Upload
jukka-melaranta
View
537
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
Maahanmuuttajan suomiSopii kenelle tahansa suomen alkeiden
opiskelijalle, joka haluaa oppia suomea verkon avulla.
Opiskellaan verkkoa ja pc-tietokonetta tai Chromebookia käyttäen.
Valmiit opiskelutekstit tai luodaan itse niitä Tärkeimmät työkalut - kontekstityökalut Useimmat niistä perustuvat Chromen
lisäosaan Context Meny Search, joka tuo käyttöön ns. kontekstityökaluja ja –valikon.
Useimpia työkaluja voi myös käyttää erillisinä muilla selaimilla ja tietokoneilla.
Opetusmenetelmän kuvaus
Monipuoliset työkalut, joilla sanoista saa selvää. Ilmainen ja avoimessa verkossa Runsas – verkon koottu viisaus ja kauneus Valinnan vapaus – Voit valita opiskelutapasi ja –aineistosi suuresta
määrästä mahdollisuuksia Joustava – itseopiskelua tai ryhmissä Perinteinen osuus mukana – Valmiit laajat materiaalit ja yksittäiset
harjoitukset ja opiskelutekstit käytettävissä. Voit keskittyä myös tutkimaan uutisotsikkoja. Alati uudistuva ja
ajankohtainen sisältö. Voit itse myös luoda materiaalisi esim. luomalla Scoop.it-kuratoituja
juttuja. Ei tarvitse itse aluksi osata kirjoittaa, mutta se on mahdollista ja suotavaa. Kontekstityökalut auttavat.
Edut
Kontekstityökaluja voidaan käyttää asiayhteydessä, kontekstissä eli suoraan sähköisissä verkkoteksteissä, mikäli ne ovat ns. html-pohjaisia, mikä on yleisin muoto.
Niitä käytetään tavallisimmin hiirellä valitsemalla sana ja sitten klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella valikkoikkuna auki ja valitsemalla sieltä sopiva työkalu.
Ohjauslevy ajaa tietysti saman asian.
Mitä ovat kontekstityökalut
Kontekstityökaluja voi käyttää sekä lukiessa että kirjoittaessa sähköisiä tekstejä verkossa.
Niitä voi käyttää kaikenlaisilla verkkosivuilla – myös useimmissa valmiissa oppimateriaaleissa ja harjoituksissa. Niillä saa tietoa sanoista. Tekstin tulee kuitenkin olla html:ää.
Kontekstityökaluja voi käyttää kaikkialla verkossa
Suomen sanakirjoja kuten Kielitoimiston sanakirja, SuomiSanakirja ja Wikisanakirja
Kuvahaku – Google ja muut – Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Perusmuodon löytäjiä (kaksi) Verbityökalut (kolme), antavat perusmuodon ja konjugaation Googlen kääntäjä Kielten sanakirjoja Tavuttaja Synonyymihakuja Lausesanakirjoja Monia muita hakukoneita Työkaluja/hakukoneita voi lisätä itse erikseenkin. Tämä on tämänhetkinen valikoima, on eräitä vaihtoehtoisia työkaluja.
Mitä kontekstityökaluja on?Context Meny Searchiin kiinnitettäviä
Avautuvat viereiseen välilehteen
Valitaan sana, avataan hiiren oikealla korvalla valikkoikkuna ja klikataan haluttua työkalua, joka avautuu viereiseen, uuteen välilehteen.
Sanalle voi edelleen hakea sieltä lisää selityksiä.
Usein kannattaa ensin hakea perusmuoto. Hienot työkalut ovat monista eri lähteistä. Ne on tuotu ainutlaatuisesti yhdessä
toimiviksi.
Miten työkaluja käytetään
Puhesynteesi SpeakIt Oikeinkirjoituksen tarkistaja Omniboxiin kiinnitettävät hakukoneet, jotka
vuorollaan ovat oletushakukoneina Tavallisimmin Omniboxin oletushakukone on
Google. Kääntäjä Omniboxia ei yleensä tunneta. Tyydytään
vain Googleen siinä.
Erillisiä kontekstilisäosiasamassa yleisessä kontekstivalikossa/ikkunassa
Ladataan Chromen Web Storesta Googlen sanakirja ei ole kontekstivalikossa, mutta kääntäjä
käyttää samaa tietokantaa. Se toimii kaikissa html-teksteissä joko kaksoisklikkaamalla
sanaa tai painamalla samalla ns. triggeriä (esim Ctrl) ja kaksoisklikkaamalla. Valitse asetuksista.
Kaksoisklikkaaminen on sama kuin valitseminen. Hiirellä voi myös valita, maalata sanan tai ilmauksen.
Googlen sanakirjassa on valittavana useita maailmankieliä selityskieliksi. Tässä keskitytään englantiin. Sanakirja toimii myös suomalaisten sanojen selittäjänä.
Se sopii hyvin kaikkeen kielenopiskeluun ja on mahtava resurssi.
Googlen sanakirja
Pitää käyttää Chromea tai Chromebookia. Context Meny Search ja erilliset laajennukset haetaan
ja ladataan sovelluskaupasta ilmaiseksi. Ne näkyvät Chromen asetusten kohdassa Lisää
työkaluja. CMS:n työkalut saa yhdellä kertaa siirtämällä
täällä oleva tiedosto, copypastaamalla sen asetusten kohtaan Other options.
Samat hakukoneet saa erikseen asentamalla Chromen omniboxiin. Nekin ovat hyödyllisiä. Tietoa saa suoraan ja heti.
Miten kontekstityökalut saa itselleen?
Oppimateriaaleissa Erillisissä harjoituksissa ja virikkeissä, (jos ne ovat html:ää) Missä tahansa verkkosivussa (html) Soveliaissa lukuteksteissä: luonto Skuuppilehdissä, joita itse teen tai opiskelija itse ryhtyy
julkaisemaan Eräissä uutisportaaleissa kuten Suomen Sanomat Selkokielisissä uutisissa kuten Selkouutiset ja Selkosanomat Suomen lähihistorian mukavissa jutuissa Ylen Elävässä arkistossa Inhimillisissä pikkujutuissa Suomalaisuuden teemoissa Verkkolehdet, kotisivut…
Missä kontekstityökaluja käytetään?
On paljon valmista materiaalia, joka on selkokielistä, lyhyttä tai muuten tarkoitettu esim. maahanmuuttajille.
Olen itsekin kerännyt tuollaista materiaalia: Linkkilistoina Scoop.it-julkaisuissa ThingLink-kuvina, Maahanmuuttajien suomi,
Learn Finnish Linkkiparvina kuten tämä Myös englanniksi
Lukutekstit
Scoop.it-artikkeli on ns. kuratointia. Se tekee esim. uutisesta lyhennetyn version, jossa on tavallisesti otsikko, kuva ja jutun kärki eli ingressi.
Otsikosta ja kuvasta menee linkki varsinaiseen artikkeliin, joten otsikkoa ei voi klikkailla menemättä itse juttuun.
Ingressistä ei mene linkkiä minnekään. Otsikko on sopiva lyhenne ja tiivistelmä. Toki sanoja voi tutkia alkuperäisessä artikkelissakin,
mutta tässä keskitytään nyt otsikoihin. Siihen on sopiva työkalu: Oikofix.
Oppimateriaalia otsikoista
Oikofix on suomalainen palvelu. Keskitytään sen analysointiosaan. Siihen voi kirjoittaa tai copypastata sanan, lauseen, virkkeen, kappaleen… mistä tahansa lähteestä.
Vaikka skuuppijuttujen otsikko onkin linkki, sen oppii helposti copypastaamaan oikofixiin ilman että mennään linkkiin.
Oikofix antaa hyvin monille sanoille mm. perusmuodon ja muuta tietoa pieneen ikkunaan, joka avautuu jokaiseen sanaan.
Ikkunasta ja perusmuodosta voi jokaisesta sanasta hakea tietoa kontekstityökaluilla.
Perusmuodon löytäjiä on kontekstivalikossakin. Niitä voi käyttää myös, jos ei sovella oikofixiä, vaan on jossakin verkkotekstissä.
Oikofixissä on myös oikeinkirjoituksen tarkistin.
Oikofix
Perusmuotoa ja sanakirjamuotoa on totuttu pitämään synonyymeinä, vaikka verbeillä se on hieman eri asia. Verbien sanakirjamuoto on I infinitiivi.
Maahanmuuttaja tarvitsee perusmuotoa hakiessaan sanoille selityksiä mm. sanakirjoista.
On tietenkin hyvä, että taitoa perusmuodon löytämiseen kehittyy ja kehitetään. Siihen kontekstityökalut ja Oikofix ovat sopivia.
Perusmuoto on A ja O
Googlen sanakirja ja Kääntäjä yrittävät selittää myös taivutusmuotoja. Samoin Google-haut.
Ne tekevät myös virheitä. Lausesanakirjoista kuten Tatoeba voi hakea
myös taivutusmuodoilla. Monista korpuksista voi hakea taipuneillakin
muodoilla kuten Project Gutenbergin klassikkokirjoista.
Aina ei tarvita perusmuotoa
Perusmuodon löytäjät antavat myös verbien perusmuodon/sanakirjamuodon, joita voi olla useita.
Verbityökalut voivat myös löytää verbin perusmuodon ja antaa koko taivutuskaavan eli konjugaation.
Jos mukana on liitepartikkeleita yms. ne pitää ensin jättää pois tai valita vain itse pelkkä verbimuoto.
Sanan voi kirjoittaa hakuruutuun tai johonkin sähköiseen lehtiöön ja hakea sieltä kontekstityökaluilla.
Eräs mahdollisuus on vaihtaa ja käyttää omniboxin hakukoneita.
Verbit
Maahanmuuttajankin tulee kehittää tavutajuaan, mihin tavuttaja kontekstivalikossa on hyvä apu.
Sillä saa minkä tahansa sanan tavujaon. Onnistumisprosentti on varmaan yli 99,9%, kaikkeen kone ei pysty.
Tavuja kannattaa taputtaa ja leikkiä tavujunaa.
Tavut
Haetaan perusmuoto: valitaan sana, klikataan hiiren oikealla korvalla, avautuneesta ikkunasta klikataan asianomaista työkalua.
Perusmuodosta voi hakea sanakirjaselityksen. Voidaan hakea myös: Kuva – kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Käännös kaikilla Googlen kielillä – kritiikki säilytettävä Verbeistä on erikseen tunnistaja ja perusmuodon hakija, josta
saa koko konjugaation. Asiayhteys lausesanakirjasta tai muualta Ääntämys erillisellä lisäosalla Muuta mukavaa
Miten kontekstityökaluja tavallisesti käytetään
Vuoden 2014 lopulla vapautettiin Kielitoimiston sanakirja, jossa on yli 100000 sanaa. Se on suosikkini. Siinä ei ole kuvia, mutta niitä saa kontekstikuvahaulla.
Olen kehittänyt Kielitoimiston sanakirjaan paljon lisäarvoa.
SuomiSanakirjassa on paljon ns. mashup-aineistoa (koottu useista lähteistä): sivistyssanoja, synonyymejä yms.
Wikisanakirja on myös laaja. Useista sanoista on sieltä myös linkki Kielitoimiston sanakirjaan.
Sanakirjoja
Tatoeba-lausesanakirja on kätevä palvelu, jolla saa esimerkkejä sanan käytöstä ja käyttäytymisestä lauseissa. Sekin on kontekstityökaluna.
Googlettamalla saa asiayhteyksiä. Sekin on valikossa.
On monia muitakin hienoja palveluja, korpuksia ja hakukoneita, joissa saa asiayhteyksiä.
Muita asiayhteyksiä
Chromessa on myös ääntämisen opettaja, puhesynteesi SpeakIt, joka on robotti. Sillä on suomeksi miellyttävä naisääni. Sen loppuhenkoset, aspiraatio, prosodia ei tietenkään ole ihmisäänen tasoa, mutta mielestäni tyydyttävä.
Ääntäminen
Chromessa on mahtava omnibox, johon saa kiinnitettyä muitakin hakukoneita kuin Google.
Kun sitä oppii käyttämään, saa suoraan osoiteriviltä - joka on juuri se omnibox - hakutuloksia. Siinä toimii myös oletushakukone, joka tavallisesti on Google.
Muitakin hakukoneita on pilvin pimein. Hakukoneita saa kertaluonteisesti tai vaihtamalla
oletushakukoneen. Käyttö on helppoa.
Omnibox
Oppitori on edublogi, jossa on paljon muutakin kuin suomen alkeiden opetusmenetelmä.
Tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta. Yleistietoa Linkkejä ja copypastauksia. Oppitori saa n. 3000 klikkausta arkisin joka päivä.
Jo lähes 3 miljoonaa klikkausta. Oppitorin Suomi-skuuppilehti johtaa suomalaisia
tilastoja, vaikka klikkausmäärät eivät olekaan kovin suuria.
Oppitori
Skuupit ovat Scoop.it-palvelulla tehtyä kuratointia. Ne ovat oikeastaan kuvallisia linkkilistoja: otsikko, kuva ja ingressi, joista kahdesta ensimmäisestä linkki alkuperäiseen artikkeliin tai verkkosivuun
Minulla on Suomiskuupit, jossa on monenlaista pysyvää aineistoa. Ryhmiä ja teemoja on paljon. Niitä on linkkiparvina, ThingLink-
esityksinä (kuvina) ja niitä voi hakea hakutoiminnoilla Erikseen on uutisskuuppeja nimeltä Lehti ja englanninkielinen
Human Interest-lehti. Oletan että skuupit ja kuratointi ovat laillisia, ne ovat kansainvälinen
ilmiö. Skuuppeja voisivat opiskelijatkin tehdä, samoin julkaista muutakin.
ThingLinkin tekeminen on helppoa.
Skuupit
Käyttää monella tapaa hyväkseen verkon koottua viisautta. Olen ”keksinyt” kontekstityökalut, joilla sanoille saa selityksiä. Voi opiskella itseksesi tai erilaisissa ryhmissä pienellä alkuohjauksella. Kaikki on ilmaista ja avointa. Opiskelija voi itsekin julkaista ja saada apua konteksti- ja muista
työkaluista. Tämä on osa isommasta Suomen kulttuuria, luontoa ja kieltä esittelevästä
paketista. Kuvallisuus ja huumori ovat mukana oleellisina osina. Voisi tehdä myös parodiaa ja satiiria. Keksimällä ja vaihtamalla otsikoita ja
kuvia. Menetelmä sopii kaikille kielille. Suomalainen voi opiskella esim. englantia. Ei tarvitse olla maahanmuuttaja.
Tästä materiaalista