VÄESTÖNKEHITYS vieraskielisen väestön
kehitys C23-kaupungeissa ennen, nyt ja
lähitulevaisuudessa
VTT, johtava asiantuntija Timo Aro
@timoaro
3.6.2020
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
HAASTEENA SAMANAIKAINEN DEMOGRAFINENNELOSKIERRE
1. Syntyvyyden aleneminen
2. Iäkkäiden yli 75-vuotiai-den määrän nopea kasvu
3. Työikäisen väestön mää-rän väheneminen
4. Keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike
+ylimääräisenä kiusana
tekemättä jääneet uudistukset
MITEN DEMOGRAFINEN MUUTOSPAINE ON RATKAISTAVISSA?
1. Tarvitaan lisää lapsia2. Tarvitaan lisää työtä ja työikäisiä
= MAAHANMUUTON/VIERASKIELISTEN MERKITYS KOROSTUU
+ Ja/tai lisää työn tuottavuutta
+ Ja/tai lisää teknologian hyödyntämistä ja digiosaamista
+ Ja/lisää fiksuutta ja toisintekemistä
ESITYKSEN SISÄLTÖ
1.NYKYTILA: vieraskielisen väestön määrä ja kehitys C23-kaupungeissa vuosina 2000-2019
2.ENNUSTE: vieraskielisen väes-tön määrä ja kehitys C23-kaupungeissa vuoteen 2040 saakka
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
450000
Vieraskielisiä
Vieraskielisen väestön kehitys ennen nyt!
0,5 %väestöstä 1990
1,9 %väestöstä 2000
4,2 %väestöstä 2010
Vieraskielisten määräylitti ruotsinkielisten määrän
vuonna 2014
Kotimaisia kieliä puhuvienmäärä kääntyi laskuun
vuonna 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040
Koronakriisin vaikutukset kehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä
Vieraskielisten määrä 1990-2019
24 873 (1990)99 277 (2000)
224 338 (2010)412 644 (2019)
7,5 %väestöstä 2019
-18000
-15000
-12000
-9000
-6000
-3000
0
3000
6000
9000
12000
15000
18000
21000
24000
27000
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Kotimaiset kielet Vieraskieliset
Koko maan väestönlisäys on riippuvainen vieraskielisistä!
Koko maan väestönlisäys perustunut täysin maa-
hanmuuttoon 2014 alkaen
Vieraskielisten osuus väestönlisäyksessä ylitti
kotimaista kieltä puhuvien määrän 1997 alkaen
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne;
7
Vieraskielisten väestöosuudessa suuret alueelliset erot
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
❖ Kartoissa kuvataanvieraskielisten osuutta (%) kunnittain kunnan väestöstä vuonna 2000 ja 2019
❖ Vuonna 2000 neljässä viidestä kunnasta alle 1 % väestöstä vieraskielisiä. Yli 3 % vain viidessä kunnassa: Helsinki, Vantaa, Turku, Espoo ja Sottunga.
❖ Vuonna 2019 vieraskielisten osuus yli 5 % joka kuudennessa kunnassa (59). Vieraskielisten osuus korkein Vantaalla (20,2 %), Espoossa (18 %), Hel-singissä (16,2 %) ja Närpiössä (15,6 %).
Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)
1,1 % vuonna 1990
Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)
4,2 % vuonna 2000
Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)
9,9 % vuonna 2000
Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)
20,2 % vuonna 2000
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
106 059
52 196
47 276
22 826
8 977 6 182
18 996
5 613 4 868
8 675
7 453
4 885
3 794
3 197
2 900
2 232 2 187
1 670 1 733 1 288
Vieraskielisten määrä C23-kaupungeissa 2019
3 556 3 4673 470
-20000
-10000
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
100000
110000
Kotimaiset kielet Vieraskieliset
C23-kaupunkien väestönlisäys
yhteensä
411
C23-kaupunkien väestönlisäys kieliryhmittäin vuosina 2000-2019
C23-kaupunkien väestönlisäyksestä
vieraskielisten osuus
59,5 %vuosina 2000-2019
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040
Vieraskielisten osuus
>50 %väestönlisäyksestä
mm. pk-seutu, Turku, Lahti, Vaasa,
Rovaniemi jne.
