Kevät 2017

Metsään-peruskurssi

luento 3

Luento 3: Mistä tiedän milloin metsäni

tarvitsee kasvatushakkuuta?

• Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän

kasvatuksessa

• Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen ja

ajoitus

• Eri-ikäismetsän kasvatus, hakkuut

Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut

Hakkuupinta-alat 1970-2013

Lähde: METLA Metsätilastollinen vuosikirja 2014

Kehitysluokkien

tavoiteosuudet ja

metsänhoito-

toimenpiteet

Metsikön varttuessa syntyy kilpailua

• Valosta ja ravinteista

• Vapaassa kilpailussa

› latvukset supistuvat

› rungot riukuuntuvat

› kaikkien kasvu kärsii

› heikoimmat kuolevat

Metsä harventaa itse itseään, luonnonpoistuma on suurta.

Latvuskerrokset

Latvusosuudet

MÄNTY 40 % KUUSI 60 % KOIVU 50 %

Harvennushakkuulla vaikutetaan

metsän tulevaan rakenteeseen

• Järeys → Kasvun ohjautuminen paksuuskasvuun.

• Laatu → Puuyksilöiden valinta, kasvatetaan parhaita.

• Puulajisuhteet → Kasvatetaan kasvupaikan potentiaalin

parhaiten hyväksikäyttäviä puita. Huomaa

sekametsärakenne!

• Korjataan talteen kilpailussa hävinnyt puusto. → Ilman

hakkuuta luonto hoitaa harvennuksen.

• Harvennusmetsikköä pyritään kasvattamaan

täystiheänä.

Harvennuksen vaikutus

metsänomistajan talouteen

• Hakkuutulojen hankkiminen paljon ennen

uudistamista.

• Tuoton keskittäminen metsikön parhaisiin puihin.

• Tulevien korjuukustannusten vähentäminen.

• Metsikön uudistuminen.

• Puuston tuhokestävyyden parantaminen.

• Metsäympäristön ja metsämaan hoito.

Harvennusten vaikutus metsän

terveyteen

• Riukuuntumisen estäminen ← lumituhot

• Juuriston vahvistaminen ← tuulituhot

• Elinvoimaisuus ← säiden ääri-ilmiöt, hyönteiset, sienet,

taudit

• Sairaiden ja vahingoittuneiden puiden poisto ← taudit,

sienet, hyönteiset

• Puulajisuhteet ← sienet, taudit, hyönteiset

• ”Tuuletus” ← sienet, hyönteiset

• Huomaa juurikääpäriskin lisääntyminen harvennuksissa.

Harvennustavat tasaikäisessä metsässä

Kasvatushakkuut tasaikäisissä metsissä

1. Ensiharvennukset

› Alaharvennus, laatuharvennus

2. Myöhemmät harvennukset

› Yleensä ala- tai yläharvennuksia

3. Väljennyshakkuut

› Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen.

› Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta.

4. Ylispuuhakkuut

› Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta

luontaisen uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa

kaksijaksoisesta metsiköstä.

› Oikea ajoitus tärkeää, viivyttely maksaa!

Alaharvennus

• ”Perusmenetelmä”, sopii eri puulajeille kasvatuksen

kaikissa vaiheissa.

• Tavoitteena nopea järeytyminen ja

päätehakkuutulojen varhaistuminen

• Helppo toteuttaa, korjuuvaurioiden riski on pienempi

kuin muilla harvennustavoilla.

• Viivästyneillä, ylitiheillä kohteilla ainut järkevä

vaihtoehto.

Alaharvennus

Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset

Yläharvennus

• Sopii tasaikäisten, hoidettujen havumetsien 2. ja 3.

harvennukseen.

• Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta.

• Pidentää kiertoaikaa (jos järeysvaatimus on sama).

• Poistetaan heikkolaatuisten ja viallisten lisäksi 50-

100 valtapuuta/ha.

• Vaatii sopivan kohteen ja tekijältään ammattitaitoa.

• Ei ole ”jatkuvan kasvatuksen” hakkuutapa.

Yläharvennus

Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset

Laatuharvennus

• Männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin menetelmä.

• Tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo 10–

12 metrin valtapituudessa.

• Lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän.

• Kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden ja

lyhyen kiertoajan edelle.

• Tuuli- ja lumituhoriski suurempi kuin alaharvennuksessa.

Kuusikon harventaminen

• Harvenna ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi.

• Tee voimakas ensiharvennus (pohjoisessa lievempi).

• Kahden harvennuskerran kasvatusohjelma yleensä

kannattavin.

• Juurikäävän riskialueella voi olla perusteltua tehdä vain

yksi harvennuskerta.

• Kasvuvoimansa menettänyttä kuusikkoa ei kannata

harventaa.

• Lahoriski – kantokäsittely ja kesäkorjuussa erityinen

tarkkaavaisuus.

Männikön harventaminen

• Ensiharvennuksessa kasvamaan jäävien puiden

laatu on tärkeä tekijä (ala-/laatuharvennus).

• Yleensä kaksi harvennuskertaa kiertoajalle.

• Hyvälaatuisessa männikössä kolme + pidennetty

kiertoaika.

• Ota huomioon tyvitervastauti -> kantokäsittely.

Koivikon harventaminen

• Rauduskoivikoiden harvennukset tehdään

voimakkaana.

• Tavoitteena tukkikertymää toisessa harvennuksessa.

• Yleensä kaksi harvennuskertaa antaa parhaan tuloksen.

• Hieskoivikoiden harvennuksessa jätettävä tiheyttä

riittävästi.

• Yleensä yhden harvennuskerran kasvatusohjelma

sopivin.

• Vaihtoehtona energiapuun kasvatus ilman

harvennuksia.

Luonnon monimuotoisuus

harvennuksissa

• Jätä lehtipuita.

• Säästä ikipuut, lahopuut

sekä kolopuut tai niiksi

kehittyvät.

• Vältä turhaa

raivaamista.

• Riistatiheiköt.

Harvennushakkuun ajoitus ja voimakkuus

Ennakkoraivaus

• 1-2 vuotta ennen hakkuuta (yleensä

ensiharvennus).

• Puunkorjuuta haittaava runsas alikasvos poistetaan

metrin säteeltä ainespuurunkojen tyveltä (ns.

näkemäraivaus).

• Ei turhaa raivausta.

• Tarkoituksena parantaa korjuuoloja ja vähentää

korjuuvaurioita.

• Parantaa leimikon kaupallista arvoa.

Harvennuksen ajankohta

• Kiertoajan harvennusten määrä vaihtelee metsänomistajan tavoitteiden a metsän kasvupaikan mukaan.

• Ensiharvennus:

› Jos metsikön tila sallii, n. 13-15m pituisena.

› Viimeistään silloin kun puiden alaoksat ovat tyvitukin pituudelta (4-5m) kuolleet tai kuivumassa.

› Elävä latvus ei saa supistua liian pieneksi.

› Jos puusto kasvanut ylitiheänä, harvennus aikaisemmin ja lievemmin.

› Alikasvoksen raivaus ennen harvennusta.

Harvennuksen voimakkuus

• Hakkuun ajoitus ja harvennusvoimakkuus määräytyy

yleensä metsikön maantieteellisen sijainnin, puulajin ja

kasvupaikan puuntuotoskyvyn mukaan määritellyllä

harvennusmallilla.

• Mallin rajoissa on mahdollista huomioida metsänomistajan

tavoitteita.

• Harvennusvoimakkuutta mietittäessä on syytä huomioida

myös kuvion mahdollinen tuuli- tai lumituhoriski ja

aikaisempi käsittelyhistoria.

Esimerkki

harvennusmallista

Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito

Eri-ikäisrakenteisen metsän

rakennepiirteet

• Metsässä on sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita,

nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa.

• Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia, suuri

vaihtelu luonteenomaista, tasaisuuteen ei tarvetta.

• Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen

ylläpitämään alikasvokseen.

• Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät

kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta.

Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle.

• Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu

suurempien puiden korjuussa.

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

• Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon

niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit.

› Pelkästään luontaista uudistamista.

› Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen.

• Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti

perusteltua, mutta voi olla muiden esim.

luonnonhoidollisten tavoitteiden vuoksi perusteltua.

• Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä

riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä

käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla

kertaa.

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsän

käsittelyn periaate

Kasvupaikan huomioon ottaminen

• Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-

ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen.

• Kasvatettavat puulajit kasvupaikan mukaan.

› Viljaville maille kuusi (rauduskoivu) – kuntta?

juurikääpä?

› Karummille maille mänty – karukkokankaat?

• Metsän rakenne

› Käsittelymenetelmien valinta.

› Aika eri-ikäisrakenteen muodostumiseen.

Rakennepiirteiden kehittäminen

• Poimintahakkuut — poimitaan yksittäisiä puita.

• Pienaukkohakkuut — tehdään ≤ 0,3 ha:n aukkoja

• Lisäksi voidaan tehdä

› harvennus vaihtelevaan tiheyteen,

› ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto

vaiheittain,

› useamman suuren puun poiminta ryhmänä,

› siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen,

› kuitupuumittaisten puiden jättäminen

pienaukkoihin.

Eri-ikäiskasvatuksen +/-

• Ei suuria investointikuluja

› Uudistuminen luontaisesti

› Ei taimikonhoitoa

• Tukkisaanto suuri

• Jatkuva metsäpeite

• Oikein valituilla kohteilla

kannattavuus voi olla

tasaikäistä parempi.

• Uudistumisen epävarmuus

• Puunkorjuun vaikeus

› Korjuuvauriot

› Korjuukustannukset

• Hakkuukertymän koko

• Juurikääpäriski

• Jalostushyödyn menetys

Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon hakkuutavat

Poimintahakkuu

• Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta.

• Poistetaan suurimpia puita.

• Poistetaan viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita.

• Tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille

tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien

syntymiseksi.

Poimintahakkuu

• Kasvamaan jätetään:

› Hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi

› Monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset.

› Säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin.

• Talvi yleensä sopivin ajankohta, kesän kuivat jaksot?

› Juurikäävän torjunta.

› Latvusvauriot, pakkasella ja lumettomaan aikaan.

Puiden valinta poimintahakkuussa

Suurimpia puita

Vaurioituneet ja sairaat

puut

Tiheikköä harvennetaan

tarvittaessa

Säästöpuut säilytetään

Pienaukko edistää runsaasti

valoa vaativien puiden

uudistamista

Pienaukkohakkuu

• Metsään hakataan pieniä luontaisesti taimettuvia

aukkoja, joiden pinta-ala on alle 0,3 ha.

› Metsälain mukaan yli 0,3 ha aukot pitää uudistaa.

• Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa

ja tehdä uusia aukkoja.

• Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta

täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit

uudistuisivat.

• Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille.

Pienaukkohakkuun toteutus

• Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa

• Reunustavaa puustoa harvennetaan

• Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä

tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen

vaikuttaa hakkuiden toistumiseen

© Juha Varhi

Pienaukko

sekametsässä

Mihin eri-ikäisrakenteinen kasvatus

parhaiten sopii ? • Kuusivaltaiset, viljavat ojitetut suot (Mtkg, Rhtkg),

• Kaksijaksoiset, viljavat ojitetut suot

• Kuusivaltaiset tuoreet ja sitä paremmat kankaat, jos erirakenteisuutta ja alikasvosta on jo olemassa.

• Karuhkot ojitetut suot ja karut kankaat.

• Erikoismetsät, joissa puuntuotanto ei ole pääasia.

› Ulkoilumetsät, maisemametsät, kaupunkimetsät

› Tärkeät elinympäristöt, suojavyöhykkeet

› Pienet tilat, tontit

Yhteenveto

Illan tärkeimmät

• Harveneminen kuuluu luontaiseen metsän kehitykseen.

• Metsänhoitosuositusten mukaisesti tehty harvennus ylläpitää metsän kasvua ja terveyttä. AJOITUS!

• Harvennustavoilla voi vaikuttaa kannattavuuteen.

• Siirtyminen tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatukseen vaatii useamman hakkuun ja vuosikymmenen.

Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA

www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi

www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus