Hyvinvointia työstä

Marjo Wallin, ft, TtTerikoistutkija

© Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi

Elämän erivaiheet työpaikalla –mitä tutkimuksissa todetaan?

3.11.2016 2

Muutos työura-ajattelumalleissa

Nuoruus

Koulutus

Aikuisuus

Työ

Vanhuus

Vapaa-

aika

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 3

Ikäeriytynyt

Työ

Vapaa-

aikaKoulutus

Ikäyhdentynyt

mm. Kuijpers & Scheerens 2006, Savickas ym. 2009

Mistä on työkaari tehty?

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 4

Työelämään kiinnittyminen

• Työelämään kiinnittyminen on uusien työntekijöiden integroitumista työympäristöönsä ja tarvittavien tietojen ja kokemuksen hankkimista, jota odotetaan organisaation täysivaltaiselta ja osaavalta jäseneltä.

• Askeleet:

• Työtehtävien, taitojen ja käytäntöjen oppiminen => työssä suoriutuminen

• Työn tavoitteiden ja vastuiden oppiminen => roolin selkeys

• Vuorovaikutussuhteiden rakentaminen työkavereihin ja ”porukoihin” pääseminen => sosiaalinen integraatio

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 5

Nuoret ja työelämään kiinnittymisen erityispiirteet; työturvallisuus

• Nuorille (alle 25-vuotiaat) sattuu 50 % enemmän työtapaturmia kuin muissa ikäryhmissä (Salminen, 2004; Kines 2013)

• Kunta-alan ja kaupan alan työoloja koskevien selvitysten mukaan nuoremmat ikäluokat kokevat enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaiden taholta työpaikalla.

• Nuorten työturvallisuutta voivat heikentää mm. kokemattomuus sekä työturvallisuutta koskevan osaamisen taso (Loughling & Frone 2004)

• Työpaikkatasoon vaikuttamisen lisäksi on tärkeää vahvistaa nuorten omia valmiuksia työturvallisuuteen liittyen.

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 6

Asennetta työhön! –valmennusmenetelmä (Nykänen, Klemola & Vuori 2016)

• Työterveyslaitoksella kehitetyn menetelmän tarkoitus on vahvistaa työuraansa aloittavien nuorten työturvallisuustaitoja.

• Menetelmän vaikutusmekanismi perustuu sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan (Bandura 1997; Jones & Wuebker 1993).

• Päätavoitteet ovat:

1. Lisätä valmistautuneisuutta työturvallisuuteen

2. Vahvistaa nuorten hallinnan tunnetta työturvallisuuteen

3. Vähentää riskiasenteita työturvallisuuteen liittyen

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 7

Menetelmän kuvaus

• Ensisijainen kohderyhmä on 3. vuoden opiskelijat toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä nuoret työntekijät työpaikoilla. Menetelmää voidaan soveltaa eri ammattialoilla.

• Työterveyslaitos kouluttaa työpaikkoja ja oppilaitoksia menetelmän käyttöön.

• Valmennusohjelman laajuus on 12 tuntia. Ohjelman aikana käsitellään työhön liittyviä vaara- ja haittatekijöitä sekä niiden torjuntaa. Lisäksi tunnistetaan työturvallisuutta tukevia keinoja ja harjoitellaan niiden käyttöönottoa.

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 8

Vaikuttavuustutkimus• Asennetta työhön –valmennusmenetelmän vaikuttavuutta

arvioidaan satunnaistetussa kenttäkokeessa, johon on osallistunut 8 ammatillista koulutuksenjärjestäjää ja n. 500 opiskelijaa eri puolilta Suomea.

• Tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2017.

• Tulokset viittaavat siihen, että menetelmän käytöllä on myönteisiä vaikutuksia nuorten työturvallisuusvalmiuksiin. Erityisesti turvattomaan työskentelyyn liittyvien riskiasenteiden on havaittu vähentyvän.

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 9

Eläkesiirtymiseen pitää valmistautua

• Eläkesiirtymä on Suomessa tabu, josta ei työpaikalla puhuta

• Kriittistä osaamista häviää eläköitymisten myötä

• Ikästereotypiat vaikuttavat sekä työnantajien että työntekijöiden asenteissa

• Haluttomuus palkata varttunutta työvoimaa, eläkkeeltä työskentelyn mahdollistaminen vielä harvinaista

• Osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen haaste, jos ei haluja eikä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työuran loppuvaiheessa

=> Ikästereotypioita vastaan ”rokottaminen”

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 10

Mahdollisuudet

• Aikaisempaa tutkimusnäyttöä (Menestyväksi senioriksi; Työuran uurtaja): työuranhallintaa voidaan vahvistaa

• lisäsi osallistujien uskoa siihen, että he pystyvät vastaamaan työuransa haasteisiin ja selviytymään mahdollisista vastoinkäymisistä. Työhön liittyvien tavoitteiden määrä ja vastuullisuus omien asioiden hoidosta kasvoivat merkittävästi.

• Voimavaroja voidaan vahvistaa

• psyykkiset voimavarat lisääntyivät ja masennusoireet vähenivät. Ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen aikomukset vähenivät erityisesti niillä, jotka olivat lähimpänä vanhuuseläkeikää. Ryhmästä hyötyivät eniten ne, joilla oli ennen sitä kohonnut masennusoire- tai työuupumustaso. Myös pitkät sairauspoissaolot vähenivät.

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 11

Vuori ym. 2012, Toppinen-Tanner ym. in press

Satunnaistettu kenttäkoe 2014-2017

17 organisaatiota

T1 alkukysely (n = 704)

Interventio (31 ryhmää)

T2 välittömät

vaikutukset

T3 seurantakysely 6kk

Kontrolli

T2 välittömät

vaikutukset

T3 seurantakysely 6kk

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Kaisa Kirves | www.ttl.fi 12

Tilanne

31.5.2016

n=620

(88%)

n=293 (333)

(88%)

1) Ryhmävalmennus

• 10-15 osallistujaa

• 4 x 4 tuntia

• Ohjaajan käsikirja ja osallistujan työkirja

• Ohjaajat fasilitoivat ryhmän toimintaa, ryhmäitse tuottaa ratkaisut

2) Lukupaketti

• N. 40 sivua helppolukuisia artikkeleita samoistateemoista, joita käsitelläänryhmävalmennuksessa

• Linkkejä hyödyllisille nettisivuille

27.9.2016 © Työterveyslaitos | Kaisa Kirves | www.ttl.fi 13

Toteutus

27.9.2016 © Työterveyslaitos | Kaisa Kirves | www.ttl.fi 14

49

48

48

44

27

11

5

18

10

4

0 10 20 30 40 50 60

ikäennakkoluulojen kohtaamiseen

mahdollisista muutostilanteista selviytymiseen

hyvinvoinnista huolehtimiseen

verkostojen hoitamiseen

urasuunnitteluun

paljon/erittäin paljon %

Menetelmä antoi välineitä...

Ryhmävalmennus (n = 320) Lukupaketti (n = 275)

Lähteet:• Bandura, A (1997). Self-efficacy. The exercise of control. NY: W.H. Freeman and company.

• Jones, J & Wuebker, L (1993) Safety locus of control and employees accidents. Journal of business and Psychology, vol 7, No 4.

• Kines, P., Framke, E., Salmi, A., & Bengtsen, E. (2013). Young workers’ occupational safety and health risks in the Nordic countries (TemaNord 2013:569). Nordic Council of Ministers, Copenhagen.

• Kuijpers & Scheerens (2006). Career competencies for the modern career. Journal of CareerDevelopment, 32, 303-319.

• Loughlin, C & Frone, M.R (2004). Young workers occupational safety. In Barling, J & Frone, M.R (eds.) The psychology of workplace safety (pp. 107-125). Washington, DC: American psychological Association.

• Nykänen, M., Klemola, S & Vuori, J (2016) Asennetta työhön –valmennusmenetelmä. Työterveyslaitos. Helsinki. www.ttl.fi/asennetta

• Salminen, S (2004) Have young workers more injuries than older ones? An internationalliterature review. Journal of Safety Research, 35, 513-521

• Savickas ym. (2009). Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior 75, 239-250.

• Vuori, J., Toppinen-Tanner, S., & Mutanen, P.(2012). Effects of resource building group intervention in work organizations on career management and mental health: Randomized controlled field trial (RCT). Journal of Applied Psychology, 97, 273-286.

3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 15

Kiitos!

tyoterveyslaitos@tyoterveys@fioh

Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi