Taatusti Oulujärven kuumin tapahtuma kesällä 2008
Palkintoina on taas isoa
ja pientä Hondaa on Lowrance
-plotteria ja aidosti pyöröhirres-
tä tehdyt Finwood -grillikatos ja
Kievari -pöytäryhmä ja paljon
muuta... katso palkinnot
www.kuhakunkku.com.
VETOUISTELUKILPAILU 26.7.2008 PALTAMOSSA
L u e l i s ä ä : w w w . k u h a k u n k k u . c o m
Meidänkin mutsi ostaa
netistä, www.kodintukku.com
HONDA BF 5 (SBU)
990 , - (sh. 1.300,-)
HONDA BF 2 .3 (SCHU)
595 , - (sh. 815,-)
HONDA BF 40A (LRTW)
5 .450 , - (sh. 6.490,-)
HONDA BF 50A (LRFW)
5 .950 , - (sh. 7.250,-)
HONDA BF 90A (LRTW)
8 .900 , - (sh. 10.350,-)
HONDA BF 115 (XU)
11 .400 , - (sh. 12.900,-)
HONDA BF 5 (SBU)
990 , - (sh. 1.300,-)
HONDA BF 2 .3 (SCHU)
595 , - (sh. 815,-)
HONDA BF 40A (LRTW)
5 .450 , - (sh. 6.490,-)
HONDA BF 50A (LRFW)
5 .950 , - (sh. 7.250,-)
HONDA BF 90A (LRTW)
8 .900 , - (sh. 10.350,-)
HONDA BF 115 (XU)
11 .400 , - (sh. 12.900,-)
MAHTAVATPALKINNOT
Suurin
yli 5000 g
kuha voittaa
HONDA
BF 40moottorin
Metsäkartanon Kalastajan tarjoukset
sivulla 15
2 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Jälleen on aika uuden Oulujärvi Fishing
lehden, järjestyksessään kolmas vuosiker-
ta. Tänä vuonna lehtemme tulee jakoon
hivenen myöhemmin, ja se johtuu jäsen-
temme kovista kiireistä. Kuitenki tärkeintä
on että uusi kalastuskausi on jälleen täällä
ja pääsemme narraamaan vesistöistä
mitä suurempia vonkaleita. Yhdessä olo
luonnon keskellä hyvässä porukassa, mitä
muuta sitä oikein kaipaa.
Lehden jo niin värikäs historia on jälleen
saanut jatkoa. Kuten aiemmissa lehdissä
on käynyt ilmi, lehti on saanut alkunsa,
kuten monet muutkin asiat, allekirjoitta-
neen nopeasta ja sekavasta ideasta. Lehteä ei kuitenkaan olisi voitu tehdä
ellei meillä olisi niin hyvää ja vahvaa tukija joukkoa ympärilämme. Tässäkin
asiassa verkostoituminen ja hyvät suhteet ovat kultaakin kalliimpi asia. Eräs
tärkeimmistä lenkeistä ketjussamme on Laukkasen Jukka, Paltamon miehiä
hänkin. Hänen käsialaansa on lehden taitto, eli se ulkoasu minkä juuri näet,
on lähtenyt Jukan käsistä ja aivonystyröistä. Vaikka Jukkaa pitää kiireisenä
monikansalliset suuret ”rapakontakana” pääpaikkaansa pitävät yhtiöt, ei hän
ole unohtanut XXX miehiäkään. Siitä me tahdomme Jukkaa kiittää! KIITOS!
Oulujärvi urheilukalastajan näkökulmasta on pitänyt paikkansa kärki uiste-
lu- ja kalastusjärvenä. Uusien alamittojen tulo järvellemme on otettu ilolla
vastaan. Kun saisimme vanhat ”Paltamon Jäärät” tajuamaan vielä sen, että
kaikkia kaloja ei tarvitse verkottaa kerralla, vaan siitä voi nautiskella ja ottaa
sen mitä syö, niin kaikilla olisi edessään parempi tulevaisuus. Kuten viime-
vuonnakin todettiin, kuhan alamitta tulisi nostaa 50cm, ja taimenen ja järvi-
lohen aina 55cm:iin. Se vain on toiveajattelua, sillä kainuulainen kateellinen
ajatusmaailma ei tätä voi sulattaa.
XXX Fishing Club Paltamo Ry on alkanut
kiinnostamaan entistä enemmän urheiluka-
lastajia ympäri suomea. Saamme sähköpos-
tiimme uusia jäsenhakemuksia ja – kyselyitä
jatkuvasti. Uusille jäsen ehdokkaille todet-
takoon, että meidän seuraan ei tulla, meille
päästään, suostumuksella.
Kerhomme on avannut uudet ja kauniit
internet sivut osoitteessa www.fishingclub.
fi. Sivuilla on saalispäiväkirja, johon myös
sinäkin voit käydä jättämässä saalisilmoi-
tuksesi, vaikkapa kännykkää käyttäen, käy
tutustumassa.
Tulevana kesänä kamppaillaan toista kolmattakertaa Oulujärven Kuhakunkun
tittelistä vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on jälleen Paltamo ja kilpailu-
alueena Paltaselkä. Tänä vuonna kilpailulla on kaksi isoa yhteistyökumppa-
nia: Otto Brand yhtiöt sekä paikallinen Finwood. Finwood on lahjoittanut
palkinnoksi n. 4000,- arvoisen hirsikehikon. Otto-Brand Oy eli Honda
Marine on lahjoittanut palkinnoiksi useita Honda perämoottoreita. Lisäksi
Honda on jälleen antanut sen pisteen ”I”:n päälle. Mikäli kilpailun suurin
kuha on yli 5000g tämä venekunta voittaa uuden HONDA BF 50 perä-
moottorin, jonka arvo on n. 7000,-
Lisäksi kilpailun on mahdollistaneet useat yhtätärkeät yhteistyökumppanit
joille haluamme sanoa suurkiitokset. Ilman Teitä kilpailua ei voitaisi järjestää
tässä mittakaavassa, KIITOS! Toivotamme kaikille Oulujärvi Fishing lehden
lukijoille TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!
Päätoimittaja & ”pojat
xxx-Fishing Club Paltamo Ry
Pääkirjoitus
Oulujärvi fishing 1/2008 Julkaisija: XXX-Fishing Club Paltamo ry Päätoimittaja: Kyösti Karjalainen, p. +86 13601 337022 Lehden ulkoasu ja taitto: Jukka Laukkanen Toimituksen osoite: XXX-Fishing Club, Jokirannantie, 88300 Paltamo Sähköposti: [email protected] Kotisivut: www.fishingclub.fi
Valokuvat: XXX-Fishing Club ja kirjoittajat Paino: Kainuun Sanomat Painos: 10.000 kappaletta.
Oulujärven matkailua on kehitetty vuosia hitaasti ja varmasti kymmenien eri projektien voimal-
la, mutta järvi näyttää edelleen melko tyhjälle. Tietysti isolla järvellä pitää olla paljon porukkaa
ennen kuin se näkyy. Puitteita alkaa olla aika lailla. On rakennettu satamia, viimeksi Paltamon
Metelinniemen vierasvenesatama. Veneluiskia löytyy ympäri järveä, saarissa on taukopaikkoja,
vuokrattavia mökkejä ja asuntovaunualueita. Kalastusoppaita, nettisivuja, matkailuinfopisteitä,
ohjelmapaketteja ja Oulujärven varauskeskus on rakennettu projektirahoilla. Matkailuyrittäjät
ovat verkostoituneet Oulujärven Jättiläiset ry:ksi. Ehkäpä mielenkiintoisin hanke on lohen
palauttaminen Oulujokeen ja edelleen koko Oulujärven vesistöalueeseen. Voimalaitokset
eivät näyttäisi selvitysten perusteella olevan ylivoimainen este lohen nousulle. Enemmänkin
kysymys on löytyykö yhteistä tahtoa hoitaa asia. Hankkeen kuluessa on tullut sellainen kuva,
että innostus on suuri, joten uskon vahvasti, että jonain päivänä Perämerestä noussut lohi ui
Oulujärvessä ja kutee Oulujärven joissa. Mielestäni edellytyksiä Oulujärven matkailulle alkaa
olla niin paljon, ettei huonoilla puitteita voi enää selittää matkailun kehittymättömyyttä. Nyt
tarvitaan toimijoita, jotka käyttävät olemassa olevia mahdollisuuksia hyväksi ammattimaisesti.
Muutamia hyviä alkuja on jo olemassa, johon luen myös xxx – Fishing Club Paltamo ry:n.
Toivotankin Oulujärven Kuhakunkku - tapahtumalle menestystä ja jatkuvuutta. Olisi hienoa, jos
jonain päivänä Oulujärvellä voitaisiin järjestää myös Lohikunkku-tapahtuma, jossa pyyntikalana
olisi merestä noussut lohi.
Lasse Hyvönen
Tervetuloa kalastamaan Paltamoon
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 3
TasokastamajoitustaPaltamon golfken-
tän ympäriltä löytyy
tasokasta majoitus-
tilaa lähes satakunta
vuodepaikkaa. Majoittua voi mökkeihin,
paritaloihin tai hulppeampiin lomataloihin yhtä
hyvin yhdeksi yöksi kuin pidemmäksikin ai-
kaa. Majoitustilat soveltuvat ympärivuotiseen
majoittumiseen.
ErinomaisetravintolapalvelutRavintola Paltamon Sydän on monipuoli-
nen ravintola, jonka sisätilat ovat tyylikkään
elegantit ja ulkoterassit tarjoavat upeat maise-
mat Oulujärven kauniille ulapalle. Maisemara-
vintolassa voi kahvitella, syödä pikkunälkään
tai viipyä pidempään herkullisten a la carte
–listan antimien parissa. Paltamon Sydämes-
tä löytyy myös Caddie Masterin ja pro shopin
palvelut, kokous- ja saunatilat sekä Oulujärvi
matkailuinfo.
