0
Pedersören kunta Strateginen yleiskaava 2030
1
Sisällysluettelo: Sivu
1. TUNNISTETIEDOT 4
2. SUUNNITTELUALUE, TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 5
Suunnittelualue 5
Suunnittelun keskeiset tavoitteet 5
Yleiskaavan keskeinen sisältö 5
Yleiskaavan keskeiset vaikutukset 6
3. SUUNNITTELUN VAIHEET JA LÄHTÖKOHDAT 6
Suunnittelualue 6
Suunnitteluvaiheet 7
Päätös strategisen yleiskaavan laatimisesta 7
Valmisteleva työ 7
Osallistuminen ja yhteistyö 8
Osalliset 8
Osallistuminen ja vuorovaikutus 8
Aikataulu 9
Kaavoituksen tavoitteet 9
Yleiset tavoitteet 9
Sektorikohtaiset tavoitteet 9
Olemassa olevat suunnitelmat ja kaavat ja muut ohjausasiakirjat 12
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12
Maakuntakaava 12
Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 13
Pietarsaaren seudun rakennemalli (MAL) 14
Yleiskaavat 15
Asemakaavat 16
Vapaamuotoinen suunnittelu 17
Rakennusjärjestys 17
Maankäyttöpoliittinen ohjelma 17
Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset 17
Selvitykset 17
o Tuulivoimaselvitys 17
o Tieverkkoselvitykset 18
o Luontoinventoinnit 18
o Rakennuskannan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
alueiden inventointi 19
4. KAAVOITETTAVAN ALUEEN ANALYYSI 19
Alueen yleiskuvaus 19
2
Kunnan sijainti 19
Väestökehitys 20
Yhdyskuntarakenne 20
Elinkeinorakenne 21
Kunnan omistamat maa-alueet 22
Palvelut 22
Palveluverkko 23
Kulttuuri 23
Liikunta ja virkistystoiminta 24
Luonnonympäristö 25
Natura 2000 -alueet 25
Luonnonsuojelualueet 25
Pohjavesialueet ja vesistöt 25
Maisema 26
Maisemarakenne 26
Maisemakuva 26
Rakennettu ympäristö, kulttuurirakennukset ja muinaisjäännökset 27
Asutuksen sijoittelu ja rakennusperinteet 27
Muinaisjäännökset 27
Yhdyskuntatekniikka 27
Vesihuolto 27
Viemäri 28
Jätteenkäsitely 28
Kaukolämpö 28
Liikenne 28
Tieverkko 28
Kevyen liikenteen väylät 29
Joukkoliikenne 29
Junaliikenne 29
Lentoyhteydet 30
5. TEEMARYHMÄT JA LOPPURAPORTIT 31
Asumisryhmä 31
Toimeentuloryhmä 34
Palveluryhmä 36
Energia ja infrastruktuuri 38
Kulttuuri, virkistys ja liikunta 40
6. KEHITYSKUVA 2030 44
Asuminen ja palvelut 44
Kunnan keskusta-alue läntisellä palvelualueella 44
Palvelualueet 44
3
Kyläalue 45
Teollisuuden ja kaupan toiminta-alueet 45
Teollisuusalueet 45
Uusia teollisuusalueita 46
Energia ja infrastruktuuri 46
Tieverkko 46
Vesi ja viemäri 46
Energiatuotanto 47
o Kaukolämpö 47
o Biokaasu 47
o Tuulivoima 47
o Vesivoima 48
Päivähoito ja koulutus 48
Lasten päivähoito 48
Koulutus 48
Kulttuuri, virkistys, liikunta ja urheilu 49
Kulttuuri ja liikunta 49
Matkailu 50
7. KAAVAN VAIKUTUKSET 50
Vaikutusten arviointi suhteessa kaavoitustyön tavoitteisiin 50
Vaikutukset kunnan asukkaille 50
Arviointi strategisen yleiskaavan tavoitteista 51 8. PEDERSÖRE 2030 52
Yleiset tavoitteet 52
Metodit 52
Kunnan palvelualueiden tulevaisuudenkuvan analyysi 52
o Läntinen palvelualue 54
o Itäinen palvelualue 58
o Pohjoinen palvelualue 60
o Eteläinen palvelualue 63
o Kyläalue 66
o Palvelu- ja kyläalueiden ulkopuolella olevat alueet 67
Strategiakaavan säännöllinen tarkistaminen 68
4
Pedersören kunnan strateginen yleiskaava
1. TUNNISTETIEDOT
Kunta: Pedersören kunta Kaavan nimi: Strateginen yleiskaava 2030 Asiakirjat: Kaavaselostus ja liitteet Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Serviceområden situation 2013 Utredning över potentiella vindkraftsområden Maankäyttöpoliittinen ohjelma Teemakartat
Palvelualueet
Yritystoiminnan alueet
Kehityskäytävät
Terveydenhuollon palvelualueet 2030
Vyöhykejako: kulttuuri, virkistys ja liikunta
Käsittelyvaiheet: Työprosessi käynnistettiin 11. kesäkuuta 2012
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 15.10.–2.11.2012
Strategiasuunnitelma työstettiin ja esiteltiin seuraavissa foorumeissa:
Avoimet työryhmät
Seminaarit
Kyläkierrokset Kunnanhallitus hyväksynyt
Kunnanvaltuusto hyväksynyt
5
2. SUUNNITTELUALUE, TAVOITTEET JA
SISÄLTÖ
Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Pedersören kunnan koko alueen.
Suunnittelun keskeiset tavoitteet Pedersören kunnan maankäytön, yhteiskuntarakenteen ja kunnallistekniikan
päälinjausten määrittely vuoteen 2030 asti asumisen, toimeentulon, palveluiden,
energian, infrastruktuurin sekä kulttuuri- ja virkistystoiminnan kehityskuvien
avulla.
Kunnan markkinointi on tärkeässä asemassa
Yleiskaavan keskeinen sisältö Strategisessa yleiskaavassa kuvataan kunnan visio yhteiskuntarakenteesta ja palveluista vuoteen 2030 saakka sekä strategiat näiden visioiden saavuttamiseksi.
Tavoitteena on luoda kunnan strategiselle kehittämistyölle, palvelutarjonnalle ja maankäytölle kokonaisvaltainen työkalu, joka tukee kestävää kehitystä ja ottaa
huomioon kunnan erityispiirteet. Kaavan tulee sitoa yhteen kunnan strategiat
ja hyödyntää olemassa olevaa yhteiskuntarakennetta kunnan tulevan kehitysrakenteen määrittelyssä. Kaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana.
6
Yleiskaavan keskeiset vaikutukset
Strategisesta yleiskaavasta tulee kunnan jatkuvassa kehittämistyössä suuntaa-antava ohjausasiakirja päätöksentekijöille ja viranhaltijoille
3. SUUNNITTELUN VAIHEET JA
LÄHTÖKOHDAT
Suunnittelualue
Suunnittelualue käsittää koko kunnan. Maantieteellisesti Pedersören kunta rajoittuu Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn, Evijärven ja Kauhavan kuntiin. Valtatie/eurooppatie 8 halkaisee kunnan lounais-/koillissuunnassa. Myös päärata ja kantatie 68 kulkevat kunnan alueen läpi. Nämä ovat yhdessä maanteiden 741, 747 ja 749 kanssa koko seudulle tärkeitä liikenneväyliä. Nykyinen Pedersören kunta muodostettiin 1.1.1977, kun Pietarsaaren maalaiskunta, Ähtävä ja Purmo liittyivät yhteen. Kunnan asukasmäärä oli 10 097 henkilöä 1.1.2014. Lähes puolet väestöstä eli n. 6 330 henkilöä asuu ”vanhassa” Pedersöressä, n. 3 220 asuu Ähtävällä ja n. 1 400 henkilöä Purmossa. Pedersören kunnan kokonaispinta-ala on 823 km2, josta maa-alueita n. 790 km2 ja loput 33 km2 vesistöjä. Tärkeimmät vesistöt ovat Luodonjärvi (josta osa sijaitsee Pedersören kunnan alueella), sisäjärvet sekä Ähtävän- ja Purmonjoki.
Pedersöressä on lukuisia kauniita pikkujärviä, ylhäällä Mosavattnet
Visio Tavoitteet Strategia Tulokset
7
Suunnitteluvaiheet
Päätös strategisen yleiskaavan laatimisesta
Kunnanhallitus päätti 11. kesäkuuta 2012 laatia Pedersören kunnalle strategisen
yleiskaavan. Pedersöre on kasvava kunta ja tarvitsee siksi suuntaa-antavan
asiakirjan, joka voi toimia päättäjien työkaluna ja myös yleisellä tasolla
työkaluna kunnan yhteiskuntarakenteen ja maankäytön ohjaamiseksi sekä niihin
liittyvien palvelutoimintojen yhteen sovittamiseksi.
Pedersören kunta haluaa tulevaisuudessakin olla maaseutukunta, joka tarjoaa
korkealaatuisia ja helposti saatavilla olevia palveluja.
Hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektijohtaja ajalle syyskuu 2012–
tammikuu 2014. Kunnanhallitus asetti teematyöryhmiä valmistelevaa työtä
varten. Työryhmien jäsenet olivat pääosin luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita,
mutta ryhmät olivat avoinna myös muille kiinnostuneille. Ryhmät saivat
tehtäväksi valmistella omaan teemaan liittyvät visiot ja strategiat viiden
kuukauden ajan. Tulokset oli tarkoitus esitellä keväällä 2013 järjestettävässä
tulevaisuusseminaarissa.
Valmisteleva työ
Strategisen yleiskaavan valmistelu alkoi luento- ja keskusteluseminaarilla 4.
lokakuuta 2012. Mukaan kutsuttiin erityisesti luottamushenkilöitä, etujärjestöjä
ja viranhaltijoita. Seminaarista ilmoitettiin myös yleisöille avoimena tilaisuutena.
Kutsuvieraana oli konsultti, jolla oli kokemusta vastaavanlaisista
työprosesseista, ja hän antoi esimerkkejä strategisessa yleiskaavoitustyössä
käytettävissä olevista metodeista ja sisällöistä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.10.–2.11.2012.
Suunnitelmassa kerrottiin lyhyesti työn tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.
Suunnitelma oli samalla tapa kertoa yleisölle vireillä olevasta työstä.
Seuraava seminaari pidettiin Sursikin auditoriossa Pännäisissä keskiviikkona
28.10.2012. Asiantuntevina luennoitsijoina toimivat konsulttitoimisto Airix Oy
Ab:n kaksi asiantuntijaa.
Kunnanhallitus nimitti 3. joulukuuta 2012 asumisen, toimeentulon, palveluiden,
kulttuuri- ja virkistystoiminnan sekä energian ja infrastruktuurin
teematyöryhmät. Työryhmät kokoontuivat 3-5 kertaa keskustelemaan omasta
teemastaan. Keskusteluista pidettiin pöytäkirja ja kaikki ryhmässä laadittu
aineisto dokumentoitiin.
Kaavan laatimis-päätös
Valmisteleva työ,
teemaryhmät
Kaavan koonti
Hyväksytty kaava
8
Kaikki työryhmät esittelivät aineistonsa tulevaisuusseminaarissa Sursikin
luentosalissa 21. toukokuuta 2013. Löytöretkeilijä Patrik Degerman kannusti
osallistujia määrätietoiseen työskentelyyn kertomalla hankkeista, joihin hän oli
osallistunut. Luennon aikana kuulijoita kehotettiin käyttämään uusia
ajatusratoja kunnan tulevaisuusstrategioiden valmistelussa. Seminaarin osallistui
n. 70 henkilöä.
Osallistuminen ja yhteistyö
Fyysisessä suunnitteluprosessissa pitää sovittaa yhteen kansallisia, alueellisia ja
paikallisia etuja ja suunnittelutyöhön pitää kiinnittää monia eri eturyhmiä.
Osallistuminen työhön järjestettiin seminaarien ja teematyöryhmien kautta sekä
yhteistyössä konsulttitoimistojen asiantuntijoiden kanssa.
Osalliset
Seuraavat tahot voidaan pitää pääasiallisina osallisina:
Asukkaat
o Asukkaat, maanomistajat, maanviljelijät, metsänomistajat, vapaa-
ajan asukkaat ja yritykset
Yhteisöt
o Yrittäjä- ja maanviljelijäorganisaatiot, lohkokunnat,
kyläneuvostot, tiekunnat ja yhdistykset.
Hallintoelimet
o Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnan lautakunnat sekä
sosiaali- ja terveysvirasto
Muut viranomaiset
o ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo
Naapurikunnat
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Kunnan asukkaiden osallistuminen kaavoitusprosessiin auttaa kunnallisten palvelujen muotoilemisessa ja kehittämisessä eri alueilla. Yhteiskunnan kehitystä ja palveluiden kohdentamista koskeva keskustelu on tärkeä luottamushenkilöille, jotta he voivat vielä selvemmin toimia kansalaisten edustajina. Osallistumalla strategisen yleiskaavan laadintaan kaikilla on mahdollisuus olla mukana muotoilemassa kunnan tulevaisuutta. Alkuvaiheessa kaikille kuntalaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua prosessiin ja asian ympärillä järjestettäviin seminaareihin. Kaikilla kuntalaisilla oli myös mahdollisuus osallistua työryhmien työhön. Suunnittelutyön kulkua oli mahdollista seurata kunnan päätösprosessin kautta sekä kaavoitustyön etenemisestä järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa. Kun strategisen yleiskaavan ehdotus liitteineen oli valmis, aineisto oli tarkoitus esitellä seminaareissa ja esittelytilaisuuksissa.
9
Aikataulu
Alustava kaavaluonnos selostuksineen valmistuu joulukuussa 2013.
Luottamushenkilöt ottavat kantaa kaavaehdotukseen helmikuussa 2014
järjestettävässä seminaarissa.
Esittelykierros maaliskuussa 2014.
Kaava annetaan kunnanhallituksen käsittelyyn huhtikuussa 2014.
Kaava menee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa 2014.
Kaavoituksen tavoitteet
Yleiset tavoitteet
Kestävän kehityksen ylläpitämiseksi kunnan tulee löytää tasapainoinen
kehitysstrategia. Käytettävissä olevat resurssit on hoidettava sellaisella
kokonaisnäkemyksellä, että kunta voi kehittyä hyvällä tavalla talouden,
elinkeinoelämän, asumisen ja palvelujen osalta.
Tärkeä tavoite on, että Pedersören kunta jatkossakin pysyy kuntana, joka
tarjoaa korkealaatuisia ja helposti saatavilla olevia palveluja. Kunnan asukasluku
kasvaa, ja kunta tarvitsee suuntaa-antavan asiakirjan päätöksentekijöiden ja
viranhaltijoiden työkaluksi. Asiakirjan tulee yleisellä tasolla ohjata
yhteiskuntarakennetta ja maankäyttöä kunnassa ja sovittaa yhteen siihen
kuuluvat palvelutoiminnot. Tavoitteena on saada kunnalle oikeusvaikutukseton,
kokonaisvaltainen ja kunnan erityispiirteet huomioiva työkalu kunnan
strategiselle kehittämistyölle, palvelutarjonnalle ja maankäytölle.
Yleisten elinkeino- ja talousasioiden osalta visiona on, että verot ja lainasumma
henkilöä kohden ovat alle maan keskiarvon. Pedersören kunnassa tulee olla
dynaaminen ja elinvoimainen elinkeinoelämä ja alhainen työttömyys.
Peruselinkeinot eli maa- ja metsätalous muodostavat jatkossakin Pedersören
elinkeinoelämän tärkeän pohjan. Uusia työpaikkoja luodaan pääosin
valmistavassa teollisuudessa ja palvelualalla. Yritysten toimintaedellytykset
turvataan ja uusien yritysten perustamisen esteet poistetaan. Tavoitteena on
työpaikkaomavaraisuusasteen nousu 85 prosenttiin kymmenen vuoden sisällä.
Kaavoituksen avulla varmistetaan, että kaikissa kunnanosissa on mahdollista
asua. Kunnallisteknisistä ja taloudellisista syistä olisi asuminen kuitenkin
keskitettävä ja tihennettävä alueittain. Näin parannetaan edellytyksiä sekä
kunnallisten että yksityisten palveluiden ylläpitämiseen.
Sektorikohtaiset tavoitteet
Suunnittelun alkuvaiheessa laadittiin sektorikohtaiset yleiset tavoitteet, joiden
tuli toimia strategisen kaavoituksen lähtökohtana.
10
Tekninen sektori
Pedersöressä tulee tulevaisuudessakin olla elinvoimaisia kyliä. Kunnan
maankäyttöpolitiikan tulee turvata asumiselle, kaupankäynnille ja teollisuudelle
tarkoitettujen tonttien tarjonta. Kunta sijoittaa kiinteistöjen, teiden ja
viemäriverkoston välttämättömään kunnossapitoon.
Päivähoito ja esikoulu
Päivähoidon, esikoulun sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-
alalla tavoitteena on tarjota kaikissa kunnanosissa riittävästi paikkoja hyvissä
toimintatiloissa. Lapsille iässä 1-5 vuotta, jotka tarvitsevat päivähoitoa, tarjotaan
paikkoja perhepäiväkodeissa tai päiväkodeissa. Esiopetusta 6-vuotiaille
järjestetään päivähoidon yhteydessä. Koululaisille luokilla 1-2 järjestetään aamu-
ja iltapäivätoimintaa erillisessä ryhmässä koulussa tai esikoululaisten
päivähoidon yhteydessä. Tavoitteena on tarjota korkealaatuisia
päivähoitopalveluita sijoittamalla henkilöstökoulutukseen, opastukseen,
pedagogisiin keskusteluihin ja päivähoidon ohjausasiakirjojen toteutukseen.
Lapset löytävät useimmiten leikkipaikkansa omin päin.
Perusopetus
Pedersören kunnassa koulujen tulee olla turvallisia opiskelu- ja työympäristöjä,
joissa sekä lapset että aikuiset viihtyvät. Koululla on erityisasema terveen
persoonallisuuskehityksen, hyvän itsetunnon ja hyvän itseluottamuksen
edistämisessä. Opetus tapahtuu opetussuunnitelman mukaan, kuitenkin siten,
että otetaan huomioon pedersöreläisten oppilaiden erityistarpeet.
Kunnassamme kantavana ajatuksena on, että lähikoulut palvelevat eri kylien
11
oppilaita/huoltajia parhaalla mahdollisella tavalla. Korkealaatuinen opetus takaa
oppilaille tulevaisuuden yhteiskunnassa tarpeen tulevat tiedot ja taidot.
Toisen asteen koulutus
Pedersören kunta haluaa turvata sen, että omassa kunnassa järjestetään lukio-
opetusta. Yhteistyö alueen muiden lukioiden ja ammattikoulutuslaitosten
kanssa on tärkeä, samalla kun lukion oman opetuksen laadukkuus korostuu.
Pedersöre gymnasium tulee olla lukio, jossa yleissivistävä koulutus on etusijalla,
ja avoimuus ja joustavuus leimaavat päivittäistä toimintaa ja näkemystä tulevista
haasteista. On tärkeää, että nuorilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus saada
lähiseudulla monipuolista toisen asteen koulutusta. Yhteistyötä kunnassa
toimivan lähihoitajakoulutuksen kanssa kehitetään.
Kolmannen asteen koulutus
Pedersören kunta arvostaa kolmannen asteen koulutuksen laajan tarjonnan
maakunnassa. Koulutuksen tarjonnassa ja suuntauksessa on otettava huomioon
paikalliset tarpeet.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on laadullisesti
korkealuokkaisten ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottaminen – tällaisia
palveluja ovat ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, ihmisläheinen ja joustava
perusterveydenhuolto sekä akuutti ja elektiivinen erikoissairaanhoito koko
väestölle. Palvelua on voitava antaa molemmalla kielellä.
Sosiaalihuollon tulee lainsäädännön mukaisesti ja yksittäisen ihmisen tarpeet ja
oikeusturva huomioon ottaen harkita ihmisten oikeutta tukeen, apuun ja
turvaan. Sosiaalihuollon tulee turvata kuntalaisten perushyvinvointi, antaa
riittävää lähipalvelua ja varmistaa toiminnan ammattimaisuus. Palvelut
toteutetaan toimivassa organisaatiossa, joka on sosiaalihuoltopalvelujen hyvän
laadun takeena. Henkilöstön ammattitoimintaa leimaavat rajat ylittävä
yhteistyö, tuki ja konsultaatio. Sosiaalihuollon tulee pyrkiä yhteistyössä muiden
yhteiskunnassa toimivien tahojen kanssa ennalta ehkäisemään ja vähentämään
yhteiskunnassa esiintyviä sosiaalisia ongelmia.
Vanhushuollon tavoitteena on tarjota koko alueella riittävästi korkealaatuista,
tasavertaista ja kustannustehokasta vanhushuoltoa. Vanhushuollon palvelujen
tulee olla asiakaslähtöisiä, ammattimaisia ja tasavertaisia.
Vanhushuollossa painotetaan avohoitoa, jossa iäkkäille annetaan
mahdollisuudet asua ja elää itsenäisesti turvallisissa oloissa. Asumisyksiköissä
hoidossa olevien vanhusten tulee pystyä elämään runsassisältöistä ja virikkeistä
elämää, jossa yksilön voimavarat hyödynnetään.
Kulttuuri-, liikunta- ja virkistystoiminta
12
Tavoitteena on otollinen kulttuuriympäristö, joka sisältää laajan kirjon erilaisia
kulttuuri-ilmaisuja ja -toimintaa. Pedersören kunnan kulttuuriosastoon kuuluvat
kirjasto, kansalaisopisto, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimistot.
Kulttuuriosaston tulee luoda edellytykset siihen, että kaikilla kuntalaisilla on
mahdollisuudet mielekkääseen vapaa-ajan viettoon ja elinaikaiseen oppimiseen.
Palveluja tarjotaan asiakasläheisesti kaikissa kunnanosissa. Hyvä yhteistyö
kolmannen sektorin kanssa auttaa monipuolisen tarjonnan luomisessa.
Sosiaalinen pääoma on tärkeä kunnan elinvoimalle ja kansanterveydelle, ja rikas
kulttuuritarjonta kasvattaa kunnan houkuttelevuutta asukkaiden, yrittäjien ja
kävijöiden silmissä. Aktiiviset asukkaat voivat hyvin ja tuntevat osallisuutta.
Syrjäytymisen riski vähenee.
Olemassa olevat suunnitelmat ja kaavat ja muut
ohjausasiakirjat
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kunnan kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Strategiakaavan tavoitteet sovitetaan yhteen valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden kanssa ja kaavassa selostetaan, miten valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelman tavoitteet heijastuvat
strategiakaavan ratkaisuihin.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa.
Siinä esitetään alueiden käytön ja aluerakenteen periaatteet sekä osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on osa
maankäyttö- ja rakennuslain mukaista järjestelmää alueiden käytön
suunnittelulle, ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjanmaan maakuntakaava
2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21. joulukuuta 2010. Maakuntakaavaa
pidetään ajan tasalla vaihemaakuntakaavojen avulla.
Maakuntakaavoituksessa seuraavat kaavat ovat vireillä:
Vaihemaakuntakaava 1: kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla.
Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 4.10.2013.
Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
13
Vaihemaakuntakaava 2: uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen
Pohjanmaalla. Kaava on edennyt ehdotusvaiheeseen, ja tavoitteena on, että
kaavaehdotus hyväksytään maakuntavaltuustossa keväällä 2014.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040: Pohjanmaan
liikennejärjestelmäsuunnitelma alkaa olla valmis. Suunnitelmassa päivitetään
aikaisempia liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan
kuuluu aiesopimus. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään
maakuntavaltuustossa keväällä 2014.
Pohjanmaan ilmastostrategia: Pohjanmaan ilmastostrategian valmistelu alkoi
keväällä 2013 ja strategian on määrä valmistua vuoden 2014 lopussa.
Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 aloittaa Pohjanmaan
maakuntakaavan 2040 laatimisen. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto
hyväksyy kaavan vuonna 2018.
Vaihemaakuntakaava täydentää kokonaismaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaava
1 ”Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla” hyväksyttiin
maakuntavaltuustossa 22. kesäkuuta 2012. Vaihemaakuntakaavassa Edsevön
kauppa-alueelle oli sijoitettu suuri vähittäiskauppayksikkö tai -keskittymä, jonka
kerrosala on enimmillään 40 000 k-m2. Tästä 3 000 m2 oli varattu
päivittäistavarakaupalle, 34 000 k-m2 paljon tilaa vaativalle kaupalle ja 3 000 k-
m2 muulle erikoistavarakaupalle.
Ministeriö vahvisti 1-vaihekaavan 4. lokakuuta 2013. Pedersören kunnan
Edsevössä sijaitseva vähittäistavarakauppa (KM1) jätettiin kuitenkin
vahvistamatta. Pedersören kunta on hakenut muutosta, kuten myös
Pohjanmaan Liitto.
Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden
sijoittumista Pohjanmaalla. Kaavassa käsitellään pääosin mahdollisia
tuulivoima-alueita. Pedersören kunnassa on osoitettu kaksi mahdollista
tuulivoima-aluetta.
Långskogen. Alue sijaitsee Kolpin kyläkeskustasta n. 6 km: päässä pohjoiseen
päin. Alueen pinta-ala on n. 5,3 km2. Alueelle mahtuu n. 25–30 voimalaa.
Stormossen. Alueen pinta-ala on n. 7,5 km2 ja se sijaitsee Pännäisten
eteläpuolella Kovjoen ja Sundbyn välisessä maastossa. Alueelle mahtuu n. 15
voimalaa.
Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040
Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on ollut saavuttaa eri osapuolten
kesken yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteista ja
kehittämiskohteista.
Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden
äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille.
14
Pohjanmaan liikennejärjestelmää kehitetään parantamalla maakunnan
saavutettavuutta ja liikkumisen edellytyksiä sekä henkilöliikenteen että
kuljetusliikenteen osalta.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan on tärkeää, että kunnilla on selkeä
strateginen näkemys kunnan yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta sekä
eri toimintojen sijoittumisesta, mikä tarkoittaa myös aktiivista ja ennakoivaa
maanhankintapolitikkaa, jotta yhdyskuntarakentamista voidaan ohjata ja ajoittaa
hallitusti.
Pietarsaaren seudun rakennemalli (MAL)
Hanke, joka toteutettiin ajalla 1.6.2011–31.12.2013, on osahanke
valtakunnallisessa vastaavanlaisten hankkeiden verkostossa, joiden tavoitteena
on saada omalle alueelle yhteisnäkemys maankäytöstä, asumisesta ja
liikenteestä. Lopputuloksena luodaan edellytykset alueelliselle edunvalvonnalle.
Hankkeeseen osallistuivat Pietarsaaren seudun kunnat Pietarsaari, Pedersöre,
Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto.
MAL-selvityksen mukaan Pedersören kunnassa on tänään neljä
palvelukeskusta, jossa on koulu, päivähoito, terveysasema, vanhustenhuolto,
kirjasto, päivittäistavarakauppa ja työpaikat. Nämä keskukset ovat Pännäinen,
Kolppi, Ähtävä ja Lillby. Palvelukeskuksen määritelmä on MAL:in mukaan
viihtyisä, tiivis, monimuotoinen asuminen ja tiivistyvä yhteiskuntarakenne.
Kunnassa on lisäksi kuusi palvelukylää alueellisen rakennemallin mukaan.
Nämä ovat Sandsund, Edsevö, Lepplaks, Ala-Ähtävä, Forsby ja Purmo. Näissä
kylissä tulee olla koulu, päivähoito, aktiivinen kylätoiminta, vapaa-ajan
toimintaa ja turvattu jälleenkasvu ja toimeentulo. Palvelukylissä tulee olla elävä
kyläelämä. Täällä asutaan pääasiassa pientaloissa ja peruspalvelut ovat saatavilla.
Tavoitteena on, että yhteiskuntarakenne tiivistyy näillä alueilla.
15
Karttaan on merkitty kaavoitetut alueet.
Yleiskaavat
Kuntatasolla yleiskaava on usein kätevin työkalu maaseudun fyysiseen
kaavoitukseen. Suunnittelutaso on riittävän joustava. Yleiskaava voi olla
luonteeltaan strateginen, mutta se voi myös ohjata rakentamista
yksityiskohtaisesti. Yleiskaava voi koostua eri osista, joilla on erilaiset
oikeusvaikutukset.
Yleiskaavan tulee rakentua realistisiin arvioihin väestökehityksestä. Asumista tulee ohjata niin, että se tukee taajamia, kyläverkostoja ja infrastruktuuria. Kansallisesti arvokkaita kulttuuriperintöjä ja luonnonkohteita on säilytettävä ja nämä on otettava huomioon kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
16
Yleiskaavasta ei saa aiheutua maanomistajille tai muille oikeudenomistajille
kohtuutonta haittaa. Ohjaamalla asuminen kyläalueille ja olemassa olevan
asutuksen yhteyteen helpotetaan palvelujen järjestämistä. Pedersören kunnan
strategisen yleiskaavan tärkeimpiä tavoitteita on kunnan hienojen
kyläympäristöjen säilyttäminen. Kaavojen tulee helpottaa kylien kehittämistä.
Erityisen tärkeänä on pidetty uuden asutuksen sijoittuminen
yhteiskuntatalouden kannalta tarkoituksenmukaisesti (esim. olemassa olevien
teiden ja johtoverkkojen läheisyyteen). On myös tärkeää selvittää, minkälaisia
ongelmia saattaa aiheutua, kun kyläaluetta ryhdytään laajentamaan.
Osayleiskaavoja voidaan laatia usealle kylälle kunnassa, joissa rakentamispaine
on niin suuri, että tarvitaan rakentamisen ohjausväline.
Kunnassa on laadittu osayleiskaavat seuraaville kylille: Forsby, Kirkonkylä,
Kolppi, Lappfors Lepplaks, , Lillby, Lövö, Ala-Purmo, Storsandsund, Ala-
Ähtävän pohjoisosa, Ala-Ähtävän Slätkulla, Ala-Ähtävän länsiosa ja Östensö.
Rantaosayleiskaavoja on laadittu Lepplaksin ranta-alueille sekä Ähtävänjoen
rannoille ja järville Lappforsissa, Ala-Ähtävällä ja Yli-Ähtävällä.
Asemakaavat
Taajama-alueilla ja näiden lievealueilla rakentaminen on ohjattava asemakaavalla. Myös taajaan rakennetuilla kyläalueilla tarvitaan asemakaava. Taajaan rakennetuille ranta-alueille voidaan laatia ranta-asemakaava. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Kunnan kaavoituksen perustana on tärkeää olla selkeä tavoite
yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja tulevan asutuksen
sijoittumisesta. Monissa kunnissa kaavoitusta kuitenkin ohjaa se, mistä maata
helposti saadaan. Ilman riittäviä selvityksiä taloudellisista vaikutuksista niiden
rakentaminen saattaa tuottaa ikäviä yllätyksiä.
Kun maankäyttöpäätöstä tehdään, on hyvä muistaa, että yhdyskunnat elävät
tekijöitään kauemmin. Kustannuksia syntyy sekä rakennusvaiheessa että koko
yhdyskunnan elinajan. Eniten yhdyskuntien käyttökustannuksiin vaikuttaa
alueiden sijainti.
Pedersören kunnassa on vahvistettu asemakaavoja seuraaville alueille:
Pännäisten keskusta, Edsevö, Kirkonkylä, Kolppi, Lövön teollisuusalue, Ala-
Purmo, Ala-Ähtävä ja Yli-Ähtävä.
17
Vapaamuotoinen suunnittelu
Ympäristöministeriön julkaisussa vuodelta 2009, jossa käsitellään
kyläsuunnittelua, mainitaan erilaisia vapaamuotoisia suunnittelukeinoja. Vaikka
niillä ei ole sitovia oikeudellisia vaikutuksia, ne voivat hyvin riittää kylän
kehittämiseen yhdessä yksittäisen lupaharkinnan kanssa, etenkin kun pääpaino
on esimerkiksi elinkeinojen ja palvelujen kehittämisessä tai ympäristönhoidossa.
Kuntien kehityskuvat, alueidenkäytön strategiat ja kulttuuriympäristöohjelmat
sekä kylien omaehtoiset kyläsuunnitelmat ovat esimerkkejä vapaamuotoisesta
suunnittelusta. Parhaat tulokset saavutetaan, kun vapaamuotoinen ja virallinen
suunnittelu tukevat toisiaan.
Vapaamuotoinen suunnittelu voi olla riittävä kyläalueille, joilla ei juuri ole
rakentamispainetta.
Rakennusjärjestys
Pedersören kunnan tarkistettu rakennusjärjestys hyväksyttiin
kunnanvaltuustossa 27. kesäkuuta 2011 ja se tuli voiman 4. elokuuta 2011.
Maankäyttöpoliittinen ohjelma
Kunta laatii samanaikaisesti strategisen yleiskaavan kanssa kunnalle
maankäyttöpoliittisen ohjelman, jonka tulee yhdessä yleiskaavoituksen kanssa
toimia kunnan kehittämisstrategioiden pohjana. Ohjelmasta tulee julkinen
asiakirja, jonka avulla tiedotetaan kuntalaisille kunnan hyväksymistä
maankäyttöpoliittisista tavoitteista.
Rakentamis- tai toimenpiderajoitukset
Kunnassa ei ole määrätty kaavoituksesta johtuvista rakentamis- tai
toimenpiderajoituksista.
Selvitykset
Tuulivoimaselvitys
Kunta tilasi keväällä 2013 selvityksen, jonka tavoitteena on selvittää tekijät,
jotka voivat vaikuttaa tuulivoiman kehittämiseen kunnassa.
Konsultti otti tuulivoiman kohdealueiden valinnassa huomioon alueiden
tuuliolot sekä mahdolliset rakentamista rajoittavat tekijät. Rakentamista
rajoittaviin tekijöihin luetaan voimaloiden turvallisuus, ympäristön
häiriintyvyys, alueiden käyttövaraukset, sähköverkon saatavuus ja
korkeusrajoitukset.
Selvityksen mukaan seuraavat alueet ovat kunnassa mahdollisia tuulivoima-
alueita:
Tornberget , Storbacken, Spänbacken, Långbacken, Kallkärrbacken, Snårbacken,
Gruvbacken, Brännan, Lillmossbacken, Stormossen ja Mellansnåret
18
Tieverkkoselvitykset
Pedersören kunta on yhdessä ELY-keskuksen kanssa tehnyt
tieverkkoselvitykset seuraavilla alueilla:
Ala- ja Yli-Ähtävä
Kirkonkylä
Lövö-Östensö
Lillby ja Sisbacka (työn alla)
Selvitykset ovat avuksi, kun kunta päättää kaavoituksesta ja osallistumisesta
erilaisiin hankkeisiin.
Luontoinventoinnit
Maankäyttösuunnitelmien laadintaa varten on toteutettu seuraavat
luontoinventoinnit
Luontoinventointi 1997, Karby-Sundby-Sandsund ja Lepplaksin ranta-alueet
(Susanna Köykkäri)
Luontoinventointi 1998, Lappfors (Susanna Hellén)
Ähtävänjoen rantojen inventointi 2000-2002, Edsevö/Östensö-Ähtävä
(Susanna Hellén)
Luontoinventointi, Lövö ja Slätkulla 2001, (Forssten Eva ja Tryggve)
Luontoinventointi, Lövö 2013-2014 (essnature)
Luontoinventointi, Lillby 2006, (essnature)
Luontoinventointi, Ala-Purmo 2008, (essnature)
Luontoinventointi, Ala-Ähtävän pohjoisosa 2009, (essnature)
19
Luontoinventointi, Lepplaks 2009, (essnature)
Luontoinventointi, Östensö 2010, (essnature)
Luontoinventointi, Sandsundin eteläosan asuntoalue, (essnature)
Näiden lisäksi on tehty luontoinventoinnit pienillä alueilla Edsevössä, Kolpissa,
Lepplaksissa, Forsbyssä ja Yli-Ähtävällä.
Purmon puukirkko talviasussa. Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1772.
Rakennuskannan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden
inventointi
RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston
päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi
rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. RKY:hyn on
Pedersören kunnasta otettu mukaan seuraavat alueet: Pännäisten rautatieasema,
Ähtävän kirkko ja pappilat, Purmon kirkonmäki, Lagmansgården ja Östensö
skolhem, Lappforsin kylä, Heidegårdin, Lassfolkin ja Härmälän taloryhmät,
Staraby ja Storsandsund.
Kaikilla asema- tai osayleiskaavoitetuilla alueilla on tehty kulttuurihistoriallisten
kohteiden ja ympäristöjen inventoinnit. Inventoinnit säilytetään
kunnanvirastossa.
4. KAAVOITETTAVAN ALUEEN ANALYYSI
Alueen yleiskuvaus
Kunnan sijainti Pedersöre on kaksikielinen kunta, jonka enemmistökieli on ruotsi.
Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan naapurikunnat ovat Luoto, Uusikaarlepyy,
20
Pietarsaari, Kruunupyy, Kauhava ja Evijärvi. Kunnan kokonaispinta-ala on 823
km2.
Väestökehitys
Purmon, Ähtävän ja Pedersören kunnat yhdistettiin vuonna 1977 uudeksi
kunnaksi, jonka suomenkieliseksi nimeksi tuli vuonna 1989 Pedersören kunta
(vuosina 1977–1989 Pietarsaaren maalaiskunta). Kuntaliitoksen aikaan uudella
kunnalla oli 8 341 asukasta. Kunnan väkiluku on tämän jälkeen kasvanut
tasaista vauhtia ja 1.1.2014 Pedersöressä asui n. 10 970 henkeä. Kunnan
väkiluku on kasvanut 2 629 hengellä vuodesta 1977.
Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemien ennusteiden mukaan Pedersören
kunnassa olisi 12 153 asukasta vuonna 2030. Tilastokeskuksen väestöennusteet
ovat niin sanottuja demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan, miten
väestömäärä muuttuu jos kehitys jatkuu muuttumattomana. Laskelmissa ei
voida ennustaa isoja väestömuutoksia esimerkiksi elinkeinoelämässä
tapahtuneiden muutosten johdosta.
Pedersören kunnan asukasluvut 1977–2013
1977 8 341
1980 8 584
1985 9 198
1990 9 755
1995 10 180
2000 10 150
2005 10 511
2010 10 821
2013 10 940
2014 10 970
Yhdyskuntarakenne Pedersören kunnassa on monta elävää ja kasvavaa kylää. Kyläalueilla on
saatavilla hyvät lähipalvelut ja rakentajat asettuvat mielellään asumaan tällaiselle
alueelle. Elävät kylät ja ihmisläheiset palvelut ovat tulevaisuudessakin
Pedersören kunnan tavaramerkkejä, mutta kyläalueiden tiivistäminen on
tarpeen palveluiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Tällä tavalla tehostamme
myös olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä ja parannamme
edellytyksiä yksityisten palveluiden tarjontaan.
Kun asuntoalue sijaitsee korkealaatuisessa ja valmiiksi rakennetussa
ympäristössä ja lähistöllä on myös virkistysalueita, asuntomarkkinat toimivat ja
kiinteistöjen arvo nousee.
21
Pedersören kunnalla on nuori väestö. Joka neljäs kunnan asukas on alle 15
vuotta. Tämä väestöryhmä olisi erityisesti otettava huomioon kun suunnitellaan
missä ja miten palveluita järjestetään strategiakaavan palvelualueilla. Tälle
ryhmälle suunnattujen palvelujen läheisyys ja saatavuus on erityisesti
huomioitava, ja mm. liikenneturvallisuusasioilla on keskeinen rooli
suunnitteluprosessissa.
Elinkeinorakenne Kansallisessa vertailussa Pedersöre on selvinnyt hyvin matalasuhdanteista, mm.
siksi, että kunnassa on vahva yrittäjähenki.
Maatalouden rakennemuutos on ollut nopea. Pientilojen määrä on laskussa ja
tilakoko kasvaa. Maataloudesta toimeentulonsa saavien lukumäärä vähenee,
vaikka maatalouden pinta-alat ovat ennallaan.
Myös muissa yrityksissä on tapahtunut voimakasta muutosta viime vuosina.
Tällä hetkellä kunnassa on useita suuria ja pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat
tärkeitä työpaikkoja sekä Pedersören asukkaille että seudun muissa kunnissa
asuville työntekijöille.
Kunnassa totuttiin 70- ja 80-luvuilla työttömyysprosenttiin, joka oli 2,0–2,5
prosentin luokkaa. Kun matalasuhdanne iski 1990-luvun alussa,
työttömyysluvut nousivat Pedersöressä rajusti, kuten kaikkialla Suomessa.
Kunnan työttömyysprosentti:
1990 2,9 %
1995 10,6 %
2000 6,4 %
2005 4,3 %
2010 4,9 %
2012 3,0 %
2013 3,5 %
Kunnan työvoima oli vuonna 2013 n. 5 132 henkeä, ja työllistetty työvoima oli 4 910 henkeä.
Työssä käyvät elinkeinoittain
Peruselinkeinot 10,1 % Teollisuus 35,7 % Palveluala 53,4 %
22
Ab Ekeri Oy Kolpissa on tärkeä työnantaja seudulla.
Kunnan omistamat maa-alueet Pedersören kunta omistaa yhteensä 1 222 hehtaaria maa-alueita kunnassa.
Suurin yhtenäinen kunnan omistuksessa oleva maa-alue sijaitsee
Kirkonkylässä/Sandsundissa, jossa kunta omistaa 343 hehtaaria. Tästä suuri
osa on raakamaata tulevia tarpeita varten tai valmiiksi asemakaavoitettuja
alueita.
4.2.
4.3.
4.4.
Kunnan maanomistus eri kylissä.
Palvelut
Korkealaatuisen elämänlaadun tärkeä edellytys on kaupallisten ja julkisten
palvelujen riittävä tarjonta. Toimivat palvelut ovat tarpeen myös
elinkeinoelämälle ja voivat olla ratkaisevassa asemassa uusien yritysten
perustamis- ja olemassa olevien yritysten kehittämispäätösten kannalta.
Pännäinen 136 ha
Edsevö 74 ha
Forsby 13 ha
Kirkonkylä/Sandsund 343 ha
Kolppi 142 ha
Lappfors 18 ha
Lepplax 38 ha
Lövö 56 ha
Purmo 88 ha
Ala-Ähtävä 189 ha
Östensö 34 ha
Yli-Ähtävä 70 ha
Muut 21 ha
23
Toimivalla kaksikielisellä palvelutarjonnalla on suuri merkitys kunnan
houkuttelevuudelle.
Palveluverkko
Kunnassa on suhteellisen kattava yksityisten ja julkisten palvelujen verkko.
Koulut, päiväkodit ja kirjastot sijaitsevat kohtuullisella matkalla useimmista
asuntoalueista. Iäkkäille mahdollisuudet mukavaan ja turvalliseen asumiseen on
järjestetty eläkeläisrivitaloissa ja vanhainkodeissa. Kunnan tieverkko on
hyvätasoinen. Kevyen liikenteen väyliä ei ole kuitenkaan rakennettu
tarvittavaan laajuuteen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden
varmistamiseksi.
Kunnan eri osissa löytyy mm. päivittäistavarakauppoja, pieniä
erikoistavarakauppoja, pankkitoimistoja, tilitoimistoja, teknisen huollon
yrityksiä, kampaajia, fysikaalisia laitoksia ja urheilulaitoksia. Tällä hetkellä
kunnassa on kuusi päivittäistavarakauppaa. Kunnan eteläisimmissä osissa ei ole
kuitenkaan lainkaan päivittäistavarakauppoja, ja näiden alueiden asukkaat
joutuvat tekemään pitkiäkin automatkoja ruokaostosten hoitamiseksi.
Päivittäistavarakauppojen lisäksi kunnassa on erikoistavarakauppoja ja myös
käsityöpainotteisia pienyrityksiä, joita yleensä hoidetaan päätoimen ohella.
Kulttuuri
Pedersören kunnankirjastolla on yhdeksän yksikköä ja pääkirjasto sijaitsee
Pännäisissä. Kirjasto toimii verkostona, ja asiakas saa melkein kaikki kirjaston
palvelumuodot mistä tahansa yksiköstä. Purmon kirjasto toimii myös
kunnantoimiston palvelupisteenä. Kansalaisopisto järjestää kursseja kunnan
kaikissa kylissä. Kurssihuoneistoja on n. 50, joista osa sijaitsee kunnan
omistamissa kiinteistöissä ja muut taas yhdistysten tiloissa. Kunnassa on erittäin
aktiivinen yhdistyselämä ja kunnan yhdistykset ylläpitävät nuorisotiloja kunnan
maksaman taloudellisen tuen avulla. Yhdistystalojen, museoiden,
kotiseututalojen ja paikallisarkistojen lukumäärä on suuri.
Harrastajateatteritoiminta on Pedersöressä vilkasta: täällä järjestetään sekä
kesäteatteria että nuorisoseurojen revyitä. Paikalliset yhdistystalot ottavat
säännöllisesti vastaan Wasa Teaterin vierailunäytäntöjä. Musiikki- ja
orkesteritoimintaa harjoitetaan pääosin kansalaisopiston kurssitoiminnan
puitteissa, mutta myös kunnan seurakunnilla on rikas musiikkitarjonta omalla
kuoro- ja lapsitoiminnalla.
24
Iloisia ja onnellisia laulajia Rajaton 2014 -konsertin yleisömenestyksen jälkeen.
Liikunta ja virkistystoiminta
Pedersören urheilukeskus Pännäisissä ja Lappforsin hiihtokeskus ovat
korkealuokkaisia liikuntapaikkoja, jotka sopivat kansallisen tason kilpailuille,
myös SM-tasolla. Pedersören urheilukeskuksessa on jäähalli,
keskusurheilukenttä, frisbeegolfrata, bouldering- ja parcourradat sekä
skeittiramppi, sisätiloissa on kiipeilyseinä, kuntosali ja urheiluhalli.
Pedersöressä on yhteensä 12 valaistua hiihtolatua, yhteispituus 22,5 km, 8
uimapaikkaa ja 16 hiekka- ja jääkenttää. Lisäksi on 12 nurmikenttää, joista 7
sopii sarjapeleihin. Näiden lisäksi on vielä 6 vaelluspolkua, joista kunta ylläpitää
4. Saukonreitti on kunnan pisin vaelluspolku, pituus on50 km.
Kunnassa on 11 rekisteröityä urheiluseuraa ja joukko vapaaehtoisesti
muodostettuja ryhmiä, jäseniä on yhteensä n. 3000.
Kunnassa on myös yhdistysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämiä
urheilupalveluita, esim. laskettelumäki, golfrata, ravirata, vaelluspolkuja ja
moottorikelkkaväyliä.
25
Anders Wiklöf Arena
Luonnonympäristö
Natura 2000 -alueet
Pedersöressä on 6 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Euroopan unioni
pyrkii pysäyttämään alueellaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja
Natura 2000 -verkosto on yksi tärkeimmistä keinoista tämän tavoitteen
saavuttamiseksi.
Ähtävänjoki
Angjärvmossen
Passmossen
Kalijärvi
Sandsundsfjärden
Djuplottbacken
Verkosto turvaa habitaattidirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien
elinympäristöt. Euroopassa on n. 200 tällaista luontotyyppiä ja lajia.
Luonnonsuojelualueet
Ähtävänjoen rannoilla on pieniä alueita, jotka on suojeltu yksityisten aloitteesta.
Pohjavesialueet ja vesistöt
Pohjavettä esiintyy maa- ja kallioperässä lähes kaikkialla. Pohjavedellä on suuri
merkitys sekä ihmiselle että luonnolle. Pohjavesialueiden suojaaminen on
26
tärkeää tulevan vedensaannin varmistamiseksi. Kunnassa on useita tällaisia
tärkeitä pohjavesiesiintymiä.
Kunnan suurimmat vesistöt ovat Ähtävän- ja Purmojoet. Lisäksi kunnassa on
Sundbyn joki.
Maisema
Maisemarakenne
Pedersöressä maisema on pääosin tyypillistä pohjalaista rannikkomaisemaa
suhteellisen isoilla yhtenäisillä metsäalueilla asutuksen ja avoimien peltoalueiden
ympärillä. Merkittävä osa asutuksesta on keskittynyt Ähtävänjoen ja
Purmonjoen jokilaaksoihin. Maisemassa ei ole suuria korkeuseroja.
Lappforsissa, joka sijaitsee rannikkovyöhykkeen ja sisämaan raja-alueella,
maisema on kuitenkin vaihtelevampaa kuin muualla kunnassa. Lappforsin
alueella on lukuisia pikkujärviä, joista monet laskevat Ähtävänjokeen.
Maisemassa on selviä korkeuseroja ja avoimien peltoalueiden ympärillä on
metsää kasvavia mäkiä.
Maisemakuva
Maisemakuvan käsite tarkoittaa maiseman visuaalista kuvaa, mihin sisältyy
myös ihmisen osallisuus.
Pedersören maisemakuvaa leimaavat pääosin avoimet peltoalueet, joiden
vastakohtana nähdään suuria yhtenäisiä metsäalueita ja kylien muodostamia
helminauhoja jokilaaksoissa. Kunnan halki menevät suuret ja vilkkaasti
liikennöidyt päätiet ovat myös tärkeitä yhteen liittävinä tekijöinä.
Sadonkorjuuta Forsbyssä
27
Luonto, kylät, jokilaaksot, viljelymaisemat ja yritystoiminta muodostavat
yhdessä Pedersören kunnan identiteetin.
Elävät kylät ja asutusalueet sekä toiminnassa olevat maanviljelijät ovat keskeisiä
osia kunnan visuaalista maisemaa.
Rakennettu ympäristö, kulttuurirakennukset ja muinais-
jäännökset
Asutuksen sijoittelu ja rakennusperinteet
Pohjalaiset ovat vuosisatojen saatossa tulleet tunnetuiksi taitavina timpureina.
Pohjalainen rakennustaito näkyy komeissa punamullatuissa maalaistaloissa, joita
on kunnan useimmissa kylissä. Rakennusperinteitä vaalivat yleensä paikalliset
kotiseutu- ja museoyhdistykset.
Pohjanmaan kulttuurimaisemaa leimaa 1600-luvulla aloitettu nauhamainen
asutus jokilaaksoissa. Pedersöressä asutus on vieläkin vahvasti keskittynyt
jokilaaksoihin, kuitenkin niin että lähempänä rannikkoa sijaitsevat suuret
kyläkeskukset houkuttelevat yhä enemmän rakentajia. Rannikolta kauimpana
sijaitsevilla alueilla on väestökato. Asutus sijaitsee yleensä metsänreunoissa tai
sellaisilla alueilla, joita ei enää käytetä viljelymaana.
Pedersöre sai kiinteää asutusta samoihin aikoihin kuin yleensä Sidebyn ja
Kokkolan välisellä rannikkovyöhykkeellä. Pedersören seurakunta perustettiin
joskus 1200-luvun puolessavälissä, mikä on osoitus siitä, että alueella oli jo
silloin seurakunnan perustamiseen riittävä määrä asukkaita.
Lappforsissa asuttiin jo 1500-luvulla. Kylän vanhimmat rakennukset ovat 1700-
ja 1800-luvuilta. Ähtävänjoenlaakson viljelyalueella sijaitsevassa kylässä kylätien
varrella perinteiset on hyvin säilytettyjä talonpoikaisrakennuksia ja tiiviisti
rakennetun kylän rakenne on säilynyt. Kylä antaa hyvän kuvan perinteisestä
pohjalaisesta rakentamisesta.
Muualla kunnassa asutuksen ikä ja luonne vaihtelee ja heijastaa erilaisia trendejä
sekä modernissa että vanhemmassa rakentamisessa.
Muinaisjäännökset
Pedersöressä on havaittu suhteellisen paljon kiinteitä esihistoriallisia
muinaisjäännöksiä. Näistä suurin osa on erilaisia kiviröykkiöitä.
Muinaisjäännökset sijaitsevat kunnan korkeimmilla kohdilla.
Yhdyskuntatekniikka
Vesihuolto
Pedersöre Vatten –-yhtiö jakelee talousvettä 70 prosenttiin kunnan talouksista
Yhtiöllä oli vuonna 2010 n. 2840 liittyjää. Esse Vatten palvelee noin 25 %
28
kunnan talouksista. Loput taloudet ovat liittyneet muihin kunnassa toimiviin
pieniin vesiyhtiöihin.
Viemäri
Tällä hetkellä n. 1500 kunnan 3300 kiinteistöstä on liitetty yleiseen
viemäriverkkoon.
Yleiseen viemäriverkkoon kuuluvat kaikki kunnan asemakaava-alueet sekä
muita alueita, joilla asukkaat ovat aktiivisesti ajaneet viemäriverkkoon liittämistä
ja saaneet viemärihankkeille tukea valtiolta.
Alhedan puhdistamoon Pietarsaareen pumpataan vuosittain n. 340 000 m3
jätevettä puhdistettavaksi. Pieniä puhdistamoja on rakennettu Forsbyn,
Sisbackan, Lillbyn ja Åvistin kyliin.
Lainsäädännön mukaan kaikilla asuntokiinteistöillä on aikaa vuoden 2016
maaliskuuhun asti viemäriasian järjestämiseksi.
Seudun vesihuoltolaitokset ovat yhdessä hakeneet valtiontukea vesiyhtiöiden
välisen kriisiajan vedenjakelun parantamiseksi. Samaan hankkeeseen sisältyy
myös viemäriverkoston laajentamista ja saneerausta.
Jätteenkäsittely
Seudun jätteenkäsittelyn hoitaa vuonna 1990 perustettu yhtiö Ekorosk. Yhtiö
työllistää noin 40 henkilöä ja palvelee 11 kuntaa yhteensä n. 115 000 asukkaalla.
Kaukolämpö
Pedersören kunnan tytäryhtiöllä Pedersöre Värme Ab:lla on
kaukolämpökeskuksia ja kaukolämpöverkkoja Lillbyssä, Pännäisten
keskustassa, Sursik-mäellä, Sandsundissa, Edsevössä, Lepplaksissa, Ala-
Ähtävällä ja Yli-Ähtävällä. Polttoaineena käytetään pääasiassa
energiapuuhaketta. Yhtiö tuottaa vuonna 2014 energiaa runsaat 16 000 MWh.
Kunnan omista kiinteistöistä yli 80 % on liitetty kaukolämpöön. Yhtiö myy
myös lämpöä teollisuudelle ja yksityisille kuluttajille.
Liikenne
Tieverkko
Pedersören kunnassa on laaja tieverkko, joka vaatii kunnossapitoa sekä valtion
että kunnan taholta.
250 km valtionteitä
25 km kevyen liikenteen väyliä
65 km katuja
350 km yksityisteitä
Tievalaistusta noin 3000 valaisinta
29
Kunnan teistä monet ovat vilkkaasti liikennöityjä ja liikennemäärät kasvavat
koko ajan. Vuoden 2012 alussa toteutetun liikennemäärien laskun mukaan
liikennemäärä Edsevön ja Pietarsaaren välillä (kt 68) oli vuorokaudessa 6956
ajoneuvoa/vrk ja Edsevön ja Ala-Ähtävän välillä 4488 ajoneuvoa/vrk.
Valtatiellä 8 Edsevöstä pohjoiseen päin liikennemäärä oli 6594 ajoneuvoa
vuorokaudessa ja Edsevöstä etelään päin 5081.
Tiellä 741 Pännäisten ja Pietarsaaren välillä ajoi vuorokaudessa keskimäärin n.
4500 ajoneuvoa ja Pännäisistä Forsbyhyn n. 1800 ajoneuvoa. Molemmilla teillä
raskaan liikenteen osuus on suuri.
Kevyen liikenteen väylät
Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu joillakin vilkkaasti liikennöidyillä
tieosuuksilla esim. Sandsundissa, Ala-Ähtävän ja Yli-Ähtävän välillä, Pännäisten
ja Edsevön välillä, Pännäinen-Lövö-välillä, Pännäisten keskustassa, Kolpissa
(Keskustie) ja lyhyillä osuuksilla Lillbyssä.
Monelta vilkkaasti liikennöidyltä tieosuudelta puuttuu kuitenkin kevyen
liikenteen väylä ja kunta työskentelee aktiivisesti väylien toteuttamisen
puolrdys.
Joukkoliikenne
Nykypäivänä ihmiset asuvat kunnassa mutta elävät alueella, sillä usein työpaikka ja osa palvelutarjonnasta sijaitsevat asuinkunnan rajojen ulkopuolella. Monen pedersöreläisen päivittäinen työmatka menee kunnan rajojen
ulkopuolelle, mutta kunnassa sijaitseviin työpaikkoihin tulee myös työntekijöitä
muualta kuin Pedersörestä. Tehokkaan ja toimivan joukkoliikenteen
järjestäminen on kuitenkin hankalaa. Seudun autotiheys kuuluu koko maan
suurimpiin ja maaseudulla asuminen edellyttää omaa autoa.
Kunnassa toimiva linja-autoliikenne palvelee lähinnä koululaisia. Muillakin kuin
koululaisilla on mahdollisuus käyttää tätä liikennettä. Linja-autot ajavat
kuitenkin vain arkipäivinä ja kouluvuoden aikana, ajat ovat hyvin rajoitetut ja
koulutaksit palvelevat vain koululaisia.
Pedersören kunta on tehnyt tilausliikennesopimukset kahden
taksiliikennöitsijän kanssa. Toinen reitti kulkee osuudella Ähtävän kunnanosa-
Kolppi-Edsevö-Pännäinen-Lepplaks-Sandsund-Pietarsaari ja takaisin. Toinen
reitti on Purmon kunnanosa-Forsby-Pännäinen-Sandsund-Sundby/Karby-
Pietarsaari meno-paluu.
Junaliikenne
Pännäisten asemalla on hyvät junayhteydet ja asema palvelee kuntaa ja koko
seutukuntaa. Asema-alueella on tehty laajat laajennus- ja kunnostustyöt ja
asema vastaa nyt nykyajan junamatkustamisen vaatimuksia ja myös kasvavan
matkustajamäärän aiheuttamia vaatimuksiat. Asemaa käyttää vuosittain n.
105 000 matkustajaa ja matkustajamäärän odotetaan kasvavan.
30
Pännäisten rautatieasema on tärkeä solmukohta.
Lentoyhteydet
Kokkolan-Pietarsaaren lentokenttä Kruunupyyssä on tärkeä Pedersörelle ja
koko seutukunnale. Lentoyhteydet ovat tärkeitä alueen monipuoliselle
elinkeinoelämälle ja kansainvälisille yhteyksille. Lentokenttä on alueen
kulkuyhteysdynamiikan kulmakiviä. Lentokentän matkustajamäärät liikkuvat
vajaan 100 000 asukkaan kieppeillä vuodessa. Lentokentän kautta kuljetetaan n.
24 000 tonnia tavarakuljetuksia.
31
5. TEEMARYHMÄT JA LOPPURAPORTIT Teematyöryhmät työskentelivät intensiivisesti viiden kuukauden ajan omien
teemojensa ympärillä. Työryhmät tekivät tämän jälkeen yhdistelmät työn
tuloksista ja esittelivät nämä loppuseminaarissa Sursikin luentosalissa 21.
toukokuuta 2013.
Asumisryhmän raportti
Vahvuudet
Kunnan lähtötilanne hyvä, kunnan
asuntotontteja monessa kylässä,
kaavoitettuja kyläkeskuksia ja
työpaikkoja kohtuullisella
etäisyydellä
Suhteellisen nuori väestö
Lähipalveluja monessa kylässä
Vanhoja taloja arvostetaan yhä
enemmän tärkeinä
kulttuuriperintökohteina
Kunnan nopeaa päätöksentekoa
arvostetaan
Paritalorakentamisesta tullut
suosittua, ensimmäisen asunnon
hankinta tämän kautta helpottunut
Erikokoisia asuntotontteja
saatavilla
Heikkoudet
Monet rakentavat
asemakaavoitetun alueen
ulkopuolella
Tiedottaminen heikkoa
yksityishenkilöiden omistamista
vapaista asuntotonteista
Tietyissä kunnanosissa puutetta
kunnallisista vuokra-asunnoista
Vanhoja taloja joskus autioina
uusien rakennusten vieressä,
ympäristöä rumentamassa
Vanhainkotien lähialueella ei
mahdollisuuksia omaisten
asumiseen
Asumisalueiden erilainen
kasvuvauhti johtaa tiettyyn
”epätasapainoon”
Mahdollisuudet
Kylien elinvoima ja kasvu liittyy
vahvasti päivähoidon saatavuuteen
Luodaan mahdollisuuksia
asuntorakentamiseen, kuitenkin
niin että rakentamista ohjataan
Kaavoissa tulisi olla erilaiset
ohjaustasot, tarpeesta ja alueen
sijainnista riippuen
Tonttimaata tulee olla tarjolla
kaikkialla kunnassa
Kylien keskusta-alueiden asumisen
tiivistäminen, mikä paremmin
tukee palvelujen ylläpitämistä ja
kehittämistä
Alueiden sopeuttaminen erilaisiin
tarpeisiin ja vaihtoehtoalueiden
luominen
Kylien osayleiskaava-alueiden
mainostaminen rakentajille
Kaavoitus jatkossakin joustava
Uhat
Muutamat asemakaava-alueet eivät
houkuttele rakentajia
Joissakin kylissä ei
päivähoitopaikkoja
Väestökato joissakin kylissä
32
Asumisryhmä on laatinut oman ennusteensa kunnan väestökehityksestä
vuoteen 2030 saakka. Tämän mukaan asukasluku kasvaa n. 12 460 henkeen
vuoteen 2030 mennessä. Asukasluku kasvaa eniten Kirkonkylän, Lepplaksin,
Ala-Purmon, Ala-Ähtävän ja Kolpin kylissä. Todennäköisesti kaikkien
kyläkeskusten väestömäärä kasvaa jonkin verran.
Kylät, joiden väestömäärä säilyy ennallaan tai vähenee, ovat Katternö ja Yli-
Purmo. Kehityskuvan arviointi on vaikeinta Bäckbyn, Sundbyn/Karbyn,
Lappforsin, Yli-Ähtävän ja Lillbyn kylille.
Bäckbyn kehitys riippuu osittain siitä, löytyykö kylästä sopiva asuntoalue, joka
tukisi kylän kehitystä.
Sundby/Karby tarvitsee kehittyäkseen järjestettyä päivähoitoa omassa kylässä.
Väestökehitys ja ennuste Pedersören kylissä asumistyöryhmän mukaan
Ryhmä totesi yleisesti kunnasta ja rakentamisesta:
Pedersören kunnalla on tänään hyvä lähtötilanne.
Monessa kylässä on lähipalveluja. Sandsund ja eräät muut keskeiset alueet
kehittyvät nopeammin kuin muut kylät.
Kylien osayleiskaava-alueet eivät ole yhtä suosittuja kaikkialla.
Monet rakentajat toivovat isompaa asuntotonttia kuin mitä asemakaava tarjoaa.
Joskus tyhjiä vanhoja taloja uuden asutuksen seassa.
Paritalojen suosio kasvaa. Vanhoja taloja arvostetaan usein tärkeinä
kulttuuriperintökohteina.
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
1993
2003
2012
2030
33
Asumisryhmä toteaa, että kylien elinvoimaisuus ja kasvu liittyy vahvasti siihen,
löytyykö päivähoitopaikkoja kohtuullisella etäisyydellä.
Muuta:
Vaikka rakentamista ohjataan, on tärkeää antaa vaihtoehtoja.
Ohjaaminen tapahtuu eri tasolla eri kunnanosissa.
Kunnalla tulee olla tonttimaata eri kunnanosissa.
Asumista olisi tiivistettävä, ei hajautettava.
Alueiden sopeuttaminen erityyppiseen rakentamiseen.
Joustava kaavoitus tärkeää.
Alueita myös vaihtoehtoiselle asumiselle.
Nopea päätöksenteko tärkeää talonmyyjien edustajien mukaan.
Sijoittaminen korttelirakentamiseen.
Koko korttelia rakentavat taloyritykset voivat olla tulevaisuudessa vaihtoehto.
Rakentaminen muuttumassa yhä vaihtelevammaksi.
Uusia energiaratkaisuja.
Suosituksia kaavoitukselle nyt ja tulevaisuudessa:
Strategisen yleiskaavan tulee olla suuntaa-antava liukuvilla rajoilla.
Ranta-asuminen missä se on mahdollista.
Erityisasuminen lähellä vanhainkoteja (huoneistoja omaisille)
Joustavaa kaavoitusta aina kun se on mahdollista.
Kokoontumispaikkoja asuntoalueille.
Tärkeitä erityiskysymyksiä:
Tiedot asuntoalueista ja vapaista asuntotonteista tulee olla helposti näkyvillä
kunnan verkkosivustolla.
Kunnan verkkosivustolla voisi olla myös tietoa myytävänä olevista yksityisistä
tonteista.
Kaikissa kylissä tulisi olla hyvätasoisia vuokra-asuntoja.
34
Toimeentuloryhmän raportti
Vahvuudet
Yrittäjähenkisyys
Paikallinen omistus
Vientisuuntautuneisuus
Monipuolinen elinkeinoelämä
Hyvät yhteydet
Kielitaidot
Nopea ja joustava päätösprosessi
Heikkoudet
Palveluala
Palvelualueet
Vähän työpaikkoja korkeasti
koulutetuille
Edunvalvonta /lobbaus
Markkinointi
Mahdollisuudet
Sukupolvenvaihdokset
Palveluala
Yrittäjyyskasvatus
Alueita asumiselle /elinkeinon
harjoittamiselle
Uhat
Sukupolvenvaihdokset
Keskittäminen
Toimenpiteet toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi
Satsaus elintarvikealaan
Energia ja ympäristötekniikka
Verkostoyrittäjyys
Alihankkijaverkostot/”emoyhtiöstä” irrotetut uudet yritykset
Palveluyritykset
Elämysmatkailu
Fresh Servant Oy, elintarvikealan yritys Edsevössä.
35
Aluevaraukset
Uusia teollisuusalueita esim. Sursik, Lepplaks
Åsbackan alueelle asemakaavan asema
Kaavamääräysten muuttaminen, niin että ”Remson-tonteille” voi rakentaa
asuntoja
Tarha-alueet ”riittävän lähellä”
Ei suuria maatalousyksiköitä taajaan rakennetuilla alueilla.
36
Palveluryhmän raportti
Vahvuudet
Väestörakenne
Kunnassa on toimivat päivähoito-,
opetus- ja vanhushuoltopalvelut
Päivähoitopaikkoja lähellä kotia
Useimmat palvelut lähialueelta
Heikkoudet
Kun kunnassa on monta
elinvoimaista kylää, tämä voi olla
heikkous palvelujen kannalta,
mihin tulisi kylässä panostaa ja
mitä tehdä yhteistyössä?
Etäisyydet ja erot kylien
väestöpohjassa
Kunnalla ei ole mahdollisuuksia
ohjata yksityistä toimintaa, kuten
kauppoja, pankkeja ja muita
palveluja.
Mahdollisuudet
Kasvava väestö
Houkuttelevia työpaikkoja
Yrittäjyys
Ikäväestön resurssejakin voi
hyödyntää
Mahdollisuus kehittää yhteistyötä
vapaaehtoistoiminnan /yhdistysten
kanssa
IT-tekniikan kehittäminen
palvelualalla, esim.
terveydenhuollossa,
vanhushuollossa
Tehostamismahdollisuuksia
joidenkin palvelumuotojen osalta
Uhat
Kustannuskehitys
Normiohjaus laeissa ja
direktiiveissä
Valtion keskittämisinto
Ihmisen egoismi kasvaa,
välitämme yhä vähemmän
lähimmäisistämme
Erikoistuminen voi johtaa siihen,
että henkilöstö ei halua
työskennellä yksin, osaaminen
pirstoutuu eri alojen asiantuntijoille
ja kokonaisnäkemys häviää
Kehittämis- ja muutosehdotukset
Keskustelun lähtökohtana oli, että palveluja pitää voida priorisoida sen
mukaan, mitä palveluja käytetään eniten. Päivittäin tai hyvin usein tarvittavat
palvelut pitää sijoittaa lähelle asiakasta, kun taas harvemmin tarvittavat palvelut
voidaan hakea kauempaakin.
Pedersören kunta on rakentanut palvelumallinsa elinvoimaisten kylien pohjalle
ja periaatteena on, että tiettyjä toimintoja pitää sijoittaa lähelle asiakkaita.
Nykytilanteessa kasvuvauhti on kunnassa tasainen ja ennusteiden mukaan
kunta kasvaa edelleen. Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi kunnan tulisi
jatkossakin panostaa toimivaan päivähoitoon ja opetukseen.
37
Mikä toimii pitkällä aikavälillä?
Useimmilla paikoilla on koulu, ts. koulukiinteistö, opettajia, riittävä
oppilaspohja.
Päivähoitopaikkojen saatavuus, lisäpaikkoja ja lisää aukioloa tarvitaan tietyillä
alueilla.
Terveydenhuoltopalvelujen saatavuus alueella
Asumispaikkojen saatavuus kunnassa riittävä (kansallisten suositusten mukaan)
Mikä vaatii nopeita muutoksia?
Senioriasumisen suunnittelun aloittaminen (eri kyläkeskuksissa, palvelut lähellä)
Keskustelu sosiaali- ja terveysviraston kanssa terveydenhuollon vastaanotoista
kunnassa.
Keskustelu sosiaali- ja terveysviraston kanssa sosiaalipalvelujen turvaamisesta
seudulla
Psykiatrian avohoidon järjestäminen: asumispalveluja yhteistyössä
naapurikuntien kanssa?
Vapaaehtoisten (yhdistysten, omaisten, eläkeläisten) aktivoiminen erilaisten
tukipanosten yhteydessä
Keskustelut yksityisten toimijoiden kanssa palvelujen järjestämisestä
kuntalaisille, lisätä yhteistyötä Concordian kanssa
Tulevaisuuden haasteet
Kansalliset vaatimukset ja suositukset ohjaavat toimintaa, taloudelliset
vaikutukset voivat olla suuria
Vanhojen lukumäärä kasvaa nopeasti, miten järjestää palvelut kotona asumisen
pohjalta – jo nyt pitkiä jonoja asumisyksikköihin
Miten saada nuoret kouluttautumaan aloille, joilla kunnat tarvitsevat
tulevaisuudessa henkilöstöä
Miten rekrytoida koulutettuja henkilöitä eri aloille, esim. lääkäreitä,
hammaslääkäreitä, hoitohenkilöstöä, sosiaalityöntekijöitä
Päivähoidon tarve vaihtelee työllisyystilanteen mukana ja vielä on mahdollista,
että päivähoidon tarve kasvaa tulevaisuudessa
Tänään kunnalla on noin 25 perhepäivähoitajaa – häviävätkö nämä kokonaan?
Talouden säästökuureilla vaikutuksia kaikilla tasoilla, kunnalla pitää olla
riittävän suuret yksiköt, jotta toiminta olisi taloudellista
Liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä maaseudulla. Tieverkon kunto on
turvattava.
38
Energia- ja infrastruktuuriryhmä
Vahvuudet
Kotimaisen energian saatavuus
Vesi, viemäri, sähkö, it toimivat
Junayhteydet
Hyvät tieyhteydet
Tilaa uusille yrityksille
Heikkoudet
Valtionteiden puutteellinen
kunnossapito
Pitkät etäisyydet
Joukkoliikenteen puute
Kriisiajan vesihuolto puutteellinen
Mahdollisuudet
Paikallisen energian
hyödyntäminen
Kuitu- ja verkkopalvelujen
kehittäminen
Kunnan viemäriverkon
laajentaminen
Lisää asuinalueita sekä teollisuus-
ja liikealueita
Uhat
Valtion osuus supistuu tai häviää
kokonaan
Energiakustannukset nousussa
Taloustilanne heikkenee
Vanheneva infrastruktuuri
Kriisiajan vesihuollon
puutteellisuus
Viemäriverkko - strategia
Kunnan tulee jatkaa kunnallisen viemäriverkon laajentamista maaseudulla kun
tämä on taloudellisesti puolustettavissa
Liittymismaksuja voidaan nostaa tasolle, joka sivuaa yksityisen
jätevesijärjestelmän rakentamiskustannuksia
Asukkaille tiedotetaan jätevesijärjestelmän ratkaisuvaihtoehdoista
Yksityiset tiet - strategia
Nykyinen kunnossapitotaso ja budjettitaso säilytettävä
Poisjääneitä valtionosuuksia korvataan vaatimalla yksityisiltä tiekunnilta
suurempia osuuksia
Kunta auttaa yksityisten teiden tiekuntia järjestämään toimintaansa
Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä annetaan tietoa tieliittymistä,
omistusoloista, tienhoidosta ym.
39
Valtion tiet, kevyen liikenteen väylät
Yleisten teiden kunto heikkenee
Kunnan tulee käytäväpolitiikkaa harrastamalla yrittää saada enemmän valtion
määrärahoja teiden kunnossapitoon
Kunnalle tärkeiden kevyen liikenteen väylien rakentaminen
Kunta tarjoutuu maksamaan 50 % rakennuskustannuksista??
Valtion pääteiden parantaminen
Pyritään vaikuttamaan viranomaisiin yhteistyössä naapurikuntien ja koko
seudun kanssa. Kunta harkitsee tapauskohtaisesti, tarvitaanko mahdollisesti
kunnan omia sijoituksia liikenneturvallisuustoimiin.
Nykyiset joukkoliikenneyhteydet säilytettävä ja tarpeen mukaan
parannettava
Kunnan tulee yhdessä seudun kuntien ja yritysten kanssa pyrkiä siihen, että
vuorot, reitit ja aikataulut vastaavat todellista tarvetta
Tukea Pietarsaaren kaupungin pyrkimystä satama-alueen junayhteyden
sähköistämiseksi.
Energistrategiat
Kaukolämmön rakentaminen aina kun se on taloudellisesti kannattavaa
Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen selvittäminen, kun kaukolämpö ei ole
realistinen vaihtoehto
Aktiivisesti osallistua uusien energiaratkaisujen löytämiseen kun kyseessä
on raaka-aineiden, jätteiden, kallio-, maa- ja tuulivoiman sekä lietemaan
käyttö kaasun, lämmön ja sähkön tuottamiseen
Laitosten ja kiinteistöjen energiasäästöohjelma
Tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen kunnan kiinteistöissä
Kulutuspisteiden ja energiakulutuksen kartoittaminen
Kaikkien kiinteistöjen ja laitosten systemaattinen läpikäynti
Lyhyt- ja pitkävaikutteisten energiansäästötoimien suunnittelu
Aikataulun vahvistaminen täytäntöönpanolle seurantaparametrien
hyväksyminen
Tiedottaminen eri toimintapisteille energiasäästämisen vaihtoehdoista
Mahdollinen energiatehokkuussopimus Motivan kanssa. Tämä antaisi
mahdollisuudet hakea ja saada valtiolta avustusta joitakin toimenpiteitä varten
Energiansäästövinkkien antaminen asukkaille kustannusten ja päästöjen
vähentämiseksi, mistä on loppupäässä hyötyä kaikille.
40
Kulttuuri-, virkistys- ja liikuntaryhmä
Vahvuudet
Luonto ja viheralueet
Vahva yhdistystoiminta, tulisielut
Kylätunne, itse tuotettu kiinnostaa
Eri kulttuurimuodoilla vahvat
perinteet
Paikallinen, tuttu, kodikas
houkuttelee
Kaikkiruokaisia kulttuurikuluttajia
Pietarsaaren taidekoulutus: osaajia
saatavilla
Lähiliikuntamahdollisuuksia
Heikkoudet
Markkinointi
Vapaaehtoisuus
Kulttuurikulutus
kaupunkisuuntautunutta
”Hienokulttuuri” ei houkuttele
omassa kunnassa
Aliarvioidaan omia perinteitä
Vaikea houkutella ihmisiä kunnan
ulkopuolelta
Majoitusmahdollisuuksien puute
Janten laki
Mahdollisuudet
Mahdollista kehittää uusia
tapahtumia
Luonto ja vaelluspolut
Kulttuurihistoria:
muinaisjäännökset
Museot ja kylätalot
Jokivarsikulttuuri
Pelimannit, kansanmusiikki
Vahva kulttuuriperintö, pitkä
historia, vahva potentiaali
Yhdistykset ja taidemuodot
kohtaavat
Vaasanlaivat
Liikuntaharrastus vilkasta
Kirjastoja kaikissa kunnanosissa
Pedersöressä on menestyksekkäitä
urheilijoita ja kulttuurialan
ammattilaisia
Tulisieluja uusilla aloilla
Uhat
Perinnekulttuurissa ei nuorennusta
Hektinen elämäntapa: miten ihmiset
käyttävät aikaansa
Byrokratia pelästyttää yhdistyksiä
Järvien rehevöityminen
Luonnonympäristöjen
hyväksikäyttö
Haavoittuvat yhdistykset,
jäsenmäärä supistuu
Rajoitetut taloudelliset
mahdollisuudet
Seurantalojen kunto
Kulttuuri, virkistys, liikunta
Työryhmä totesi aiheesta yleensä, että oma identiteetti on tärkeä
yhteenkuuluvuudelle. Ilman yhteenkuuluvuutta halukkuus osallistua
yhdistystoimintaan on rajoitettua ja mikäli yhdistyselämä heikkenee, kunta
menettää tärkeän voimavaran. Suuri osa tarjonnasta rakentuu aatteellisiin
voimiin. Urheiluseuroilla on perinteisesti vilkas junioritoiminta, josta
yhdistykset voisivat ottaa mallia. Aktiivisella juniorityöllä lisätään
mahdollisuuksia yhdistystoiminnan nuorentumiseen.
41
Ihmisläheiset palvelut ovat tärkeitä, ja kunnan tulee ottaa huomioon asukkaiden
tarpeet. Kirjaston hajautettu toiminta on ainutlaatuinen, mikä työryhmän
mielestä antaa kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi mm. koulukiinteistöjen tyhjiä
tiloja voitaisiin antaa kansalaisopiston käyttöön ns. oppimiskeskuksina. Tällä
hetkellä MI:llä ei ole työpajatiloja, joissa olisi myös säilytysmahdollisuuksia.
Jos kuntalaisilla on mahdollisuudet aktiiviseen vapaa-ajan viettoon, he viihtyvät
ja voivat hyvin. Kunnassa on hienoja virkistysmahdollisuuksia, joita kunta voi
markkinoida sekä omille asukkaille että matkailijoille.
Monet kulttuuriyhdistykset kokevat jatkuvuuden puutteen vakavimpana
uhkana, sillä yhdistyksissä on vain muutama tulisielu ja suurten
kiinteistömassojen ylläpitäminen on kallista. Yhdistysten täytyy seurata päivän
trendejä ja olla avoinna muutoksille. Kunnan tulee tukea yhdistysten toimintaa.
Kunnan kulttuurikartta on jaettu kolmeen osaan, aktiiviset ja kaupunkimaiset
alueet (roosa), kulttuuriympäristöt ja matkailu (sininen) sekä luonto ja
virkistystoiminta (vihreä). Työryhmä antoi ehdotuksia
kehittämismahdollisuuksiin eri alueille.
Pedersöre teater
Aktiivinen ja kaupunkimainen
- Kunnan frontoffice, jossa turisti-info ja palvelukapasiteettia
- matkailuelinkeinoa tukevia kiinnostavia yrityksiä. Matkailuelinkeinoa tukevat
outlet-konseptit tärkeitä, esim. metsästyksen, kalastuksen ja vapaa-ajan
erikoisliikkeitä
- Kulttuuriyhtiö on paikallisten taidekäsityöläisten keskus, jossa on työpajoja,
42
työtiloja, myyntitiloja ja näyttelymahdollisuuksia. Kulttuuriyhtiö toimii myös
isojen tapahtumien koordinaattorina, auttaa markkinoinnissa ja organisoi
paikallisia työpooleja.
- yhdistyshotelli erikoistiloilla
- erityisrakennusksia ja -laitoksia (Remson Golf, Bergö, Grubbo
monitoimipuisto, AW Areena ja Sursik) hyödyntävää toimintaa
- tänne sijoitetaan uusia erikoislaitoksia, esim. ravirata, tekonurmi, hevos- ja
koiraurheilutilat, moottoriurheilulaitos
- Sandsundiin monitoimitalo, jotka kaikki voivat käyttää: kirjasto,
nuorisotoiminta, kerho- ja yhdistystilat, kahvila, kampaamo, eläkeläiskerhot,
päivätoiminta, kurssitoiminta jne.
Kulttuuriympäristö ja matkailu
-Pedersören historiaa esittelevä perusnäytös
-museoalueilla tapahtumia ja konsepteja
- uuden tekniikan hyödyntäminen näyttelyissä ja kiinnostavien näyttelyjen
luominen
-Pedersöre Teaterin näyttämön ja ympäröivien alueiden hyödyntäminen
-"maalaiskauppa”, ekomatkailua, vierailutiloja
-jokilaaksokulttuuri ja tapahtumia
Jokavuotiset käsityömarkkinat houkuttelevat paljon kävijöitä.
Luonto ja virkistystoiminta
43
-eri kohderyhmille tarkoitettuja tapahtumia Saukonreitillä ja sen lähialueilla
-Lappforsin urheilu- ja virkistyskeskuksen kehittäminen
-aitoja luontoelämyksiä
-luonnon markkinointi, retriittimahdollisuuksia
-perinteisten tapahtumien kehittäminen, oma kulttuuriviikko
Ilveskivi, suomen komein siirtolohkare.
44
6. KEHITYSKUVA 2030 Strategisen yleiskaavan keskeinen tehtävä on tulkita teematyöryhmien
periaatteelliset linjanvedot maankäyttö- ja palvelustrategioista.
Tämä on toteutettu mm. ohjaamalla yhteiskuntarakentaminen alueille, jotka
ovat otollisia palvelujen, kunnallistekniikan ja muun rakentamisen
kehittämiselle.
Kaavan tavoitevuosi on 2030. Yhteiskuntarakenteen kehittämisessä ollaan yhä
selvemmin luopumassa kylärajoihin keskittyvästä ajattelutavasta. Muutokset ja
muutostarpeet on tunnistettava ja tiedostettava ennen kuin voidaan tehdä selviä
strategisia linjauksia.
ASUMINEN JA PALVELUT
Kunnan keskusta-alue läntisellä palvelualueella
Kunnantalo ja hallinnolliset palvelut sijaitsevat läntisellä palvelualueella, jossa
on myös pääkirjasto, terveyskeskuksen vastaanotto, hammasklinikka ja pieni
päivittäistavarakauppa. Alakoulu sijaitsee keskusta-alueella Vaasantien varrella.
Sursikin alueella sijaitsee perusopetusyksikkö vuosiluokille 7–9, lukio sekä YA-
ammattikoulutuslaitoksen yksikkö. Alueella on myös kunnan urheilukeskus
keskusurheilukentällä, urheiluhallilla, jäähallilla, frisbeegolf-radalla ja
monitoimipuistolla.
Rautatieasema on tärkeä liikenteen solmukohta seudullamme. Kunnan
keskusta-alueella on myös useita suuria työnantajia.
Palvelualueet Alueet, joilla enemmistö asutuksesta, yrityksistä ja työpaikoista sekä
palvelutarjonnasta sijaitsee, on luokiteltu palvelualueiksi. Palvelualueet on
rajattu alueen sisällä olevien palvelujen käyttösäteen mukaan. Joissakin
tapauksissa palveluja haetaan usean palvelualueen sisältä, riippuen asukkaiden
elämäntilanteesta.
Strategiakaavan laadintavaiheessa n. 88 % väestöstä asuu palvelualueiden sisällä
seuraavasti:
Muutos-
tarpeiden
tunnistaminen
Kehityskuvien
tai strategioiden
muodostaminen
Kehityskuvat
Strategiat
Tavoitteiden
saavuttaminen
45
Läntinen palvelualue 32 %
Itäinen palvelualue 25 %
Pohjoinen palvelualue 21 %
Eteläinen palvelualue 10 %
Kyläalue Alue, jolla on tarjolla jonkin verran julkisia palveluja. Suuri osa palveluista on
saatavilla kyläalueen ulkopuolelta. Alueella on selkeä kyläkeskus ja siksi myös
edellytyksiä yksityisten palvelujen tarjontaan. Strategiakaavan laadintavaiheessa
n. 2 % kunnan väestöstä asuu kyläalueella.
TEOLLISUUDEN JA KAUPAN
TOIMINTA-ALUEET
Teollisuusalueet Kunnassa on teollisuusalueita Kirkonkylässä/Sandsundissa, Edsevössä,
Pännäisissä, Lövössä, Kolpissa sekä Yli- ja Ala-Ähtävällä.
Kirkonkylän teollisuusalueella on erilaista valmistavaa teollisuutta, aina metalli-
ja rakennusteollisuudesta pienehköihin myyntiyksikköihin.
Edsevön alue sijaitsee otollisella paikalla kahden vilkkaasti liikennöidyn tien
risteyksessä. Alue on sen verran iso, että sinne voidaan sijoittaa suuriakin
yrityksiä. Aluetta on mahdollista laajentaa Pietarsaaren suuntaan kantatietä 68
pitikin.
Pännäisten teollisuusalue on periaatteessa ollut täyteen rakennettu jo
pidemmän aikaa, eikä alueen laajentamiseen ole suuria mahdollisuuksia. Vain
erittäin pieniä laajentamisia voidaan tehdä.
Valtatien 8 varrella oleva Lövön teollisuusalue mahdollistaa erilaisten uusien
yritysten sijoittumisen. Asemakaava koostuu suurista korttelialuista. Lähimpinä
valtatietä olevissa kortteleissa sallitaan tietty osuus liiketiloja.
Kolpin teollisuusalueen kaavoitettu osa on strategisen yleiskaavan
laadintavaiheessa suurelta osin täyteen rakennettu. Laajennusmahdollisuuksia
löytyy valtatien 8 suuntaan.
Yli-Ähtävän uusi teollisuusalue sijaitsee kantatien 68 lähialueella. Alue on
sijaintinsa ja suuruutensa ansiosta otollinen sellaisille suurehkoille yrityksille,
jotka toiminnan luonteen takia on sijoitettava asuntoalueiden ulkopuolelle.
Åsbackantien varrella olevaa teollisuusaluetta ei ole asemakaavoitettu, vaan se
on syntynyt epämuodollisen suunnittelun tuloksena. Mikäli aluetta haluaan vielä
laajentaa, olisi se asemakaavoitettava.
46
Uusia teollisuusalueita Tavoitevuoteen 2030 mennessä valtatien 8 varrella on uusia teollisuusalueita.
Lepplaksista löytyy suuria alueita valtatien molemmilta puolilta, joita voidaan
suunnitella teollisuuden tarpeisiin. Alueelle soveltuvat erityisesti kuljetusalan
yritykset sekä sellaiset yritykset, jotka ovat riippuvaisia hyvistä
liikenneyhteyksistä.
Pännäisissä on raviradan läheisyydessä alue, jota voidaan hyödyntää erilaiselle
teollisuudelle ja teollisuuteen liittyvälle muulle toiminnalle. Alueen sijainti tukee
Pännäisten keskusta-alueen kehittämistä.
Myös Ala-Purmon Nybrännintiellä on teollisuudelle sopiva alue.
ENERGIA JA INFRASTRUKTUURI
Tieverkko
Tieverkon kunnossapidon ja rakentamisen tulee pohjautua kunnan hyvin
tarkkaan priorisointiin teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien suhteen.
Alueellisesti merkittävillä hankkeilla on alueellinen priorisointijärjestys.
Tärkeimmät tiet, kuten kantatie 68, valtatie 8 ja maantiet 741, 747 ja 749 on
otettu huomioon yhteisessä tavoitesuunnitelmassa.
Tavoitteena on nykyisen tason ylläpitäminen ja parannusten
toteuttaminen kunnan priorisointien pohjalta.
Yksityisten teiden valtionosuuksien mahdollinen poisjäänti johtaa
siihen, että tiekunnat joutuvat lisäämään omaa osuuttaan
Seudun kunnat pyrkivät yhdessä saamaan enemmän valtion
kunnossapitomäärärahoja alueellisesti tärkeille hankkeille. Tämän
ansiosta tavoitevuonna on toteutettu seuraavat hankkeet:
o Kantatie 68 kokonaisuudessaan, Edsevön uusi luiska
sisältyy
o Valtatien 8 leventäminen ja ohituskaistat
o Liikenneturvallisuustoimenpiteitä Ala- ja Yli-Ähtävän
keskustoissa
o Liikenneturvallisuustoimenpiteitä Sisbackassa ja
Lillbyssä
o Kevyenliikenteenväylät vaarallisilla tieosuuksilla
Vesi ja viemäri
Viemäriverkko laajennetaan kaikkialla, missä se on taloudellisesti
puolustettavissa. Liittymismaksua korotetaan vastaamaan yksityisen
viemärijärjestelmän rakentamiskustannuksia.
Vesijohtoverkko kattaa lähestulkoon 100 % kunnasta.
47
o Viemäriverkkoa on vuonna 2030 laajennettu kattamaan kaikki
alueet, joilla on edellytyksiä yleiseen viemäriverkkoon.
Mahdollisilla valtiollisilla avustuksilla on suuri merkitys
kunnallisen viemäriverkon laajentamiselle.
o Harvaan asutuilla alueilla valitaan talo- tai kyläkohtaisia
ratkaisuja.
Energiatuotanto
Kaukolämpö
Kaukolämpöverkkoa laajennetaan alueilla, missä tämä on taloudellisesti
puolustettavissa.
Kunnassa on potentiaalia rakentaa 2-3 uutta kaukolämpökeskusta verkkoineen,
olemassa olevia verkkoja voidaan laajentaa vain marginaalisesti. Maksimaalinen
laajennuspotentiaali on nykyisellä kiinteistökannalla n. 70 % vuosittaisesta
energiantuotannosta. Kunnan omaa liittymisprosenttia voidaan lisätä hyvin
vähän.
Biokaasu
Pedersören kunnasta varsinkin löytyy potentiaalia biokaasulaitosten
rakentamiseen suurten maatalousyksikköjen yhteyteen, koska joillakin kunnan
osa-alueilla on suhteellisen suuria eläintiloja ja maataloudessa syntyy biologisesti
hajoavaa materiaalia, jota voidaan käyttää. Vuonna 2030:
o Suurien eläintilojen yhteydessä on biokaasulaitoksia, jotka tuottavat
energiaa oman tilan tarpeisiin. Turkistarhat ovat biologisesti
hajoavan aineen suurtuottajia.
o Metsähaketta käytetään merkittävästi enemmän kuin aiemmin.
Tuulivoima
Vaihemaakuntakaava 2 sisältää kaksi suurta potentiaalista tuulivoimaloiden
aluetta: Långskogen ja Stormossen. Kun nämä alueet on valmiiksi rakennettuja,
on alueilla yhteensä 40-50 tuulivoimalaa.
Selvityksen mukaan alueet, joiden tuuliolosuhteet sopivat parhaiten
tuulivoimapuistolle, löytyvät rannikkoalueelta ja kunnan kaakkoisosista.
Ähtävän peltomaisema on myös tuulioloiltaan sopivampi kuin ympäristö.
Kuitenkin asutuksen keskittyminen rannikkoalueille johtaa siihen, ettei
kunnasta ole löydetty merkittävää tuulivoimaloiden aluetta.
Sähköverkon ja muuntaja-asemien saatavuus on kunnan alueella suhteellisen
hyvä, paitsi kunnan eteläisimmässä osassa. Selvityksen mukaan kunnassa on
kaksi pienempää potentiaalista tuulivoima-aluetta vaihemaakuntakaavaan 2
sisältyvien alueiden lisäksi.
Kunnassa on siis potentiaalisia tuulivoimaloiden alueita ja vuoteen 2030
mennessä kunnassa tulisi olla toteutettuna ainakin yksi tuulivoima-alue. Kuntaa
voidaan markkinoida potentiaalisena tuulivoimaloiden sijoituspaikkana.
48
Vesivoima
Nykytilanteessa Ähtävänjoki on suojattu koskiensuojelulain nojalla, mikä mm.
tarkoittaa sitä, ettei koskissa voi enää nostaa putouskorkeutta. Tämä rajoittaa
mahdollisuuksia olemassa olevien turbiinien hyötysuhteen parantamiseen.
Tehostamisen vaikutukset ovat verrattain mitättömiä verrattuna
putouskorkeuden nostamisen hyötyihin. Mikäli koskiensuojelulaki avattaisiin,
voitaisiin Ähtävänjoen eräiden vesivoimaloiden tehoa lisätä putouskorkeutta
nostamalla. Turbiinit on muun muassa jo sopeutettu suurempia
putouskorkeuksia varten.
PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS
Lasten päivähoito
Pedersören kunta on viimeisen 10 vuoden aikana rakentanut uusia
päivähoitoyksikköjä ja kehittänyt päivähoitoa tulevaisuuden tarpeita ajatellen.
Yksittäiset päivähoitoyksiköt ovat riittävän suuria ja sijaitsevat eri kunnanosissa,
jolloin voidaan tarjota hyviä palveluja perheiden lähiympäristössä.
Yhteiskunnan ja lainsäädännön muutokset vaikuttavat päivähoidon tarpeeseen.
Esim. kunnan työllisyystilanne, subjektiivinen päivähoito-oikeus ja oikeus
kotihoidontukeen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat päivähoidon tarpeeseen.
Työelämä on muuttumassa yhä joustavammaksi ja palvelualojen aukioloajat
pidentyvät, mikä johtaa myös päivähoidon aukioloaikojen
pidentämistarpeeseen. Päiväkotien hoitopäivät pitenevät ja ilta-, yö- ja
viikonloppuhoidon tarve kasvaa todennäköisesti.
Koulutus
Elinikäisen oppimisen käsite vastaa niihin vaatimuksiin, jotka tämän päivän
yhteiskunta asettaa yksilölle. Joustavat ja muuttuvat työmarkkinat aiheuttavat
uusia vaatimuksia opetusjärjestelmälle. Tulevaisuudessa tarvittavat taidot ovat
keskeinen osa jatkuvaa opetussuunnitelmatyötä. Opetuspaikkojen läheisyys ja
riittävän laaja tarjonta on olennainen osa Pedersören kunnan opetusstrategiaa.
Perusopetuksessa meillä on kattava kouluverkko. Pedersören oma lukio on
kehittynyt lukioksi, joka houkuttelee nuoria koko seudulta. Maakuntatasolla
toisen ja kolmannen asteen koulutustarjonnan saatavuus ja laajuus olisi
säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.
49
KULTTUURI, VIRKISTYS, LIIKUNTA JA
URHEILU
Kulttuuri ja liikunta
Kulttuuriosaston lippulaiva, Pännäisten pääkirjasto ja kulttuuritalo, kukoistaa ja
antaa mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan monipuolistamiseen. Tapahtumia
voidaan järjestää yhteistyössä kolmannen sektorin ja kulttuuriyhtiön kanssa.
Pedersören kunta tunnetaan vuonna 2030 sellaisten terveelliseen ja aktiiviseen
elämäntapaan kannustavien tapahtumien isäntänä.
Huolellisesti harkittu yhteistyö koulun ja päivähoidon kanssa vahvistaa lapsen
kulttuurikasvatusta ja takaa sen jatkuvuuden. Kulttuuriosaston yhteistyö koulun
ja muiden toimielinten kanssa on osa syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävää
työtä. Koko kunnassa on tarjolla laadukasta lasten- ja nuortentoimintaa.
Estradikoulu antaa tavoitteellista opetusta kaikilla taidealoilla. Omistautuneet
kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua
yhdistystoimintaan. Korkealaatuiset tapahtumat kunnan laitoksissa ja
näyttämöillä antavat ammattilaisille ja taitaville harrastelijoille mahdollisuuden
näkyä. On tärkeää, että meillä on esikuvia, jotka inspiroivat ja näyttävät, mitä
mahdollisuuksia kulttuuri, taide ja liikunta antavat.
Monet taitavat urheilijat ovat aloittaneet uransa keskusurheilukentällä Pännäisissä.
50
Matkailu
Pedersören kunta on tulevaisuudessa proaktiivinen kunta, joka on
mielenkiintoinen sekä asukkaille että matkailijoille. Kunnan, yhdistysten ja
yrittäjien hyvällä yhteistyöllä edistetään matkailuelinkeinoja. Saavutamme
potentiaalisia asiakkaitamme selkeällä ja tavoitteellisella markkinoinnilla. Meillä
on maamerkkejä, jotka vahvistavat identiteettiämme ja helpottavat
markkinointia. Pedersöre on matkailukohde, joka tarjoaa hienoja
luontoelämyksiä, monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuritapahtumia.
Voimme tarjota vaihtoehtoisia majoitusmuotoja, jotka vahvistavat imagoamme
kuntana, jossa arvostetaan ympäristöarvoja. Pedersörellä on vuonna 2030
osaamis- ja virkistyskeskus Lappforsissa, joka toimii hyvässä yhteistyössä
paikallisten yrittäjien, yhdistysten ja asiantuntijoiden kanssa. Tarjoamme eri
asiakasryhmille räätälöityä toimintaa, joka täydentää seudun virkistystarjontaa.
7. KAAVAN VAIKUTUKSET
Vaikutusten arviointi suhteessa kaavoitustyön tavoitteisiin ja vaikutukset
yhdyskuntarakenteeseen 2030
Pedersören kunta on vuonna 2030 itsenäinen kunta vakaalla väestökasvulla.
Kunnan elinkeinoelämä kehittyy positiivisesti ja työttömyys on alle maan
keskitason. Kunnassa on neljä palvelualuetta ja edellytyksiä säilyttää ja kehittää
laaja palvelutarjonta kouluineen, päiväkotineen ja muine palveluineen.
Strateginen yleiskaava on väline toimivan yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi.
Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödynnetään prosessissa, niin että
palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan eri
väestöryhmille on järjestetty mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen
elinympäristöön.
Kuntalaiset arvostavat rakennettua ympäristöä, maisemaa ja luonnonarvoja ja
perinteisesti oma historia ja ympäristön maisema- ja luonnonarvot ovat
kuntalaisille hyvin tärkeitä.
Kaikissa kunnanosissa on osoitettu virkistysalueita.
Vaikutukset kunnan asukkaille
Kunnan palvelualueiden asukkaat saavat palveluja lähialueelta.
Kunnassa tuotettujen palveluiden korkea laatu
Asuinalueiden vaihtelevuus
Tonttimaata eri kunnanosissa
51
Teollisuusalueita erilaisiin tarkoituksiin
Tieverkon kunnossapitotaso aiheuttaa haasteita
Kevyen liikenteen väyliä ja kevyen liikenteen alikulkuja koskevat
liikenneturvallisuushankkeet saattavat kariutua kun valtion
rahoitusta vähennetään.
Arviointi strategisen yleiskaavan 2030 tavoitteista
Kunnassa on voitu toteuttaa seuraavat kaavoitusta koskevat tavoitteet, jotka
tähtäävät vuoteen 2030:
Kehitysstrategia on tasapainoinen
Kunnan palvelualueita on kehitetty talouden, elinkeinoelämän,
asumisen ja palveluiden edellytysten mukaan
Pedersöre antaa korkealaatuista ja helposti saatavilla olevaa palvelua
Kunnan väestömäärä kasvaa
Elinkeinoelämä on dynaaminen
Peruselinkeinot ovat kunnassa tärkeitä
52
8. PEDERSÖRE 2030
Yleiset tavoitteet
Dynaaminen kuntakeskus
Kasvava kunta elinvoimaisilla kylillä
Kunnassa on palvelualueita hyvällä palvelutasolla ja -laadulla, jotka
sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä useimpien kuntalaisten
asuinpaikasta
Terveydenhuoltopalveluiden tarjonta riippuu alueiden
asukasmäärästä ja asiakasalueen suuruudesta
Kunnassa on tarjolla asuinalueita ja asumismuotoja, jotka antavat
valintamahdollisuuksia (esim. elämäntapa-asumista, ekokyliä,
suuria ja pieniä asuntotontteja)
Suurimmat teollisuuslaitokset sijaitsevat kehityskäytävillä tai
alueilla, joilla toiminnan laajentaminen on mahdollista
Kaavoitus tukee elinkeinoelämää, palveluja ja asumista
Työpaikkaomavaraisuus nousee
Kunta on avoinna energiantuotannon eri muodoille (esim.
tuulivoimalle ja biokaasulle)
Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kulttuuritarjontaan,
liikuntaan ja urheilutoimintaan kunnan alueella.
Metodit
Strategiakaavan seuranta ja arviointi aina uuden valtuuston
toimikauden alkaessa
Asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on seurata strategiakaavan
toteutumista
Kunnan strategiakaavalle annetaan näkyvyyttä vuosittaisessa
talousarvioesittelyssä ja toimintakertomuksessa
Tarpeisiin perustuva kaavoitus
Kunnan palvelualueiden tulevaisuudenkuvan analyysi
Kunnassa on neljä palvelualuetta, jotka ovat luonteeltaan erilaisia. Tästä
johtuen myös alueiden sisällä tarjolla olevat palvelumuodot vaihtelevat. Jotta
näillä alueilla voidaan tarjota optimaalista palvelua kuntalaisille, kunnan tulee
tietoisesti pyrkiä luomaan suotuisia kehitysmahdollisuuksia.
53
Palvelutarjonta suunnataan tasavertaisesti kaikille asukkaille. Palvelualueen
sisällä etäisyydet erilaisiin palvelumuotoihin ovat luonnostaan lyhyempiä kuin
palvelualueiden ulkopuolella.
Palvelualueiden rajat eivät ole ehdottomia, vaan ne voivat muuttua kun
asuinalueita tai toimintoja laajennetaan.
Pedersören kunnan tulevaisuudenkuva kokonaisuudessaan riippuu siitä,
pystytäänkö kunnassa luomaan edellytyksiä:
Elinkeinoelämän jatkuvalle myönteiselle kehitykselle
Houkuttelevien asuinalueiden laajentamiselle
Luonto,- kulttuuri- ja virkistysalueiden kehittämiselle sekä
edellytysten luomiselle niiden hyödyntämiseen
Kunnan ja asukkaille tarjolla olevien palvelujen pitkäjänteiselle ja
kestävälle kehitykselle
Kaksi suurta työnantajaa kunnassamme
54
LÄNTINEN PALVELUALUE
Väestö
Läntisellä palvelualueella väestönkasvu on nopeaa, ja tulevaisuudessa valtaosa
Pedersören väestöstä asuu tällä alueella. Rakentaminen tapahtuu lähinnä
asemakaavoitetuilla alueilla. Pientaloja tai elinkeinotoimintaan liittyviä
rakennuksia rakennetaan jonkin verran myös osayleiskaava-alueilla tai
kaavoittamattomilla alueilla.
Maankäyttö
Rakentaminen tapahtuu pääosin kaavoitetuilla alueilla ja tavoitteena on
asumisen keskittäminen mahdollisimman lähelle palvelutarjontaa.
Asumiseen ja teollisuudelle löytyy tonttimaata ja uusia alueita kehitetään.
Asunnot, työpaikat ja palvelut ohjataan ensi kädessä keskusta-alueille
rakennetta tiivistämällä.
Palvelualueella on mahdollisuuksia kaavoittaa asuinalueita erilaisiin
tarkoituksiin, kuten ekokyliä, perinnekyliä, toimintakyliä ja asuinalueita, joilla
sallitaan myös eläintalleja. Asuinalueet ovat tärkeitä kilpailukeinoja kun halutaan
houkutella kuntaan pätevää työvoimaa.
Asumisalueet suunnitellaan eri ikäryhmille ja tarpeille soveltuviksi.
Kunnalla on runsas maavaranto tulevia tarpeita varten. Kunta hankkii lisämaata
lähinnä vapaaehtoisten maakauppojen kautta.
55
Palvelut ja toimeentulo
Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee Pännäisissä läntisellä palvelualueella.
Pännäisissä on mm. terveyskeskuksen vastaanotto, pääkirjasto ja kunnan koulu-
ja urheilukeskus. Pännäisten asemaa keskusta-alueena vahvistetaan mm.
sijoittamalla julkisiin palveluihin.
Anders Wiklöf Arena Pännäisissä on vilkkaan urheilutoiminnan paikka.
Palvelutaso on korkea sekä julkisten että yksityisten palvelujen osalta ja
asukkaille voidaan taata hyvä palvelutaso lähialueella.
Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välissä olevat kylät maantien 749 varrella
kuuluvat läntiseen palvelualueeseen. Näitä kyliä arvostetaan siksi, että palveluita
saa lähialueelta ja järjestettyä päivähoitoa on tarjolla.
Ikäihmisten asumisympäristöjä on kehitetty ja omaisille löytyy mahdollisuuksia
pari- tai rivitaloasumiseen lähellä vanhushuollon palveluasumisyksikköä.
Helppopääsyiset ja korkealaatuiset luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvot
houkuttelevat asukkaita.
Rautatieaseman merkitys kaukoliikenteelle kasvaa ja rautatieasemaa ympäröivää
aluetta on kehitetty nykyisestään. Junavuoroja on riittävästi seudun tarpeisiin
nähden.
56
Pännäisten rautatieaseman merkitys korostuu.
Kunnassa on monen eri alan työpaikkoja ja kunta pyrkii järjestämään uusille
yrityksille hyviä toimintaedellytyksiä.
Toteutettu kehityspotentiaali
Pännäisten keskusta on kehittynyt kunnan keskusta-alueena. Alueella on riittävä
tonttivaranto erillispientalojen ja vuokratalojen rakentamiseen ja kestävien
asuinympäristöjen kehittämiseen.
Östensössä kunnalla on luonnonläheinen ja helppopääsyinen asuinalue, joka
tukee kunnan keskusta-aluetta ja samalla kantatien 68 kehityskäytävää.
Vanhoja asuinalueita on uudistettu vastaamaan tulevia tarpeita.
Sundbyllä ja Karbyllä on otollinen sijainti kahden kaupungin välillä. Alue on
maaseutumainen ja rauhallinen, tieyhteydet ovat hyvät ja vuonna 2030 alue on
luonnollinen osa läntistä palvelualuetta.
Markkinointia valtatien varrella on parannettu.
57
Odotettu palvelutaso läntisellä palvelualueella vuonna 2030:
Julkiset palvelut Kunnan hallinnollinen keskus Päiväkoti Esikoulu Perusopetus vl. 1-9 Lukio Ammattikoulutus Aikuiskoulutus Vanhainkoti ja palveluasuminen Terveyskeskuksen vastaanotto Pääkirjasto ja kulttuuritalo Kulttuuripalvelut Hammaslääkärin vastaanotto Rautatieasema Urheilukeskus Seurakuntatoimintaa
Yksityiset palvelut Päivittäistavarakauppa Apteekki Ruokalat Työpaikkoja Kulttuuritarjontaa Aktiivista yhdistystoimintaa Joukkoliikennettä Seurakuntatoimintaa
58
ITÄINEN PALVELUALUE
Väestö
Alueen asukasmäärä kasvaa, mikä takaa mahdollisuudet hyvään
palvelutarjontaan.
Maankäyttö
Asemakaavoitettuja alueita on Ala-Ähtävän ja Yli-Ähtävän keskusta-alueilla.
Suuri osa rakentamisesta tapahtuu kuitenkin osayleiskaavoitetuilla alueilla.
Rakentamispaine on suuri tietyillä osilla palvelualuetta.
Pyrkimyksenä on keskittää rakentaminen olemassa olevien kylien yhteyteen,
jotta voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja näin pitää uusien
tielinjauksien ja muun kunnallistekniikan rakentamiskustannukset
mahdollisimman pieninä. Asumisalueiden tiivistäminen suosii viemäriverkon
laajentamista.
Bäckbyn ja Värnumin suuntaan kehittynyt asuinalue antaa rakentajille
lisämahdollisuuksia.
Palvelualueen sisällä on tarjolla vaihtelevia asuinalueita. Löytyy mm. alueita
isoilla tonteilla, jossa asumisen yhteydessä on mahdollista harjoittaa
pienimuotoista teollisuustoimintaa.
Teollisuusalueita löytyy kantatien 68 ja maantien 747 läheltä.
59
Kunnalla on maavarantoja alueella ja lisää raakamaata hankitaan aina kun se on
mahdollista.
Palvelut ja toimeentulo
Itäisellä palvelualueella on laaja palvelujen kirjo. Alueella on mm.
terveyskeskuksen vastaanotto ja erityispäiväkoti.
Lapset viihtyvät Yli-Ähtävän päiväkodin hiekkalaatikossa.
Alueella on myös laaja valikoima yksityisiä palveluja ja työpaikkoja.
Toteutettu kehityspotentiaali
Alueella toteutettujen liikenneratkaisujen ja vanhojen asuinalueiden
laajennusten johdosta alueet houkuttelevat nyt uusia rakentajia ja alueiden
väestö on nuorentunut.
Palvelualueella on rakennettu paritaloja, rivitaloja ja vuokrataloja, jotka voivat
toimia ensimmäisenä asuntona tai ikäihmisten asuntoina.
Julkiset palvelut Päiväkodit Erityispäiväkoti Esikoulu Perusopetus vl. 1-6 Palveluasuminen Kirjasto ja kulttuuripalvelut Terveyskeskuksen vastaanotto Lähiliikuntapaikat Seurakuntatoimintaa
Yksityiset palvelut Päivittäistavarakauppa Apteekki Ruokalat Työpaikkoja Aktiivista yhdistystoimintaa Kulttuuritarjontaa Seurakuntatoimintaa Lääkäripalvelut Matkailuelinkeinot
60
POHJOINEN PALVELUALUE
Väestö
Väkiluku kasvaa ja alueella on nuori väestö.
Maankäyttö
Maankäyttöä ohjataan asemakaavalla ja osayleiskaavalla.
Pyrkimyksenä on keskittää rakentaminen olemassa olevien kylien yhteyteen,
jotta voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja näin pitää uusien
tielinjauksien ja muun kunnallistekniikan rakentamiskustannukset
mahdollisimman pieninä. Asumisalueiden tiivistäminen suosii viemäriverkon
laajentamista.
Palvelualueen sisällä on tarjolla vaihtelevia asuinalueita, mikä antaa
mahdollisuudet erityyppisiin asumisvaihtoehtoihin.
Pohjoinen palvelualue on kunnan tärkeimpiä alueita yritystoiminnan kannalta.
Edsevön alueella on suurta potentiaalia paljon tilaa ja hyvää logistiikkaa
vaativan kaupan alueille. Alue on vuonna 2030 kehittynyt alueelliseksi kauppa-
ja teollisuusalueeksi.
Kunnalla on suuri maavaranto alueella ja lisäksi hankitaan raakamaata tulevia
tarpeita varten.
Lepplaksista löytyy mahdollisuuksia rantaläheiseen asumiseen.
61
Ranta-alueet tarjoavat virkistysmahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina.
Palvelut ja toimeentulo
Julkisen sektorin palvelutarjonta on laaja ja myös yksityisiä palveluja on
saatavilla laajasti.
Monen alan yritykset tarjoavat työpaikkoja asukkaille.
Edsevön kauppa- ja teollisuusalue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen valtatien 8 ja
kantatien 68 välisessä kulmauksessa. Alueelle on sijoittunut mm.
palvelusuuntautunutta yritystoimintaa.
Alueelta löytyy hyvätasoisia majoituspalveluja.
Toteutettu kehityspotentiaali
Työpaikkoja on usealla alalla ja yritykset hyötyvät työvoiman saatavuudesta ja
hyvästä logistiikasta. Kunnan laaja maavaranto usealla paikalla palvelualueen
sisällä on tullut hyvään käyttöön uusien yritysten sijoittumispaikkoina.
Liikennemäärät valtatiellä 8 ja kantatiellä 68 ovat kasvaneet ja kuntaa
markkinoidaan tehokkaasti liikenneväylien varsilla.
62
Odotettu palvelutaso pohjoisella palvelualueella vuonna 2030:
Julkiset palvelut Päiväkodit Esikoulu Perusopetus vl. 1-6 Suomenkielinen perusopetusyksikkö vl. 1-6 Kirjasto ja kulttuuripalvelut Terveysasema Seurakuntatoimintaa
Yksityiset palvelut Päivittäistavarakauppa Hotellipalvelut Työpaikkoja Kulttuuritarjontaa Aktiivista yhdistystoimintaa Seurakuntatoimintaa
63
ETELÄINEN PALVELUALUE
Väestö
Lillbyn ja Ala-Purmon/Sisbackan keskusta-alueen asukasluvut kasvavat.
Olemassa olevien tieverkkojen varsilla sijaitsevat asuinalueet houkuttelevat
uusia rakentajia.
Monet lapsiperheet ovat valinneet Sisbackan tai Lillbyn keskusta-alueet
asuinpaikakseen.
64
Maankäyttö
Maankäyttöä ohjataan asemakaavoilla ja osayleiskaavoilla ja asuintalojen
rakentaminen tapahtuu suurimmalta osin kaavoitetuilla alueilla.
Pyrkimyksenä on ohjata asuntorakentamista jo rakennetuille alueille.
Kunta on kasvattanut maavarantoaan palvelualueella, jotta kunnalla olisi
tulevaisuudessa riittävästi alueita asumiseen ja yritystoimintaan. Suurin osa
rakentamisesta tapahtuu kuitenkin yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla.
Palvelut ja toimeentulo
Julkisten palvelujen kirjo on laaja ja yksityiset yrittäjät tarjoavat hyviä palveluja,
jotka laajentavat palvelutarjontaa.
Eteläisellä palvelualalla on joitakin yrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja
asukkaille.
Peruselinkeinoilla on vahva asema eteläisellä palvelualueella.
Toteutettu kehityspotentiaali
Pienimuotoisen yritystoiminnan osuus alueella on kasvanut ja varsinkin
matkailuelinkeinot ovat luonteenomaisia tälle kunnanosalle.
65
Kulttuurihistoriallisesti arvokas Sisbackan alue, joka on sisällytetty
Museolaitoksen luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista
kulttuuriympäristöistä on tullut matkailukohteeksi.
Sisbackan uusien pientalojen lomassa on hyvin säilyneitä kulttuurihistoriallisesti
arvokkaita rakennuksia.
Odotettu palvelutaso eteläisellä palvelualueella vuonna 2030
Julkiset palvelut Päiväkoti Esikoulu Perusopetus vl 1-6 Kirjasto ja kulttuuripalvelut Vanhainkoti Seurakuntatoimintaa Terveysasema
Yksityiset palvelut Päivittäistavarakauppa Ruokaloita Työpaikkoja Kulttuuritarjontaa Aktiivista yhdistystoimintaa Seurakuntatoimintaa Matkailuelinkeinoja
66
KYLÄALUE
Väestö
Kunnan kaakkoisosan asutus on siirtymässä kyläaluetta kohti.
Maankäyttö
Maankäyttöä ohjataan oikeusvaikutuksettomalla osayleiskaavalla ja
asuntorakentaminen tapahtuu pääosin osayleiskaava-alueella.
Lappforsissa, joka sijaitsee rannikon ja sisämaan välillä, maasto on
vaihtelevampaa kuin muualla kunnassa. Lukuisat järvet ja kumpuileva maasto
antavat vaihtoehtoja asumiselle.
Palvelut ja toimeentulo
Julkisen sektorin palvelutarjonta koostuu päivähoidosta ja lainausasemasta.
Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat jonkin verran palveluja alueella.
Kylän lähialueella on muutama yritys, jotka tarjoavat työpaikkoja.
Kunnan hiihtokeskus Lappforissa tarjoaa mm. valaistuja ja hyväkuntoisia
hiihtolatuja ja hiihtokeskus houkuttelee kävijöitä koko seudulta.
Matkailuelinkeinoja ja majoitusmahdollisuuksia kehitetään.
67
Toteutettu kehityspotentiaali
Kunnan kaakkoisosassa on kehittynyt luonto- ja kulttuurielämyksiin perustuvia
palveluita.
Signegården Lappforsissa
Alueella on potentiaalisia alueita turkistarhauselinkeinon kehittämiseen.
Odotettu palvelutaso kyläalueella vuonna 2030
Julkiset palvelut Päiväkoti Lainausasema Hiihtokeskus Osaamis- ja virkistyskeskus
Yksityiset palvelut Signegården, ruoka, konferenssi Aktiivista yritystoimintaa Autokorjaamo Kampaaja/hieroja Matkailuelinkeinoja
PALVELU- JA KYLÄALUEIDEN ULKO-
PUOLELLA OLEVAT ALUEET
Vuonna 2030 noin 5 % asukkaista asuu palvelu- ja kyläalueiden ulkopuolella
haja-asutusalueilla, joissa voi olla pieniä talokeskittymiä.
Suuri osa Pedersören kunnan pinta-alasta on palvelualueiden ulkopuolella ja
näille alueille sopii siksi paljon tilaa vaativia toimintoja, jotka on sijoitettava
tietylle etäisyydelle asutuksesta. Näillä alueilla on myös potentiaalisia
tuulivoima-alueita.
68
Palvelu- ja kyläalueiden ulkopuolella löytyy suuria mahdollisuuksia kulttuuri-,
virkistys- ja matkailutoimintojen kehittämiseen. Täällä on laajoja metsäalueita ja
järviä, joissa voi metsästää ja kalastaa.
Saukonreitin vaellus on todellinen luontoelämys.
Yli-Purmon Sexsjön alueella on suuri leirintäalue, SFC-Sexsjö, jossa käy
erityisesti kesäisin paljon matkailijoita.
Alueilla on tarjolla jonkin verran yksityisiä palveluja.
Tuulivoimapuistoja ja suuria eläintarha-alueita voidaan sijoittaa näille alueille,
koska riski ristiriitaisuuksiin muiden toimintojen kanssa on täällä pienempi.
Strategiakaavan säännöllinen tarkistaminen
Strategiasuunnitelmaa on tarkistettava neljän vuoden välein uuden
valtuustokauden alkaessa, jotta kehitystavoitteet ankkuroidaan päättävissä
elimissä. Tarkistuksessa arvioidaan strategioiden ajankohtaisuutta ja laaditaan
mahdollisia uusia linjanvetoja.
69
Yleiskaavaa olisi jokaisen valtuustokauden alkaessa tarkistettava seuraavan
kavion mukaan:
Muutostarve Linjanvedot tarpeeseen vastaamiseksi
Toteuttamisen välineet Toteuttamisen seuraukset
Vaikutusten arviointi on erittäin tärkeä, koska muutoksilla on aina vaikutuksia.
Vaikutusten arvioinnin tulee tarvittaessa johtaa muutoksiin kunnan linjauksissa.
Tärkeät strategiset
linjanvedot