Pyykkejä kuivumassa lentopalloverkolla Sudanissa Yidan pakolaisleirillä. Kuva: UNHCR, K.Mahoney

Kuka on pakolainen?

• on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta henkilö,

jolle myönnetään turvapaikka oman kotimaansa ulkopuolella.

• on paennut kotimaansa ulkopuolelle ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa tai levottomuuksia.

• on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä perusteella.

• määritelmä perustuu Geneven pakolaissopimukseen vuodelta 1951.

Tekemisen puute ja työttömyys on yksi keskeinen ongelma pakolaisleireillä. Kuvassa pyöräkorjaamon perustanut mies Yidan leiriltä Etelä-Sudanista. Kuva: UNHCR, K.Mahoney

Kuinka paljon pakolaisia on?

• Yli 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa pakon edessä. – 16 miljoonaa on paennut sotaa tai

väkivaltaista konfliktia kotimaan ulkopuolelle

– 26 miljoonaa on paennut sotaa tai väkivaltaista konfliktia kotimaan sisällä

– 15 miljoonaa on paennut kotoaan luonnonkatastrofia

– 15 miljoonaa on pakotettu lähtemään kotoaan kehitystä tuovien hankkeiden, kuten patojen rakentamisen takia

Syitä pakolaisuuden ja pakotetun muuton taustalla

• Miksi ihmiset jättävät kotinsa?

1. Vaino, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset

• Nämä ns. “perinteisiä” pakolaisuuden syitä, joihin Geneven pakolaissopimuksessa viitataan.

• Vainon taustalla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.

Dadaab, maailma suurin pakolaisleiri on yli 450 000 ihmisen koti. Keniassa sijaitseva leiri täytti 20 vuotta vuonna 2012. Kuva: UNHCR, B.Bannon

2. Sota, väkivalta ja konfliktit

• Vallasta ja resurssien

hallinnasta käydyt sisällissodat ajavat ihmisiä kodeistaan.

• Monet konfliktit pitkittyvät

vuosikymmeniksi, esimerkiksi palestiinalaiset, kongolaiset ja somalialaiset nuoret ovat kasvaneet ja eläneet koko elämänsä sodan keskellä.

2. Sota, väkivalta ja aseelliset konfliktit

• Sota tekee arjen mahdottomaksi: Ihmiset eivät pysty elättämään ja suojelemaan itseään ja perheitään.

• Työn tekeminen ja koulun käyminen ei onnistu. Yhteiskunnan instituutiot kuten terveydenhuolto lakkaavat toimimasta.

• Sodasta seuraa ruokapula ja vesipula. Ruoan viljely vaikeutuu, eikä ruokaa ole myytävänä. Ruoan hinta nousee.

Sota Kongon DR:n itäosissa ajoi ihmiset jälleen kodeistaan marraskuussa 2012. Ihmiset pakolaisleireillä ovat pitkälti riippuvaisia avustusjärjestöjen toimittamasta ruoasta ja vedestä. Kuva: UNHCR, F.Noy

2. Sota, väkivalta ja aseelliset konfliktit

• Kaikki sodan osapuolet syyllistyvät väkivaltaan, ryöstelyyn ja seksuaaliseen väkivaltaan.

• Siviilit pakenevat suojellakseen itseään ja perhettään.

• Miehet ja pojat pelkäävät joutuvansa sotilaiksi, joita eri aseelliset ryhmät värväävät.

Syyrian sisällissodan pitkittyttyä syyrialainen mies valmistautuu talven tuloon Za’atrin pakolaisleirissä Jordanian puolella joulukuussa 2012. Kuva: UNHCR, B.Sokol

3. Luonnonkatastrofit

• Luonnonkatastrofit kuten kuivuus ja tulvat ajavat ihmisiä kodeistaan.

• Ilmastonmuutos vahvistaa luonnonilmiöitä kuivuudet ovat kuivempia ja sateet rankempia.

• Sadekausien muutokset heikentävät satoa ja perinteisten elinkeinojen kannattavuutta.

• Ruoka ei riitä ja satokausien välillä nähdään nälkää.

Kuivuus ja nälkä ajavat pakoon Itä-Afrikassa. Kuva: UNHCR

4. Kehityshankkeet

• Vaikka kehitystä pidetään

positiivisena ilmiönä, tarkoittaa se usein maiden pakkolunastusta ja ihmisten ajamista kodeistaan.

• Esimerkiksi patohankkeiden ja suuryritysten maanviljelyshankkeiden tieltä häädetään ihmisiä kodeistaan ja maatiloiltaan.

Lisätietoa muuttoliikkeestä ja

pakolaisuudesta:

Lähteet:

• UNHCR Global Trends Report http://www.unhcr.org/4dfa11499.html

• World Disaster Report 2012. Focus on forced migration and displacement

Tekijät: Suomen Pakolaisapu ja Pakolaisneuvonta ry