Oulujärven rannalta Paltamon kunta-
keskuksen välittömästä läheisyydes-
tä löytyy nopeasti kehittyvä matkai-
lukeskus Paltamon Sydän. Alueelta
löytyy matkailijoille tasokkaat mökit ja
paritalot sekä monipuolisesti teke-
mistä ympäri vuoden – kesällä golfia,
kalastusta, veneilyä, ratsastusta, ja
kulttuuria. Talvella alueella voi nauttia
rauhallisemmasta elämän menosta
hiihdellen Oulujärven kimmeltävillä
keväthangilla tai ajella vauhdikkaam-
min moottorikelkalla. Kaiken tämän
kruunaa ympäröivä upea luonto
PALTAMON SYDÄN - ravintolapalvelut- kokous- ja saunatilavaraukset- majoitusvaraukset- vierasvenesatamapalvelut- yksitystilaisuudet ja juhlat
Golftie 9, 88300 PALTAMOpuh. (08) 871 [email protected] www.paltamogolf.fi
PALTAMO GOLFAjanvaraukset: (08) 871 863www.paltamogolf.fi
VierasvenesatamaPaltamon Sydämen rantaan syksyllä 2006
valmistunut nykypäivän palveluvarustuksel-
la oleva vierasvenesatama tarjoaa vesillä
liikkujille hyvät palvelut: sähköpaikat veneille,
vesipisteen ja septitankkien tyhjennyspisteen.
Uuden sataman myötä Oulujärven aavat
ulapat ovat helposti tavoitettavissa niin kalas-
tajille kuin muillekin vesilläliikkujille. Paltamon
Sydämen kautta on tarjolla kalastus- ja ristei-
lytuotteita sekä vuokrattavissa veneitä.
GolfPaltamon Sydämessä sijaitseva Paltamo Golf
on yksi Suomen kauneimmista golfkentistä.
Keskikesällä valoisat kesäyöt mahdollistavat
golfin pelaamisen jopa ympäri vuorokauden.
Syyskuussakin pelataan vielä yli 14 tuntia
luonnon valossa. Paltamossa golfkausi alkaa
toukokuussa ja kestää yleensä lokakuuhun
asti. Peliaikavaraukset voi tehdä numerosta
(08) 871 863
Matkailukeskus Paltamon Sydän on Paltamo
Golfin ja alueen muiden palvelujen ydin.
Talo valmistui vuonna 2005 ja se
on kaikille avoin korkeatasoinen
palvelu keskus. Paltamon Sydä-
mestä saa monenlaista palvelua
aamuvarhaisesta iltamyöhään.
HuomioitavaaVierasvenesataman sähköpaikkojen käytöstä
veloitamme 5,- vuorokaudelta. Muut satama-
palvelut ovat vierailijoiden vapaassa käytössä.
Sähköpaikan avaimen saa maksua vastaan
Paltamon Sydämestä sen aukioloaikoina.
Olemme päivittäin auki keskikesällä klo 9-21.
Paltamon Sydämen puhelinnumerosta
(08) 871 863 on hyvä varmistaa aukioloai-
kamme.
4 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Öljyt ja varaosat
Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032
Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa
Kysy Osuuspankin
SIJOITUSRAHASTOJA
�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
���������������������������������������������������������������������
����������������������������
������������������� ���� ���������������������������������������������� �� �������� ���������������
�������
�������
����������
�����
��������������������������������
��������������������������
���������� �� ���� �����
����������������������
��������������������������
�������������
� � � � �� � � � � �
� � � � � � � � � �
� � � � � � � � � �
� � � � � � � � �
�� � � � � � � � � �
� � � � � � � � �
� � � � � � � � �� �
� � � � � � � �
� �� � � �� � �� �
� � � � � �� � �� �
��� ���� �� � � �
- myös käytetyt, asennettuna
www.hyllytek.com
KARTTEK RACING ry kiittää ohittamattomia yhteistyökumppaneitaan: TUONTIRENGAS.COM • AK SHOES • FIXUS PALTAMON VARAOSA • MTR RACING TEAM • FINWOOD • MSS GROUP • OULUN SYSTEMA • HYLLYTEK • IKIOMA-LEHTI • MAINOSTOIMISTO AJATUS • RAMIRENT • AUTION PUUTYÖHALLIT • LÄHIVAKUUTUS • WWW.KODINTUKKU.COM • PALTAMON MOOT-TORIKERHO• TILIPALVELU JOUNI KORHONEN OY • TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND OY • MSS GROUP • TAPIOLA PANKKI • XXX FISHING CLUB • ASENNUSLIIKE JUHA MOILANEN OY • VENDADO KY • AALLOTAR LOMA-ASUNNOT • JUKKA LAUKKANEN OY • FINNRACE OY • PROSPEED • R-COLLECTION
Katso kaikki tukijat nettisivuiltamme: www.karttek.com josta löytyvät myös kisakuulumiset ja kuvagalleriat.
Kiikarit ja kiikaritähtäimet
Tutustu koko mallistoon:
www.karttek.com
www.karttek.com
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 5
VENEETMAJOITUS
KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU
TAKSI
Petri UusitaloNaamisuvantop. 0400 397021
www.namisuvanto.net
TORNIONJOKI KUTSUU
TORNIONJOKI KUTSUU
Oulujärven rannalle, Paltamon Metelinniemeen on kehitty-
mässä monipuolinen Oulujärven matkailukeskus. Vapaita
rakennuspaikkoja golfkentän ja Oulujärven tuntumassa on
vielä jäljellä. Kysy lisää tai katso netistä
www.paltamo.fi/[email protected]
p. 044 2885660
Lomakohde Oulujärven rannalla
HERÄTYS!Valmistatko vaappuja?
Olitpa sitten perinteisten kädentaitojen arvostaja tai teollisesti
vaappuja valmistava yrittäjä niin kysy tarjous aina ensin Nokialta,
Tmi TRUUTISTA!
Valikoimasta löytyy 12 porras, 6 satula- (myös HK Varman mallit),
5 kieli- ja 2 syvännemallia.
Jälleenmyyjiä ovat mm.:
Rialinna Kuopio, Teemu Pulkkanen p. 040 4100 780,
Hong Kong Kerava ja Sammutin ja Kalastustarvike Joensuu
Uusia jälleenmyyjiä etsitään.
Soita, pyydä esite ja mallisarja
Tmi TRUUTTI Nokia
6 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Ei enää, ollaan siivottu suumme sekä sivum-
me. Me ollaan nykyään ”fishingclub.fi”, kyllä!
Todellakin, vanha domainimme on kuopattu
ja uusi sekä kauniimpi on tullut jäädäkseen.
Yhdistys on sama vanha, XXX-FISHINGCLUB
Paltamo Ry, joka on hyvin tunnettu aina
”savolaisten bangkokista” eli Tallinnasta aina
”Rovaniemen Pattayalle” eli Skippagurraan
saakka. Erään saamelaisen mukaan ”kuului-
sin ja kaunein”, no se siitä.
Yhdistyksemme tunnistetaan yleensä
kolmesta XXX kirjaimesta, sekä maineikkaista
tempauksistamme niin kalastuksen kuin mui-
den aktiviteettien osalta. Kuten yhdistyksen
virallisesta nimestä voit päätellä, kotipaikkam-
me on Oulujärven Kiehimäjoki suistossa (vrt.
Mekong-Delta) sijaitseva Paltamo. Paltamo
taas pitäjänä ei ole viime aikoinaan päätään
nostanut, mutta me ollaan nostettu Paltamoa.
Tulevaisuudessa olemme todellakin osa
Paltamoa, nimittäin olemme vuokranneet For-
tum Oyj:ltä puittolan entisen pudotuspaikan
toistaiseksi. Tulemme tänne alueelle pikku
hiljaa virittämään tukikohdan Paltamselän
kuhankalastajille jonne ovat kaikki lämpimästi
tervetulleita.
Jäsenet ovat hurahtaneet urheilukalas-
tukseen, tavalla tai toisella, onpa yksi ottanut
siitä itselleen jopa ihan ammatin ja leivän pöy-
tään. Leivästä ei niinkään, mutta kalastukses-
sa painopisteemme on itse kalastamisessa,
mutta myös sen rentouttavassa sivuvaikutuk-
sessa eli yhdessä olossa. Kun kalastuksesta
itsestään puhutaan, olemme mukana vetouis-
telussa ja lohensoudussa. Lohta narraamme
lähinnä pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja
Torniojoella ja vetouistelussa kierrämme vaih-
televalla menestykselläkilpailuita pääasiassa
Pohjola- ja KMP Cup:ia, game over. Kaiken
tämän lisäksi olemme myös mukana esim.
Lohenuistelun ja Hauenuistelun Euroopan-
mestaruus kilpailuissa, silloin, tällöin kun aika
sallii. Mikäli aikaa jää pidämme yllä muunlaista
kalastustoimintaa, jos ei muuten niin ihan
vaan bongailemalla rannalta. Kerhomme
toimii ns. suositus jäsen periaatteella eli kun
meriitit kantautuu keromme jäsenten korviin,
on myös sinulla mahdollisuus tulla XXX:n
hienoon ja täyteläiseen kalamiesporukkaan
josta ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita eikä
kalastusta. Koska Internet hakukoneet, Kii-
nan valtionsuodattimet, naapurin Kalle, ”Brazil
Dude” ja monet muut ovat valittaneet internet
sivujen osoitteestamme, olemme julkaiseet
uudet sivut osoitteessa www.fishingclub.fi,
käy tutustumassa.
Perustajajäsenet:
Suuresti Kunnioitettu
Puheenjohtaja :
Jorma “Joraus” Leinonen
Asko “A..zzzeri” Hurskainen
Kyösti “Lisa” Karjalainen
Jäsenet
Jukka ”Saunamestari” Ahonen
Vesa “Häppä” Oksanen
Ari “Arska” Juntunen
Kari “Pönde” Leinonen
Eero “CAT” Heikkinen
Marko “Ma-Ke” Pyykkönen
Jouni “Jo-Ne” Lukkari
Tauno ”Tane” Heikura
Petri ”Pete” Möttönen UUSI!!!
XXX-FISHING CLUB, nykyään Fishingclub.fi
”me ollaan niitä poikia
joista anoppisi on
sinua aina varoittanut”
www.fishingclub.fi
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 7
Tiuralla saalistettua
2006
IsoTiura 188/S ja lohi 17,5 kg. Juha Pehkonen
IsoTiura 35/S ja lohi 18,6 kg.Hannu Harjunpää.
IsoTiura 94/M ja lohi 10,6 kg. Tommi ja Harri Saarinen sekä Marko Mäkelä (kesk).
IsoTiura 90/S ja lohi 12,7 kg. Juha-Pekka Laaksonen.
Tiurat takoo:Tiura-Uistin
Limingantie 2, 90400 OuluP. 08-311 0926, www.tiura.fi
Perustajajäsenet:
Suuresti Kunnioitettu
Puheenjohtaja :
Jorma “Joraus” Leinonen
Asko “A..zzzeri” Hurskainen
Kyösti “Lisa” Karjalainen
Jäsenet
Jukka ”Saunamestari” Ahonen
Vesa “Häppä” Oksanen
Ari “Arska” Juntunen
Kari “Pönde” Leinonen
Eero “CAT” Heikkinen
Marko “Ma-Ke” Pyykkönen
Jouni “Jo-Ne” Lukkari
Tauno ”Tane” Heikura
Petri ”Pete” Möttönen UUSI!!!
Vetouistelukilpailu Oulujärven Kuhakunkku
2007 järjestetään jälleen Paltamosssa,
Oulujärven Paltaselällä runsaiden
kuhasaaliiden ääressä.
Uistelukilpailun ajankohta on valittu niin ettei
kenekään tarvitsisi jäädä saaliitta,
28.7.2007 klo 15.00-23.00.
Kipailukalana pelkästään kuha.
Useat yhteistyökumppanimme ovat mah-
dollistaneet kilpailulle arvoisensa palkinnot.
Tervetuloa kisaamaan Oulujärven
kuhakunkun tittelistä Paltamoon.
Palkintoina mm:
FINWOOD GRILLIKATOSHONDA BF 5 perämoottoriLOWRANCE PLOTTERIFINWOOD KIEVARIKALUSTOSuurin yli 5 kg:n kuha: HONDA BF 40Muut palkinnot sekä lisätiedot ja ohjeet
www.kuhakunkku.com
Kipparikokous Alkaa kello 14.15
Metelinniemessä, Paltamossa.
Kilpailu on samalla KKMP CUP 5. osakilpailu ja 25:lle parhaalle
jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.
Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry
Lisätietoja www.kuhakunkku.com
Osanottomaksu on 60,- /venekunta. jälkii-ilmoittautumismaksu + 5,-
xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713
L u e l i s ä ä : w w w . k u h a k u n k k u . c o m
MAHTAVATPALKINNOT
Myynti: Tavaratalot ja kalastustarvikeliikkeetTiedustelut: [email protected]
Maahantuoja: Tuontirengas.com
- verkko josta puhutaan!
2008
LEIKKAA TALTEEN
HONDA BF 5 (SBU)
990 , - (sh. 1.300,-)
HONDA BF 2 .3 (SCHU)
595 , - (sh. 815,-)
HONDA BF 40A (LRTW)
5 .450 , - (sh. 6.490,-)
HONDA BF 50A (LRFW)
5 .950 , - (sh. 7.250,-)
HONDA BF 90A (LRTW)
8 .900 , - (sh. 10.350,-)
HONDA BF 115 (XU)
11 .400 , - (sh. 12.900,-)
HONDA BF 5 (SBU)
990 , - (sh. 1.300,-)
HONDA BF 2 .3 (SCHU)
595 , - (sh. 815,-)
HONDA BF 40A (LRTW)
5 .450 , - (sh. 6.490,-)
HONDA BF 50A (LRFW)
5 .950 , - (sh. 7.250,-)
HONDA BF 90A (LRTW)
8 .900 , - (sh. 10.350,-)
HONDA BF 115 (XU)
11 .400 , - (sh. 12.900,-)
8 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Kaikki alkoi huhtikuussa, kun mietiskelin kesäk-si ottipelejä lohensoutuun. Minulla oli jo pitkään hautunut ajatus punavalkeasta vaapusta, jollai-sia haukihommissa on vähä joka valmistajalla. Lohihommiin tarkoitettuja punavalko vaap-puja en ollut nähny, joten ei muuta kun soitto velipoika Jonelle, joka myös mister Joluna tunnetaan. Se nimi tosin juontaa alkunsa hänen tekemistään Jo-Lu vaapuista, eikä tiettävästi muista ansioista.
Jone aikoi tehdä minulle kokeeksi muutaman vaapun niillä väreillä, ja kun sain ne vaaput niin ensin mietin, että on se vaan vaikeaa kertoa omat mielikuvat vaapuista toiselle, koska vaaput ei ollu ihan sitä mitä tarkoitin. No vaaput kuiteskin tuli kauden avaukseen eli touko-kuun 20 päivä ja niitä suurin toivein uitimme. Kyllähän nillä toki talvikoita tulikin, mutta ei mitenkään vakuuttavasti.
Ensimmäisten päivien aikana parhaimmat tulokset saatiin Jo-Lu vaapun kuha versioilla,
joten taas se ”asiantuntemus” sai kolauksen. Kesä meni muuten loistavasti, mutta Jone
itse oli saanut muutaman kymmenen grammaa isomman lohen eli 10,6 kg ja itsellä himpun yli kymmenen ja puolikiloa.
Kyllä sitä kesän aikana oli tullu vietettyäkin eräitä tunteja joella, milloin Ripen ja Hessun ja milloin kenenkin lohikärpäsen puremien ”turistien” kanssa, silti eipä vaan Jonen enkkari kesältä meinannut mennä rikki.
No tuli elokuun puoliväli ja se on tunnetusti isojen kalojen aikaa. Siinä eräänä iltana katselin taas vaappurasiaa ja hoksasin ne alkukesän uutuudet, joita ei kovin monesti tullut siiman päähän laitettua kesähelteillä. Siinä sitasin edel-liskesän ottijolun siiman päähän ja sen uuden punavalkean tai pikemminkin oranssivalkean, jonka tehtailija oli itse muunnoksena tehnyt. Isä kehotti tarkastamaan verkot mennessä, koska matka oli Uulasuvantoon ja verkot olivat siinä matkalla Vetsikoskessa. Verkot ammottivat tyh-
EKIN ENNÄTYSKOJAMO TENOLTA
Kysy lisää! www.tuontirengas.com [email protected]
jyyttä vaikka näkykin muutamia kirkkaita kaloja olevan liikenteessä. Itse vielä mietin siinä ran-nassa kustessa, että pitäskö sittenkin vaihtaa niitä nousukalan värejä pyyntiin, mutta pysyin kuitenkin laiskuuttani jo valituissa vieheissä.
Siitäpä sitten soutamaan Uulaa. A- lehtien mökin kohdalla Norjan puolella hoksasin, että Soldanin Mauri soutaa alapuolella ja taas aivan rantojen viertä, mietin siinä että tämä tietää pitkää laskua, kun se Mauri valuu niin pirun hitaasti alaspäin jokea.
No otin itsekin siltä kannalta, että onpahan lohella mahdollista ottaa pitemmän aikaa vieheitä. Ilma kieltämättä oli sinä elokuun iltana seisovan hiostava. Varmaan parikymmentä vielä lämmintä, vaikka kello oli jo yli yheksän. Niin alkoi ilta jo hieman hämärtää ja lähestyin Uulassa pyöreän kallion rantaa. Norjan puolella kääntäessä alkoi aivan helevatinmoinen pärinä veneessä. Alkusäikähyksen jälkeen tajusin, et-tä niin sitä orannsivalkoista jolua vetää joku ja lujaa. Annoin vavan olla paikallaan, ja kelasin viisi muuta vapaa kiireesti ylös ilman tyylipistei-tä. Kun se oli hoidossa, niin kelan pärinä eikun jatkui.
Huomasin, että parisataa metriä alapuolella oleva Mauri soutaa kans samaan suuntaan mihin lohikin. Minä huutaa kailotin, että kään-näpä venettä ettei sotkeudu minun lohi sinun siimoihin, niin Mauri huutaa, että mitä sanoin? Minä jo kaikki äänivarastot käytössä karjun, että eestä äkkiä, ISO ON KIINNI !!!Jopahan Maurikin alko vetää kohti Suomen kostetta, kun Karppisen Pertti konsanaan olympiafinaa-lissa.
Tuskan hiki otsalla väsytys jatkuu ja jatkuu eikä kala yhden hypyn jälkeen ole näyttäyty-nyt. Hyppykin oli niin kaukana, ettei varmaksi osannut sanoa onko oma ennätys kyseessä. Entinen oli 15,530 kg.
Lopultakin kala alkoi tulla lähemmäksi venet-tä. Tärisevin käsin pumppasin vavalla minkä voin ja metri metriltä kala tuntui antautuvan. Niin taas luulin, kunnes lohi päätti lähteä taas, mutta nyt ylävirtaan, sikäli se oli hyvä, että
sinnepäin se lohi joutuu hinaamaan venettäkin ja väsyy tosi nopeasti. Nyt lohi yks kaks keksi alkaa hakkaamaan uistinta pohjaan ja olin var-ma, että nyt siima katkeaa, mutta ihmeekseni niin ei käynyt. Kala oli kohta noin kymmenen metrin päässä veneestä ja hämärissä näin sen olevan aivan pystyssä. Olen huomannut isojen kojamojen tekevän juuri siten, kun ne väsäh-tävät, mutta auta armias jos erehyt vetämään väkisellä, ni jo alakaa sellanen elämä, että ihme, jos ei uistin irtoa tai siima mene poikki. Hiljokseen kala kuitenkin lipui kohti venettä ja nyt näin, että enkkari taitas olla siiman päässä. Kauhean jännityksen aiheuttaman tärinän kourissa taruin nostokoukkuun ja maltoin oottaa, että kala tulee lähemmäksi, tosin siima mullakin oli tosi tiukalla koko ajan, mutta ei mitään vetoa kohti venettä. Kala oli edelleen pystyssä, kun se tuli koukkaus etäisyydelle. Silloin sivalsin sen enempää lihoja miettimättä koukun kalan takapäähän. Alkoi hurja voimain koitos ja kuinka ollakaan sain kalan veneen-pohjalle ja hyppäsin itse sen päälle. Slupukka oli onnesi kerrankin pysynyt lähellä ja muuta-man napakan iskun jälkeen lohi oli kohdannut voittajansa.Tärinän ollessa päällä ajoin rantaan ja rauhoi-tuin sen verran, että sain kalalaukusta otettua digitaali vaàn. Monen yrityksen tuloksena kala painoi aina 16 kiloa ja 70 grammaa päälle. Olo oli siinä vaiheessa niin mahtava, että ei moista voi sanoin kuvailla.
Hymyissä suin ajoin taas verkoille ja kuinka
ollakaan sieltä näkyi jotain kirkasta. Kun sain
kalan pois verkosta, niin se osottautui 6 kg
aivan juuri nousseeksi loheksi, joten olipa kotia
viemisiä.
Tämä kaikki tapahtui elokuun 16 vuonna
2006, kalan ottiaika oli 21.45 ja väsytys kesti
n. 45 min.
Kalstusterveisin Nils Eric Lukkari
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 9
HONDA BF 5 (SBU)
990 , - (sh. 1.300,-)
HONDA BF 2 .3 (SCHU)
595 , - (sh. 815,-)
HONDA BF 40A (LRTW)
5 .450 , - (sh. 6.490,-)
HONDA BF 50A (LRFW)
5 .950 , - (sh. 7.250,-)
HONDA BF 90A (LRTW)
8 .900 , - (sh. 10.350,-)
HONDA BF 115 (XU)
11 .400 , - (sh. 12.900,-)
10 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Miten Oulujärven taimenistukkaatmenestyvät?P e k k a H y v ä r i n e nR i i s t a j a k a l a t a l o u d e n t u t k i m u s l a i t o sK a i n u u n k a l a n t u t k i m u s a s e m a
Oulujärveen istutettujen taimenten määrä
on vaihdellut viime vuosina 30000 - 40000
kpl ja vuosisaalis 6000 - 11000 kg. Tä-
mä vastaa pitkän aikavälin keskimääräistä
istutusten tuottavuutta eli noin 200-250 kg
saalista tuhatta istutettua taimenta kohti
laskettuna. Viime vuosien saalisodotukset
ovat kuitenkin olleet huomattavasti tätä
korkeammalla, sillä taimenille on Oulujärvessä
ollut erityisen hyvä ravintotilanne eli järven
muikkukanta on ollut vahva ja muikut ovat
olleet sopivan pienikokoisia taimenille. Aiem-
min hyvä ravintotilanne on selvästi korreloinut
istutusten onnistumisen kanssa. Miksi siis
Oulujärven istutustuotto on viime vuosina
jäänyt vain ’keskinkertaiseksi’?
Istutusalueen ja -ajankohdan
ravintotilanne menestyksen avain RKTL:n tutkimukset 1990- ja 2000- luvuilta
osoittavat, että Oulujärvellä taimenen istutus-
tulokset paranevat, kun löydetään ja toteute-
taan sopiva istukaskoon, istutusajankohdan
ja –paikan yhdistelmä. Yksi menestyksen
tärkeimpiä tekijöitä näyttäisi olevan se, että
istukkaille löytyy sopivaa ravintoa syötäväksi
heti vapautuksen jälkeen. Väärä ajankohta
tai paikka voi merkitä esimerkiksi sitä, että
tarjolla olevat ravintokalat ovat liian suuria
istutuskalojen saalistettaviksi. Jos istutusalu-
een lähistöltä ei löydy syötävää, taimenten
on lähdettävä vaeltamaan ja etsimään sitä
istutusjärven muilta alueilta tai vielä kauem-
paa muista vesistä.
Esimerkiksi Oulujärvessä istutuksiin ylei-
simmin käytetyt 25-27 cm pituiset taime-
net ovat olleet menestyksekkäitä, kun ne
on vapautettu kesä-heinäkuun vaihteessa
alueille, joilla esiintyy runsaasti pieniä, n. 4 cm
pituisia keväällä syntyneitä muikkuja. Tämä
näyttäisi olevan optimikokoista ravintoa ky-
seiselle istukaskoolle. Tutkimuksissa on myös
havaittu, että tämän kokoiset taimenet eivät
pysty kovin hyvin hyödyntämään suuria (> 10
cm pituisia) vuoden vanhoja tai iäkkäämpiä
muikkuja heti istutuksen jälkeen. Muikunpoi-
kaset kuoriutuvat jo toukokuun lopulla, mutta
siirtyvät rantavesistä ulappa-alueelle vasta
kesäkuun puolivälin jälkeen, jolloin niitä alkaa
löytyä myös taimenten mahalaukusta. Taime-
net eivät siis näyttäisi juurikaan saalistavan
rantavesissä alkukesällä esiintyviä pieniä mui-
kunpoikasia. Näin ollen keväällä ja alkukesällä
taimenille on ulappavesissä saalistaessaan
tarjolla vain aikuisia kookkaita muikkuja.
Syksyllä istutettaville pienille taimenille myös
kesän vanhat muikut ovat voineet kasvaa liian
kookkaiksi saalistettaviksi. Muikku on viime
vuosina ollut taimenen tärkein ravintokohde,
tosin Oulujärvessä myös kuoreella on voinut
olla suuri merkitys etenkin niinä vuosina,
jolloin muikkukannat ovat olleet heikot.
Taimenet tulisi vapauttaa alueille, missä
petojen saalistusriski on pieniTaimenten ravinnon ohella toinen tärkeä
istukkaiden menestykseen vaikuttava tekijä
on petokalojen, erityisesti haukien saalistus.
Usein istutetuista taimenista tulee saaliiksi
vain n. 5-15 %. Loput 85-95 % istukkaista
kuolee muulla tavoin. Useimmiten ne joutuvat
petokalojen saalistamaksi pian istutuksen
jälkeen. Esimerkiksi Kajaaninjoella v. 2002
tehdyssä tutkimuksessa radiolähettimillä
merkityistä 27 cm mittaisista taimenista puo-
let jäi haukien saalistamiksi viikon kuluessa
istutuksen jälkeen.
Eri tutkimusten tulosten perusteella näyttäi-
sikin siltä, että istutuspaikan ja -ajankohdan
valinnalla on taimenen järvi-istutuksissa erityi-
sen tärkeä merkitys. Vapauttamalla taimenet
oikealla hetkellä alueille, missä on vähän
kookkaita petokaloja ja runsaasti taimenille
sopivaa ravintoa (mm. pienikokoisia muikkuja
tai kuoreita) annetaan istutuskaloille mahdol-
lisuus selviytyä. Hyvä kasvu heti istutuksen
jälkeen pienentää nopeasti taimenen riskiä
joutua petojen saaliiksi. Yleensä istutuskalan
kannalta kriittisimpiä hetkiä ovat ensimmäiset
istutuksen jälkeiset päivät. Taimenilla, jotka
ovat hengissä pari kolme viikkoa istutuksen
jälkeen, on yleensä jo hyvät mahdollisuudet
selviytyä petojen saalistukselta.
Viime vuosina istutukset painottuneet
keväälle ja syyskesälle sekä Paltaselän
alueelle Viime vuosina (2003-2006) Oulujärven taime-
nen järvi-istutukset on tehty pääosin keväällä
tai syyskesällä. Jos istutusvuonna syntyneet
ravintokalat (muikut ja kuoreet) ovat istu-
tushetkeen mennessä kasvaneet taimenille
liian suuriksi, joutuvat istukkaat syömään
toissijaista ravintoa, esimerkiksi hyönteisiä,
seuraavan vuoden kesäkuun lopulle saakka,
jolloin pienikokoisia muikkuja on seuraavan
kerran tarjolla. Aikaisin keväällä istutetuille
pienille taimenille sopivaa ravintoa on mahdol-
lisesti tarjolla vasta kesänvanhojen muikkujen
ulapoituessa kesäkuun lopulla. Tämä taimen-
ten istutusajankohdan ja ravinnon sopivuuden
kohtaamattomuus voi olla yksi keskeinen syy
viime vuosien toteutuneeseen vain ’keskin-
kertaiseen’ istutustulokseen, vaikka taimenen
ravintovarojen runsauden perusteella edelly-
tykset parempaan onnistumiseen olisivatkin
olleet hyvät.
Toinen merkittävä tekijä, joka on voinut vai-
kuttaa istutusten onnistumiseen, on istutus-
alueiden painotuksen muuttuminen. Oulujärvi
koostuu kolmesta suuresta selkäalueesta:
Niskan- Ärjän- ja Paltaselästä. Aiemmin
suurin osa Oulujärven taimenista vapautettiin
Niskan- ja Ärjänselälle, joilta tutkimuksissa
on havaittu saatavan parempia tuloksia kuin
Paltaselän alueelta. Ilmeisesti Paltaselällä on
taimenien kannalta heikompi ravinnon saata-
vuus ja suurempi petojen saalistusriski kuin
muilla alueilla. Tähän viittaa myös se, että ne
petojen saalistuksesta selviytyneet merkityt
taimenet, jotka on istutettu Paltaselälle, ovat
vaeltaneet pois istutusalueelta ja saadaan
useimmiten saaliiksi Niskanselän alueelta,
läheltä hyviä muikkuvesiä. Viime vuosina
Paltaselän osuus Oulujärven taimenen istu-
tusmäärästä on selvästi kasvanut, mikä on
myös osaltaan voinut heikentää koko järven
keskimääräistä saalistulosta.
Alamitan nostolla vai istutuskokoa kas-
vattamalla suurempia saaliskaloja ?Vaikka tutkimukset ovat selkeästi osoitta-
neet, että usein vain pieni osa istutuskaloista
selviää kalastajien saalistettavaksi ja suurin
osa kuolee muulla tavoin mm. petokalojen
saalistuksen takia, voidaan myös kalastusta
kontrolloimalla huomattavasti lisätä kokonais-
saalista saaliskalojen suuremman koon avulla.
