Upload
mtk-ry
View
176
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Luentoesitys MTK:n koulutustiimille ensimmäisessä tapaamisessa. Kalvosarja kuvaa läpileikkausken aikuiskoulutuksen nykytilasta ja pedagogisesta lähestymistavasta.
Citation preview
Mallisivu 2 palstaaOPETUSMINISTERIKAUDET
kansanrintamakausi 1979-1987
ruotsalaiskausi 1987-1991
kokoomuslainen kausi 1991-99
1970 1980 1990
AIKUISKOULUTUS
Suunnittelukeskeinen aikuiskoulutuspolitiikan kausi 1970-1985
Markkinasuuntautuneen aikuiskoulutuspolitiikan kausi 1985-
Aikuisopiskelijoiden määrän voimakas kasvu 1970- ja 1980-luvulla
KORKEAKOULU Valtiovetoinen kehittäminen 1960-1980Tuloksellisuusaikakausi 1980-
korkeakouluopiskelijoiden määrän voimakas kasvu 1960-luvulta alkaen
AMMATTIKORKEAKOULU
Opiskelijamäärien voimakas kasvu 1960- Eriytyminen:
KESKIASTE LUKIO Valinnaisuus, luokattomuus, erityisluokat
AMMATILLISET OPPILAITOKSET Laaja-alaisuus, näyttötutkinnot
Keskiasteen uudistusAmmattitutkintouudistus
Koululainsäädännön kokonaisuudistus
OPPIVELVOLLISUUSKOULU
Oppivelvollisuuslaki 1921-1960
Yhtenäiskoulu-uudistus
Erikoistuminen, vapaa kouluvalinta
Aikuiskoulutus lukuina• 300 000 aikuista kärsii ongelmista perustaidoissa, kuten luku-,
kirjoitus- ja numeraalisissa taidoissa.
• 650 000 aikuisella on ongelmia tietotekniikan käytössä.
• 50% 18–64-vuotiaista suomalaisista osallistuu aikuiskoulutukseen.
• Koulutuspäiviä on vuodessa 8,9, eli saman verran kuin vuonna 1990.
• Suomalaisten osallistuminen koulutukseen oli EU27 -maiden keskiarvon alapuolella ja jäljessä muita pohjoismaita sekä Iso-Britanniaa.
• 500 000 suomalaista opiskelee omaksi ilokseen. Heistä enemmistö on naisia.
• 60% yrityksistä hyödyntää ammattitaidon kasvattamisessa tapahtumia. Luku on kasvussa erityisesti johdon ja toimihenkilöiden koulutuksessa.
Tuore aikuisten oppimistulosten arviointitutkimus - PIIAC
Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit (viisi tasoa).
Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa(viisi tasoa).
Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaitoYksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa (kolme tasoa).
Yhdistystoiminnan muutokset
• Yhteinen etu > egoprojektit ja kilpailu
• Luokat, eriytyneet ryhmät > yksilön vapaus
• Vahvat sosiaaliset siteet > heikot siteet
• Vahva sitoutuminen > heikko sitoutuminen
• Yhdistysten päärooli > sivurooli
• Yhdessä tuottaminen > kuluttaminen
• Kontrolli > markkinaohjaus
1970-luku 2000-luku
Koulutus maatalous- ja puutarha-alan yritysten vastuuhenkilöillä
• 50%:lla ei ole alan koulutusta
• Hieman yli 1/3 on alan peruskoulutus
• 10% on alan korkeakoulututkinto
– Yleisimmin kotieläintila (erit sika- ja siipikarjatila => 20%) tai erikoiskasvitila
Koulutus MTK:n jäsenkyselyyn vastanneilla
• 19% ei tutkintoa
• 47% koulutasoinen tutkinto
• 27% AMK/opisto
• 7% akateeminen
MTK:n Jäsentyytyväisyys 2014
• MTK:n toimintaan on osallistunut 62% jäsenistä
• Järjestön toiminnan tunteminen heikentynyt
• 38% ei ole osallistunut mihinkään toimintaan
• Positiivista palautetta koulutustapahtumista
• Paikallinen MTK:n yhdistys tunnetaan hyvin 56
% ja metsänhoito-yhdistyksen 66 % > alueen
liitto 36% > keskusliitto 28%.
