koottu tuotantoalueitten yli, joten
mukana ovat hoitoketjun eri toimijat, kertoo
sairaala- ja kuntoutuspalvelujen hallintoyli-
hoitaja, kehittämispäällikkö Paula Hakala.
– Kehittämisestä innostuneita on paljon.
Toiminta ei tule ylhäältä annettuna eikä
organisaatiolähtöisesti. Varmaan on myös
niitä, jotka kokevat tämän lisätyönä. Usein
ennakkoluulot ovat kuitenkin karisseet mat-
kan varrella.
Hakalan mukaan työntekijät ovat oppineet
oikeasti kuuntelemaan, mitä asiakkaat toi-
vovat palveluilta, ja haluavat kehittää niitä
yhdessä asiakkaiden kanssa. Työpajoihin
osallistuvat kyselevät potilaidensa kokemuk-
sia ja näkemyksiä. Asiakasraadin palaute on
myös tärkeää.
Pajoissa on viety eteenpäin monenlaisia
asioita.
– Pienillä muutoksilla saadaan suuria
muutoksia aikaan. Kyse voi olla esimerkiksi
asiakkaan sitouttamisesta ja osallistamisesta
hoitoonsa. Työtapoja muuttamalla ja turhaa
poistamalla saadaan enemmän aikaa potilaal-
le. Pajoissa opitaan myös muilta. Yhdessä yk-
sikössä hiottu työtapa
saattaa sopia hieman
mukautettuna toisel-
le, Hakala listaa.
Työpajasarjat pää-
tetään kaikille avoi-
miin Festareihin, joil-
la tuloksia esitellään
julistein.•
LIIKUTTAVA hoitaja hoitaa liikku-
vaa potilasta, tietävät sairaanhoitaja
Jaana Mansikkamäki, perushoitaja
Tuija Aronen, apulaisosastonhoita-
ja Kirsi Repo ja fysioterapeutti Katja
Nevamäki.
Hatanpään sairaalan geriatrisella
akuuttihoito- ja arviointiosastolla
työskentelevät naiset pohtivat kehit-
tämistyöpajassa, miten potilaiden
kuntoutuksen saisi käyntiin heti sai-
raalaan tultua. He ideoivat mittarin,
jolla seurattiin potilaiden jalkeillaoloa.
Hoitajat kirjasivat osastolla sängystä
poistumiset tukkimiehenkirjanpidol-
la. Mukaan laskettiin vain lattialla
liikkumiset, ei sängyllä istumaan
nousemista.
Tulohaastattelulomakkeeseen li-
sättiin kehittämistyöryhmän ehdo-
tuksesta tieto osaston kuntouttavasta
työotteesta. Se merkitsee liikkumaan
ohjaamista ja auttamista. Henkilökun-
ta kannustaa potilaita lähtemään päi-
väsaliin syömään, television ääreen tai
muuten vain jaloittelemaan.
On huomattu, että potilailla , joiden
lähetteeseen on kirjattu ”jalat eivät
kanna”, voi joskus olla kyse jostakin
muusta. Vanhus saattaa ajatella, että
sairaalassa saa ja pitää maata vuotees-
sa. Myönteinen patistaminen ja tieto
liikunnan hyödyistä voivat saada aja-
tukset muuttumaan. Tärkeää on kertoa
kuntoutuksesta myös omaisille.
– Meillä voi mennä terassillekin
syömään ja arboretumin maisemia
ihailemaan. Kuntoutuksen ansiosta
toimintakyky säilyy tai voi jopa paran-
tua. Se merkitsee varhaisempaa kotiu-
tumista, Aronen ja Repo muistuttavat.
Suunnitteluaikaa on järjestynytTyöryhmän ajatukset saivat osastolla
hyvän vastaanoton. Mittari motivoi
henkilökuntaa innostamaan potilaita
jalkeille.
– Kehittämistyötä oli mahtavaa
tehdä, Tuija Aronen luonnehtii.
– Aihe oli innostava ja tärkeä. On
hienoa, että kehittämiseen satsataan
tällä tavoin ja suunnitteluun järjestyy
aikaa. Oman työn aikana se ei onnis-
tuisi, Kirsi Repo lisää.
– Kehittää voi vieläkin. Esimerkik-
si ruoan jakelun voisi aloittaa päivä-
salista ja kuuluttaa, että tervetuloa
sinne syömään. Huoneisiin olemme
suunnitelleet tauluja, joissa kerrotaan
vuoteessa makaamisen haitoista ja sii-
tä, miten liikkumisen voi aloittaa. •
Kehittäminen innostaa henkilöstöä
Hatanpään
puistosairaalan hoita-
jat kannustavat potilaita
liikkumaan. Apulaisosaston-
hoitaja Kirsi Revon esittelemiä
rollaattoreita ja muita apu-
välineitä saa tueksi
tarpeen mukaan.
Puistosairaalan hoitajat liikuttavat potilaita
VILKKU 3 | 201710
Korvaava työTEKSTIT Tuuli Oinonen
KUVAT Hanna Leppänen
1Mitä korvaavalla työllä
tarkoitetaan?
– Korvaava työ on osa
kaupungin varhaisen tuen
toimintamallin kokonaisuut-
ta, jolla pyritään ehkäisemään
pitkittyneiden sairauspoissa-
olojen lisäksi ennenaikaisia
eläköitymisiä. Se on vaihto-
ehto sairauslomalle, ja sen
tarkoituksena tukea työnte-
kijän työkykyä ja terveyttä
sekä helpottaa työhön pa-
luuta sairausloman jälkeen.
Korvaavan työn järjestäminen
perustuu työterveyslääkärin
lausuntoon ja voi kestää maksimissaan kolme kuukautta.
– Käytännöllä on tarkoitus luoda yhtenäiset toimintatavat. Korvaavan työn hyö-
dyntämisen toivotaan kaupungilla lisääntyvän, sillä sen on osoitettu nopeuttavan
työntekijän kuntoutumista ja paluuta varsinaiseen työhönsä.
2Voiko täyttä työaikaa tekevä tehdä korvaavaa työtä osa-aikaisesti?
– Ei voi. Jos työtä tehdään osa-aikaisesti, palkka on osa-aikatyön mukainen.
Osa-aikainen sairausloma osasairauspäivärahalla voi olla mahdollista. Jo
valmiiksi osa-aikatyötä tekevä voi toki tehdä korvaavaa työtä, mutta tällöin osa-
aikaprosentti on se, jolla hän normaalistikin työskentelee.
3Mitä tarvitaan, jotta voi ryhtyä tekemään korvaavaa työtä?• Työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa ja arvioi korvaavan
työn mahdollisuuden tapauskohtaisesti. • Jos korvaavan työn käyttö on mahdollista, lääkäri kirjoittaa sairausloma-
todistukseen lausunnon työntekijän työkyvystä korvaavaan työhön. • Esimies kartoittaa korvaavan työn mahdollisuudet. Mikäli se on
mahdollista, esimies ja työntekijä sopivat tarkemmin työn sisällöstä. • Esimies vie korvaavan työn jakson Essiin. •
Lähihoitaja Jouko Laitila kaatui tasan
vuosi sitten työmatkallaan Koukkunie-
meen, kun alueelle kääntyvä jakeluauto
ajoi hänen skootterinsa eteen.
– Loukkasin polveni, joka jouduttiin vielä
myöhemmin leikkaamaan. En voinut tehdä
juuri mitään, joten kotona vietetty kesä tuntui
todella pitkältä. Esimieheni ehdotti syksyllä
korvaavaa työtä. Teimme kolmisin työterveys-
lääkärin kanssa sopimuksen, jossa määritel-
tiin tarkasti, mitä saan tehdä. Olin tyytyväinen,
kun pääsin takaisin Koukkuniemeen, jossa
olin vain vuotta aiemmin aloittanut työni.
Laitila teki kuukauden ajan korvaavaa työtä
omalla osastollaan Koivulassa, eikä hän kuulu-
nut sinä aikana osaston normaalivahvuuteen.
Fyysinen työ oli kiellettyJouko Laitilalla oli lääkärin lupa kaikkeen
muuhun paitsi raskaaseen fyysiseen työhön
ja kyykistymiseen.
– En voinut edes ulkoiluttaa asukkaita, kos-
ka kaatuva vanhus on painava ja hänet täytyy
saada tukevasti kiinni. Asukkaiden syöttämi-
nen ja ruokailussa avustaminen oli yksi iso
TAMPEREEN TEKIJÖILLE
ähih i j J k L itil k i
Lähihoitaja paranteli polveaan omalla osastollaKorvaavalla työllä yritetään
ehkäistä pitkittyneitä sai raus-
poissa oloja. Vaikka työntekijä
ei voi sairauden tai tapaturman
vuoksi hoitaa entiseen tapaan
työtään, hän pystyy tekemään
väliaikaisesti joko kevennetysti
omaan työtään tai jotakin muu-
ta työtä . Henkilöstösuunnittelija
SATU KUIVASTO vastaa kysymyk-
siin korvaavasta työstä.
saattaa olla sairausloman vaihtoehto
Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi
ja työterveys > Työkyvyn hallinta >
Korvaava työ (sivulla linkki ohjeeseen)
040 806 3187
040 806 4083
11VILKKU 3 | 2017
Korvaavan työn malli otettiin
käyttöön ikäihmisten pal ve-
lulinjalla vuosi sitten. Työtä
on pystytty järjestämään enimmäk-
seen omassa yksikössä.
– Tehtävät ovat olleet yleensä
työntekijän omaa työtä kevennet-
tynä. Töiden järjestäminen on koet-
tu yksiköissä helpoksi, selvittää
ikäihmisten palvelulinjan päällikkö
Ella Suojalehto.
Ikäihmisten palvelulinjalle kuu-
luvat entisen kotihoidon ja asu-
mispalveluiden tehtävät.
Kokemuksia on vaih-
dettu henkilöstön kes-
kuudessa, ja työnte kijät
ovat alkaneet hakeutua
korvaa vaan työhön vaih-
toehtona sai raus lomalle .
Korvaavaa työtä ikäih-
misten palvelulinjalla on
tehnyt ensimmäisen vajaan
vuoden aikana yhteensä 59
työntekijää, ja jaksojen keskipituus
on ollut noin 10 päivää.
Tehtävät suunniteltutyöyhteisön tarpeisiinKorvaavaan työhön on räätälöity
monenlaisia työnkuvia.
– Esimerkiksi lähihoitajan tehtä-
vistä on rajattu pois fyysistä kuor-
mitusta aiheuttavat tehtävät, eikä
työntekijä tee välitöntä asiakas- tai
asukastyötä. Työntekijän tehtävät
on suunniteltu työyhteisön tarpei-
den mukaan. Niihin on kuulunut
muun muassa Rai-arviointien ja
hoitosuunnitelmien kirjaamista,
erilaisten tilausten tekemistä, pe-
rehdytysmateriaalien kokoamista ja
suunnittelua sekä tiimin ohjaamista
mobiilikirjaamisessa, kertoo suun-
nittelija Terhi Kirjavainen avo- ja
asumispalveluista.
– Toisinaan työn järjestäminen
henkisesti kevyemmäksi on riittä-
nyt. Myös omasta työstä poikkeavia
tehtäviä on ollut. Asumispalvelujen
viriketoiminnan tehtävissä on työs-
kennellyt esimerkiksi laitoshuol-
tajia, kotipalvelutyöntekijöitä ja
lähihoitajia, lisää Kirjavainen.
Työtyytyväisyyson parantunutIkäihmisten palvelulinjalla on koet-
tu tärkeäksi, että esimies kertoo
työntekijälle korvaavasta työstä ja
kannustaa häntä keskustelemaan
asiasta työterveyslääkärin kanssa.
Tämän ansiosta henkilöstöllä on
ollut valmius tarttua helpommin
korvaavaan työhön. Toimivaa yh-
teistyötä työterveyshuollon kanssa
arvostettiin.
Työhyvinvointi ja -tyytyväisyys
ovat parantuneet. Työntekijät ovat
kokeneet olevansa tarpeellisia ja
voivansa tarjota lisää auttavia kä-
siä työhön.
– Työntekijät ovat saaneet mah-
dollisuuden nähdä esimerkiksi lä-
hihoitajan tehtäviä toisessa tiimissä
tai yksikössä. Korvaavan työn jakson
jälkeen työntekijät ovat saattaneet
hakeutua pysyvästi toisiin tehtäviin,
Suojalehto ja Kirjavainen kertovat.
Heidän mukaansa korvaavan
työn tekijöihin on suhtauduttu
myönteisesti ja ymmärtäväisesti.
Työyhteisöt ovat olleet halukkaita
korvaavan työn järjestelyihin ja tu-
kemaan työkaverin toipumis ta. Jos
korvaavan työn jaksot pitkittyvät
selvästi, työyhteisöjen suhtautumi-
sessa on tapahtunut muutosta hie-
man kyseenalaistavampaan suun-
taan. •
tehtäväni. Lisäksi luin sanomalehtiä ääneen
ja juttelin vanhusten kanssa. Tein myös töitä
tietokoneella ja huolehdin hoitotarvikkeiden
riittävyydestä.
– Lääkäri ja esimies korostivat minulle kor-
vaavan jakson alussa, että se voidaan keskeyt-
tää, jos polvi ei kestä. Myös työ ka verit olivat
ymmär täväisiä. Jalka kuitenkin kuntoutui
kuukauden aikana niin hyvin, että pystyin
jatkamaan suoraan omassa työssäni. Kuntou-
tuminen on tosin myöhemmin pysähtynyt,
eikä jalka ole vieläkään kivuton.
Laitilan mielestä korvaava työ on erin-
omainen tapa kokeilla, onnistuuko työnteko
kevennettynä.
– Suoraan tavallisiin töihin paluu olisi tun-
tunut liian isolta askeleelta. Töiden aloitus
pitkän sairausloman jälkeen onnistui tällä
tavoin sujuvasti. •
Ikäihmisten hoitajien työtä on voitu keventää
IkI äiäihmmii
luvavat t en
mmimisp
d
kk
tttt
mmmmm
tetetet hnhnnn
vuvuvuvuvuuvuuododdodoo ee
tytyytytytyönönönöönnö tettetetettekikijäjäää
< Lähihoitaja
Jouko Laitilalle järjestyi
korvaavaa työtä tutulta
osastolta, vaikka hän ei silloin
voinutkaan tehdä omaa hoito-
työtään. Korvaavassa työssä
oli aikaa pelata asukkai-
den kanssa.
12 VILKKU 3 | 2017
TIESITKÖ?TEKSTI Päivi Stenroos
KUVA Hanna Leppänen
Matkat ja tilaisuudet -tiimi on
tarjonnut viime vuoden alusta
lähtien konsernipalveluyksikkö
Kopparissa täysin uutta palvelua. Tiimille
on keskitetty kaupungin matkavaraukset,
matka- ja kululaskujen käsittely sekä tilai-
suuksien järjestäminen. Monipuolinen pal-
velupaletti tekee tiimiläisten työstä mie-
lenkiintoista.
– Yhtään tylsää päivää ei ole ollut, ja
vieläkin tulee eteen ihan uusia tapauksia
mietittäväksi, sanoo tiimissä pian vuoden
työskennellyt matkapalvelusihteeri Mari
Kinnunen.
– Joka päivä oppii jotain uutta, ja työka-
verit ovat mahtavia. Heiltä voi aina kysyä
apua, lisää marraskuusta lähtien tiimissä
harjoittelijana ollut Suvi Karhu.
Palvelupäällikkö Sanna-Maria Röör on
ollut luomassa tiimiä ja sen palveluita alusta
alkaen, ja hän on tyytyväinen tiedon jaka-
misen kulttuuriin. Jokaisella tiimiläisellä
on omaa erityisosaamista, ja kaikki ovat
halukkaita tuomaan tietonsa koko poru-
kan käyttöön.
– Siksihän tiimi on perustettukin: tii-
min ammattilaiset hoitavat tehtäviä, joita
ennen tehtiin hajautetusti eri yksiköissä ja
monesti oman työn ohella. Näin saadaan
tehoa, säästöjä ja yhtenäisempiä käytäntöjä,
Röör sanoo.
Matkavarauksetkoko maailmaanKun kaupungin henkilöstö matkustaa, tii-
mi hoitaa matkavaraukset, oli sitten kyse
ryhmämatkasta, junalipuista Helsinkiin tai
ulkomaanmatkasta lentoineen, hotelliva-
rauksineen ja mahdollisine viisumeineen.
Matkustajan ei tarvitse kuin antaa tiimille
riittävät tiedot tulevasta reissustaan.
– Matkaa tilatessa kannattaa käyttää
Loorasta matkustamisen sivuilta löytyvää
tilauslomaketta. Siitä saamme heti kaikki
olennaiset tiedot, Kinnunen sanoo.
– Meidän ydintyötämme on etsiä esi-
merkiksi lennot, joilla matkustaja on sopi-
vasti perillä. Hänen ei itse tarvitse käyttää
aikaansa lentojen selvittämiseen, Röör
kertoo.
Mitä aiemmin matkoja varaa, sitä edulli-
semmin ne yleensä saa – ja toisinaan ajoissa
varaaminen voi olla paras keino varmistaa
vaikkapa majoituksen saatavuus.
Palvelupaletissa matkoja ja tilaisuuksia
– Ihan paras tiimi,
luonnehtivat Sanna-Maria
Röör, Mari Kinnunen ja Suvi
Karhu. Yhteensä kymmenen
hengen tiimi menee eteenpäin
hyvällä yhteishengellä ja
huumorilla, vaikka työ-
tahti on tiivis.
VILKKU 3 | 2017 13
Kaupungin työntekijät tarvitsevat
usein työssään käyttöoikeuksia lu-
kuisiin erilaisiin tietojärjestelmiin.
Monesti voimaan on kuitenkin jäänyt
myös oikeuksia , joita työtehtävien hoi-
tamiseen ei enää tarvita. Nämä tarpeet-
tomat käyttöoikeudet aiheutta vat kau-
pungille tietoturva- ja tietosuojaris kejä.
– Asiattomat käyttöoikeudet voivat joh-
taa siihen, että järjestelmissä olevia tietoja
joutuu sivullisten käsiin. Tietojärjestelmi-
en luvaton käyttö aiheuttaa pahimmillaan
kaupungille laajoja selvitystöitä ja merkit-
täviä taloudellisia vahinkoja sekä maineen
menetyksen, kertoo tietoturvapäällikkö
Juha Koivisto.
– Työntekijöillä pitäisi olla käyttöoi-
keudet ainoastaan sellaisiin järjestelmiin,
joita he tarvitsevat työssään säännöllisesti.
Turhat käyttöoikeudet aiheuttavat sekä
tietoturvariskejä että lisenssikustannuk-
sia. Jos tietojärjestelmässä on ylimääräisiä
käyttöoikeuksia, se voi myös hidastaa sen
toimintaa ja heikentää käytettävyyttä, to-
teaa tietosuojavastaava Ari Andreasson.
Oikeudet ruotuunvalvonnallaKoivisto ja Andreasson kampanjoivat
sen puolesta, että käyttöoikeuksia tieto-
järjestelmiin hallinnoitaisiin tarkemmin.
Kaupungilla on yli 400 eri tietojärjestel-
mää, joiden käyttöoikeuksia myöntävät
lukuisat henkilöt vaihtelevien käytäntöjen
mukaan. Oikeuksien hallintaa ohjaamaan
on laadittu kaupungin yhteiset käyttöval-
tuusperiaatteet, jotka kaikkien käyttöoi-
keuksia hallinnoivien on hyvä tuntea.
– Erityinen vastuu on esimiehillä.
Heidän tulisi olla perillä siitä, mihin
järjestelmiin heidän alaisillaan on käyt-
töoikeudet, onko niissä lisenssimaksuja
ja ovatko oikeudet edelleen työnteon kan-
nalta tarpeellisia. Oikeuksia ei pitäisi tilata
kevyin perustein, ohjeistaa Andreasson.
– Etenkin työtehtävien muuttuessa
tai päättyessä on tärkeää huolehtia, ettei
henkilölle jää voimaan asiattomia käyttö-
oikeuksia, huomauttaa Koivisto.
– Myös alaiset voivat olla aktiivisia: jos
heillä on mielestään turhia käyttöoikeuk-
sia, siitä kannattaa kertoa esimiehelle.
Näin työntekijät suojelevat myös omaa
oikeusturvaansa, Andreasson painottaa. •
Tietoturvan työkaluja
• Tampereen kaupungin
työntekijät voivat ostaa
Microsoft Offi ce Professio nal
2016 -ohjelmiston koti-
koneilleen 13,95 euron
hintaan.
Työasioiden käsittelyyn
kotikoneilla on suositeltavaa
käyttää tätä ohjelmistoa,
koska siinä on vähän haavoit-
tuvaisuuksia.
• Ohje tilaamiseen löytyy
Loorasta:
Ict ja tietohallinto > Tietoa
i ct-palveluista ja ohjelmis-
toista > Ohjelmistot > Koti-
käyttöön mahdollistetut
ohjelmistot.
• Windows-tunnuksen
unohtuneen salasanan voi
nyt vaihtaa itsepalveluna:
pääset vaihtamaan sen
kirjautumissivulla olevasta
linkistä tunnistustyökalun
avulla.
• Henkilöstön tietoturva- ja
tietosuojaopas on tulossa
automaattisena jakeluna
jokaisen kaupungin tieto-
koneen työpöydälle. Sen
avulla jokainen voi parantaa
omaa osaamistaan.
• Lisää eväitä tietoturvariskien
vähentämiseen löytyy
Loorasta Tietoturva-väli-
lehdeltä.
Tarpeettomat käyttöoikeudet luovat tietoturvariskejä
TEKSTI Elise Kraatila
Kysyttävää matkoista tai tilaisuuksista?
• Chat-päivystys kello 8.30–15.45.
• Chat-laatikko aukeaa intranetissä
matkustamisen sivuilla oikeaan
alareunaan.
040 806 712 6808
Tarkkuus nopeuttaamatkalaskun käsittelyäKaupungin matka- ja kululaskujen käsitte-
leminen on tiimille iso työsarka, sillä niitä
kertyy vuodessa noin 20 000 kappaletta.
Määrä on sen verran suuri, että vaikka tiimi
pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman
nopeasti, rahojaan voi joutua odottelemaan.
– Välillä meille saattaa tulla päivässä sata
laskua, ja etenkin kuukauden vaihteet ovat
ruuhkahuippuja, Karhu kertoo.
KVTES antaa matkalaskun maksami-
seen aikaa kaksi kuukautta sen esittämi-
sestä, mutta tiimi pääsee yleensä noin 2–3
viikon käsittelyaikaan. Laskujen käsittely
tosin ruuhkautui toukokuun lopussa, ja
kä sittelyaika venyi silloin 5 viikkoon.
Laskun tekijä voi nopeuttaa käsittelyä
merkitsemällä kilometrit tarkasti, liittä-
mällä mukaan tar vittavat kuitit, ohjelmat
ja muut asiakir jat sekä käyttämällä selkeitä
termejä ja osoitteita.
– Matkustussääntö määrää, että esimer-
kiksi oman auton käytöstä tehtävällä kulu-
laskulla on oltava matkareitit osoitteineen,
ja meidän pitää tosiaan tarkastaa ne, Röör
sanoo.
Tiimi järjestäämyös tilaisuudetTilaisuuden osallistuja ei aina osaa arva-
ta, miten paljon työtä sen järjestäminen on
vaatinut. Tarvitaan esimerkiksi tila, ilmoit-
tautumiset, ohjelma, esiintyjät, esitystek-
niikka ja mahdolliset ruokailut. Tiimi hoitaa
tarvittaessa tapahtuman avaimet käteen
-periaatteella tai auttaa asiakkaan alkuun
vaikkapa tilatarjous ten kanssa.
– Tilaisuuksien tilaukset ovat lisäänty-
neet, ja moni kokee helpotuksena sen, että
me otamme hoitaaksemme esimerkiksi tar-
jous- ja ilmoittautumisrumban, Röör kertoo.
Tiimi hoitaa niin isot kuin pienetkin
tilaisuudet, ja alkuun pääsee laittamalla
tiimille sähköpostia. •
14 VILKKU 3 | 2017
Virtsatietulehdus vai ei? – verkosta saa apua
TAMPEREEN kaupunki on mukana
valtakunnallisessa Oda-hankkeessa,
jossa uudistetaan sosiaali- ja terveys-
palvelujen toimintamalleja. Tampere
testaa kaupungeista ensimmäisenä
virtsatietulehdusoireisten naisten
oirearviota.
Syksyllä testikäyttöön avattava
palvelu toimii niin, että tamperelai-
nen tai orivesiläinen, joka epäilee
virtsatietulehdusta, täyttää osoitteesta
tampere.fi /oda löytyvän oirearvion.
Arvio yhdistää asiakkaan kokemat oi-
reet tuoreimpaan lääketieteelliseen
tietoon. Jos asiakas tunnistautuu pal-
veluun verkkopankkitunnuksilla tai
mobiilivarmenteella, arviossa otetaan
huomioon myös hänen aiemmat po-
tilastietonsa.
– Palvelu on kytketty potilastieto-
järjestelmä Pegasokseen, joten oire-
arvion perusteella asiakas voi saada
omahoito-ohjeita ja tarvittaessa myös
ajan laboratorioon tai lääkärille tai
sähköisen reseptin. Verkkopalvelu
on käytössä ympäri vuorokauden, ja
oireisiin saa saman tien toimintaoh-
jeen, kertoo projektipäällikkö Päivi
Hodgson.
Testikäyttöön tulevaa palvelua kor-
jataan palautteen perusteella hyvinkin
nopeasti. Siksi palvelun ulkonäkö ja
toiminnallisuudet voivat muuttua
alkuvaiheessa jopa päivittäin.
Tampereella virtsatietulehduksen
oireista kärsivän naisen hoitopolkua
on kehitetty parin vuoden ajan.
– Oda-projektin ansiosta hoitopro-
sessi muuttuu entistä asiakasystäväl-
lisemmäksi sekä henkilökunnalle
nopeammaksi ja sujuvammaksi.
Perusterveen naisen virtsatietuleh-
duksen oireiden mukainen hoito
onnistuu usein ilman käyntiä ter-
veysasemalla, kertoo sairaanhoitaja
Jaana Knuuttila-Järvinen.
Virtsatieinfektio-oirearvion lisäksi
Tampereella kehitetään Oda-hank-
keessa yhdeksää muuta toiminta-
mallia, joiden pilotointi alkaa ensi
syksynä. Muun muassa äkillisestä
alaselkäkivusta kärsiville yli 15-vuoti-
aille on tulossa samantapainen älykäs
oirearvio verkkoon. •
tampere.fi /oda
Esimiehen tehtäviin kuuluu tiimityötä, kuuntelua ja johtamista
< Klaus Härö muisteli
kompuroineensa
elokuvaohjaajauransa
alkutaipaleella ennen kuin
oppi luottamaan toisiin
ammattilaisiin.
Palvelualuejohtajat
Taru Kuosmanen, Mikko
Nurminen ja Teppo
Rantanen sekä Voimian
toimitusjohtaja Tarja
Alatalo, kotihoidon
esimies Terhi Kallonen,
kaupungingeodeetti
Anna Mustajoki ja
hankejohtaja Tero
Tenhunen miettivät yhdessä
esimiespäivän yleisön
kanssa, miten kaupungin
johtamisperiaatteita on
viety käytäntöön.
15VILKKU 3 | 2017
Elokuvaohjaaja Klaus Härö kertoi kau-
pungin esimiespäivässä, että oppi vas-
ta ensimmäistä pitkää elokuvaansa
ohjatessaan ottamaan apua vastaan.
– Vaikka olin opiskellut alaa, en tiennyt
aluksi, kuinka ohjeistaa työryhmääni. Minulla
oli jo maisterin paperit taskussa kuvatessa-
ni ensimmäistä pitkää elokuvaani Pohjois-
Ruotsissa. Paperit eivät auttaneet paljoakaan
sateisella suolla.
– Menetin kontrollini. Kun siinä tilanteessa
tapahtui pahin mahdollinen, opin pyytämään
ja sain neuvoja alan ammattilaisilta, kuten
kuvaajalta, äänitarkkailijalta ja maskeerajalta.
Opin, että elokuvan teko on tiimityöskentelyä.
Klaus Häröltä on usein kysytty, liikuttuuko
hän omia elokuvia katsoessaan. Vastaus on
ollut ei.
– Liikutuksen hetki tulee vasta, kun elo-
kuvan lopputekstit kulkevat silmieni ohi ja
näen jokaisen työryhmässä mukana olleen
nimet. Olen kiitollinen siitä, että he kaikki
ovat olleet mukana.
Heittäkää ja kestäkääitsekin huumoriaTiimityön merkityksen oivaltamisen lisäksi
huumori on työpaikoilla tärkeä elementti.
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala muistutti
esimiespäivän osallistujia huumorin mer-
kityksestä.
– Heittäkää huumoria, viekää sitä eteenpäin
ja kestäkää huumoria myös itse.
Yli-Rajalan mukaan esimiesten kannattaa
olla läsnä työpaikan arjessa ja luoda luotta-
muksellista ilmapiiriä.
Esimiespäivän paneelissakin todettiin
usealla suulla, että esimiehen läsnäolo on
johtamisessa oleellista. Kotihoidon esimies
Terhi Kallonen avo- ja asumispalveluista ker-
toi pyrkivänsä kuuntelemaan ja kuulemaan.
– Kysyn hoitajilta eli työn asiantuntijoil-
ta, miten asia kannattaisi heidän mielestään
hoitaa. Kannustan ja yritän tukea heidän jak-
samistaan.
Paneelikeskustelijoista moni nosti kaupun-
gin johtamisperiaatteista tärkeimmäksi sen,
että esimies antaa alaisilleen selkeän suunnan.
Samoin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäi-
nen korosti tavoitteiden selkeyttä ja työnte-
kijään luottamista.
– Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää,
mitä tavoitellaan. Mahdollistava johtaminen
perustuu avoimuuteen, osallistamiseen ja
luottamukseen.
Tampereella kehitetään mahdollistavaa
johtamiskulttuuria osana toimintamallin
uudistamista.
Me olemmeasiakkaita vartenHyvä johtaminen mahdollistaa hyvän työnte-
kijäkokemuksen, mikä puolestaan varmistaa
hyvän asiakaskokemuksen.
– Asiakas on numero ykkönen, ja hänen
täytyy saada tarvitsemansa. Työntekijä on
sitten seuraavana, kuvaili Terhi Kallonen.
– Me olemme olemassa asiakkaita varten,
korosti myös paneelikeskusteluun osallistu-
nut palvelualuejohtaja Taru Kuosmanen.
Esimiespäivän yleisö sai äänestää teksti-
viestein, miten heidän mielestään kaupungin
neljä johtamisperiaatetta ovat toteutuneet
käytännössä. Parhaiten esimiehet olivat mie-
lestään pystyneet mahdollistamaan onnistu-
misen: 84 prosenttia oli sitä mieltä, että se
periaate oli toteutunut. Esimiesten mielestä
heikoiten on edistetty kumppanuutta ja asia-
kaskokemusta: 63 prosenttia oli tätä mieltä.
– Samat kysymykset olisi hyvä kysyä hen-
kilöstöltä, jotta tietäisimme vielä paremmin,
miten olemme onnistuneet, muistutti hanke-
johtaja Tero Tenhunen.
– Meidän pitää varmistaa, että porukal-
lamme on motivaatio työhön ja onnistumi-
sen halua, lisäsi palvelualuejohtaja Mikko
Nurminen.
Huhtikuussa vietettyyn päivään osallistui
700 esimiestä. Seuraava esimiespäivä järjes-
tetään tämän vuoden marraskuussa. •
TEKSTIT Tuuli Oinonen
KUVAT Hanna Leppänen
”Johtaminen mahdollistaa onnistumisen”
VASTAAVA sairaanhoitaja Eija Kuusisto
ilahtui esimiespäivässä, kun kuuli por-
mestari Anna-Kaisa Ikosen kutsuvan
mahdollistavaa johtamista onnistumisen
mahdollistamiseksi.
– Esimiehen on hyvä olla läsnä, ja
ideat ja onnistumiset on syytä nostaa
esiin. Projektimainen työskentelyta-
pa sopii erilaisiin kehittämisasioihin.
Kaikkinainen vuorovaikutus ja asiois-
ta keskustelu on tärkeää. Tällöin työn
merkitys ja merkityksellisyys kasvavat.
– Erityisesti Klaus Härö sai esityk-
sellään minut oivaltamaan uusia asioita
johtamisesta, luovuudesta ja tiimityös-
kentelystä.
Myös palvelupäällikkö Kristiina Te-
rävä vaikuttui Härön esityksestä.
– Johtaminen on tiimityötä, kuten
elokuvantekokin. Ei kannata yrittää
tehdä kaikkea yksin. Yhdessä tehty voi
olla tulokseltaan parempi erilaisten nä-
kökulmien ja osaamisten ansiosta.
Terävä sai päivästä konkreettisia
ideoita.
– Niina Pietikäinen kertoi huoneen-
taulusta, johon kirjataan tavoitteet näky-
ville. Näin tavoitteet ovat konkreettisesti
koko ajan näkyvillä muistutuksena. Kuu-
losti myös hyvältä ajatukselta juhlistaa
pienimuotoisesti tavoitteen saavutta-
mista. •
Kaupungin johtamisperiaatteet:• Annan selkeän suunnan ja teemme
tuloksia
• Mahdollistan onnistumisen
• Kannustan vaikuttavaan kehittämiseen
• Edistän kumppanuutta ja asiakas-
kokemusta
Organisaatio ja johtaminen >
Johtaminen
Vastaava sairaan-
hoitaja Eija Kuusisto ja
palvelupäällikkö Kristiina
Terävä avo- ja asumispalve-
luista iloitsivat siitä, että esi-
miespäivä avartaa ajatuksia
ja antaa mahdollisuuden
tavata kollegoja yli
yksikkörajojen.
16 VILKKU 3 | 2017
”MEILLÄ on käytössä Ekokompassi-
ympäristöjärjestelmä”, ilmoittaa Tila-
keskuksen Frenckellin tiloissa välioveen
kiinnitetty tiedote . Tilakeskus alkoi en-
simmäisten joukossa luoda Ekokompassi-
ympäristö järjestelmää Tampereella.
– Aloitimme ympäristöjärjestelmän
rakentamisen syksyllä 2015. Työläin
vaihe oli toimintaamme koskevan ym pä-
ris tölainsäädännön läpikäyminen. Sa malla
kirjasimme, miten vastaamme kunkin laki-
pykälän vaatimukseen, kertoo projekti-
sihteeri Anna Koivumäki, joka on vas-
tannut Tilakeskuksen Ekokompassin
käytännön toteutuksesta.
Tilakeskuksessa tehtiin myös ympä-
ristövaikutusten arviointi. Näin saatiin
selville toiminnot, jotka kuormittavat ym-
päristöä eniten ja joihin voidaan vaikuttaa.
– Olemme kiinnittäneet jo pitkään
huomiota rakennusten energiankäyttöön.
Ekokompassiin asetimme tavoitteeksi,
että ympäristönäkökohdat huomioidaan
entistä järjestelmällisemmin, Koivumäki
kertoo.
– Tärkeintä on ottaa ympäristöasiat
huomioon jo rakennuksen tarveselvi-
tys- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Kun
rakennusta on käytetty noin vuosi, tarkas-
tamme, toimiiko rakennus suunnitelmi-
Infra hyödyntäämaa-aineksia ja rakennusjätettä
TEKSTIT Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVAT Hanna Leppänen
Ekokompassi on kaupungin organisaatioil-
le, pk-yrityksille ja yleisötapahtumille sopi-
va ympäristöjärjestelmä. Kun organisaation
Ekokompassi läpäisee auditoinnin, siitä saa ser-
tifi kaatin.
Ekokompassi istuu luontevasti Infran toimin-
taan. Infra kunnossapitää ja rakentaa katuja ja
puistoja sekä huoltaa kalustoa. Ympäristöasiat
ovat näissä töissä keskeisiä.
Ympäristötavoitteet koskevat yhtä lailla mas-
siivisia kuin pieniäkin asioita.
– Olemme selvittäneet, kuinka paljon työs-
sämme syntyy ylijäämämaita ja paljonko niitä
on hyödynnetty. Ylijäämämaista 61 prosenttia
on pystytty käyttämään esimerkiksi täytemaa-
na ja meluvalleissa. Tiili- ja betonijätteestä 1704
tonnia on ohjattu uusiokäyttöön vuonna 2016,
ympäristöinsinööri Tommi Granholm selvittää.
Oman toiminnan tunteminen lukuja myöten
auttaa parantamaan käytäntöjä koko ajan.
Infrassa käytetään paljon erilaisia työkoneita ja
autoja, joiden ominaisuuksista, käytöstä ja huol-
losta löytyy huomioitavaa ympäristön kannalta.
– Kalustomme vaihtuu ympäristöystävällisem-
mäksi sitä mukaa, kun hankimme uusia koneita.
Kuljettajamme saavat myös ennakoivan ajotavan
koulutusta. Urakoitsijoilta edellytämme, että au-
tot ja maarakennuskoneet ovat vähäpäästöisiä ja
energiatehokkaita, Granholm toteaa.
Ympäristöviestintä on yksi Infran tavoitteis-
ta. Ekokompassista on pidetty infotilaisuuksia
henkilöstölle, ja kausityöntekijöiden ohjeissa
ympäristöasiat ovat mukana. Työntekijät voivat
Korjaamon
öljytynnyripiste on
lakien ja säädösten
mukainen. Varaosamies
Kai Lähteenmäen mukaan
korjaamon väki osaa
toimia oikein kemi-
kaalien kanssa.
Tilakeskuksen
Ekokompassi-sertifi kaatin
vastaanottivat projektisihteeri
Anna Koivumäki, projekti-
suunnittelija Jani-Petteri Niemi
ja projektipäällikkö Pertti Koivisto.
Sertifi kaatit ojensi apulais-
pormestari Mikko Aaltonen
(vas.).
Ekokompassi auttaa Tilakeskusta ympäristöasioiden hallinnassa
Eko-
kompassi
17VILKKU 3 | 2017
Voisiko yksikkösi lähteä edistä-
mään kestävää kehitystä vaik-
ka yhdellä konkreettisella teol-
la? Kaupunginhallitus hyväksyi vii-
me lokakuussa koko kaupungin yh-
teisen kestävän kehityksen toimen-
pidesitoumuksen, joka haastaa myös
kaikki yksiköt ja palveluryhmät teke-
mään omat sitoumuksensa.
Käytännön tekojen kautta sitou-
muksen tekijät ovat mukana Suo men -
ja maailmanlaajuisessa kestä vän
kehityksen työssä osana YK:n Agenda
2030 -ohjelmaa.
Muualla Suomessa tehtyihin sitou-
muksiin voi tutustua sitoumus2050.fi
-sivustolla. Sitoumuksia ovat tehneet
muun muassa kaupungit, yritykset
ja kansalaisjärjestöt. Esimerkiksi
Vantaa jakaa hävikkiruokaa vähäva-
rai sille ja Muuramen lukio tekee
yhteistyötä paikallisen hoivakodin
kanssa. Yksi taho vähentää paperit
minimiin, toinen perustaa hauskan
lajittelupisteen.
Toimenpidesitoumuksista voi
saada innostusta konkreettisten te-
kojen ja mitattavien tulosten myötä.
Kestävää kehitystä kannattaa edistää
osana muuta toimintaa.
Sitoumukseksi sopivatpienet ja isot teot– Sitoumuksien ei tarvitse olla iso-
töisiä, vaan ne voivat olla hyvinkin
eritasoisia ja -pituisia. Se voi olla ko-
konaan uusi toimenpide, näkökulma
tai konkreettinen parannus nykyiseen
toimintaan, kertoo kestävän kehityk-
sen suunnittelija Aino Järventausta.
– Tavoitetta kannattaa pohtia
yhdessä vaikka yksikköpalaverissa.
Meiltä kestävä yhdyskunta -yksiköstä
saa apua ja sparrausta. Voimme tulla
yksikköpalaveriin esittelemään asi-
aa. Syksyllä järjestämme kaupungin
henkilöstölle työpajan, jossa omien
toimien ideointiin ja toteutukseen
saa apua.
Sitoumustyö kaupungilla on vielä
alullaan, mutta kestävä yhdyskunta
-yksikkö on valinnut jo omat tavoit-
teensa.
– Olemme sitoutuneet paranta-
maan ympäristöviestintää ja lisää-
mään vuorovaikutusta asukkaiden
kanssa. Tuomme näkyväksi kaupun-
gin eri toimijoiden tekemää ympä-
ristötyötä. Maaliskuussa pidetyssä
asukastyöpajassa toivottiin juuri
näitä asioita, kertoo ympäristöjoh-
taja Kaisu Anttonen.
– Perustamme Kestävä Tampere
-Facebook-sivun ja järjestämme
kerran vuodessa asukastyöpajan ym-
päristöasioista. Lisäksi toteutamme
asukaskyselyn ympäristöasioista vä-
hintään kerran valtuustokaudessa,
sanoo Anttonen. •
Loora > Strategia ja kehittä-minen > Kestävä kehitys > Toimenpidesitoumus-sitoumus2050.fi
kestavakehitys.fi /sitou-
mus2050
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVA Niina Ylönen
ilmoittaa mobiilisovelluksella ympäristöasioita
koskevista havainnoistaan.
Ympäristöasiatkorjaamon arkeaInfran auto- ja konekorjaamolla Nekalan Jokipoh-
jantiellä nelisenkymmentä työntekijää huoltaa ja
korjaa autoja sekä työkoneita. Suuressa varasto-
hallissa säilytetään varaosia, öljyjä ja kemikaaleja.
– Ympäristölupa määrää tarkoin kemikaalien
säilytyksen, varastoinnin ja jätehuollon, Tommi
Granholm toteaa.
Varaosamies Kai Lähteenmäki esittelee öljy-
tynnyreiden säilytyspaikkaa, jonka alla on oltava
suoja-allas vuotojen varalle. Työntekijät käyvät
pumppaamassa tynnyreistä tarvitsemiaan öljy-
jä. Infrassa on myös isoja maanalaisia öljysäili-
öitä. Korjaustöissä nestemäiset jätteet valutetaan
omaan astiaansa, josta ne lasketaan Ekokemin
keräyssäiliöön.
Vaikka ympäristöasiat ovat olleet hallinnassa
pitkään, Ekokompassin myötä niitä on kertailtu.
– Meillä on valveutunutta väkeä, ja kaikki osaa-
vat toimia öljypisteellä oikein ja tietävät, minne
jäteöljyt toimitetaan. Heidät on myös koulutettu
toimimaan vahinkotilanteissa, Lähteenmäki ke-
huu.
Öljytynnyripisteellä piipahtaa myös autosäh-
könasentaja Joni Salmi, joka on juuri saanut kor-
jattua bussin pysäkkijarrun.
– Vikaa piti etsi pari päivää, ja se saatiin kor-
jattua puolessa tunnissa. Niinhän siinä yleensä
käy, Salmi naurahtaa. •
Aino Järventaus-
tan ja Enni Leppälän
toiveena on saada mah-
dollisimman moni yksikkö
sitoutumaan vaikka yhteen
pieneen konkreettisen
tekoon.
Yksiköt haastetaan sitoutumaan
kestävään kehitykseen
en mukaan. Tahdomme, että rakennusta
on hyvä käyttää ja huoltaa.
Ympäristöviestintää tarvitaan niin
omalle henkilöstölle kuin kaupunkilaisille.
– Ympäristöasioista kerrotaan muun
tiedottamisen lomassa. Esimerkiksi maa-
uimalan viestinnässä on kerrottu, että
altaat lämmitetään rakennusten jääh dyt-
tämisestä saatavalla energialla. Ympä-
ris töasiat kuuluvat uuden työntekijän
pereh dytykseen, Koivumäki toteaa.
Ekokompassia rakentaessaan Tilakeskus
sai kemikaaliluettelonsa parempaan hal-
lintaan. Liikelaitoksessa on tällä hetkellä
käytössä toistasataa erilaista kemikaalia,
joita tarvitaan esimerkiksi metalli- ja puu-
töissä. Kemikaaliluettelon ajan tasalla
pitäminen on työnjohtajien vastuulla. •
18 VILKKU 3 | 2017
Joukko työntekijöitä ja kehitys-
vammaisia asukkaita on viih ty-
nyt Korvenkodissa Raholassa sen
perustamisesta saakka eli 27 vuoden
ajan. Työntekijät lähtevät talosta
yleensä vain eläkkeelle.
– Mekin olemme saaneet paik-
kamme eläköitymisten ansiosta.
Olimme tutustuneet Korvenkotiin
jo opiske lijoina, kertovat vastaava
sairaanhoitaja Terhi Reiskanen ja
lähihoitaja Sarita Lähteen-
mäki.
Ohjaaja Juha Kari-
nen kuuluu talon
alkuperäiseen väkeen yhdessä kah-
den kollegansa ja muutaman asuk-
kaan kanssa.
– Vaikka meillä on monentyyppi-
siä työntekijöitä, kemiamme sopivat
yhteen, sanoo Karinen.
Korvenkodin aamu- ja iltavuorois-
sa ahkeroi kaksi työntekijää, yövuo-
rossa yksi. Kaikki tekevät kaikkea:
hoito- ja ohjaustyön lisäksi jokainen
siivoaa, pesee pyykkiä ja laittaa ruo-
kaa oman tyylinsä mukaan.
– Omia vahvuuksiaan
saa käyttää ja vaikut-
taa vaikkapa ruoka-
tilauksiin. Jotkut tykkäävät leipoa
yövuorossa , ja juhlapäiviksi teemme
aina yli määräisiä herkkuja, Karinen
ja Reis ka nen selvittävät.
– Työpäivänsä saa järjestää va-
paasti itse omalla tavallaan, kunhan
työvuorolle sovitut tehtävät tulee
hoidettua vaikka sitten limittäin ja
lomittain. Kelloa ei tarvitse koko aikaa
tuijottaa.
Työvuoroista jalomista ei kinataVaikka joku on aina työvuorossa,
kehittämis- ja tyhypäivät yritetään
LÄHIKUVASSA
Korvenkodin ilmapiiri on huippu
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVA Hanna Leppänen
– Korvenkoti on
loistava työpaikka ja koti,
tietävät ohjaaja Juha Karinen,
Laura Vaara, Marjatta Levan,
lähihoitaja Sarita Lähteen-
mäki, Sasu Lindfors ja
vastaava hoitaja
Terhi Reiskanen.
19VILKKU 3 | 2017
KiitoksetSYDÄMELLINEN kiitos työtovereilleni
Sairaalakadulla ja Pyynikillä lahjoista, joita
sain jopa moninkertaisesti eläketapahtumani
liepeillä.
Marja-Leena Vatula-Pimiä
Tampere Golf kisataan elokuussa
TAMPEREEN kaupungin henkilöstön
golftaidot punnitaan 23.8. Pirkkalassa.
Kisa alkaa yhteislähtönä kello 15.
Henkilökohtainen kilpailu pelataan
pistebogey-kilpailuna (HCP max 36).
Joukkuekilpailussa kilpaillaan toimi-
aloittain Jarmon kilpi -kiertopalkin-
nosta. Lisäksi on tuttuun tapaan pisin
draivi ja lähimmäksi lippua -kilpailut.
Ilmoittaudu mukaan 8.8. mennes-
sä Golf Pirkkalan caddiemasterille,
010 292 6900 tai caddiemaster@golf-
pirkkala.fi .
Kerro ilmoittautumisen yhteydessä
osallistuvasi Tampere Golfi in 23.8., ni-
mesi, seurasi, tasoituksesi ja joukkue,
jossa pelaat.
Kilpailumaksut ovat 50 €/pelaaja tai
20 €/pelioikeutettu pelaaja. Maksuun
sisältyvät bägikärry, sauna ja pyyhe .
Kilpailun järjestää Kaukajärven koulu. •
Pekka Pyykkönen
050 501 3944
Vakuutuskassan korvauksia voi hakea myös sähköisesti
VAKUUTUSKASSAN maksamia lisäetuuskor-
vauksia pystyy hakemaan myös sähköisen asi-
ointipalvelun kautta. Jotta voi hakea lisä etuus-
korvauksia sähköisesti, pitää rekisteröi tyä ensin
eAsiointipalvelun käyttäjäksi. Lisä ohjeita löytyy
kassan sivuilta: tampereenvakuutuskassa.fi /kor-
vausten hakuohjeet.
Maksetuista kustannuksista täytyy olla jo
vähennettynä mahdollinen Kela-korvaus. Jos
Kela-korvausta ei ole vähennetty, hakemukset
on toimitettava paperisina vakuutuskassan toi-
mistoon. •
tasoa
Korvenkoti
• 11 aikuisen kehitysvammaisten koti Raholassa
• 9 työntekijää, 6 naista ja 3 miestä
• antaa ohjausta ja tukea ympäri vuorokauden
• henkilöstö antoi Kunta 10 -tutkimuksessa erinomaiset
pisteet työyhteisölleen
järjestää niin, että kaikki Korvenkodin
työntekijät pääsevät niihin sijaisten
ansiosta.
Työvuoroista ja lomistakaan ei tar-
vitse riidellä. Kehuja tästä saa ohjaaja
Taina Jussila, joka tekee vuorolistat
pitkälle etukäteen ja ottaa huomioon
henkilökunnan suunnitteluvihkoon
kirjaamat toiveet.
– Koskaan ei ole jäänyt kenenkään
toive toteutumatta. Jos kotona tulee
mieleen varata lomamatka, sen voi
tehdä vaikka vuoden päähän varma-
na siitä, että matka onnistuu, Terhi
Reiskanen vakuuttaa.
– Hyvän suunnittelun lisäksi
meillä joustetaan ja vaihdellaan työ-
vuoroja tarpeen mukaan, lisää Sarita
Lähteenmäki.
Työvuorojen suunnittelija tuntee
kollegansa ja tietää, kuka esimerkik-
si tykkää aamu-, ilta- ja yövuorois-
ta. Juhlapyhien työvuorot kiertävät.
Jokainen saa halutessaan viettää
suurin piirtein joka toisen heinä-
kuun lomalla ja joka toisen joulun
tai juhannuksen vapailla.
Jos joku on sairastunut, työvuo-
rossa olevat ohjaajat selvittävät,
voidaanko sairastuneen työvuorot
korvata työvuorojärjestelyin ja jär-
jestävät hänelle tarvittaessa sijaisen.
– Usein töihin tullessani kaikki on
jo sovittu valmiiksi. Meillä jokainen
ottaa vastuuta. Minun tehtäväni on
hoitaa asiat taustalla mahdollisimman
hyvin, jotta ohjaajat voivat keskittyä
asukastyöhön. Heillä on siihen paras
asiantuntemus, kehuu vastaavana hoi-
tajana työskentelevä Reiskanen.
Työyhteisötaidottodistetusti priimaaKorvenkodissa uskalletaan puhua
asioista, myös erimielisyyksistä.
Huumori auttaa aina.
Viime syksyn Kunta 10 -tutki-
muksen mukaan Korvenkodin ja
sen yhteistyötalon Kaarilan ryhmä-
kodin henkilöstön työyhteisötaidot
eivät ole vain erinomaiset, vaan ihan
huipputasoa. Työilmapiiri sekä autta-
minen ja huomaavaisuus saivat heiltä
parhaimmat pisteet.
Työ on henkilöstön mukaan mie-
lekästä, ja muutokset työssä ovat
olleet enimmäkseen myönteisiä.
Tietenkin sote-uudistuksen muka-
naan tuomat mahdolliset muutok-
set askarruttavat. Työyhteisö tukee
esimiestä, ja päätöksenteko koetaan
oikeudenmukaiseksi.
Myös esimies haluaa antaa kaiken
tukensa työntekijöille.
– Opettelen palautteen ja kiitoksen
antoa, sillä tahdon henkilöstön tie-
tävän, että arvostan heidän työtään.
Myös asukkaiden omaiset kiitte-
levät henkilöstöä. Heitä puolestaan
muistetaan vuosittain järjestettäväs-
sä omaisten juhlassa, jota asukkaat
odottavat innokkaasti.
Yhteistyötä tehdään myös oppi-
laitosten kanssa, ja hyvää palautetta
on saatu sekä kouluista että opiske-
lijoilta.
– Perehdytämme kesäsijaiset
työhön sijaisuuden alkuun suunni-
teltuina perehdytyspäivinä, vaikka
meillä jokainen perehdyttää omissa
työvuoroissaan. Kohtelemme opis-
kelijoita niin, että he myöhemmin
mielellään hakeutuvat meille myös
töihin, Reiskanen kertoo.
Tärkeintä kaikesta on kuitenkin
asukkaiden antama hyvä palaute. Osa
pystyy sen sanomaan, toiset osoitta-
vat sen hymyllä tai muulla tavoin. •
Ruokavalio Päiväkodit Koulut
Allergia 8,1 % 7,5 %
Laktoositon 6,0 % 6,7 %
Keliakia 0,4 % 0,9 %
Kasvisruokavalio (ei punaista lihaa) 9,4 % 5,7 %
Vegaani * 0,2 % 0,1 %
ruokavalio koostuu vain kasvi-
kunnan tuotteista, ei sisällä mitään
maitotuotteita eikä kananmunaa
Tiedot pohjautuvat kevään 2016
tietoihin ja paikkoihin, joissa
Tampereen Voimia valmistaa ruokaa.
20 VILKKU 3 | 2017
VILKKUVAT
Virpi vastaa erityisruokavalioistaVoimian ravitsemus-
suunnittelija VIRPI USKI laatii erityisruokavalioihin
liittyviä ohjeita hoiva-palveluihin, päiväkoteihin
ja kouluihin. Hän myös seuraa erityisruokavalioi-
den määrää ja tekee ruokalistoja erilaisille
asiakasryhmille.
KUVA Hanna Leppänen
1Mitä työhösi kuuluu?
– Vastaan erityisruokavalioiden ja niiden
huomioimiseen tarvittavien tuotteiden
hankintojen ohjeistamisesta. Teen yhteistyötä
kaupungin ravitsemusterapeuttien kanssa ja
koulutan henkilökuntaa.
– Työ luo mahdollisuuden kontakteihin
kas va tus- ja opetuspalvelujen, sairaala- ja
kuntoutuspalvelujen sekä kotihoito- ja asumis-
palvelujen henkilöstön kanssa. Tehtävä vaatii
kykyä nähdä asioita monista eri näkökulmista
ja antaa mahdollisuuden oppia uutta.
2Miten päädyit nykyiseen työhösi ja
millainen työyhteisösi on?
– Olen terveystieteiden maisteri, ravit-
semusterapeutti ja restonomi-amk. Kaupun-
gille tulin ensimmäisen kerran vuonna 2007
Hatanpään sairaalaan ravitsemusterapeutiksi.
Äitiysloman jälkeen aloitin silloisella Tam-
pe reen Aterialla projektisuunnittelijana ja
vuonna 2010 ravitsemussuunnittelijana.
Muu tin Tampereelle Jyväskylästä, jossa tein
töitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa.
– Työskentelen nykyisin tuotekehitystiimissä ,
jossa yhteistyö on joustavaa ja välitöntä. Se on
iso voimavara työn tekemisessä ja sen mielek-
käänä kokemisessa.
3Mitä teet vapaa-aikanasi?
Käyn kuntosalilla, juoksen, pelaan sali-
bandya ja otan laulutunteja. Suurin osa
vapaa-ajastani kuluu kahden innokkaan jalka-
pallojuniorin treeni- ja pelikuskauksiin sekä
kannustamiseen kentän laidalla. •
Erityisruokavaliot Tampereen päiväkodeissa ja kouluissa
*