Lisäksi pitkään jatkunut tehokas kalastus on
monilla alueilla aiheuttanut sen, että vain pieni
osa järvitaimenista saavuttaa lisääntymiskoon
ja –iän. Myös Suomen kalastuslaki sallii vielä
lisääntymiskyvyttömien 40 sentin pituisten
ja vajaan kilon painoisten taimenten pyydys-
tämisen. Nykyisellä kalastuksella taimenen
paras kasvu ja vielä käytettävissä olevat
poikasten kasvualueet jäävät hyödyntämättä.
Sisävesien taimensaaliit ovat jo pitkään olleet
istutusten varassa, mutta viime vuosina eräillä
vesistöalueilla on taimenen kalastusta alettu
rajoittaa pyrkimyksenä lisätä lajin luontaista
lisääntymistä ja saaliskalojen kokoa. Myös
Oulujärvellä kalavesien omistajat ovat päät-
täneet muutaman siirtymävuoden jälkeen
nostaa taimenen alamittaa 50 cm:iin sekä
rajoittaa verkkokalastusta.
Tutkimuksissa on myös osoitettu, että
istutuskoon kasvattaminen parantaa usein
istukkaiden eloonjääntimahdollisuuksia.
Tätä onkin esitetty ’helppona’ keinona lisätä
saaliita. Istukaskoon kasvattaminen nostaa
kuitenkin nopeasti istukkaan hintaa ja istutus-
kustannusten kannalta voi kuitenkin useissa
tapauksissa olla suositeltavaa istuttaa pieniä
taimenia, joilla on vielä paras kasvu edes-
sään. Avainasemassa on tällöin istutusten
huolellinen suunnittelu ajankohdan ja istutus-
alueen suhteen: riittävästi sopivaa ravintoa
tarjolla, vähän petokaloja ja kalastus kont-
rolloitua. Lisäksi monet kalastajat arvostavat
enemmän villisti kasvaneita saaliskaloja kuin
laitoksessa lihotettuja onkikokoisia istukkaita.
Voidaanko istutuskalat kasvattaa
paremmiksi menestyjiksi ? Viimeisen kymmenen vuoden aikana kalojen
elinkykyyn vaikuttavia tekijöitä, mm. niiden
käyttäytymistä erilaisissa uusissa tilanteissa,
joita esimerkiksi istutuskala kohtaa pian luon-
toon vapauduttuaan, on alettu tutkia entistä
tarkemmin. Tutkimusten kohteena on ollut
selvittää mm., miten kalat pystyvät välttä-
mään petokalojen saalistuksen tai oppimaan
luontaisen ravinnon hyödyntämisen. Erityisen
mielenkiintoista on se, että laboratorio-olo-
suhteissa on pystytty jo osoittamaan, että
kaloja voidaan opettaa esimerkiksi välttämään
petojen saalistusta. Lisäksi opetettujen kalo-
jen on havaittu pystyvät tietyissä olosuhteissa
jopa välittämään opetettua tietoa ’tyhmille’
lajitovereilleen. Tähän aihepiiriin liittyvä uusi
tutkimushanke on käynnistymässä RKTL:
n ja Helsingin Yliopiston yhteistyönä RKTL:n
Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa.
Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia
menestyvät istukkaat ovat ominaisuuksiltaan
ja etsiä toimivia käytännön sovelluksia luon-
nossa menestyvien istutuskalojen tuottami-
seksi.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Huusko, A. & Hyvärinen, P. 1994. Yli 50 sentin alamitta antaisi parhaan tuoton järvitaimenis-tutuksista. Suomen kalastuslehti 101 (5), s. 24-26.
Hyvärinen, P. 1997. Erikokoisten järvitaimenis-tukkaiden kannattavuusvertailu Oulujärvellä. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar No 128. 26 s.
Hyvärinen, P., Vehanen, T., Laaksonen, T. ja Jo-hansson, K. 2003. Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Kala- ja riistaraportteja 267. 11 s.
Korhonen, K. P. ja Hyvärinen, P. 2004. Tai-menistukkaiden alttius haukien saalistukselle – istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä. Kala- ja riistaraportteja 333: 16 s.
Hyvärinen, P. 2004. Järvitaimenille suotuisa istutusikkuna - Tutkimus taimenistukkaiden menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Apaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakas-lehti, 2/2004: 24-25.
www.finwood.fi
Kajaanintie 29 A, 88300 PaltamoPuhelin (08) 636 600, Faksi (08) 636 620www.finwood.fi
Tässä lehtisessä on esitelty vain osa mallistostammekoko mallisto löytyy kotisivuiltamme, www.finwood.fi
ww
w.la
ukka
nen.
cc
Finwood tekee kaiken aidostipyöröhirrestä
Finwood tekee kaiken aidostipyöröhirrestä
Finwoodin tehdas sijaitsee Paltamossa, keskellä
kauneinta Kainuuta, erinomaisten raaka-aineläh-
teiden äärellä. Ammattitaitoinen henkilökunta ja
20-vuoden kokemus pyöröhirsituonnosta takaa-
vat viimeistellyn jäljen. Olipa kyseessä puucee,
vajavarasto tai oikea kesämökki kaikki tehdään
aidosti pyöröhirrestä, pyöröhirsitekniikalla.
Tehdasmyynnin yhteydessä on näyttelyalue
jossa on mahdollista tutustua tuotteisiimme.
Kesämökit, saunat, saunamökit ja pihapiirirakennukset
12 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Finwoodin mökkimallistossa on pyrit-
ty löytämään perinteinen suomalaisen
mökkirakentamisen henki ja tyyli. Poh-
jaratkaisuihin on valittu kokemusten
perusteella toimivimmat mallit. Finwood
-tuotteet istuvat suomalaiseen
maisemaan.
Edulliset, toimivat ratkaisut
www.finwood.fi
ISOPYÖREÄ
Hirttä valmistetaan useita eri kokoja erilaisiin käyt-
tötarkoituksiin, kuten saunoihin, saunamökkeihin ja
kesämökkeihin. Kaikki hirret uunikuivataan ennen
työstöjä, joten niistä saadaan mittatarkkoja ja hyvin
muotonsa säilyttäviä.
PUOLIPYÖREÄ
Hirsi on kehitetty profiililtaan
sellaiseksi, että se soveltuu
sekä höylä- että pyöröhirrestä
valmistettujen mökkien pihapii-
reihin. Hirren valmistustekniikka
on kuten pyöröhirressä, aina kuivausta ja
höyläystä myöten.
PIENIPYÖREÄ
Hirsi on kehitet ty kustannus-
tehokkaaksi seinärakenteeksi
näyttäviin pihapiirirakennuk-
siin. Hirret uunikuivataan,
joten myös pienet hirret
säilyttävät hyvin ryhtinsä ja muotonsa
kuten isoveljensä ”isopyöreä”.
Hyvät raaka-aineet ja mittatarkkuus
Tuotekehityksessä on keskitytty kustannustehokkuu-
teen, laatuun ja uusiin rakenneratkaisuihin, minkä an-
siosta Finwoodin tuotteet ovat hinta-laatu suhteeltaan
huippuluokkaa. Laadukas raaka-aine ja uunikuivaus
ennen työstöä takaavat sen, että hirret ovat mitta-
tarkkoja ja hyvin muotonsa säilyttäviä. Hirsimalleissa
ja vahvuuksissa on useita vaihtoehtoja.
3300
1950
5400
6300
Alakerran lämmin ala 34 m2
Parven lämmin ala 14 m2
Kuisti 12 m2
Parveke 6,5 m2
Kokonaisala 66,5 m2
Kerrosala 36 m2
Finwoodin mallistosta löytyy useita parvellisia
mökkimalleja. Kuvan Valkovuokko on yksi suosituimmista
kesämökeistämme. Tilankäytöltään edulliset ratkaisut ja muun-
neltavuus ovat Vuokkosarjan suosion salaisuus.
Valkovuokko
Parvimökit
3300
1950
5400
6300
www.finwood.fiYksikerroksiset
Kissankello 1
Finwoodin malliston saunamökit sopivat
hyvin vaikka ensimmäiseksi mökiksi, jota
voi myöhemmin käyttää vierasmajoitukseen
tai illanistujaisiin.
Finwoodin mallistosta löytyy useita
yksikerroksisia mökkivaihtoehtoja ja
kuvan Kissankelloakin saa useam-
malla eri pohjaratkaisulla. Ulospäin
mökit ovat saman näköisiä.
Lämmin ala 23,5 m2
Kuisti 11 m2
Kokonaisala 34,5 m2
Kerrosala 25 m2
Pihakoivu
Saunat ja saunamökit
Lämmin ala 17 m2
Kuisti 10,5 m2
Kokonaisala 27,5 m2
Kerrosala 18,5 m2
5450
1950
3150
2230
4330
1500
Lämmin ala 9,5 m2
Kuisti 6,5 m2
Kokonaisala 16 m2
Kerrosala 10,5 m2
Pihatuomi
1950
4200
5800
6500
4200
Lämmin ala 27 m2
Kuisti 4 m2
Kokonaisala 31 m2
Kerrosala 29 m2
Eräkämppä
Selkeiden rakenteiden ansiosta lähes huolto-
vapaa eräkämppä sopii erinomaisesti metsästys-
tai kalastusporukoiden yhteiseksi tukikohdaksi.
Perinteinen ulkonäkö sulautuu suomalaiseen
maisemaan ja tuvan kaksikerroksinen makuu-
laveri suorastaan houkuttelee lekottelemaan.
Saunamalliston pienimmät kuten
pikku kuvan Pihatuomi sopii vaikka
omakotitalon pihasaunaksi. Mallis-
tostamme löytyy myös perinteinen
savusauna.
Katso koko mallisto: www.finwood.fi
www.finwood.fiMuutamia pihapiirirakennuksiamme
KelkkavarastoAitta
Parviaitta Isovarasto Puuceevarasto
Vajavarasto
Muutamia esimerkkejä uusista tuotteistamme:
Tehdasmyynti: Kajaanintie 29 A, 88300 Paltamo Puhelin (08) 636 600, faksi (08) 636 [email protected] • www.finwood.fi
Finwoodin pihapiirimallistossa on kymmeniä
erilaisia tuotteita: aitat, varastot, puuceet,
grillikatokset ja laavut. Löytyypä jopa aito
pyöröhirsinen koirankoppi pihapiiriä somista-
maan.
Koko mallisto löytyy netistä, www.finwood.fi.
Finwood -pihapiirituotteita myy myös
Honka -myyjät kautta maan, www.honka.fi
Tuotteisiimme voi tutustua tehdasmyynnin
yhteydessä olevassa näyttelyssä.
Kevätesikko Tupla-aitta Anoppila-aitta Uniaitta
Tässä lehdessä olevat kuvat osittain asiakkaiden muutosmalleja, eivätkä siten vastaa täysin
pohjapiirustuksia. Kuvien kopioiminen ilman Finwood Oy:n lupaa on kielletty. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Lämmin ala 19 m2
Kuisti 9 m2
Lämmin ala 17 m2
Kuisti 8 m2
Lämminala 14,3 m2
Kuisti 6,2 m2
Lämminala 12,9 m2
Kuisti 6,2 m2
DES
IGN
WW
W.L
AU
KK
AN
EN
.CC
Tilaa uudetesitteemme
Katso koko mallisto: www.finwood.fi tai tilaa esitteemme.
Pihan parhaat ja Kesän parhaatesitteet on selattavissa myös netissä.
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 15
Kalastajantarjoukset (1.6.–17.8.2008)
Makoisa loma Marjamaan lomahuoneistossaKolme yötä Marjamaassa 190,-/hlöKuusi yötä Marjamaassa 350,-/hlö
Kolme yötä hotellissa 165,-/hlöHinnat sis. majoituksen puolihoidolla sekä 24 tunnin kalastusluvan lohilammelle. Lapset 5 – 14 v. puoleen hintaan.
Kesän 2008 tapahtumia:Lohilammelle 2.6. alkaen. Luvat kartanolta.Erämimmit 12.-14.9. on kurssi metsästäville tai metsästyksestä kiinnostuneille naisille.
Väljyyttä, naatiskelua, luontopolkuja, laineen liplatusta. Oikea kesä!
www.metsakartano.com
Lasten kanssaluontoon!
Kesätarjoukset (1.6.–17.8.2008)
Isomalle porukalle loma tai serkustapaaminen Metsäpirtillä tai MetsäkämpälläKaksi yötä pirtillä 399,-Viisi yötä pirtillä 750,-Kaksi yötä kämpällä 365,-Viisi yötä kämpällä 725,-
Leirintäalueella omalla autolla / vaunulla kaikessa rauhassa hyvien palvelujen äärellä joka kolmas yö veloituksetta. (ei sis. sähköä)
Syömään!Lounas ja päivällinen noutopöydästä joka päivä, tule ja tuo kesävieraasi mukanasi.
Erämaajärven
niemessä sijaitsevan
Metsäkartanon
ympäröivä luonto
kutsuu seikkailuun.
Lapsiystävällinen,
pitkä hiekkaranta,
luontopolkuja ja
patikkareittejä,
nuotiopaikkoja,
esteetön luonto-
polku, pallokenttä...
Vuokrattavana
kävelysauvoja,
polkupyöriä,
rinkkoja, kanootteja,
soutuveneitä...
Meiltä löytyy majoitusta jokaiseen
makuun. Tunnelmallisesta Metsäkämpästä
korkeatasoisiin Marjamaan lomahuo-
neistoihin. Karavaanareille ja leirikäyttöön
rauhallinen kolmen tähden leirintäalue.
Tarjo
ukse
t kos
keva
t vai
n uu
sia
vara
uksi
a.
Tarjo
ukse
t kos
keva
t vai
n uu
sia
vara
uksi
a.
16 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Seize the Day
Testivoittaja
Kaikuluotain uskomattomalla erottelukyvyllä ja ominaisuuk-silla, jotka vastaavat aktiivika-lastajien tarpeita.
X125
GM7200C LMS-520C
LCX-37CGlobalMap GPS -karttaplotteri 7” värinäytöllä. Erinomainen näytön erottelukyky ja luettavuus.
Tarkkuutta ja luotettavuutta 5” värinäytöllä. Monipuolinen kaiku/GPS -yhdistelmälaite.
Tehokasta kalojen etsintää ja tarkkaa navigointia. Monipuoliset laajennusmahdollisuudet.Erittäin suorituskykyinen kaiku/GPS -yhdistelmälaite.
345€
995€ 895€
1895€
Lowrance 2008 -mallisto tarjoaa vaihtoehtoja ja valinnanvaraa.
Lue lisää kuvastostamme tai sivuiltammeosoitteessa www.opm.fi ja valitse omasi.
Maahantuonti ja markkinointi: OPM Kalastustarvike Oy • Kisällintie 17 • 04500 Kellokoski puh 09-2790460 • fax 09-27904646 • www.opm.fi
ENO: Erä ja Urheilu ESPOO: Nautic Trading EVIJÄRVI: Ilpon Katiska HAMINA: J. Purho HANKO: Hangon Auto- ja Venetalo HELSINKI: Marinea, Puotilan Venekeskus, VarusteNet, Wirginia, Wobble-ri HIRVENSALMI: Hirvensalmen Kone HÄIJÄÄ: Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA: Kalastuspiste II: Kärkkäinen Express IISALMI: Iisalmen Konekymppi IKAALINEN: IS-Tarvike IMATRA: Kisa IVALO: Suutari Seppo JOENSUU: Erä Ankkuri, Jokikone, Tyrskytaimen JUVA: Rauta ja Maatalous JYVÄSKYLÄ: Jyväs-Marine, Perhokolmio, ProFish JÄMIJÄRVI: Sähköliike Sillanmäki JÄMSÄ: AV-Ase JÄRVENPÄÄ: Konehuolto Sami Ruoni, Pekan Apaja KAJAANI: Puuilo KEMIÖ: Kemiön Venekeskus KEMPELE: Ojan Rauta KEURUU: Mikin Kone KITEE: Allun Apaja KOKKOLA: Akku-Teho H. Wentin KONTIOMÄKI: Kainuun Tähti KOUVOLA: Menokone KRISTIINANKAUPUNKI: A-Talas KUOPIO: Samfishing, Yamaha Center KUSTAVI: Pienkonekeskus KUUSAMO: Citymarket, Kuusamon Tärp-pi, Rengas Kuusamo KUUSANKOSKI: Koskikone KUUSISTO: Venetalo Viherkoski LAHTI: Koukun Lohi LAPPEENRANTA: Eräsaimaa, Urheilu Koskimies LEPPÄVIRTA: Rautanet LIEKSA: Retkiaitta LOHJA: Kehystystyöt LUVIA: Pehuva MARIEHAMN: Fiskarboden MIKKELI: Kala-Kalle MÄNTTÄ: SeppäSport ORIVESI: Sportia, Venemyynti Kari Kymäläinen OULU: J. Kärkkäinen, Pohmarin, Pris-ma, Tiura-Uistin OULUNSALO: Kalakaveri PIEKSÄMÄKI: Green Trail PIETARSAARI: Wikro Systems POLVIJÄRVI: Erä Ankkuri PORI: Kone-Ketola PORVOO: Kallen Sumppu RAISIO: Meri ja Metsä RAUMA: Sissos RIIHIMÄKI: Korkiakosken Uistin RISTIINA: Ristiinan Ammattirealisointi ROVANIEMI: Karhunjälki, Koneliike Korteniemi, Ollin Erä ja Kalastus SALO: Salomarine SAVONLINNA: Sports Gear Service, Turusen Verkkoliike SIMPELE: Simpeleen Urheilu SIPOO: W&W Marine SOMERO: Sportti-Kone SOTKAMO: Keskusliike SUOMUSSALMI: Ylä-Kainuun Kone ja Varaosa SUONENJOKI: Suonenjoen Pyörä TAALINTEHDAS: D-Marin TAIVASSALO: Piilinen TAMMISAARI: Karjaan Urheilu ja Kalastus TAMPERE: Nippon Verkko, Sportia-Pekka, Tampereen Kalastusväline, Venemarkkinointi J. Pälviranta TURKU: Turun Pyyntiväline, Venemaailma TUURI: Veljekset Keskinen UUSIKAARLEPYY: FB-Marine UUSIKAUPUNKI: Salmeri VAASA: Kurre, Wikro Marin VAMMALA: Kesport VANTAA: Fishline, Yamaha Center VARKAUS: Minnan Vapa ja Viehe VIITASAARI: Urheilu-Visa VIRRAT: Virtain Moottorisaha VÄÄKSY: SK-Center YLIVIESKA: J. Kärkkäinen, Urheilu ja Lelu ÄHTÄRI: Karilainen
Jälleenmyyjät:
www.lowrance.com A Navico brand - leader in Marine Electronics
Lowrance Oulujärvi fishing 2008 1 1 21.5.2008 11:07:06
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 17
Luttusentie 5, 88300 PaltamoPuh. 08 871 666, fax. 08 [email protected]
Maanrakennusliike raimo Pyykkönen ky
www.raimopyykkonen.com
www.raimopyykkonen.com
Lauk
kane
n
TÄHTIKOUKKUKALASTUKSEN ERIKOISLIIKE
Shell Kontiomäki08-687 2301 ja 040 413 7258
18 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 19
KUHAN KEVÄTKALASTUKSENMUSTA AUKKO
Kalamiesten muisti on lyhyt, sukupolvien yli kulkeva tietous saattaa tukahtua ja hyväksi ha-vaitut kalastusmenetelmät voivat unohtua. Kuhan kalastusta on pidetty pelkästään keskikesän ja talven nautintona, mutta isot ku-haköllit tavoittaa hyvin jo kevääl-lä, heti jäiden lähdön jälkeen.
Kokenut lohimies ja vaappujen vuolija Leo
”Leksa” Juntunen himoitsee kuhavesille heti
kun rannat aukeavat. ”Silloin on viimeinen
hetki katsastaa vaappulaatikosta oikeat värit
kevätkuhan turmaksi” Leksa myhäilee ja
sanoo ihmetelleensä pitkään miksi kuhan-
uistelijat aloittavat urakkansa vasta kesällä.
Juntusen mukaan kuhanpyyntiin tulee vain ly-
hyt tauko talvisen verkkopyynnin jälkeen, kun
jäät sulavat on ampaistava heti vesille. Jutut
vesien lämpenemisestä ja kuhan ruokahalus-
ta kudun jälkeen voi unohtaa saman tien.
VESI ON KYLMÄÄ, ENTÄ SITTEN?Kuhalla on talven jälkeen kovat mätimassit
mahassaan, mutta ottihalut eivät ole siitä
lainkaan laimentuneet. ”Eikä jäistä päässyt
kylmä vesi tunnu kaloja hillitsevän, päinvas-
toin” tuumaa Leo Juntunen joka pakistaan
valitsee luonnollisesti itse tehdyt LJ - vaaput
kuhasiimojen päihin. Keväällä vaappujen
värit ovat rajuja, sillä vesi on jään sulamisen
jälkeen sekaista ja niiden käyntien on oltava
voimakkaasti iskevää, jotta kuha kiinnostuu
niistä kunnolla – ottiin saakka. Leksan vaap-
pusuosikit ovat 7,5 cm pituisia LJ-pätiköitä ja
10 sentin LJ-vaappuja. Uinti tarkastetaan al-
taassa ja rannassa ennen veneeseen nousua.
Jos on tarvis, Juntunen vääntää vaappunsa
nokkalenkistä entistä tiheämpään potkuun.
KEVÄTVALO ON OLTAVA OIKEASSA
KULMASSA”Niin, veden lämpö ei ratkaise, mutta valo
– siinä on kaiken avain” jatkaa Juntunen
pohdiskeluaan ja kertaa monen vuoden koke-
muksella valon vaikutusta kuhan käyttäytymi-
seen keväällä.
”Parvet tulevat matalikoiden tuntumaan
ja niiden päälle auringon laskiessa. Mutta
aurinko ei saa olla liian alhaalla! Paras aika on
Kajaanin korkeudella välillä klo 19 – 21, ke-
väällähän valoisa aika muuttuu nopeasti riip-
puen siitä missä osassa Suomea ollaan. Mitä
pohjoisemmaksi mennään, sitä nopeampaa
muutos on.” Juntunen kehottaa kalamiehiä
tarkkailemaan auringon kulkua ja laskukul-
man muutosta jo hyvissä ajoin keväällä, jotta
vesillä ollessa ”valaistus on kunnossa”. Koke-
To i m i t t a j a : H a n n u R ä i s ä n e n
Keväkuhalle kel-paavat vaapuissa vain rajut värit ja oikein luja uintipotku. Vesille lähdetään heti kun jäät lähtevät ja leskenlehdet alkavat kukkia.
Aikainen kalamies kuhan löytää. Parhaim-millaan kevätkalastus voi olla todella tuottoisaa ja lämmintä puuhaa.
mattomalle kalamiehelle valon huomiointi voi
tuoda mukavia yllätyksiä.
PINNASTA, MUTTA PINNAN ALTALeo Juntunen pyytää kuhat 2 – 4 metrin
vedestä ja hän kertoo syönnin olevan joskus
todella kiivasta. ”Jos uistelija malttaa käyttää
pintavaappujen lisäksi takiloita, on paras
pyyntisyvyys 5 – 7 metriä, sieltä voi nousta
kunnon kuhamörköjä” hän naurahtaa.
Pari tuntia kestänyt innokas syönti saattaa
antaa yhteen veneeseen yhden illan aikana
kymmeniä kuhia. ”Alamittaiset päästetään
luonnollisesti pois ja kalaa otetaan vain sen
verran kuin on tarvis” Juntunen kertaa kalas-
tajan moraalisääntöjä ja kiittelee tehokkaasti
lisääntyvän kuhan hyvää leviämistä Järvi-Suo-
messa. Saaliit ovat kasvaneet vuosi vuodelta,
osaksi tehostuneen pyynnin ja istutusten
ansiosta, osaksi kuhalle sopivan vesistöjen
rehevöitymisen vuoksi.
KUHA ON ARKA KALAVaikka valaistusolosuhteet olisivat kuinka
kohdallaan, ei kuhan isku vaappuun ole taattu
ellei kalastaja ota huomioon kuhan arkuut-
ta. ”Etenkin keväällä tämä tuntuu pitävän
erityisen hyvin paikkansa”, Leo Juntunen
huomauttaa. ”Paras kuhan pyyntikeli keväällä
on pilvinen, sateinen ja tuulinen - sellainen
rannallamakoilijan antiunelmakeli. Veden pin-
nan pitää olla selvästi rikki” Leo jatkaa. Mata-
likkoja on lähestyttävä laajassa ringissä niiden
ympäri ajaen, kuhia turhaan häiritsemättä.
Pikkuhiljaa ajorinkiä voi pienentää silmät
tiukasti vavan kärkiä tarkkaillen, kevätintoinen
kuha voi antaa rajunkin tärpin.
PARHAAT PALATLeo Juntunen arvostaa vaalealihaista ja hyvän
makuista kuhaa liki lohenvertaisena ruokala-
na. Vaikka kuhan väsytykset kunnon kojamon
taltuttamisen rinnalla ovat lyhyitä, saa etenkin
keväisessä kuhanpyynnissä tärpin tullessa
ihan mukavasti sähköisiä ”säväreitä”, jotka
pitkän talven jälkeen pistävät kalamiehen
veren virtaamaan hetkeksi hieman tiheämmin.
Ja tuoreen kalan laittaminen ruuaksi on aina
erityisen miellyttävä tapahtuma. Juntusen
perheessä kuha laitetaan ruuaksi mehuk-
kaasti brandyn kera; pari nahatonta kuhafi-
lettä laitetaan voilla voidellulle kuumalle pais-
tinpannulle, fileet käännetään kun ne alkavat
tihkua ja pannulle kaadetaan pari teelusikal-
lista brandyä yhtä filettä kohti, vähennetään
lämpöä ja kaadetaan joukkoon 2 dl kermaa,
lisätään merisuolaa, hieman valkopippuria ja
tuoretta tilliä. Tarjoillaan perunoiden kera kun
kerma on saostunut kastikkeeksi ja nautitaan
hyväksyvästi myhäillen.
Lujan potkun ja monivivahteisen värityksen lisäksi kuhavaapussa on hyvä olla selkeä iskupiste.
Kuhavinkkejä!
20 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
Oulujärven paras kuha apaja, Paltaselkä
tarjoaa useita hyviä ottipaikkoja kuhalle,
”Edwin-kuhalle” kuten XXX asian ilmaisee.
Tulevassa Kuhakunkku 2007 kisassa paikan
tärkeys korostuu, koska suurin yli 5000g
kuha palkitaan Honda BF 50 perämoottorilla.
Luonnollisesti on olemassa muutamia todella
hyviä ottipaikkoja. XXX raoittaa paikallistunte-
mustaan hivenen kanssakilpaijioille ja paljas-
taa muutamat ottipaikat sekä vieheet.
Jäniksen korvatKoko Mieslahti on erittäin otollista kuhalle.
Viimevuonna 2005 useat veneet lähtivätkin
heti kisan alettua Mieslahdelle. Mieslahdelta
nousikin mukava määrä kuhaa kisan aikana,
mutta se suurin ei tullut Mieslahdelta. Kat-
sottaessa merikorttia, syvyyksistä kertovat eri
värit ja käyrät muodostavat ”jäniksen korvat”
karttapohjalle. Nämä korvat ovat yksi parhais-
ta ottipaikoista Mieslahdella. Paikallistunte-
muksen omaavat kalamiehet ohittavat nämä
”jäniksen korvat” useitakertoja kilpailunaikana
useista eri suunnista. Koskaan ei tiedä mistä
suunnasta kuha nappaa.
Mieslahdella, Lamposen ja Palosen saaren
välissä oleva syvänteen pää on hyvä paikka
käydä tarkastamassa. Täällä senssillä tapaa
myös erään keltaisen pikku busterin kikkaile-
massa aika-ajoin. Jokilahden suulla oleva sy-
vänteen reuna aina keskelle asti toimii hyvin.
Lamposen etelä reunalla oleva reimari ja siitä
penkanlaitaa seuraten kohti Paltamoa aina
seuraavalle reimarille tarkkailen luotainta, että
vettä on n.3,5m – 4,5m, takaa kuha saaliin.
Edellä mainittu reitti pitää kärkisijaa kuhapai-
koissa ”jäniksen korvien” kanssa. Ai, milläkö
värillä? Kerhomme kuha miehen, Lukkarin
vinkin mukaan, kannattaa katsella pakista ns.
”fire-tiger” värejä, ne ovat kaiken varmimpia.
Vapolla TavataanPaltamon silloilta lähdettäessä ajamaan kohti
Ärjänselkää, melkein heti vasemmallapuo-
lella näkyy entiset Vapon sahat ihan järven
rannassa. Ennen sahaa, on reimari jonka
jälkeen heti voi laskea vieheet veteen. Vapon
kohdalta jatketaan matkaa aina seuraavalle
punaiselle reimarille, joka on lähellä rantaa.
Reimarin jälkeen voi kääntyä takaisin ja kohti
sahan rantaa. Tässä on eräs Paltamolaisen
perus urheilukalastajan perus lenkki hakea
varma kuha. Välillä on suurta, välillä ei. Se on
kuitenkin varmaa, että kuhaa tällä alueella on.
Väreinä on toimineet tällä alueella erityisesti
ahven kuvioinen ”Bomber” ja papukaija.
Lisäksi keskellä Paltamon edustaa on parit
reimarit joita kannattaa käydä kokeilemassa.
Tarkasta Oulujärven ottipaikka jutusta kohta
”Asser-Special”, hyvää tietoa sekin.
