OPPIMATERIA ALIT AVOIMIKSI

V E S A L I N J A - A H O , M E T R O P O L I A -

A M M AT T I K O R K E A K O U L U

AVOIMUUDEN EVOLUUTIO

1. Oppimateriaali julkaistaan kirjana tai opetusmonisteena.

2. Oppimateriaali on opiskelijoiden kopioitavissa (nippu

kopiokoneen vieressä).

3. Oppimateriaali on intrassa (tai muuten salasanan takana)

luettavissa.

4. Oppimateriaali on internetissä kaikkien luettavissa.

5. Oppimateriaali on internetissä avoimesti lisensoituna.

• Ammattikorkeakouluilla tavallisesti käytössä (3), Aalto-

yliopistolla (4 ja 5): https://noppa.aalto.fi/ , muilla yliopistoilla

vaihtelee laitoksittain.

MIKÄ AVOIN LISENSOINTI?

• Avoin lisenssi: tekijä/julkaisija antaa etukäteen luvan tekemänsä

materiaalin

– käyttöön

– levitykseen

– muokkaamiseen.

• Oppisisältöjen julkaisemisessa suosituimpia ovat Creative

Commons –lisenssit (CC). Valmis lakiasiantuntijan miettimä

lisenssiteksti.

– http://creativecommons.fi

• Yksi esimerkki: Wikipedia.

OPPIMATERIAALI ON OPETTAJAN OMAISUUTTA

• ... ellei toisin sovita. Oikeustapauksia ei juuri ole, perustuu alan vakiintuneeseen käytäntöön. Työnantaja- ja työntekijäliitot toki eri mieltä asiasta.

• Jos oppimateriaalin teko on resursoitu erikseen, voidaan ajatella että työn tulos = materiaali = työnantajalla vähintään käyttöoikeus.

• Perustelu: opettajalle maksetaan opetuksen antamisesta ja hän voi hoitaa sen kokonaan ilman oppimateriaaliakin, joten oppimateriaalin tekeminen = opettajan omaa työtä = tuloskin on oma.

• Työsopimuksissa ei yleensä mainintaa tekijänoikeuksista.

– Ainakin yhdessä suomalaisessa amk:ssa on uusien työntekijöiden sopimuksessa pykälä, jonka perusteella koululle jää käyttöoikeus opettajan tekemään materiaaliin.

RISKI TYÖNTEKIJÄLLE

• Esimerkki tosielämästä:

– palkataan opettaja vuodeksi määräaikaisella työsopimuksella

– opettaja tekee hienot opetusmateriaalit

– työsopimuksessa maininta että koululle jää käyttöoikeus

oppimateriaaliin

– Jatkosopimusta ei tule. Myöhemmin selviää että opettajan tilalle on

palkattu pomon kaveri ja hän pääsee aloittamaan valmiilla

materiaaleilla.

AVOIMUUDEN MUITA HAASTEITA

• Haaste numero 1: opettajat ovat erittäin itsekriittisiä oman

materiaalin suhteen (“kehtaako tätä julkaista”, “tämä ei ole ihan

valmis”).

• Omassa materiaalissa ei ole tekijänoikeudet kunnossa

(kuvituskuvia johon ei ole käyttölupaa jne.)

• Kannustin julkaista puuttuu

– Esim. MIT maksaa erikseen professoreilleen avoimesti julkaistusta

materiaalista: http://ocw.mit.edu/

• Tukiorganisaatio ja/tai johdon tahtotila puuttuu = rahat puuttuu.

MIKSI JULKAISISINMATERIAALINI AVOIMESTI?

• … varsinkin jos siitä ei makseta?

– oma henkilöbrändäys

– kaikkien ei tarvitse tehdä samaa työtä uudestaan

– materiaalista ei saisi rahaa kuitenkaan

– materiaalista saisi niin vähän rahaa että saman tien voi julkaista

ilmaiseksikin

– materiaali ei “kuole” vaikka tekijä vaihtaisi työpaikkaa/alaa

• Eräänlainen vangin dilemma: jos kaikki jakaisivat materiaalinsa

avoimesti lisensoituna, niitä voisi kehittää eteenpäin, remiksata

ja lainata. Kukaan ei kuitenkaan halua olla se ensimmäinen.

HYÖTYJÄ

• Yliopistotasoinen tieto kaikkien saatavilla

– Tiedeartikkelit eivät aukea rivikansalaiselle (tieteellinen lukutaito

puuttuu)

• Poimitaan yksittäinen omaa näkökantaa tukeva artikkeli ja sivuutetaan 99

%.

• Käytetään lähteenä “tiedelehteä”, joka julkaisee kaiken jos maksaa.

• Opiskelija voi vertailla miten asia opetetaan muualla

• Julkinen kritiikki parempi laatu (vrt. tutkimusdatan avoimuus).

• Yliopiston brändi: laadukas oppimateriaali luo positiivisen kuvan

– Tosin: opiskelupaikka valittaneen edelleen perinteisin perustein.

• Kokemuksia: lahjakkaat alakoululaiset opiskelleet omin päin

yläkoulumatematiikkaa, monet opettajat käyttäneet omaa

materiaalia…

STATISTIIKKAA (1 VUOSI)

Oma oppimateriaali Slidesharessa: 120000 katselua/vuosi.

STATISTIIKKAA (2011-)

STATISTIIKKAA (2011-)

OIKAISUJA YLEISIINHARHAKÄSITYKSIIN

• Selittäviä piirroksia, kuvaajia, harjoitustehtäviä ym. saa käyttää vapaasti, koska ne eivät ylitä teoskynnystä.

– Lähde on tietenkin hyvän kirjallisen/tieteellisen tavan mukaan mainittava.

– Harjoitustehtävät usein kiertävät kuin vitsit, niistä ei ole tapana ilmoittaalähdettä.

• Avoimesti lisensoitu materiaali ei tarkoita että se on tehty ilman korvausta. Avointa materiaalia voi tuottaa korvausta vastaan siinä missä kaupallistakinmateriaalia.

• Avoimesti lisensoitu materiaali ei tarkoita että materiaali on laadutonta.

– Vaihtelu on kyllä suurta.

– Kaupallisilta kustantajiltakin pääsee läpi floppeja.

– Materiaalin loppuviimeistely = suurin haaste (vrt. avoimen lähdekoodinohjelmistot: toiminnallisuus tehdään mutta ulkoasu jää karuksi).

KUINKA OPPIMATERIAALITAVOIMEKSI YLIOPISTOSSA?

• Avoimuus strategiaan: verorahoja sisään, tietoa ulos

• Keskitetty paikka, missä julkaistaan

• Yksi riittävästi resursoitu henkilö koordinoimaan hommaa

– Koordinointi ≠ byrokratiaa vaan että on henkilö jonka puoleen voi

kääntyä jos on kysyttävää.

• Rahallinen kannustin

– Tietyt kriteerit täyttävästä materiaalista palkkio, vuoden oppimateriaali

–stipendi, …

• Viestintä ja johdon tuki

– Avoimuus ei saa olla vain pari lausetta jossain vanhassa

pöytäkirjassa.

OPPIMATERIAALIA ON MONENLAISTA

• Yliopisto-oppimateriaali, amk-oppimateriaali, toisen asteen

oppimateriaali, peruskoulun oppimateriaali: vaatimukset täysin

erilaisia

– Yliopiston Powerpoint-satsi vs. alakoulun materiaalipaketti.

• Alat ovat erilaisia: perusmatematiikka, historia, sähkötekniikka…

– Tarvitaanko harjoitustehtäviä ja pedagogista rautalankaa, vai

riittääkö dokumentti jossa kerrotaan miten asia on?

– Kuinka nopeasti sisältö muuttuu (matematiikka vs.

tietokoneohjelmistot)?

– Kuinka paljon opetukseen tarvittavaa sisältöä löytyy netistä?

ONHAN TÄMÄN SEMINAARINAVOIMUUS KUNNOSSA?

Tulevatko esitykset jakoon

intranetiin vai internetiin ja onhan

lisenssi avoin?