I4M Country profile finland (in finnish)

SUOMIMaaprofiili

Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

Info4Migrants

ALUE 337,030 km2

VÄ E S TÖ

BKT asukasta kohden

1 & 2 -sentin kolikoita ei käytetä

Kielet: SUOMI, RUOTSI

VALUUTTA

$36,395

5,4 milj

MAAN TAUSTATIETOA

Suomi oli Ruotsin maakunta ja sitten suuriruhtinaskunta 1100-luvulta 1800-luvulle, ja tämän jälkeen autonomin-en suuriruhtinaskunta Venäjän alaisena vuoden 1809 jäl-keen. Suomi saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1917. Toisen maailmansodan aikana se kykeni menestyksekkäästi puolustamaan vapauttaan ja vastustamaan Neuvostolii-ton hyökkäyksiä, vaikka menettikin jonkin verran maa-alaa. Seuraavan puolivuosisadan aikana suomalaiset kävivät läpi huomattavan muodonmuutoksen maanviljely-/metsätaloud-esta monipuoliseksi moderniksi teollisuustaloudeksi. Suoma-laisten tulot ovat nyt henkilöä kohden länsimaiden korkeimp-ien tulojen joukossa. Suomi on kuulunut Euroopan Unioniin vuodesta 1995 lähtien, ja Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka liittyi euro-järjestelmään sen alkaessa vuonna 1999. 2000-lu-vulla Suomen modernin hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä ovat korkea koulutustaso, tasa-arvon edistäminen, sekä kan-sallinen sosiaaliturvajärjestelmä – joka tällä hetkellä kohtaa haasteita ikääntyvän väestön ja vientipohjaisen talouden vaihteluiden johdosta.

Suomen vaakuna, kruunattu leijona punaisella taustalla,

oikean etutassun paikalla pans-saroitu käsi, joka heilauttaa miekkaa, takatassut sapelin

päällä, luotiin alunperin vuo-den 1580 tienoilla.

Kansallislippu

Finland

Helsinki

3 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

Sisu Suomalaiset kuvaavat itseään sanalla “sisu”, jonka voi karkeasti kääntää rohkeuden, voiman ja päättäväisyyden yhdistelmäksi.

Tango Suomalainen tango on erittäin suosittua halki Suomen. Joka vuosi Suomessa kruunataan tangokuningas ja -kunin-gatar, jotka hallitsevat maassa pidettäviä monia tangotap-ahtumia.

SUOMI-FAKTATSuomiSana “Suomi” merkitsee suomaata. Maassa on yli 60,000 järveä, mutta alle 8 prosenttia maasta on viljeltävää.

Ruoka Suomalaisissa ruoissa käytetään usein kokojyvätuotteita (ruis, ohra, kaura) ja marjoja (kuten mustikka, puolukka, lakka, sekä tyrnimarja). Kala ja liha ovat myös tärkeässä roolissa perinteisissä suomalaisissa ruoissa joissain osis-sa maata, kun taas jossain muualla perinteiset ruoat sisältävät erilaisia juureksia ja sieniä.


SUOMI-FAKTAT

Kansallinen luonneSuomalaiset ovat tyypillisesti erittäin isänmaallisia, heillä on vahva kansallisidentiteetti ja he arvostavat it-senäisyyttään. Suomi, kuten myös Islanti, ovat pohjoismaa-laisia eivätkä skandinaavisia.

Suomalaiset ovat vaatimattomia ja he vähättelevät omia saavutuksiaan. Heistä nöyryys ja vaatimattomuus ovat hyveitä. Suomalaiset uskovat, että joka tilanteessa on oikea tapa toimia, ja odottavat hyvätapaista käytöstä.

Etnisyys ja uskonto Suomalaiset 93 %, ruotsalaiset 5 %, saamelaiset, romanit, tataarit alle 1 %

Uskonto Suomessa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkko (73.8%), Suomen ortodoksinen kirkko (1.1%), muut (1.6%), Uskontokuntiin kuulumattomat (23.5%). Evankelis-luterilain-en kirkko hyväksyy naispappeuden.

KieliSuomen kaksi virallista kieltä ovat suomi ja ruotsi, ja näistä suomea puhuu äidinkielenään 93% maan 5.4 miljoonasta kansalaisesta. Suomi, toisin kuin skandinaaviset kielet, ei ole germaaninen vaan omassa kategoriassaan. Teoreettis-esti suomi on sukua unkarin kielelle, mutta kuulostaa viron kieleltä.

Toista virallista kieltä eli ruotsia puhuu n. 5 % väestöstä, joista suurin osa asuu lounaisosassa ja puhuu myös suo-mea. Saamen kieli on Skandinaviassa vähemmistökieli, jota puhuu noin 2000 ihmistä Suomen pohjoisosissa, mikä on 0,03 % Suomen väestöstä.


SUOMI-FAKTAT

Itsenäisyyspäivä Joulukuun 6. päivä on itsenäisyyspäivä, jota seuraavat juhlalliset seremoniat. Silloin muistellaan niitä, jotka kaatuivat sodissa suojellakseen Suomen itsenäisyyttä, joka saavutettiin vuonna 1917. Illalla Tasavallan pres-identti pitää vastaanoton noin 2,000 vieraalle – mu-kaan lukien Suomen diplomaattikunnalle. Tämän vas-taanoton katsominen televisiosta on kehittynyt koko kansan suosikkiajanvietteeksi.

JouluJoulu, ja etenkin jouluaatto, on perhejuhlan tapainen Suomessa, ja se vietetään usein kotona sukulaisten kans-sa. Perinteisiin sisältyy kynttilöiden sytyttäminen edes-menneiden sukulaisten haudoilla. Suomalaiset toivottavat toisilleen “Hyvää joulua”, mutta usein myös “Rauhallista joulua”. Joulupäivä on yleensä hiljainen päivä, ja joulun sosiaalinen elämä ei yleensä ala ennen Tapaninpäivää.

Aika Suomalaiset ovat erittäin säntillisiä, ja jossain määrin ajan vankeja. Kuten muuallakin maailmassa, niillä joilla on vaa-tivimmat työt on myös tiukimmat päivittäiset aikataulut; puuttuvat tapaamiset voivat aiheuttaa tuskaa. Sovittuja tapaamisaikoja noudatetaan tarkkaan, jopa minuutilleen jos mahdollista. Yli 15 minuutin myöhästymistä pidetään epäkohteliaana, ja se vaatii lyhyen anteeksipyynnön tai selityksen. Konsertit, teatteriesitykset ja muut julkiset tap-ahtumat alkavat ajallaan ja viivästykset kotimaisessa raide- ja bussiliikenteessä ovat harvinaisia.


SUOMI-FAKTAT

LiikenneAjovalot on pidettävä päällä koko ajan. Suomessa liiken-nesakot perustuvat kahteen tekijään: rikkomukseen ja kuljettajan tulotasoon. Kallein saatu nopeussakko an-nettiin vuonna 2003, ja sen määrä oli 170 000 euroa 80 km/tunnissa ajamisesta 40 km/t -rajoituksen alueella.

JääuintiJääuinti on suosittu talviurheilulaji Suomessa. Jääuin-tia harrastetaan kun vesi on jäätynyt. Tällöin täytyy jää rikkoa altaan muodostamiseksi. Talviuintikilpailut ovat myös olemassa. Monet talviuinnin harrastajat uivat perusuima-asuissa sen sijaan, että he uisivat märkäpu-vuissa tai muissa lämpöasusteissa.

KengätSuomalaiseen kotiin astuttaessa kengät tulee ottaa pois.


MuotiMarimekko on yksi Suomen muotitaloista. Heidän kuuluisimpia kappaleitaan on Unikko, joka sisältää suuria 70-luvun tyylisiä kukka- ja retrokuvioita. Marimekko löytyy yli 20 maasta ympäri maailman, ja sillä on yli 800 jälleenmyyjää.

