1
Kuusamon kaupungin henkilöstölehti Kuusamon kaupungin henkilöstölehti TOUKOKUU 2016TOUKOKUU 2016
Suomi 100sivu 7
Koulu ei ole koskaan valmis 4Sana sanalta suomalaiseksi 16
2
Onnellisuus on ihmisen perustavoite. Arjessa sen
saavuttaminen voi tuntua kaukaiselta. Onnen
tunteen voi löytää keskittymällä nauttimaan pie-
nistä hetkistä. Kevät tarjoaa vaikkapa joutsenen
törähtelyä tai västäräkin keikuntaa. On
oltava valppaana ilon hippusia kerätessä.
Työpaikalla onnea voi varjostaa työpis-
teen ilmapiiri, joka saattaa vaivata niin
paljon että se peittää alleen kaiken ilon.
Miten ilmapiiriin voi vaikuttaa? Jokainen
voi katsoa peiliin ja miettiä olenko raken-
tamassa vai rapauttamassa sitä. Esimiehil-
lä on erityinen vastuu ongelmatilanteisiin
puuttumisessa. Työyhteisömme pelisäännöistä käydään
keskustelua. Reipas terve käytös ja rehti suora toiminta ovat
tavoiteltavia.
Kaupunkimme talous on vakaalla pohjalla. Kolme voitol-
lista vuotta on hyvä perusta. Meidän on tarkkaan seurattava
kehitystä ja ahkerasti työskenneltävä säilyttääksemme ase-
mamme. Talouden ennustaminen on aina hankalaa. Mei-
dän on vain heti tarkistettava suuntaa, mikäli ympäristö
muutos sitä vaatii.
Maakunnalliseen soteen siirtymistä valmistellaan.
Kaupunkimme edustajat osallistuvat kaikkiin mahdollisiin
maakunnan valmistelutyöryhmiin. Oman organisaatiomme
muutosten valmistelu on myös pian ajankohtaista. Meidän
yhteinen tavoite on säilyttää palvelut mahdol-
lisimman vahvoina Kuusamossa.
Kaupunkimme tavoitteena tänä vuonna
on vähentää määräaikaisten työntekijöiden
määrää luomalla 50 uutta vakinaista tehtävää.
Lisäksi vuosittain eläköityy 50 työntekijää ja
muuta vaihtuvuutta on 15 henkilöä. Tarjoam-
me tänä vuonna yli 100 vakituista työpaikkaa.
Alkuvuodesta Kuusamon työttömyys on laskenut ja viime
elokuusta lähtien väkiluku on kasvanut.
Kuusamossa on paljon ilonaiheita. Meidän kannattaa siitä
kertoa lähipiirissämme ja laajemminkin.
Mukavia kevätpäiviä toivoo
Jouko
Reipasta kevättä
Tarjoamme tänä vuonna yli 100
vakituista työpaikkaa
3
Sidosryhmillä on sanottavaa 20Vesa Isoviidan viimeinen kuukausikirje 24
KellokasKoulu ei ole koskaan valmis 4
Tokka tutuksiTyökaverini 20
Tekemisen meininkiUusi OPS pähkinänkuoressa 5IHAnaa SOTE-valutointia 6Yhdessä tekemällä jätämme jäljen 7Keskitettyä henkilöstöhallintaa 8Muutos on yhteinen asia 8MuuMi - johtamista positiivisesti 9Annen ajatuksia 10Alakko nää OUTIa? 12Pakkolait vai kilpailukykysopimus 14Sana sanalta suomalaiseksi 16Uusi ilme ja uusi näkökulma 18
HuilaamisetTaidekierrokselle perusturvan yksiköihin 11Taitokeskuksen kesäkurssit 18Kuusamo-opiston kesä on yhdessäoloa 19Uupaisuja keinuttelun lomassa 19
PapanatViestipataljoonan vuosipäivä 25
Korvamerkit 26
Palkisessa tapahtuu 28
Poroposti on Kuusamon kaupungin julkishallinnon
henkilöstön tiedotus- ja vuorovaikutuskanava osana muuta
viestintää. Jutut ja kuvat voi toimittaa sähköpostitse
liitetiedostoina. Tekstit tulee toimittaa rtf-muotoon
tallennettuna tekstinä ilman erityismuotoiluja eli ilman palstoja
tai sisennyksiä. Kuvat tulee toimittaa jpg-muodossa.
Jutut ja kuvat voi lähettää samassa viestissä osoitteeseen [email protected] .
Paino: Koillismaan Kirjapaino Oy Kuusamo 2016
Kannen kuva: Ulla Ingalsuo-Laaksonen
KELLOKAS: Poro, jolla on kello kaulassa ja jota muu karja seuraa. KORVAMERKKI: Jokaisella poronomistajalla on oma merkki, jolla hän merkkaa kaikki omistaman-sa porot. Eri puolilla poronhoitoaluetta merkki-
tekojen suuruudessa ja monisanaisuudessa on vaihteluita. Al-kujaan ne olivat hyvin pieniä ja vähälukuisia, mutta nykyään ne usein ovat jo varsin suuritekoisia ja monisanaisia. Korvaamaton apu porojen hallinnassa. Ennen moottoriaikaa tokan ajaminen tapahtui suksin tai jalkaisin. TOKKA: Tokka on suuri porolauma, jossa on usein satoja, jopa tuhansia poroja. Koulutetut porokoirat ovat edelleen korvaama-
ton apu porojen hallinnassa. Ennen moottoriaikaa tokan ajami-nen tapahtui suksin tai jalkaisin.HUILAAMISET: Huilata tarkoittaa sekä luistaa että levätä, pitää paussia. Sukset huilaa hyvällä kelillä. Tämä homma rupes huilaa-maan niin hyvin. ATIMOISSA: Vanhalle Kuusamolle tyypillistä oli säännöllinen kyläily sukulaisten – sisarusten, lähimpien naimasukulaisten ja serkusten – luona kotipitäjässä ja naapuripitäjissäkin. Käytiin ati-moissa tai atimassa eli – kuten leikillisesti sanottiin – juustonva-jeuksessa, juustonvaihetusreissulla.Lähteet:KirjastoVirma, Wikipedia, Craftmuseum: Poron jäljillä.
TOIMITUSKUNTA
Kaija Alajuuma
puh. 040 860 8902
Eevaleena Isoviita
puh. 040 753 5716
Jaana Tyni
puh. 040 860 8734
Riitta Laitinen
puh. 040 725 0264
Päivi Peuna
puh. 0400 206 852
Marika Raatikainen
puh. 040 860 8659
Jouni Määttä
puh. 0400 686 297
4
Suomen peruskoulun kehitykseen on kuulunut sen
historian jokaisella vuosikymmenellä tehty ope-
tussuunnitelmauudistus. Usein kysytään miksi
opetussuunnitelmat uudistuvat näin usein, eikö
kansainvälistäkin mainetta niittänyt koululaitoksemme ole jo
perustoiminnoiltaan valmis. Koulu ei ole koskaan valmis – sen
tulee muuttua ympäröivän maailman muutoksen mukana.
Opetussuunnitelmat ovat siis jälleen uudistumassa.
Tulevan lukuvuoden alussa uudet opetussuunnitelmat ote-
taan käyttöön esiopetuksessa ja peruskoulun luokilla 1-6
ja seuraavan lukuvuoden alussa peruskoulun luokilla 7-9.
Oman virkaurani aikana nyt käsillä oleva uudistus on jo nel-
jäs. Tämä uudistus pitää sisällään koulu-
työn näkökulmasta syvällisempiä muu-
toksia kuin ehkä aiemmat muutokset
ovat olleet, kun ennen kysyttiin – mitä?
nyt kysytään – miten?
Uudistuksessa keskeistä on uusi op-
pimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toi-
mijana ja oppimista vuorovaikutteisena tapahtumana. Ai-
kaisemmin opetussuunnitelman tärkein viesti on ollut mitä
asioita opiskellaan, uudessa opetussuunnitelmassa huomio
on enemmän oppimisessa ja opettamisessa.
Perusopetuksen yleistavoitteeksi on asetettu laaja-
alainen osaaminen, joka pitää sisällään tietojen ja taitojen,
arvojen ja asenteiden kokonaisuuden. Kaikissa oppiaineissa
ja kaikilla vuosiluokilla toteutetaan perusopetuksen seitse-
mää laaja-alaista oppimistavoitetta, jotka ovat; ajattelu ja
oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovai-
kutus ja ilmaisu, itsestään huolehtiminen ja arjen taidot,
Koulu ei ole koskaan valmisOpetussuunnitelmat ovat jälleen uudistumassa
monilukutaito, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, työ-
elämätaidot ja yrittäjyys, osallisuus, vaikuttaminen ja kestä-
vän tulevaisuuden rakentaminen.
Koulun ja sen opetuksen suuri haaste on miten opetuk-
sessa asioita osataan yhdistellä ja toteuttaa eri oppiaineiden
välistä yhteistyötä. Uudessa opetussuunnitelmassa puhu-
taan toiminnallisuudesta, tekemisestä, yhteisöllisyydestä ja
ilmiölähtöisyydestä. Kun tavoitteeksi on asetettu esim. ih-
misenä kasvaminen, kansalaisena toimiminen tai kestävän
tulevaisuuden rakentaminen, edellyttää se tiukkojen oppi-
ainerajojen ylittävää osaamista.
Yksi näistä laaja-alaisista osaamistavoitteista on tie-
to- ja viestintäteknologian osaami-
nen. Opetussuunnitelmauudistuksen
oleellisena osana on koulujen digitali-
saatio, joka tukee uuden opetussuun-
nitelman tavoitteiden saavuttamista.
Opetustapahtuman muuttumista
entistä enemmän oppilaskeskeisemmäksi, vuorovaikuttei-
semmaksi ja yhteisöllisemmäksi, jossa oppilaat ovat aktiivisia
tiedon rakentajia ja tuottajia. Muutokset tässäkään asiassa
eivät ole helppoja. Digitalisaatio ja perinteet asetetaan usein
vastakkain, vaikka ne voivat hyvin elää myös rinnan.
Suomalainen koulu on niittänyt mainetta maailmalla,
mutta uudistumistakin aina tarvitaan. Uudistuminen vaatii
aikaa ja vaivaa, mutta tämä opetussuunnitelmauudistus en-
nen kaikkea ajattelutavan uudistumista. Muutoksessa kou-
lut eivät voi eivätkä saa olla yksin. Myös taustayhteisön tulee
tukea ja antaa mahdollisuus uudistumiseen.
Hyväkin brändi tarvitsee aika ajoin päivittämistä.
Ennen kysyttiin – mitä? Nyt kysytään – miten?
”Viideltä ihmiset tulivat yhtenä ryppäänä. Mi-
nulla on varaus, onko teillä mitään
parisuhteeseen tai posliinintekoon
liittyvää. Tuli tällainen lasku, vaik-
ka on palautettu jo aikaa sitten. Tiivistä
tuijotusta silmiin. Tuijotin takaisin, tar-
kistin hyllystä ja pistin pöydälle paiska-
tut rahat kassalippaaseen. Vieressä joku
rummutti sormilla pöydänpintaan. Sillä oli
liian pitkät kynnet ja sen ääni riipoi korvia.
Kirjat, levyt ja lehdet kasautuivat vuoreksi palautus-
tiskille. Jäin puhelimeen kiinni yhden pitkää
varauslistaa tuskallisen hitaasti luettele-
van kanssa. Jono kasvoi, hiki nousi kas-
voille ja kirosin mielessäni. Se villapaita
oli nyt liikaa, muttei sitä siinä ehtinyt
riisumaan.
Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo
FIKTIOTAVAI FAKTAA?
TYÖN SANKARIT - OSA 6
Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki
55
Muutos edellyttää uusien toimintamallien luomista ja sisäis-
tämistä. Laaja-alaisen osaamisen tavoite murtaa oppiainerajoja
ja lisää aineopettajien yhteistyötä. Tietotekniikkaa käytetään
yhä laajemin hyväksi kaikessa opetuksessa ja esi-
merkiksi koodaamista voidaan opetella sekä mate-
matiikan että käsityön tunneilla. Opettajienkin on
opiskeltava ja opittava uutta.
Kuusamon perusopetuksen opetussuun-
nitelma tarjoaa 226 tuntia opetusta, jonka
tuloksia arvioidaan monipuolisesti. Jokainen
oppilas arvioi omaa oppimistaan ja vertaisar-
vioinnilla saadaan hieman laajempaa näkemystä. Opettaja
arvioi koko oppimisprosessia, ei pelkkiä koenumeroita.
Uusi OPS pähkinänkuoressa
1. Muuttuva maailma• globalisoituminen, ympäristö, työelämä,
teknologia, monikulttuurisuus jne.
2. Oppilaan muuttuva rooli• yhdessä tekeminen, osallistuminen
• tutkiva ja luova työskentely (digitalisaatio)
3. Muuttuva opetus• yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen
• oppimiskäsitys
4. Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen• laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys
• vuorovaikutus, tasa-arvo, monikulttuurisuus
• tiedonhallinta
Opetussuunnitelman lähtökohdat
Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu
Itsestä huolehtiminen ja
arjen taidot
Monilukutaito
Tieto- ja viestintä-
teknologinen osaaminen
Työelämä- taidot ja yrittäjyys
Osallistuminen, vaikuttaminen
ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen
• kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen
edellyttämällä tavalla
• monialaiset oppimiskokonaisuudet
• kaikkien oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään
yksi monialainen oppimiskokonaisuus
lukuvuodessa
Tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
Lisää tunteja Yhteiskuntaoppiin ja taito- ja taideaineisiin
• yläkoulu musiikki 1h
• alakoulu kuvaamataito 1 h
• liikunta alakoulu 1 h
yläkoulu 1 h
KielenopetusPainopistettä alemmille luokille
• ruotsi alkaa 6 lk
• A1 kielen yksi tunti yläkoululta alakouluun
Yhteiskuntaoppi • 4 luokalta
Uskonto vähenee • 1 h
Sisällölliset muutokset
Perusopetuksen uudistus käynnistyi jo vuonna 2012
ja keväällä 2015 päästiin aloittamaan varsinainen
opetussuunnitelmatyö. Silloin laadittiin tiekartta
askelmista, joita pitkin on määrätie-
toisesti edetty kohti uutta OPSia. Kuusamossa
opetussuunnitelman mittavaan uudistustyö-
hön ovat osallistuneet sekä opettajat, oppilaat
että oppilaiden vanhemmat.
Uuden OPSin myötä opettajan rooli ohjaajana,
oppimisen mahdollistajana vahvistuu. Oppilai-
den kasvua vastuullisiksi, aktiivisiksi oppijoiksi
tuetaan ja koulun rooli entistä tiiviimpänä osana yhteiskun-
taa korostuu muun muassa syrjäytymisen ehkäisyssä.
Keskeisiä muutoksia• Uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja
oppilaiden omaa aktiivista roolia.
• Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä
tekeminen, ajattelun ja oppimisen taidot sekä
kasvaminen kestävään elämäntapaan.
• Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista
osaamista vahvistamalla.
• Opetusta eheytetään rakentamalla monialaisia
oppimiskokonaisuuksia.
• Koulut kehittävät toimintakulttuuriaan oppivan
yhteisön suuntaan.
Opettajan rooli ohjaajana, op-pimisenmah-dollistajana vahvistuu
Lähde OPS 2016
Opettajan rooliohjaajana, oppimisen
mahdollistajanavahvistuu
6
IHAnaa SOTE-vatulointia
Jos olette vähänkään seuranneet viime aikojen uuti-
sointia, niin sanat SOTE, itsehallintoalueet (IHA) tai
maakuntahallinto voi kuulostaa jotenkin tutulta. Eli
puhutaan sosiaali- ja terveysalan, sekä julkishallin-
non mittavasta hallintouudistuksesta. Ja uskokaa tai älkää
niin nämä koskevat tavalla tai toisella lähes kaikkia Kuusa-
mon kaupungin työntekijöitä.
Pelkästään SOTE uudistus koskee kaikkia sen alan
työntekijöitä ja heitä on Kuusamon kaupungin palveluk-
sessa noin 500 henkilötyövuoden edestä. Nämä työt ja var-
maan suurin osa työntekijöistä siirtyvät maakunnalliseen
yhteistyökuvioon. Mikä moisen kuvion nimi on jää nähtä-
väksi. SOTE työntekijöiden ja tehtävien lisäksi siirtolistalla
ovat myös ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien elin-
tarvikevalvonnan, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden ja
sen valvonnan työntekijät tehtävineen. Tosin näiden osalta
hallituksen linjauksissa todetaan, että riittävän osaamisen
ja resurssit omaava kunta voi jatkossakin järjestää edellä
mainitut palvelut itse, mutta siitä tulee sopia maakuntahal-
linnon kanssa. Edelleen maakuntahallintoon ollaan siirtä-
mässä maataloushallinnon ja maatalouslomituksen tehtävät
ja työntekijät. Rakennusvalvonnan osalta hallituksen linja-
uksessa todetaan että rakennusvalvonta siirtyy maakunta-
hallinnolle niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki
kunnat ovat yhteisellä sopimuksella näin päättäneet ja osoit-
taneet sille myös rahoituksen.
Edellä kerrotut tehtävät ja työntekijät ovat niitä, jotka suo-
raan mainitaan hallituksen linjauksissa ja joita tämä suuri
muutos tulee koskemaan varmasti, jos hallitus linjauksis-
saan pysyy. Lisäksi on suuri joukko kaupungin työnteki-
jöitä ja tehtäviä, joita ei mainita, mutta joita nuo linjaukset
tulevat koskemaan suoraan tai välillisesti. Tällaisia tehtäviä
löytyy hankintatoimesta, talous-, henkilöstö- ja tietohallin-
nosta sekä toimitilapalveluista. Puhutaan tukitehtävistä. Jos
kaikki hallituksen linjauksissa mainitut tehtävät henkilöi-
neen siirtyvät maakuntahallintoon, siirto koskee noin 600
henkilötyövuotta, ja sen lisäksi tulee keskustelun alle 50–60
henkilötyövuoden edestä siirtyviä tehtäviä tukihallintopal-
veluista. Silloin keskustellaan jo joka toisen kaupunkimme
työntekijän töistä ja niiden järjestelyistä.
Noin suuri muutos kaupungin henkilöstössä ja työ-
tehtävissä sekä toimenkuvissa vaikuttaa vääjäämättä myös
kaupungin palvelukseen jäävien henkilöiden työtehtäviin ja
toimenkuviin. Tällä hetkellä meillä on sellaisia työntekijöi-
tä, joiden toimenkuvassa ja tehtävissä on sekä maakunta-
hallinnolle siirtyviä että kaupungille jääviä töitä. Miten ne
tullaan muutoksen jälkeen hoitamaan, on vielä selvittämät-
tä. Joka tapauksessa myös kaupungin palvelukseen jäävistä
henkilöistä ainakin osa joutuu muuttamaan toimenkuvaan-
sa ja työtehtäviä.
Näihin muutoksiin kun otetaan vielä huomioon Kuusa-
mon kaupungin henkilöstön voimakas eläköityminen lähi
vuosina, voidaan todeta että melkoinen myllerrys on tulos-
sa! Niin henkilöstöltä kuin myös johtoportaalta vaaditaan
venymistä ja luovaa ajattelua, jotta muutoksista selvitään
kunnialla. Muutostilanteessa meidän kaikkien tulee huoleh-
tia omasta osaamisesta, jotta olisimme arvostettua ja halut-
tua työväkeä myös uusissa kuvioissa, riippumatta tulevasta
työnantajasta. Jokainen voi omalta osaltaan tarkistaa, että
onko oma muodollinen pätevyys, kuten tutkinnot ja kou-
lutus sekä ammatillinen osaaminen ajan tasalla? Jos niissä
on puutteita, niin nyt olisi hyvä aika järjestellä ne kuntoon,
jotta pärjätään muuttuvilla työmarkkinoilla ja voidaan vas-
tata tuleviin haasteisiin.
Muutos tuo aina tullessaan haasteita, mutta samalla
tarjoaa myös mahdollisuuksia. Tällä kertaa muutos on to-
della suuri ja aikaa, muutoksen suuruuden huomioon ot-
taen, on vähän. Tällä hetkellä ei kenelläkään ole tarjota mi-
tään tarkkaa yksityiskohtaista tietoa muutoksen sisällöstä.
Aikataulustakaan emme tiedä muuta kuin hallituksen lin-
jauksen, jonka mukaan uusi hallintokuvio aloittaa 1.1.2019.
Joten voi olla että tähän asiaan palaamme lehtemme sivulla
vielä useaan otteeseen!
7
TEKEMISEN MEININKI
Otsikko
7
Yhdessä tekemällä jätämme jäljen
Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuosi on avoin
kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville ja itsenäisyyden juh-
lavuoden teemana onkin Yhdessä.
Oikea tapahtumien runsauden sarvi odottaa suomalaisia vuonna
2017. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa
juhlavuoden ohjelman kokoamisesta, mutta juhlavuoden ohjelma voi
syntyä vain yhdessä suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa sitä ra-
kentaen. Maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista
koostuva Suomi 100 -alueverkosto vahvistaa juhlavuoden paikallista
toteutusta.
Kuusamossa juhlavuoden ohjelman koordinoinnista vastaa itsenäi-
syyspäivän juhlatoimikunta.
Juhlavuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itse-
näisyyden ajasta, tarkastelee sitä Suomea, jossa juuri nyt elämme –
sekä etsii ja luo uutta. Satavuotias Suomi näkyy osittain jo vuoden
2016 aikana. Esimerkiksi Unelmien liikuntapäivää vietettiin eri puo-
lilla Suomea 21.5., syyskuussa 2016 vietetään Liikkumisen unelma-
kuukautta ja hanke huipentuu liikunnallisia tapahtumia, kokeiluja ja
yhteistyötä täynnä olevaan Liikkumisen unelmavuoteen 2017.
