Upload
mauri-kotamaeki
View
292
Download
4
Embed Size (px)
Citation preview
Uudistuksia työttömyysturvassa- tarkastelussa enimmäiskeston lyhennysyhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen
30.11.2015 Mauri KotamäkiTaloustieteellinen yhdistys
01.05.2023 2
Sisältö
1. Johdanto
2. Taustoittavaa tilastotietoa
3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus
4. Vaikutusten arviointi
5. Yhteenveto
1. Johdanto
01.05.2023 4
1.Johdanto
‒ Strategisen hallitusohjelman liite
Lähde: STM
01.05.2023 5
1. Johdanto
‒ Keston lyhentämisen lisäksi‒ Korotusosat
‒ Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennettaisiin.
‒ Uudet korotetun ansio-osan prosentit olisivat 55 ja 25. Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin.
‒ Omavastuu‒ Lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään.
‒ Keskitytään tässä esityksessä keston lyhentämiseen
‒ Lisätietoja korotusosien tai omavastuun vaikutuksista, ks. linkki
2. Taustoittavaa (tilasto)tietoa
01.05.2023 7
2. Työttömyysetuudet pähkinänkuoressa
‒ Työmarkkinatuki‒ Peruspäiväraha‒ Ansiosidonnainen päiväraha
‒ Lisäksi mahdollisesti kotitalouskohtaiset etuudet‒ asumistuki ‒ toimeentulotuki
01.05.2023 8
2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015
0 500 1000150020002500300035004000450050000
500
1000
1500
2000
2500
3000
0 %
200 %
400 %
600 %
800 %
1000 %
1200 %
APR Korotettu APRSeries3 Series4
Työttömyyttä edeltänyt palkka
€/kk
01.05.2023 9
2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015
0 450 900 1350180022502700315036004050450049500 %
10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
RR APR RR Korotettu APR
Työttömyyttä edeltänyt palkka
Kor
vaus
aste
01.05.2023 10
2. Rahoitus pähkinänkuoressa
‒ Työmarkkinatuki -> valtio ja kunnat‒ Peruspäiväraha -> valtio‒ Ansiosidonnainen päiväraha
‒ Valtio maksaa perusosan (36,9 %)‒ Palkansaajat (10,1 %)‒ Työnantajat (47,5 %)‒ Kassojen jäsenet (5,5 %)
Kuvioon
01.05.2023 11
2. Suomi kansainvälisessä vertailussa
Denmark
France
Croatia
Bulgari
a
German
y
Luxe
mbourg
Roman
ia
Czech
Rep
ublic Ita
ly
Lithu
ania
Cyprus
Hunga
ry0
100
200
300
400
500
600
Työt
töm
yyde
n ke
sto,
päi
viä
Lähde: Missoc
01.05.2023 12
2. Työttömyys* Suomessa
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12200,000
220,000
240,000
260,000
280,000
300,000
320,000
340,000
360,000
380,000
400,000
229,730
348,970
20082009201020112012201320142015
* Työttömät, työttömyyseläkkeellä ja työllistym. ed. palveluissa
01.05.2023 13
2. Työttömyysmenojen kehitys
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
*0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
Perusturva yhteensä Ansioturva yhteensä
Milj
oona
a eu
roa
* arvio
3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus
01.05.2023 15
3. Mihin tarvitaan työttömyysturvaa?
‒ Kulutuksen tasoittaminen yli ajan
‒ Vakuutusmarkkinat epätäydelliset‒ Haitallinen valikoituminen‒ Epäsymmetrinen informaatio
Julkinen (tai pseudo-julkinen) vakuutus
01.05.2023 16
3. Kirjallisuus: enimmäiskeston leikkaus
1. Korvausasteen vaikutukset lähes poikkeuksetta positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)‒ Tatsiramos and van Ours (2014): Etuuksien
(pseudo)jousto välillä 0,4 ja 1‒ Yhden prosenttiyksikön kasvu korvausasteessa
pitkittää työttömyyttä 0,4-1 prosenttia
2. Enimmäiskeston vaikutukset lähes poikkeuksetta positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)‒ Tatsiramos and van Ours (2014): 100 päivää pidempi
enimmäiskesto pitkittää työttömyyttä keskim. 20 päivällä
Tutkimuksiin: kesto
Tutkimuksiin: korvausaste
4. Vaikutusten arviointi
01.05.2023 18
4. Miten arviot tehtiin?
‒ SISU-mikrosimulaatiomalli‒ Mallintaa suomalaista lainsäädäntöä
‒ Taustalla vuoden 2013 aineisto‒ Noin 400 000 kotitaloutta eli 820 000 henkilöä‒ Yksityiskohtaiset tiedot
‒ Tuloista‒ Verotuksesta‒ Sosiaaliturvasta‒ Kotitalouksien rakenteesta, sijainnista jne.
01.05.2023 19
4. Kysymyksiä (1)
i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %
23 %
52 %
12 % 8 % 5 % 1 %
>400 pv
N ≈ 32 000
01.05.2023 20
4. Kysymyksiä (1)
i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?
21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 660 %2 %4 %6 %8 %
10 %12 %14 %16 %
>400 pv
Osu
us
< 58 ≥ 58
01.05.2023 21
4. Kysymyksiä (2)
ii. Kuinka paljon päiväraha leikkaantuu?
-2000
-1400 -80
0-20
040
010
0016
0022
0028
0034
0040
0046
0052
0058
0064
0070
000 %
2 %
4 %
6 %
8 %
10 %
12 %
€/v
Osu
us
01.05.2023 22
4. Kysymyksiä (3)
III. Kuinka uudistus vaikuttaa muihin etuuksiin ja julkiseen talouteen?
Ansioturva-menot*
Työmarkkinatuki*
Verottomat etuudet * (AT/TT)
Verot* Julkinen talous* (netto)
-129 66 7 -19 -37
* Vuoden 2013 rahassa
01.05.2023 23
4. Kysymyksiä (4)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
-6.0
-5.0
-4.0
-3.0
-2.0
-1.0
0.0
Tulodesiili
Käy
tettä
viss
ä ol
evie
n tu
loje
n m
uuto
s, m
ilj. €
IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin tulonjakomittareihin?
01.05.2023 24
4. Kysymyksiä (5)
IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin tulonjakomittareihin?
Gini-kerroin
Pienituloisuus-aste (60 %)
Pienituloisuus, hlöä
Perus 27,25 13,50 735 900
Uudistus + 0,02 + 0,02 + 1 400
Taulukko. Keston leikkauksen vaikutus verrattuna perusuraan
01.05.2023 25
4. Kysymyksiä (5)
V. Kuinka uudistus vaikuttaa työllisyyteen?‒ enimmäiskeston lyhennys yhdellä yksiköllä vähentää
työttömyysjaksojen kestoa keskimäärin X yksiköllä.
Työttömyys-jaksoja, tuhatta
Leikkaus, päivää
X Htv
194 1000.1 7 500
0.2 15 000
5. Yhteenveto
01.05.2023 27
5. Yhteenveto (1)
‒ Suomessa on korkea työttömyys‒ Työttömyysetuutta saanut n. 675 000 henkilöä vuoden
2014 aikana ‒ Suoraan työttömyyteen liittyvät etuusmenot noin 5
miljardia tänä vuonna, noin 4,7 miljardia vuonna 2014
‒ Suomessa ansiopäivärahan kesto on poikkeuksellisen pitkä
‒ Tutkimuskirjallisuuden perusteella enimmäiskeston leikkauksen voi odottaa lyhentävän työttömyysjaksoja
01.05.2023 28
5. Yhteenveto (2)
‒ 100 päivän enimmäiskeston leikkauksen vaikutukset
‒ Lyhentää työttömyysjaksojen pituutta‒ HTV-vaikutus luokkaa 10 000
‒ Staattisesti arvioiden…
‒ Ansioturvamenot alenevat noin 130 miljoonaa euroa‒ Nettona julkinen talous säästää ”vain” noin 40 milj. euroa‒ Gini-kerroin nousee ja pienituloisuus lisääntyy 1400
henkilöllä
Liitteet
01.05.2023 30
Ansiopäivärahan rahoitus
5.5 %
10.1 %
47.5 %
36.9 % Työttömyyskassojen jäsenetPalkansaajatTyönantajatValtio
Lähde: Kela
Takaisin
01.05.2023 31
Tatsiramos ja van Ours (2014) JES
‒ Enimmäiskeston (PBD) muutos‒ Card ja Levine (2000) JPE
‒ USA 1995, PBD piteni hetkellisesti 26 -> 39 viikkoa
‒ 13 viikon pidennys PBD:ssä johti viikon pidennykseen työttömyyden kestossa (8 %)
‒ Van Ours ja Vodopivec (2006) JLE‒ Slovenia 1990-luvun lopussa, työhistoriaperustainen UI
‒ ”Epäsymmetrisiä” vaikutuksia eri ryhmille (esim. 30-v. miehille mediaanimuutos 0.18 ja naisille 0.58)
‒ Card et al. (2007)‒ Itävallassa alle 36 kk työllisyyys -> PBD 20 vkoa, yli 36 kk työllisyyttä -> PBD 30 vkoa
‒ Vaikutus 0.10-0.18
‒ Lalive (2008) JEcon‒ Itävallassa yli 50-vuotiailla PBD 30 -> 209 viikkoa tietyillä alueilla. RD.
‒ Naisten ja miesten vaikutus merkittävästi erilainen, koska naisilla varhaiseläkeikä matalampi (Naisilla ”pseudojousto” 0.42, miehillä 0.08)
‒ Schmieder et al. (2012) QJE‒ Saksa 1987-1999, 40-49-vuotiaat ja RD
‒ Identifikaatio perustuu epäjatkuvuuteen, kun PBD perustuu ikään
‒ Kuukausi lisää BPD -> työttömyyden kesto kasvaa 0.1-0.13 kuukautta
Takaisin
01.05.2023 32
Tatsiramos ja van Ours (2014) JES
‒ Korvauksen tason muutos‒ Carling et al. (2001)
‒ Korvausasteen leikkaus Ruotsissa 1990-luvun lopussa. Identifikaatio perustuu työttömyysetuuden kattoon.
‒ Jousto 1,6 (poikkeuksellisen suuri vaikutus)
‒ Roed ja Zhang (2003)‒ Norja ja 1990-luku. Identifikaatio perustuu kahteen eksogeenisen
variaation lähteeseen: 1) etuus perustuu edellisen vuoden tuloihin, 2) etuuden indeksointi on riippuvainen työttömäksi tulemisen ajanhetkestä (eri indeksi esim. tammi- ja joulukuussa)
‒ (Pseudo)jousto 0,95 miehille ja 0,35 naisille
‒ Uusitalo ja Verho (2010)‒ Vuonna 2003 Suomessa eroraha poistui ja tilalle tuli korotettu APR
(ensimmäiset 150 päivää, jos pitkä työhistoria)
‒ (Pseudo)jousto noin 0,8
Takaisin
Etunimi SukunimiTitteli loremipsum dolores sitametPuh. 0295 16001 (vaihde)Lisätieto: [email protected]
Valtiovarainministeriön viestintä[email protected] (arkisin 8–16) 02955 30500