YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS-MITEN ME SEN TEEMME?
ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN
TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI
Miten näitä vahvistetaan käytännössä?
Mihin ollaan menossa?
Kuka auttaa navigoimaan?
Osaammeko katsoa tarpeeksi kauas?
Lähde: Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030, Valtiovarainministeriön julkaisu - 9a/2017
KUNTA ON KOTI KAIKELLE
Lähde: Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030, Valtiovarainministeriön julkaisu - 9a/2017
MIKÄ ON KUNTA
Kunta
Ihmisten
yhteisönä
Kunta
organisaationa
Jos kunta ymmärretään
vain kuntaorganisaationa,
ajatus jää puolitiehen!
Luottamushenkilöt,
viranhaltijat ja
työntekijät
Kunnassa asuvat ihmiset,
järjestöt, yritykset,
oppilaitokset jne.
Kuntaorganisaatiosta
pidetään varmasti huolta,
mutta kenen heiniä on
vahvistaa kuntaa yhteisönä?
Ja miten se tapahtuu?
Lähde: Ritva Pihlaja, Kauhava 2.11.2017.
MITÄ OSALLISUUS ON?
Vrt. syrjäytyminen, osattomuus
”Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista, vaikuttamista.”
”Tunne siitä, että voin vaikuttaa oman elämäni kulkuun ja yhteisiin asioihin.”
”Olla merkityksellinen osa kokonaisuutta.”
TAVOITEMahdollisimman harva kokisi jäävänsä yhteisten
asioiden ja yhteiskunnan ulkopuolelle.
OSALLISUUS JA YHTEISÖROOLI
9/10 valtuutetuista pitää asukkaiden osallistamisen edistämistä ja
yhteisöllisyyden ylläpitämistä tärkeänä.
Lähde: Valtuutettujen ilmapuntari 2017 -kunnat, maakunnat ja yhteistyö, Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS. Sitra, Edustuksellisen demokratian puhti hukassa.
Miten asukkaiden
osallistamista
edistetään
käytännössä?
Helpommin
sanottu
kuin tehty!
Jos yhteistyön ja
kumppanuuksien
rakentaminen on ollut
iso haaste, miten siinä
onnistutaan jatkossa?
”Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet.”
”Demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista.”
KEHITTÄJÄ- JA KUMPPANIROOLI
Miten synnytetään kumppanuus ja toimijoiden välinen luottamus?
Miten toimintaa koordinoidaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi?
Miten tehdään yhteistä päätöksentekoa ja otetaan yhteistä
vastuuta tuloksista?
Lähde: Elinvoimainen kunta, Kuntaliitto, Sini Sallinen 2017
• Luottamuksellisen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen ylläpitäminen ihmisten ja yhteisöjen väillä on
kunnan tehtävä.
• Kunnan on kehitettävä keinoja vuorovaikutuksen ja kumppanuuden edistämiseen.
• Toimiva vuorovaikutus ja avoin keskustelu edesauttaa muidenkin toimijoiden sitoutumista
yhteisiin tavoitteisiin ja toimimaan niiden toteuttamiseksi.
• Uudistukset syntyvät vuorovaikutuksessa ja erilaisten näkökulmien luovasta jännitteestä.
• Demokraattisten osallistumismahdollisuuksien lisäksi kunnan on kehitettävä kuntalaisille
uudenlaisia lähivaikuttamisen tapoja yhteisössä eri paikallistoimijoiden kanssa ja huolehdittava
niiden toimivuudesta.
KUMPPANUUS
• Kumppanuus perustuu tasaveroisuuteen, se ei ole hierarkkista.
• Kumppanuus rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen kautta.
• Vahvistaa osaamista, resurssien ja voimavarojen tehokasta käyttöä.
• Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen.
• Sovitut pelisäännöt, avoimuus ja yhteistyösopimukset.
• Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus.
• Vastavuoroisuus ja molemminpuolinen hyöty.
• Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu seurauksista.
Sosiaalinen pääoma kasvaa ja lisää osallisuuden kokemista.
Parantaa arjen turvallisuutta, edistää hyvinvointia ja tuottaa palveluita.
Luo työllistymismahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Lähde: Elinvoimainen kunta, Kuntaliitto, Sini Sallinen 2017
NELJÄS SEKTORI
• Yhteiskunnan sektoreita on nykyään neljä.
• Perhe, yksittäiset henkilöt
• Kaupunkiaktivismi
• Esim. Brother Christmas, ravintolapäivä, kirppisralli
• Curitiba-malli
(tuottaa julkista palvelua ja saada vastineeksi julkista palvelua)
Esim. terveyskeskuksessa käynti, tapahtumien siivous jne.
Samalla kun hukumme tavaran paljouteen on kunnassamme avun tarvitsijoita.
Miten yhdistettäisiin avun tarvitsijat ja aktiiviset seura- ja järjestötoimijat?
Mitä jos varainkeruulla on mahdollista saada vielä enemmän hyvää aikaiseksi,
kaikille parempi mieli ja yhteen hiileen puhaltava yhteiskunta?
Elinvoimaa kuntiin –hanke kannustaa järjestötoimijoita keräämään varoja oman
toimintansa tukemiseen erilaisin hyvän teon -kampanjoin.
Tavaran sijaan myytkin hyvän teon, jonka yhdistyksen vapaaehtoinen toteuttaa.
Mieltä lämmittää paljon enemmän hyvät teot, mitä lahjoituksilla saadaan
aikaiseksi.
KAIKILLE HYVÄ KOTIKUNTA TEHDÄÄN YHDESSÄ
Hyvän teon
-kampanjoitanne
odottaen, Tiina
Kiitos!Lähde: Tiina Pelkonen, Järviseudun Sanomat 24.1.2018
KUNTIEN TULEVA TEHTÄVÄ
EDISTÄÄ ELINVOIMAA, PAIKALLISTA IDENTITEETTIÄ, HYVINVOINTIA JA DEMOKRATIAA
Tehdään työtä elinvoimaisten kylien, kuntien ja järjestöjen puolesta!
ELINVOIMATEHTÄVÄT
Osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet
HYÖDYT
Yhteiset tavoitteet ja vastuunkanto
Lisää tiedonkulkua, vaikuttamisen mahdollisuuksia, palveluita, resursseja ja osaamista.
Parantaa alueen imagoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Estää syrjäytymistä.
MITEN SAADAAN JÄRJESTÖJEN TEKEMÄ TYÖ NÄKYVÄKSI JA OSAKSI KUNNAN TOIMINTAA?
Hallitusohjelma: ”Kunta on ihmisten yhteisö”
Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tulisi vahvistaa
On siirryttävä kunnallispolitiikasta kuntalaispolitiikkaan.
Kunnalla ratkaiseva rooli kumppanuuksien koordinoijana!
Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötä ”uuden asennon” rakentamiseen.
Järjestöt mukaan kunnan työryhmiin ja palveluiden kehittämiseen.
Merkittävä rooli harrastus- ja vapaa-ajan palvelujen tuottajana.
Hyvinvointiryhmä?
Seura- ja yhdistysfoorumi?
”TO DO”
1. Tunnistetaan
alueella olevat
toimija ja hyvät
käytännöt.
2. Kootaan alueen toimijat yhteen
suunnittelemaan, missä asioissa
ja miten yhteistyötä voidaan
tehdä entistä tietoisemmin ja
suunnitelmallisemmin.
3. Mietitään yhdessä,
millaisia uudenlaisia
toimintatapoja ja
rakenteita tarvitaan.
4. Nivotaan osallisuutta
vahvistavat toimintatavat
osaksi uusien organisaatioiden
toimenkuvien arkea.
5. Otetaan osallisuuden
rakentaminen myös
käytännössä vakavasti: ohjataan
työhön tekijöitä, resursseja ja
laitetaan toimeksi.
Lähde: Ritva Pihlaja, Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa, Kuntatalo14.3.2017
HYVIÄ ESIMERKKEJÄ ALUEELTAMME
KUMPPANUUDESTA
OSALLISUUDESTA
YHTEISTYÖSTÄ
SEURA- JA YHDISTYSFOORUMI
Soinin kunnan sivistystoimi kutsui
seurojen ja yhdistysten väen koolle
kuuntelemaan ja keskustelemaan
ajankohtaisista.
Kunnantalolle kokoontui suuri
joukko vapaaehtoisia kolmannen
sektorin toimijoita, valtuustosali
täyttyi aktiiveista.
Lähde: J-P News 30.11.2017
SOINI-CASE:
Miten tapahtumia, kulttuurielämyksiä, liikuntapalveluja jne. kannattaisi järjestää?
Miten kunnan resurssit riittävät?
3. Sektori apuun tapahtumien ja palveluiden järjestämiseen
SOINI-CASE:
Kerätä tietoa yrityksiltä elinvoiman kehittämiseen liittyvistä tarpeista.
Syventää osaamista ja saada uusia näkemyksiä ihmisten arjesta.
Tuoda kunnan toimintaa näkyväksi.
Voimistaa alueen positiivista vireyttä.
Yrittäjän arjessa!
Soinin tuore
kunnanjohtaja Juha
Viitasaari jatkoi
yritysvierailujen sarjaa.
Nyt oli vuorossa Saaren
maitotila. Perusteellinen
tutustuminen tilaan alkoi
puoli viiden aikaan ja
iltalypsy päättyi
maitoauton tuloon kello
19.00. Tuolloin oli 30
lehmää lypsetty ja
maito tankissa.
KUINKA KÄY KUNNANJOHTAJALTA ILTALYPSY…
Lähde: J-P News 30.11.2017
MIMMIEN ILTA
ALAJÄRVI-CASE:
Politiikka ei oikein kiinnosta nuoria…
Äänestysprosentit laskevat…
Naisia tarvitaan lisää…
Mitä on vaikuttaminen…
Puolue järjesti mimmien illan!
Asiaa,
höpöttelyä,
herkuttelua ja
hyvää seuraa!
Lähde: Facebook 30.11.2017
KUMPPANUUSAAMIAINEN
Lähde: J-P News 27.11.2017
LAPPAJÄRVI-CASE:
YSTÄVÄTOIMINTAA, AVOIMET OVET
Lähde: Facebook 4.12.2017
EVIJÄRVI-CASE:
Ystävätoimintaa
Tapahtumat
Avoimet ovat
YHDESSÄ IDEOIMISTA
Lähde: Facebook 4.12.2017
VIMPELI-CASE:
Ideointia
Vaikuttamismahdollisuuksia
Pelko
Epävarmuus
Ennakkoluulot
Muutosvastarinta
Työpaikkani?
Uskonpuute
Jorma Uotinen
12:00 – 12:10 Tilaisuuden avaus ja Elinvoimaa kuntiin –hankkeen esittely
Tiina Pelkonen, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu
12:10 – 13:40 Positiivisuudesta potkua johtamiseen
Jorma Uotinen, taiteilijaprofessori
13:40 – 14:00 Maakuntauudistuksen mahdollisuudet
Asko Peltola, muutosjohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto