Ohjelmistoalan monitaituri Jyrki Kontio hyödyntää työosaamis-

taan myös kotonaan. Hän on rakentanut taloonsa musiik-kistudion, jota Beatleskin olisi aikanaan kadehtinut. ”Hintaa ei kehtaa kasvatuk-sellista syistä kertoa”, vir-nistää kolmen lapsen isä ja vääntää nupit kaakkoon.

Vuoden vaihteessa Jyrki Kontio (46) jätti Teknillisen korkeakoulun ja aloitti Sof-tabilityn kehitysjohtajana ja partnerina. Uudessa teh-tävässään hän vastaa yrityk-sen tutkimus- ja tuotekehi-tysjohdolle suunnatusta konsultointipalvelusta.

Kontio toimi TKK:n oh-jelmistoliiketoiminnan pro-fessorina viisi vuotta, joista kolme viimeistä hän työs-kenteli myös ohjelmistolii-ketoiminnan laboratorion (SBL) esimiehenä.

Tiedeyhteisössä SBL:n ja sen kupeeseen perustetun, vapaaehtoisvoimin toimi-neen kansainvälistymiskli-nikan saavutukset ovat saa-neet kiitosta niin ulkomailta kuin kotimaastakin.

Kiitetyn professorin työ-paikan vaihto tulikin mo-nelle yllätyksenä.Vahvana syynä lähtöön oli TKK:n si-säiset kiemurat. Korkeakou-lussa ei saatu aikaan päätös-tä viisivuotisen professuurin jatkosta.

”Kyse on TKK:n sisäpoli-tiikasta. Ehkä rikoimme hy-

vä-veli -järjestelmän sääntö-jä. Tapamme tehdä asioita bisnesmäisesti herätti kum-mastusta professorikolle-goissa.”

SBL uhmasi byrokratian harmautta, sillä Kontion johdolla se palveli teollisuut-ta hyvinkin konkreettisesti samalla, kun yksikkö teki korkeatasoista tiedettä. On-nistuminen myös vaati suju-vat suhteet teollisuuteen ja ohjelmistoyrittäjiin.

”Toivottavasti TKK huo-lehtii nyt siitä, että hyvin käynnistynyt toiminta jat-kuu, eikä kuivu TKK:n pää-töksiä odotellessa.”

Ex-professori puhuu läm-pimästi innovaatioyliopis-tosta ja kilpailusta. Samalla hän kuitenkin harmittelee, että maailman edistyksel-lisintä yliopistouudistusta vaivaa valuvirhe: rahoitus-

jako on täysin hakoteillä.”Tulosohjausmallissa lai-

tokset on pakotettu kilpai-lemaan määrärahoista opin-näytteiden määrällä. Mitä enemmän maistereita ja toh-toreita tulee tuutista ulos, si-tä enemmän rahaa saa.”

”Kun laitokset käytännös-sä itse määrittelevät loppu-töidensä kriteerit, liikutaan oudoilla ja vaarallisilla ve-sillä. Kiusaus laskea vaati-mustasoa on ilmeinen. Yksi väitöskirja kun merkitsee sataa tuhatta euroa laitok-sen tilille.”

Rahoitusmalli on aiheut-tanut tohtoritulvan. Se ei ole kuitenkaan merkinnyt nero-jen ylitarjontaa. Päinvastoin – Kontion mielestä Suomes-sa on huutava pula riittävän lahjakkaista tutkijoista.

”Meillä olisi korkea aika tajuta, etteivät omat rah-keemme riitä. Suomesta oli-

si tehtävä niin houkutteleva kohde, että ulkomaiset huip-pututkijat tulevat tänne.”

Kontion johtama laborato-rio on tässä käypä esimerkki: lähes 40 prosenttia sen tutki-joista on ulkomaalaisia.

Suomalainen ohjelmisto-ala kasvaa reippaasti. Taka-vuosilta tuttua marmatusta kyvyttömyydestämme tehdä ohjelmistotuotteilla bisnestä ei juuri enää kuule.

Kontio on tyytyväinen kehityksen suuntaan, mutta vauhti ei riitä. Meillä kun on mahdollisuus moninkertais-taa kasvuvauhti ja synnyttää Suomeen monta ohjelmisto-alan pikku-Nokiaa.

Myös Kontion usko 2,6 miljoonan euron liikevaih-don keränneeseen Softabi-lityyn on luja. Yrityksen ydinosaamista ovat toimin-takriittisten ohjelmistojen

suunnittelu ja toteuttami-nen.

Yksi Softabilityn 40:n hengen ja toimitusjohtaja Markus Mikolan luotsaa-man työporukan taajaan käyttämä sanahirviö on oh-jelmistokyvykkyys. Sillä tarkoitetaan sellaisten toi-mintatapojen, tietotaidon, johtamiskokemuksen ja tek-nologian yhdistelmää, jolla yritys kykenee tuottamaan kilpailukykyisiä ohjelmis-totuotteita ja -palveluja.

”Ohjelmistokyvykkyyk-sien kehittämisessä on tär-keää ymmärtää millaisessa bisneksessä yritys on. Jos yrityksen on kilpailutilan-teen kannalta äärimmäisen tärkeää saada ensimmäinen versio markkinoille mahdol-lisimman pian, eivät perin-teiset laatutekniikat välttä-mättä ole oikea ratkaisu.”

Kun työpaikan ulko-ovi sulkeutuu, Kontio muuttuu musiikkimieheksi tai ten-niksen pelaajaksi.

Musiikkistudiossaan Kon-tio tarttuu rohkeasti mihin tahansa instrumenttiin. Nuorempana asia oli toisin; opiskellessaan Oulunkylän pop- ja jazz-konservatorios-sa hän soitti pelkästään ki-taraa.

Espoon Lintuvaarassa asuvan Kontion perheeseen kuuluu vaimo ja kolme las-ta. Harrastuksena on myös kaksi koiraa ja kaksi hevos-ta.

Rovaniemellä syntynyt Kontio muutti Helsinkiin jo nuorena. Kauppakorkeakou-lusta nuori ekonomi poimit-tiin Nokialle, jossa hän viih-tyi vuoteen 2002.

Vuodet Nokialla olivat jättäneet jälkensä; ekonomi teki väitöskirjan tekniikan alueelta ja valmistui vuosi-tuhannen vaihteessa teknii-kan tohtoriksi.

Kaisa HuHtiniemi

Jyrki Kontio haluaa moninkertaistaa ohjelmistoalan kasvuvauhdin

kuva: antti MannerMaa

Huippuvehkeet. Jyrki Kontio heitti professorin hatun päästään ja palasi liike-elämään. Mad Pro-fessor-vahvistimesta hän ei kuitenkaan suostu luo-pumaan. Se on maailman huippua, samoin kuin Juha Ruokankaan tekemä kitara.

Nupit kaakkoon!

2 22.2.2008

”Kun laitokset käytännössä itse määrittelevät lopputöidensä kriteerit, liikutaan vaarallisilla vesillä.”