OPETTAMISEN JA SIVISTÄMISEN EROT
OPETTAMINEN SIVISTÄMINEN
Toimintakäsite Prosessikäsite
Voi olla formaalinen Nonformaalinen
Voi olla standardoitu Yksilöllinen, omaehtoinen
Voi olla tutkintotavoitteinen Vapaatavoitteinen
Uusintaa kulttuuria Uudistaa kulttuuria
Toistava, ennustettava Luova, ennustamaton
Kasvattava Kasvamaan saattava
Voi asettaa tavoitteita Voi asettaa odotuksia
Tulos: oppinut Tulos: sivistynyt
Tulokset mitattavia Tulokset arvioitavia
Suomalaiset koulutus- ja
oppimiselämäkertoja koskeva tutkimus…
• Tulokset hämmästyttävän
yhdensuuntaisia…
• …elämättömän elämän potentiaali
mielessä. Elämää voi suunnitella yhä
uudestaan.
Oppimiskäsityksiä
Informaation saaminen
Muistaminen
Ymmärtäminen
Tiedon rakentelu ja soveltaminen
Ahaa, hauki on kala
Hauki on kala
Hauki on petokala, joka eroaa särjestä, esim…
Enpä osta haukea akvaariooni…
BehavioristinenKongitiivinen
Sosiokonstruktiivinen
Humanistinen ihmiskäsitysMekanistinen ihmiskäsitys
Aikuiset ovat oppijoina erilaisia
• Aikuisten opettaja tai ohjaajan ei tarvitse tietää enemmän, mutta hänen on osattava hyödyntää oppijoiden aiempi osaaminen ja kokemus
• Opettajan tehtävä on johtaa, ohjata ja tukea oppimista, auttaa oppijaa oivaltamaan itse
Oppijassa vaikuttavat kriittiset
tekijätSisäiset tekijät
Ulkoiset tekijät
Ikä•aiemmat tiedot ja kokemukset•kypsyys•muisti
Elämäntilanne•taloudellinen tilanne•työllisyystilanne •asumistilanne
Muut tekijät
Kulttuuritausta•maahanmuuttajat•etniset vähemmistöt
Opettajat/Ohjaajat/Tuutoritoppilaitoksen ja sen verkoston tuki
Muuttuvan yhteiskunnan odotukset ja vaatimukset(esim. työllistymistavoitteet)
Oppimiskyvyt•oppimishistoria•oppimistyyli•oppimisstrategiat
Fyysinen ja psyykkinen kunto
Sisäinen motivaatio•tavoitteet ja tahto•tulevaisuus-orientaatio
Perhe/ystävät(kannustavatko vai jarruttavatko oppimista)
Harrastukset ja muut mielenkiinnon kohteet
Ulkoinen motivaatio•mahdollisuus saada ammatti•mahdollisuus työllistyä•parempi palkka•sanktiot
Persoonallisuus
Itsetunto
Sosiaalinen ympäristö
Lahjakkuus(det)
Sosiaaliset taidot
Älykkyys
Oppimisvaikeudet
Oppimis-ryhmä Palaute
Miten aikuiset oppivat?
• Ymmärtämällä – ei ulkoa oppimalla• Liittämällä uuden asian vanhaan
tietoon/kokemukseen• Tutun asian helpommin kuin täysin uuden• Keskustelemalla• Kokeilemalla, soveltamalla• Hitaammin kuin nuorena• Tasavertaisesti – ei auktoriteettien sanelemana• Ohjauksessa – itseohjautuvuus on vaikea laji!• Poisoppimisen vaikeus
Mitä tarvitaan?
Vapaa-ehtoi-suus
Laatutietoisuus
Kriittisyys
Osallistumissyi-den kirjo
Moti-vaatio
Ilmapiiri
Luottamus, kysyminen, kuunteleminen
Positiivisuus
Tunteet
Yhteisöllisyys
Tavoit-teet
MuodostuminenKuohuntaSäännöistä sopiminenTekeminemPäättäminen
Palaute