9361282145614591625211621642225250626822631
35813934402547755334
61287060
1412415738
3975943828
75266
0 7000 14000 21000 28000 35000 42000 49000 56000 63000 70000 77000 84000
KAJAANIKOKKOLA
SEINÄJOKIMIKKELI
ROVANIEMISALOPORI
KOUVOLAPORVOO
JOENSUUHÄMEENLINNA
KUOPIOLAPPEENRANTA
KOTKAVAASA
JYVÄSKYLÄLAHTIOULU
TAMPERETURKU
VANTAAESPOO
HELSINKI
Vieraskielisten määrällinen muutos vuosina 2000-2019
C23-kaupunkien vieraskielisten väestön määrä kasvoi yhteensä noin
245 000 henkilöllä vuosina 2000-2019, josta pääkaupunkiseudun osuus oli kaksi
kolmasosaa
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040
1.Perusura: perusuran skenaari-ossa vieraskielisten maahanmuutto pysyy vuosien 2010-2018 keskitasol-la koko ennustejakson ajan
2.Kasvu-ura: kasvu-uran skenaa-riossa vieraskielisten maahanmuut-to kasvaa 25 000 henkilöön vuosita-solla vuoteen 2040 mennessä. Kasvu-uran kasvu on lineaarista.
Vieraskielisten väestöennuste vuoteen
2040 saakka
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
700000
750000
800000
850000
900000
950000
1000000
1050000
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
20
36
20
37
20
38
20
39
20
40
Perusura, väkiluku Kasvu-ura, väkiluku
2023
2027
2033
2037
2019
Lähde: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
700000
750000
800000
850000
900000
950000
1000000
Vieraskielisiä Ennuste, perusura Ennuste, kasvu-ura
Vieraskielisen väestön kehitys ennen, nyt ja lähitulevaisuudessa
0,5 %väestöstä 1990
1,9 %väestöstä 2000
4,2 %väestöstä 2010
7,5 %väestöstä 2019
11,8 %väestöstä 2030
16,1 %väestöstä 2040
Vieraskielisten määräylitti ruotsinkielisten määrän
vuonna 2014
Kotimaisia kieliä puhuvienmäärä kääntyi laskuun
vuonna 2014
Vieraskieliset + 483 000Kotimaiset kielet -403 000
2019-2040
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; alueellinen väestöennuste 2019-2040; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040
Vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosina 1990-2040
24 873 vuonna 1990
99 277 vuonna 2000
224 338 vuonna 2010
412 644 vuonna 2019
661 812 vuonna 2030 (e)
870 035 vuonna 2040 (e)
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
Vieraskielisten määrällinen ja suhteellinen muutos perusuran skenaariossa vuoteen 2040 mennessä
53813441458150516762078261129112984332434524466474347785351649576348623
1699823855
6387871794
132833
0 25000 50000 75000 100000 125000 150000
KAJAANISEINÄJOKI
MIKKELIROVANIEMI
KOKKOLASALO
KOUVOLAPORI
JOENSUU HÄMEENLINNA
KOTKALAPPEENRANTA
KUOPIO PORVOO
VAASA JYVÄSKYLÄ
OULU LAHTI
TAMPERE TURKU
VANTAAESPOO
HELSINKI
42,7 %65,6 %66,3 %68,1 %69,9 %
74,8 %82,3 %82,6 %
85,3 %88,4 %89,0 %91,0 %
94,2 %98,1 %
101,2 %102,6 %103,2 %103,6 %
108,9 %130,4 %
139,6 %148,0 %149,3 %
0,0 % 50,0 % 100,0 % 150,0 % 200,0 %
KAJAANISALO
ROVANIEMIMIKKELI
KOTKAKOUVOLAJOENSUU
LAPPEENRANTASEINÄJOKI
OULU VAASA
JYVÄSKYLÄ TAMPERE
HÄMEENLINNAKUOPIO
PORIKOKKOLA
LAHTI TURKU
HELSINKIPORVOOVANTAA
ESPOO
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040
Lähde: MDI:n vieraskielisten väestöennuste 2018-2040 (perustuu Tilastokeskuksen tausta-aineistoihin)
53 %yli puolet koko maan vieraskielisistä asuisi perusuran ennusteen mukaan pääkaupun-kiseudulla vuonna 2040
2/3yhdeksässä yli 100 000 asukkaan kaupungissa asuisi ennusteen mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta vieraskielisestä vuonna 2040
1/5C23-kaupunkien ulkopuolella muualla maassa asuisi ennusteen mukaan yksi viidestä vieras-kielisestä vuonna 2040
Vieraskielisten osuus C23-kaupungeissa suhteessa
koko maahan vuonna 2040
1.NELINKERTAISTUMINEN: Vieraskielisen väestön määrä nelinkertais-tui vuosina 2000-2019. C23-kaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi noin 250 000 henkilöllä vuosina 2000-2019 eli keskimää-rin noin 12 200 henkilöllä vuodessa
2.C23-KAUPUNGIT JA PK-SEUTU: Vuonna 2019 noin neljä viidestä Suomen vieraskielisestä asui C23-kaupungeissa. Noin joka kymmenes C23-kaupungin asukkaasta oli vieraskielinen ja noin joka viides pää-kaupunkiseudun asukkaasta. Pääkaupunki-seudulla asui noin 205 500 vieraskielistä asukasta eli yhtä paljon kuin Oulun kau-pungissa oli asukkaita vuonna 2019
3.NYT 400 000 VIERASKIELISTÄ: Vieraskielisen väestön määrä ylitti 400 000 henkilön rajan vuonna 2019. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset, joita on yhtä paljon kuin Kuo-piossa tai Lahdessa asukkaita tällä hetkellä. Jos esimerkiksi Helsingin kaikki vieras-kieliset olisivat oma kaupunki, se olisi 10:nneksi suurin kaupunki koko maassa.