PuhelimetSuomessa ei ole yleisöpuhelimia! Suomessa on yli 5 miljoonaa matkapuhelinta, ja Suomen väkiluku on 5,4 miljoonaa.

PorotSuomessa jokaisella, joka asuu poronhoitoalueel-la ja on Euroopan Unionin kansalainen, on oikeus omistaa poroja. Poronhoitoalueen kokonaislaajuus Suomessa on n. 33 % maan pinnasta. Suomessa on yli 200,000 poroa.

SUOMI-FAKTAT


SUOMI-FAKTAT

KarjalanpiirakkaKaikista tunnetuimman ja yleisimmän reseptin mukaan pasteijat on tehty ohuesta ruiskuoresta ja riisitäyt-teestä. Karjalanpiirakan päälle levitetään usein voin ja kananmunan sekoitusta ennen syömistä.

LeipäjuustoSuomalainen leipäjuusto on tuorejuustoa, jota per-inteisesti tehdään lehmän ternimaidosta, eli juuri vasikoineesta lehmästä saadusta rikkaasta maidosta. Kaupallisesti saatavilla olevat versiot tehdään tyyp-illisesti tavallisesta maidosta, ja tämän vuoksi niistä puuttuu jonkin verran väriä ja makua. Juusto tulee alun perin Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Suomesta ja Kain-uusta. Se syödään lämpimänä, ja usein jälkiruokana lakkahillon kanssa.

KahviSuomalaiset ovat suurimpien kahvinjuojien joukossa maailmassa. Suomalaiset kuluttavat vuosittain kes-kimäärin 12 kiloa kahvia per henkilö, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomal-aiset eivät ainoastaan juo enemmän kahvia kuin muut kansat, mutta he myös valmistavat sen eri tavoin. Suomessa kahvi paahdetaan vaaleammaksi kuin Etelä- tai Keski-Euroopassa. Suomalainen kahvi tunnetaan maailman vaaleapaahtoisimpana. Keskivertosuomalain-en juo 4-5 kuppia kahvia päivässä.


1.tammmikuutaUudenvuodenpäivä, NyårsdagenPerinteisesti presidentti pitää keskipäivällä puheen Suomen kansalaisille.

6. tammikuutaLoppiainen, TrettondedagenLoppiaisena juhlistetaan Raamatun kolmen tietäjän vierailua Jeesus-lapsen luona.

Vaihtuva perjantai keväälläPitkäperjantai, LångfredagenPitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistoksi.

Vaihtuva sunnuntai keväälläPääsiäispäivä, PåskdagenJeesuksen ylösnousemusta juhlistetaan pääsiäispäivänä.

Vaihtuva maanantai keväällä2. pääsiäispäivä, Andra påskdagen2. pääsiäispäivä seuraa pääsiäispäivää.

1. toukokuutaVappu, ValborgsmässoaftonVappu on monipuolinen juhla: silloin juhlistetaan kevättä, nuoruutta ja työntekoa.

Vaihtuva torstai keväälläHelatorstai, Kristi himmelfärds dagHelatorstai on kristillinen juhlapyhä, jolloin ylösnoussut Jeesus nousi taivaaseen.

Perjantai 19. -25. kesäkuutaJuhannusaatto, MidsommaraftonKesäpäivänseisauksen aika. Illalla poltetaan perinteisesti juhannuskokkoja.

Lauantai 20.-26. kesäkuutaJuhannuspäivä, MidsommardagenMaaseudulla on paljon juhannustapahtumia.

Lauantai 31. lokakuuta – 6. marraskuutaPyhäinpäivä, Alla helgons dagPyhäinpäivänä muistetaan pyhimyksiä ja edesmenneitä rakkaita.

6. joulukuutaItsenäisyyspäivä, SjälvständighetsdagenSuomen itsenäisyys julistettiin 6. joulukuuta vuonna 1917.

24.-26. joulukuutaJoulu, JulJoulu on perhejuhla, jota vietetään perheen ja rakkaimpien parissa.

SUOMEN JUHLAPÄIVÄT


HiljaisuusSuomalaiset arvostavat sanoja paljon, mikä viittaa taipumukseen sanoa vähän ja vältellä “turhaa” smalltalkia. Suomalaiset ovat parempia kuuntelemaan kuin puhumaan.

Suomalaiset harvoin ryhtyvät juttusille tuntemattomien kanssa, paitsi jos jokin voimakas impulssi tämän aiheuttaa. Suomalaiset ovat erityisen hiljaisia metrossa, bussissa sekä raitio-vaunussa. Hisseissä he kärsivät samasta kiusallisesta hiljaisuudesta kuin muuallakin maa-ilmassa. Karttaa lukevalla vierailijalla ei kuitenkaan ole ongelmia saada neuvoja kadunkul-massa tai missä tahansa julkisessa paikassa, sillä suomalaisten vieraanvaraisuus voittaa heidän luonnollisen varautuneisuutensa.

Itsensä esittelyKun suomalaiset esittelevät itsensä, he sanovat etunimensä ja sen jälkeen sukunimensä. Naiset, jotka käyttävät sekä tyttönimeään että miehensä sukunimeä sanovat ne tässä järj-estyksessä. Vaikka suomalaiset ovat tietoisia ja ylpeitä virallisista titteleistään, he harvoin mainitsevat nämä esitellessään itseään. Sen sijaan he odottavat, että heitä puhutellaan virallisilla titteleillään ammatillisessa yhteydessä.

Juomaraha Juomaraha ei ole koskaan sopinut suomalaiseen elämäntapaan. Tämä saattaa johtua myös uskonnollisista perinteistä, jotka korostavat säästäväisyyttä; nykyään selkeä syy olla jättämättä juomarahaa on se, että hintaan kuuluu kaikki palvelu ja kohteliaisuus, eli ajatuk-sena on, että “palvelu kuuluu hintaan”. Kukaan ei kuitenkaan pahastu, jos annat juomara-haa, ja harvat pahastuvat, jos et anna.

TÄRKEITÄ VINKKEJÄ


Ruokailu ja viihde Sauna on arvostettu suomalainen perinne. Liiketoimintakeskusteluja voidaan käydä saunassa, samoin liikelounasta voi edeltää tai seurata sauna.

Kaikki suomalaiset menevät saunaan alasti. Sinun ei tarvitse mennä saunaan alasti, mutta pidetään hieman outona, jos et mene. Voit myös kietoa pyyhkeen ympärillesi tai pitää uimapukua.

Suomalaiset pyrkivät olemaan täsmällisiä sosiaalisissa tilanteissa.

Keskustelu voi jatkua jopa pari tuntia illal-lisen jälkeen. Älä koskaan lähde ennen kuin kahvi/jälkiruoka/likööri on nautittu.

Ravintolassa laskua ei laiteta puoliksi. Jos sinä kutsut, sinä maksat.

Liiketoiminnasta voi lounaalla keskustella milloin vain, mutta siitä ei keskustella illal-lisen aikana, vasta kahvin jälkeen.

LahjatKun sinut kutsutaan jonkun kotiin, on tapa-na viedä emännälle pieni lahja.

Anna: kukkia (pariton luku on paras; valko-iset ja keltaiset kukat ovat vain hautajaisiin; tulppaanit ovat suosittuja), viiniä, suklaata.

Älä anna: ruukkukasveja.

Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoimint-atapaamisissa, mutta pieni lahja saattaa olla paikallaan onnistuneen tapaamisen jälkeen.

Anna: kirjoja, konjakkia, paikallisia/kansal-lisia lahjoja, nauhoituksia, taidetta, lasia, alkoholia (Suomessa erittäin kallista).

Hyödyllisiä vinkkejäÄlä osoita tunteita julkisesti.

Älä kysy henkilökohtaisia kysymyksiä, liittyen esimerkiksi henkilön uskontoon, työhön tai poliittiseen puolueeseen.

TÄRKEITÄ VINKKEJÄ

Maaprofiili SUOMI12 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

Uskollisuus, luotettavuus, omatoimisuus ja itsenäisyys ovat arvostettu-ja ominaisuuksia. Suomalaiset ovat ylpeitä perinnöstään ja nykyisestä yhteiskunnastaan (he ovat rauhan konferenssien ja kansainvälisten rau-hanaloitteiden johtajia). He nauttivat luonnosta ja ylpeinä suojelevat ympäristöään, joka onkin maailman puhtaimpia. Suomalaiset arvostavat yksityisyyttään ja toivovat myös muiden kunnioittavan sitä.

SUOMALAISET IHMISETItsenäisiä ja luotettavia

Tapaaminen ja tervehtiminenKättele jokaista läsnäolijaa – miehiä, naisia, lapsia – sekä liiketoiminta- että sosiaalisessa tapaamisessa. Kättele myös lähtiessä.

KehonkieliPidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Kun-nioita heidän ujouttaan ja yksityisyydenha-luaan. Jos aloitat keskustelun suomalaisten kanssa bussissa, ravintolassa tai muissa julkisissa paikoissa, he saattavat pitää sitä outona.• Älä halaa, suutele tai kosketa suomalais-

ta, ellet tunne häntä erityisen hyvin.• Katso silmiin puhuessasi jollekulle.

YrityskulttuuriSuomalaiset ottavat täsmällisyyden vaka-vasti liiketoimintatapaamisissa, ja odottavat sitä sinultakin;

• Soita, jos myöhästyt yli viisi minuuttia.• Toimitusjohtaja tekee päätökset.• Suomalaiset eivät harrasta small-talkia,

he menevät suoraan asiaan.• Liiketoiminta Suomessa vaatii aikaa ja

kärsivällisyyttä.• Kahden tai kolmen minuutin hiljaisuudet

ovat yleisiä. Älä keskeytä tätä hiljaisuut-ta.


YHTEISKUNTA

Vuonna 1906 Suomi ensimmäisenä maa-na myönsi täyden äänioikeuden (oikeud-en äänestää ja asettua ehdolle) kaikille täysikäisille kansalaisille, myös naisille.Suomalaiset naiset hyötyivät tästä ensim-mäisinä Euroopassa, ja 1980-luvulle men-nessä naiset muodostivat noin yhden kol-masosan eduskunnasta, ja toimivat myös useissa ministerin viroissa.

1980-luvulla noin 75 % täysikäisistä naisista työskenteli kodin ulkopuolella; he muodosti-vat noin 48 % työvoimasta.

Suomalaiset naiset olivat yhtä korkeasti koulutettuja kuin miehet, ja joissain tapauk-sissa yliopistotasolla opiskelevien naisten lukumäärä oli jossain määrin miesten lu-kumäärää korkeampi.

Laajentuvan hyvinvointijärjestelmän lisäk-si, joka on toisen maailmansodan jälkeen tarjonnut huomattavaa tukea lastensaannin ja -kasvatuksen suhteen, naisten hyväksi on myös tehty huomattavia lainsäädännön muutoksia, jotka ovat tuoneet heitä lähem-mäs tasa-arvoa miesten kanssa.

Tasa-arvolaki, joka tuli voimaan vuonna 1987, takasi täyden tasa-arvon naisille.

Suomi tuli toiseksi Global Gender Gap -raportissa vuonna 2012.

Suomi on erittäin tuottoisa tieteellisessä tut-kimuksessa. Vuonna 2005 Suomessa tehtiin henkeä kohden neljänneksi eniten tieteel-lisiä julkaisuja OECD-maiden joukossa.

UNICEFin mukaan Suomi on maailmassa neljäntenä lasten hyvinvoinnissa (Alankomaat, Ruotsi ja Tanska ovat sen edellä).


Tavoitteena on, että miehillä ja naisilla olisi samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdolli-suudet kaikilla elämänaloilla. On laajalti tun-nettua, että yhteiskunta voi edetä positiivis-empaan ja demokraattisempaan suuntaan kun sekä miesten että naisten tietojen, taitojen, kokemuksen ja arvojen annetaan vaikuttaa ja rikastuttaa kehitystä.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86), joka on ollut voimassa vuodesta 1987 alkaen, pyrkii toteuttamaan kolmea päätavoitetta:

• Sukupuoleen keskittyvän syrjinnän estäminen• Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen• Naisten aseman parantaminen eten kin työelämässä

Laki asettaa velvollisuuden tasa-arvon ed-istämiseen tarkoituksenmukaisesti ja syste-maattisesi koskien kaikkia viranomaiselimiä, työnantajia sekä koulutusta, opetusta ja tutkimusta. Vuonna 1992 syrjintä raskauden ja perheenhuollon velvollisuuksien perust-eella kiellettiin.

Vuodesta 1995 lähtien työnantajat, joilla on yli 30 pysyvää työntekijää, on velvoitettu sisällyttämään tasa-arvon edistämisen to-imenpiteitä vuosittaisissa henkilökunta- ja koulutusohjelmissa tai työsuojeluohjelmissa. Vuoden 1995 muutokseen liittyy kiintiö-järjestelmä; virallisissa komiteoissa ja neuvo-stoissa kummankaan sukupuolen edustajia ei tulisi olla suhteessa alle 40 %.

Kielto syrjinnästä työpaikalla koskee palk-kausta, palkkoja, muita työolosuhteita, kuten seksuaalista häirintää, ohjausta ja työsuhteen päättymistä.

Tasa-arvovaltuutettu tarkkailee Tasa-ar-volain noudattamista ja etenkin syrjimiskiel-lon noudattamista sekä syrjivää työ- ja kou-lutusmainontaa.

Tasa-arvolaki ei koske:• Uskonnollisten ryhmien uskonnollisia käytäntöjä, tai• Perheiden sisäisiä asioita tai ihmisten yksityiselämää

Vuonna 2004 valmisteltiin uutta lakia Nais-tenja miesten välisestä tasa-arvosta. Uusi laki perustuu vanhaan lainsäädäntöön, jota täydentävät EU-lainsäädäntö ja direktiivit.

SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO

Tasa-arvo naisten ja miesten välillä on olennainen osa suomalaisen hyvinvointijärjestelmän mallia.


DO’S JA DON’ТS

DOOpettele muutama sana suomea, vaikka se onkin vaikeaa. Suomalaisten itsetuntoa kohottaa, kun ulkomaalainen puhuu heidän kieltään.

DOPyydä anteeksi, vaikka olisitkin vain muutaman minuutin myöhässä. Pidempi myöhästyminen yleensä vaatii lyhyen se-lityksen. 15 minuutin myöhästyminen on yleensä “hyväksytyn” myöhästymisen ja huomattavan myöhästymisen raja. Jotkut saattavat lähteä tapaamispaikalta 15 minu-utin jälkeen. Lähetä tekstiviesti, vaikka olisit vain muutaman minuutin myöhässä. Vain muutaman minuutinkin myöhästymistä liiketoimintatapaamisista pidetään hyvien tapojen vastaisena.

DON’T Älä valita tai kritisoi. Ei ole koskaan sinun intressiesi mukaista olla kriittinen tai kan-taaottava, sillä kaikenlainen negatiivisuus loukkaa suomalaisia kollegoitasi.

DON’TÄlä tee tyhjiä lupauksia. Jos sanot suoma-laiselle, että “Mennään lounaalle”, he todella uskovat, että aiot järjestää lounas-tapaamisen ja odottavat sinulta yhteydenot-toa.

DON’T Älä tule vierailulle soittamatta ensin. Ovia ei välttämättä avata ilman ennakkoilmoitusta, etenkin viikonloppuisin.

DON’TÄlä loukkaannu, jos suomalaiset yhteistyö-kumppanisi vaikuttavat suorasukaisilta. Tämä on tyypillistä suomalaisessa kom-munikaatiossa, sillä suomalainen sanoo mieluummin totuuden suoraan ja on ylpeä mutkailemattomasta asenteestaan.

DON’TÄlä kerskaile. Suomalaiset ovat vaatimat-tomia ja vähättelevät saavutuksiaan, ja harvoin tekevät mistään suuren numeron. Suomessa pääset pitkälle nöyryydellä ja hienotunteisuudella, sillä he pitävät vaati-mattomuutta suurimpana hyveenä.

Voit laskea leikkiä itsestäsi ja omas-ta maastasi, mutta älä tee pilkkaa

muista. Suomalaiset arvostavat kuivaa huumoria ja omalla kustan-nuksella pilailua. He pitävät ironi-

asta, ja heidän huumorintajunsa on melko hienovarainen.


DO’S JA DON’TSDO Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina pieni lahja emännälle. Anna: kukkia (pariton luku on paras; valkoiset ja keltaiset kukat ovat vain hautajaisiin; tulppaanit ovat suos-ittuja), viiniä, suklaata. Älä anna: ruukkuk-asveja.

DOSuomessa on normaalia juoda suuria määriä alkoholia, joten pyri pitämään “avoin mieli” tämän suhteen.

DOOdota suomalaisilta suorasukaista kommu-nikaatiota. Kollegasi todennäköisesti kerto-vat sinulle, mitä he ajattelevat, eivätkä mitä haluat kuulla.

DOOdota vuoroasi. Vuoropuhelu on sääntö – kuuntele siis puhujaa, odota heidän lo-pettavan puheensa ja vastaa sitten. Kes-keyttämistä pidetään epäkohteliaana.

DON’TOta kengät pois sisällä, jos sinut kutsutaan jonkun kotiin.

DO Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Arvosta heidän ujouttaan ja yksityisyydenhaluaan.

DON’TTutustu suomalaisiin. He ovat hyviä keskus-telijoita kunhan he ovat tutustuneet sinu-un ja rentoutuvat seurassasi. Suomalaiset seuraavat uutisia, sekä kotimaisia että ulko-maisia, ja heillä on voimakkaita mielipiteitä tapahtumista. Heidän asenteensa ei ole “hällä väliä”.

Älä hämmenny, jos näet ihmisten kävelevän sauvojen kanssa, vaikka maassa ei olekaan lunta. Tätä kut-

sutaan sauvakävelyksi, ja se on erit-täin suosittu aktiviteetti

kaikissa ikäluokissa.


Suomessa on 5,4 miljoonaa ihmistä ja 3,3 miljoo-naa saunaa, joita on kodeissa, toimistoissa, tehtais-sa, urheilukeskuksissa, hotelleissa, laivoissa ja jopa maanalaisissa kaivoksissa.

Saunatyypit Suomessa:

• Savusauna, 80-160C: Tunnetaan alkuperäisenä saunana, joka löytyy pääasiassa maaseutualueilta. Huone täytetään savulla, ja puuta poltetaan suures-sa uunissa. Kun sauna on tarpeeksi kuuma, tulen annetaan sammua ja savu tuuletetaan pois katossa olevasta aukosta.

• Puusauna, 70-130C: Yleisin saunatyyppi maas-eudulla. Kivet asetetaan metallikiukaalle, jota läm-mitetään hyvin kuivuneilla koivunhaloilla – koivua suositaan sen hyvän tuoksun ja pitkän palamisen ansiosta.

• Sähkösauna, 80-105C: Yleisin saunatyyppi, sillä se on turvallisin ja helpoin lämmittää kodeissa. Sähkökiuas aktivoidaan nappia painamalla. Jois-sakin kerrostalokortteleissa on kellarisaunat, joita voidaan varata yksityiseen käyttöön.

Uimapukuja ei tarvita. Miehet ja naiset saunovat erikseen, elleivät he kuulu samaan perheeseen.

SUOMALAINEN SAUNA

Ainoa suomalainen lain-asana, jota käytetään

jokapäiväisessä englan-nin kielessä, on “sauna”.

“Alun perin Suomesta lähtöisin oleva virkistävä kylpy, jossa kylpijä istuu kuumassa höyryssä,

ja jota usein seuraa kylmä pulahdus veteen tai kevyt lyöminen vihdalla eli koivun oksilla.”

Collins Dictionary


LIIKETOIMINTA SUOMESSA

TittelitOn tärkeää, että kutsut henkilöä sukunimellä. Jos se ei ole sinulla tiedossa, myös pelkkä neiti, herra ja rouva riittää. On epäkohteliasta kutsua suomalaista heidän etunimellään – odota, että he itse siirtyvät käyttämään sitä.

YhteydenottoKun suomalaiset halua-vat kutsua sinua, he usein pyytävät sinua vain tu-lemaan luokseen. Fyysinen kontakti ei ole yleistä, joten yritä välttää tarpeetonta kontaktia.

LingoPääasiallinen liiketoimintak-ieli Suomessa on englanti ja/tai saksa.

Small talkSuomalaiset ovat erittäin varautuneita, eivätkä he puhu vain koska heitä huvit-taa. Jos puhut huviksesi, saat epäileviä katseita.

KättelySuomessa on tapana kätellä kun tapaat jonkun ensim-mäistä kertaa.

TyyliÄlä ylipukeudu tapaamiseen, sillä suomalaiset pitävät tätä ylimielisyyden merkkinä. Kun ristit käsivarret, saatat myös vaikuttaa ylimieliseltä.

TäsmällisyysTäsmällisyys on erittäin tärkeää sekä liiketoiminnas-sa että sosiaalisissa tap-ahtumissa.

Ymmärrämme, että uuden henkilön, joka hoitaa liiketoimint-aa Suomessa, on tärkeä tietää miten tehdä sitä tehok-kaasti. Tämän vuoksi olemme keränneet tähän muutaman asian, jotka sinun tu-lisi tietää tavatessasi suomalaisen ensim-mäistä kertaa.


EPÄTAVALLISIA KILPAILUJA

Ilmakitaran maailmanmestaruus Vuodesta 1996 lähtien ilmakitaran maa-ilmanmestaruuskisat (Air Guitar World Championships) on pidetty osana Oulun musiikkivideofestivaaleja Oulussa, Suomes-sa. Kilpailun ajatus oli alun perin tarkoitettu vitsiksi, pelkkänä sivuviihteenä musiik-kivideofestivaaleilla, mutta siitä on sen jälkeen tullut huomattava nähtävyys.

EukonkantokisatTapahtumaa on järjestetty Sonkajärvellä vuodesta 1992 lähtien. Maailmanlaajuisesti tunnetusta tapahtumasta kiinnostuneiden pariskuntien määrä on kasvanut vakaasti – karsintakisoja, joissa testataan fyysistä kun-toa ja huumorintajua, järjestetään monissa maissa ympäri maailman.

Sääskentapon maailmanme-staruuskisatYritä tappaa niin monta sääskeä kuin ehdit 5 minuutissa.

Kännykänheiton maailman-mestaruusSuomi on kännykänvalmistaja Nokian koti-maa, ja tämä tapahtuma pidetään vuosit-tain elokuussa Savonlinnassa.

Suojalkapallon maailmanme-staruusSuojalkapallon maailmanmestaruus vaatii erittäin hyvää fyysistä kuntoa ja koordinaa-tiota. Tapahtuma pidetään Hyrynsalmella Pohjois-Suomessa.

Lypsytuolin heittokilpailutLypsytuolin heittokilpailuja pidetään maatil-oilla alkukesästä. MuurahaisepesäkilpailuKilpailussa istutaan ilman housuja muura-haispesään ja katsotaan, kuka kestää kaui-mmin.


Veronica GelfgrenYulia BazyukinaMarja-Liisa Helenius

TutkimusTutkimus, ulkoasuKäännös

www.thelanguagemenu.comLearnmera Oy

Education

I4M Country profile finland (in finnish)