Kevät 2017

Metsään-peruskurssi

luento 5

Metsätalouden kannattavuus

• Miten voin miettiä metsätalouden kannattavuutta?

• Mitä asioita on huomioitava puukaupassa?

• Miten teen veroilmoituksen ja maksan arvonlisäverot?

• Osa dioista ”Metsätalouden kannattavuus” Arto Koistinen

ja Olli Mäki, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2012

Metsänomistamisen tavoitteet ja kannattavuus

Tavoitteet ohjaavat metsätalouden

päätöksentekoa

• Mikä on metsän rooli omassa taloudessa?

• Kannattaa miettiä omia tavoitteita ja metsätalouden merkitystä omassa taloudessa:

1. Aktiivinen tuoton tavoittelu

2. Taloudellinen turva

3. Luonto- ja maisema-arvot

4. Virkistyminen ja muut käyttöarvot

5. Monitavoitteisuus

Metsäomaisuuden hallinnan

päätöstilanteet, investoinnit

• Investoi metsään, jos:

› olet valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti

metsänomistukseen,

› arvostat metsän tarjoamia virkistys-, luonto- ja/tai

käyttöarvoja,

› haluat suhteellisen turvallisen sijoituskohteen

vakaalla tuotolla.

Metsäomaisuuden hallinnan päätöstilanteet,

yhteismetsään liittyminen

• Liity yhteismetsään, jos

› haluat omistaa metsää, mutta et ehdi tai osaa tehdä

hoitotöitä,

› haluat säännöllisiä tuloja ja ammattimaista

metsätaloutta ilman omaa panostusta.

Metsäomaisuuden hallinnan päätöstilanteet,

milloin metsä kannattaa myydä pois?

• Myy metsäomaisuus pois, jos:

› metsällä ei ole tunnearvoa tai muuta käyttöarvoa,

› tila on pieni/hajanainen,

› jos et ole tyytyväinen metsän tuottoon ja

› sijoituksesi on jo hajautettu tarpeeksi tai tarvitset

pääoman esimerkiksi asuntolainan maksuun.

Metsätila tulosyksikkönä

Tulot

• Puukauppa

› Pystykaupat

› Hankintatyö

• Metsätalouden tuet ja

korvaukset

› Kestävän metsätalouden

rahoituslain tuki

› Vakuutus- ja

hirvituhokorvaukset

• Muut

ansaintamahdollisuudet

Menot

• Investoinnit metsänhoitoon

• Hallintokulut

• Riskienhallintakulut

• Rahoituskulut

• Paljonko metsätilaan on

sitoutunut pääomaa?

Yksinkertainen tila-

arvolaskelma

Rakenna kannattavuutta 1/2

• Käytä Metsään.fi-palvelua tai metsäsuunnitelmaa

apuna päätöksenteossa.

• Varmista metsän tuottokyky oikea-aikaisella

metsänhoidolla ja hakkuilla.

• Seuraa kuvioittain metsän arvokasvuprosenttia ja

uudista metsä sopivalla hetkellä.

• Pidä kustannukset kurissa.

• Tee kannattavia investointeja.

Rakenna kannattavuutta 2/2

• Älä anna esimerkiksi uudistamiseen käytettyjen panosten valua hukkaan jättämällä taimikonhoitoa tekemättä.

• Tee harvennukset ajallaan.

• Ei kannata säästää vääristä paikoista, kuten paremmasta maanmuokkauksesta tai viljelykustannuksista.

• Verovähennyskelpoisuudesta huolimatta kaikkia laitteita ja välineitä ei kannata hankkia omaksi.

• Huolehdi metsätalouden kirjanpidosta ja seuraa taloutta.

Tarkkaile arvokasvuprosenttia

• Uudista metsä, kun kuvion puuston ja maan

arvokasvuprosentti alittaa oman korkovaatimuksesi tai kun

vaihtoehtoilla sijoituksilla, esim. korkotalletuksella saadaan

parempi tuotto.

0

1

2

3

4

5

6

65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120

%

Puuston ikä, v

Männikön arvokasvuprosentti, VT Etelä-Suomi

Korkovaatimus 2,5 % Arvokasvuprosentti

Arvokasvu kuvio 8

• Puuston kasvu 4.4 m3/ha/v

• Käytännössä puolet tukkia ja puolet kuitua, joten

› Arvokasvu, tukki 56 € x 2,2 m3 = 123 €/v

› Arvokasvu, kuitu 15 € x 2,2 m3 = 33 €/v

• Suhteellinen arvokasvu

156 €

5073 € + 230 €

puuston nykyarvo maapohjan arvo

x 100 = 2,9 %

arvokasvu %

Riskien hallinta

Metsätalouden riskit

• Luonnontuhot

› Myrsky- , lumi- ym. tuhot

› Hirvituhot

› Juurikääpä

• Markkina- ja politiikkariskit

› Puumarkkinoita on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä.