4.VÄESTÖENNUSTEET: Vieraskielisten väestöennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuisi vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyisi nykytasolla. Kasvu perustuu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien nuoreen ikärakentee-seen, jonka vuoksi kuolleiden määrä on alhainen syntyneisiin nähden.
5.LISÄÄ + 400 000 ASUKASTA: Vieraskielisen väestön määrä kasvaisi C23-kaupungeissa perusuran ennusteessa 375 000 henkilöllä ja kasvu-uran ennusteessa 451 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Noin neljä viidestä koko maan vieraskieli-sestä asuisi C23-kaupungeissa vuonna 2040
6.KAIKKI KAUPUNGIT KASVAVAT: Perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä kaksinkertaistuisi yhdeksässä kau-pungissa ja kasvuskenaariossa 22 kau-pungissa vuoteen 2040 mennessä. Helsin-gin, Espoon ja Vantaan osuus on yli puolet vieraskielisten määrän kasvusta vuosina 2018-2040.
7.AINOA DYNAAMINEN OSATEKIJÄ: Maahanmuutto on ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä 2020- ja 2030-luvuil-la. Vieraskielisen väestön kasvu näkyy kaikessa ja kaikkialla, mutta erityisesti kaupunkispesifinä erityispiirteenä suurim-missa kaupungeissa ja eräissä keskisuurissa kaupungeissa. Muutokset korostuvat eri voimakkuudella kunnan eri toimialoilla, jolloin varautumisen merkitys korostuu.
Summa summarum
Alue- ja väestönkehitys koronakriisin jälkeen 2020- ja 2030-luvuilla?
• Muuttoliike suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, korkeakoulukaupunkeihin ja eräisiin maakuntakeskuksiin jatkuu, mutta kasvavillakin kaupunkialueilla mikrosijainnin merkitys korostuu aiempaa enemmän. Suurten kaupunkien kehysalueelle ja kaupungin läheiselle maaseudulle suuntautuu kaupungeista muutto- ja vastavirtoja, mutta hajonta paikkojen välillä kasvaa erityisesti sijaintiin ja yhteyksiin perustuen.
• Muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 20- ja 30-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Kasvavien kaupunkiseutujen muuttovoitot alenevat, kun perinteisillä lähtöalueilla potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuntien ja saman toiminnallisen alueen sisäisten muuttojen määrässä ei tapahdu olennaisia muutoksia
1
2
3
4
5
• Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa väestöennusteen mukaan noin 390 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Ikäryhmässä on paljon yksinasuvia. Senioreiden asumiseen ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on jatkossa nykyistä suurempi merkitys. Avoin kysymys on, hakeutuvatko seniorit lähimpiin kuntataajamiin, seutu-tai maakuntakeskuksiin vai lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia muualle maahan?
• Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin 480 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 7,5 %:sta noin 16 %:iin. Nykyisen kehityksen perusteella tiedetään, että maahanmuuttajien muutot ovat keskittymishakuisimpia kuin kantaväestön. Vieraskielisten osuus alueiden sisäisissä ja välisissä muutoissa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna.
• Alueiden resilienssi korostuu eli toipumis-, sopeutumis- ja uusiutumiskyky välittömästi kriisin jälkeen ja keskipitkällä aikavälillä. Isot avoimet kysymykset liittyvät työn murroksen, digitalisaation, robo-tisaation, ilmastomuutoksen, asumispreferenssien muutosten jne. vaikutuksiin alueellisiin kehityskulkuihin. Kaikki muutokset voivat periaatteessa joko vauhdittaa entisestään keskittymistä tai johtaa tasoittumis- ja hajautumiskehitykseen.