Matemaattisten kaavojen ladonta

Vesa Linja-ahoversio 1.2

30. toukokuuta 2007

Tahan tiiviiseen dokumenttiin on koottu kansainvalisten standardien mukaisetohjeet matemaattisten kaavojen ladonnasta, painottuen tyypillisimpiin virhei-siin kursiivi- ja antiikvafonttien seka valistyksen kayton kanssa. Ohjeet desimaa-lipilkun ja tuhaterottimen kaytosta ovat suomalaisten standardien mukaiset.

Muuttujat, funktiot ja alaindeksit kursiivilla

Esimerkkeja:∞∑

i=0

xi a(b + c) = ab + ac y = f(x)

Alaindeksi tulee kursiivilla, mikali se on juokseva indeksi (esim. lukujonossa) taimikali se viittaa yksikolliseen muuttujaan.

Nimeen tai sanaan viittaava indeksi antiikvalla

Esimerkiksi virtapiirissa virrat a ja b, tai auton massa:

ia ib mauto

Tulkinnanvarainen tilanne syntyy, jos alaindeksin voi ajatella viittaavan seka sa-naan etta yksikolliseen muuttujaan (esim. viittaako sanaan time, jolloin indeksitulee antiikvalla, vai muuttujaan t, jolloin se tulee kursiivilla).

Eksplisiittisesti maaritellyt funktiot ja vakiot antiikvalla

Esimerkkeja:lnx sin(ωt) e ≈ 2,7 i2 = −1

Erikseen maaritellyt operaattorit antiikvalla

Esimerkkeja:

f ′ =dy

dxx =

dx

dt

∫xdx

Suureiden yksikot antiikvalla

Lisaksi lukuarvon ja yksikon tunnuksen valiin tulee valike (LATEXissa \,):

m = 1kg

1

Oikein Vaarin Oikea LATEX -komento∑∞i=0

∑∞i=0 \sum_{i=0}^{\infty}

mauto mauto m_\mathrm{auto}sin(ωt) sin(ωt) \sin (\omega t)

m = 1kg m = 1kg m=1\, \mathrm{kg}e ≈ 2,7 e ≈ 2.7 \mathrm{e}\approx2,\!73

Taulukko 1: Yleisimmat virheet matemaattisen tekstin ladonnassa.

Huomaa myos, etta suomen kielessa kaytetaan desimaalipilkkua, ei desimaali-pistetta (piste on tuhaterotin1):

g ≈ 9,81ms2

1.200 = 1 200

Huomaa, etta virittelematon LATEX lisaa pilkun jalkeen turhan valin, esim\pi\approx3,14 tuottaa:

π ≈ 3, 14

mika on vaarin. Tama johtuu siita, etta esim. funktiossa pilkun jalkeen pitaakintulla vali:

f(x, y, z) = 0

Ongelman voi korjata usealla eri tavalla2. Mielestani vahimmalla”saatamisella”paasee, kun kayttaa icomma-pakettia (\usepackage{icomma}).Talloin pilkun jalkeen tulee vali, jos pilkun jalkeen on valilyonti. Nyt komennotf(x, y, z)=0 ja \pi\approx3,14 tuottavat oikean lopputuloksen:

f(x, y, z) = 0 π ≈ 3,14

Lopuksi

Naiden kanssa voi viilata pilkkua loputtomiin. Toki monessa tasokkaassa op-pikirjassa on kaytetty differentiaalille merkintaa dx, eika dx — mutta se eipoista sita tosiasiaa, etta merkinta on vaarin. Standardien noudattamisessa onpaapointtina sekaannuksen valttamisen: esimerkiksi m tarkoittaa massaa, ja mtarkoittaa metria; 1.000 tarkoittaa tuhatta, 1,000 ykkosta ; dx = d · x (kahdenmuuttujan tulo) jne.Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto yleisimmista virheista.

Lahteet

Maarit Vesapuisto: Matemaattisten merkintojen kirjoitusohje tekniikan alalle,Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta, 2006, 20 sivua. Noudettu osoitteestahttp://lipas.uwasa.fi/~mave/MatKirjOhje.pdf

Suomen standardisoimisliitto: SFS-kasikirja 76 - Toimiston asiakirjat. Standar-dit, 6. uudistettu painos, Marraskuu 2006.

1Standardi SFS 4175 ei suosittele pisteen kayttoa tuhaterottimena. Suositeltavampaa onkayttaa sitovaa valilyontia.

2http://kapsi.fi/jks/satfaq/#desimaalipilkku-matematiikkatilassa3\! -kaskylla saa poistettua pilkun jalkeen tulevan virheellisen valikkeen (tata ei tarvita,

jos kaytat icomma-ymparistoa.)

2