› Millaista puuta tarvitaan 20 tai 60 vuoden kuluttua?

› Miten metsien käyttöä säädellään tulevaisuudessa?

Riskinhallinta

• Suunnitelmallinen metsätalous

› Työt toteutetaan ajallaan ja käytetään suositeltuja

menetelmiä.

› Vähentää tuhoriskiä koko kasvatusketjussa.

• Eri kasvatusstrategioiden käyttö

› Hajauttaa riskejä, jotka aiheutuvat

puumarkkinoiden ennakoimattomuudesta ja

luonnontuhoista.

Metsävakuutukset

• Vakuutukset ovat olennainen osa riskien hallintaa.

• Valtion korvausten kattavuus on niukka.

• Vakuutuksia on monenlaisia, korvattavissa asioissa

ja turvan laajuudessa eroja.

• Metsävakuutus kannattaa kilpailuttaa.

Puukauppa

Kuka voi tehdä puukaupan?

• Kiinteistön omistaja

› Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen

suostumus tai valtakirja.

• Kiinteistön hallintaoikeuden haltija.

• Joku muu, omistajan tai hallintaoikeudenhaltijan

antamalla valtakirjalla.

Puukaupan sanastoa

• Tukki

› Rungon järein osa, jota käytetään pääasiassa sahatavaran valmistukseen.

• Kuitu

› Pieniläpimittaiset rungot ja tukkirunkojen latvaosat

› Käytetään pääasiassa sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineena.

• Energiapuu

› Energiapuu tarkoittaa latvusmassaa, harvennushakkuiden energiapuuta, tyveyksiä/lumppeja ja kantoja.

› Käytetään energian tuotantoon.

Puukaupan sanastoa

• Kantohinta

› Pystykaupassa maksettava puun hinta, joka sisältää

raaka-aineen käyttöarvon ja laatuominaisuudet

› Puunostaja vastaa hakkuun sekä metsäkuljetuksen

kustannuksista.

• Hankintahinta

› Puutavaran hinta, joka sisältää puun arvon sekä

puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan eli

metsänomistaja vastaa puunkorjuun kustannuksista

tien varteen.

Kauppatavat

• Pystykauppa

› Myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden tietylle

alueelle, tietyksi ajaksi.

• Hankintakauppa

› Myyjä luovuttaa puut valmiiksi tehtyinä tien varressa.

› Kauppasopimus kannattaa tehdä ennen hakkuuta.

Kauppatavat

• Käteiskauppa

› Myyjä myy valmiiksi tekemänsä puut tien varressa.

• Toimituskauppa

› Myyjä toimittaa puut tehtaalle saakka.

› Yksi hankintakaupan muodoista.

Onko sopiva aika tehdä puukauppa?

• Metsänhoidollinen tila

• Taloudelliset asiat

• Muut arvot

› METSO, virkistys, sienestys, marjastus,

metsästys...

• Harvennushakkuiden ajankohdan ajan määrittää

metsän tarve.

• Uudistushakkuissa voi myös huomioida

puumarkkinatilanteen.

Puun hintaan vaikuttavat

• Hakkuualueen raivaus

ennakkoon

• Puuston järeys

• Hakkuutapa

• Puulajisuhteet puutavaralajit

• Leimikon koko

› kuvion koko

› kuvioiden määrä

› hakattavan puun määrä

• Maasto

• Korjuun ajankohta

• Tiestön laatu

• Varastopaikka

• Metsäkuljetusmatka

• Tehdaskuljetusmatka

Puukauppa oikeudellisena

tapahtumana

• Irtaimen omaisuuden myymistä tai ostamista.

• Puukauppasopimus tehdään aina kirjallisena.

Vastuut

• Myyjä vastaa

› Kaupan kohde ei kuulu sivulliselle.

› Kaupan ehdot toteutuvat.

› Hankintakauppa

› Toimitusaika ja sovittu laatu, mitta ja määrä sekä paikka.

• Ostaja vastaa

› Kauppahinnan ja korjuun suorittamisesta sovitulla tavalla.

› Korjuuseen liittyvien lakien noudattamisesta.

Puukaupan kulku 1/2

1. Sopivan ajankohdan valinta

2. Hakkuualueen rajaus

3. Metsänkäyttöilmoitus 10 päivää ennen hakkuita

4. Myyntitarjousten pyytäminen kaikilta ostajilta

5. Saatujen tarjousten vertailu

6. Kauppakirjaan perehtyminen

Kauppakirjan lisäehdot

• Lisäehtoihin kirjatut asiat sitovat ostajaa.

• Lisäehtoihin tulee kirjata kaikki erityispiirteet, mm.

› Korjuuaika ( kesä / talvi )

› Luontoarvot

› Teiden käyttö

› Korjuun aloittamisesta ilmoittaminen.

› Menettely ostajalle kelpaamattomien puutavaralajien

osalta ja niiden korjuun hinta.

Puukaupan kulku 2/2

7. Kauppakirjan sopimuskohtien tarkistaminen ennen

allekirjoitusta.

8. Korjuun ja mittauksen valvonta.

9. Mittaustodistuksen hyväksyminen ja loppumaksu.

10.Mahdollisten arvonlisäverojen tilitys ja veron

tasaus.

11.Hakkuuseen liittyvien metsälain vaatimien

jälkitöiden hoitaminen.

Mittausmenetelmät

• Konemittaus pystykauppa

• Tienvarsimittaus hankintakauppa

• Kuitupuu mitataan pinoissa, tukit yksitellen

• Tehdasmittaus hankintakauppa

• Puutavaran mittausta säätelee Laki puutavaran

mittauksesta.

Metsäteollisuusyritysten, metsäpalveluyritysten

ja metsähoitoyhdistysten palvelut puukaupassa

• Metsäalan toimijoilta saa monenlaista apua puukauppaan.

• Puukaupasta osan tai vaikka kaikki voi valtuuttaa jonkun

muun tehtäväksi.

• Palvelujen hinnoissa ja laajuudessa eroja, vertailu

kannattaa!

Metsänomistajan verotus

Mitä veroja ja milloin?

• Luovutusvoittovero

› Luovuttaessa metsästä

› Ei aina lähisukulais-

kaupoissa

• Varainsiirtovero

› Ostettaessa metsää

• Perintö- ja lahjavero

› Kuoleman jälkeen tai

lahjan saatua

• Tulovero

› Metsätyöstä verovuonna

• Pääomatulovero

› Metsän verotettavasta

tulosta verovuonna

• Arvonlisävero

› Vuosittain saaduista

alv:stä

Verovelvollinen

• Yksityinen ihminen

• Aviopari

• Kuolinpesä

• Yhtymä verotuksen laskennallinen yksikkö, jossa

verotus päättyy yksilöön.

• Yhteismetsä, yritys tai yhteisö

• Sama henkilö voi kuulua moneen veroyksikköön.

Parhaat veroneuvot

• Vero.fi

› Pitää vain jaksaa lukea koko teksti.

› Ajantasaisin tieto.

› Veroilmoituksen täyttö verkossa.

• Metsäkeskus.fi

› Yksinkertaistettua perustietoa.

• Veronmaksajat.fi

› Veroneuvontaa ammattitaidolla, osa maksusta.

• Metsälehden Metsäverokirja

Pääomatuloverotus

Pääomatulovero

• Pääomatulolajien verokanta 30 %

• Yli 30 000 €:n pääomatulo 34 %

› Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta

• Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit

yhdistetään.

› Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maa-ainesten

myynti.

› Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä.

Pääomatuloverotus

• Muistiinpanovelvollisuus

• Kassaperiaate tuloissa ja menoissa

• Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa

• Metsätalouden menot ovat vähennyskelpoisia.

• Verovuonna voi olla ainoastaan menoja.

Muistiinpanot ja vähennyskelpoiset kulut

Muistiinpanovelvollisuus

• Kuitit ja muistiinpanot säilytetään kuusi vuotta.

› Veroilmoitusvuosi + 5 seuraavaa vuotta

› Ei kirjanpitovelvollisuutta.

• Kassaperiaate

› Kirjataan aikajärjestyksessä.

› Kuitit numeroidaan juoksevasti.

› Ei liitetä veroilmoitukseen.

› Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin.

Metsätalouden tulot

• Pystykauppa

• Hankintakauppa

• Joulukuusen myynti

• Polttopuiden myynti

• Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo.

› Polttopuuta saa ottaa verovapaasti.

• Kemera-tuki

• Huom! Linkkimastojen, tuulivoimaloiden ym.

vuokratulo maatalouden tuloa.

Metsätalouden menot

• Kaikki metsätalouteen kohdistuva

› Yksityistalous erotettava metsätaloudesta.

› Esimerkiksi: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-

hanskat, kuusen taimet, atk-kulut, ammattilehdet

neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine…

• Matkakustannukset 0,24 €/km autolla (2016)

› Muut kulkuneuvot tositteen mukaan

• Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset,

koneet, sillat

Kuitittomat menot

• Julkisen liikenteen kuukausilippu

• Atk-kulut

• Päiväraha koulutuspäiviltä

• Työhuonevähennys

• Puhelinkulut

• Suhteuta menot oman toimintasi laajuuteen.

Selvitykset muistiinpanoissa

• Kirjaa tarpeelliset hankinnat muistiinpanoihin

liitteeksi tuoreeltaan.

• Kerro, mikä metsätaloudentarve hankinnalla oli nyt

ja seuraavina vuosina.

• Selviteltävää on

› maastomönkijässä ja moottorikelkassa,

› eksoottisemmissa metsämatkoissa,

› uudessa tiessä ja vajassa,

› muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa.

Metsävähennys

Metsävähennys

• Koskee 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankittuja

tiloja.

• Tilan hankintamenot lasketaan yhteen,

metsävähennyspohja on 60 % tuosta.

• Vapaaehtoinen, pienentää maksettavan veron määrän.

• Voidaan hyödyntää vain niinä vuosina, kun

metsätaloudesta on tuloja.

• Puukauppatulosta vähintään 1 500€, enintään 60 %

› Minimi puukauppatulo vuodessa 2 500€

• Vähentämisellä ei määräaikaa.

Menovaraus

Menovaraus

• Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus.

• Laskennallinen muistiinpanoissa

• Siirretään veronmaksua tulevaisuuteen.

• Varaudutaan tuleviin vuosiin, jolloin on pelkkiä

menoja.

• Puukaupasta 15% neljäksi vuodeksi (P-S 6 v)

Matkakustannukset

Matkakustannukset

• Metsänhoitoon ja –talouteen kohdistuvilta matkoilta

0,24 €/km (2016).

• Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan.

• Metsätalouden matkoja ovat esimerkiksi

kurssimatka, sahan huolto, tarkastusmatka myrskyn

jälkeen, taimikonhoito, metsänviljely…

• Metsätalouden matkoja eivät ole: polttopuiden

haku, joulukuusen nouto ja yleistepastelu

suppilovahveroaikaan.

Poistot

Poistot

• Poistoina käsitellään isot investoinnit, joiden vaikutus yli 3

vuotta tai hankintahinta yli 200 euroa.

• Poistoissa vähennetään vuosittain tietty prosentti

hankintahinnasta.

• Koneet ja laitteet

• Ojat ja tiet

• Rakennukset

• Kesämökki, sauna, polttopuuvarasto ovat yksityistalouden

rakennuksia, eivät metsätaloutta.

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverotus

• Metsänomistajaa kohdellaan arvonlisäveron suhteen samoin kuin yrittäjiä.

› Kun metsänomistaja ostaa esim. moottorisahan, hän maksaa myyjälle arvonlisäveron.

› Kun metsänomistaja myy puuta, puunostaja maksaa metsänomistajalle arvonlisäveron.

• Vuoden lopussa ostojen ja myyntien alv lasketaan.

› Metsänomistaja tilittää alv:a Verohallinnolle tai hän saa palautuksena ostojensa arvonlisäverot.

• Alv on ”läpikulkuerä”.

• Kannattaa liittyä oma-aloitteisesti alv-velvolliseksi.

• Pakollinen alv-velvollisuus, jos liikevaihto ylittää kerran 10 000 euroa.

Arvonlisävero muistiinpanoissa

• Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10%.

› Alv:n määrä löytyy kuitista.

• Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin.

• Vähennä myytien alv summasta ostojen alv.

• Poistojen (ojat, tiet ym. isot hankinnat) alv

ilmoitetaan sinä vuonna jolloin lasku on maksettu.

• Tarkista myyjän alv-velvollisuus.

Yhteenveto

Illan tärkeimmät

• Selvitä omat tavoitteesi, ne auttavat päätöksenteossa.

• Etsi sinulle sopivat keinot metsätalouden riskinhallintaan.

• Puukaupassa tärkeää on muukin kuin yksikköhinta.

• Metsäverotuksessa kaikki lähtee muistiinpanoista.

Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA

www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi

www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus