Geologian Tutkimuskeskus
Alkuperäinen suoala
10.4 milj. ha 3.9.2011 1 Tulevaisuuskylä- alustus 3.9.2011 Arja Pihlaja / YSY
Kasvupaikkojen monimuotoisuutta
Ravinteisuuden ja kosteuden
lukuisat yhdistelmät ilmenevät
kasvillisuuden suurena
monimuotoisuutena
© Jukka Laine
1928 1995
© Maanmittauslaitos ja Suomen ympäristökeskus
Mitä soillemme
on tapahtunut ?
Vuonna 1928 perustettu metsänparannuslaki aloitti uuden
ennennäkemättömän ojitusaikakauden 1930-luvulla
Parhaimmillaan Suomen soilla ahersi yli 10 000 metsäojuria ja
vuotuiset työsaavutukset ylittivät 50 000 ha.
1960- luvun lopulla
ojitusta tehtiin kaivureilla.
Samalla saavutettiin
ojitushistorian suurimmat
vuositulokset:
300 000 ha/v
Kuvat: Lusto / Markku Eskola
1970- luvun alussa 500
kaivuriyrittäjää ja 700
kaivuria
Kuvat: Timo Silver
Valtaosa soiden pienvesistä
tuhoutunut
Teollinen turpeenotto ja turpeenpoltto voimistuivat 1970-luvulla –syynä öljykriisi
Turpeenottoon on käytetty reilu prosentti Suomen alkuperäisestä suoalasta, reilu 2% Pirkanmaalla, paikallisesti huomattavasti suurempia määriä
Vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle alalle
Turve on käytännössä uusiutumaton, fossiilisen kaltainen polttoaine, jonka käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta
Lento
kuva
Va
lla
s oy
Lento
kuva
Va
lla
s oy
Vaikutukset niin suoluontoon, ilmastoon kuin vesistöihinkin ovat merkittäviä
www.gtk.fi
Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla
tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia
aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon
palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme.
Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää
yli luonnon kestokyvyn.
Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky
tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä:
haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja
luonnononnettomuuksille kasvaa.
ilmastoa jopa maailmanlaajuisesti
luonnontilaiset suot hillitsevät ilmastonmuutosta, sillä hiili varastoituu turpeeseen (ojitetulla suolla turve alkaa hajota ja vapauttaa hiiltä)
veden virtausta
luonnontilaiset suot pidättävät vettä ja ehkäisevät tulvia (ojitus vie suon vedenpidätyskyvyn)
samalla suot pitävät purojen ja lampien vesimäärää tasapainossa ja mahdollistavat monien pienvesien elämän
SUOT SÄÄTELEVÄT
geneettistä, lajistollista ja elinympäristöllistä
monimuotoisuutta
sitovat ja kierrättävät ravintoa
muodostavat maaperää
osallistuvat veden kiertoon
ylläpitävät vihreiden kasvien yhteyttämistä eli
fotosynteesiä
sitovat hiiltä
SUOT YLLÄPITÄVÄT JA SÄILYTTÄVÄT
Suomen soista on tiukasti
suojeltu 8,7 %, mutta tilanne
vaihtelee alueittain
Etelä-Suomessa soita on suojeltu
vähän, pohjoisessa enemmän
Pirkanmaalla luonnontilaista,
ekologisesti häiriintymätöntä
suota on n. 4% suopinta-alasta
Turpeennostoon otetuilla
laajojen yhtenäisten
alueiden käytöllä on ollut
merkittävä vaikutus suoluontoon.
Erityisesti aapasoita, kilpi-ja
viettokeitaita on otettu
turvekäyttöön.
Etelä-Suomessa suoluonnon tila on
synkkä: suojelua ja ennallistamista
tarvitaan runsaasti lisää
Uusia soita pitää saada suojeluun
Turpeenotto uhkaa tällä hetkellä monia
arvokkaita soita
Ennallistamista tarvitaan jatkossa myös
suojelualueiden ulkopuolella
Ojittamattomia soita on Etelä-Suomessa
liian vähän suoluonnon
monimuotoisuuden ja soilla virkistyvien
ihmisten tarpeiden turvaamiseksi
Turpeenpoltto Tampereella
KIPUPISTEET ?!
Siirtomaavaltaa?
Turveraaka-aine ajetaan Pohjoiselta Pirkanmaalta TAMPEREELLE
Jotta Tampereen energia- ja sähkölaitos voi jatkaa edullisen kaukolämmön ja sähköntuotantoa,
KAIKKI varaukset vanhat ja uudet täysimittaisina Tampereen käyttöön
KULUTTAJAN mahdollisuudet vaikuttaa ostokäyttäytymisellään olemattomat, vihreää kaukolampöä ei ole tarjolla, vihreä sähkö virtuaalista
Peruuttamaton tuhoaminen jatkuu
Tyypillisestä luonnosta on jo nyt tullut HARVINAISTA
VESISTÖJEN TILA HEIKENTYY EDELLEEN
VEDENKORKEUDEN ONGELMAT, KALLIIT
KUNNOSTUKSET PÄÄASIASSA YKSITYISILLE
HARTEILLE
HUMUSKUORMITUS KASVAA
SUURTA JO NYT
ILMASTONMUUTOSTRENDIT SUURENTAVAT EDELLEEN
VESIENSUOJELURAKENTEET PÄÄSTÄVÄT LÄPI HUMUSTA, KUORMITUSPIIKKIEN AIKANA MYÖS KIINTOAINETTA
OJITETUILLE TURVEMAILLE RAKENNETTAVIEN KOSTEIKKOJEN TOIMINNASSA SUURTA EPÄVARMUUTTA
HAPPAMUUS, LIETTYMINEN, RAVINTEIKKUUS, LEVÄHAITAT, HAITALLISET METALLIT
HUMUSVIRRAT ETENEVÄT KOHTI SUUREMPIA REITTIVESISTÖJÄ
ILMASTONMUUTOS
LISÄÄ VALUMAA LISÄÄ KUORMITUSTA
LISÄÄ RANKKASATEITA LISÄÄ
KUORMITUSPIIKKEJÄ
LISÄÄ HUMUSKUORMITUSTA VÄRJÄÄ VESIÄ
LISÄÄ HAPENKULUTUSTA, LISÄÄ BAKTEEREILLE JA
LEVILLE OTOLLISTA ELINYMPÄRISTÖÄ
LISÄÄ HAPPAMUUTTA HÄVITTÄÄ ELIÖITÄ
AIHEUTTAA ÄÄREVÖITYMISTÄ, VEDEN VÄHÄISYYTTÄ
KUIVINA KAUSINA, TULVARISKIT SATEISINA KAUSINA
YMPÄRISTÖLUPAKETJU
EI KYKENE RIITTÄVÄSTI ENNAKOIMAAN AIHEUTUVIA YMPÄRISTÖHAITTOJA (TuKos)
VALVONTA JA TARKKAILU TEHOTONTA, EI PALJASTA LIETTYMÄHAITTOJA, KANSALAISTEN HÄTÄ (Saarijärvi, TASO- HANKE)
TUOTANNON OMATARKKAILU KEINONA RIITTÄMÄTÖNTÄ
EI OLE TOISTAISEKSI YHDENNETTY VPD:N VAATIMUSTASON KANSSA
EI HUOMIO RANTOJEN EKOLOGIAA
MONIHAITALLISUUS
SUOLUONNON HÄVIÄMINEN
HIIPUVIEN LAJIEN ELINYMPÄRISTÖJEN NIUKENTUMINEN
ILMASTOHAITAT
PITKÄAIKAISET VESISTÖHAITAT
SÄÄTELYHAITAT
KULJETUKSIIN LIITTYVÄT LOGISTISET HAITAT
POLTTOON LIITTYVÄT HIUKKASPÄÄSTÖT
EDULLISUUS PERUSTUU TUOTANTOTUKIIN JA LÖYSÄÄN VEROKOHTELUUN
KIPUPISTEET PARKANOLAISITTAIN
Turpeennosto on luoteisella Pirkanmaalla ollut massiivista jo 1970-luvulta lähtien, samoin siitä aiheutuneet ongelmat ja haitat.
Turpeennosto on hävittänyt suuren osan ojitukselta säästyneistä luonnontilaisista soista,
aiheuttanut (yhdessä metsäojitusten kanssa) jatkuvaa ja pysyvää vahinkoa latvavesistöille, tuottanut mittavia pöly-, melu-, roskaantumis- ja liikenneongelmia
ja pilannut laajalti maisemia.
Kaikki ongelmat ja haitat ovat jääneet ja jäävät paikallisten asukkaiden arjen harmeiksi.
Turpeenoton vaihemaakuntakaavan myötä elinympäristö uhkaa muuttua entistäkin laajemmin mustiksi turvekentiksi.
TURVEVAIHEKAAVA- PAINAJAINEN
Vyöhykkeillä olevilla soilla (111 kpl) on suopinta-alaa yhteensä noin 10 000 hehtaaria.
Turve on luonnonvara, joka yhden hyödyntämisen jälkeen on käytetty.
Turpeennoston moninaiset haitat kuormittavat maakunnan yhtä kolkkaa muutaman vuosikymmenen hyödyn tähden
Luoteis-Pirkanmaan ja Ylä-Satakunnan alueella oli suota ennen kaksi kolmannesta pinta-alasta, mutta nykyisin suo on kulkijalle harvinainen näky; tyypillinen maisema on muuttunut epätyypilliseksi.
Paikalliset hyödyt?
Ei juuri työllistä paikallista väestöä , ensisijaisena hyödynsaajana ovat turveyhtiöt.
Uusien vakituisten ja kesäasukkaiden saamiseksi sekä yritystoiminnan (mm. matkailu) virittämiseksi kylien vetovoimaisuuteen kiinnitetään paljon huomiota kyläyhdistyksissä, elinkeinoyhtiöissä ja monissa EU-hankkeissa.
Projekteilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kylien merkittävimpään ympäristöhaittaan, turpeenottoon.
Turveyhtiöt eivät joudu vastuuseen siitä, että ne huonontavat kylien viihtyisyyttä monin tavoin (vesistöjen tilan ja maiseman huononeminen, melu, pöly, liikenne, vaikutukset pohjavesiin ja pienilmastoon).
Kiinteistöjen arvo vesistöjen äärellä on alentunut ja alenee
Turpeenoton kaavoituksen pitäisi omalta osaltaan lieventää, ei lisätä, haja-asutusalueen ahdinkoa.
KEINOT?
ASENNEMUUTOS
UUSIUTUVA PAIKALLINEN ENERGIA
ENERGIAN SÄÄSTÖ
UUDET INNOVAATIOT
KUN POHJOINEN PIRKANMAA on kaavittu,
turpeenottoalueet väistämättä lähenevät
kaupunkia, sekö vasta auttaa?