Juhlavuoden teeman mukaisesti laaja ja monipuolinen ohjelma
rakennetaan yhdessä. Myös sinä, yhdistyksesi, seurasi tai yrityksesi
voitte tehdä oman pienen tai
suuren teon – lahjan omalle
yhteisöllesi, Suomelle.
Mukaan Suomi 100 -ohjel-
maan voi hakeutua aina syk-
syyn 2017 asti. Lisää tietoa
ohjelmavalmistelun periaatteista, ohjelmahankkeen yhteistyösopi-
muksen ja verkkohakulomakkeen sekä edellytykset ohjelmaan valit-
taville hankkeille ja etenemisohjeet löydät linkistä
http://suomifi nland100.fi /tehdaan-yhdessa/hae-mukaan/
Seniorit tanssivat Suomelle 2017
Kuusamon Senioritanssijat ry:n Seni-
orit tanssivat Suomelle 2017 -hanke on
mukana valtioneuvoston koordinoi-
massa Suomi 100 -ohjelmassa. Keväällä
100-vuotiasta Suomea juhlitaan tori-
tansseilla ja Atimoilla, syksyllä tapahtu-
makokonaisuus huipentuu Tukholma-
risteilyyn.
Tapahtumasarja korostaa yhteisöl-
lisyyden, paikallisuuden ja perinteen,
siirtolaisuuden sekä sukupolvien välisen
yhteistyön merkitystä.
Kainuulaisvauvat saavat ikiomat juhlapeitot
Kuhmon kirjastossa järjestetään kuu-
kausittain Novellikoukku, jonka osal-
listujat neulovat tarinoita kuunnellen
pehmoisia sinivalkoisia peittoja kaikille
juhlavuonna 2017 syntyville uusille kai-
nuulaisille. Peittoja on määrä valmistua
peräti 1 000 kappaletta.
Maailman suurin kyläjuhla
Syödään yhdessä -ohjelmahanke luo
Suomeen juhlavuonna 2017 yhdessä
syömisen ja jakamisen kulttuurin. Lu-
vassa on monenlaisia pieniä ja suuria
tapahtumia, joissa erilaiset ihmiset naa-
purustoissa, yhteisöissä, kylissä ja kau-
pungeissa syövät yhdessä. Jokainen on
kutsuttu mukaan osallistumaan tai luo-
maan tapahtumia!
Vuoden 2016 kuluessa lukuisista ide-
oista poimitaan parhaat, joita aletaan
kääntää käytännön toimiksi. Yhteistyö-
kumppaneille määritellään kullekin oma
rooli ja vastuualueet. Näin alkaa myös
vuoden 2017 tapahtumien aikataulutus
ja tapahtumakalenteri hahmottua.
Muutama esimerkki yhteisestä tekemisestä
Mikä on sinun lahjasi omalle yhteisöllesi -
Suomelle?
88
Muutoksen johtaminen on esimiehen näkökul-
masta haaste. Esimiehellä on yleensä visio ta-
voitetilasta, mutta sen lisäksi on tärkeää pohtia,
mikä on oman työyhteisön näkökulmasta pa-
ras tapa ottaa kaikki mukaan muutoksen johtamiseen.
Uusien toimintatapojen käyttöönotto ja sisäistämi-
nen ovat luopumista tutusta ja turvallisesta. Muutos herät-
tää helposti vastustusta ja vain osallistamalla, osallistumalla
ja sitoutumalla muutosprosessissa voidaan onnistua ja op-
pia, Muutos onnistuu, kun siihen saadaan mukaan koko
henkilöstö, kun siitä tehdään iso yhteinen asia. Myös uusiin
toimintamalleihin ja -tapoihin sopeutumiseen on hyvä an-
taa riittävästi aikaa. Jokaisen panos työyhteisössä on tärkeä
ja erityisesti muutoksessa sen tärkeys korostuu,
Muutoksista ja niiden etenemisestä kertominen tekee
sekä prosessin että lopputuloksen näkyväksi kaikille. Hy-
vien käytäntöjen levittäminen kehittää toimintaa parhaim-
millaan läpi koko organisaation.
Haastankin kaikkia työntekijöitä ja esimiehiä tuo-
maan enemmän esille positiivisia, hyviä asioita, joita eri
puolilla organisaatiotamme tehdään. Henkilöstölle voi
viestiä SiNetin tiedotteilla ja koko kaupungin väelle uusien
verkkosivujen Ajankohtaista-palstalla.
Tehdään hyvät asiat näkyväksi!
Anu Helin
Muutos on yhteinen asia
Koko kaupungin palkka- ja palvelussuhdeasioita
hoitaa keskitetysti HR-palvelukeskus. Yksikössä
työskentelee viisi palkkasihteeriä ja kolme henki-
löstösihteeriä sekä työsuojelun henkilöstöä.
Kaupungin henkilöstöhallinnosta ja HR-palvelukeskuk-
sen kokonaisjohtamisesta vastaa hallinto- ja talousjohtaja
Anu Helin, [email protected] puh. 040 860 8038.
HR-palvelukeskuksen henkilöstösihteereille on siir-
retty osa tehtävistä, jotka aiemmin tehtiin työyksiköissä.
HR-palvelukeskus
• valmistelee kaikki työsopimukset ja virkamääräykset
sekä palkkionsaajasopimukset
• hoitaa työtapaturmailmoitukset, niiden seurannan ja
arkistoinnin
• neuvoo virka- ja työehtosopimusasioissa
• laskee palveluaikaan perustuvat lisät, vuosisidonnai-
set lisät, työkokemus- ja ammattilisät
• vastaa palkkoihin ja muihin henkilöstöhallintoon
liittyviin kysymyksiin
• valmistelee palvelutodistukset
• laskee palveluvuodet ja hakee ansiomerkit
• neuvoo virka- ja työvapaisiin, perhevapaisiin ja eläk-
keisiin liittyvissä asioissa
• valmistelee vuosilomakirjanpidon ja hoitaa seuran-
nan yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa
• avustaa Kuntarekry-prosessissa (Marja Törmänen)
Keskitettyä henkilöstöhallintaa
Henkilöstösihteerien vastuut on jaettu toimialoittain
Kasvatus– ja sivistystoimiala
• Lilja Koskenkorva
• 040 860 8077
Keskushallinnon – ja yhdyskuntatekniikan toimiala
• Ulla Voutilainen
• 040 860 8074
Perusturvan toimiala
• Marja Törmänen
• 040 860 8655
HR-palvelukeskuksen henkilökunta työskentelee kaupun-
gintalolla 3. kerroksessa. Lisätietoa henkilöstöasioista löy-
dät SiNetistä.
Päivi Peuna
Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki
9
MuuMi - johtamista positiivisesti
Viime vuonna ja kuluneen vuoden aikana kes-
kushallinnossa on tapahtunut isoja muutoksia.
HR-palvelukeskus on aloittanut toimintansa,
asianhallintaa on organisoitu uudelleen ja ate-
riapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmää on kehitetty.
Muutoksen ytimessä ovat niin sen parissa työskentelevät
kuin osittain koko organisaatio.
Keskushallinnossa muutoksen johtamisen tukena
on MuuMi-prosessi. Muutos & Minä eli MuuMi-prosessi
syntyi eräänä helmikuisena päivänä pohtiessani, kuinka
muutoksia viedään positiivisella tavalla eteenpäin, miten
osallistetaan henkilöstö ja luodaan samalla ”ajatusten tuu-
lettamispaikka”.
Olemme uudenlaisen muutosjohtamisprosessin edessä.
MuuMi-prosessi käynnistyi keskushallinnossa toukokuussa
ja tavoitteena on, että se kulkee rinnallamme vuoden lop-
puun asti. Kerromme oppimisprosessista matkan varrella
Sinetin sivustolla. Kaupunkistrategian mukaisesti haluam-
me toteuttaa muutosprosessin edistyneellä, vähän erilaisella
tavalla.
Vuoden lopussa on aika kysyä muulta organisaatiolta,
mitkä asiat sujuvat hyvin HR-palvelukeskuksessa ja asian-
hallintatoiminnoissa ja mitkä vaativat vielä korjaamista. Sen
jälkeen hiotaan taas toimintaprosesseja vastaamaan parem-
min tavoitetilaa.
MuuMi-prosessin tavoitteita
• Luodaan avointa keskustelumyönteistä ilmapii-
riä
• Tuuletetaan ajatuksia
• Mahdollistetaan vastuun ottaminen & otetaan
yhdessä vastuuta muutoksen eteenpäin viemi-
sestä
• Pohditaan kuinka viestitään muuhun organi-
saatioon muutosjohtamisen eri vaiheista eri toi-
minnoissa
• Löydetään paras tie viedä muutosta eteenpäin
• Tartutaan asioihin, jotka vaativat kohentamista
heti
• Tuetaan työkaveria – Kun työkaveri onnistuu,
onnistuu työyksikkö – työyhteisö – koko orga-
nisaatio
• Muutetaan heikkoudet ja kehittämiskohteet
mahdollisuuksiksi
• Mennään eteenpäin ratkaisukeskeisesti ja posi-
tiivisella mielellä
• Tehdään muutosta yhdessä
• Siirretään hiljaista tietoa kokeneilta uusille tu-
lokkaille
MuuMit luokkakuvassa.
Opettaja Tuula Luhtaniemi eturivissä vasemmalla
Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki
10
Sain osallistua Ammattina johtajuus perusturvassa
- koulutusohjelmaan vuosina 2011–2012. Silloin
lähdettiin porukalla tekemään Hyvän Elämän Val-
lankumousta. Koulutusohjelma oli alkusysäys ajat-
telu- ja toimintatapojen muutokselle, joita tuotekehittäjä-
koulutuksessa vahvistettiin. Ehkä sitä oli omassa mielessään
jo aikaisemmin ajatellut, että joitakin asioita töissä voisi teh-
dä toisellakin tavalla.
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto-koulutus
alkoi osaltani huhtikuussa 2014. Meidän ryhmä, Kuusamon
tuotekehittäjät (kuusamo2.blogspot.
com) oli poikkihallinnollinen. Mu-
kana oli eri toimialojen - kasvatus
ja sivistys, keskushallinto, yhdyskun-
tatekniikka ja perusturva - sekä tytä-
ryhtiön työntekijöitä. Koulutusohjelman yksi tärkeimmistä
anneista oli tutustuminen toisiin työntekijöihin ja heidän
työnsä haasteisiin.
Sitä alkaa helposti ajatella oman työn ja toimialan olevan
maailman tärkeintä toimintaa. Näkökulman avartamien on-
nistuu vuorovaikutuksessa ihan eri alojen ihmisten kanssa.
Kehittämistä ja sparrausta olemme osittain jatkaneet koulu-
tuksen jälkeenkin kahvitauolla henkilöstöravintolassa.
Koulutusohjelmaan kuuluvista näytöistä tuli pien-
tä painetta. Ensimmäinen tutkinnon osasuoritus tuli vam-
maispalvelujen blogista ja suunnittelemastani vammaispal-
velujen palveluoppaasta. Toinen ja kolmas näyttö olivatkin
suorastaan kiven alla. Minulla oli niin paljon töitä vuonna
2015, että vielä jotakin erillistä kehittämistyötä päivätön li-
säksi olisin alkanut tekemään. Hah! Mahdoton ajatus! Olin
saanut tehtäväkseni valmistella ensimmäisten kiintiöpako-
laisten vastaanoton Kuusamon kuntaan entisten hommien
lisäksi. Tein suunnitelmia, kaavioita, prosesseja ja käytän-
nön toteutusta ynnä muuta tukka putkella. Hyvä, että kesä-
loman maltoin pitää.
Syyskuussa 2015 oli pakko pysähtyä tuotekehittäjän eri-
koisammattitutkinnon suorittamisen suunnitelman ääreen.
Tässä tulikin toinen oivallus! Minähän kehitin koko ajan
jotakin uutta, kun puursin töissä päivittäin ja joskus iltaa
myöten. Eihän minun tarvinnut vängällä jotakin uutta ke-
hittämistyötä tehdä, kun teen sitä jo päivätyössä.
Yhdessä koulutuskeskus Salpauksen Inkeri Liimataisen
kanssa huomasin, että minähän olen
tehnyt viimeistä tuotekehitystyötä jo
vuodesta 2013 saakka, kun OSKU-
Osaava henkilöstö kotouttaa -hanket-
ta valmisteltiin. Keräsin ja valmistelin
tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon arviointiaineiston
avoimessa digitaalisessa maailmassa eli Trellossa. Kokosin
Trelloon kaiken sen materiaalin, mitä olin vuosien aikana
tuottanut liittyen maahanmuuttoon ja kiintiöpakolaisiin
Kuusamon kaupungissa.
Yhteenvetona totean, että osallistuminen tuotekehittä-
jän erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen
kannatti. Siitäkin huolimatta, että välistä tuskailin työpaik-
kaohjaaja Pirkko Koramolle näyttöjen vaatimaa työpanosta
ja aikaa. Tuumin jopa, että seuraavalla kerralla mietin hiu-
kan perusteellisemmin, ennen kuin lähden pitkäkestoiseen
koulutukseen mukaan. Nyt on huikaiseva olo, kun todistus
ja ammattitutkintostipendi ovat tulleet.
Kannustan opiskelemaan ja kehittämään työtään sanoin:
Vierivä kivi ei sammaloidu. Sanonnan väitetään tulevan itsel-
tään Erasmus Rotterdamilaiselta. Kun olet aktiivinen ja mones-
sa mukana, niin pysyt nuorekkaana (urbaanisanakirja.com)
Annen ajatuksiaTuotekehittäjäkoulutuksen suorittamisesta
Kannustan opiskelemaan ja kehittämään työtään.
11
Taiteen merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu paljon
ja Kuusamon perusturvan yksiköissä onkin kiinni-
tetty viime vuosina erityistä huomiota taiteen rooliin
ja näkyvyyteen erityisesti ikäihmisille suunnatuissa
tiloissa. Porkkapirtin toimintakeskuksessa ja Kotirannassa
(Muikku ja Siika) on esillä kuusamolaisten taitelijoiden tau-
luja. Noin kahden kuukauden välein vaihtuvat taidenäyttelyt
ovat osa vanhustyön ja Taiteilijaseura Koillisen yhteistyötä.
Taiteilijaseuralle näyttelyjen järjestäminen on vapaaehtois-
ta toimintaa ikäihmisten hyväksi. He ripustavat paikallisten
taiteilijoiden tauluista koostuvat näyttelyt ja jokainen taiteilija
on avattavassa taidenäyttelyssä kertomassa tauluistaan yksi-
köiden asukkaille ja muille kiinnostuneille. ”Taulujen tarinat”
-näyttelyavajaisissa ohjelmassa on taulujen lisäksi taulujen ai-
heen sopivia yhteislauluja ja runoja. Taiteilijaseuran puheen-
johtaja Lea Iso-Möttönen ja Rauni Törmänen suunnittelevat
näyttely ja avajaisten ohjelman yhdessä. Tulevista näyttelyista
on tehty sopimus vuoden 2016 loppuun.
Porkkatörmän päiväkuntoutuksesta löytyy myös luku-
vuonna 2014-2015 Kuusamo-opistolla opiskelleiden taide- ja
valokuvauslinjojen opiskelijoiden toteuttama taidekäytävä,
jonka varrella on neljä vuodenaikojen vaihteluun ja entisai-
kojen töihin liittyvää seinämaalausten sekä luontokuvia.
Kuvataiteen lisäksi perusturvan yksiköihin on vuoden
2016 aikana avattu useita Oulangan kansallispuiston 60-vuo-
tisjuhlavuoden kunniaksi ripustettuja valokuvanäyttelyjä.
Näyttelyt sijaitsevat Porkkatörmän toimintakeskuksessa ja
Taidekierrokselle perusturvan yksiköihin
päiväkuntoutuksessa, Kotirannassa, terveyskeskuksen päi-
vystyksessä sekä lääkärien vastaanoton ja laboratorion aulati-
loissa. Valokuvanäyttelyt on koottu Nature Photo -valokuva-
kilpailuissa ansioituneita kuvista. Mukana juhlanäyttelyiden
toteutuksessa ovat mukana Metsähallituksen luontopalvelut
ja Suomen Punaisen Ristin paikallisjaosto, joka on vastannut
näyttelyiden ripustamisesta.
Kaikki näyttelyt ovat julkisia myös muille kuin yksiköi-
den asiakkaille. Kuusamon kaupungin tapahtumakalenterista
voi seurata vaihtuvien näyttelyjen tietoja.
Paikallisten taiteilijoiden teoksista koostuvat taidenäytte-
lyt vaihtuvat kahden kuukauden välein
12
Kuusamon kirjasto valmistelee liittymistä Oulun
seudun kirjastojen yhteiseen OUTI-kirjastokimp-
paan. OUTIssa kaikkien kimpan kirjastojen tie-
tokannat – aineisto- ja asiakasrekisterit – ovat yh-
teiset. Tällä hetkellä OUTIin kuuluvat Oulu, Hailuoto, Ii,
Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pyhäjoki, Siikajoki,
Tyrnävä, Utajärvi ja Vihanti. Raahe, Taivalkoski ja Pudas-
järvi liittyvät alkukesään mennessä ja Kuusamon tietokanta
on määrä konvertoida loppuvuodesta.
Painavimmat perusteet liittymiselle ovat kirjastojärjestel-
män vaihtaminen ja kirjastojen laajentuva yhteistyö. Kuusa-
mon nykyistä järjestelmää, vuodesta 2004 lähtien käytössä
ollutta Origoa, ei ole kehitetty vuosiin ja siitä puuttuvat ra-
japinnat moniin käytössä oleviin järjestelmiin ja ohjelmiin.
Myös luettelointiformaatti on vanhentunut. OUTIn myötä
saadaan käyttöön yli 50 kirjaston kokoelmat, yhteensä yli
kaksi miljoonaa nidettä, ja synergiaetuja mm. luetteloinnis-
sa ja hankinnassa.
OUTI-kimppa otti vuodenvaihteessa käyttöön Koha-kir-
jastojärjestelmän. Koha on Uudessa Seelannissa kehitetty
avoimen lähdekoodin selainpohjainen järjestelmä, jolla on
kansainvälinen kehittäjäyhteisö. Joensuun maakuntakirjas-
to on koodannut ja muokannut Kohaa Suomen oloihin ja
ottanut sen tuotantokäyttöön kesällä 2014. Jatkossa Kohan
Alakko nää OUTIa?Kuusamon kirjasto kimppaantuu
kotimaisesta ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa kirjastojen
itse omistama non-profi t -yhtiö Koha-Suomi Oy. Lisenssi-
maksuja ei tarvita ja ylläpitokulut laskevat huomattavasti
nykyisestä.
Asiakkaan näkökulmasta siirtyminen Kohaan tarkoittaa
lähinnä hyvästijättöä Web-Origolle ja totuttelemista uuden-
näköiseen verkkopalveluun. OUTI-kimppaan liittyminen
tuo muutenkin muutoksia verkkoasiointiin. Samalla tie-
donhaulla näkee aineiston tilanteen kaikissa OUTI-kirjas-
toissa ja omilla asiakastunnuksilla voi tilata aineistoa muista
kimpan kirjastoista suoraan omaan kirjastoon, ilman eril-
lisiä kaukolainapyyntöjä ja –maksuja. Myös e-kirjat ovat
yhteisiä.
Kirjaston käyttösäännöt ja maksut tulevat muuttumaan
jonkin verran. Kirjastokortti vaihtuu. OUTI-kortilla voi
lainata kaikissa kimpan kirjastoissa. Jatkossa lainaaminen
onnistuu kuitenkin vain kirjastokortilla, ei ajokortilla tai
kela-kortilla kuten Kuusamossa tähän saakka. Muutoksen
taustalla on tiukempi linja tietoturvaan: henkilötunnus ei
saa näkyä lainatessa eikä asiakastiedoissa virkailijallekaan,
vaikka se kirjastokorttia hakiessa vaaditaankin.
OUTI-kirjastoissa varaaminen on maksutonta, mutta
noutamattomasta varauksesta napsahtaa maksu. Muual-
Kuusamon kirjaston ensim-
mäiset käyttösäännöt pää-
tettiin pitäjänkokouksessa
vuonna 1860.
Kuva Seppo Ervastin kirjasta
Kuusamon historia.
13
ta kuin OUTI-kirjastoista tilatut kaukolainat ovat edelleen
maksullisia. Lainojen eräpäivien suhteen kannattaa olla
tarkkana, sillä myöhästymismaksut määräytyvät päiväkoh-
taisesti ja alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeen. Rahasampoa
sakkomaksuista tuskin tulee, sillä kokonaisuutena maksu-
jen taso on suunnilleen sama kuin nykyään. Laina-ajat säi-
lyvät ennallaan paitsi pikalainalla, jonka saa jatkossa pitää
kaksi viikkoa.
Tietokantojen konvertoinnin aikana kirjaston kaikki
toimipisteet ovat suljettuna viikon verran. Konversion ajan-
kohta täsmentyy kevään mittaan.
Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki
Kuusikortti vaihtuu OUTI-korttiin.
”Silloin tällöin kävin työmatkalla konditoriassa ja
ostin itselleni perunaleivoksen töihin. Tämä oli
kirjaston naisille ongelma. Heidän säännöissään
ruokaa, juustoa, sämpylöitä, salaatteja,
paistoksia, keitettyjä kananmunia, viili-
purkkeja, patonkeja ja quicheja sai kyllä
kantaa keittokomeron jääkaappiin vailla
mitään velvollisuutta tarjota niitä myös
muille. Mutta mikäli aikoi herkutella
makealla, oli annettava toisillekin mah-
dollisuus. Minä noudatin heidän määräys-
tään, ja erään kerran ostin kahdeksan perunalei-
vosta mukaani. Ne maksoivat kolmekymppiä ja niistä jäi
syömättä kuusi ja puoli. Sen jälkeen toin töihin tyhjän
margariinirasian piilottaakseni leivoksen, syödäkseni sen
salaa joko sulkemisajan jälkeen tai invavessassa tauolla.
Lomaa edeltävänä päivänä olin ostanut lei-
voksen ja asetellut sen hyllylleni jääkaap-
piin. Kahvitauolla margariinirasia oli
kadonnut. Kyselykierros ei tuottanut
tulosta, mutta en antanut periksi. Ilta-
päivällä, jo luovutettuani, löysin leivok-
sen sattumalta roskiksesta. Se oli otettu
pois rasiasta ja heitetty roskien päälle. Sil-
loin huusin, ja jotta en olisi huutanut enempää,
potkin invavessan seinää. Juoksin ympäri kirjastoa ja
kysyin, kuka sen oli tehnyt.
FIKTIOTAVAI FAKTAA?
TYÖN SANKARIT - OSA 7
Antti Holma: Järjestäjä
14
Pakkolait vai kilpailukykysopimus?
JHL on viime syksystä lähtien korostanut sitä, että työmarkkinakeskusjärjestöt löytäisivät neuvotteluratkai-
sun, jolla hallituksen pakkolakiesitysten toteutuminen vältetään. Julkisen sektorin henkilöstön taakka ei saa
olla muita suurempi. Sektorilla on pieniä palkkoja kompensoitu muita tahoja pidemmillä lomilla. Ne ovat olleet
osa palkkaa. Liiton mielestä ratkaisun olisi oltava mahdollisimman tasapuolinen eri toimialoille ja niiden työn-
tekijäryhmille. Ratkaisun on turvattava erityisesti pienipalkkaisten ostovoima. Työehtojen heikentämisen tietä
pitäisi välttää ja etsiä muita keinoja alentaa kustannustasoa. Keinovalikoimassa tulisi ottaa vahvemmin tarkaste-
luun aito tuottavuuden kehittäminen ahtaan työvoimakustannusten leikkauslinjan sijaan.
JHL ottaa lopullisen kannan kilpailukykysopimukseen vasta sitten, kun neuvottelut on käyty. Päätöksen kil-
pailukykysopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee JHL:n edustajisto toukokuun lopussa.
Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti syyskuussa 2015
esittävänsä lakien kautta useita heikennyksiä työ-
ehtoihin. Nämä niin sanotut pakkolait esiteltiin
eduskunnalle syyskuun lopulla. Esitetyt heikennyk-
set edellyttävät muutoksia muun muassa työsopimuslakiin,
työaikalakiin, vuosilomalakiin ja työterveyshuoltolakiin.
Yksinkertaistaen: pakkolaki tarkoittaa hallituksen kaaviois-
sa sitä, että työehtosopimuksilla ei saa sopia paremmin kuin
lain katto maksimissaan määrää.
Ammattiliitot ovat alusta lähtien suhtautuneet torjuvasti
Sipilän pakkolakeihin. Liitot ovat painottaneet sopimisen, ei
pakottamisen tietä.
Kunta-alan pääneuvot-
telu ryhmä aloitti huhti-
kuussa sopimusalan sovel ta -
misneuvottelut keskus jär-
jes töjen sopiman kilpai lu-
kyky sopimuksen poh jalta.
Ensimmäisen neuvottelun
jälkeen on nähtävissä että
sopija osapuolilla on jossain
määrin poikkeavat näkemyk-
set siitä, miten sopimusalal-
la esimerkiksi ratkaistaan
kilpailukykysopimukseen
liittyvät työaikakysymykset.
Näyttää siltä, että myös pai-
kalliseen sopimiseen liitty-
vät kysymykset tulevat aihe-
uttamaan päänvaivaa.
Alakohtaisissa neuvotteluissa tulee saada aikaiseksi
neuvottelutulos 31.5.2016 mennessä. Pääneuvotteluryh-
mässä on sovittu, että KVTES ryhmä selvittää kilpailuky-
kysopimukseen liittyviä työaikakysymyksiä ja paikalliseen
sopimiseen liittyviä kysymyksiä. Tämän lisäksi esimerkiksi
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
(KT:n uutiskirje 4.4.2016)
”Neuvotteluista voidaan ennakoida hyvin haasteelli-
sia erityisesti vuosityöajan 24 tunnin keskimääräisen
pidentämisen osalta. Pelkästään erilaisia työaikajär-
jestelmiä on viiden sopimusalan lisäksi kunta-alalla
parikymmentä.
Vaikka kunta-alalla paikallisen sopimisen mahdolli-
suudet ovat jo nykyisellään laajat, kilpailukykysopi-
mus edellyttää mm. selviytymislausekkeen ottamista
sopimusmääräyksiin taloudellisissa vaikeuksissa ole-
vien työnantajien osalta. Myös lomarahaleikkausten
yksityiskohdista riittää neuvoteltavaa.”
Teknisen sopimuksen ja Tuntipalkkaisten työehtosopimuk-
sen neuvotteluryhmät aloittavat oman työskentelynsä.
Kuntasektorin sopimusneuvotteluissa palkansaajia
edustavat pääsopijajärjestöt ovat Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan koulutettu hoito-
henkilöstö KoHo ry ja Kunta-alan unioni ry. Työnantajaa
edustaa KT Kuntatyönantajat.
JHL on viime syksystä lähtien korostanut sitä, että työ-
markkinakeskusjärjestöt löytäisivät neuvotteluratkaisun,
jolla hallituksen pakkolakiesitysten toteutuminen vältetään.
Julkisen sektorin henkilös-
tön taakka ei saa olla muita
suurempi. Sektorilla on pie-
niä palkkoja kompensoitu
muita tahoja pidemmillä
lomilla. Ne ovat olleet osa
palkkaa. Liiton mielestä rat-
kaisun olisi oltava mahdol-
lisimman tasapuolinen eri
toimialoille ja niiden työn-
tekijäryhmille. Ratkaisun on
turvattava erityisesti pieni-
palkkaisten ostovoima. Työ-
ehtojen heikentämisen tietä
pitäisi välttää ja etsiä muita
keinoja alentaa kustannus-
tasoa. Keinovalikoimassa
tulisi ottaa vahvemmin tar-
kasteluun aito tuottavuuden
kehittäminen ahtaan työvoi-
makustannusten leikkauslinjan sijaan.
JHL ottaa lopullisen kannan kilpailukykysopimukseen
vasta sitten, kun neuvottelut on käyty. Päätöksen kilpailu-
kykysopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee
JHL:n edustajisto toukokuun lopussa.
15
PAKKOLAIT KILPAILUKYKYSOPIMUS
Lomien leikkaus 8 päivää- Enintään 30 päivää
Ei leikata lomia
Lomarahakatoksi 35%30% leikkaus julkisella sektorilla nykyta-sosta määräajaksi, 2017-2019
2 arkipyhää työpäiviksi 24 tuntia lisää vuotuiseen työaikaan
Sairausajan palkan alennus1. pv 0%, 2.-9. pv 80%
Ei sairausajan palkanalennusta
Sotu-maksun alennus vain yrityksille(vrt. julkinen)
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotus tt-puolelle
Sotu-maksun alennus kaikille työnantajille
Paikallinen sopiminen laillaEi luottamusmiesehtoa
Paikallinen sopiminen tes-pohjalta,luottamusmiesehto
Aikuiskoulutustuki -50% Aikuiskoulutustuki -15%
1,5 mrd leikkaukset:- Työttömyysturva, vuorotteluvapaan poisto, lapsilisät jne.
Ei lisäleikkauksia
Ei kolmikantavalmistelua Kolmikantavalmistelua
Lue lisää:www.jhl.fi
Lähde www.jhl.fi
16
Sana sanalta suomalaiseksiMinulle Kuusamo on paikka elää!
Syksystä 2015 Kuusamo-opiston arkeen on kuulunut
myös kansainvälisten opiskelijoiden ryhmä. Luku-
kauden mittaisessa kotoutumiskoulutuksessa aloitti
lokakuussa yhdeksän opiskelijaa Kongosta. Joululo-
man jälkeen Koilliskoto-ryhmään liittyi uuskuusamolaisia
myös Filippiineiltä, Nigeriasta, Somaliasta ja Turkista.
Eri kulttuureista kuusamolaistu-
neiden ensikokemus Suomesta ja Koil-
lismaalta on yksimielinen: uudella koti-
seudulla parasta ovat rauhallisuus sekä
paikallisten apu ja ystävällisyys. Osalla on
kokemusta myös suurempien kaupunkien
elämästä, ja vertailussa Kuusamo voittaa
tulijoiden mukaan vastaanoton lämpimyydessä ja elämän
joustavuudessa ylivoimaisesti sekä Oulun, Turun että
Helsingin.
Kiintiöpakolaisina saapuneiden kongolaisten swahilissa
toistuu asante sana, kiitoksia paljon. Kiitollisuutta herättää
se, että lääkäri oikeasti kuuntelee potilasta, yleislääkärin li-
säksi hoitoon pääsee hammaslääkärille tai fysioterapiaan,
sosiaalitoimi neuvoo myös pienissä asioissa, viranomaisia ei
tarvitse pelätä ja SPR:n nimeämien ystäväperheiden lisäksi
naapuritkin ovat ystävällisiä.
Ryhmä innostuu myös arkielämän su-
juvuudesta. Kuusamolaiset talot ovat käy-
tännöllisiä, suomalaiset vaatteet lämpimiä
ja kengät mukavia, jätehuolto pitää kau-
pungin siistinä – ja jopa kadut pestään ja
nurmikot leikataan! Perinteisille mitä pi-
dät -kysymyksille opiskelijat naurahtavat
jo tottuneesti: ruoka on hyvää, sauna on
mukava, lumi on kaunista, kylmyyteen tottuu, ja joku on jo
ehtinyt marjastamaan ja pilkillekin.
Tulijoiden lapset saavat opetusta Kuusamon perus-
kouluissa, ja pienimmät lapset ovat päivähoidossa. Aikuisten
Pidän ihmisistä Kuusamosta, koska
he ovat hyviä meille
Väki viihtyi ja rafrikkalainen ruoka maistui Pohjola-Nordenin järjestämissä Pohjolan pidoissa
17
viisituntiseen opiskelupäivään kuuluu kotoutumissuun-
nitelman mukaisesti kieliopetuksen ohella suomalaiseen
kulttuuriin, asiointiin ja elämänmenoon perehtyminen.
Erityisesti Koilliskoto-koulutuksessa painotetaan paikal-
lisuutta: luokassa ovat vierailleet lukuisat vapaaehtoiset ja
järjestöt, ja ryhmä poikkeaa viikoittain eri tapahtumissa,
organisaatioissa ja yrityksissä.
Kuusamon lisäksi yhteistyö ulottuu koko Koillismaal-
le. Posiolla tutuksi tuli muuan muassa Pentik, ja Taival-
koskella ja Pudasjärvellä perehdytään niihin opiskelu-
mahdollisuuksiin, joita Kuusamosta ei löydy.
Vaikka koilliskotolaisten Suomi-arviointi painottuu
selvästi plussalle, muutama miinuskin seutukunnalta löytyy.
Bussi ei kulje ja kätilö puuttuu
Pakkasta pahempi ovat keväiset jääkelit, sohjo ja liukka-
us, eikä sille ei voi mitään, että pimeyteen on vaikea tottua.
Pitkien etäisyyksien keskellä monilapsiset perheet ovat yksi-
mielisiä siitä, että suomalaiseen arkeen kuuluu auto. Bussilla
ei Kuusamosta pääse kuin pois! Ensimmäisenä haavelistal-
la ovatkin ajokortti ja oma auto, jonka avulla pääsee kiinni
myös työelämään.
Hämmästystä herättää myös se, että muualta muuttaneiden
silmin suomalainen terveydenhoito näyttää suorastaan ylel-
liseltä. Siitä huolimatta Kuusamosta lähdetään lääkäriin tai
synnyttämään satojen kilometrien päähän. Oulussa kävi syn-
tymässä myös Kuusamon ensimmäisten
kiintiöpakolaisten uusin tulokas, vuoden
alussa syntynyt Asante-vauva.
Koilliskodon ohjelmaan on kuulu-
nut paljon juhlaa. Ryhmä on järjestänyt
kuusamolaisille musiikillisen illan, osallistunut vuotuisjuh-
liin ja ollut kutsuttuna mukana niin lumirakentamisessa
kuin Afrikka-teemaisissa Pohjola-Nordenin järjestämissä
Pohjolan pidoissa. Silti juhlia tärkeämmäksi nousee arki,
työ ja tekeminen.
Opintoihin kuuluvan harjoittelujakson aikana kaikki
koilliskotolaiset löysivät paikkansa. Osa tutustui KAO:n Kuu-
samon yksikössä hotelli- ja ravintolatyöhön, lähihoitajaopin-
toihin, matkailuun ja rakennusalaan. Ryhmän nuorin vietti
vauhdikkaan harjoitteluviikon Oivangin nuorisokeskuksessa.
Muutama opiskelija harjoitteli eri yksiköissä vanhus-
ten- ja terveydenhoidon puolella. Kotihoito, Kotiranta ja
Porkkapirtti tarjosivat niin monipuolisen ja toimivan har-
joitteluympäristön, että kaksi opiskelijaa, Ana Bebe ja Koko
Nalunja, jatkoivat kulttuuriohjaaja Rauni Törmäsen opas-
tuksella harjoittelua viikon sijasta koko kuukauden. Nostot sitaatteja koilliskotolaisten muistiinpanoista.
Olen onnellinen olla koulussa viisi päivää
viikossa
Myös jatkossa harjoittelu Kuusamon kaupungin eri yk-
siköissä tai paikallisissa yrityksissä tarjoaa tekemistä niille,
jotka eivät sijoitu heti esimerkiksi työhön, kieliopintoihin
tai ammatilliseen koulutukseen. Osa koilliskotolaisista on
jo hakeutunut vapaaehtoistyöhön, osa tekee Taitokeskuksen
vierailuviikon innostamana käsitöitä, osa viihtyy kuntosalil-
la, ja kulttuurissa tulijoiden panostus on vahva.
Musiikkiuraa tekevät kongolaiset Kuusamo Pojat, räp-
päri M-double Manya Mashengo ja laulaja, muusikko Koko
Nalunja esiintyvät säännöllisesti paikallisissa tapahtumissa.
Musiikkivideoiden teossa Kuusamo Poikia on auttanut kuu-
samolaisen JS-Studion omistaja, itsekin Kuusamo-opiston
opiskelija Jorma Satta, joten monta kongolais-kuusamolais-
ta kappaletta on kuunneltavissa jo myös
verkossa.
Ryhmän ohjaajan vuoden mittaan yli-
voimaisesti useimmin kuusamolaisilta
kuulema kysymys on ollut, kuinka koil-
liskotolaisten kanssa voi keskustella. Opiskelijoiden toive on
selvä ja helppo noudattaa: puhu helppoa suomea, näytä ja
selitä, toista ja kertaa, ja ellei sekään auta, käytä apukielenä
englantia tai ranskaa. Vinkkejä selkosuomen käyttöön sekä
vapaa-ajalla että työssä löytyy netistä.
Kuusamo-opiston Koilliskoto lähettää opiskelijat eteen-
päin toukokuun lopulla. Siihen saakka ryhmässä edetään
sana sanalta suomeksi kohti sujuvampaa kuusamolaisuutta.
Koilliskotolaisten kuulumisia voi seurata myös Facebookissa.
1818
Lasten kesäkurssit
Lasten kudontakurssilla voi suunnitella ja toteuttaa sisus-
tuksellisia tekstiilejä oikeilla kangaspuilla esim. omaan huo-
neeseen. Molemmille kursseille otetaan 8 lasta. Pajat ovat
tarkoitettu 10-13 vuotialle.
• Kudontapaja 1: ma -to 6. - 9.6. klo 10-15
Hinta 25 € + materiaalit
• Kudontapaja 2: ma - to 13. - 16.6. klo 10-15
Hinta 25€ + materiaalit
Taitokeskuksen kesäkurssit
Kuusamon uudet verkkosivut julkaistiin huhtikuun
alussa. Verkkosivuhanketta on viety eteenpäin kol-
men kunnan yhteistyönä tammikuusta 2015 lähti-
en. Hankkeen alkumetreillä sivustojen sisältöjä ja
rakennetta pohdittiin Kuusamon, Taivalkosken ja Posion
yhteisissä työpajoissa, minkä jälkeen kukin kunta on raken-
tanut sivustonsa tahoillaan. Pääkäyttäjien ja sisällönsyöttä-
jien koulutuksia on järjestetty useita, pääosin etäyhteyksi-
en avulla. Tämä on ollut aidosti yhteistyötä yli toimiala- ja
kuntarajojen.
Merkittävimmät lukijalle näkyvät muutokset ovat
sivuston ulkoasu, näkökulma ja sivujen käytettävyys. Tu-
tut kaupungin palvelut ja tapahtumat, lomakkeet ja linkit
löytyvät uusiltakin sivuilta, nyt uusissa kuoseissa ja uusilla
paikoilla.
Kuusamon sivuston ulkoasuun ja osittain rakenteeseen-
kin pyydettiin näkemyksiä ”Luonnosta elinvoimaa kau-
punkikeskustaan” -kilpailun voittajalta Jenni Huttuselta.
Sivuston värimaailma pohjautuu sekä voittajatyöhön että
tuoreeseen Kuusamon bränditutkimukseen.
Tavoitteena on ollut käyttäjäystävällisempi verkkosi-
vusto. Valoisat sivut avautuvat hienosti myös älypuhelimien
ja tablettien näytöille. Uusi aiheuttaa aina aluksi päänvaivaa,
kun tutut toiminnot eivät löydy sieltä, mistä ennen. Nyt sa-
maan tietoon pääsee käsiksi monella eri tavalla sen mukaan,
miten kukin on tottunut tietoa hakemaan. Jos sivulta toiselle
hyppiminen ei innosta, hakutoiminto on näppärä apu. Sillä
pääsee heti kiinni etsimäänsä.
Palvelut löytyvät Palvelut-valikon takaa, jossa ne on luoki-
teltu sekä kohderyhmän että aiheen mukaan. Esimerkiksi
perusopetus löytyy sekä Lapset-, Nuoret- että Koulutus ja
opiskelu -palveluvalikoista. Yksittäinen palvelukortti, kuten
Ilmoittautuminen kouluun ja esiopetukseen neuvoo, miten
hakeutuminen käytännössä tapahtuu. Palvelukortilta löyty-
vät myös tarvittavat lomakkeet ja tärkeimmät yhteystiedot.
Uusi ilme ja uusi näkökulma
Verkkosivuston toimittaja on Kuntien Tiera Oy ja alustan
toteuttaja Aff ecto Oy. Alustana on avoimen lähdekoodin
Drupal, josta on rakennettu perustuote kuntien verkkosi-
vustoja varten.
Kuusamon konsepti jakautuu neljään osaan Palvelut, Koe ja
näe, Kuusamotietoa ja Päätöksenteko.
Kasvivärjäyskurssi
Kahden päivän kasvivärjäys-
kurssi aikuisille. Värjäämme
villalankoja luonnonkasveilla
talven kudontatöitä varten.
•ma-ti 27.–28.6. klo 9-16 Hinta 10 € + materiaalitKysy lisää puhelimitse
040 162 0260
19
Kuusamo-opiston kesä aloitetaan perinteisellä Kuu-
samon Taideleirillä, jossa tänä vuonna juhlitaan 45.
leiriä. Kaksi viikkoa kestävään ohjelmaan kuuluvat
grafi ikka, kuvanveisto ja maalaus. Jos irtautuminen
arjesta kahdeksi viikoksi on haastavaa, voi maalaukseen ja gra-
fi ikkaan osallistua vain yhden viikon ajan. Taidegrafi ikkaa teh-
dään myös heinäkuussa kahdella kurssilla. Kuusamo-opiston
kuvataideopettaja taidegraafi kko Mirja Mäen lisäksi kesän tai-
dekursseilla opettavat jo vuosia Kuusamo-opistolla vierailleet
taidemaalari Jyrki Poussu ja kuvanveistäjä Raimo Jaatinen.
Samaan aikaan Taideleirin kanssa kesäyliopisto tarjoaa
jo kolmatta kesää mukavaa tekemistä ala- ja yläkouluikäi-
sille kesälomansa aloittaneille koululaisille. Lasten ja nuor-
ten kesäyliopiston työpajoissa 6.–10.6. tehdään animaatioita,
piirretään sarjakuvia ja muotipiirustuksia sekä taiteillaan
vesivärien ihmeellisessä ja ihastuttavassa maailmassa.
Toisella viikolla järjestetään Ilo liikuttaa - lasten ja nuor-
ten tanssileiri. Tanssista kiinnostuneet 8-18 -vuotiaat kuu-
samolaislapset ja -nuoret hyvin tavoittanut leiri järjestetään
14.–18.6.2016. Huippuohjaajat opettavat niin vasta-alkajia
kuin aiemmin tanssineita. Leirillä opetetaan eri tanssityy-
lejä pop-salsaa, showtanssia, acrobatiaa, hiphoppia jne. Lei-
rin aikana valmistetaan yhteinen tanssiesitys, joka esitetään
päätöspäivänä.
Kädentaidon kurssit käynnistyvät heti juhannuk-
sen jälkeen. Viime kesänä ensimmäistä kertaa toteutettu
Hopeatyö-kurssi jatkaa tarjonnassa. Opettaja Seija Posion
johdolla valmistetaan muun muassa hopeakoruja. Kurssilla
opetellaan erilaisia pintakoristeluita ja tummennusta sekä
Kuusamo-opiston kesä on yhdessäoloaharjoitellaan juottamista. Jo vuosia valtavan suosittuja olleet
kengänvalmistuskurssit ovat jälleen täynnä. Kursseista suosi-
otaan kasvattanut Puukonteko-kurssi päättää kesäkurssitar-
jonnan. Puukkoseppä Mauri Heikkisen opastuksella käy-
dään läpi puukon eri valmistusvaiheet sekä teräntaonta että
puukon kahvan valmistus.