Houkutteleeko Golf Kuhia?Paltamon venesataman edusta aina Mieslah-
den suulle, golf kentän rantamilla on hyvää
kuhavettä. Alueella on erikoinen syvempi
väylä matalla alueella. Mikäli onnistut löytä-
mään tämän väylän ja tallettamaan sen GPS
navigaattoriisi, sitä kannattaa harkita kisan
aikana, koska koskaan ei tiedä.
Leskinen ja KainuunsaariLeskisen saaren reunalta löytyy myös kuuma-
paikka kuhalle. Paikan koordinaatteja ei voida
tarkkaan kertoa, koska niitä ei ole, mutta
pohjoisreuna kannattaa ajaa tarkkaan. Myös
Leskisen reimarilta kohti Maahonkista saa
vavan nokan värähtämään ja kuha filettä pan-
nuun jos vain ajaa 3 m – 4 m syvyistä vettä.
Melalahden Varislahteen menessä on
Kainuunsaari. Tämän saaren reunalla XXX
miehistö pitää talviverkkoja joka talvi. Koska
kerhomme politiikka on kylmä, alle 70mm
verkkoja ei lasketa veteen, ei Kainuunsaaren
laidalta ole tullut pieniä kuhia, mutta kalassa
on hyvin pysytty. Kainusaaren ja Nuotta-
saaren väli on varten otettava paikka kun
haetaan sitä kuhakunkku titteliin oikeuttavaa
suurkuhaa vuonna 2006
Jo-Lu : Ajele ottipaikoilla ottiaikaan, ottivie-
heillä (Jo-Lu vaappu) ja olet KINGI!
Asseri: Huppa Hei
Joraus: Pitää ajatella hauen aivoilla
Erkka: Bomber ”viistoista a lonngi”
on kuha viehe
Make: Vaihdetaan pojat pyytöjä!
Lissu: Missä mun puhelimet on?
Tane: Kalaa on niin ”piip” leesti...
Ahonen: Kainuunsaaren kylkeen kuhaa
vetämään
Häppä: Onko napannut?
Arska: Tämä uistin on kuha peli
Pökä: Minä vaan lasken tuloksia
Pete: Erkka on kuhamies!
Muutamia XXX -miesten
ajatuksia kisaa silmällä
pitäen
Mitä värejä?XXX:n perusvinkit ovat yksinkertaiset: pe-
rusvärit muikku ja ahven illalla ja yöllä. Fluori
keltaista ja Fluori punaista kehiin päivällä ja
illalla höystettynä esim. kultahileellä ja ahven
raidoilla joko sinisillä tai mustilla. Maha väri
vaapuissa mieluiten vaalea tai punainen.
Mistä sitten otettiin Kuhakunkku titteli
2006?Kisassa 2006 oli uudet tuulet. Viimevuoden
kisassa ja vuoden 2005 kisassa on ollut sama
meininki, kuha on mennyt syvälle, eikä se
enää ole pinnassa kuten paria viikkoa ennen
kisaa. 2006 kisassa vieheet piti mennä todella
syvällä, 6.0m – 9.0m eikä pinnasta tullut juuri
mitään.Voittajat uistelivat saaliinsa Tevär-
saaren ja Lehtosen saaren välistä. Voittaja
joukkue oli Team Väisänen, Kajaanista. Heillä
kuhaa oli määrällisesti eniten. Kuhakunkku
tittelin voittanut venekunta sai kuhan, jostain.
Se selviää kysymällä.
Sama tyyli oli vuonna 2005, jolloin Kuhakunk-
ku 2005 porukka otti suurimman kuhan
Paltamon siltojen eli Käärmeniemen edustalta
olevasta montusta.
Vinkkejä Oulujärven
kuhakunkku-kisaan
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 21
OULUJÄRVI
Niskanselkä
Ärjänselkä
Paltaselkä
Kajaani
Paltamo
Vaala
Manamansalo
Pienemmistä paikoista mainittakoon
vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti,
hyviä paikkoja molemmat. Kaikki kala-
paikat on kokemuksiemme perusteella
kerrottu ja toivomme, että niistä on
apua.
Jormuanlahti: Jormuanlah-
delta on saatu hyviä tuloksia
uistelukilpauluissa koko kesän
aikana. Tärkeää on valita ajolinjat
eli kalapaikat oikein, jotka oppii
vain treenaamalla. Meille hau-
enpyynnissä täällä on auttanut
GPS vastaanotin jotta olemme
päässeet samaan paikkaan yhä
uudestaan ja uudestaan. Jormu-
anlahden suu on myös hyväpaik-
ka ja siellä eritoten Lautamatala,
mutta potkurin kiveen osuminen
voi olla lähellä siellä. Jolla on
Propulse alla, emme suosittele.
Jormuan lahti antaa myös kuhaa,
kun valitsee ajolinjan lahdelta kohti
Mieslahtea.
Mieslahti
Katso Paltaselän ottipaikat.
Lehtosen ympäristöLehtosen ympäriltä on saatu
hyvästi haukea, esim Jäärän
nappaama 9 kg isomus.
Lehtosen ympäristöstä
tavoittaa myös kuhan kun
ajolinjat on kohdallaan. Volon
ja riutan välissä on Arkonkari
josta olemme saaneet hyvin
kalaa. Arkonkarista kohti
Mulkkusaaria on tiettävästi
saatu useat kuhat, jopa
isojakin.
Martinlahti: Jossa
sijaitsee Manamansalon
keidas on yksi tunnetuimpia
haukilahtia, mutta antaa
Martinlahti myös kuhaakin
aika-ajoin. Martinlahdesta
on voitettu esim. vetouis-
telun Suomenmestaruus
1999. Martinlahden kalat
pitää yleensä pyytää 4-5 m
vedestä.
Jaalanganlahti: Jaalan-
ganlahdella on kalaa paljon.
Lahden suurin ongelma on,
että kalat ovat keskipainol-
taan pieniä, oikeilla ajolin-
joilla pärjää. Toki sekaan
mahtuu isojakin, mutta vain
vähän. Rantojen lähellä on
xxx vinkki. Ja aina voi ajaa
ihmeeseen!
Vuottolahti: Ei toiminut
viimevuoden uistelukilpailuissa,
mutta sieltä tiedetään saadun
suuria kalamääriä. Matalasta
saa varmasti Hauki – EM:
ssä puntarille viemistä. Niin
jos tekee kuin XXX ja luulee
ajavansa Käkilahteen, mutta
ajaakin Vuottolahteen ja palaa
takaisin, niin saa kisan suurim-
man hauen ja auton kotiin. Ei
ole helppoa olla paras, mutta
tuurilla ne laivatkin seilaa.
Kiveslahti: Sieltä xxx sai
ensimmäisenä Hauki EM
vuotenaan hienon saaliin.
Ensimmäisen 2,5 h aikana
oli kala koko ajan kiinni. Sen
jälkeen kisoissa on vedetty
siellä tyhjät. Kiveslahden
perukka oli meille suotuisin,
mutta taas Kuoston ja man-
tereen välinen alue antaa
myös hyvin haukea esim.
isolla Karikolla. Alue on karik-
koinen, joten varovaisuutta.
Soutulahti: Tämän lahden
nimeä ei ole kartassa. Soutulahti
on Honkisen takana, missä laa-
vukin on. Uistelukilpailujen aikaan
Soutulahti on täynnä veneitä.
Vuoden 2003 uistelukilpailussa
saatiin täältä kahdeksan tunnin
aikana yli 123 kg:n jättisaalis.
Soutulahdessa olevan saaren voi
huoletta kirertää ja sieltä saa ka-
laa, haukea. Joka vuonna Hauki
EM:ssä kisassa täältä on tuotu
useita yli 50kg säkkejä. Kuhasta
ei tietoa. Olkaapa varovaisia kun
Soutulahteen menette, väärä
valinta kostautuu ja saattaa mak-
saa paljon, muten XXX:llä vuonna
2005, 150 Honda kiville, perä,
akselit, potkuri uusiksi. Legen-
daariset viimeiset sanat: ”Tästä
sinne on aiemminkin menty...”.
Käkilahti: Tämä oli viime vuoden
ykköspaikka meille Hauki EM 2005
kilpailussa ja itse asiassa Käkilah-
den suu antoi Asserin pöökillä kil-
pailun suurimman kalan. Ongelma
on täällä sama kuin Painuanlah-
della , veneitä on liikaa Hauki EM
titteliin. Perukka on hyvää hauki-
vettä, mutta uistin kannatata pitää
lähellä venettä. Käkilahden koko
kuitenkin antaa veneiden mää-
rän anteeksi. Käkilahdelta ottaa
paikalliset ammattikalastajat huimia
määriä haukea talvisin verkolla,
joten sekin kertoo jotain Käkilahden
Hauki määristä.
www.fishingclub.fikartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy
Painuanlahti: Isomusten paikka,
jossa on sopivassa suhteessa
myös pientä haukea seassa.
Lahteen on hankala mennä, mutta
siellä odottavat haukimammat
pyytäjäänsä. Vuosi sitten Hauki
EM:ssä Painuan lahdella olijat
ottvat aikamoiset saaliit, mm.
Lukkari 90 kg kuudessa tunnissa.
Voittaja otti yli 150 kg, mutta ihan
matalasta, eli siinä pohdiskeltavaa.
Jos veneitä tulee liikaa, se estää
megasaaliit. Lahdelle tarvitaan
säräisniemen lupa, Oulujärven
yleislupa ei riitä.
Kaaresjärvi: Isoja ahvenia
ja paljon, mutta myös hau-
kea. Kaarresjärvelle meno
on hankalaa, koska vettä on
vähän salmessa. Vain pienille
ja keveille veneille sekä keveille
kuljettajille, eli ei XXX:lle. Kaar-
resjärven suu on varma taimen
paikka syksyllä ja keväällä.
Valitse ajolinjat oikein, n.2,5-3
m toimii varmasti. Uistimina
vuosi toisensa jälkeen ovat
toimineet Rapalan Muikku ja
Mandariinimuikku. Myös Ahven
on hyvä väri.
www.fishingclub.fi
22 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8
team Kainuusta!