Globaalit trendit
Olli Hietanen
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Meillä on hinku menestyä –laivaseminaari 15.-16.1.2013
M/S Viking Grace
Esityksen teemoja
• Nopeutuminen
• Luova tuho eli jatkuva rakennemuutos
• Klustereista innovaatioekosysteemeihin
• Lineaarisesta saman kehittämisestä
epälineaariseen innovaatiorajapintojen
hyödyntämiseen
• Blogalisaatio
• Ubinetti
• Robotisaatio
• Hybriditalous
• Niukkuus
• Kuudes aalto
• Luonnovaratalous, biokausi ja agritalous
• Moninapaistuminen
Jos luovuus ja innovaatiot
ovat ratkaisu, niin mikä on
ongelma?
Alf Rehn
• Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut
vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja
lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä
erikoistuotteisiin.
• Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83%
Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27%
Suomessa. Vuonna 2010 työntekijöitä oli enää 5800 – samaan aikaan kun
tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa
maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä
(työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun.
• Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja
enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta
vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää
2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena
perhostalous - yhden kesän tuotteet ja klusterit.
Nopeutuminen johtaa
perhostalouteen
X6 – Teollista kehitystä Keski-Suomessa, Jarmo
Seppälä 2012 (Agora Center, Jyväskylän yliopisto)
Ajankohta Kriisin syy Mikä meni kriisiin? Mitä syntyi tilalle? 1908-1909 Sahateollisuuden suhdanteet Tikkakosken
sahatavaratuotanto
Metalliteollisuus laajeni
päätoimialaksi 1917-1918 Suomen itsenäistyminen,
Venäjän markkinoiden
sulkeutuminen
Tikkakosken
konetuotanto
Aseteollisuus
1944 Jatkosodan päättyminen,
välirauhan-sopimuksen ehdot
Aseteollisuus Valtion Metallitehtaissa
(Valmet) sotakorvaustuotteet,
Tikkakoskella ompelukoneet
1952 Sotakorvaustoimitusten
päättyminen
Sotakorvaus-
tuotanto Valmetin
tehtailla
Paperikoneet, traktorit,
sähkömittarit
1960-luvun
alku Poljinompelu-koneiden
markkinoiden katoaminen
Tikkakosken
päätoimiala
Autojen liukuesteet (nastat),
urheiluaseet
1980-luvun
alku Tuotannon heikko
kannattavuus
Tikkakosken tuotteet Tietokone-komponenttien
tuotanto 1990-luvun
alku Heikot suhdanteet,
kansainvälisen poliittisen
tilanteen murros
Suomen
kansantalous
Toimialoittainen kehitystyö
© Arctech Helsinki Shipyard
History of the Company Fithie / Åbo Gamla
Skeppswarf 1738 1883
W:m Crichton
& C:o 1842
Cowie &
Ericsson
Turun
konepaja 1874 1898 Ab Vulcan
1924 Crichton-
Vulcan
1863
1936
1853
1889
Osbergin
konepaja
Siltarakennus
Oy
Kone- ja
Siltarakennus 1892
Hietalahden Sulkutelakka-
ja Konepaja
1926
1928
Wärtsilä 1989 Masa-Yards 1991 Kvaerner
Masa-Yards
Aker
Finnyards Aker
Yards
Aker Finnyards
2004
2006 2009
1992 Finnyards 1998
Rauma-Repola
Hollming
1952
1945
2004
Valkon Laiva Oy 1945
Savonlinnan
Puutavara 1917 1945 Repola-Viipuri
Shown only companies with shipbuilding activities.
Valmet Vuosaari
1945 Valmet Pansio
1974
1944 Laivateollisuus
Uudenkaupungin
Telakka 1892 1973
STX Finland Oy
Arctech Helsinki
Shipyard Oy
United Shipbuilding
Corporation
2010
1987
1987
1865
Wärtsilä
Marine
Metsäteollisuudesta biokauteen
1900 -luku 2013 2020
Energia
Life Science
Matkailu
Elintarvikkeet
Rakentaminen
Kehittymässä on fotosynteesiklusteri, jossa puuta yms.
bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään
nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna
2050 elämme biokautta, jolloin kaikki mahdollinen
tehdään bioraaka-aineista.
Metsäklusterin BAU
strategia (lisää
tuottavuutta, kustannukset
alas) on johtanut huonosti
kannattaville
kommodimarkkinoille.
Meriteollisuuden tulevaisuuskuvia
• Arktinen matkailu ja alueella työskentelevien vapaa-aika. Arktisen risteilijän
kapteenina Joulupukki….
• Pohjoiset alueet asutetaan – rantakaupunkeja ja tukikohtia kehitetään: Hub
Platform merellä (raskas teknologia jään alla, pinnan päällä vain
huoltoa, viihdettä yms. palveluita (lentotukialuksia)
• Arktiset palvelut: arktisen alueen tilannekuva (Itämeren tapaan),
logistiikkapalvelut, merenkulkujärjestelmä, sään havainnointi ja ennusteet
sekä ympäristö- ja turvallisuusriskien hallinta
• Ihmisen toimintakyky arktisissa oloissa – koulutus ja testiympäristöt
• Suomi/Venäjä yhteistuotanto: yhteisyrityksiä, äärihankkeita, uusia
kaupunkeja ja hubeja. Keskitytään Venäjän kasvuun ja Venäjän
luonnonvaratalouden kehittämiseen…
• Jäissä kulkevat sisävesilaivat ja kevyet pienalukset
• Puolustusteollisuus näkee arktisen mahdollisuutena (kylmäosaaminen)
• Ruoan ja energian tuotantoa merellä – teollista ekologiaa ja
vesihuoltojärjestelmiä sisämaahan.
• Seuraava ”risteilijä” Paraisten kalkkikaivokseen:
rinteisiin kauppoja, ja palmuja, pohjalle geoterminen
voimala ja järvi. Lasikate. Itämeren suurin viihdekeskus…
Haasteena unohtaminen ja
hullunkuriset perheet
• Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen
tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä
kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen
varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja…
• Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista – sekä tehtaita,
peltoja, kaupunkeja, energialaitoksia yms. veteen tai minne tahansa.
• Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin,
huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti)
• Agritalous: millä toimialalla maatila toimii, jos sen pellot tuottavat raaka-
ainetta lääke- elintarvike- ja rakennusteollisuudelle ja jos sen lehmät ja
hevoset ovat maatilamatkailua varten ja järvenrannassa on Senioriparatiisi?
• Systeeminen muutos eli epälineaarinen kehittäminen. X-klusterit
yhdistävät ääripäitä. Radikaalit teknologiat ja innovaatiot.
Perinteiset kansalliset ja
alueelliset kärkiklusterit:
• Rakentaminen
• Elintarvikkeet
• ICT
• Metsä
• Energia
• Logistiikka
• Meri
• Turvallisuus
• Sosiaali- ja terveys
• Matkailu ja elämykset
• …
• …
• …
• …
Uudet innovaatioekosysteemit:
Bio Arktinen Luomu Ubi ….
x x
x
x
x
x
x x x
x
x x
x x
x
x
x
x
x
x
x
x x x x
x x
x
x
x
x
x x x
x
x x
x x
x
x
x
x
x
x
x
x x x x
x x
x
x
x
x
x x x
x
x x
x x
x
x
x
x
x
x
x
x x x x
x x
x
x
x
x
x x x
x
x x
x x
x
x
x
x
x
x
x
x x x x
Luova tuho muuttaa kärkiklusterit
innovaatioekosysteemeiksi
X-klusterit ja Super Helix
Hybriditalouden aktiiviset ja
virtuaaliset kansalaiset:
Blogalisaatio ja hybriditalous
Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto-
akatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi
10.11.2011
Ubinetti, automatisaatio ja
robotisaatio
• Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilö-kohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta…
• Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms.
Googlen sci-fi-auto sai
ajoluvan Kaliforniassa
(Taloussanomat 2012)
Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit
ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011)
Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robottikauppa on
muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011)
Vauhdikkaasti heiluvat teollisuusrobotit ja ihmiset
yritetään yllensä pitää toisistaan turvallisuussyistä
erillään. Yhdysvalloissa kehitetään nyt teollisuusrobottia,
joka voisi työskennellä ihmisen rinnalla. (3T 2012) Palvelurobotti Kaveria testattiin
ylivieskalaisessa vanhusten
palvelukodissa viime keväänä.
(www.ruokala.net 2011)
3D tulostus
3D tulostimet ovat vuonna 2025
koti-talouksissa yhtä yleisiä kuin
mikroaalto-uunit nykyään
Biomassasta voi tulostaa mitä
tahansa.
Tulevaisuuden tuotteet ovat
ohjelmistoja ja algoritmejä…
HS 18.9.2012 AALTO
YLIOPISTON FABLAB
Parhaillaan 3D tulostimet maksavat
nettikaupassa alle 300 dollaria ja
lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen… Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, 2012
http://www.thingiverse.com/
Risteilijän kokoinen 3D tulostin
voisi valmistaa mitä tahansa…
Agritalous
• Kuudes aalto: jos kehitämme ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin
ongelmiin, niin tuotteidemme kysyntä kasvaa seuraavina
vuosisatoina, kun maailman ongelmat kärjistyvät.
• Niukkuus ajurina luonnonvarataloudelle
• Luonnonvaratalous ajurin biokaudelle
• Biokauden biomassa tuotetaan metsissä, pelloissa ja tehtaissa
• Ruoka on maataloudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde kuin
puu ja paperi metsäteollisuudelle
• Agritalous: Varsinais-Suomen pelloilla kasvaa tulevaisuudessa
kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisen varaosia ja biomateriaalia
3D printtereihin. Lähiporkkanat yms. tuodaan Pietarista…
BIOREFINING
formico®
Bioenergian ja
biokemikaalien valmistus
Voimalaitos
Biojalostamo
Sähkö
Höyry
Bioetanoli
Biokemikaalit
Korsibiomassat
Ligniini
150 000 t/a
300 000 t/a
50 000 t/a
30 000 t/a
20 MW,
integr. 10 MW
UUDENKAUPUNGIN ETANOLITEHTAAN
TUOTANTOKONSEPTI JA VOLYYMIT
19
Viljan jauhatus
ja kuorinta
gluteenierotukseen
sopivaksi
Gluteenin erotus
Etanolin tislaus
gluteenijalosuksen
sivutuotteesta Lesettä rehuksi
40 000 tn
tiloille ja
rehutehtaille
Gluteenia
20 000 tn
leipomoille ja
elintarvikkeisiin Etanolia
polttoaineeksi
83 milj. ltraa
Rehua
sikaloille
26 000 tn ka
Pääraaka-aine vehnää (240000 tn)
n. 40% viljasta palautuu ruokaketjun käyttöön
Muut mahdol- liset tuotteet
Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
Suomi
Ruotsi
Saksa
Alankomaat
Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat/ Teknologiateollisuus / Jorma Eloranta
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
2005,I = 100
Maailma moninapaistuu: loppuvuodesta 2012 vienti EU-maihin väheni
kymmeneksen, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle lisääntyi saman verran.
On uskallettava lähteä merta edemmäs kalaan…
Yhteenveto
• Meriteollisuus, agritalous (ruoka, biomateriaalit ja
energia), virtuaalisuus, 3D, älykkäät koneet ja laitteet
(Nokian perintö), teollinen ekologia ja uudet
toimintamallit (kuten esimerkiksi joukkorahoitus)
muodostavat yhdessä varsinaissuomalaisen teollisen
superekosysteemin.
• Matkailua, kulttuuria ja hyvinvointipalveluita
unohtamatta…
• Mustat joutsenet: USA:n velkakatto sekä Aasian ja
Lähi-idän pankkien kuplat ovat todellinen riski. Siirtymä-
talouksien nopea kasvu luo eriarvoisuutta, Kolmannen
maailmansodan olisi jo pitänyt syttyä…