Kuusamo-opiston taide- ja käsityökursseille ovat terve-
tulleita niin aloittelijat kuin kokeneetkin harrastajat ja am-
mattilaiset. Pidemmälle ehtineet voivat työskennellä myös
omaan tahtiinsa. Ammattitaitoiset opettajat opastavat työs-
kentelyssä.
Valokuvauskursseilla opiston oma opettaja Risto Rau-
nio aloittaa kesän opettamalla studiokuvausta, kesä-heinä-
kuun vaihteessa perehdytään digitaalikuvauksen perustei-
siin sekä kuvankäsittelyyn Ligthroom-ohjelmalla. Monelle
opiston valokuvauskursseilta tutuksi tullut luontokuvaaja
Petteri Törmänen opettaa kasvikuvausta ja uutuutena lä-
hikuvauksen perusteita. Kesän tarjonnassa on myös valo-
kuvaajapariskunta Irma Varrion ja Ari-Matti Nikulan Im-
pressionistinen luontokuvaus sekä kuusamolaistaustaisen
vuoden 2015 muotokuvaajan Vesa Tynin Henkilökuvaus
luonnossa -kurssit.
Lisätiedot
- puhelin 040 860 8715
- sähköposti [email protected]
- www.pohjois-pohjanmaankesa-
yliopisto.fi /fi /lasten-kesayliopisto-
kuusamossa/
- www.kuusamo-opisto.fi
Uupaisuja keinuttelun lomassa
Kuusamo-opiston puutyöpajassa jaettiin todistukset aprillipäivänä viidel-
letoista kuuden kuukauden ajan puutöiden parissa päivät opistolla viet-
täneelle. Mahtuipa tänä vuonna mukaan yksi nainenkin. Hänen ansios-
taan menneen talven aikana veneiden lisäksi puutyöpajassa valmistui
kahden keinuttava tuoli, joka sai nimekseen uupaisu-tuoli. Uupaista on tuolin
tekijöiden mukaan murresana, joka tarkoittaa halaamista.
Idean äiti Terttu Kurtti toi syksyllä puutyöpajaan mukanaan ET-lehden, jos-
sa oli juttu Liisa ja Erkki Puran käsityökodista Tammelan Portaan kylässä.
Jutussa oli kuva kahden istuttavasta keinutuolista. Terttu tiedusteli pusutoo-
liksi tuolia kutsuvalta Erkki Puralta ohjeita tuoliin. Hän kuuli että tuolin oli
1920-luvulla valmistanut kiertävä kauppamies jolta se oli ostettu taloon, eikä
ohjeita tuolista ollut saatavilla. Liisa Puran toimesta tuoli on entisöity nykyi-
seen kuntoonsa.
Tertun ja Leevi Suonnansalon yhteistyöllä aloitettiin prototyypin valmistami-
nen, jonka pohjalta Leevin rakentama ensimmäinen uupaisu-tuoli valmistui ennen
joulua. Kevään aikana Topi Paanasella oli työn alla lastenmalli uupaisu-tuolista. Leevi odottaa seuraa uupaisu-tuolissaan
20
Mitä kuuluu ammatilliselle koulutukselle Kuusamossa?
Kuusamossa on järjestetty ammatillista koulutusta 70-luvulta lähtien ja kaiken muuttuessa mo-
net tuulet ja tuiskut olemme saaneet kokea. Suotuisiakin aikoja on ollut. Muistan hyvin 80-lu-
vun loppupuolen, kun nykyisellä kampusalueellamme toimi kolme erillistä ammatillista op-
pilaitosta ja muutaman sadan metrin päässä oli vielä kaksi oppilaitosta lisää: Kuusamon lukio
ja Koillismaan Aikuiskoulutuskeskus. Nuorten osuus Kuusamon väkiluvusta oli tuolloin suurempi ja
koulutuspaikkatarjontaa sekä valikoimaa oli silloin riittämiin. Tuskin monikaan peruskoulun päättä-
vistä silloin tosissaan harkitsi opintojen perässä toiselle paikkakunnalle muuttoa. Tänään itse nuorelle
ei liene kummoinenkaan päätös muuttaa suurkaupunkiin opiskelemaan, jos kiinnostava ammattiala
tai erityislukio löytyykin sieltä. Huoltajille muuttoasia ei varmasti ole niin yksikertainen päätös, koska
kysymys on useiden satojen eurojen kuukausittaisesta panostuksesta nuoren opintoihin ja palkaksi saa
ainakin huolen lapsen pärjäämisestä isommissa elämänympyröissä.
Opetussuunnitelmat ovat uudistuneetViime syksynä aloitimme uuden lukuvuoden uudistettujen opetussuunnitelmien mukaisen ope-
tustyön. Emme enää laske opintoviikkoja, vaan tilalle ovat tulleet osaamispisteet, ”ospit”. Entinen 120
opintoviikon ammatillinen perustutkinto on muuttunut kaikilla opiskelijoillamme 180 osaamispisteen
arvoiseksi useista tutkinnon osista muodostuvaksi perustutkinnoksi. Uudistettu tutkintorakenne sisäl-
tää hieman enemmän ammattia tukevia nk. yleissivistäviä oppiaineita ja vastaavasti vähemmän valin-
naisia oppiaineita.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan opintojen alussa henkilökohtainen, opiskeluedellytykset huomioi-
va opiskelusuunnitelma. Opiskelusuunnitelmassa huomioidaan myös opiskelijalla jo olemassa oleva
opiskeltavaan ammattiin liittyvä osaaminen ja mahdolliset aiemmat opinnot. Tätä omaa polkua jokai-
nen opiskelijamme on nyt kulkenut lähes lukuvuoden ajan ja voin todeta, että uudistus on tältä osin
ollut onnistunut. Opiskeluaika ei enää ole automaattisesti kolme vuotta, vaan se vaihtelee suunnitel-
lun polun mukaan. Huimimpaan suoritukseen on yltänyt viime syksynä meillä opintonsa aloittanut
opiskelija, joka tätä kirjoittaessani, huhtikuun alkupäivinä, valmistuu kohta ammattiin vajaan vuoden
opintojen jälkeen. Emme siis ole hidasteena, jos intoa ja motivaatiota opiskeluun riittää.
Osaaminen on keskiössäAmmatin opiskelu perustuu osaamisen hankkimiseen ja sen kehittymisen arvioimiseen. Osaami-
sen hankkiminen ei ole aikaan tai paikkaankaan sidottu. Joku oppii ammattiin liittyvän osaamisen
päivässä, toinen tarvitsee oppimiseen viikon. Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen näytetään am-
mattiosaamisen näytöissä, jotka arvioidaan 1-3 arvosana-asteikon mukaisesti. Digitalisaation pikku
hiljaa mukaan tuleminen meidänkin oppimisympäristöihimme edistää osaamisperustaisiin oppimisen
ja opettamisen menetelmiin siirtymistämme.
Tekemällä oppiiJokainen ammatillinen perustutkinto sisältää työssäoppimista työpaikoilla. Työssäoppimispaikkoja
opiskelijoillemme on paikkakunnallamme järjestynyt vielä hyvin, tästä kiitos yrityksille ja yhteisöille.
Ammatillisen koulutuksen yhtenä kehityssuuntana onkin nähtävissä, että opiskelua halutaan siirtää
lisääntyvissä määrin työpaikoille. Tämä kehityssuunta on ammatissa vaadittavan osaamisen hankki-
misen kannalta hyvä, mutta on myös havaittavissa ajattelua, joka kyseenalaistaa oppilaitoksen ja opet-
tajan tärkeät roolit. Ollaanko koulutusvastuuta siirtämässä liikaa työpaikoille? No, tähän suuntaukseen
ollaan jo onneksi laittamassa jarrua päälle. Kohtuus kaikessa.
Aikuisille uusia mahdollisuuksiaNykyisin nuorilla ja aikuisilla on mahdollisuus opiskella samoissa ryhmissä, ja tätä suuntausta ollaan
vahvistamassa lain voimalla. Viimeistään tämän hallituskauden lopussa suomalainen ammatillinen
koulutus käsitetään yhtenä kokonaisuutena, joka kattaa nuorten ja aikuisten koulutuksen. Jo tällä het-
kelläkin meidän lähes jokaisessa perustutkintoryhmässämme on aikuisopiskelijoita ja toki varsinaisia
aikuisryhmiäkin meillä on muutamia. Aikuiset ovat tervetulleita meille opiskelemaan. Koskaan ei ole
myöhäistä aloittaa uusi ura.
Sido
sryh
mill
ä on
sano
ttav
aa
21
Rahapussi on tyhjenemässä – menoja on karsittavaOlemme tähän saakka kyenneet hoitamaan koulutustehtäväämme Kuusamossa erittäin hyvin, vaik-
kakin toimintaamme on varjostanut pienentynyt ikäluokka ja kunnan muuttotappiotilanne. Monen
suomalaisen ammatillisen oppilaitoksen ohessa ei kyllä Kuusamonkaan ammatillisen koulutuksen
tulevaisuus näytä kovin ruusuiselta. Rahasta tulee olemaan puutetta valtiovallan taholta koulutuksel-
le asetettujen säätötavoitteiden seurauksena. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan miljoonia, joka
näkyy pienenevinä valtionosuuksina. Yhdestä opiskelijasta maksettava rahasumma pienenee ja kui-
tenkin koulutukselle asetetut tavoitteet pysyvät samoina, jopa kasvavat. Jos aikomuksena on säilyttää
Kuusamossa ammatillinen koulutus tarveperustaisesti nykyisessä laajuudessaan, menoja on karsittava
ja kyettävä tekemään arvovalintoja. Tänä keväänä aloitettu opetustilojen sopeuttamisen suunnittelu
ja toteuttaminen on yksi ”karsimisoperaatio”. Ensi syksynä koulutyötä tehdään noin 3000 neliötä pie-
nemmissä tiloissa, kun olemme luopumassa yhdestä oppirakennuksesta lähes kokonaan. Muutto- ja
muutostyöt ovat alkamassa, mutta luottavaisin mielin suuntaamme katseemme tulevaisuuden oppi-
mispoluille.
Toivotan hyvää kesää kaikille!
Anne Koski-Heikkinenkoulutusjohtaja
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka
22
TOKKA TUTUKSI
Työkaverini
22
TOKKA TUTUKSI
Työkaverini
23
Työkaverini
24
Aloitin syyskuussa 2009 kehitysjohtajana niin että ensimmäiset neljä kuukautta Paloniemen Annikki
toimi perusturvajohtajana. Vaikka en saanut laajaa perehdyttämistä tehtävääni, oli minulla hyvin aikaa,
ilman esimiesvastuuta, tutustua ja suunnitella perusturvan toimintaa tuleviksi vuosiksi. Silloin myös
kiersin kaikki yksiköt, tutustuin ihmisiin ja toimintaan.
Perusturvajohtajana tehtävissä aloitin vuoden 2010 alusta. Kuusamo oli kulkenut monessa mielessä etu-
rintamassa ja täällä oli kehittäjän mieli. Oli helppo tulla jatkamaan edeltäjien luomalla hyvällä pohjalla.
Aina sitä jotain kuitenkin haluaa muuttaa koska maailma ympärillä muuttuu. Meidän pitää sekä rea-
goida muutoksiin että mielellään olla proaktiivisia, tehdä asioita jo ennen kuin on pakko. Yksityisen ja
julkisen yhteistyö, laaja palvelusetelitoimintamme, perustason erikoissairaanhoidon tarjoaminen ter-
veyskeskuksessa kattavammin kuin missään Suomen kunnassa…
Lautakunta ei vain vaatinut tuloksia vaan antoi myös mahdollisuuden kehittää toimintaa. Hyvän elä-
män vallankumous käynnistettiin koko henkilökunnan voimin. ”Pieni” esimieskoulutus muuttui koko
perusturvaa uudistavaksi jatkuvaksi toiminnaksi, jonka maukkaimpia hedelmiä muisteltiin vähintään
pikkujouluissa luovutetuissa Hyvän Elämän Vallankumouspalkinnoissa.
Ensimmäisen kunniakirjan sai mielenterveys- ja päihdetyö, joka toimintaansa radikaalisti uudistamal-
la satsasi lähipalveluihin ja avotoimintaan lisäten asiakas ja henkilöstötyytyväisyyttä ja säästäen kunnan
menoja SHP:ssa vajaan miljoonan vuodessa. Uudistaminen on siellä jatkunut ja kulut pysyneet kurissa.
Toinen kunniakirja myönnettiin vanhustyölle, kolmas kotihoidolle, neljäs fysioterapialle ja kuntoutuk-
selle, viides asiakaspalvelu Askeleelle ja minulle viimeiseksi jäänyt Timanttitiimille. Ongelmana ei ollut
löytää hyviä yksiköitä ja palkitsemisen kohteita vaan valita aina vain yksi. Tätä kutsutaan positiiviseksi
ongelmaksi.
Hyvän elämän vallankumouksen jälkeen aloitettiin mm. tuotekehittäjäkoulutukset ja viides ja kuudes
kunniakirja ovatkin ainakin osittain näiden töiden tulosta. Uskon vahvasti siihen että henkilökunnalle
pitää antaa mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omaan työhönsä. Se on avain laatuun ja tyytyväisiin asi-
akkaisiin. Onko joku muu syy miksi olemme töissä?
Jos jotain tekisin toisin
En ole oikein koskaan ymmärtänyt niitä vanhoja laulun sanoja … en päivääkään vaihtaisi pois. Kuu-
samossa ollessani liikuin melko paljon. Yritin hakea ”maailmalta” tietoa, kontakteja ja kehitysideoita,
mihin suuntaan toimintaa pitäisi kehittää. Jotain tarttui, jos-
kus tulit kotiin tyhjin käsin, toisinaan hyödyt paljastuivat vasta
pitkien aikojen kuluttua. Ajattelen että perusturvajohtajan oi-
kea paikka ei ole jatkossakaan omassa pikku toimistossaan klo
8-16. Enemmän pitäisi kuitenkin kulkea omalla kotikentällä eli
Kuusamon perusturvan ihmisten keskuudessa ja yksiköiden
arjessa. Pitäisi tarkemmin kuunnella mitä sanottavaa yksittäi-
sillä työntekijöillä on ja nähdä paikan päällä miten hommat
toimivat.
Uutta oppimaan
Tänään on viimeinen työpäiväni Kuusamon perusturvassa.
Kiitän näistä vuosista ja mahdollisuudesta olla oppimassa ja
kehittämässä uutta innostuneessa joukossa.
Haluan itse oppia uutta ja haluan että se innostunut ote joka
Kuusamon perusturvassa on, säilyy. Näiden molempien vuoksi
katsoin että on aika vaihtaa maisemaa. Toivon kuitenkin että
yhteyteni Kuusamoon säilyvät sekä työn että vapaa-ajan kautta.
Vesa Isoviita
25
Pohjois-Suomen viestipataljoona vietti viestiaselajin vuosipäi-
vää Kuusamossa torstaina 3.3.2016. Kalustonäyttelyssä lii-
kuntakeskuksen P-paikalla oli esillä viestiaselajin modernia
kalustoa ja sotilaspoliisi nykyvarusteissaan. Yleisölle tarjot-
tiin kenttälounas, perinteinen armeijan hernekeitto.
Vuosipäivän katselmuksen ja kenttähartauden jälkeen saatiin
ihailla paraatijoukkojen ohimarssia Kuusamotalolle, jossa majuri
Tero Palokangas ja Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen
vastaanottivat ohimarssin.
Lapin sotilassoittokunta järjesti kaksi juhlakonserttia Kuusa-
motalolla. Juhlakonserttien yleisöksi oli kutsuttu keskustan ala- ja
yläkoululaisia sekä veteraaneja ja veteraanijärjestöjen edustajia.
Päivi Peuna
Viestipataljoonan vuosipäivä Musiikkia, marssia ja hernesoppaa
Viestijoukkojen perinteet lasketaan alkaneen Kenttälennätin-
pataljoonan perustamisesta Mikkelissä 5.3.1918.
Pohjois-Suomen Viestipataljoona (PSVP) on Kainuun prikaa-
tissa toimiva viestikoulutusta antava joukkoyksikkö. Siihen
kuuluu kolme perusyksikköä: kaksi viestikomppaniaa ja esi-
kuntakomppania, joista viimeinen kouluttaa myös prikaatin
tarvitseman sotilaspoliisimiehistön. Toinen viestikomppania
vastaa myös sissiradistien vuoden pituisesta koulutuksesta yh-
teistyössä tiedustelukomppanian kanssa.
Lähteet: Maavoimien verkkosivut, Wikipedia
26
Perusturvajohtaja Vesa Isoviidan viimeinen työpäivä Kuu-
samon kaupungin palveluksessa käynnistyi Porkkapirtillä
aamiaisen, laulun ja puheiden merkeissä.
Kitaralla säestetty ”Ihme ja kumma” herkisti mielet. Päi-
väkuntoutus liverteli kiitokset linnunpöntöllä ja halauksilla.
Porkan Kööki oli askarrellut kahvipusseista astian. ”Ongel-
mista tulee mahdollisuus, kun puhut johdolle” oli teemana
lahjaksi annetussa taulussa. Tilaisuus juhlasalissa päättyi
Vesan puheeseen. Visiittinsä päätteeksi Vesa käynnisti tupien
jumpat venyttelyllä.
Apulaisylilääkäri Anssi Hakalan läksiäisiä vietettiin
2.3.2016. Virallisesti eläkeläisvuoro alkaa kesäkuun alussa.
Kuusamon kautta aikojen ensimmäiseksi vuoden vapaa-
ajan asukkaaksi valittiin Pentti Patosalmi, orimattilalainen
yrittäjä, jonka juuret ovat Kuusamossa. Pentti viettää vai-
monsa kanssa pitkiä aikoja vapaa-ajanasunnollaan ympä-
ri vuoden ja nauttii Kuusamon luonnosta mm. hiihtäen ja
marjastaen.
Pentti Patosalmi haluaa omalta osaltaan myös edistää
Kuusamon elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kehittymis-
tä. Hän osallistui mm. Kuusamon kaupungin ensimmäiseen
Hissipuheita Rinneravintolassa -tilaisuuteen mentorina,
paikallisen yrityksen sparraajana. Sen jälkeen hän on ollut
apuna Kero Hirsitalojen kansainvälistymisprosessissa.
27
Vuodet ovat vierineet
me olemme eläkkeelle siirtyneet.
Teimme töitä pitkään Kuusamossa,
monen sortin asioita olimme ratkomassa.
Työn myötä paljon elämästä opimme,
suuren osan siitä sisimpäämme taltioimme.
Hyvillä mielin olemme voineet vapaalle siirtyä,
oloneuvoksen kuvat ovat alkaneet siluettiin piirtyä.
Kiittelemme kaikista näistä vuosista, tulevat vuotemme
on tehty eri kuosista.
Reijo Jokinen
Leena Ervasti, Leena Nissi, Erja Noponen
Kirjastonhoitaja Ilona Pohjolan toive pönötysvapaista läksi-
äisistä toteutui Wanhalla Raatesalmella. Illan ohjelmassa oli
ratsastusta islanninhevosilla, saunomista, herkuttelua ja no-
kipannukahvit kodalla. Puheita ei pidetty, mutta muistelulta
ei toki vältytty. Ilonan ensimmäinen työpäivä Nilon kirjas-
tossa syksyllä 1978 oli monella tapaa merkittävä: silloin tuli
tieto uuden kirjastotalon rakentamisesta.
Vieläkin pidempi, 46 vuoden työrupeama on takana kir-
jastovirkailija Helena Nevalalla, joka on aloittanut pehmeän
laskeutumisen kesällä koittavaan vapaaherrattaren säätyyn.
Työkaverit ja asiakkaat toivottavat leppoisia eläkepäiviä!
Vesa on perusturvajohtajana päässyt jakamaan perusturvan
yksiköille Hyvän Elämän vallankumouksellisen teon kun-
niakirjoja. Nyt oli aika palkita itse vallankumousjohtaja.
Ainutkertainen Primus Motor –kunniakirja annettiin läk-
siäislahjana Vesalle, joka ennakkoluulottomasti joukkoonsa
luottaen, innostaen ja kannustaen on johtanut perusturvan
työyhteisön kyseenalaistamisen tielle kehittämään ja roh-
keasti uudistamaan Kuusamon kaupungin sosiaali- ja ter-
veyspalveluja tavoitteena hyvä ja merkityksellinen elämä
kuusamolaiselle ihmiselle.
Hyvän Elämän Vallankumoukselliset kiittävät Sinua, Vesa!
28
26. Musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti
26. - 29. NUTS Karhunkierroksen ultrajuoksu
28. Kuusamon ajoneuvonäyttely
11. Karhujuhlat 17. - 18. 33. Kuusamon SM-lintumaraton
23. - 26. Kuusamon ja Rukan juhannus
Ku
rkis
ta t
ap
ah
tum
ak
ale
nte
riin
: ww
w.k
uu
sam
o.fi
/ta
pa
htu
ma
ka
len
teri
Touko Hannu KorpuaKesä Jouni MartinElo Kirsimarja SopanenSyys Nature Photo päänäyttely Julia Weckman: ”Olemisen rajalla
Ala- ja ylälämpiöTouko Kansalaisopiston maalauspiirien näyttely
1. Kolmen naisen loukussa, ensi-ilta Kuusamon näyttämö
1. - 3. Ruka SUP Weekend
2. Kuusamon Olutfestarit Oulanka SUP Maraton 25 km
2. - 3. Kuusamo-päivät
2. - 9. Oulanka Nature Fest – luontofestarit
9. Käylän tukkilaiskisat
11. - 17. Kuusamon Kansanparannuspäivät
27. Rukan Salonki Race - rullasuksi- ja juoksukisat
25. - 28. Erävaelluksen SM-kisat Kuusamossa
1. - 4. Wild Wellbeing Kuusamo Lapland