Upload
esko-johnson
View
66
Download
2
Embed Size (px)
Citation preview
”Musiikki on minulle kaikki elämässäni – ja vielä enemmän”
Aikuinen soiton ja laulun harrastajana
Esko Johnson
Teemaryhmä Taide ja taito — ikkuna ihmisen ja kasvun tutkimukseen
Kasvatustieteen päivät
Oulu 21.10.2014
Sisältö
• Tutkimukseni lähtökohdat ja
olettamukset
• Tavoite, tutkimustehtävä ja
tutkimuskysymykset
• Tutkimuksen lähestymistapa
• Alustavia tuloksia (ja koonti)
1
Miksi tutkin tätä aihepiiriä?
Ei vain musiikkiharrastuksen elämyksellisyys ja funktionalismi…
… vaan erityisesti harrastuksen kertomuksellisuus ja kielellistäminen
2
Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (1)
• Oppimisteoriat – ”luonnolliset, arkiset” ja ”tieteelliset” uskomukset oppimisesta –määrittävät sen, mistä lähdetään liikkeelle, mitä sanotaan ja tehdään
– O’Neill & Senyshyn (2011), Webster (2011): konstruktivistiset käsitykset/teoriat (vasta nyt) nousemassa näkyvämmin esiin; lähinnä behaviorismiollut vallalla (oppija = [eriasteisesti] taitava suorittaja)
• Käsitepulmat ovat merkittäviä:
– Mitä on vaikkapa ”harrastaa (aktiivisesti) musiikkia”?
– Musiikin käyttö vs. musiikin tekeminen/tuottaminen (att spela och sjunga – Bossius & Lilliestam 2011)
3
Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (2)
• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden aloilla
– Tutkittu harrastajaorkestereissa toimimista ja oppimista,
myös (käytäntö)yhteisön näkökulmasta (esim. Laes
2014)
– Tuotettu musikologisia, musiikkisosiologisia ja
kansatieteellisiä analyyseja (mm. muusikoiden
identiteetit, alakulttuurit ja ajankuvat; esim. Suutari
2000; Nordman 2003; Ruud 1997)
– Tutkittu musiikkiharrastusta elämäntarinoina ja
oppimiskokemusten kannalta (esim. Bossius & Lilliestam
2011; Ruismäki, Juvonen & Lehtonen 2013)
– Tutkittu musiikin sosiaalista, kulttuurista ja terapeuttista
merkitystä ja muuta “elämään ja elämässä
vaikuttamista” (Creech ym. 2013; Cunha & Lorenzino
2012; DeNora 2000; Lindström 2006; Taylor 2011)
6
Tutkimushankkeeni
Tarkoitukseni on tutkia soiton ja laulun harrastajan musiikin
oppimista ja osallistumista musiikkiryhmän (orkesteri, yhtye
tai kuoro) toimintaan.
- Tutkimukseni rajautuu harrastajasoittajien ja –laulajien
kokemukseen omasta musiikin harrastamisestaan ajassa
ja paikassa.
- Teoreettinen näkökulma: elämänlaajuisen oppimisen ja
harrastamisen (muuttuva, konstruoituva) yksilökokemus;
toisaalta
- Musiikin harrastaminen on dialogisessa suhteessa:
harrastaminen merkitykset muotoutuvat yksilöllisellä ja
sosiaalisella perustalla
- Musiikki syntyy soitosta ja laulusta, soiton ja laulun
harrastus perustuu toimintaan, vuorovaikutukseen ja
kommunikaatioon 7
Tutkimushankkeeni (jatk.)
- Tutkimuskysymykset:
(1) Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laulajaksi?
(2) Kuinka pysytään ja kehitytään harrastajasoittajana tai
laulajana?
(3) Millaiseksi muodostuu tässä kokemuksessa dialogi
yksilön ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä?
Lisäkysymys:
(4) Miten soiton ja laulun harrastus ilmenee harrastajien
käyttämässä kielessä (esim. metaforissa)?
8
• Kerronnallinen (kertomuksellinen) eli narratiivinen tutkimusote
(Clandinin & Connelly 2000; myös Johnson 2012).
• Laadullinen tapaustutkimus:
• Harrastajasoittajat ja –laulajat edustavat eri ikäisiä aikuisia Kokkolan
seudulla
• Harrastavat erilaisia musiikkilajeja: kansanmusiikkia, tanssimusiikkia,
klassista musiikkia, pop/rytmimusiikkia ja (kuoro)laulua
• Lähtökohtaolettamukseni: harrastus muotoutuu eri tavoin elämän-
kulussa, soiton ja laulun kokemuksen tekstuurissa (kontekstualismi)
Tutkimuksen alkuvaiheessa verkkokysely
• Tutkimusilmiön hahmottelu, haastatteluihin valmistautuminen
• Musiikkiharrastuksen monimuotoisuus ja kokonaisvaltaisesti eletty
kokemus; kokemuksen ilmaisu, kieli
Narratiivinen haastattelututkimus
9
Kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus
- Muihin lähestymistapoihin verrattuna tavoitetaan
ehkä syvällisempi ymmärrys siitä, miten henkilö
paneutuu soiton ja laulun harrastukseensa
- Kertomus muotoaa tietämistä, ajattelua ja toimimista
sekä kokemusta näistä:
- olla soittaja ja laulaja oman tarinansa kautta
(vrt olla soittaja ja laulaja kappaleiden, soittimien,
tyylien ja tekniikoiden kautta)
Ks. Clandinin & Connelly (2000); myös Johnson (2012)
10
Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
• Ajallinen ulottuvuus
• Vaiheet, käänteet
• Tulevaisuus, odotukset
• Henkilökohtaiset
tavoitteet (unelmat)
• Verkostot musiikin harrastuksessa: yhtye ja/tai kuoro
• Mikä vetää ja pitää henkilön yhtyeessä/kuorossa ja sen musiikin tekemisessä, mikä ei?
• Mitä henkilö on ”sijoittanut” soittamiseen ja/tai laulamiseen? Mitä saanut ? Miten kehittynyt? Mitä hän (ja ryhmä/yhteisö) tavoittelee?
• Oppiminen ja edistyminen
(genret, ohjelmisto; tekniikat)
• Haasteet, käänteet,
kohokohdat
• Tunteet (ajassa ja paikassa)
• Identiteetti (ajassa ja
paikassa)
Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
Haastattelututkimuksen teemat
11
Tutkimushenkilöiden valinta
• Soittoharrastukseni ohessa syntyneen
verkostoni kautta
• Eri-ikäisiä ja eri tavoin soittoa ja laulua
harrastavia henkilöitä Kokkolan seudulta
• Suomen- ja ruotsinkielisiä henkilöitä
(kaksikielinen alue)
12
Aineiston käsittely ja tulkinta
• Etenin kenttätekstistä (litteroinneista) kohti välitekstiä, ja
tästä suuntasin tutkimustekstiin (Clandinin & Connelly
2000)
– Kuuntelin haastattelutallenteet useaan kertaan
pysähtymättä ja tekemättä muistiinmerkintöjä
– Sen jälkeen kirjoitin haastattelun litteroinnin pohjalta
yksityiskohtaisen narratiivin (narrative condensation,
Kvale 1996; Lehtomaa 2005)
• Lähtökohtana dialoginen merkitysrakenne
• Member checking-periaate: tutkimushenkilö kommentoi,
tarkistaa (ja täydentää) tarinaansa
13
Tutkimushenkilöt
• Ville: (eläkeläinen) rumpali-laulaja, aloitti tanssiyhtyeissä v. 1961 ja esiintyy edelleen 2-3 kertaa viikossa
• Lasse: (yrittäjä) viulisti ja säveltäjä, soittanut pelimanniyhtyeissä ja jousiorkesterissa
• Matias: (tutkija kulttuurialalla), soittanut ja laulanut rock-yhtyeissä, esittänyt ja tuottanut hengellistä nuorten musiikkia
• Jenny: (opiskelee luokanopettajaksi) laulaa ja soittaa pianoa, rokkikoulun kasvatti
14
Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (1)
• Kasvu (kehitys) soittajaksi/laulajaksi lapsuuden kotiympäristössä - mutta ei suoraviivaista etenemistä
• Jenny muistaa kuinka äiti suostutteli, lahjoi ja suorastaan
pakotti hänet oppimaan viulunsoittoa (myöh. pianon
soittoa);
• Jenny ryhtyi laulamaan koululaisena, ja myöhemmin
vaihtoi pianoon (ja kitaraan);
Yksin harjoittelu oli vaikeaa Jennylle ”jag är så jättedålig
på att öva (ensam)”
• Lassen isällä oli paljon aikaa opastaa häntä viulunsoiton
alkeissa
• Ville: ”Kyllä se on tullut sieltä kotoa se alun perin se
musiikkihomma. Se tulee aika laajalti tuolta menneistä
polvista tämä koko innostus musiikkiin. Siinä mielessä
musiikki on periytynyt.”
15
Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (2)
• Teini- ja nuoruusvuosina bändi, orkesteri, kuoro,
vertaisryhmä; opastajat, ohjaajat, opettajat (kurssit ja
musiikkikoulu) ja identifioinnin kohteet (vrt. Bossius &
Lilliestam 2011, 66-78)• Matias samaistui maailman johtaviin bändeihin (pop,
rock) suosimansa genren piirissä; esikuvat ja yhtyeet
”inspirationskällor”
• Ville kävi paljon seuraamassa tanssiyhtyeen
harjoituksia ja pääsi tuuraamaan keikalla – siitä se lähti
• Näyttää että merkittävät uudelleenarvioinnit,
valintatilanteet, (harkitut ja satunnaiset) siirtymät ja
katkokset kuuluvat sekä nuoruuteen että aikuisikään
musiikkiharrastuksessa
16
Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (3)
• Soittajan/laulajan ”sense of self” eli itseys (identiteetti)
vahvistui nuoruusvuosina ja aikuisiässä (Bossius &
Lilliestam 2011, 225-238)
• Villellä vakaumus, että hän ”tulee musiikkia harjoittamaan koko loppuelämän, vaikkakin amatööripohjalta” ; ei
epäröinyt päätöstään silloin eikä myöhemminkään
• Jennyn kertoo löytäneensä itsensä musiikkiharrastuksen
avulla ja sen piiristä; ratkaisevia tässä olivat koulun
musiikinopetus, konservatorio ja erityisesti rokkikoulu ja sen
yhteisö
• Lasse: ”Man får mycket sociala kontakter och (…) för en spelman är det ett tvång att få spela (…) du kan inte ändra, och om man lyckas framföra några stycken bra, då är man förhoppningsvis nöjd med sig själv, (…) så kan man inte sluta” 17
Mikä piti heidät harrastajasoittajina
/-laulajina? Toisaalta, mikä koetteli heitä?
• Villen piti soittajana ja laulajana yhtyeet, soittokaverit, soittamassa kulkeminen; keikkojen tuoma lisäansio; verkosto ja ystävyyssuhteet
• Villeä koettelivat työläät ja aikaa veivät soittokeikat (varsinkin aiemmin)
• Jennyn piti laulajana (ja soittajana) omaan kehitykseen panostaminen, laulajan/soittajan itseyden vahvistuminen sekä monet esiintymiset tunne-elämyksineen (erit. laulun koskettavuus)
• Jennyn (harvoihin) kielteisiin kokemuksiin liittyvät tilanteet, joissa puhuttiin pahaa muista kuoron jäsenistä
• Jennylle on yksin harjoittelu (edelleenkin) taistelua: ”Man måste koncentrera sig och det är så tungt (…) sen är det hemskt då det låter ju som så hemskt (…) det far fel och så där, också. Så då blir man så irriterad och sen blir man på dåligt humör.”
• Matiakselle harrastus tuo monipuolisen täyttymyksen, mutta laajetessaan hallinnan ja valinnan riskejä: ”man måste varaenade om målet att så det inte blir ett stressmoment i stället förhobby ” 18
Kertoja
Teleologia: miksi harrastaa ja
miten kehittyy
Dialogin erityispiirteitä
(yksilö ja sos. ympäristö)
Ville Keskeistä on ollut pääsy ja osallistuminen yhtyeiden toimintaan; niissä toiminta/ oppiminen; yhtyesoittaminen ja siinä kehittyminen muuttuvana elämäntapana; soittajan (subjektiivinen) kulku eli ”soittajan ura” ja tunnekokemukset (+/-)
Sidoksisuus, elämykset/tunteet; arvojenvaaliminen yhdessä ja yksin (eri yhtyeiden [käytäntö]yhteisöissä); oman musiikkisuorituksen kritiikki, kyseenalaistaminen ja jatkuva parantaminen; identiteettipolitiikka
Lasse Antaa soiton harrastamiselle merkityksiä (lähinnä) oman elämänlaajuisen oppimisensa kehyksessä; ”soittamisen pakko”
Ansiotyön ja harrastuksen suhde; soittoharrastuksenmahdollistama vuorovaikutus; vuorovaikutuksen hakeminen yleisön kanssa (genren ehdoin)
Jenny Oman harrastuneisuuden juuret saatu äidin vaikutuk-sesta ja vahvistuneet rokkikoulun dynaamiseksi koetussa toiminnassa, nyt keskiössä oman laulun ja soiton kehitys
Huippukokemukset, tunteet ja elämykset (kontekstissa, tilanteissa); oman lauluesityksen ainutlaatuinen koskettavuus
Joitakin metaforia Villen kertomuksesta
(1) musiikki on jotenkin periytynyt(2) porukka (kohdealue: yhtye, orkesteri)
(3) ja mulle lankes sitte se kakkosäänien ja
taustojen laulaminen, niin se oli melekonen
korkeakoulu siihen puoleen,
(4) oikeestaan suurin unelma on että sais olla
terveenä ja pystyis toteuttaan tekniikkaa mihin on
päässy, ettei kovin pahasti rapistuis tuo
tekniikkapuoli
21
Metaforia Jennyn kertomuksesta:
(1) Hela högstadiet så det var just det här musikskolan, det var nog egentligen det som har fått mig gå framåt och allting. Där var detjättemycket uppträdanden och sånt
(2) [Jennyn kuorokokemuksista] Nå just inom gruppen till exempel så kan det ju pratas dåligt bakom ryggen om nån annan (….) så det är det är ganska det är inte så positivt.(3) [Jennyn saavutuksista] Nog har jag hittat mig själv på det sättet och jag har fått arbete på grund av det här.
22
KIRJALLISUUS
Bossius, T. & Lilliestam, L. 2011. Musiken och jag: Rapport från forskningsprojektet "Musik i Människors Liv". Göteborg: Bo Ejeby.
Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and Story in Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.
Creech, A., Hallam, S., McQueen, H.& Varvarigou, M. 2013. The power of music in the lives of older adults. Research Studies in Music Education 35, 87–102.
Cunha, R. & Lorenzino, L. 2012. The Secondary Aspects of Collective Music-making. Research Studies in Music Education 34, 73-88.
Green, L. 2002, How Popular Musicians Learn: A Way Ahead For Music Education. London: Ashgate Press.
DeNora, T. 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge University Press.
Johnson, E. 2012. Introduction to narrative inquiry with special consideration of research on education. Slideshare-esitys. Luettu 1.8.2014. Saatavilla: http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-inquiryworkshop2012.
.
KIRJALLISUUS
Laes, T. 2014. Empowering Later Adulthood Music Education: A Case Study of a Rock Band for Third-Age Learners. International Journal of Music Education.
Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa J. Perttula (toim.) Kokemuksen tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163–194.
Lindström, D. 2006. Sjung, sjung för livet! En studie av körsång sompedagogisk verksamhet och av deltagarnas upplevelse av hälsa ochlivskvalitet. Licentiatuppsats. Luleå: Luleå tekniska universitet, Institutionen för musik och medier.
Nordman, A. 2003. Takt och ton i tid. Instrument, musik och musiker i svenskösterbottniska dansorkestrar 1920-1950. Turku: Åbo Akademi O’Neill, S. & Senyshyn, Y. 2011. How Learning Theories Shape Our Understanding of Music Learners. Teoksessa MENC handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 3-34.
Ruismäki, H., Juvonen, A. & Lehtonen, K. 2013. Karaoke –The Chance to Be a Star. The European Journal of Social & Behavioural Sciences 7 (4), 1222-1233.
Ruud, E. 1997. Musikk og identitet. Oslo: Universitetsforlaget.
KIRJALLISUUS
Stebbins, R.1992. Amateurs, Professionals and Serious Leisure. Montreal: McGill-Queen's University Press.
Suutari, P. 2000. Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana. Helsinki & Tukholma: Suomen etnomusikologinen seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto 2000.
Webster, P. 2011. Construction of Music Learning. Teoksessa MENC handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 35-83.
Wenger, E. 1998. Communities of practice: learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press.
Westerlund, H. 2002. Bridging Exprerience. Action, and Culture in Music Education. Sibelius Academy. Music Education Department. Helsinki: Sibelius Academy.