2

Yrittäjyyskasvatusta joka kuntaan 4

Toimittanut Auli Ojala

3

Yrittäjyyskasvatusta joka kuntaan 4 Tätä teosta koskee tekijänoikeuksien mukainen kopiointikielto Copyright © 2008 Toimittaja Auli Ojala Kansi Marja-Liisa Enroth (kopio)

Painopaikka

painovuosi 2008 Tilaukset Opetusalan koulutuskeskus Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE puh. (03) 254 3600 faksi (03) 253 4434

4

SISÄLLYS

Auli Ojala YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTAJA JOKA KUNTAAN -KOULUTUSOHJELMAN LYHYT ESITTELY 6

Taustaa 6 Koulutusohjelman kuvaus 7 Yhteistyötahot 8 Koulutuksen osallistujat 8 Yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaali oman opetukseksi tueksi 8

Auli Ojala 1. YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA KOULUKULTTUURIN MUUTOKSEEN 10

Koulukulttuurin muutosmerkkejä 11 Koulujen profiloituminen ja osaaminen 12 Kouluko oppiva organisaatio? 13 Täydennys- ja jatkokoulutusta opettajille 14 Koulujen toimintatapoja 15 Tieto ja tiimit 16 Tyypiteltyjä kouluja 16 Verkostoissa oppii! 17 Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikka 18 Kohti itseohjautuvaa oppijaa – elinikäistä oppijaa 20 Kohti elinikäistä oppimista 21

Auli Ojala 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTEJA JOKA KUNTAAN -PROJEKTI 23

Opetussuunnitelmallinen kuvaus 23 Projektityöskentelyn keskeisiä ominaisuuksia 23

Projektisuunnitelmien laatijat 3. YRITTÄJYYSKASVATUSPROJEKTIEN LYHYET SISÄLLÖLLISET KUVAUKSET 25

Kaavin yläkoulun yritteliäisyysmalli 26 Tuusniemen yläasteen Talonpojan tapaan – talonpoikaiskulttuuri- projekti vuosina 2003–2004 32 Yrittäjyyskasvatusprojekti Kallaveden malliin 39 Yrittäjyyskasvatuksen kurssi Kuopion Klassisessa lukiossa 44 Nilsiän koulun yrittäjyyskasvatusmalli 46 Kallaveden lukion yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelma lukuvuodelle 2006–2007 49 Ylä-Savon Teknostartti 2007 53

5

Auli Ojala 4. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN DIDAKTISTEN MALLIEN ESITTELY 58

Suunnittelukokousmalli 58 Tietokoneluokka tutuksi – malli 59 Suggestopedinen malli 59 Osataan yhdessä –malli 60 Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen - eheytetty opetus 60 Opetuksen eheyttäminen - oppijan etu 61 Opetuksen eheyttäminen opettajan kannalta 62 Koulutusohjelmassa aiemmin syntyneitä malleja 62 Esimerkki alakoulun didaktisesta mallista – Klaukkalan työ- ja tapakasvatusprojekti: Ammatit tutuiksi 63 Esimerkki lukion didaktisesta mallista – Merikarvian lukion yrittäjyyskurssi 65 Esimerkki kuntien yhteistyömallista – Yrittäjyyskurssi lukioon neljän kunnan yhteistyönä 71

5. KIRJOITELMIA YRITTÄJYYDESTÄ JA OPETTAJUUDESTA 72 Tauno Jalonen

Tähtiopettajalla on tärkeä rooli koulussa 72 Esko Korkeakoski Oman opetuksen arvioiminen opettajuuden rakentamisessa 75

Mitä on opettajan itsearviointi? 77 Miksi itsearviointia? 78 Koulun toimintaympäristö - opettajien itsearvioinnin konteksti 78 Mitä opettajat voivat arvioida? 79 Miten opettaja hankkii arviointitietoa? 83 Oman opetuksen onnistumisen arvottaminen 85 Opettajuuden rakentuminen itsearvioinnissa 85 Lähteet

Kari Ristimäki Voiko yrittäjyyteen kasvattaa? 89 Aki Puustinen Yrittäjyyspainotteinen Muuramen lukio 93

Tunnustukset 93 Yhteistyö paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen kanssa 94 Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 94 Muuramen lukion yrittäjyyskasvatus tänään 95 Tulevaisuus? 97

6

Aki Virolainen Yrittäjyyspainotteinen Sulkavan lukio 98

Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatuksen historiaa 98 Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatus tänään 98 Sulkavan lukio yrittäjyyslukioksi 100

Auli Ojala 6. TÄHTIOPETTAJAT KANSAINVÄLISTYVÄT 102

Viides kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Edinburghissa 20.–23.6.2000 102 Seitsemäs kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Lontoossa 16.–19.11.2004 104

Näkökulma brittiläiseen kouluun 104 Institute of Education Lontoossa 105 Koulu-yritysyhteistyön kehittämisnäkymiä 105 Workshopien taikaa 107

Kahdeksas kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Calabriassa 2.-5.10.2006 108

Kansainvälinen Global Best Awards 2006 -kunniamaininta Suomeen 109 Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset 112

Väitöstutkimuksen sovellukset yrittäjyyskasvatukseen 115

KIRJALLISUUSLUETTELO 116

LIITTEET 125

7

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTAJA JOKA

KUNTAAN -KOULUTUSOHJELMAN LYHYT ESITTELY

Auli Ojala

Taustaa

Suomessa on kaikkiaan noin 236.000 yritystä. Niistä alle 10 työntekijän

pienyrityksiä on 220.000 eli 93,1 prosenttia (ks.www.yrittäjät.fi). 2000-luvun

alkupuolella yrittäjiä eläköityy suuri määrä. Tämän vuoksi pienyrittäjiä ja

pienyrityksiä tarvitaan huomattava määrä lisää. Pienyrityksillä on maassamme

huomattava kansantaloudellinen työllistävä vaikutus. Pienyritysten määrässä

emme ole läheskään eurooppalaisella tasolla.

Pienyrittäjyyden tukeminen ja yrittäjyyden ja yrittämisen ottaminen opetukseen

ja ammattivaihtoehdoksi jo tämän päivän työllisyystilanteenkin huomioon ottaen

on yksi varteen otettava vaihtoehto. Myös Taloudellisen Tiedotustoimiston tuore

nuorisotutkimus (2007) osoittaa, että nuoret kaipaavat omia konkreettisia

kokemuksia työnteosta ja työelämästä. Nuoret toivovat enemmän yritysvierailui-

ta ja opintokäyntejä omien koulutus- ja uravalintojen pohjaksi. Yrittäminen ja

yrittäjyyskasvatus on huomioitu valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja

yrittäjyyshankkeissa. Tällä hetkellä yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelman

ohella eräitä koulutuksen keskeisimpiä kehittämisalueita. Kuitenkin yrittäjyyden

ja yrittäjyyskasvatuksen opettaminen pitäisi alkaa jo päiväkoti-ikäisestä. Silloin

luodaan asenteet yrittäjyyteen. Yleissivistävän koulun osalta yrittäjyyskasvatuk-

sen laaja-alainen koulutus puuttuu. Tärkeintä on saada yrittäjyyskasvatuksen

opettajaksi yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostunut, kunnan elinkeinorakennetta

tunteva, yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja. Hän vie parhaiten yrittäjyyskasva-

tusta eteenpäin koulutasolla!

8

Koulutusohjelman kuvaus

Opetusalan koulutuskeskus, Opeko, käynnisti vuonna 1997–1998 nelijaksoisen

Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelman. Koulutus-

ohjelman päätavoitteena oli viedä yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta eteenpäin

kunnan koululaitoksessa yhteistyössä kunnan elinkeinoelämän kanssa.

Tavoitteena oli myös syventää yritysten ja koulujen välisiä yhteyksiä sekä luoda

uusia, toimivia projekteja koulujen ja elinkeinoelämän välille yhteistyön kehittä-

miseksi. Koulutuksen neljäs jakso toteutettiin v. 1998 Englannissa, jossa

yrittäjyyskasvatusta on opetettu jo kauan koululaitoksessa. Koulutus oli

tarkoitettu lähinnä peruskoulun ja lukion opettajille, joiden työssä painottui

yrittäjyyskasvatus ja -koulutus.

Suomen Yrittäjät ry on antanut tukensa koulutusohjelmalle. Koulutuksen yhtenä

pyrkimyksenä on ollut tiivistää alueilla koulun ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Koulutuksessa tämä on toteutunut siten, että osanottajat ovat laatineet

yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelmia, jotka on arvioitu pääkouluttajan

toimesta ja toteutettu oppilaiden kanssa koulutukseen osallistujien projektipaik-

kakunnilla.

Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelma on järjestetty

Opekossa vuosina 1997 – 1998, 1999 – 2000, 2003 – 2004 ja 2006. Koulutus-

ohjelmaan on kuulunut myös mahdollisuus osallistua kansainväliseen yrittä-

jyyskasvatuskonferenssiin. Koulutusohjelmaan on yhdistetty konferenssimatko-

ja Lontooseen vuosina 1998 ja 2004, Edinburghiin vuonna 2000 sekä Italian

Calabriaan vuonna 2006.

9

Yhteistyötahot

Suomen Yrittäjät ry

Taloudellinen Tiedotustoimisto

Opetushallitus

Vakuutusyhtiöiden keskusliitto

Yksityisyrittäjäin säätiö

Koulutukseen osallistujat

Ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistui 96 peruskoulun- ja lukion opetta-

jaa. 70 % osallistujista oli historian ja yhteiskuntaopin opettajia. Muita opettaja-

ryhmiä olivat kaupallisten aineiden opettajat, opinto-ohjaajat ja luokanopettajat.

Luokanopettajat olivat kuitenkin vähemmistönä. Toiseen, sisällöltään vastaa-

vanlaiseen koulutukseen osallistui noin 40 opettajaa, jotka olivat lähinnä

peruskoulun ja lukion opettajia. Toisen koulutuksen kustansi Opetushallitus

Skotlantiin suuntautuvaa konferenssimatkaa lukuun ottamatta. Vuosien 2004 ja

2006 koulutukseen osallistui opettajia yhteensä noin 70. Vuoden 2006 koulutus

toteutettiin Kuopiossa. Opettajat olivat pääsääntöisesti historian ja yhteiskunta-

opin opettajia.

Yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaali oman opetukseksi tueksi

Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelmaan kuului

yhtenä osiona yrittäjyyskasvatuksen projektityön tekeminen, arviointi ja

toteuttaminen käytännössä. Tässä julkaisussa käsitelläänkin yrittäjyyskasvatuk-

sen didaktiikan jälkeen Kuopiossa vuonna 2006 koulutukseen osallistuneiden

opettajien yrittäjyyskasvatuksen projektitöitä. Didaktisiksi malleiksi on otettu

muutamia koulutukseen aiemmin osallistuneiden opettajien projektitöitä. Mallien

avulla Sinun hyvä opettaja on helpompi toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa

koulussasi.

10

Tampereella 14.05.2008

Auli Ojala

kaupallisten aineiden lehtori, FT, KL

koulutusohjelman johtaja

auojala@saunalahti.fi

11

1. YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA KOULUKULTTUURIN

MUUTOKSEEN

Auli Ojala

Kulttuurin olemusta voidaan luonnehtia siten, että se on eräänlainen

humanistinen tuote, joka syntyy inhimillisen vuorovaikutuksen yhteydessä.

Yrittäjyyskasvatus ja sen oivaltaminen tärkeäksi tavoitteeksi osana koulun

kulttuuria, toimintaa, opetusta ja oppimista on askel kohti koulukulttuurin

muutosta. Uuden idean, ajatuksen läpivieminen koulussa tai missä tahansa

työyhteisössä aiheuttaa miltei poikkeuksetta vastustusta. Joissakin kouluissa

uudet kehittämishankkeet hyväksytään helposti, toisissa taas koulun

pitkäaikainen käytäntö auktorisoidaan perinteeksi, mistä johtuu, että pientäkin

muutosesitystä paheksutaan.

Jokainen koulu luo oman kulttuurinsa, omat juhlansa, sääntönsä ja tapansa.

Koulukulttuurille on ominaista inhimillinen oppijoiden, opettajien ja muun

henkilökunnan vuorovaikutus. Koulukulttuuri on ikään kuin yhteinen maailman-

katsomus, joka luo ja ylläpitää koulun toimintatapaa ja strategioita. Tämän

lisäksi koulukulttuuri on sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan sidosryhmiensä

kautta, joita ovat esimerkiksi seurakunta, yritykset ja kirjastot sekä koulun

ylläpitäjä. Koulukulttuuri tuleekin käsittää laajassa merkityksessä osana

ympäröivää yhteiskuntaa ja sen perususkomuksia, arvoja, normeja, ihanteita ja

tapoja. Keskeisenä toimintavoimana ovat ihmiset: koulun johto ja työntekijät.

Niistä muodostuu koulukulttuurin menestystekijä, joilla on osaamista ja eri

ratkaisuja osaamisen kehittämiseen.

Vahvasta koulukulttuurista puhutaan silloin, kun koulun johdon ja työntekijöiden

kesken vallitsee luottamus, voimakas sitoutuminen ja työmotivaatio. Tällöin

työn ja vapaa-ajan välinen suhde ei ole kovin herkkä. Sen sijaan heikossa tai

köyhässä koulukulttuurissa työnteko perustuu pinnalliseen arvomaailmaan, jolla

ei ole paljon merkitystä kouluorganisaation jäsenille. On itsestään selvää, että

vahvassa koulukulttuurissa organisaation, koulun tavoitteet tulevat paremmin

12

saavutettua, mitä osaltaan tukee organisaation jäsenten kasvu yritteliäisyyteen

ja yrittäjyyskasvatukseen.

Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan koulussa tai ympäröivässä yhteis-

kunnassa annettavaa opetusta ja kasvatusta. Sen tavoitteena on oppijan

kasvaminen niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatus

valmentaa oppijan kasvamista elinikäiseksi oppijaksi, kosmopoliittiseksi

maailmankansalaiseksi. Yrittäjyyskasvatus ei pelkästään muuta opetusmene-

telmiä oppijakeskeisempään suuntaan. Sen tavoitteena on lisäksi kehittää

koulukulttuuria ja koulun arkipäivän käytäntöjä kohti oppivaa organisaatiota.

Koulukulttuurin muutosmerkkejä

Yrityskulttuurin tunnuksina voidaan pitää rakennuksia ja esineitä sekä niiden

sisältämää symboliikkaa: logoja, värejä, käyntikortteja ja toimintakertomuksia.

Samanlaisia imagoa luovia tuntomerkkejä löytyy myös nykyisestä kehittyvästä

koulusta. Kouluilla on omia kehittämissuunnitelmia ja toiminnallisia tavoitteita.

Koulu pienorganisaationa on avautumassa ja jo osittain avautunut ympäröivälle

yhteiskunnalle. Sen toiminnasta ja varsinkin saavutuksista kerrotaan paikallis-

lehdissä. Lähes joka koululla on jo oma logo, toimintakertomus ja esite

kasvatustavoitteista ja muusta toiminnasta. Myös koulun kotisivut kertovat

paljon koulun toiminnasta. Sieltä voi lukea koulun opetussuunnitelmalliset

tavoitteet, koulun arvopohjan ja opetussuunnitelmalliset painotukset. Opettajien

ja muun koulun henkilökunnan kotisivujen sisältö taas ilmentää henkilökunnan

osaamisprofiilia. Koulu tulosyksikkönä, itsenäisenä organisaationa ja kasvatuk-

sellisena instituutiona on kulkemassa kohti pienyrityksen toimintamallia,

vaikkakin koulussa korostetaan vahvasti humaanin kasvatusajattelun inhimillisiä

päämääriä. Koulu ei ole liikelaitos, vaan se toimii inhimillisen kasvun, kulttuuri-

perimän ja humaanin kasvatusajattelun kasvupohjana.

Tällainen kulttuurin muutos on merkkinä koko koulun muutoksesta. Tällä

13

vuosituhannella koulut joutuvat sellaiseen puristukseen, että tiukka pitäytymi-

nen perinteessä on lähes mahdotonta. Jokaisen koulun tulee löytää oma

vahvuutensa, oma olemassaolon oikeutuksensa, oma toiminta-ajatuksensa.

Tämän tulisi näkyä myös koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja kehittämis-

hankkeissa. Koulun tehtävänä on toiminta-ajatuksen mahdollisimman tehokas

toteuttaminen. Koulun toiminta-ajatus pitäisi vuosittain asettaa kriittiseen

tarkasteluun sen vuoksi, että toiminta-ajatuksen avulla linjataan koulun

saavutuksia ja tavoitteita yhdessä luodun vision, tulevaisuudenkuvan

toteuttamiseksi. Useimmiten koulun visio tulevaisuudesta on liian utopistinen.

Se ei saavuta kaikkia organisaation jäseniä, vaan se innostaa vain koulun

johtoa. Tehokkaat visiot ovat realistisia ja ne ovat helposti viestittävissä koko

kouluorganisaation jäsenille. Koulun vision luomiseen pitäisi ottaa mukaan koko

henkilökunta. Tällöin henkilökunnan sitoutuminen siihen olisi kiinteämpää.

Koulujen profiloituminen ja osaaminen

Koulut, kuten yrityksetkin, profiloituvat, poikkeavat toisistaan. Pienenevät

ikäryhmät aiheuttavat sen, että kouluilla on edessä kilpailu oppilaista. Koulun

sidosryhmänä vanhemmat ovat tärkeitä. Oppilaiden vanhemmat on saatava

vakuuttumaan koulun kelvollisuudesta heidän lastensa opinahjona. Markkinoin-

tiin liittyvä koulujen välinen kilpailu muuttaakin Reynoldsin ym. (1992) mielestä

koulun johdolle asetettavia vaatimuksia. Heidän mukaansa (emt, 1992)

koulun johtaja tarvitsee korostunutta suhdetoimintakykyä, kykyä myydä

tuotettaan, kykyä ylläpitää hyviä suhteita vanhempiin, oppilaisiin ja kykyä hallita

nopeita muutoksia sekä kykyä motivoida henkilökuntaa. Henkilökunnan

motivoiminen tehtäväänsä ja sen ammatillisen uusiutumisen ja kehittämisen

tukeminen koulun johdon taholta on tärkeää, koska opettajalla on vähän uralla

etenemismahdollisuuksia koulussa. Henkilökunnan motivoiminen tehtäväänsä

edellyttää lisäksi koulun johtajalta osaamisen johtamista.

Osaamisen johtamisen tärkein elementti on tieto ja nimenomaan koulun

kehittymisen kannalta strategisesti tärkeä uusin tieto. Koulun johtajan on

14

tiedettävä, kenellä on uutta osaamista kouluorganisaatiossa. Osaamisen

johtaminen edellyttäisi henkilökunnan osaamiskartoitusten tekemistä. Kartoi-

tukset eivät ole vielä yleisiä kouluissa. Osaamiskartoitukset olisi hyvä tehdä

todellisten työsisältöjen pohjalta ja liittää niiden kautta saatu strategisesti tärkeä

tieto koulun johtajan tai koulun johtamistiimin osaamisen johtamiseen.

Strategisesti tärkeä uusin tieto on elinehto koulun kehittymiselle globaalissa

tietotaloudessa. Koulun tulee kasvattaa elinikäisiä oppijoita, sivistyneitä

kansalaisia sekä samalla valmentaa heitä tulevaisuuden kosmopoliiteiksi. Uusin

tieto ja tiedon kulku on keskeistä myös kuntatalouden hoidossa. Tästä toimii

esimerkkinä ns. tilaaja- ja tuottajamalli, joka on käytössä Tampereen kaupun-

gissa. Kouluorganisaatio on osa tilaaja- ja tuottajamallia. Siitä saatu ajantasai-

nen strateginen tieto auttaa esim. kuntabudjetin suunnittelussa. Tällöin koulun

rehtorin osaamisen johtamisessa korostuu taloudellisuus, joka voidaan tässä

rinnastaa liike-elämässä käytettyyn termiin business intelligence.

Kouluko oppiva organisaatio?

Koulun kulkeminen kohti oppivan organisaation tietä käy joskus kangerrellen.

Monien muiden tutkijoiden lailla käsitteet oppiva organisaatio ja organisationaa-

linen oppiminen ymmärretään tässä samaksi käsitesisällöksi. Oppivassa

organisaatiossa tuetaan koko työyhteisön jäsenten oppimista. Virallista tieto- ja

teoriapohjaa oppiva organisaatio käsitteen toteuttamiseen koulussa mahdollis-

tavat esimerkiksi vuonna 1999 voimaantulleet uudet koululait sekä viimeisim-

mät opetussuunnitelmauudistukset. Kuitenkin koulun muuttuminen on hidasta

ja hankalaa. Opettajien ja rehtoreiden puheet ovat usein täynnä aitoa innostus-

ta ja näkemystä, mutta koulun ja luokkahuoneen käytänteet ovat muuttuneet

minimaallisesti tai ei lainkaan. (Ks. esim. Norris, Asplund, MacDonald, Schos-

tak & Zamorksi 1996.) Ratkaisuksi tähän tilanteeseen tarjotaan oppivan koulun

mallia, joka ei paljonkaan poikkea oppiva organisaatio -ajattelusta. Oppiva

koulu sitoutuu jatkuvaan oppimisympäristön arviointiin ja kehittämiseen

jokaisen oppijan opetuksen yksilöllistämiseksi. Oppivan koulun opetuksessa

korostuu oppijoiden ongelmaperusteinen, itseohjautuva, tiimimäinen oppiminen.

15

(Ks. esim. Dumbrajs 2007.) Oppiva koulu kerää uutta tietoa tehokkaasti omasta

toiminnastaan ja ympäristöstä ja arvioi systemaattisesti omaa toimintaansa ja

sen tarkoituksenmukaisuutta. Tämän arvioinnin nojalla oppiva koulu orientoituu

uudelleen tulevaisuuteen ja toimii siten, että sen tekemisistä tallennetaan tietoa

myös uusien tilanteiden varalle. Jatkuva oppiminen, tekeminen, reflektointi ja

suunnittelu vuorottelevat keskenään oppivassa koulussa ja muodostavat näin

päättymättömän oppimiskehän. Tärkeää on myös arvioivan palautteen

saaminen omasta työstä ja sen sitominen kouluorganisaation yleistavoitteisiin.

Esimerkkinä edellisestä voidaan mainita rehtorin ja koulun henkilökunnan

kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Arvioivan palautteen saaminen on

tärkeää koko koulun henkilökunnalle, sillä muutoin oppiminen ja työn tekeminen

saattaa jäädä ulkokohtaiseksi, pinnalliseksi.

Täydennys- ja jatkokoulutusta opettajille

Opettajien ja rehtoreiden pitkäkestoinen täydennyskoulutus on ammatillisen

uusiutumisen avainalue. Työnantajan taholta on tärkeää, että myös tieteellistä

jatkokoulutusta tuetaan, siitä maksetaan ja siihen kannustetaan kouluorgani-

saatiossa. Perinteisesti on ollut opettajan tai rehtorin oma asia, jos hän jaksaa

iltapuhteinaan tehdä väitöskirjan ja näin mahdollisesti tuoda panoksensa koulun

kehittämiseen. Omaa työtään tutkiva opettaja vie ongelmaperusteista, tutkivaa

oppimista parhaiten luokkahuoneessa eteenpäin. Tutkivalla opettajalla on

koulutukselliset edellytykset toimia uusimman, innovatiivisen tiedon koordinaat-

torina kouluorganisaatiossa. Apunaan hän voi käyttää mm. yliopistojen ja

korkeakoulujen uusinta tietoa sekä hyödyntää näin saamaansa tietoa opetuk-

sessaan. Esimerkiksi Gävleborgin läänissä Ruotsissa on meneillään yliopiston

tutkijoiden, tutkivien opettajien ja oppilaiden välinen ”learning studies” oppimi-

sen kokeilu, jossa yhdistetään oppijan, tutkivan opettajan ja yliopiston tutkijan

tiedontuotanto matematiikan oppimisessa.

16

Koulujen toimintatapoja

Koulun käytäntöihin liittyvät uskomukset ja koulun perusrakenteet, esimerkiksi

luokkaopetuksen opettajakeskeisyys, näyttävät säilyvän sitkeässä. Vaarana on,

että se estää koulun muuttumista oppijakeskeisempään suuntaan. Muutosta

hankaloittavat myös suuret ryhmäkoot, resurssipula, täydennyskoulutuksen

puute sekä nykyinen kehittymätön johtamiskulttuuri. Ihmisten johtaminen on

sidoksissa vuorovaikutukseen ja motivaatioon. Johtamisen piirissä olevat

tavoitteet ja toiminnot ovat pääasiassa rationaalisella alueella, kun taas

ihmisten toiminnan henkisestä sisällöstä valtaosa on tunnealuetta. Tunnealu-

een ja rationaaliseen järkeen perustuvat tavoitteet ovat usein ristiriidassa.

Tutkimusten mukaan eri organisaatioiden jäsenet käyttävät tavoitteen saavut-

tamiseen vain 10 – 20 % mahdollisuuksistaan. Näinkin vakava henkisten

voimavarojen vajaakäyttö työpaikoilla on ongelmallista. Voimavarojen vajaakäy-

tön syyksi on tarjottu heikkoa motivaatiota. Motivoinnilla ja motivoitumisella

työhön on varsin kiinteä yhteys organisaation johtamiseen ja johtamisen

uudentyyppisiin sisältöihin: tietojohtaminen, osaamisen johtaminen, henkilöstö-

johtaminen, valta ja vastuu.

Kouluyhteisö on tietoperusteinen asiantuntijaorganisaatio, joka vaatii uudenlais-

ta osaamisen johtamista kuin perinteinen hierarkkisiin valtarakenteisiin

pohjautuva johtaminen. Tärkeintä on saada osaaminen koko organisaation

käyttöön. Tämän mahdollistavat matalat organisaatiorakenteet, koko organisaa-

tioon uutta tietoa lisäävä ja kattava tiimityöskentely, työn kierto sekä uudenlai-

nen, vähähierarkkinen, osaamista ja pedagogisia toimenpiteitä painottava

johtamiskulttuuri. Esimerkiksi Harris (2002) korostaa rehtorin roolia hyvän

keskustelukulttuurin luomiseksi koulussa. Hänen mukaansa rehtorit ovat

avainasemassa kannustamaan koulun opettajia jakamaan ja kehittämään

visioitaan sekä osallistumaan päätöksentekoon kouluorganisaatiossa. Hyvä

keskustelukulttuuri on puolestaan avointa, tasa-arvoista ja perustuu demokraat-

tiseen päätöksentekoon. (Cantell 2006.) Tällainen toimintakulttuuri mahdollistaa

17

ilon ja onnistumisen kokemukset omasta työstä ja työyhteisöstä, sillä avoimes-

sa toimintakulttuurissa voi esittää eriäviäkin mielipiteitä ja silti saada yhteisöllis-

tä tukea ja kannustusta.

Tieto ja tiimit

Myös tiimien työskentelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Tiimeissä kiertävä tieto

muuttaa opettajan tietorakenteita ja samalla hänen oppimistaan. Esimerkiksi

tiimeissä opettajien oppiminen tapahtuu toiminnan sekä vuorovaikutteisen

pohtivan keskustelun kautta. Tiimi luo turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin tasa-

arvoiselle dialogille. (Ks. esim. Dumbrajs 2007.) Jotta tiimeissä erilainen

osaaminen ja erilainen tieto saadaan käyttöön, niin olisi luotava vaihtuvia

tiimejä. Näin uusi, erilainen tieto saada paremmin esille kuin pelkästään

ainekohtaisissa tiimeissä. Tässä korostuu taas koulun johtajan osaamisen

johtaminen. Hänen on tiedettävä kenellä osaamista on, jotta tiimien tiedonmuo-

dostus hyödyntäisi strategista osaamisen johtamista ja sitä kautta koko

kouluorganisaatiota.

Tyypiteltyjä kouluja

Koulut voidaan tyypitellä monin eri tavoin. Nikkanen (1998) on tyypitellyt koulut

niiden toimintatapojensa mukaan kolmeen eri kategoriaan: ankkurissa seisovat

koulut, ajelehtijakoulut ja purjehtijakoulut. Ankkurissa seisovat koulut ovat

väsähtäneitä ja urautuneita sekä aktiivisesta kehittämisajattelusta syystä tai

toisesta luopuneita. Tällaisessa koulussa tuskin tapahtuu organisationaalista

oppimista, joka jatkuvasti ja kaikin mahdollisin keinoin helpottaa jäsentensä ja

tiimiensä oppimista, ottaa huomioon ulkoiset ja sisäiset asiakkaansa, on

tietoinen ydinosaamisistaan ja tietoisesti muuttaa itseään tekemällä toiminta-

tavoistaan ja strategian muodostamisestaan, arvioinnistaan, kehittämistoimien-

sa vakiinnuttamisesta ja kehittämisestä hyvän oppimisprosessin.

18

Ajelehtijakoulut ovat puolestaan sellaisia kouluja, jotka takertuvat mikä

mihinkin projektiin ja tuulivirtaukseen paneutumatta mihinkään kehittämishank-

keeseen syvällisimmin. Organisationaalinen oppimisprosessi on tällaisissa

kouluissa pinnallista pintaliidäntää, näennäistä. Nämä koulut näkevät paljon

vaivaa antaakseen kuvan ulospäin ja ehkä itselleenkin kehittämisen muotivirta-

uksia seuraavasta koulusta.

Purjehtijoita ovat itseuudistuvat, konstruktivistiseen oppimis- ja tiedonkäsityk-

seen pohjautuvat, itseohjautuvat, oppivat koulut. Konstruktivistinen tiedonkäsi-

tys ei koske tässä koulussa pelkästään oppijan oppimista vaan se kulkee läpi

koko kouluorganisaation ja tukee koko henkilökunnan oppimista. Purjehtijakou-

luilla on hyvä keskustelukulttuuri, modernit oppijakeskeiset opetusmenetelmät,

vähän hierarkiaa ja itseohjautuvat päätäntävaltaiset, vaihtuvat tiimit työskente-

lymuotona. Nämä koulut ovat ymmärtäneet sisäisen kehittämisen merkityksen

laajasti omalta, työyhteisöjen ja koko koulun kannalta. Tällaisen koulun rehtori

hallitsee vaikean tiimijohtamisen sekä henkilökuntansa osaamisen johtamisen

taidon ja tällaisella koululla on yhdessä luotu, selkeä visio mihin pyrkiä. Se

pyrkii kehittymään kohti organisaationaalista oppimista.

Verkostoissa oppii!

Tietoyhteiskunnan kehitys on vauhdittanut verkostotaloutta ja sen sanotaan

olevan talouskehityksen seuraava vaihe. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa

rakennetaan yhteistoimintaverkkoja, oppivia organisaatioita, hierarkkisten

järjestelmien sijaan. Verkostoitumisen vauhdittajana on toiminut informaatio-

teknologian lisääntyvä käyttö tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunta rakentuukin

tietoliikenteen ja erilaisten sosiaalisten ja informaatioteknisten verkkojen

varaan. Tietoyhteiskunnassa ihmiset ja organisaatiot saattavat olla yhtä aikaa

useiden verkostojen jäseniä. Mitä useamman verkoston työyhteisön jäsen sitä

vaikeampi häntä on korvata. Verkostoilla on tärkeä tehtävä sosiaalisen

rakenteen luojina ja tiedon välittäjinä. Verkostoitumisen avulla koulut ja

ympäröivä yhteiskunta vahvistavat omaa osaamistaan ja vaihtavat uutta tietoa

19

omaan toimintakenttäänsä.

Yrittäjyyskasvatuksessa verkostoituminen on tärkeää, sillä verkostoissa

yritykset, yrittäjät, oppilaitokset ja oppilaitosten henkilökunta ovat vuorovaiku-

tuksessa keskenään. Tällöin he voivat rikastuttaa omaa tiedontuotantoaan ja

samalla oppia uutta. Verkostoitumista voidaan toteuttaa eri oppilaitosten välillä

sekä oppilaitosten ja sidosryhmien, esimerkiksi yrityspalveluorganisaatioiden ja

eri järjestöjen sekä pk-yritysten ja suuryritysten välillä. Tällöin koulun johtajalta

edellytetään verkosto-osaamisen johtamista. Hänen pitäisi tietää ja hyödyntää

osaamisen johtamisessaan ympäröivän yhteiskunnan ja henkilöstönsä

verkostoja koko kouluorganisaation hyväksi. Tieto kulkee verkoissa ja koulun

johto voi verkosto-osaamisen johtamisessa hyödyntää strategisesti tärkeää

tietoa koko kouluorganisaation hyväksi.

Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelmassa verkostoi-

tuminen tapahtui siten, että jokaisella koulutukseen osallistuneella opettajalla oli

sähköpostitiedot ja muut yhteystiedot kaikista koulutuksen osallistuneista.

Sähköpostia käytettiin informaation välittäjänä, esimerkiksi projektitöiden

tekemisen yhteydessä ja niiden arvioinnissa.

Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikka

Didaktiikka keskittyy opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Didaktiikassa

pohditaan opetuksen tavoitteita, opetusprosessia, tuloksia ja teorian kehittämis-

tä hyvästä opetuksesta. Jo Aristoteles korosti opetuksen teoriassa tiedon

etsintää. Tietoa etsivä, oppijan omaa mieltä esikuvana pitävä opetusmetodi,

joka rakentuu oppijan elämyksenvaraisille kokemuksille, on yhtä käyttökelpoi-

nen tänään kuin antiikin aikoinakin. Oppijat oppivat toisiltaan tietoa hakiessaan

ja rakentavat oppimiskokemukset entisten oppimiskokemusten varaan.

20

Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikan tiedepohja tukeutuu lähitieteisiin: kotitalous-,

kauppa-, yhteiskunta- ja insinööritieteet, psykologia, kasvatustiede, sosiologia,

luonnontiede ja yhteiskuntatieteet. Edellä mainittujen tieteenalojen sovellusalu-

eita yrittäjyyden opettamisessa ovat mm: kuluttajakasvatus, oppimisen

psykologia, sosiologia, ympäristökasvatus, tuotantotieteet ja markkinointi.

Yrittäjyyskasvatuksen didaktiikkaa on tarkasteltava kansantalouden osana,

kunkin kunnan elinkeinorakenteen viitekehyksessä, sillä yrittäjyyskasvatuksen

opettamisessa sidosryhmien ja koulun välinen vuorovaikutus on tärkeää.

Oppimista ei luonnollisesti tapahdu muodollisesti vain koulussa tai luokkahuo-

neessa. Esimerkiksi työelämässä opitaan lähinnä työprosessin kautta niistä

elämyksistä, joita jokapäiväinen työ tarjoaa. On jopa kokeellisesti todistettu, että

oppijat oppivat paremmin muualla kuin luokkaopetuksessa. Koulu ei ole

irrallinen yhteiskunnan saareke vaan osa sitä, mistä johtuu, että yrittäjyyskasva-

tuksen tärkeä tehtävä on antaa oppijoille relevantteja simulointimalleja yrittämi-

sestä ja samalla tukea oppijan sisäistä yrittäjyyttä, aktiivisuutta, luovuutta ja

oma-aloitteisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi ohjata oppijaa lähemmäksi sitä

oppimisen mallia, jota työ ja laajemmin muuttuva yhteiskunta tarjoaa.

Yrittäjyyskasvatuksen tärkein anti on antaa oppijalle oppimaan oppimisen

valmiudet.

Perinteisen taloustieteellisen käsityksen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen didaktii-

kassa esiintyy käsite lisäarvo. Henkinen lisäarvo voi olla esimerkiksi se, että

oppija osaa toimia yritteliäästi työssään ja aineellista lisäarvoa voi olla vaikkapa

elinkeinoelämän ja koulun vuorovaikutuksen myötä syntynyt idea tuottaa ajan

tasalla olevaa oppimateriaalia. Tietoyhteiskunnassa tämä materiaali on

verkkopohjaista, helposti muunneltavaa opetusmateriaalia, koska yhteiskunta

muuttuu alati ympärillämme.

21

Kohti itseohjautuvaa oppijaa – elinikäistä oppijaa

Opetusta ohjaa opetussuunnitelma. Jokainen opettaja joutuu omassa työssään

pohtimaan ja arvioimaan opetustaan sekä laatimaan oman, valtakunnallisiin

opetussuunnitelmiin pohjautuvan opetussuunnitelman. Tämän lisäksi nykyisis-

sä opetussuunnitelmissa otetaan myös koulua ympäröivä yhteiskunta, kunta-

kohtaisuus selkeästi esille. Opettajan on myös sitouduttava noudattamaan

opetussuunnitelmaa. Oppijakeskeiset opetusmenetelmät ja arviointikeskustelut,

joissa vanhemmat ovat mukana, ovat tulleet kouluun helpottamaan kodin ja

koulun yhteistyötä.

Muuttuvaa opetussuunnitelmakäytäntöä voidaan kuvata ulottuvuudella

perinne - jatkuvuus. Karkeasti kuvattuna aiemmin perinteen ohjaama

opetussuunnitelmakäytäntö tuotti staattisia, muutoksiin sopeutumattomia

oppijoita, mikä johtui siitä, että opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät olivat

valtakunnallisiin ohjausjärjestelmiin sidottuja, tiukkoihin normeihin napitettuja

asiakirjoja. Käytännön opetustyössä opetussuunnitelma oli oppikirjoihin

sitoutuneen opettajan päässä, mikä luonnollisesti suosi opettajajohtoista

opetusta. Nyt kuitenkin työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat oma-aloitteisia,

riskinottokykyisiä, muutokseen sopeutuvia, osaavia työtekijöitä - yrittäjiä.

Tämän vuoksi yrittäjyyskasvatuksella on tärkeä tehtävä muuttaa opetusmene-

telmiä niin, että ne tukevat oppijan itseohjautuvuutta ja kehittävät oppijan omaa

ajattelua. Asenteet yrittäjyyskasvatukseen kylvetään jo varhain sekä kotona että

koulussa. Erityisen tärkeää tämä on yrittäjyyskasvatusta opetettaessa, kun

pyritään kasvattamaan jatkuvaan muutokseen, dynaamisuuteen sopeutuvia

itseohjautuvia, oma-aloitteisia ja yrittäviä oppijia. Opettajan rooli muuttuu

valmentajan, oppimisprosessin ohjaajan rooliksi.

22

Kohti elinikäistä oppimista

Yrittäjyyskasvatus pitäisi nähdä osana elinikäistä oppimista ja oppimaan

oppimisen taitoja. Elinikäisen kasvatuksen ja elinikäisen oppimisen tarvetta

voidaan perustella kahdella tavalla. Ensimmäisenä perusteluna on ihmiskäsitys,

jonka mukaan ihmisellä on pyrkimys kehittyä koko elämänsä ajan. Toiseksi

elinikäisen oppimisen tarvetta voidaan perustella ympäristön asettamilla

vaatimuksilla, joista tärkein on teollisuuspainotteisen, tavarayhteiskunnan

muuttuminen tietoyhteiskunnaksi. (Ks. esim. Mannermaa 2000.) Tieto,

vuorovaikutus ja kommunikaatiotaidot tulevat yhä merkityksellisemmiksi

tietoyhteiskunnassa. Kuljemme kohti tietointensiivistä taloutta, jossa tärkeimpä-

nä pääomana on ihmisten henkinen pääoma. Henkisestä pääomasta voidaan

käyttää myös käsitettä aineeton pääoma. Aineetonta pääoma on kaikki se mikä

ei ole näkyvässä materiassa mitattavissa. Kouluorganisaatiossa aineetonta

pääomaa edustaa henkilökunta. Henkilökunta on kouluorganisaation tärkein

resurssi, mikä tulee huomioida koulun osaamisen johtamisessa.

Suomessa valtioneuvoston asettama elinikäisen oppimisen komitea (Komitea-

mietintö 1997) määritteli työnsä lähtökohdiksi tietoyhteiskunnassa esiintyvät

osaamistarpeet: tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot, viestintä- ja tietotekniik-

kataidot, kulttuurin ja yhteistyön edistämisen taidot ja sosiaalista ja sivistyksel-

listä pääomaa kartuttavat elinikäisen oppimisen taidot. Juuri edellä mainittuihin

seikkoihin pitäisi yrittäjyyskasvatuksen koulussa painottua, jotta oppijalla olisi

valmiudet toimia tietoyhteiskunnan jäsenenä.

Jokainen opettaja tai mieluiten opettajaryhmä laatii oman oppilaitoksensa

yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman ja pohtii miten yrittäjyys soveltuu

opetettavaan oppiaineeseen. Apuna opetussuunnitelman laadinnassa opettajat

voivat kernaasti käyttää koulun sidos- ja verkostoryhmiä.

23

Yrittäjyyskasvatuksen yleisinä didaktisina tavoitteina voidaan pitää (Ojala &

Pihkala 1994.)

oppija ymmärtää yrittäjyyden merkityksen kansantalouden hyvinvoinnin

osana,

tietää kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin merkityksen yritystoiminnassa,

ymmärtää epävarmuuden sietokyvyn merkityksen yritystoiminnassa ja

yhteiskunnassa,

perehtyy yrittäjän ammattiin sekä

oppii ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeelliset tiedot ja

valmiudet, joita hän voi soveltaa myöhemmin elämässään.

24

2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TÄHTIOPETTEJA JOKA

KUNTAAN -PROJEKTI

Auli Ojala

Opetussuunnitelmallinen kuvaus

Koulutusohjelman aikana tehdyissä projektitöissä lähestyttiin yrittäjyyskasvatus-

ta karkeasti kolmesta eri näkökulmasta käsin: opetussuunnitelman, yritysten ja

koulujen välisenä yhteistyön sekä kunnan elinkeinopolitiikan ja strategisen

suunnittelun sekä koulujen välisen yhteistyön näkökulmasta. Didaktisesti

ajatellen kaikki projektit kuitenkin mahtuvat sateenkaarena yhteisnimikkeenä ja

yläkäsitteenä olevan opetussuunnitelman alle.

Yrittäjyyskasvatuksen koulutusohjelman yhtenä tavoitteena oli kehittää ja

vahvistaa opettajan toimimista tutorina opetustilanteessa ja samalla kehittää

itseohjautuvia opetusmenetelmiä, koska tulevaisuuden työtehtävät ovat

projektiluonteisia. Vakinaisten työtehtävien määrä vähenee. Itseohjautuvia

opetusmenetelmiä tuki yrittäjyyskasvatusprojekteissa käytetyt toiminnalliset

työtavat, mm. projektiopiskelu. Projektiopiskelun teoreettinen perusta

nivoutuu kokemuksellisen oppimisen, yhteistoiminnallisen oppimisen, kognitiivi-

sen psykologian ja motivaatiopsykologian alueille. Projektiopiskelussa on

perusideana lähteä opiskelijoiden todellisuudesta. Projektiopiskelussa koroste-

taan ryhmän puitteissa tapahtuvaa yhteistoiminnallista ja suunnitelmallista

toimintaa.

Projektityöskentelyn keskeisiä ominaisuuksia

Projektityöskentely on jäänyt lyhytaikaisten työsuhteiden ja määräaikaisten

työmääräysten vuoksi pysyväksi työelämän ilmiöksi. Käsite työ on pirstoutunut

lyhytaikaisiksi kehittämishankkeiksi tai projekteiksi. Tämän vuoksi oppijan tulee

oppia koulussa projektitehtävien tekeminen opetusmenetelmällisin keinoin.

25

Projekteja tehdessään oppija oppii seuraavia keskeisiä työelämän kannalta

tärkeitä asioita:

oppija oppii arvioimaan omaa työtään (projektiaan)

oppija oppii ajattelemaan itsenäisesti

oppija oppii kokemuksellisesti, todentuntuisissa olosuhteissa

oppija oppii ratkaisemaan ongelmia

oppija oppii tiedemäisen, tutkivan oppimistavan

oppija oppii pitkäaikaiseen, ajallisesti rajattuun suunnitelmallisuuteen

oppija oppii tulosvastuullisuuteen

oppija oppii yhteistoiminnallisuuteen

Ongelmana yrittäjyyskasvatuksen opettamisessa on, että teoria ja käytäntö ei

kohtaa. Erityisesti tämä ongelma tulee esille opetettaessa yrittäjyyskasvatusta

toisen asteen oppilaitoksissa. Tähän kuiluun tulevaisuudessa tuovat ratkaisun

uudet oppimisympäristöt, jotka mm. mahdollistavat teknologisen näkökulman

esittämisen liiketoiminnallisessa kontekstissa. Esimerkki uusista oppimisympä-

ristöistä on virtuaalitodellisuus, joka tarkoittaa ihmisystävällistä liittymää

tietokoneen ja ihmisen välillä. Virtuaalitodellisuus on teknologia, jolla saadaan

aikaan keinotekoisia, todentuntuisia ympäristöjä. Todellisuutta voidaan

mallintaa ja sen ominaisuuksia simuloida ja muuttaa. Vuorovaikutteinen

kolmiulotteisuus vastaa enemmän kuin tuhat kuvaa. Tämän vuoksi opetukses-

sa ja koulutuksessa virtuaalitekniikoilla voidaan tehostaa oppimisprosessia,

kehittää etäopetusta sekä laajentaa koulutussimulaattorien käyttöaluetta uusille

alueille. Tästä esimerkkinä on yrittäjän työn luonteen opettaminen liiketoimin-

nallisessa kontekstissa. (Rakkolainen 1998; Leino 1988.)

26

3. YRITTÄJYYSKASVATUSPROJEKTIEN LYHYET

SISÄLLÖLLISET KUVAUKSET

Seuraavaksi kuvataan joitakin lyhennettyjä yrittäjyyskasvatusprojekteja. Koska

alakoulun luokanopettajia oli koulutuksessa vain muutama, niin heidän

projektimallinsa ovat projektin kuvauksessa vähemmistönä. Projektien esittelyn

valintaperusteena on käytetty niiden toimivuutta käytännössä sekä niiden

opetusmenetelmien moninaisuutta. Kahta samantyyppistä projektia ei ole otettu

mukaan. Arviointi on lisätty niihin projekteihin, joista se on puuttunut. Arvioinnin

tavoitteena on lisätä oppijan itsearviointia ja ajattelukykyä. Arviointi on erotta-

maton osa oppimisprosessia ja se kuuluu osana oppimisen taitoihin. Itsearvi-

ointi puolestaan kohdistuu oppijalle merkityksellisiin asioihin ja seuraa häntä

koko oppimisprosessin ajan. Oppijaa arvioitaessa esiin nousevat seuraavat

kysymykset:

Miten järkevästi oppija suunnitteli ja toteutti työnsä?

Kuinka sitkeästi hän pyrki tavoitteeseensa?

Kuinka aktiivisesti hän myötävaikutti ryhmän toimintaan?

Kuinka usein hän esitti projektin ongelman kannalta relevantin kysymyk-

sen?

Miten hän esitti ja kokosi tulokset toisille?

Opettajan kannalta katsottuna arviointi kuuluu olennaisena osana opettajan

työn kehittämiseen.

27

Kaavin yläkoulun yritteliäisyysmalli

Janne Timonen

janne.timonen@kaavi.fi

Hilkka Pehkonen

hilkka.pehkonen@kaavi.fi

Kaavin yläaste

PL 1, 73601 Kaavi

Taustaa

Kaavi on asukasluvultaan pieni, mutta pinta-alaltaan keskikokoinen haja-

asutusalueella oleva, kunta Koillis-Savossa noin 50 kilometrin etäisyydellä

Kuopiosta. Kaavilaiset saavat elantonsa niin teollisuudesta kuin maataloudes-

takin. Palvelut työllistävät vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kaavin

asukasluku on laskenut tasaisesti muutaman kymmenen ihmisen vuositahdilla.

Huippuvuosina 1960-luvulla Kaavilla oli vielä reilut 6000 asukasta, nykyisin

heitä on enää n. 3600. Kaavi käsittää Kirkonkylän lisäksi muitakin kyliä:

Maarianvaaran, Luikonlahden, Kortteisen ja Retusen, joissa on vielä toimivat

kyläkoulut. Lisäksi on kymmenkunta pienempää kylää.

Kirkonkylä sijaitsee suurehkon Kaavinjärven rannalla, jonka vastarannalta alkaa

Tuusniemen kunta. Kirkonkylällä sijaitsevat muiden peruspalvelujen ohella

myös kunnan suurimmat työnantajayritykset. Suomen suurin hautakivien

valmistaja on Kaavin Kivi Oy, joka valmistaa myös kivisiä keittiötasoja, lattioita

ja muita kivituotteita. Niin ikään toimialallaan suurimpien joukossa oleva

Lamituote Oy on keskittynyt mm. keittiöiden laminaattitasojen valmistamiseen.

Levyosa Oy valmistaa muille metallialan yrityksille metallituotteita. Lisäksi

Kaavilla sijaitsee Suomen suurin kirjekuoria valmistava yritys. Samalla vauhdilla

kuin kunnan asukasluku on laskenut, on myös maa- ja metsätalous menettänyt

Kaavilla merkitystään työllistäjänä. Maalais-imagostaan huolimatta Kaavin

elinkeinorakenne on maaseutupitäjäksi varsin monipuolinen.

28

Kaavi on tunnettu myös timanteistaan. Kaavilla avattiin vastikään Euroopan

ainoa timanttilouhos, jonka mineraalipitoisuus on kuuleman mukaan jopa

maailman kolmanneksi suurin. Se on herättänyt paikkakunnalla suuria toiveita

heikohkon työllisyystilanteen parantamiseksi. Näyttääkin siltä, että timantti-

louhoksen toiminta ja itse louhos tulevat laajenemaan lähivuosina.

Heikon työllisyystilanteen ja korkean muuttotappion ohella Kaavin ongelmana

on väestön ikääntyminen. Tämä tekijä lisää vuosi vuodelta palvelutalon ja

erikoissairaanhoidon menoja. Sen johdosta kunta onkin säästänyt muilla

sektoreilla etenkin peruskoulutuksessa. Kaavin kirkonkylällä sijaitseva yläaste

on pian 40-vuotias, eikä siinä ole koko aikana tehty suurempia korjaustöitä.

Muutama vuosi sitten tehtiin toiveita herättänyt remonttisuunnitelma, joka

kuitenkin unohdettiin, kun Kaavin ja Juankosken kuntien päättäjät kesällä 2005

kaikessa hiljaisuudessa sopivat tulevasta kuntapariyhteistyöstä. Päätettiin, että

Kaavin yläasteikäiset oppilaat sijoitettaisiin elokuusta 2008 alkaen Juankosken

vasta rakennetun yläasteen tiloihin. Päätös oli rohkea. Kaavista tulisi näin ollen

Suomen suurin haja-asutusalueella oleva yläasteeton kunta.

LYYTI ja YKÄ

Kaavin yläasteella on noin 150 oppilasta ja 11 päätoimista opettajaa sekä

muutamia osa-aikaisia, jotka työskentelevät myös muissa kouluissa. Yritteliäi-

syys-hankkeet alkoivat 2000-luvun alussa. Ensimmäinen merkittävämpi hanke

oli lukuvuonna 2002–2003 LYYTI eli "löydä oma yritteliäisyytesi" – yrittä-

jyyshanke, johon yläasteelta osallistui kaksi opettajaa. Tuolloin eläteltiin toiveita

yhtenäiskoulusta, jossa yritteliäisyydellä olisi ollut suurikin merkitys. Hankkeen

näkyvin aikaansaannos oli kevään liikuntapäivä, johon osallistui kaikki kunnan

oppilaat ja merkittävä osa yrityksistä.

Seuraava suurempi hanke oli v. 2005 alussa alkanut YKÄ YRITTELIÄS -hanke.

YKÄ-projektissa jouduttiin pohtimaan sitä, minkä ympärille hanke keskittyy.

Päädyttiin siihen, että siinä keskitytään kiveen. Valinta oli helppo, koska

sijaitseehan Kaavin pitäjä kivisessä maastossa ja alueella toimii monia kivialan

29

yrityksiä ja kaivostoimintaa on Kaavilla ollut jo pitkään. Kummiyritykset valikoi-

tuivatkin siten tältä pohjalta: seitsemänsien luokkien kummiyritys on Kaavin Kivi

Oy ja kahdeksansien luokkien Juuan Tulikivi Oy. Ysien kummiyritys on

paikkakunnallakin talkkia jalostava Mondo Minerals Oy. Valitettavasti Mondo Oy

tulee pian lakkauttamaan talkin jalostuksen Kaavilla ja keskittämään toimintan-

sa muualle Suomeen.

Syyslukukaudella 2005 Kaavilla pidettiin yrittäjyysmessut, jotka onnistuivat

erinomaisesti. Messupäivänä oppilaat kiersivät erilaisissa työpajoissa esim.

puutyöpajassa ja pajassa, jossa valmistettiin kiviveistoksia sekä työpisteessä

jossa hiottiin kiviä koruiksi. Messuilla oppilaat esittelivät ja myivät työpajoissa

valmistamiaan kivituotteita. Tuotteiden valmistuksessa asiantuntija- ja materiaa-

liapua saatiin kummiyrityksiltä. YKÄ-hankkeen rahoituksen ansiosta on vierailtu

mm. Tulikivi Oy:n toimitiloissa Juuassa sekä opettajat ovat päässeet tutustu-

maan Nilsiän elinkeinoelämään ja etenkin Tahkon toimintaan.

TÄHTIOPETTAJA

Syksyllä 2006 lähdimme mukaan Opekon Tähtiopettaja-koulutukseen, jolloin

kaksi koulumme opettajaa ilmoittautui mukaan. Toiminta on tänäkin lukuvuonna

ollut viime vuoden kaltaista. Tämän vuoden yrittäjyysmessuilla oppilaamme

valmistivat työpajoissa mm. tonttuja sekä kehittivät koululle uuden logon. Uutta

meillä oli YKÄ-hankkeen rahoituksella kustannettu nelisivuinen YKÄ-lehti, joka

ilmestyi 4.12.2006. Lehdessä haastateltiin paikallisia yrittäjiä ja 9-luokan

oppilaat kirjoittivat siihen erilaisia aiheeseen liittyviä artikkeleita. Lehdessä oli

muutamia mainoksia, joista saaduilla rahoilla muutamille yhdeksänsien luokkien

oppilaille kustannetaan Outokummun ammattikorkeakoulussa tarjottavaa

videoeditointi-opetusta.

30

Kuvio 1. Tähtiopettaja-koulutuksen projektisuunnitelma

Tulevan kevään suurin rupeama onkin Outokummun AKK:n kanssa yhteistyös-

sä tehtävä Kaavi-video. Videossa esitellään Kaavin historiaa ja nykypäivää.

Video tullaan esittämään Kaavin ystävyyskouluun Korsholmaan tehtävän

vierailun yhteydessä. Molemminpuolisia vierailuja onkin jo tehty usean vuoden

ajan ja toimintaan on liitetty myös yritteliäisyys. Tulevan vierailun aikana

kaavilaiset nuoret tulevatkin vierailemaan Vaasan seudun yrityksissä, ja

korsholmalaiset ovat jo nyt vierailleet paikallisissa yrityksissämme. Koulumme

yrittäjyysvalinnaisryhmä onkin hankkinut kuluneen lukuvuoden aikana varoja

keväällä suoritettavan vierailun rahoittamiseksi. Resurssien puutteessa emme

kuitenkaan kykene toteuttamaan kaikkia projektisuunnitelmassamme esitettyjä

suunnitelmiamme. Joudumme ainakin toistaiseksi jättämään pois lehden ja

videon internet-versiot. Myös maakuntaretki jää varojen puutteen vuoksi tänä

vuonna tekemättä.

Kaksipäiväinen retki, jossa tehdään Kaavia ja

sen lähiseutua tutuksi. Ohjattuja vierailuja

yrityksiin ja tärkeimpiin nähtävyyksiin.

Tutustutaan eri ammatteihin ja todetaan, että

lähiseudulla on paljon annettavaa nuorelle niin

työn kuin vapaa-ajankin merkeissä. Yöpyminen,

illanvietto ja virkistäytyminen Nilsiän Tahkolla

Toteutetaan yhdessä Outokummun media-alan

opiskelijoiden kanssa. Siinä esitellään

paikkakunnan ja sen lähiseudun vahvuuksia.

Videosta toteutetaan sekä www- että

nauhaversiot. Internetpohjainen versio liitetään

mukaan koulun uusille kotisivuille, ja otteita siitä

voidaan liittää myös koulun uuden lehden www-

pohjaiseen versioon. Myös yrityksille tarjotaan

mahdollisuus osallistua videon tekoon, ja siten

saada laajaa näkyvyyttä.

"Keitos", joka ohjaa Kaavilla

peruskoulun suorittaneet suuntaan,

josta on vaikea väistyä "väärälle" tielle.

Oppilaista tulee varmuudella oma-

aloitteisempia sekä Koillis-Savo ja

Kaavi -myönteisempiä.

Kotiseutu tarvitsee osaajia!

Koulun upouusi lehti, josta tehdään kaksi

versiota; www-versio ja perinteinen

paperiversio. Koko koulu osallistuu lehden

tekoon. Internet-version etuna on laaja

näkyvyys ja rajoittamaton laajuus.

Verkkoversio liitetään mukaan koulun

uusille kotisivuille.

Yhden tai useamman päivän kestävä

tapahtuma, jossa yhdessä paikkakunta-

laisten yritysten kanssa vietetään koko

aika yhdessä.

LEHTI

VIDEO

MAAKUNTA-

RETKI

YRITTÄJYYS-

PÄIVÄ

31

Pieneksi kouluksi koulumme opettajat ja oppilaat ovat järjestäneet viime

vuosina runsaasti erilaista yrittäjyyteen liittyvää ohjelmaa. Olemmekin ylpeitä

saavutuksistamme ja olemme saaneet myös paljon tunnustusta. Kuntamme

päättäjätkin ovat vihdoinkin ryhtyneet arvostamaan työtämme. Yrittäjyys-termi

kuulostaakin päättäjien korvissa houkuttelevalta, kun siihen väistämättä

yhdistetään myös uusien työpaikkojen luomisen tarve. Toki kouluissa harjoitet-

tava yrittäjyyskasvatus voi ”bonuksena” omalta osaltaan tuottaa myös uusia

työpaikkoja, mutta sehän ei ole näiden hankkeiden tarkoitus, vaan nuorten

oma-aloitteisuuden ja itsenäistymisen tukeminen. Sitä päättäjät eivät ole

välttämättä ymmärtäneet.

Ongelmiksi Kaavin yläasteen kaltaisissa kouluissa koemme ennen kaikkea

opettajakunnan pienuuden. Toki se voi olla vahvuuskin, jos useimmat opettajat

olisivat asiaan liittyen aktiivisia, mutta valitettavasti näin ei ole. Tärkeää olisikin,

että suurin osa koulun opettajista saisi ainakin viikon koulutuksen aiheeseen. Ei

olekaan mitään mieltä siinä, että yhdet ja samat kouluttautuvat uudestaan ja

uudestaan. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, etenkään pienessä vähävarai-

sessa koulussa, jossa erityistehtäviä jo ennestään riittää, eikä valmiita opettajia

voida pakottaa enää koulutukseen. Ratkaisuna voisikin olla, että jo opettajien

koulutuksessa olisi pakollinen parin opintoviikon yrittäjyyskasvatus-kurssi.

Toinen suuri ongelma on se, että kouluilla on myös muita tärkeitä asioita, joihin

on keskitettävä voimavaroja. Kaavilla ovat erityisenä ongelmana olleet päihteet,

etenkin huumausaineet. Jos pieni koulu keskittää voimavaroja liiaksi yhteen

hankkeeseen, on vaarana, että jotakin tärkeää jää noteeraamatta. Oletettavaa

onkin, että tulevan lukuvuoden päähuomio keskitetään päihdevalistukseen.

Tästäkin huolimatta yrittäjyyskasvatus tulee olemaan jatkossakin tärkeää

meille. Uskomme, että ensi vuonnakin tulemme järjestämään yrittäjyysmessut

ja yhteistyötä kummiyritysten kanssa tullaan syventämään. (Timonen &

Pehkonen. 2006.)

32

Arviointi

Kaavin yrittäjyyskasvatussuunnitelman vahvuutena on sen monipuolisuus.

Pedagogisista malleista, joita kuvataan tuonnempana tähän Kaavin malliin

soveltuu Suunnittelukokousmalli. Suunnittelukokousmallissahan oppilaat

tekevät itse yrittämisaiheista materiaalia, tässä Kaavi –videon. Myös Osataan

yhdessä mallikin soveltuu tähän Kaavin malliin hyvin, sillä materiaaliahan

laaditaan yhteistoiminnallisesti yhdessä. Edellisen lisäksi kunnan elinkeinora-

kenteen tunteminen, verkostoituminen eri oppilaitosten kanssa ja tutustuminen

eri yrityksiin on olennainen osa yrittäjyyskasvatuksen oppimista. Tämä tuo

lisäarvoa yrittäjyyskasvatuksen opetukseen, josta konkreettisena esimerkkinä

mainittakoon videon tekeminen yhdessä Outokummun ammattikorkeakoulun

kanssa. Edellisen lisäksi yrittäjyyskasvatuksen oppimisen kannalta nimen-

omaan oppilaille olisi tehtävä selväksi oman kunnan yritykset ja niiden tarjoa-

mat työmahdollisuudet. Ongelmana Kaavin kunnassa, kuten niin monessa

muussakin vastaavanlaisessa kunnassa on väestökato. Juuri tähän ongelmaan

kunnan päättäjien tulisi kiinnittää huomiota. Miten saada koulutetut, työikäiset

nuoret palaamaan takaisin kotiseudulleen? Samanlaisia ongelmia on toki

Suomen lisäksi muuallakin Pohjoismaissa, esim. Norjassa.

33

Tuusniemen yläasteen Talonpojan tapaan – talonpoikaiskulttuuriprojekti

vuosina 2003–2004

Kirsti Antikainen

kirsti.antikainen@edu.tuusniemi.fi

Tuusniemen yläaste

PL 15, 71201 Tuusniemi

Projektin lähtökohdat

Tuusniemi on pieni, n. 3000 asukkaan pohjoissavolainen kunta Kuopion ja

Joensuun puolivälissä. Kunnassa toimivat lukio, yläaste ja kolme ala-astetta.

Lukio ja yläaste työskentelevät samassa rakennuksessa. Juuri peruskorjatulla

kaksisarjaisella yläasteellamme opiskeli kyseisenä lukuvuonna n. 140 oppilasta.

Projektia edelsi sen vetäjien, historian ja uskonnon lehtori Kirsti Antikaisen ja

tekstiilityön, kuvaamataidon ja musiikin lehtori Ritva Heikkisen, osallistuminen

Suomen Tammen järjestämille kulttuuriperintökursseille. Projekti olikin samalla

yksi Suomen Tammen hankkeista.

Tuusniemi on vanhaa talonpoikaisaluetta ja talonpoikaiskulttuuri ja sen tuntijat

eivät ole vielä alueelta kokonaan kadonneet. Esimerkiksi kesällä 2003 Tuus-

niemellä järjestettiin perinnemaatalousnäyttely. Kunnassa on vahva kotiseutu-

henki ja aktiivisesti toimiva Kotiseutuyhdistys. Usean vuoden aikana kotiseu-

tuihmiset esittivät opettajille yhteistyömuotojen koordinointia. Tavallaan voidaan

sanoa, että projektillemme oli tilaus olemassa kuntalaisten taholta.

Hankesuunnitelma eteni pienryhmän (Antikainen, Heikkinen ja Repo) valmiste-

lun pohjalta opettajien kokouksen hyväksyttäväksi helmikuussa 2003. Maalis-

kuussa 2003 lähetimme tiedotteen peruskoulun 6. – 8. luokkien oppilaiden

vanhemmille tulevan lukuvuoden talonpoikaisteemasta, sen tavoitteista ja

toteuttamisesta. Samalla toivoimme vanhempien auttavan meitä löytämään

entisten asioiden, tapojen ja työtapojen taitajia. Alustavasti kyselimme vanhem-

pien valmiuksia tulla mukaan eri tapahtumiin tai tarjota mahdollisuutta oppilas-

34

ryhmän vierailuun maatilalla tai kotipiirissä. Ilmoittautuneiden määrä oli tässä

vaiheessa vähäinen. Ensimmäisessä järjestöjen, seurojen, yhdistysten ja

yksityisten henkilöiden yhteisessä kokoontumisessa toukokuussa 2003 oli

innostunut mieliala. Keväällä 2003 laadimme alustavan budjetin ja ryhdyimme

hankkimaan apurahoja ja sponsoreita. Kesän 2003 olivat projektin tiedotteet ja

ilmoittautumislomakkeet tietäjistä ja taitajista Tuusniemen julkisilla paikoilla

kuten terveyskeskuksessa, kirjastossa, Osuuspankissa ja kunnanviraston

neuvonnassa. Hankkeen valmisteluaika kesti yli vuoden ja oppilaat perehdytet-

tiin tänä aikana tulevaan teemaan.

Tavoitteet

Nykyinen ylikansallinen nuorisokulttuuri on saavuttanut myös maaseudulla

asuvat nuoret. Koemme tärkeäksi opettaa kotipaikkakuntamme nuorille asioita,

jotka ovat jo kadonneet tai katoamassa. Nuorten tulee saada tietoa siitä, mitä

on ollut ennen heitä itseään, ennen heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan.

Uskomme, että juurensa tunteva nuori arvostaa kotipaikkakuntaansa ja voi tulla

asumaan Tuusniemelle opintojensa jälkeen. Lukuvuoden 2003- 2004 aikana

oppilaat tutustuivat myös tämän päivän maa- ja metsätalouteen tuusniemeläi-

sellä maatilalla, koska aineiden opetusta ei ole ollut koulussa moneen vuoteen.

Tavoitteena oli maatalousyrittäjyyteen tutustumisella lisätä kiinnostusta ja

arvostusta elinkeinoa kohtaan, mikä ilmenisi uusina sukupolvenvaihdoksina.

Tuusniemen kunnalle ja kuntalaisille on tärkeää, että kotiseutumme säilyy

elinvoimaisena, vireänä ja kehittyvänä. Talonpoikaiskulttuuriteeman toteutumi-

nen välittää ulkopuolisille tahoille kuvaa Tuusniemen kunnasta koulu- ja

kulttuurimyönteisenä kuntana.

Lukuvuoden kestävällä projektilla pyrimme myös toteuttamaan pitkäjänteisem-

pää yrittäjyyskasvatusta. Koko kouluyhteisö (oppilaat, opettajat ja henkilökunta)

pyrki yhteisiin tavoitteisiin. Jokainen yhteisön jäsen oli nyt aktiivisesti mukana

koulun toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamiseksi ryhmien ja sen yksityisten

jäsenten yhteistyö oli välttämätön. Jo hankkeen alusta lähtien oli selvää, että

tarvitsimme ulkopuolista asiantuntemusta. Koulun yhteydet yhteistyötahoihin/

35

sidosryhmiin tulisivat lisääntymään. Yksi keskeisistä lähtökohdista oli, että

oppilas asiantuntijan opastuksella itse tekemällä ja kokemalla opiskelisi teeman

asioita.

Projektin toteuttaminen

Talonpoikaiskulttuuriprojektia toteutettiin koko lukuvuoden ajan muun koulutyön

yhteydessä, mutta omalla erillisellä budjetilla. Hankkeen vetäjät valmistelivat

yhteiset tapahtumat, joista opettajakunta päätti ja koko kouluyhteisö ne toteutti.

Tapahtumien suunnittelussa olivat mukana niin opettajat, oppilaat, henkilökunta

kuin kyseisen tapahtuman yhteistyötahot. Aihetta käsiteltiin samaan aikaan

usealla eri tasolla. Talonpoikaiskulttuuriin liittyviä aiheita käsiteltiin eri oppiainei-

den tunneilla. Esimerkiksi kemian tunnilla oppilaat tekivät saippuaa, valmistivat

mustikkarohdosta tai tekstiilityön tunneilla opettelivat talonpoikaista kirjontaa ja

räsymaton kudontaa..

Talonpojan vuodenkierto otettiin huomioon aamunavauksissa, vuotuisjuhlissa ja

teemapäivinä. Kekrijuhlaan emännät valmistivat vuoden sadosta juhlapöydän.

Oppilaita oli juhlissa tarjoilemassa. Kotitaloustunneilla valmistettiin myös

juhlaruokia ja maakuntaleivät-näyttelyssä oli nuorten leipomia leipiä. Alkusyk-

systä oli työpäivä Rantamyllyllä; valmistettiin perunajauhoja, keitettiin suopaa,

värjättiin lankoja ja separoitiin maitoa. Myöhemmin syksyllä tehtiin miesten töitä

metsä-, erä-, riista-, metsästys- ja kalastuspäivänä: rakennettiin ansoja, tehtiin

luutia, arvioitiin puiden pituutta ja tunnistettiin perinnekasveja. Keväällä jatkuivat

vaimoväen työt lampaiden keritsemisellä ja nuoret tekivät itselleen pajupillin.

Toukotöiden aikaan vierailimme Telkkämäen kaskiperinnetilalla, jossa tapahtui

pellon karhitseminen ja nauriin kylvö (töpeksiminen). Oppilaat pääsivät

riihenpuintiin, jauhamaan käsikivillä ja kehräämään villaa. Tuusniemeläisellä

maatilalla perinteisen touon siunaamisen jälkeen alkoivat tietoiskut ja kilpailut

nykyajan maanviljelyksestä.

Tuusniemen yläasteen vanhempainyhdistyksen ylläpitämässä kerhossa ryhmä

oppilaita rakensi itselleen viisikielisen kanteleen, jota he soittivat vanhan ajan

36

joulujuhlassa syyslukukauden päättyessä. Kerhossa yläasteelaiset tekivät myös

luonnonmateriaaleista koristeita kuten kransseja ja huovutustöitä. Osallistuivat-

pa oppilaat Koillis-Savon kalevalaisten järjestämään Kantelettaren lukumara-

toniinkin.

Maaliskuussa 2004 toteutettiin talonpoikaiskulttuurin teemaviikko maanantaista

lauantaihin. Jokaisena päivänä oli eri talonpoikaisteema; karjalaisuus ja

ortodoksisuus, luterilainen kirkollinen päivä, maakunnat Pohjanmaa, Häme ja

Ahvenanmaa sekä Suomen periteiset vähemmistöt romanit ja saamelaiset.

Lauantaina kotiseutupäivänä teimme Oikkeitten Immeisten (tuusniemeläisistä

käytetty nimitys) toimia entisaikaan ja nykyaikana.

Kuva 1. Oikkeitten Immeisten töitä entisaikaan. Kuvassa Camilla kirnuaa.

Muista teeman tapahtumista poiketen tämän viikon asiantuntijoista osa oli

Pohjois-Savon ulkopuolelta. Koko viikon kestävä tavallisesta koulupäivästä

37

poikkeava toiminta edellytti saumatonta yhteistyötä kaikilta mukanaolijoilta.

Samaan aikaan talon väki oppi tuntemaan toisensa ja yhteishenki kasvoi.

Samoin näissä yhteisissä tapahtumissa rakennettiin suhteita koulun ulkopuoli-

siin tahoihin. Oppilaiden vastuulla oli heille annettujen tehtävien ja töiden

tekeminen ja niiden kirjoittaminen portfolioon. Kannustimena oli parhaiden

portfolioiden palkitseminen kevätjuhlassa.

Teoreettista teeman käsittelyä oli lukuvuoden aikana vähän ja sekin oli

havainnollista ja konkreettista. Opettajat ja muut aikuiset motivoivat ja tukivat

oppilaita tavoitteiden saavuttamisessa. Onnistuneet suoritukset vahvistivat

nuoren minäkuvaa ja innostivat yrittämään edelleen. Teemaviikko näyttelyi-

neen, perinneruokineen, avoimine ovineen, työpajoineen, työpisteineen ja

tapahtumineen oli suuri voimanponnistus, mutta palkitsi meidät onnistumisel-

laan.

Kuva 2. Lisää Oikkeitten Immeisten töitä. Kuvassa Pekka separoi.

38

Projektin arviointi

Talonpoikaiskulttuuriprojekti on Tuusniemen yläasteella laajin tähän mennessä

toteutettu hanke. Sen toteutumisen mahdollisti kouluyhteisön yhteistoiminta ja

laaja, kymmenien koulun ulkopuolisten henkilöiden antama asiantuntija-apu.

Kansallinen kulttuuriteema koettiin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi ympäristös-

sämme. Tuusniemeläiset, erityisesti isovanhemmat tulivat mielellään talkoo-

hengessä mukaan tapahtumiin ja antoivat tietonsa ja taitonsa käyttöömme

neuvoen aivan ”kädestä pitäen” nuoria entisajan töissä. Kädestä pitäen opetus

ja oppiminen mahdollistivat hiljaisen tiedon siirtymisen vanhemmalta sukupol-

velta nuoremmalle sukupolvelle. Kansanperinteen kannalta katsottuna tämä on

erityisen arvokasta. Yksityisten henkilöiden lisäksi Tuusniemen yläasteella oli

lukuvuoden aikana lähes 40 yhteistyökumppania. Yhteistyötahojen projektia

tukevan toiminnan ansiosta hanke pystyttiin toteuttamaan pienellä budjetilla.

Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin jopa niin hyvin, että projekti laajeni ja

syveni lukuvuoden aikana. Opetusprojektissa mukana olleet saivat monipuoli-

sen kuvan talonpoikaiskulttuurista, omista juuristaan, mistä on hyötyä sekä

EU:n että maailmankansalaisena. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että

tapahtumat on etukäteen hyvin valmisteltu ennen kuin ne tuodaan yhteisön

päätettäväksi ja hankkeen vetäjät valvovat sen toteutumista. Kun on kysymyk-

sessä näin pitkäaikainen ja laaja projekti, on hyvä varautua yllätyksiin. Muutos-

vastarintaa ilmeni vähän, mutta yhteisön muutoksen sietokyky kasvoi vähitellen.

Suurin osa oli sitoutunutta, osa erittäin sitoutunutta hankkeen läpiviemiseen.

Mutta kritiikkiäkään ei pidä pelätä. Kouluyhteisössä aktiivisuus oman työpaikan

kehittämiseksi on lisääntynyt. Koulun imago ja markkinointi koetaan aikaisem-

paa tärkeämmäksi ja niitä pyritään kehittämään.

Oman väen kesken jatkuu monenlainen yhteistoiminta. Eri oppiaineissa

osallistuva ja elämyksellinen opiskelu on lisääntynyt. Koulu rakensi projektin

aikana yhteyksiä monille eri tahoille ja näin uusien projektien aloittaminen

tulevaisuudessa on helpompaa. Yhteistyötarjouksia koululle tulee useita

vuosittain. Sekä yläasteella että lukiossa on lisätty yrittäjyyskasvatuksen

39

opetusta. Tuusniemen lukion ja Tuusniemen yrittäjien kesken on aloitettu

uudenlainen yhteistyö. Yhteiskuntaopin kurssin ”Minustako yrittäjä- miksikä ei?

” opiskelija suorittaa vapaa-ajallaan yrittäjien ohjauksessa. Lukion päättöjuhlas-

sa Tuusniemen yrittäjäyhdistys antaa ylioppilaalle todistuksen.

Projekti toi koululle runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä; sanomalehdissä,

radiossa ja Itä-Suomen tv-uutisissa. Tuusniemen kunnan imagoon kouluystä-

vällisenä kuntana sen vaikutus oli myös myönteinen. Koska projekti päättyi

lukuvuoden päättyessä, ei kirjallista arviointia koulussa ennätetty ennen lomaa

järjestää. Opetushallitukselle teimme Suomen Tammi-hankkeena projektin

arvioinnin ja Suomen Kulttuurirahastolle annoimme selvityksen apurahan

käyttämisestä. Keskeisille yhteistyökumppaneille lahjoitimme kuva-cd:n, joka

kirjaston välityksellä on kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Koululle jäi runsas

projektin aikana syntynyt materiaali ja positiiviset kokemukset. (Antikainen,

Heikkinen & Repo 2006.)

Tuusniemen talonpoikaisprojektin vahvuutena on kulttuuriperimän siirtäminen

seuraavalle sukupolvelle. Näin siirtyy myös edelliseltä sukupolvelta hiljaista

tietoa nuoremmille eri työtapojen ja tehtävien muodossa. Merkityksellistä on

myös projektin lisäarvona tuotettu materiaali, joka tukee yhdessä oppimista.

Tällä tavoin muutkin kuntalaiset saavat tietoa projektista ja ennen kaikkea

omasta kulttuuritaustastaan. Verkostoituminen alan yrittäjien ja yrittäjän

ohjannassa suoritettavat kurssit todistuksineen ilmentävät hyvää ideaa viedä

yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Tuusniemellä. Pedagogisista malleista,

Tuusniemen malliin soveltuu Osataan yhdessä malli, jossa korostuu mm.

tekemällä oppimisen malli.

40

Yrittäjyyskasvatusprojekti Kallaveden malliin

Matti Hopponen

matti.hopponen@kuopio.fi

Tuija Väänänen

tuija.vaananen@kuopio.fi

Kallaveden koulu

Blominkatu 2, 70820 Kuopio

Tavoite

Yrittäjyyskasvatukselle suurempi huomio koulussa

Toteutusajankohta

Lukuvuosi 2006–2007 ja hamaan tulevaisuuteen

Menetelmät

Kyselyt eri aineiden opettajille syksyllä 2006

Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan jokaisessa koulussa yhtenä aihekoko-

naisuutena on Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Näin myös Kallaveden

koulussa. Aihekokonaisuus on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan: miten ko.

aihekokonaisuus näkyy koko koulun toiminnassa. Lisäksi jokaisessa oppiai-

neessa on koottu, miten aihekokonaisuus näkyy konkreettisesti kyseisessä

aineessa.

Jokaisessa oppiaineessa painotetaan sisäistä yrittäjyyttä eli vastuun ottamista

omasta oppimisesta, työnteosta ja paikasta luokassa ja koulussa. Sinnikkyys ja

yrittäminen tuovat tulosta! Samoin yhteistyötaitoja, neuvottelemista ja työnjakoa

harjoitellaan kaikissa aineissa. Monet luokat oppivat käytännön yrittämistä

keräämällä opintoretkivaroja pitämällä koululla kioskia, jossa he pääasiassa

myyvät karamelleja. Samoin oppilaat voivat olla koululla järjestettävissä

erilaisissa tapahtumissa kahvittajina.

41

Äidinkielessä aihekokonaisuus heijastuu useilla eri alueilla. Opetellaan

ilmaisemaan omia näkemyksiä, puolustamaan niitä ja harjoitellaan ilmaisutapo-

ja niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Käsityössä aihekokonaisuus näkyy

konkreettisesti, kun käydään läpi suomalaista osaamista. Oppilaanohjauksessa

tutustutaan yrittäjyyteen ammattina. Biologiassa mietitään oman toiminnan

merkitystä ja sen vaikutusta kouluyhteisössä ja ympäristössä.

Historiassa tutustutaan yritystoiminnan historiaan ja myös taloushistoriaan.

Yhteiskuntaopissa yrittäjyys ammattina on yksi käsiteltävistä aiheista. Lisäksi

tehdään peruselintarvikkeiden hintavertailuja Petosen alueen kaupoissa: näin

opiskellaan yritysten välistä kilpailua konkreettisesti ja myös taloudellista

kuluttamista. Yhteiskuntaopissa pohditaan kuluttamisen ja palvelujen käytön

merkitystä koko kansantaloudelle. Liikunnassa oppilaita ohjataan vastuullisuu-

teen ja aktiivisuuteen omassa liikuntakäyttäytymisessään. Lisäksi oppilaita

otetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntatapahtumien suunnitteluun ja

toteutukseen.

Matematiikassa lasketaan korkoja ja prosentteja sekä tehdään hintavertailuja.

Fysiikassa ja kemiassa pyritään järjestämään yritysvierailuja mahdollisuuksien

mukaan: vierailukohteina on ollut esimerkiksi Kuopion Energialaitos. Kuvaama-

taidossa tutustutaan taiteen ja taideteollisuuden ammatteihin. Myös tietoteknii-

kassa saadaan tietoa informaatiotekniikan alan yrityksistä ja mahdollisuuksista

työskennellä it-alalla. Kotitaloudessa tehdään omia ateriasuunnitelmia, joissa

pohditaan mm. budjettia, taloudellisuutta ja ajankäyttöä. Lisäksi työn tulos

nähdään konkreettisesti ja jos epäonnistutaan, pohditaan mikä meni pieleen ja

miksi.

Pedagogisia vihjeitä yrittäjyyskasvatuksen soveltamiseen

Ohessa joitakin pedagogisia vihjeitä siitä, miten olemme koonneet yrittäjyys-

kasvatusta oman koulumme opetussuunnitelmaan. (Toimittajan muokkaamaa.)

42

Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme opetussuunnitelmassa äidinkielessä siten,

että äidinkielen opetussuunnitelmassa korostetaan omien näkemysten, omien

mielipiteiden esittämistä ja puolustamista. Ilmaisutapoja harjoitellaan sekä

kirjallisesti että suullisesti. Keskeisenä teemana on puheenvuoron ajoittaminen,

sen mitoittaminen kuhunkin puhumistilanteeseen ja erityisen tärkeää on

kielimuodon valinta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme käsityön opetussuunnitelmassa vastuun

ottamisena omasta työstä ja työpaikasta luokassa. Käsityön opetuksessa

yrittäjyyskasvatus näkyy myös keskeisesti suomalaisena osaamisena. Se

korostuu käsityön opetussuunnitelmassa esimerkiksi kansanperinteen näkö-

kulmana käsitöiden opetuksessa.

Yrittäjyyskasvatus toteutuu koulumme oppilaanohjauksessa yhteistyötaitojen

korostamisena, yhteisössä toimimisena ja yrittäjän ammatin tuntemisena.

Yrittäjyyskasvatus korostuu biologiassa oman toiminnan ja sen vaikuttamisen

merkityksenä kouluyhteisössä ja ympäristössä.

Yrittäjyyskasvatus ilmenee maantiedon opetuksessa kestävän kehityksen

mukaisena toimintana oppilaiden oppimisessa sekä suomalaisuuden ja

kansallisen identiteetin painottamisena maantiedon oppimisessa.

Yrittäjyyskasvatus painottuu historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa kansan-

vallan kehityksenä, yritystoiminnan historian tuntemisena, taloushistorian ja

aatehistorian painottamisena opetuksessa. Lähialueen yrityksiä ja yrityshistori-

aa hyödynnetään opetuksessa.

Yrittäjyyskasvatus aukeaa liikunnan opetussuunnitelmassa siten, että oppilaita

ohjataan vastuullisuuteen ja aktiivisuuteen omassa liikuntakäyttäytymisessään.

Lisäksi mahdollisuuksien mukaan oppilaita ohjataan liikuntatapahtumien

suunnitteluun, osallistumiseen esimerkiksi kilpailuihin ja niiden toteutukseen.

43

Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme terveystiedon opetuksessa siten, että

terveystiedon opetuksessa korostamme vastuun ottamista omasta opiskelusta

ja opiskelutaitojen kehittämisestä.

Yrittäjyyskasvatus näkyy fysiikan opetuksessa siten, että korostetaan toiminnal-

lisia kokeellisia menetelmiä ja vieraillaan yrityksissä mahdollisuuksien mukaan.

Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme kuvataiteen opetussuunnitelmassa siten,

että korostetaan luovien toiminnallisten työtapojen lisäksi taiteen ja taideteolli-

suuden ammatteja.

Yrittäjyyskasvatus näkyy koulumme tietotekniikan opetuksessa siten, että siinä

hyödynnetään informaatioteknologian alalla toimivien yritysten tiedontuotantoa

ja mahdollisuuksia toimia työntekijänä it-alalla. Tietotekniikan käyttöä pyrimme

lisäämään kaikkiin oppiaineisiin, koska se helpottaa oppilaiden toimimista

tietoyhteiskunnan jäsenenä. Tämän lisäksi siinä oppii tietoyhteiskunnalle

tärkeitä tiedonhankintataitoja, kykyä suhtautua kriittisesti tietoon ja ennen

kaikkea tietotekniikan käyttö opetuksessa opettaa oppilaille itseohjautuvaa

tiedonhankintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. (Hopponen & Väänänen

2006; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.)

Arviointi

Kallaveden koulussa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu opettajille kohdennetun

kyselyn pohjalta. Kysely antaa tietoperustaa sille, miten opettajat toteuttavat

yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan. Samalla kyselyn tuloksista

saadaan todentuntuista tietoa siitä, mikä on Kallaveden koulun yrittäjyyskasva-

tuksen tämänhetkinen tila. Kartoituksen tekeminen on realistinen lähtökohta

lähteä viemään yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Kallaveden koulussa. Kartoitus

antaa myös vinkkejä muillekin tiedonhaluisille, miten he voisivat omassa

koulussaan käydä läpi opetussuunnitelmaa ja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta

oppimiskäsitykseen nivotun yrittäjämäisen oppimisen avulla. Yrittäjyyskasva-

tuskartoitusta olisi syytä laajentaa myös kunnan hallintoon päin. Miten tuttu

44

yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatuskäsite on kunnan hallinnossa työskenteleville?

(Ks. Seikkula-Leino 2006.) Tämä sen vuoksi, että paremmin ymmärrettäisiin

sen laajempi merkitys mm. nuorten työllisten paluumuuttajien takaisin saami-

nen kunnan asukkaiksi.

45

Yrittäjyyskasvatuksen kurssi Kuopion Klassisessa lukiossa

Risto Maukonen

risto.maukonen@kuopio.fi

Risto Vuori

risto.vuori@kuopio.fi

Kuopion klassillinen lukio

Opistotie 1, 70200 Kuopio

Kurssin tarkoitus ja sisältö

Kurssia tarjotaan opiskelijoille lukuvuodesta 2006–2007 alkaen. Kurssi olisi

koulukohtainen soveltava kurssi, joka olisi yhteiskuntaopin valinnainen kurssi

(YH 5). Kurssi arvosteltaisiin suoritusmerkinnällä. Kurssin suorittamisesta olisi

mahdollista saada myös erillistodistus tai jonkinlainen yrittäjyyskurssin suoritus

diplomi. Kurssin kesto 17/ 18 x 75 min opiskelutuokiota.

Kurssin alussa perehdyttäisiin teoreettisesti yrittämisen ja yrityksen perustami-

sen liittyviin vaatimuksiin. Kurssin tavoitteena olisi herättää opiskelijoiden

mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan ja lisätä heidän valmiuksia toimia itsenäisinä

yrittäjinä. Kurssin alussa ryhmä voi perustaa malliyrityksen, jolle laaditaan

liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Ryhmät esittelevät toisilleen malliyrityksen

toimintaa, vahvuuksia ja heikkouksia.

Kurssin aikana on tarkoitus tutustua paikallisiin yrityksiin vierailemalla niissä ja

haastattelemalla yrittäjiä. Opiskelijat voivat tutustua ennakkoon yrityksiin

ryhmissä ja esitellä yritysten liikeideaa, markkinointia ja taloutta toisilleen.

Opiskelijoiden yhteyksiä kesätyöpaikkoihin ja perheiden yrityksiin pyritään

hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Paikallisten ja valtakunnallisten

yrittäjäjärjestöjen kanssa on tarkoitus tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteis-

työtä. Toiveena on päästä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön paikallisten

yritysten, paikallisten ja valtakunnallisten yrittäjäjärjestöjen kunnan ja valtion

elinkeinoviranomaisten sekä taloudellisen tiedotustoimiston kanssa.

46

Yrittäjyyden peruskurssin jälkeen on mahdollista kehittää yrittäjyyskasvatuksen

jatkokurssi.

Arviointi

Arviointi tapahtuu toteutetun kurssin pohjalta. Arvioinnissa on mukana myös

oppilaita ja yhteistyökumppaneita. (Maukonen & Vuori 2006.) Pedagogisena

ideana tähän voisi liittää Suunnittelukokousmallin,. jossa oppilaat laativat

arviointisalkun kirjoitelmistaan ja töistään. Arviointisalkku kehittää oppilaan

itsearviointikykyä ja ajattelukykyä. Arviointisalkun tuotokset esitellään sitten

toisille, jolloin saadaan lisää arvioivaa palautetta yhteistoiminnallisesti.

47

Nilsiän koulun yrittäjyyskasvatusmalli

Vesa Tolvanen

vesa.tolvanen@nilsia.fi

Nilsiän koulu

PL 2, 73301 Nilsiä

Tavoite

Projektin tavoitteena on:

luoda pysyvä käytäntö koulun ja yritysten yhteistyölle

syventää ja laajentaa opinto-ohjauksen tavoitteita

lähentää yritysten ja koulun yhteistyötä

antaa vinkkejä oppilaiden uranvalintaan

saada aikaan yhteistyötä luokanohjaajan, opettajien ja yrityksen välille

koulun ja yritysten yhteistoiminnan lisääminen

tietämyksen lisääminen kotiseudun mahdollisuuksista kouluttaudu,

hanki kokemuksia ja palaa Nilsiään

tutustua Nilsiän ulkopuolella oleviin mahdollisuuksiin (teknologiateolli-

suus)

Ajankohta

aloitus lukuvuosi 2006–07

Kohderyhmä

peruskoulun (7) – 8 - 9.luokkalaiset

opettajat

Menetelmät

48

1. Luokka-yritysyhteistyö

2. Valitaan luokalle yhteistyöyritys 7. luokan keväällä (8. luokka syksy)

3. Tehdään alustava suunnitelma yhteistyöstä

4. Tiedotetaan toiminnasta vanhemmille

5. Laaditaan toimintasuunnitelma lukuvuoden alussa yhdessä luokanohjaa-

jan, yrityksen edustajan ja opinto-ohjaajan kanssa

6. Esitellään yritys luokalle

7. Oppilaiden tutustuminen yritykseen

8. Mietitään yhdessä missä oppiaineissa voidaan hyödyntää yrityksen

tiedontuotantoa

9. Oppilaiden tarkempi tutustuminen yritykseen TET – harjoittelun (8 lk)

yhteydessä. Pyritään syventämään raporttien avulla työelämäyhteyksiä

koulu- ja yritysyhteistyöstä

10. Laaditaan suunnitelma yritystempauksista, vanhempainilloissa tiedote-

taan kummiyrityksestä ja mahdollisista talkoista ja messuista

11. Yritysvierailut. Tutustutaan Nilsiän ulkopuoliseen teknologiateollisuu-

teen. Ohjelma tutustumiskäyntiin laaditaan yhdessä yritysten kanssa.

Ajankohta kahdeksannen luokan kevät. Opettajat mukana yritysvierailul-

la oppimassa miten yrityksissä toimitaan ja työskennellään. Näin oppilaat

ja opettajat oppivat yhdessä. Mietitään opettajien koulutusta yrityksissä.

Mallisuunnitelma opettajakuntamme yritysvierailusta

KOHDE: Enfo Oyj, Kuopio

KOHTEEN ESITTELY: Enfon ydinosaamista on suurten tietomassojen

käsittely, tiedon jalostaminen ja jakelu. Yhtiö tarjoaa palvelukokonaisuu-

den, joka varmistaa tiedon hallitun ja turvallisen etenemisen asiakkaan

valitsemien kanavien välityksellä.

Enfo varmistaa asiakkaan tietojärjestelmien toiminnan ja jalostaa sisällön

niin paperille kuin sähköiseen muotoon. Esimerkkinä on laskutustietojen

reitti Enfon varmistamien palvelimien kautta asiakkaidemme asiakkaille

joko tulostettuna paperiversiona tai sähköisessä muodossa.

49

Enfo-konsernin liiketoiminnot on jaettu IT- ja teleoperaattoriliiketoimintoi-

hin. Konsernin emoyhtiönä toimii Enfo Oyj, jonka tytäryhtiöitä ovat Enfo

Partner Oy, Enfo Disnet Oy, KPY Palvelut Oy ja Itä-Suomen Toimistorat-

kaisut Oy. Konsernin liikevaihto vuonna 2005 oli 113,7 miljoonaa euroa

ja sen palveluksessa oli keskimäärin 453 työntekijää.

VIERAILUN TAVOITE: Tavoitteena on esitellä Ahmon koulun opettajille

uusi yritys. Vierailun aikana on tarkoitus kertoa opettajille yrittäjyydestä

yleisesti. Tarkoitus on myös kiertää liiketiloja ja tutustua erilaisiin työteh-

täviin. Vierailun ohessa pohdimme eri oppiaineiden suhdetta kyseiseen

yritykseen ja yrittäjyyteen yleisesti. Lopuksi pidämme opettajainkokouk-

sen yrityksen järjestämissä tiloissa.

VIERAILUN TOTETUS: Kuljetus tapahtuu joko omilla autoilla tai linja-

autolla, mikäli rahoitus järjestyy. Olemme olleet yhteydessä Enfo Oyj:n

toimitusjohtaja Arto Herraseen, joka on luvannut ottaa opettajakuntam-

me vastaan.

VIERAILUN AIKATAULU: Kevät 2007

12. Palautepalaveri ja arviointi keväällä. Mikä koulu- ja yritysyhteistyöstä

toteutui, mikä ei toteutunut? Mikä oli projektin lisäarvo ja miten arviointi

vaikuttaa seuraavan lukuvuoden suunnitteluun? Palautepalaverissa mu-

kana oppilaiden vanhempia, opettajia, oppilaita ja luonnollisesti yrityksen

edustajia. Tämän lisäksi projektin toimintaa arvioidaan koko ajan toimin-

nan edetessä yhdessä opettajien, oppilaiden ja yritysten edustajien kes-

ken yhteistoiminnallisesti. (Ks. Osataan yhdessä malli.) (Tolvanen 2006.)

50

Kallaveden lukion yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelma lukuvuodelle

2006–2007

Anne Sivén

anne.siven@kuopio.fi

Kallaveden lukio

Maaherrankatu 2, 70100 Kuopio

Taustaa

Kuopiolaisen Kallaveden lukion painotusalueita ovat kuvataide, käsi- ja

taideteollisuus, viestintä sekä kansainvälisyys. Varsinkin viestinnän opetukses-

sa tehdään paljon yhteistyötä paikallisen sanomalehden Savon Sanomien

kanssa sekä Yleisradion, Radio Canthin ja tulevaisuudessa mahdollisesti

Oikean Aseman kanssa. Yrittäjyyteen ja ammatteihin sekä jatko-opintoihin

tutustutaan opinto-ohjauksen ja eri oppiaineiden tunneilla. Aineenopettajat ja

opinto-ohjaajat ovat järjestäneet eri kurssien yhteydessä opiskelijoille tutustu-

miskäyntejä lähialueen yrityksissä ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Kallaveden

lukion koko opettajakunta on vuosittain tutustunut johonkin lähialueen yrityk-

seen ja osa opettajista tai opinto-ohjaajista on ollut työelämään tutustumassa

esimerkiksi koeviikon aikana. Esimerkiksi opinto-ohjaaja Anne Sivén oli syksyllä

2005 kolme viikkoa kansainvälisessä työssäoppimisessa Brysselin Eurooppa-

koulu II:ssa.

Lukuvuonna 2005–2006 oli Snellmanin juhlavuosi. Kallaveden lukion lehtityön

kurssilaiset tekivät Niiralan Kulma Oy:n kanssa yhteistyönä Niiralan Kulman

asukaslehden eli Nikulaisen. Musiikin kurssilaiset toteuttivat Suomi Poppi-

projektin, jonka yhteydessä he suunnittelivat esityksen lisäksi tapahtuman

markkinoinnin. Opiskelijat esiintyivät ensimmäistä kertaa Bestep- koulutusmes-

suilla joulukuussa 2005 ja sen jälkeen varsinaiset esitykset olivat tammikuussa

51

2006. Suomi Poppi -projekti oli hyvin suosittu, joten esitykset jatkuivat paikalli-

silla peruskouluilla.

Kallaveden lukiossa on tavoitteena ylläpitää oppilaitoksen painotusalueita ja

niihin liittyviin projekteihin on luonnollista sisällyttää jatkossakin yrittäjyyden ja

yritteliäisyyden teemat.

Aikataulu ja kohteet

Minna Canth on lukuvuoden 2006–2007 teemahenkilö. Kuopiolaisen Minna

Canthin kautta tavoitteena on korostaa hänen elämäntyönsä merkitystä mm.

oman oppilaitoksemme historiassa (vanha tyttökoulu), yrittäjänä, yhteiskunnalli-

sena vaikuttajana ja suomalaisena kirjailijana. Tulevan lukuvuoden teema

pyritään tuomaan esille niin opettajien kuin opiskelijoiden työssä.

Opinto-ohjaajat Tahkon yrittäjyyspäivässä 23.8.2006

Savon Yrittäjät ry, Osaava nuori työelämään -hanke ja Ykä Yritteliäs -hanke

järjestävät opettajille ja opinto-ohjaajille yrittäjyyspäivän Tahkolla. Kallaveden

lukiosta koulutukseen osallistuvat kaksi opinto-ohjaajaa. Koulutuksen tavoittee-

na on saada käytännön eväitä oppilaitoksille yritysten ja oppilaitosten yhteistyö-

hön.

Opettajien koulutuspäivä 8.9.2006

Opiskelijoilla on Taksvärkkipäivä (8.9.), joten suurin osa opettajista osallistuu

opettajien koulutuspäivään. Aamupäivästä puolet opettajista tutustuu Karelia-

parketin toimintaan ja loput opettajista suuntaavat Scantarp Oy:n tiloihin.

Jälkimmäinen yritys tekee yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa mm. toimitta-

malla naamioverkkoja Suomen armeijalle. Näiden yrityskäyntien jälkeen

jatkamme Karjalan Lennostoon ja iltapäiväksi suuntaamme Muuruvedelle.

Olemme siellä yötä Kivennapa-matkailuyrityksessä ja yrittäjäpariskunta on

luvannut kertoa meille oman ”yrittäjyystarinansa”. Opettajien yhteistyökykyjä ja

52

yritteliäisyyttä testataan mm. kirkkovenesoudulla. Seuraavana päivänä

palaamme takaisin Kuopioon.

Opiskelijoiden yrittäjyysvierailu Jyväskylän seudulle 15.9.2006

Lukion kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa suuntaamme ensiksi Jyväsky-

län yliopiston fysiikan laitokselle tutustumaan hiukkaskiihdyttimen toimintaan.

Sen jälkeen siirrymme Muuramen teollisuuskylään tutustumaan Harvian ja

Nokkatumen toimintaan. Tavoitteena on saada nuoria insinöörejä (etenkin

naisinsinöörejä) kertomaan työmahdollisuuksista teollisuuden parissa ja sitä

kautta houkutella lukiolaisia hakemaan opiskelijoiksi matemaattisille aloille.

Teknologiateollisuus on luvannut tukea linja-automatkaamme Jyväskylän

alueelle.

Abipäivä Kuopion yliopistolla 13.11.2006

Joka vuosi järjestetään abiturienteille Kuopion yliopiston tiloissa abipäivä.

Tässä tilaisuudessa esittäytyvät lähiseudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut

sekä lähialueen toisen asteen oppilaitokset. Opinto-ohjaajien tavoitteena on

korostaa nuorille yritteliäisyyttä eli he itse miettivät tulevaisuuden suunnitelmi-

aan ja käyttävät abipäivän opintoannin mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen.

Opinto-ohjauksen tehtävänä on auttaa abiturientteja jo lukion aikana mietti-

mään jatko-opintomahdollisuuksia ja todennäköisesti minimoimaan virhevalinto-

ja sekä välivuosien määriä.

Yrittäjyyslehti yhteistyössä Ykä Yritteliäs -projektin kanssa

Kallaveden lukion oma Oras- lehti on ilmestynyt 1800-luvun lopulta lähtien.

Lukuvuonna 2006–2007 on suunnitelmissa tehdä yrittäjyyspainotteinen Oras-

lehti. Lehti ilmestyy joulu-tammikuussa ja sen painokustannukset maksaa

Savonia-ammattikorkeakoulun Ykä yritteliäs -projekti. Lehteä jaetaan opiskeli-

joiden koteihin ja vanhempainilloissa sekä peruskoulujen yläluokkalaisille.

53

Naisia vallan kahvassa - valokuvanäyttely

Yrittäjyyspainotteisen Oras- lehden valokuvista huolehtivat valokuvauskurssilai-

set ja heillä on suunnitteilla valokuvanäyttely, johon kuvataan Kuopion alueen

merkittäviä naisia. Ovatko he sitten kulttuurisesti, taloudellisesti, yhteiskunnalli-

sesti vai elämän taitojen kannalta vaikuttavia naisia, niin se jää nähtäväksi.

Valokuvanäyttely liittyy olennaisesti Minna Canthin juhlavuoden tapahtumiin.

Yrittäjyyskurssi ja Työelämään tutustumiskurssi

Kallaveden lukiossa järjestetään joka vuosi yrittäjyyskurssi, joka on eräs

historian syventävistä kursseista ja opinto-ohjauksen syventävä kurssi eli

Työelämään tutustumiskurssi. Molemmissa kursseissa tutustutaan Kuopion

alueen yrityksiin ja käydään läpi ulkoisen yrittämisen perustietoja.

Menetelmät

Kallaveden lukion painotusalueet viestintä, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus

sekä kansainvälisyys tukevat yrittäjyyden ja yritteliäisyyden korostamista.

Suunnitellut lukuvuoden 2006–2007 yrittäjyyskasvatusprojektin pyritään

toteuttamaan lukiokurssien ja oppituntien puitteissa. Taustalle tarvitaan

runsaasti opettajien innokkuutta painottaa yrittäjyyttä ja kokea se tärkeäksi sekä

luonnolliseksi asiaksi osaksi koulutyötä.

Arviointi

Yrittäjyyskasvatusprojektit voidaan arvioida helposti, koska toiminta tapahtuu

lukiokurssien yhteydessä. Jokainen kurssi suunnitellaan opiskelijoiden kanssa

ja opiskelijat arvioivat kurssien sisällön jakson päättyessä. Opintoretkiltä

otetaan palautteet sekä opettajilta että opiskelijoilta. Varsinkin opettajien

palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä, koska olemme jo kymmenen vuotta

jatkaneet yrittäjyyskoulutuspäivien toteuttamista. (Sivén 2006.) Tässäkin

mallissa voitaisiin soveltaa Osataan yhdessä mallia, jossa korostuu tekemällä

oppimisen malli. Lehdentekoon taas soveltuu hyvin Tietokone tutuksi malli,

54

jossa oppilasta ohjataan kriittiseen tiedonhankintaan, analysoimaan tietoa ja

kirjoittamaan jutun lehteen.

55

Ylä-Savon Teknostartti 2007

Mika Matilainen

mika.matilainen@iisalmi.fi

Juhani Ahon koulu

Päiviönkatu 8, 74100 Iisalmi

Projektin tavoite

Projektin tavoitteena on informoida peruskoulun 8 -luokkalaisia teknologiatoi-

mialan hyvistä työllistymismahdollisuuksista Ylä-Savossa. Tämän lisäksi

oppilaille esitellään myös muiden toimialojen yrityksiä. Nuoret pääsevät

tutustumaan seudun oppilaitoksiin ja koulutusvaihtoehtoihin. Tavoitteena on

lisäksi olla edistämässä nuorten osallistumista yhteisten asioiden hoidossa.

Koulutuksen ja työn vastapainoksi tiedotetaan monipuolisista vapaa-ajan

harrastusmahdollisuuksista. Teknostartti tapahtuma tuo esille positiivisen

yläsavolaisuuden. Ylä-Savossa on hyvä elää, olla ja asua.

Aikataulu

Projektin suunnittelu tapahtuu lukuvuoden 2006–2007 aikana. Projekti huipen-

tuu 23.5.2007 Iisalmessa pidettävään Teknostartti 2007 tapahtumaan.

Projektin kohde

Teknostartin kohderyhmänä ovat 8-luokkalaiset oppilaat Ylä-Savon alueelta.

Alueen kunnista mukana ovat ainakin Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi,

Lapinlahti, Varpaisjärvi ja Vieremä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, joten myös

muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan päivän ohjelmatarjon-

taan.

56

Projektin sisältö, menetelmät ja yhteistyötahot

Juhani Ahon koulun kolmen yritys- ja taloustiedon valinnaisryhmää tutustuvat

paikallisiin yrityksiin perusteellisesti. Ryhmien oppilaat esittelevät Tekno-startti

tapahtumassa yksin tai pareittain jonkin paikallisen yrityksen. Esiteltäviä

yrityksiä on n. 15–20. Oppilaat valitsevat yrityksensä heti lukuvuoden alkaessa.

He käyvät itsenäisesti yritysvierailulla siinä yrityksessä, jonka he haluaisivat

esitellä messuilla. On myös mahdollista, että vierailemme kyseisessä yritykses-

sä isommalla porukalla. Yrityksen kanssa sovitaan miten ja millä aikataululla

messupisteen koostaminen vuoden aikana tehdään ja kuka yrityksestä opastaa

oppilaita. Opettaja auttaa oppilaita yritysten löytämisessä ja toimii välittäjänä

oppilaiden ja yrityksen välillä. Iisalmen seudun monet yritykset ovat jo entuu-

destaan tehneet yhteistyötä koulumme kanssa, joten näiden yritysten löytämi-

nen ei pitäisi olla vaikeaa.

Oppilaat suunnittelevat yhdessä valitsemansa yrityksen kanssa messupisteen

tekemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat pitävät omaan yritykseensä tiiviisti

yhteyttä vuoden aikana ja käyvät yrityksessä useita kertoja. Tällä tavalla he

oppivat yrityksestä keskeiset asiat, mm. mitä tuotteita yritys valmistaa ja miten,

millaisen koulutuksen tarvitsee päästäkseen yrityksen palkkalistoille, otetaanko

yritykseen nuoria kesätyöntekijöitä, jne. Näitä tietoja tarvitaan, kun yritystä

esitellään. Messuvieraiden kysymyksiin pitäisi osata valmistautua etukäteen

mahdollisimman hyvin. Rahoitus ja materiaalit messupistettä varten tulevat

yritykseltä. Satsaamalla messuihin ja oppilaiden opastamiseen yritys saa

näkyvyyttä nuorten keskuudessa. On yritykselle edullista, että nuoret saavat

siitä päivän aikana mahdollisimman hyvän ja positiivisen vaikutelman. Monilla

firmoilla on talous tiukalla, joten on yritykselle eduksi kun oppilaat esittelevät

sen toimenkuvaa eikä yrityksen tarvitse välttämättä lähettää paikalle palkattua

henkilökuntaa. Tämä ei tietenkään ole kiellettyä. Yritys voi lähettää paikalle

myös omaa henkilökuntaansa. Tällöin oppilailla on mahdollisuus oppia lisää

alan ammattilaisilta. Teoriaa ja ideoita tarjotaan oppilaille kahdella yritys- ja

taloustiedon viikkotunnilla. Näillä tunneilla vieraillaan eri alojen yrityksissä ja

tavataan yrittäjiä.

57

Messuilla esittäytyvät lukuisat alueen yritykset omissa pisteissään, jotka on

jaoteltu heidän toimenkuvansa mukaan. Nämä pisteet ovat yritysten itsensä

suunnittelemia ja toteuttamia. Pyrimme antamaan näille yrityksille ennakolta

informaatiota kohderyhmästämme, jotta yritykset huomioivat nuoret riittävän

hyvin ja osaavat rakentaa pisteensä oikealla tavalla ja herättää tällä tavoin

nuorissa kiinnostusta. Nuoria kiinnostavat erilaiset asiat kuin aikuisia. Kilpailut,

pelit ja niistä saatavat palkinnot ja mainostuotteet ovat nuorten keskuudessa

hyvin haluttuja. Juuri ne messupisteet, joissa on kilpailuja ym. tekemistä

kiinnostavat eniten ja samalla ne myös jäävät paremmin mieleen. Yritysten

lisäksi messuilla on eri järjestöjen osastoja. Päivän liikkumista valvoo liikkuva-

poliisi, jolla on oma nurkkaus, jossa esitellään poliisiautoa ja moottoripyörää.

Puolustusvoimien tehtävänä on tuoda tutuksi Suomen armeijaa ja sen kalustoa.

Koulumme 9-luokkalaisten Parlamenttikerho tutustuu vuoden aikana vaikutta-

misen eri muotoihin ja lukuisiin vaikuttajiin. Yhteiskuntaopin tunneilla oppilaille

tarjotaan mahdollisuus oppia perusteet yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Tätä syvennetään ja laajennetaan koulupäivän ulkopuolella toimivassa

kerhossa. Oppilaat vierailevat kaupunginvaltuuston istunnossa ja valtuutetut

käyvät kerhotunneilla keskustelemassa oppilaiden kanssa. Tutustumme

kaupunginhallitukseen, kaupunginjohtajaan, eri lautakuntiin ja kaupunkimme

muuhun hallintoon sekä lääninhallituksen toimintaan. Tämän lisäksi koulullam-

me on kiinteät yhteydet Suomen hallitukseen ja eduskuntaan. Vuoden aikana

parlamenttikerholaiset tapaavat useita ministereitä, kansanedustajia ja

paikallistason vaikuttajia sekä tiedotusvälineiden edustajia. Parlamenttikerho-

laiset vierailevat keväällä eduskunnassa ja tekevät vuoden aikana matkoja

muihin Ylä-Savon kuntien kouluihin. Näin koulumme pyrkii pitämään yhteyttä

vaikuttajiin ja naapurikouluihin. Näistä vuoden aikana opituista vaikuttamisen

mahdollisuuksista ja keinoista parlamenttikerholaiset kertovat Teknostartti

tapahtuman luennolla toisille oppilaille, opettajille ja muulle messuyleisölle.

Teknostarttitapahtuman suunnittelijat kokoontuvat 1-2 kertaa kuukaudessa

vuoden ajan ennen tapahtuman järjestämistä. Tapahtuman suunnitteluryhmän

58

kokouksiin osallistuu myös muutamia oppilaita mahdollisuuksiensa mukaan. On

tärkeää, että oppilaiden ääni saadaan kuuluville heti suunnittelutyöryhmässä

sillä tapahtuman kohderyhmä ovat nuoret ja sitä kautta tapahtuma vastaa

paremmin oppilaiden odotuksia ja toiveita.

Muiden aineiden, erityisesti valinnaisaineiden ryhmissä kootaan harrastepistei-

tä, joita oppilaat yhdessä opettajien kanssa esittelevät messuilla. Näissä

pisteissä, kuten myös yrittäjyyspisteissä on keskeistä, että ne ovat toiminnallisia

ja suunnattu nuorelle kohderyhmällä. Ei riitä, että pisteessä kerrotaan jostain

harrastuksesta. Pisteessä on päästävä jollain tavalla myös itse kokeilemaan

harrastusta. Tällä tavoin päivä on täynnä monenlaista nähtävää ja koettavaa.

Alustavasti olemme kaavailleet mm. erä-henkistä kalastus- ja metsästyspistet-

tä, koirapistettä, moporataa, pienoismallien rakentamista jne. Elämysten avulla

päivän viesti yläsavolaisuus menee paremmin perille.

Teknostarttipäivä ylittää monien lehtien uutiskynnykset ja useat toimittajat ovat

seuraamassa päiväämme. Saamme lukea heidän juttujaan seuraavan päivän

lehdestä. Myös paikallisradio ja television paikallisuutiset ovat paikalla.

Mediasta kiinnostuneet oppilaat tekevät yhteistyötä eri toimittajien kanssa.

Mediaväki on suhtautunut tähän ajatukseeni hyvin rakentavasti. Näin oppilaat

pääsevät oppimaan miten uutisjuttuja tehdään.

Teknostartin järjestelyissä ovat mukava mm. Juhani Ahon koulu, Rautainen

Savo, Ylä-Savon kehitys, Savonia-ammattikorkeakoulu/ Ykä Yritteliäs -hanke,

Savon ammatti- ja aikuisopisto, Iisalmen lyseo, Mahis ja seudun lukiot, Iisalmen

kaupunki, Iisalmen vapaa-aikapalvelukeskus/ nuorisotyö, Osaava Nuori

Työelämään -hanke, Metallin kehittämishanke/YSAO, Iisalmen seudun Nuori

Osallinen hanke, Poliisi, Kainuun Prikaati. Tapahtuman toteuttamiseen

osallistuvat edellä mainittujen tahojen lisäksi lukuisat yritykset, joilla on

merkittävä rooli myös järjestely- ja suunnitteluvaiheessa sekä mm. rahoittajina.

Näistä yrityksistä mainittakoon mm. Ponsse Oyj.

59

Arviointi

Teknostartti 2007 tapahtumaa arvioidaan oppilaiden ja opettajien sekä

yhteistyökumppanien palautteen perusteella. Tapahtumaan osallistujat saavat

teknostarttipassin, jonka avulla he tutustuvat messuosastoihin. Passin lopussa

on palautesivu, jossa kysellään kävijöiden mielipiteitä päivästä. Mielipiteensä

kertomalla osallistuu arvontaan. Arvonnan hyvät palkinnot takaavat runsaan

palautteen. Näiden palautteiden pohjalta tapahtuman järjestäjien ydinryhmä

kokoontuu arvioimaan messupäivää. Päivän onnistumista arvioi omalta

osaltaan myös media; sanomalehdet, radio ja televisio. Median läsnäolo tuo

lisäarvoa projektille ja samalla tuo yrittäjyyskasvatushankkeemme sisältöä

tutuksi kuntalaisille. (Matilainen 2006.) Messujen järjestäminen vaatii suunni-

telmallisuutta, yhdessä tekemistä ja verkostojen hyödyntämistä messutapahtu-

massa. Osataan yhdessä –mallia ja Tietokoneluokka tutuksi mallia soveltaen

voidaan hyödyntää tietoverkkojen hyväksikäyttöä messumainonnassa (esim.

Nettilehti). Tämän lisäksi koulun tiimien tiedontuotantoa olisi syytä hyödyntää,

messuja suunniteltaessa, esimerkiksi tiedustelemalla eri tiimien verkostosuhtei-

ta ympärillä oleviin yrityksiin. Lisäksi koulun kotisivut voivat kertoa myös

tulevista messuista ja niiden ohjelmasta.

60

4. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN DIDAKTISTEN MALLIEN

ESITTELY

Auli Ojala

Seuraavassa on joitakin keskeisiä pedagogisia vihjeitä yrittäjyyskasvatuksen

opettamiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että oppijaa ohjataan itsenäiseen

tiedonhankintaan ja hänelle annetaan sellaisia tehtäviä, jotka kehittävät

oppijan itsenäistä ajattelukykyä ja itsearviointia. Tietokoneavusteista

opetusta voidaan soveltaa kaikissa menetelmissä tukemaan oppijan itsenäistä

tiedonhankintaa ja antamaan valmiuksia toimia tietoyhteiskunnan jäsenenä.

Tietokoneavusteinen opetus verkkojen avulla helpottaa myös yhteyksien

rakentamista yrityksiin, koska kuvamateriaalia ja kyselymateriaalia voidaan

lähettää sähköpostitse. Oppijat voivat laatia eri yrityksistä projektitöitä, haasta-

tella yrittäjiä, työntekijöitä ja laittaa nämä projektit vaikka koulun kotisivulle

verkkoon. Projektitöitä voidaan sitten helposti muuttaa ajantasaiseksi, kun

ympäröivässä yhteiskunnassa tai tutkittavassa kohdeyrityksessä tapahtuu

muutoksia. Opettajan on kuitenkin syytä olla tietoinen tekijänoikeuksista

verkkomateriaalin suhteen ja selostettava ne myös oppijille.

Suunnittelukokousmalli

Opetusjärjestelyt: suunnittelukokous, oppijat asettavat itselleen tavoitteen,

suunnitellaan yhdessä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa. Suunnittelu-

mallin pedagogiikan luonteeseen kuuluu itsenäinen opiskelu, opettaja ohjaa ja

neuvoo tarvittaessa. Oppijat arvioivat itse tuloksensa. Suunnittelukokousmallis-

sa ei ole oppijien välistä vertailua. Oppijat voivat laatia töistään ja kirjoitelmis-

taan arviointisalkun. Menetelmä kehittää oppijan itsearviointia.

Suunnittelukokousmallissa oppijat kirjoittavat omista, sukulaisten tai tuttavien

yrittämiskokemuksista kirjoitelmia. Opintoretket yrityksiin raportoidaan kirjalli-

sesti. Luodaan itse esim. yrittämisaiheista materiaalia, käyttäen apuna eri

61

sidosryhmiä. Yrittämisaiheisten projektitöiden esittelyssä hyödynnetään koulun

kotisivuja asettamalla oppilaiden töitä esille. Kirjeenvaihtoa, esimerkiksi

sähköpostin avulla ulkomaille ja kotimaahan pidetään suotavana. Oppija oppii

vierasta kieltä, verkottumista ja samalla yrittäjyyttä. Yhteisvastuullisesti voidaan

tehdä luokkalehtiä tai myydä mainoksia jne. Irrottaudutaan oppikirjoista.

Vanhemmat ja muut koulun sidosryhmät mukaan toimintaan!

Tietokoneluokka tutuksi – malli

Opetusjärjestelyt: erityisvälineistö esim. tietokoneet ja yhteiset verkkopohjaiset

alustat käytössä, jolloin opettajan ohjaus helpottuu. Opetusohjelma asteittain

vaikeutuva, ohjaava, opettava, mutta kuitenkin esteettisyyttä korostava,

esimerkiksi mainosten suunnittelu ja piirtäminen. Tietokoneella voidaan tehdä

eritasoisia tehtäviä, eriyttäminen helpottuu. Luokkahuoneessa ei pulpetteja

vaan työpisteitä ja työpajoja. Oppijia ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan.

Kirjaston ja internetin käyttö opetuksessa joustavaa. Ohjaaja auttaa tarvittaes-

sa. Vanhempien ja muiden sidosryhmien esim. yritykset kanssa tiivis yhteistyö

suotavaa.

Suggestopedinen malli

Opetusjärjestelyt: musiikin osuus merkittävä. Suositaan parityöskentelyä.

Luokkaan pyritään luomaan aktivoiva ilmapiiri. Opetustilanteet ovat vaihtelevia.

Pyritään luomaan rentoutunut olo oppijille. Suggestopedisen opetusmenetel-

män tavoitteena on kehittää kaikkia aisteja sekä molempia aivopuoliskoita

oppimistapahtumassa. Suggestopedinen opetusmenetelmä soveltuu hyvin

esimerkiksi vieraskieliseen yrittäjyyskasvatuksen opetukseen. Jos esimerkiksi

historian projektityöt tehdään vieraalla kielellä verkkoon, niin tällöin lukijakunta

kasvaa maailmanlaajuiseksi. Koulun kotisivuja voidaan hyödyntää verkkopoh-

jaisten projektitöiden esittelyssä.

62

Osataan yhdessä -malli

Opetusjärjestelyt: yksilön vastuu työskentelystä, ryhmän jäsenten positiivinen

riippuvuus ja vuorovaikutus, vuorovaikutustaitojen systemaattinen harjoittelu ja

arviointi. Luokkahuoneessa on työpisteitä ja tiedonhankintavälineitä.

Ryhmä yhdessä ratkaisee jonkin ongelman. Ryhmässä pyritään siihen, että

kaikki jäsenet osallistuvat työskentelyyn. Ryhmän jäsenet luovat yhteistä

materiaalia esim. yritysympäristön kartoitus ja raportointi. Järjestelijä selittää

tehtävän ryhmälle. Neuvoja huolehtii siitä, että kaikki jäsenet osallistuvat

tehtävän suorittamiseen. Ohjaaja tarkistaa, että kaikki ryhmän jäsenet ymmär-

tävät ongelmanratkaisun ja hän seuraa myös oppimisprosessin etenemistä.

Ohjaaja myös tarkkailee ja tekee muistiinpanoja koko työskentelyprosessista.

Yhteenveto ohjaajan johdolla, arviointi ja palaute tapahtuvat yhdessä keskustel-

len.

Yrittäjyyskasvatuksen opettaminen - eheytetty opetus

Tuntijaon mukaan yrittäjyyskasvatus on aihekokonaisuus, jota käsitellään

kaikissa oppiaineissa sidottuna oppimiskäsitykseen ja opetettavaan ainesisäl-

töön. Tämän lisäksi sitä voidaan opettaa erillisenä aihekokonaisuutena tai

omana valinnaisaineenaan.

Aihekokonaisuutena, useimmiten eri oppiaineiden projektikokonaisuutena

yrittäjyyskasvatusta opetettaessa se eheyttää opetusta seuraavasti:

oppija hahmottaa kokonaisuuden

oppijalle esitellään asioita kokonaisuutena, jolloin sirpaletiedon osuus

luonnollisesti vähenee

opettaja selvittää, mitä asioita opetuksessa painotetaan

63

opetussuunnitelmassa olevia asioita käsitellään kokonaisuuksina

opettajien välinen yhteistyö aihekokonaisuuksien opettamisessa ja suunnit-

telussa tärkeää

Opetuksen eheyttäminen - oppijan etu

Opetushallituksen kokeilujen perusteella on eheytetyssä opetuksessa saavutet-

tu seuraavia etuja oppijan kannalta:

oppimismotivaatio kasvaa

motivaation lisääntyessä oppijille muodostuu myönteisempi käsitys koulun-

käynnistä

kielellinen alue kehittyy, koska opettajan käyttämät termit ja ilmaukset eivät

jää irrallisiksi, vaan liittyvät oppijan mielessä kokonaisuuksiin

opettajalle jää entistä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia vaihdella opetus-

menetelmiä ja työtapoja

eriyttäminen on helpompaa

heikommatkin oppijat pääsevät mukaan opetukseen, koska heille on

kokemuksen mukaan suurin hyöty eheytetystä opetuksesta

kotien ja ympäröivän yhteiskunnan, esim. yritysprojektien mukaantulo lisää

opetuksen monipuolisuutta ja luo yhteydet todelliseen elämään

oppijat tuovat mielellään omia taitojaan esille opetustilanteissa

oppitunnit ei tiukasti rajattu, asioiden käsittelyjärjestelyssä voidaan joustaa

Opetuksen eheyttäminen opettajan kannalta

opettajien välinen yhteistyö lisääntyy, koska aihekokonaisuudet suunnitel-

laan usean opettajan kanssa

opetusmenetelmien vaihtelumahdollisuus lisääntyy

opettajan rooli muuttuu tiedonjakajasta tukijaksi ja auttajaksi

oppilaiden ryhmätyöskentely lisääntyy

opetus elävöityy, koska oppijat voivat vapaasti tuoda omat kokemuksensa

käsiteltäväksi yleisissä keskusteluissa

64

tuntikertymän käyttöä voidaan suunnitella vapaasti

opettajien erityistaitoja voidaan käyttää hyväksi vrt. jokainen aineenopettaja

opettaa omassa luokassaan

opettajat voivat jakaa luokat muutenkin, tiukat luokkarajat pois

oppijat voivat kysellä toisiltaan asioita.

(Paananen 1987; ks. Vauras 2004a ja b; ks. LIITE 1.)

LIITE 1 on tarkoitettu opetussuunnitelmalliseksi pohdinta- ja virikemateriaaliksi

oman koulun yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen.

Koulutusohjelmassa aiemmin syntyneitä malleja

Seuraavassa esitellään kolme aiemmissa Yrittäjyyskasvatuksen Tähtiopettaja

joka kuntaan – koulutusohjelmissa esillä ollutta yrittäjyyskasvatuksen toteutus-

mallia opetuksen tueksi.

Alakoulun mallissa korostuu Syrjälän koulun toimintaympäristön onnistunut

hyödyntäminen yrittäjyyskasvatuksen oppimisessa. Koulu-yritysyhteistyö

ilmenee oppijatasolla oman kunnan elinkeinorakenteen tuntemisena sekä

vanhempien osaamisen hyödyntämisenä oppimisessa. Merikarvian lukion

malli on hyvä esimerkki lukion soveltavasta yrittäjyyskurssista. Mallissa

noudatetaan oppijakeskeisiä työskentelytapoja. Oppiminen tapahtuu tutkimalla

yrittäjyyttä yrittäjätarinoiden avulla. Arvioinnissa erotellaan oppijan arviointi ja

kurssin kehittämistarpeiden arviointi. Neljän kunnan yhteistyönä toteutettu

lukion yrittäjyyskurssi on ollut tulevaisuuden visioiden mukainen. Kurssin

tavoitteena on kehittää kuntien välistä yhteistyötä sekä avartaa ja syventää

suhteita koulutoimeen, kuntien elinkeinorakenteeseen ja yrittäjiin. Kuntien

yhdistymisprosessit ovat valtakunnallisestikin katsottuna ajankohtainen asia.

Tämä tuo haasteita yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen yhdistetyissä kunnissa.

65

Esimerkki alakoulun didaktisesta mallista –

Klaukkalan työ- ja tapakasvatusprojekti: Ammatit tutuiksi

Malli on ollut esillä aiemmissa Tähtiopettaja-koulutuksissa

Projektin taustaa

Syrjälän koulu on 250 oppilaan ala-asteen koulu Nurmijärvellä, Klaukkalassa.

Koulussa on 10 perusopetusryhmää lukuvuonna 1999 – 2000. Koulun paino-

pisteenä on ilmaisu- ja ympäristökasvatus. Lukuvuonna 2000 – 2001 on

tarkoitus käynnistää työ- ja tapakasvatusprojekti, joka painottaa sisäistä

yrittäjyyttä läpäisyperiaatteena koko koulutyössä.

Mitä yrittäjyyskasvatus on?

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja

asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan tai myöhemmin työelämässä

riippumatta siitä, työskenteleekö hän toisen palveluksessa tai itsenäisenä

yrittäjänä. Yrittäjyys on elämänasenne. Tämä ilmenee suhtautumis- ja toiminta-

tapana. Se on tietoista, tiettyyn päämäärään suuntautuvaa toimintaa, jonka

avulla voi vaikuttaa omaan elämään.

Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys

Yrittäjyyskasvatuksen avulla tuetaan oppilaan sisäistä yrittäjyyttä ja yritteliäisyyt-

tä, aktiivisuutta, luovuutta ja sinnikkyyttä. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan

aktiivista toimintaa esimerkiksi kotona koti-askareissa, koulussa oppitunneilla ja

kerhotoiminnassa, työharjoittelussa ja vapaa-ajan harrastuksissa tai työntekijä-

nä vieraan palveluksessa. Sisäinen yrittäjyys ilmenee mm. haluna menestyä

koulussa, urheilukilpailussa, työharjoittelussa, kesätöissä ja elämässä yleensä.

Oppilaat perehtyvät myös yrittäjyyteen ammattina. Tällaista toimintaa kutsutaan

ulkoiseksi yrittäjyydeksi. Yrittäjyyskasvatuksessa oppilas saa tietoja yhteistoi-

66

minnan perusteista, merkityksestä ja mahdollisuuksista yhteiskunnassa.

Projektin tavoite

Projektin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat monipuolisesti Klaukkalan lähiym-

päristön yritys- ja työelämään. Opetusta syvennetään ala-asteen aikana siten,

että oppilaille muodostuu kuva paikkakunnan elinkeinoista ja yrityksistä.

Projektin suunnittelun ja toteuttamisen avulla kehitetään opettajien ja koko

koulun yhteistyötä, luodaan me-henkeä. Projekti kehittää kodin ja koulun

yhteistyötä, ts. vanhemmat ottavat entistä enemmän osaa koulun jokapäiväi-

seen toimintaan ja tuovat oman osaamisensa koulun arkeen. Lisäksi projektin

tavoitteena on tehdä koko koulun yhteinen lehti, jossa esitellään projektin eri

vaiheita ja sisältöjä. Lehti tehdään yhteistyössä lähiympäristön yritysten kanssa.

Lehti julkaistaan toukokuussa v. 2000.

Projektin toteutus

1.–2. luokille esitellään oman koulun ja Syrjälän päiväkodin ammatit. Toteutus

voitaisiin käsitellä opetusjaksossa: ennen vanhaan ja tänään. Tutustutaan

päivän verran jonkin vanhemman työpaikkaan. Raportointi ja arviointi toteute-

taan omassa luokassa.

3.-4. luokilla vieraillaan yrityksissä. Käyntien raportointi toteutetaan lehtijuttujen

muodossa. Piirretään menestyvän yrittäjän muotokuva. Haastattelujen avulla

sisennetään kuvaa itsenäisestä yrittäjyydestä ja työssä menestymisestä.

5. luokilla tehdään pienimuotoinen tutkielma paikkakunnan ammateista ja

elinkeinorakenteesta, joihin meitä tutustuttaa elinkeinoasiamies Hannu

Haukkasalo.

(Aalto 1999. Nurmijärvi.)

67

Arviointi

Projekti sai mukavasti julkisuutta lukuvuoden päätteeksi julkaistavalla ilmaisleh-

dellä, jossa oli kirjoituksia, piirroksia ja kuvia vuoden tapahtumista. Rahoitus

lehteen oli saatu mainoksilla, joiden hankkijoina vanhemmat olivat olleet

aktiivisesti mukana. Lehden tuotolla kouluun hankittiin välituntipihalle kiipeilyvä-

lineitä yms. Koulun oppilaat otettiin suunnitteluun mukaan aivan alusta alkaen.

Täten he paremmin sitoutuivat projektiin. Ympäröivää yhteiskuntaa ja yrityksiä

lähestyttiin lehden mainosjulkaisujen myynnin avulla, samalla luoden verkostoja

yrityksiin päin. Tähänkin malliin sopii Suunnittelukokousmalli ja Tietokone

tutuksi -malli. Lisäarvona tässäkin yrittäjyysporjektimallissa toteutettiin

yrittäjyyslehti ja mainonnasta saadut tuotot hyödynnettiin koko oppilaiden

hyväksi hankkimalla koulun pihalle kiipeilyvälineitä.

Projektissa on onnistuneesti otettu mukana oppilaat, vanhemmat (vanhem-

painyhdistys) ja yritykset. Paikallislehti on ollut kutsuttuna mukaan sekä vuoden

tapahtumiin että lehden julkistamistilaisuuteen. Lehdestä tehtävää verkkojul-

kaisua on myös pohdittu, koska silloin lehden lukijakunta olisi laajempi –

erityisesti mikäli artikkelit kirjoitettaisiin englanniksi.

Esimerkki lukion didaktisesta mallista –

Merikarvian lukion yrittäjyyskurssi

Malli on ollut esillä aiemmissa Tähtiopettaja-koulutuksissa

Taustaa

Merikarvian lukion yrittäjyyskurssi kuuluu ns. soveltaviin kursseihin ja sen

opetuksessa on käytettävissä 38 luokkatuntia. Kurssille yleisellä tasolla on

annettu tavoite opiskelijoiden yritystoimintaa koskeviin asenteisiin vaikuttami-

nen siten, että yrittäjyys miellettäisiin yksilötasolla aikaisempaa selkeämmin

mahdollisuutena toteuttaa itseään ja ansaita elantonsa joko kotipaikkakunnalla

tai sen ulkopuolella. Kurssin tavoitteen asettamisessa on keskusteltu oppilaiden

68

kanssa ja pyritty ottamaan heidän näkökantansa huomioon kurssin suunnitte-

lussa. Samoin suunnittelussa on käytetty apuna paikallisia yrittäjiä tai niiden

edustajia.

Kurssin sisältö voidaan kiteyttää kahteen perustavoitteeseen, jotka ovat

opiskelijoiden tutustuttaminen yrittäjyyteen sekä mahdollisuuksien tarjoaminen

opiskelijan luovuuden ja itsensä toteuttamisen soveltamiseen yritystoiminnassa.

Tämän projektiesittelyn tavoitteena on selkeyttää niitä pedagogisia toimintata-

poja, joiden avulla yrittäjyyskurssille asetetut tavoitteet on mahdollista saavut-

taa.

Yrittäjyyskurssin konkreettiset tavoitteet ja sisältö

Merikarvian lukion yrittäjyyskurssin sisältö rakentuu kolmen konkreettisen

tavoitteen ympärille. Ensimmäinen on oppimisympäristön rakentaminen, jossa

opiskelijat tutustuvat talous- ja elinkeinoelämän sekä yritystoiminnan eri osa-

alueisiin. Toinen tavoite on käytännön yrityksiin ja niissä vaikuttaviin yrittäjiin

tutustuminen, jolloin opiskelijoiden mielikuvat yritystoiminnasta konkretisoituvat

ja he oppivat mieltämään yrittäjät yksilöinä, joilla on yksilöllisiä ominaisuuksia,

tavoitteita ja unelmia. Kolmas tavoite on oman paperiyrityksen ja sen liikeidean

kehittäminen. Tällöin opiskelija pääsee kokeilemaan ja soveltamaan omaa

luovuuspotentiaaliaan yritystoimintaan liittyviin haasteisiin.

Kurssin varsinaiset asiasisällöt esitellään tässä opetusmetodeineen.

Yrittäjyys kansainvälisenä ja kansallisena toimintana. Tämän aihealueen

käsittely auttaa opiskelijoita hahmottamaan yritystoiminnan asemaa osana

yhteiskuntaa. Se pitää sisällään seuraavia asioita: tunnuslukuja yrittäjyyden

kehityksestä Suomessa, elinkenorakenteen muutokset Suomessa (vaikutukset

yrittäjyyteen), suomalaiset yritykset kansainvälisessä vertailussa ja Suomen

asema kansainvälisillä markkinoilla. Alueen opettaminen tapahtuu diskursiivista

luentotekniikkaa käyttäen. Se on ajankäytöllisesti tehokas tapa opettaa, jolloin

aikaa jää varsinaiselle projektityöskentelylle. Projektityöskentelyssä oppilaat

oppivat todellista tietoa yrittäjyydestä sekä tietoyhteiskunnalle niin tärkeitä

vuorovaikutus- ja tiedonhankintataitoja.

69

70

Mikä on yritys?

Opiskelijat tutustuvat oppimistehtävien avulla yrityksen tyypillisimpiin ominai-

suuksiin: liikeidea, tuotanto, markkinointi, kannattavuus, riskit, ohjaus ja

resurssit. Tämän jälkeen pyritään etsimään keskustelemalla hyviä käytännön

esimerkkejä edellä mainituista ominaisuuksista. Kirjastoa, yritysorganisaatioita

ja internetiä hyödynnetään tiedonhaussa.

Yritystoiminta henkilökohtaisena yrittäjyytenä

Varsinkin nuorten keskuudessa yritykset koetaan instituutiona, joiden taustalla

vaikuttavien yrittäjien toimenkuvia ei tunneta. Palkkatyö koetaan usein yrittäjyyt-

tä selkeämpänä tulevaisuudensuunnitelmiin ja – haaveisiin kuuluvana vaihtoeh-

tona, mikä puolestaan vaikuttaa mm. koulutusvalintoihin. Peruslähtökohtana

yrittäjyyden opetuksessa on se, että kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä. Jokainen

kurssilainen kuitenkin pyritään asettamaan kasvotusten sen tosiasian eteen,

että yrittäjyys on yksi niistä vaihtoehdoista, joka saattaa tulevaisuudessa tulla

konkreettisena vaihtoehtona kenen tahansa kurssille osallistuvan eteen.

Käytännön opetuksessa yritystoimintaa henkilökohtaisena yrittäjyytenä

lähestytään aluksi tutustumalla oppimistehtävien avulla yleisesti yrittäjäksi

ryhtymisen motiiveihin, yrittäjien tyypillisiin taustoihin sekä erilaisiin yrittäjäomi-

naisuuksiin. Tämän jälkeen siihen syvennytään kolmen alla olevan tehtävän

avulla.

1. Opetusryhmä jaetaan pienryhmiin, jotka valmistelevat esityksen jonkin

nuoren ja menestyneen yrittäjän tarinasta (materiaali opettajal-

ta/yrityksiltä). Tämän jälkeen jokainen pienryhmä esittää oman aikaan-

saannoksensa koko opetusryhmälle. Lopuksi keskustellaan nuoren yrit-

täjän mahdollisuuksista (vahvuudet heikkoudet) yritysmaailmassa.

2. Opetusryhmä tekee tutustumiskäyntejä pienyrityksiin, joihin valmistaudu-

taan laatimalla etukäteen kysymyksiä aiheista: tie yrittäjyyteen ja yrittäjän

71

profiili. Pyritään saamaan yrittäjähaastattelujen avulla yrittäjän omaelä-

mänkertoja nauhalle. Tämän jälkeen oppitunnilla tehdään pienryhmissä

käsitekarttatyyppiset kuvaukset siitä, millaisena pienryhmän jäsenet nä-

kevät yrittäjän.

3. Jokainen opiskelija arvioi kyselykaavakkeen avulla omia yrittäjäominai-

suuksiaan.

Oman liikeidean kehittäminen

Liikeidea on yrityksen peruselementti, ja sen kehittäminen on eräs yritystoimin-

nan luovimmista ja keskeisimmistä prosesseista. Liikeidean kehittämiseen

syvennytään vaiheittain seuraavaksi kuvatulla tavalla.

Ensimmäisessä vaiheessa tutustutaan alan kirjallisuuteen ja kirjataan aivoriihi-

periaatteella hyviä liikeideoita. Tämän jälkeen pohditaan liikeidean toteuttamista

jossakin esimerkkiyrityksessä (esimerkkiyritystä koskeva materiaali on opetta-

jalla). Lopputuloksena kootaan liikeidean kokonaisuuden osia kuvaavan

kaavion muotoon. Tämän jälkeen koko opetusryhmä tekee ohjaavan opettajan

johdolla yhdessä SWOT – analyysin ko. yrityksen toiminnasta.

Toisessa vaiheessa opiskelijat tekevät pienryhmissä vastaavan esityksen

jostakin paikkakunnalla toimivasta yrityksestä ja esittävät sen muulle ryhmälle.

Jokaisen esityksen jälkeen keskustellaan ko. yrityksen erityispiirteistä koko

opetusryhmän kanssa.

Kolmannessa vaiheessa jokainen opiskelija hahmottelee oman paperiyrityksen

liikeidean aikaisemmin opittujen mallien tai itse keksityn mallin pohjalta ja

esittelee sen ryhmälle, jossa se arvioidaan. Tällöin erityisenä tavoitteena on

nimenomaan uusien jo totutuista poikkeavien ratkaisujen etsiminen - ei

niinkään liikeidean toimivuus käytännössä. Lopuksi tutustutaan erilaisiin

tapoihin käynnistää liikeidean pohjalta oma yritys. Liikeidea voidaan testauttaa

ihan oikeasti esim. yrittäjäjärjestöissä, Ensimetrissä jne.

72

Yrityksen tuominen markkinoille

Monet pitävät markkinointia yrityksen menestyksen kannalta keskeisimpänä

toimintona, minkä vuoksi siihen on perusteltua paneutua erikseen yrittäjäkurs-

silla. Lisäksi markkinoinnin opetus tarjoaa opettajalle hyvän mahdollisuuden

ravistella opiskelijan luovuuspotentiaali liikkeelle.

Myös markkinoinnin osalta opetus etenee teorian kautta käytännön sovellusten

harjoitteluun. Aluksi tutustutaan oppimistehtävien avulla markkinoinnin yleisiin

periaatteisiin, mahdollisuuksiin ja rajoituksiin sekä teorian että käytännön

esimerkkien avulla. Tämän jälkeen pyritään rakentamaan vaiheittain etenevä

kuvaus esimerkkiyrityksen markkinointiprosessista ja ideoidaan yhdessä

opettajan kuvaama yritys viemistä markkinoille. Lisäksi tutustutaan oppijakes-

keisesti markkinoinnin ja mainonnan pelisääntöihin esimerkiksi: miksi ostan

uudet merkkifarkut?

Lopuksi jokainen opiskelija soveltaa opittua omaan paperiyritykseensä tekemäl-

lä sitä koskeva markkinointisuunnitelma tai lehtimainos, joka pyrkii vaikutta-

maan yrityksen tavoittelemaan asiakassegmenttiin. Tässä suunnittelussa

voidaan hyvin käyttää tietokoneavusteista opetusta.

Opiskelija-arviointi

Merikarvian lukion opetussuunnitelman yleistavoitteen mukaisesti opiskelijoiden

suoritukset arvioidaan arvosteluasteikon 4 – 10 mukaisesti. Arviointiperusteena

toimivat opiskelijan suorittamat harjoitustyöt sekä osallistuminen tuntityöskente-

lyyn. Harjoitustöiden (projektitöiden) arvioinnissa kiinnitetään erityinen huomio

projektintyön sisältöön, luoviin ideoihin, työn monipuolisuuteen ja tiimissä

työskentelyyn.

73

Kurssin kehittämistarpeiden arviointi

Kurssin alussa opiskelijoille jaetaan kysely, jonka avulla kartoitetaan heidän

ennakko-odotuksensa ja suhtautuminen kurssiin. Tämän jälkeen suunnitellaan

yhdessä opetussuunnitelmaan soveltuvat tavoitteet. Opiskelijoiden ideoita

kurssisisällöksi pyritään ottamaan huomioon. Kurssin lopussa tehdään

opiskelijoille suunnattu kysely, jossa opiskelijat itse arvioivat mitä he olivat

kurssin aikana oppineet. Opiskelijoiden kehittämisideat otetaan seuraavan

kurssin suunnittelussa huomioon. Tämän lisäksi arviointia toteutetaan jatkuva-

na opetuksen ohjaajan (opettajan) oppimisprosesseihin kohdistuvina havain-

nointeina.

Tietotaidollisten oppimissisältöjen osalta arvioinnissa kiinnitetään huomiota

kahteen osa-alueeseen. Ensiksi arvioidaan opiskelijoiden yrittäjyydestä saaman

mielikuvan selkeyttä ja totuudenmukaisuutta. Toiseksi arvioidaan opiskelijoiden

suhtautumista yrittäjänä toimimiseen. Koetaanko se mahdollisesti haasteena ja

itselle mahdollisena toimintana.

Arvioinnissa opiskelijoiden toiminnan luovuuteen liittyvien tavoitteiden toteutta-

mista kurssissa arvioidaan niin, että se tarjoaa mahdollisuuden luoville oppi-

misprosesseille. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sitoutumiseen

tehtävään, koska motivoituneen opiskelijan oletetaan olevan myös mahdolli-

simman luova opiskelija. Tässäkin mallissa voidaan myös soveltaa Suunnitte-

lukokousmallia, jossa opiskelijat laativat töistään ja kirjoitelmistaan arviointisal-

kun ja esittelevät sitä yhteistoiminnallisesti toisilleen.

(Tuuri 1999. Merikarvia.)

74

Esimerkki kuntien yhteistyömallista –

Yrittäjyyskurssi lukioon neljän kunnan yhteistyönä

Malli on ollut esillä aiemmissa Tähtiopettaja-koulutuksissa

Taustaa ja kurssin tavoitteita

Yrittäjyyskurssi lukioon -suunnitelma sai alkunsa tähtiopettajakoulutuksessa

vuonna 1999. Kurssiin osallistuvat neljä kuntaa olivat: Sysmä, Pielavesi, Eura

ja Sulkava. Yhteiseen lukion valinnaiskurssin suunnitteluun lähdettiin sen

vuoksi, että yhteinen kurssi tukee kuntien yrittäjyyden tunnetuksi tekemistä ja

samalla tuo lisäarvoa kunkin kunnan elinkeinorakenteen tuntemisesta oppijalle.

Tavoitteena on laatia ajantasainen, oman kunnan yrittäjyyteen soveltuva kurssi

lukioon. Kurssi kehittää kuntien välistä yhteistyötä sekä avartaa ja syventää

suhteita koulutoimeen, kuntien elinkeinorakenteeseen ja yrittäjiin. (Kare, Lantto,

Lääperi & Virolainen 1999.) Jyväskylän seudulla on kehitetty Jyväskylän

seudun yrittäjyyslukiohanke, josta tarkemmin osoitteessa www.yritäjyyslukio.fi .

Näissä yrittäjyys- ja ympäristöpainotteisissa lukioissa (Muuramen lukio,

Jyväskylän yhteinen lukio, Palokan lukio ja Laukaan lukio) käytetään toiminnal-

lisia, projektimaisia työtapoja opiskelussa. Tämä osaltaan tukee oppijan

itseohjautuvuutta ja yrittäjämäistä oppimista. Ongelmana on neljän kunnan

budjetin tarkkuus, mistä esimerkkinä voidaan mainita palkanlaskennan

erilaisuus. Hyvänä puolena on, että näillä kunnilla on runsaasti sisäistä

koulutusta, jossa rehtorit ja opettajavalmentajat ovat mukana.(Ojala, 2008.)

Arviointi

Tämä kurssi on otettu malliksi edellisistä tähtiopettajakoulutuksista, koska

kuntien yhteistyö vuoden 1999 jälkeen on entisestään tiivistynyt. Kuntia

yhdistetään ja kustannuksia pyritään säästämään. Yrittäjyyskasvatuksen

opetuksessa oppijan kannalta tämä näkynee entistä enemmän yhdistettyjen

kuntien elinkeinorakenteen tuntemisena ja työmahdollisuuksien tuntemisena

yhdistetyissä kunnissa. Mallikurssi on luotu yhteistyössä neljän eri kunnan

kesken. Projektivastaavat arvioivat kurssia koko ajan. Paikalliset yrittäjät

75

esittävät toivomuksen kurssin sisällöstä. Palautetta pyydetään oppilailta,

yrittäjiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta koko kurssin ajan. Toteutuneen

kurssin jälkeen pidetään uusi palaveri, jolloin kootaan yhteen hyvät ja huonot

puolet kurssista ja kehitetään seuraavaa neljän kunnan kurssia.

5. KIRJOITELMIA YRITTÄJYYDESTÄ JA OPETTAJUUDESTA

Luvussa käsitellään Yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettaja joka kuntaan -

koulutusohjelmassa lähinnä luennoitsijoina toimineiden asiantuntijoiden

kirjoituksia yrittäjyydestä ja opettajuudesta. Ensimmäinen kirjoitelma perustuu

Tähtiopettaja–nimen ”isän” talousjohtaja Tauno Jalosen haastatteluun. Dosentti

Esko Korkeakoski valottaa artikkelissaan puolestaan opettajan oman työn

itsearviointia ja opettajan muuttuvaa roolia koulun toimintaympäristössä. KTT

Kari Ristimäki prosessoi puolestaan yrittäjyyteen kasvattamista. Yrittäjyyspai-

notteisten lukioiden toimintaa ja suunnitelmia valaisevat kirjoituksillaan lehtori

Aki Puustinen Muuramen lukiosta sekä rehtori Aki Virolainen Sulkavan lukiosta.

Tähtiopettajalla on tärkeä rooli koulussa

Talousjohtaja Tauno Jalonen

Suomen Yrittäjät ry, Helsinki

Johtaja Tauno Jalonen työskentelee Suomen Yrittäjissä Helsingissä. Suomen

Yrittäjät ry toimii lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten katto-organisaationa

ja edunvalvojana. 19.12.2006 tehdyssä haastattelussa Tauno Jalonen toteaa

(haastattelija Auli Ojala), että yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa-alue opetusta,

koska se on ministeriöiden ja EU:n suojeluksessa. Kuitenkin koulussa jonkun

on siitä vastattava. Parhaiten se yrittäjyyskasvatuksen vastuu nivoutuu

sellaiselle opettajalle, jolla on kiinteät, verkostoituneet asiantuntijasuhteet

elinkeinoelämään ja hänellä on ennen kaikkea tietämys yrittäjyydestä ja

76

yrittämisestä. Tällaista opettajaa voitaisiin kutsua vaikka sitten tähtiopettajaksi,

toteaa Jalonen.

Tauno Jalonen toteaa, että hän on mielessään pohtinut ideoimaansa tähtiopet-

taja-käsitettä. Käsite tähtiopettaja on hyvä nimi, koska se lähtee liikkeelle

ihmisen turhamaisuudesta. Jokainen opettaja haluaa olla hyvä omalla opetus-

sarallaan – tähti. Miksipä ei tällaista opettajaa, jolla on hyvät elinkeinoelämän

suhteet ja tietämys yrittämisestä voitaisi kutsua tähtiopettajaksi. Hänhän on

tähti edustamaallaan alalla ja tuo lisäarvoa koulun arkipäivän opetukseen ja

toimintoihin, sanoo Tauno Jalonen. Johtaja Jalonen korostaa vielä, että

tähtiopettaja – nimike on ansaittu aktiivisella yrittäjyyskasvatustyöllä – ei siis

peritty.

Myös rehtorin rooli tähtiopettajan käytännön työssä on tärkeä. Hänen pitää

tukea tähtiopettajan työtä, sisäistää sen tärkeys koko työyhteisölle ja sitouttaa

useampi opettaja mukaan tähän tärkeään työhön. Usein syytetään kiirettä niin

koulumaailmassa kuin yrityksissäkin. Ei ole aikaa. Aikaa kyllä löytyy kun on

kiinnostusta asiaan! Yrittäjille tällainen tähtiopettaja on tärkeä yhdysside: hän

tuntee elinkeinoelämää, puhuu samaa kieltä ja toimii siteenä koulun ja elinkei-

noelämän välillä. Ja kun näihin aineksiin lisätään yrittämistä ja taloudesta

aidosti innostuneet oppilaat, niin näistä aineksista syntyy hyvä yhteistyöverkos-

to koulujen ja yritysten välillä.

Pk-yritysten ongelmana on kuitenkin, että yrityksissä ei ole ihmisiä, jotka

ohjaisivat esimerkiksi TET – harjoittelijaa. Silloin esimerkiksi opinto-ohjaajan

olisi syytä ottaa enemmän vastuuta ohjauksesta. Samalla siinä oppii oppilas,

opinto-ohjaaja ja yrittäjä. Ehkäpä seuraavalla kerralla jo yrittäjäkin on mukana

oppilaan ohjannassa, kun hän tuntee ohjausmetodit. Toinen tärkeä seikka

koulu- ja yritysyhteistyön lisäämiseksi on koulujen aktiivisuus yhteydenottoon

yrityksiin päin. Pitää vain olla valmis suunnitelma, jota tarjota yrityksille, miten

aktivoida koulun ja yritysten välistä yhteistyötä. Nykyisin puhutaan yritysten

yhteiskunnallisesta vastuusta. Yrittäjät kyllä arvostavat, jos opettaja ottaa

77

yhteyttä yrityksiin. Esimerkiksi opetusmenetelmissä voitaisiin hyödyntää entistä

enemmän uutta teknologiaa, jossa yrityksen imago saa positiivista julkisuutta.

Esimerkkinä tällaisesta olisivat vaikka oppilaalle annettavat kunniakirjat koulu-

ja yritysyhteistyöstä ja yrityksistä tehdyt projektityöt sekä vaikka sähköpostitse

käydyt tuotehaastattelut. Opettajilla on kyllä pedagogisia ideoita kehittää tämän

laatuisia menetelmiä. Tällöin teoria muuttuu käytännöksi. Kiinnostus opittavaan

ainekseen syvenee, kun oppilas huomaa, että kielitaidosta, matematiikasta ja

kirjanpidosta on hyötyä koulun ulkopuolellakin. Se ei ole pelkästään paperin-

makuista jupinaa kadeterin tuolta puolen.

Oppilaiden yrityselämään kohdistuvaa aktiivisuuttaan voidaan lisäksi tukea

henkilökohtaisilla opetussuunnitelmilla, opintoviikoilla tai hyvillä numeroilla. Ja,

kun oppilas sitten valmistuttuaan siirtyy työelämään, niin hänellä on valmiina

suhteet ja tuntemus työnantajiin ja niihin yrityksiin, joiden kanssa hän on ollut

tekemisissä jo kouluaikanaan. Siitä varmasti hyötyä sekä oppilaalle, että

työnantajalle, painottaa Tauno Jalonen.

Koululla pitää olla kuitenkin missio siitä, miten elinkeinoelämän ja koulun

vuorovaikutus saadaan paranemaan ja syvenemään, toteaa Tauno Jalonen.

Onko koululla tällainen missio? Tätä kyselee Tauno Jalonen. Kaikista oppilaista

ei tule yrittäjiä, eikä näin pidäkään olla. Tärkeintä on saada yrityselämän

tuntemusta sellaisille oppilaille, jotka ovat aidosti yrittämisestä kiinnostuneita -

annettakoon heille tilaa kaikilla kouluasteilla. Tärkeää on opettajien yrityskoulu-

tus! Opettajat mukaan samoille kursseille yrittäjien kanssa tutustumaan yrittäjän

maailmaan. Näin yrittäjien uusi lainsäädäntö, arvonlisävero ja muut yrityselä-

mää lähellä olevat asiat tulevat tutuksi opettajalle! Muutaman kymmenen euron

seminaarit eivät voi olla edes rahasta kiinni. Ja mikä tärkeintä: opettaja saa

roppakaupalla lisätuntemusta oikeaan yrityselämään, toteaa johtaja Tauno

Jalonen lopuksi.

78

79

Oman opetuksen arvioiminen opettajuuden rakentamisessa

Pääsuunnittelija, dosentti Esko Korkeakoski

Koulutuksen arviointineuvosto

Jyväskylän yliopisto

Koulutuksen kehittäminen on yhteydessä siihen, miten opettajuus kulloinkin

ymmärretään ja millaiset käsitykset ohjaavat opettajien työn kehittämistä.

Olennaisin puoli käytännön opettajuudessa on se, mitä opettaja itse ajattelee

työstänsä. Opettajuuden sisältöä voidaan tarkastella myös siltä kannalta, mitä

opettajan työhön katsotaan virallisesti kuuluvaksi ja mitä oppilaiden ja opiskeli-

joiden vanhemmat opettajilta odottavat.

Viime vuosisadan alun Suomessa opettajuus nähtiin muun muassa maalaisky-

län kulttuurisena johtajuutena. Myöhemmin piiri vähitellen sulkeutui jopa niin,

että opettajan toiminnalliset aktiviteetit eivät ulottuneet juuri opetustilaa

ulommaksi. Kolmannen vuosituhannen alkaessa luokkien ovet ovat avautu-

massa moneen suuntaan. Opettajuus nähdään myös yhteisenä tulevaisuuden

rakentamisena opiskelijoiden, kollegojen, työelämän ja erilaisten yhteistyö-

kumppaneiden kanssa (esim. Mikkola 2002, 198–199).

Ajassa elävä, muutoshakuinen ja verkostoituva työkulttuuri edellyttää yhä

enemmän jatkuvaa oppimista, jossa tapahtuu rinnan työn käsitteellistymistä ja

asiantuntijuuden kehittymistä. Näiden tekijöiden rajapinnalla versoo ns.

reflektiivinen asiantuntijuus (esim. Helakorpi 2001, 15). Opettajien työn

uudistumisen eräinä merkittävinä strategioina on nähty muun muassa tutkimus

ja arviointi. Itsearviointi jokaisen organisaation toimintatapana on lähellä myös

opettajaa.

Useilla kansallisilla ratkaisuilla on luotu edellytyksiä sille, että opettajuutta

voitaisiin rakentaa nyt enemmän vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyydessä kuin

aikaisemmin. Koulun toimintaa koskeva päätöksenteko on nyt entistä lähempä-

80

nä opettajia. Yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset heijastuvat muutostar-

peina opetuksen, opiskelun ja oppimisen toimintaympäristöihin.

Oppilaan arviointia laajempana ymmärrettävä koulutuksen arviointi on monien

koulujen toiminnan luonnollinen osa. Siitä huolimatta on myös näyttöä siitä,

ettei koulu ole pedagogisesti muuttunut kovin paljoa peruskoulun vuosikymme-

ninä (Korkeakoski 2001). Havainto koulun sisäisen muuttumisen verkkaisuu-

desta ei ole vain suomalainen ilmiö. Opetuksen perusrakenteita on vaikea

muuttaa ja lisäksi useimmat kehittämisstrategiat eivät keskity oppimiseen ja

opetukseen (Berends 1992). Toisaalta pedagogiikka on herkkää reviiriä

opettajuudessa, jota on perinteisesti pidetty opettajuuden autonomisimpana

alueena. Lähtökohtana tullisi kuitenkin aina olla se, että jokaisella opettajalla on

työssään mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, jatkuvaan kasvuun ja kehittymi-

seen (Helakorpi 2001, 153). Tässä kontekstissa opettajan itsearviointi voi olla

väline, joka luo edellytyksiä uudistuvalle pedagogiikalle.

Itsearvioinnin juuret linkittyvät itsearvostukseen, itsetiedostukseen, reflektiivi-

seen ajatteluun ja pedagogisen ajattelun kehittämiseen. Ammatista riippumatta

korkeatasoinen itsearviointi edellyttää riittävän vahvaa itsearvostusta, syvää

tietoisuutta oman toiminnan tavoitteista, sisältöjen tuntemusta sekä menetel-

mäosaamista tavoitteisiin pääsemiseksi. Ulkopuolisesta arvioinnista on hyötyä

vasta silloin, kun oppilaitos on kehittynyt riittävästi itsearviointitaidoissa (ks.

Vaso & Lyytinen 2002).

Perinteinen tapa kohottaa opettajien osaamista on täydennys- ja jatkokoulutus.

Oma oppilaitos voi myös olla opettajalle jatkuvan oppimisen ja uudistumisen

paikka. Oppimista pidetään sen toiminnan, kontekstin ja kulttuurin tuotteena,

jossa se kehittyy ja jossa sitä käytetään (Brown ym. 1989). Työyhteisössä aito,

itsensä ja työnsä kehittämistä sekä opiskelua kannustava ilmapiiri nielaisee

usein mukaansa. Kehittämisstrategiasta riippumatta lähtökohta uuden oppimi-

selle on aina yksittäisen opettajan halussa oppia ja kehittyä. Tietoa ja ymmär-

rystä omasta osaamisesta sekä sen puutteista voidaan kutsua yksilölliseksi

tarpeeksi kehittää itseään ja osaamistaan.

81

Mitä on opettajan itsearviointi?

Hallinnollisena pelkistyksenä voidaan sanoa, että itsearvioija on asianosainen

arviotavan kohteen kannalta. Itsearvioinnissa halutaan korostaa mm. itse

asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja oman kehittämistoiminnan onnistumi-

sen arviointia. Sisällöllisesti itsearviointi on osin päällekkäinen sen toiminnan

kanssa, jossa opettaja tutkii tai kehittää omaa työtään. Ero on usein veteen

piirretty viiva.

Opettajan itsearvioinnin voidaan ajatella kohdistuvan esimerkiksi 1) kouluun

oppimis- ja opettamisympäristönä, 2) omaan opettajuuteen tai pedagogiseen

ajatteluun, 4) oman opetuksen laatuun ja 5) oppimistuloksiin. Tällöin arviointi-

tiedon olennaisia puolia ovat omat käsitykset, tiedot, kokemukset ja havainnot

näistä asioista. Aineistosta riippuu, toimiiko materiaali aidosti itsearviointipro-

sessien käyteaineena ja saako sen dynamiikka aikaan syväoppimista yksilö- ja

yhteisötasolla ja muutoksia ajattelussa ja toiminnassa. Arvioinnin taustaoletuk-

sena on aina se, että sen seurauksena tapahtuu jotakin. Pitkällä tähtäimellä

ammattitaidon syvärakenteissa tapahtuneet muutokset ovat merkittävimpiä.

Itsearvioinneissaan opettaja hankkii mm. tietoja, kokemuksia ja palautetta

opetuksestansa. Keräämäänsä materiaalia opettaja luokittelee, vertailee,

analysoi, jäsentää ja tulkitsee. Oman opetuksen arvon määrittäminen saattaa

näyttäytyä hetkellisesti ylivoimaisena, mutta vähäisetkin edistysaskeleet

asiassa lienevät palkitsevia. Onnistumisen arvottamiseen voi sisältyä kriteerejä,

jotka ovat jollakin tavalla ”sokeita” kokonaisuuden kuvaamisen kannalta, koska

arvioija haluaa hypoteettisesti olla armollinen itselleen.

Itsearvioinneissaan opettajan oletetaan pyrkivän parempaan ymmärrykseen

kohteena olevasta ilmiöstä, joskus sen käsitteellistämiseen sekä näkemään

oma rooli opetuksen onnistumisen ensisijaisena edellytyksenä. Tällöin opetta-

jan käyttöteoria täsmentyy ja intuitiivisen reagoinnin osuus vähenee.

82

Miksi itsearviointia?

Koulutuksessa ja opetuksessa itsearviointi on aina ollut mukana jollakin tavalla.

Sillä on merkityksensä varsin autonomisena, kevyenä ja nopeana päivittäisten

prosessien itsesäätelymekanismina. Se on eräs vastaus monimutkaistuneen ja

tuloksia korostavan yhteiskunnan vaatimuksiin.

Itsearviointi saavuttaa massat nopeasti, ajantasaisesti ja usein ensisijaisesti

käytännön tarpeista käsin. Se tuottaa relevanttia tietoa niille, jotka tekevät

välittömiä kehittämispäätöksiä. Kansalliset ohjaus- ja palautejärjestelmät ovat

usein hitaita ja raskaita, niiden vaikuttavuus paikallisen opetustoimeen, koulun

toimintaan tai luokkahuoneprosesseihin on usein marginaalista.

Itsearviointi on työkalu ylläpitää korkeatasoista professiota koko työuran ajan.

Perusta tälle kehittämiselle luodaan jo opettajankoulutuksessa. Kansasen

(1991) mielestä opettajankoulutuksen tulee antaa opiskelijoille niin vahva

teoreettinen tietämys opetuksesta ja sen tutkimuksesta, että heidän ammatilli-

nen kehittymisensä voi jatkua koko opettajauran ajan. Tutkimuksen lisäksi

myös oman työn arviointi antaa opettajille paljon opetuksen paremman

ymmärtämisen, pedagogisen ajattelun kehittämisen kuin myös tiedon käytän-

töön soveltamisen kannalta.

Arviointi on aina ollut sisäänrakennettuna opetukseen. Oppilaiden itsearvioinnin

edellytysten parantaminen on myös opettajien tehtävä (esim. PL 22 §). Tämän

tarkoituksena on tukea oppilaiden itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelu-

taitoja (Opetushallitus 2004). Tästäkin syystä monipuolinen arviointiosaaminen

on opettajuudessa onnistumisen kannalta välttämätöntä.

Koulun toimintaympäristö - opettajien itsearvioinnin konteksti

Hopkinsin (1991) mukaan koulun toiminnassa tarvitaan organisaatiomuutos,

joka kohdistuu suoraan koulun sisäiseen kulttuuriin sisältäen mm. koulun

83

kehittämissuunnittelun (mm. opetussuunnitelma) ja itsearvioinnin. Lyytisen

(1996) mukaan itsearviointi on keskeinen osa strategista toimintaa, jolla

luodaan edellytyksiä koulun johtamiselle ja kehittämiselle. Koulukohtaisen

opetussuunnitelmakulttuurin kehittymisen taustalla on usein toimiva itsearviointi

(emt.). Arviointi on osa koulun työyhteisön ja sen yksittäisten opettajien

oppimisprosessia. Työyhteisön oppiminen on kuitenkin enemmän kuin opettaji-

en oppimisen summa (Dixon 1992, 31–32). Silloinkin on kyse myös riittävästä

henkilökohtaisesta autonomiasta oppia uutta (Candy 1991).

Opettajat ovat nykyisin yhä selvemmin koulunsa – monet jopa asuinkuntansa -

kehittäjän roolissa, jolloin he ovat niiden kehittämisen onnistumista arvioitaessa

itsearvioijia. Koulun toiminnasta järjestelmällisesti hankittu itsearviointitieto on

toisaalta merkittävä informaatiolähde myös kansallisen arvioinnin kannalta.

Avoimen ilmapiirin koulusta löytyy täysin se potentiaali, joka tarvitaan koulukoh-

taisen arviointitiedon keruuseen, johtopäätösten tekoon ja kehittämisen

läpivientiin. Koulun toiminnan arviointi tukee sen henkilöstön osaamisen

kehittämisdynamiikkaa. Opettajakohtainen itsearviointi täydentää tuota

arviointia.

Mitä opettajat voivat arvioida?

Opettajan oman opetuksen arviointikohteet nousevat koulun kulttuurisesta ja

pedagogisesta kontekstista, mutta pääkohde on oma opetus laajasti ymmärret-

tynä. Miten onnistuin (-mme), miksi epäonnistuin (-imme), ovat pääkysymyksiä.

Näin rajaten olemme ilmiössä, jossa arvioimme opetuksen laatua, sen eri

tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita sekä omaa rooliamme oppimisprosessien

onnistumisessa. Arvioinnilla luodaan edellytyksiä entistä paremmalle opetuksel-

le, jossa jokainen voi edellytystensä, tyylinsä ja taustansa mukaan oppia uutta.

Myös koulun toiminnan arvioinnin pääkohde on opetuksen laatu (ks. kuvio 2).

Opetuksen laatu on ollut aina myös didaktisen tutkimuksen pääkohde (Uusikylä

& Kansanen 1988). Opettajan näkökulmasta koulun kontekstissa arvioinnin

kohteina voivat olla myös opettajan itsensä kehittäminen ammatillisesti (ks.

84

Patrikainen 2000), erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus, yhteistyö-

suhteet, oppilashuoltopalvelut tai koko opetushenkilöstön osaamisen kehittämi-

nen. Oppilaan kehityksen ja oppimisen monipuolinen arviointi palvelevat myös

opetuksen onnistumisen arviointia, koska opetuksen intentio on oppimisessa.

Opettajan itsearvioinnin kohteena voi olla kaikki tavoitteeksi asetettu, koskipa

se opetuksen toimintaympäristöä, suunnittelua, prosesseja tai tuloksia. Sitä

mukaa kun opettajuus tiedostetaan enemmän myös yhteiskunnalliseksi

vaikuttamiseksi, arviointia voidaan tarkastella myös laajemmasta perspektiivis-

tä. Koulun opetussuunnitelman arviointi tavoiteasiakirjana, työvälineenä ja

arvioinnin perustana on jo merkittävä askel laajemman näkökulman suuntaan.

Opetuksen laatua voidaan kuvata esim. lauseilla tai väittämillä, jotka ryhmitelty-

nä ja toisiinsa sidostuen muodostavat mallin, jonka mukaisesti toimimalla

katsotaan syntyvän hyviä oppimistuloksia. Itsearvioinnissa käytäntö ja opettajan

käyttöteoria ovat vuoropuhelussa – se täsmentyy itsearviointiprosessien myötä.

Ilman teoriaa on taas mahdotonta rakentaa tavoitteellista pedagogiikkaa (esim.

Patrikainen 1997; Korkeakoski 2002, 213). Mallin koettelu omassa työssä antaa

eväitä oman pedagogisen ajattelun kehittämiselle.

Opetusta arvioitaessa kohteiden runsaus on ongelma. Kohteiden valinnassa

auttaa kokemus, mutta valinnat voidaan perustaa myös tutkimustietoon. Jos

arvioitavalla opetuksen kohteella on tutkimustiedon perusteella merkitystä

oppimisen kannalta, se kannattaa valita myös oman opetuksen arvioinnin

kohteeksi. Opettajien osaaminen, opetuksen laatu ja oppimistulokset ovat

keskeisiä kohteita. Syy-seuraussuhteiden tarkasteluihin opettajilla on aivan

erityinen mahdollisuus: hehän vastaavat opetuksensa suunnittelusta, opetuk-

sesta ja sen tulosten arvioimisesta sekä työnsä kehittämisestä.

Opetuksen laadulla tarkoitetaan tässä sitä, miten hyvin opetusprosessien eri

tekijät yhdessä ja suhteessa toisiinsa edistävät toimintaympäristössään

asetettujen tavoitteiden mukaista oppimista (ks. Korkeakoski 2002, 214).

Määritelmä tarkoittaa kokonaisvaltaista kehystä tarkastella ja arvioida omaa

85

työtä. Seuraavassa mallissa (KUVIO 2) on mainittu ne opetuksen arvioinnin

kohdealueet, jotka opettajan kannalta ovat tärkeitä. Kuvion jälkeisessä

tiivistelmässä kohteet avattu muutamiksi avainväittämiksi, jotka toteutuessaan

parantavat todennäköisesti opetuksen laatua. Kuvion elementit on yhdistetty

toisiinsa väliviivoin, millä on haluttu kuvata kohteiden keskinäistä yhteyttä.

KUVIO 2.

Opettajan itsearvioinnin kohteet ja niiden yhteydet koulun toimintaympäristössä.

Kuvattu malli antaa karkean kehyksen opetuksen laadun arviointiin ja oman

opetuksen itsearviointiin. Se on eräs kuvausmalli itsearviointia varten. Mallin

kattavuudesta johtuen kohteet soveltuvat arvioitavaksi lähes kaikessa formaa-

lissa koulutuksessa, vaikka käsitteiden valinnassa on ajateltu ensisijassa

yleissivistävää opetusta. Jokainen väittämä voidaan purkaa käytäntöä (tässä

opetuksen laatua) kuvaaviin osaväittämiin, joiden toteutumisen onnistumista

opettaja testaa opetuksessaan.

opettajan itsearvioinnin kohteet – opetuksen laatu opetuksen laatu

opetuksen suunnitel-mat

koulun opetussuunnitelma

- opettajan omat suunnitelmat

kasvatus ja opetus

ooppppiillaaaatt//ooppiisskkeelliijjaatt jjaa hheeiiddäänn

eerriillaaiissuuuutteennssaa sseekkää

ooppppiimmiisseenn llaaiinnaallaaiissuuuukkssiieenn hhuuoommiioooonn oottttaammiinneenn,,

ooppeettuussjjäärrjjeesstteellyyjjeenn ttaarrkkooiittuukk--

sseennmmuukkaaiissuuuuss,,

vvuuoorroovvaaiikkuuttuukksseenn llaaaattuu

oppimistulokset

osaamisen suhde tavoitteisiin,

suhde aikaisempaan osaamisen tasoon ja

suhde yksilöllisiin edellytyksiin

ooppiisskkeelluuyymmppäärriissttöött

kkoouulluunn rreessuurrssssiitt,, ttiillaatt,, vväälliinneeeett,,

mmaatteerriiaaaalliitt,, ooppeettuussaaiikkaa,,

ppeerruussttuurrvvaalllliissuuuuss jjnnee..

ammatillinen osaaminen omat käyttöteoriat omat kvalifikaatiot

86

KUVION 2 mallin opetuksen laatua kuvaavat väittämät ovat seuraavat:

1) opettajan ammatillinen osaaminen on korkeatasoista, jolloin opettajalla

on

syvällinen tieto ja ymmärrys tavoitteista, sisällöistä ja niiden arvioinnista

selkeä kasvattajaidentiteetti ja tiedostettu yhteiskunnallinen orientaatio

sisäistetty ja kehittyvä käyttöteoria opetuksesta

halu kartuttaa ammatillista osaamista tavoitteisesti ja systemaattisesti

sekä

tutkimuksellista perusosaamista hyvän arviointiosaamisen rinnalla

2) opetuksen suunnitelmat perustuvat voimassaolevaan opetussuunnitel-

maan, jolloin

opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä muut pedagogiset lähtökohdat ovat

opetussuunnitelman mukaisia

opetuksen suunnittelu kohdistuu myös opetussuunnitelman kehittämi-

seen

3) oppimisympäristö on tarkoituksenmukainen, jolloin

opettajat ja oppilaat kokevat oppimisympäristönsä myönteiseksi

fyysinen oppimisympäristö täyttää asetetut suositukset ja normit

oppivälineet ja oppimateriaalit täyttävät asetetut kriteerit

4) opetuksen laatu on korkea, jolloin

tietoa oppimisen lainalaisuuksista hyödynnetään (välineenä mm. uusin

pedagoginen ja oppimispsykologinen tieto); oppimista tukeva vuorovai-

kutus toimii hyvin

oppilaan ihmisarvoa kunnioitetaan ja oppilaiden erilaisuus otetaan huo-

mioon (välineinä mm. yhdenvertaisuus, oppilaskeskeisyys ja humanisti-

nen ihmiskäsitys)

opetusjärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia (mm. didaktiset periaatteet,

työtavat ja opetusmenetelmät vaihtelevat ikäkauden, tavoitteiden, tilan-

teiden ja oppilaiden edellytysten mukaan)

5) oppimistulokset ovat hyvät

suhteessa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteisiin ja kriteereihin

eri tavoitealueilla ja – tasoilla (esim. tavoitetaksonomiat)

suhteessa oppilaiden edellytyksiin

suhteessa oppilaiden aikaisempaan osaamisen tasoon

87

Mallin toteutumisen arvioimisessa opettajan työssä on kyse itsearvioinnista,

vaikka näkökulma voi olla myös tutkivan opettajan. Todentaminen on sitä

luotettavampaa, mitä useamman tahon käsitykset tai tiedot tukevat omia

havaintoja (esim. oppilaat, kollegat, rehtori, vanhemmat, ulkoisen arvioinnin

tulokset). Malli antaa pohjan opettajakohtaisesti oman opetuksen kokonaisval-

taiselle arvioinnille. Jokainen opettaja voi muokata mallia haluamallaan tavalla

omassa käytännössään.

Miten opettaja hankkii arviointitietoa?

Opettaja voi hankkia itsearviointitietoa suoraan (esim. tarkkailemalla oppilaita)

tai välillisesti (esim. kysymällä oppilailta). Opettaja voi saada tietoa koulun

ulkopuolisilta tahoilta (esim. arvioijat, tutkijat, vierailijat, vanhemmat ja opetus-

hallinnon edustajat) sekä palautetietoa myös koulunsa rehtorilta, kollegoilta ja

muulta henkilökunnalta. Jo opetusharjoittelussa opiskelijaparit ovat osoittautu-

neet erinomaisiksi aidon keskinäisen palautteen antajiksi. Opettajayhteisön ja

erilaisten opettajaryhmien arvioiva keskustelu kohdistuu usein koulun toimin-

taan, omaan työhön ja oppilaiden tekemisiin, ja tietoa prosessoidaan myös

koulun ulkopuolelta saadun palautteen avulla, mutta sen arvo saattaa jäädä

vähäiseksi ilman selkeää palautetiedon keruumekanismia.

Itsearviointitietoa kerätään usein erilaisten arjen rutiinien lomassa. Järjestelmäl-

linen koulun arviointityö on paikoin onnistuttu sovittamaan luonnolliseksi osaksi

koulun normaalia työtä (ks. Korkeakoski ym. 2000, 149). Arvioinnin merkitys

oppimisessa syvenee sitä enemmän, mitä paremmat kognitiiviset ja asenteelli-

set valmiudet opettajilla on oppia uutta, mitä tärkeämpinä opettajat kokevat

arvioitavat kohteet ja mitä enemmän opettaja on osallistunut arviointien

suunnitteluun. Tällöin opettaja ymmärtää paremmin kohteen käytännöllisen

merkityksen työssään.

Opettaja voi hankkia arviointitietoa myös havainnoimalla (esim. päiväkirjamer-

kinnät, portfoliot), vuorovaikutuksessa oppilaiden, opettajien, opettajatiimien ja

hallinnon (esim. kehityskeskustelut) sekä vanhempien kanssa (vanhempainillat

88

ja erilaiset arviointikeskustelut), käyttämällä kyselyjä oppilaille (esim. vuosittai-

set tai kurssikohtaiset palautteet), haastattelemalla, toimimalla opetuksen

kehittämiskokeiluissa ja analysoimalla oppimistuloksia (testit, kokeet, kirjoitel-

mat, portfoliot yms.). Olennaista on, että arviointitietoa dokumentoidaan

systemaattisesti sekä pohditaan, mitä tuo tieto merkitsee omalta kannalta ja

opetuksen kehittämisen kannalta.

Hyvän kysely- tai palautelomakkeen laatiminen on pitkä prosessi, joten

kyselyjen kertakäyttöisyys ei ole perusteltua edes yksittäisen koulun toiminnas-

sa. Tietoteknisten mahdollisuuksien myötä oppimistulosten ympärille voisi olla

perusteltua suuremmissa kouluissa luoda tietopankki, jossa osa tiedosta on

oppilailta vuosittain kerättyä tietoa. Jatkuvaan tai kurssikohtaiseen palaut-

teenantoon on erilaisia mahdollisuuksia mm. sisäisten tietoverkkojen välityksel-

lä. Vapaamuotoinen palaute sopinee tiedonhankinnan välineeksi opettajille,

jotka haluavat erityisesti laadullista palautetietoa työstänsä. Strukturoitu kysely

tuottaa vertailukelpoista trenditietoa koulujen kesken ja koulun sisäisiin

tarpeisiin. Pitkittäistietojen keruu on aina perusteltua. Tilastollisten monitoimioh-

jelmien tiedostoihin voidaan kerätä oppilaskohtaista arviointitietoa eri lähteistä.

Opetuksen tutkimuksessa käytetään paljon ns. teemahaastattelua, johon

ennakolta sisältyy usein vain teemat. Ns. kehitys- tai arviointikeskusteluissa on

myös teemahaastattelun aineksia. Vuorovaikutuksen osapuolina voivat olla

koulussa opettaja ja rehtori tai opettaja ja vanhemmat. Näissä keskusteluissa

pohditaan toiminnan tavoitteita, etsitään yhdessä keinoja tavoitteisiin pääsemi-

seksi ja arvioidaan aikaisempien tavoitteiden toteutumista. Opettaja toimii usein

teemahaastattelijan tapaan käydessään arvioivia keskusteluja oppilaittensa ja

kollegojensa kanssa. Aito kiinnostus haastateltavan toimintaa ja ajattelua

kohtaan luo edellytykset onnistumiselle. Oppilaiden kuvaukset oppimisestaan

(esim. portfoliot) ovat itsearvioinneissa tärkeää tietoa.

Havainnointi on ikivanha opettajan tiedonhankinnan menetelmä. Opettajalla on

hyvät mahdollisuudet havainnoida opiskelua ja oppimista luonnollisissa

olosuhteissa. Opetus on vuorovaikutusta, jossa jonkinlainen havainnointi ja

reflektointi ovat aina läsnä. Havainnoinnin suunnitelmallisuus ja systemaatti-

89

suus tekevät arvioinnista vielä paremman työkalun. Satunnaistakaan havain-

nointia ei tulisi väheksyä. Asenteellisen valmiuden salliessa opettajat voivat

myös seurata toistensa työtä ja antaa toisilleen palautetta.

Oman opetuksen onnistumisen arvottaminen

Opetuksen suunnitelmia voidaan arvioida, miten hyvin suunnitelmat vastaavat

toimipaikan opetussuunnitelmaa ja sen kriteerejä (ks. Korkeakoski 2003).

Opetuksen laatua voidaan kuvata ja arvottaa erilaisten laatujärjestelmien

sovelluksilla, joiden standardeilla pyritään kehittämään ja varmistamaan laatua

(esim. Vaso & Lyytinen 2002).

Oppimistulosten arvottamisessa on olennaista opetuksen merkityksen pohtimi-

nen tulosten edellytyksenä. Käytännössä pohdiskeluista syntyy tuloksina

vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Osaamisen tasoa arvotettaessa tulisi ottaa

huomioon aikaisempi taso ja oppimisen edellytykset. Kuinka hyvä on riittävän

hyvää, on aina sopimuksenvarainen asia. Arvioijan on aina asetettava tuo rima

jollekin korkeudelle.

Opetuksen ja oppimistulosten suhde on aina kompleksinen tutkittavaksi

saatikka arvioitavaksi. Sen suhteen analyysi on kuitenkin itsearvioijalle

(opettajalle) välttämätöntä, koska päätökset opetuksen kehittämisestä tehdään

joka tapauksessa jollakin perusteella. Hyvä itsearviointi lisää ymmärrystä

omasta onnistumisesta ja opetuksen kehittämisen tarpeista.

Opettajuuden rakentuminen itsearvioinnissa

Itsearviointiin liittyy monia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä prosesseja. Itsetiedostus,

reflektiivinen ajattelu ja kollegiaalinen reflektointi ovat prosesseja, jotka

syventävät opettajan tietoisuutta. Uusi tieto ja ymmärrys tukevat itseohjautu-

vuutta. Itsearvioijan on myös päätettävä siitä, mitä tuloksista seuraa

käytännössä.

90

Opettajan työtä on aina arvioitu – tahtoipa opettaja sitä tai ei. Oppilaan saama

tarkoituksenmukainen palaute ja arviointi on aina ymmärretty osana oppimis-

prosessia. Sama koskee opettajan työtä.

Opettajuuden rakentumisen kohdetta on kuvattu tässä artikkelissa käsitteellä

käyttöteoria, jonka eräänä keskeisenä alueena on mainittu opettajan pedagogi-

nen ajattelu. Ekola & Rantanen (1988) käyttävät taas didaktisen ajattelun

käsitettä tilanteessa, jossa ajattelua tarkastellaan tavoite-, tilanne- ja menetel-

mätietona eli kuinka opettaja pyrkii tavoitteisiin ottamalla huomioon vaadittavat

oppimisprosessit, oppilaiden oppimiseen liittyvät tekijät ja tilannetekijät.

Arvioinnilla voidaan pedagogisen ajattelun tasoa parantaa.

Omaa toimintaansa arvioiva opettaja kykenee luomaan myös oppilailleen

edellytyksiä itsearviointiin (ks. PL 1998/628, 22 §). Kehittyessään opettajien

itsearviointi voi pitkän päälle hyvinkin johtaa koko opetus- ja oppimisympäristön

syvällisempään ymmärtämiseen, opettajan omien tiedostamattomien käsitysten

ja arvojen uudelleen tarkasteluun sekä oppilaiden oppimissolmujen avaami-

seen. Se on voimaantumista (ks. Jakku-Sihvonen & Heinonen 2001, 67) ja

halpaa täydennyskoulutusta.

Lähteet

Berends, M. (1992) A description of restructuring in nationally nominated

schools. Paper presented at the annual meeting of American Education-

al Research Association. San Francisco.

Brown, D., Collins, A., & Duguid, P. (1989). Situated cognition and the culture

of learning. Educational Researcher, 18(1), 32–42.

Candy, P.C. (1991) Self-Direction for Lifelong Learning. San Francisco:

Jossey-Bass Publishers.

Dixon, N. (1992). Organizational learning: A review of literature with implica-

tions for HRD professionals. Human Resource Development Quarterly,

3(1), 29–49.

91

Ekola, J. & Rantanen, H. (1988). Opettajan didaktinen ajattelu. Koulun

pedagogisen toiminnan kehittäminen ammattioppilaitoksissa. Jyväskylän

yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Tutkimuk-

sia 24.

Helakorpi, S. (2001) Koulun johtamishaaste. Helsinki: Tammi.

Hopkins, D. (1991) Itsearviointi ja koulun kehityssuunnittelu koulun kehittämi-

sen strategioina. Cambridge Institute of Education. Moniste.

Jakku-Sihvonen, R., & Heinonen, S. (2001). Johdatus koulutuksen uudistu-

vaan arviointikulttuuriin. Helsinki: Opetushallitus.

Kansanen, P. (1991). Pedagogical thinking: The basic problem of teacher

education. European Journal of Education, 26(3), 251–260.

Korkeakoski, E. (2000) Paikallinen arviointi – osa valtakunnallista koulutuksen

kehittämistä. Teoksessa E. Korkeakoski, E.K. Niemi, O. Arra, K. Lind-

roos, & E. Säilä (toim.), Kuntien ja koulujen itsearviointikäytäntöjä (ss.

141–151). Helsinki: Opetushallitus.

Korkeakoski, E. (2002). Opetuksen laatu ja oppimistulokset perusopetuksen

tavoitteiden kannalta. Teoksessa P. Kansanen & K. Uusikylä (toim.),

Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia

(ss. 211–243). Jyväskylä: PS-Kustannus.

Korkeakoski, E. (2003). Kirja-arvostelu: Perusopetuksen opetuskokeilussa

lukuvuonna 2003–2004 noudatettavat opetussuunnitelman perusteet

vuosiluokille 3–9 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuo-

siluokille 1–2. Didacta Varia, 8(2), 144–147.

Lyytinen, H.K. (1996). Johdatus oppilaitoskohtaiseen itsearviointiin. Teoksessa

P. Nikkanen & H.K. Lyytinen, Oppiva koulu ja itsearviointi (ss. 37–55).

KTL. Jyväskylän yliopisto.

Mikkola, A. (2002). Onko opettajankoulutus yhteiskunnallinen vaikuttaja?

Teoksessa P. Sallila & A. Malinen (toim.), Opettajuus muutoksessa (ss.

187–200). Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja.

Opetushallitus (1998). Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Helsinki.

Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.

Helsinki: Opetushallitus.

92

Patrikainen, R. (1997). Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokan-

opettajan pedagogisessa ajattelussa. Joensuun yliopiston kasvatustie-

teellisiä julkaisuja 36.

Patrikainen, R. (2000) Opettajuuden laatu. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Perusopetuslaki 21.8.1998/628.

Uusikylä, K. (1999) Didaktiikka ja opetuksen laatu. Teoksessa: P. Kansanen &

J. Husu (toim.) Opetuksen tutkimuksen suuntaviivoja (ss. 23–29). Hel-

singin yliopiston tutkimuksia 203.

Uusikylä, K., & Kansanen, P. (1988). Opetussuunnitelman toteutuminen.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 66.

Vaso, J., & Lyytinen, H.K. (2002). Arviointi. Teoksessa H.K. Lyytinen, J. Vaso,

M. Kangasoja, & A. Rönkä (toim.) Arvioi ja opi. Arvioimalla yhteisölliseen

oppimiseen (ss. 32–65). Vantaa.

93

Voiko yrittäjyyteen kasvattaa?

KTT Kari Ristimäki

Vaasan yliopisto

Meitä näyttää kovasti vaivaavan kysymys, voiko yrittäjyyteen kasvattaa?

Mielipiteitä esitetään niin puolesta kuin vastaan. Yrittäjyyden yhteydessä

puhutaan geeneistä, äidin maidosta tai Pohjanmaalle ehkä parhaiten sopivasti

veren perinnöstä. Yritän osallistua keskusteluun ja tässä yhteydessä vastata

kysymykseen onko kasvatukseksi nimetylle toiminnalle tilaa yrittäjyyden

edistämisessä?

Jotkut tahot näyttävät nimittäin olevan sitä mieltä, että yrittäjyyteen voidaan

kasvattaa. Tämän lähestymistavan mukaan, ajatus ihmisen yrittäjyyden, sen

kaikissa merkityksissään, syntymälähtöisyydestä tai geeniperustasta on

voimakkaasti kyseenalainen. Uskoa yrittäjyyden kasvatuksellisuuteen osoittaa

mm. yrittäjyyskasvatuksen ottaminen koulun opetussuunnitelman perusteisiin

vuonna 1994. Aihealue on edelleen mukana juuri uudistetussa opetussuunni-

telman perusteissa nimikkeellä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Koululle on

siis asetettu normi jonka mukaan ainakin koulun tulee kasvattaa yrittäjyyteen.

Tuon normin oikeutuksesta näytetään olevan kuitenkin montaa mieltä. Yhdet

puolustavat, toiset vastustavat yhtä innokkaasti, kolmannet katsovat pääasias-

sa sivusta, eivätkä tee mitään.

Edustan käsitystä, jonka mukaan yrittäjyyskasvatus on olemassa meidän

virallisessa kasvatusjärjestelmässä joka tapauksessa, halusimme me sitä tai

emme, teimme me sitä tiedostaen tai tiedostamatta. Perustellun mielipiteeni

mukaan jokainen opettaja on yrittäjyyskasvattaja ja tulisi myös olla tietoinen

tästä roolistaan, lienee syytä hieman perustella.

Käsitykseni taustalla on ajatus tulevaisuudesta jossa tämän päivän nuoret

tulevat elämään. On esitetty mielipiteitä, että tulevaisuudessa yrittäjämäistä

toimintatapaa edellytetään keneltä tahansa, työelämän kulloisestakin roolista

94

riippumatta. Totta tai ei niin ainakin opettajat näyttävät olevan yhtä mieltä siitä,

että oppilailta tulisi voida odottaa yrittäjämäisempää otetta mm. koulutyöhön.

Ongelmaksi näyttää muodostuvan, mitä ihmettä tuolla yrittäjämäisellä toimin-

nalla kulloinkin ja kukakin tarkoittaa?

Koulun harjoittaman yrittäjyyskasvatuksen kannalta yrittäjyys pitäisi

määritellä siten, ettei sen kautta koulun yleissivistävään toimintaan liity mitään

eettisesti arveluttavaa. Tästä lähtökohdasta käsin yrittäjämäisen toiminnan

määritteleminen uutta luovaksi innovatiiviseksi toiminnaksi täyttää vaatimukset.

Toisaalta yrittäjyyteen liittyy riski, joka itse yrittäjän kohdalla tarkoittaa erilaisten

riskien hallintaa. Kolmanneksi yrittäjyyteen liittyy se tosiseikka, että yrittäjän

tulee toimintansa kautta saada muutkin uskomaan hänen ideaansa ja mukaan

toimintaan. Yrittäjällä tulee olla kyky ja kumppanit saada yrittäjyyden palaset

osumaan kohdalleen.

Edellä kuvatulla tavalla yrittäjämäinen toiminta, innovatiivisuutena, riskien

hallintana ja toiset mukaan saavana toimintana ja kasvatustavoitteena vastaa

hyvin koulun yleisiä kasvatustavoitteita, eikä näin muodosta sille minkäänlaista

vastakohtaa tai ristiriitaa. Lisäksi noista kolmesta yrittäjyyden määritelmästä

voidaan havaita, että ne ovat toimintatapoja joiden voidaan katsoa kehittyvän

ihmisessä koko hänen elämänsä ajan. Yrittäjyyskasvatus on siis toimintaa

johon osallistutaan kaikilla virallisen kasvatusjärjestelmämme asteilla päiväko-

dista kolmanteen asteeseen.

Yrittäjyyskasvatus ei siis yrittäjämäisen toiminnan edistämisen suhteen ole

ristiriidassa koulun yleisten kasvatustavoitteiden kanssa. Yrittäjyyskasvatuk-

sen tavoitteiden kanssa ristiriidassa sitä vastoin näyttää olevan sisäisen

yrittäjyyden (yrittäjämäinen toimintatapa toisen palveluksessa) käsite. Tuon

käsitteen käytön kautta opettajat yhdistävät yrittäjyyskasvatukseen toimintata-

poja joka sisältää piilo-opetussuunnitelman. Piilo-opetussuunnitelman kautta

opetamme lapsillemme yrittäjyyden suhteen vääriä asioita. Ei tulevaisuuden

Suomi tarvitse henkilöitä jotka odottavat, että heille sanotaan mitä pitää tehdä.

Suomi tarvitsee henkilöitä jotka itse keksivät mitä kulloinkin pitää tehdä.

95

Viimeksi mainitussa tapauksessa meidän tulee kasvattaa ihmisiä jotka ahke-

ruuden ja rehellisyyden lisäksi ovat luovia, idearikkaita, rohkeita, innovatiivisia,

itsenäisiä, aktiivisia, oma-aloitteisia, yrittäviä kansalaisia. Tähän tavoitteeseen

pyritään yrittäjyyskasvatuksella. Sisäisen yrittäjyyden käyttäminen yrittäjyyskas-

vatuksen yhteydessä hankaloittaa tähän tavoitteeseen pääsemisen, ja lisäksi

sulkee yrittäjäksi ryhtymisen yrittäjyyskasvatuksen ulkopuolelle.

Tässä jutussa ei vielä ole otettu kantaa yrittäjäksi ryhtymiseen. Se

näyttääkin niin yrittäjyyden kuin yrittäjyyskasvatuksen kannalta olevan kovin

kuuma peruna. Mikä on yrittäjyyskasvatuksen suhde tähän? Näytetään olevan

sitä mieltä, että tämän päivän nuorille yrittäjyys entistä suuremmalla todennä-

köisyydellä on varteenotettava uranvalinnallinen vaihtoehto jossakin vaiheessa

elämää. Koulun tehtävä on kasvattaa oppilaitaan niin, että nämä selviävät

omassa tulevaisuudessaan. Koulun missionsa mukaisesti tulee auttaa oppilai-

taan mm. valitsemaan tuossa uranvalinnallisessa tilanteessa itselleen parhaiten

sopiva vaihtoehto.

Yrittäjyyskasvatuksen kautta tulisi siis jollakin tavalla ottaa kantaa yrittäjyyteen

uravalinnallisessa mielessä. Huomionarvoista kuitenkin on, ettei kyse ole

ainoastaan ammatinvalinnanohjaajien toiminnasta, vaan mitä suurimassa

määrin jokaista koulun ja päivähoidon opettajaa koskettavasta kysymyksestä.

Tästä yksi esimerkki:

”Päiväkodissa kuulin ensimmäisen kerran sanat poliisi ja liikemies. Ne ilmaan-

tuivat eräässä päivähoitajan tarinassa, jonka aiheena oli opettaa lapsille

moraalia. Tarhatädin mielestä liikemiehet olivat ainaisia veronkiertäjä rosvoja,

joita yhteiskunnan ylpeyksien eli poliisien piti oikeuden miekalla ojentaa. Tuosta

päivästä lähtien tajusin haluavani mahtavaksi ja suoraryhtiseksi poliisiksi. (Mies,

22v)”.

Lainaamalla kyseistä kertomusta en tietenkään tarkoita, että tuon kokemuksen

perusteella kyseinen poika, nyt jo mies, olisi päätymässä poliisiksi. Tarkoituk-

senani on osoittaa kuinka jo aivan pienten ajatuksissa saatetaan pohtia tai

96

sivuta tulevaisuuden ammatillisia ja siten ehkä myös yrittäjyyteen liittyviä

kysymyksiä ja valintoja. Ehkä kaikkein eniten kyseisellä lainauksella haluan

lisäksi korostaa sitä asiaa, että me kasvattajat voimme kyllä päättää mitä me

kulloinkin lapsille opetamme. Siihen mitä lapset oppivat, emme kuitenkaan

viimekädessä voi suoraan vaikuttaa.

En malta, tässä lopussa, olla puuttumatta jutun alussa mainittuun yrittäjyyden

synnynnäisyyteen tai geeniperustaan. Tässä suhteessa näytetään, aina

silloin tällöin, hauskalla tavalla viitattavan Pohjanmaahan mutta myös Amerik-

kaan. Amerikkaa jotkut pitävät yrittäjämäisenä siksi, että sinne on muuttanut ja

kantanut geeninsä kaikkein yrittäjämäisin aines kaikista niistä maista joista

sinne on aikojen saatossa muutettu. Suomessa olen tätä kuullut korostettavan

esimerkiksi Kymenlaaksossa. Sieltä kun luodaan ihastuneita katseita mm.

yrittäjyysgeenirikkaaseen Pohjanmaahan. Heidän oma väestönsä kun on

kertomansa mukaan ”jälkeenjääneiden jälkeläisiä”. Junnu Vainiolla on kuulem-

ma sellainen iskelmä, jossa noilla sanoilla kuvataan Kymenlaaksolaista

nahjusta. Tarinan mukaan Kymenlaaksosta kaikkein yrittävin aines geeneineen

muutti Amerikkaan ja surkein aines jäi Kymenlaaksoon. Pitävät sitä selvänä

osoituksena yrittäjyyden geeniperustasta.

Kuunnellessani tarinaa olin hyvilläni, Pohjalaisiahan tuossa taas kehutaan.

Mutta yhtäkkiä tuli kumma olo. Mistäs päin Suomea sitä aikanaan kaikkein

eniten lähdettiin Amerikkaan? Olen kuullut, Pohjanmaalta! Miten siis on

mahdollista, että Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta. Jos, Kymenlaaksolaiset

lainaavat Junnu Vainiota, niin itsekin muistan vanhan Jurvan mommani

laulaneen Pohjanmaalta Amerikkaan lähtijöistä. Laulussa laulettiin jotenkin

siihen tapaan kuin, ”Raukat vain menköhön merten taa”. Pohjanmaalta ei siis

Kymenlaakson tapaan lähtenytkään geeneineen kaikkein yrittävin, vaan

raukkamaisin aines ja seurauksena Pohjalainen yrittäjyysgeeni rikastui.

Yrittäjyys on siis geeneissä….tai sitten ei.

97

Yrittäjyyspainotteinen Muuramen lukio

Lehtori Aki Puustinen

Muuramen lukio

Muuramen lukio perustettiin vuonna 1995 kasvukunta Muurameen, joka oli jo

tuolloin tunnettu yritysten ja nuorten perheiden haluttuna kotipaikkana. Paikalli-

set yrittäjät olivat alusta saakka vahvasti mukana suunnittelemassa yrittäjyys-

painotteista uutta lukiota. Lukiotyöryhmässä muiden yrittäjien ohella keskeisenä

hahmona toimi teollisuusneuvos Jorma Nokkala. Siten Muuramen lukion

keskeisimmäksi painoalueeksi valittiin yrittäjyys, mikä näkyi esimerkiksi niin,

että opettajan virkoihin valittiin henkilöitä, joilla oli yrittäjähenkeä ja innokkuutta

kehittää lukiota sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden alueilla. Lisäksi yrittäjyyttä

tukemaan valittiin painopistealueiksi tietotekniikan käyttö opetuksessa,

kansainvälisyys sekä ilmaisu ja viestintä.

Tunnustukset

Jo vuonna 1999 Muuramen lukion yrittäjyyskasvatusohjelma voitti Nuorkauppa-

kamarin valtakunnallisen Vuoden tuottava idea-kilpailun yhteiskuntasarjan.

Kilpailussa menestymisen perusteina mainittiin yrittäjyyden opetussuunnitelman

lisäksi monipuolinen yhteistyö yrittäjien kanssa, yrittäjämäinen toimintatapa

työyhteisössä sekä projektioppiminen. Keski-Suomen TE- keskus myönsi

Muuramen lukiolle kunniamaininnan innovatiivisesta toiminnasta lukion

kehittämisessä.

Muuramen kunta on tarjonnut lukiolle hyvän kasvualustan. Kunta tunnetaan

seutukunnalla yrittäjämyönteisyydestään. Kunta on tarjonnut lukuisille yrityksille

hyvän toimintaympäristön ja huomioi aina päätöksiä tehdessään yrittäjien

näkökulman. Kunta on palkittu kunniamaininnalla Vuoden tuottava idea-

kilpailussa ”Muurame-hengestä”. Muurame valittiin Suomen luovimmaksi

kunnaksi vuonna 2002 ja yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi vuonna 2004.

98

Yhteistyö paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen kanssa

Muuramen lukio tekee jatkuvaa yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Yhteistyömuotoja ovat olleet esimerkiksi yrittäjien tietotekniikkakoulutus, kielten

opetus yritysten henkilökunnalle, www-sivujen tekeminen yrityksille, markkinoin-

tivideoiden tuottaminen, perheyrittäjyysmessut, yrittäjiltä saatujen projektitöiden

tekeminen sekä yrittäjien jakamat stipendit.

Muuramen lukion yrittäjyyden opiskelijat ovat järjestäneet yhteistyössä paikallis-

ten yritysten ja yhteisöjen kanssa Muuramen kulttuurikeskuksessa seuraavat

messut: Yrittäjyys- ja jatkokoulutus-, Ympäristö-, Kansainvälisyys- sekä

lapsiperheille suunnattu Lapselliset – messutapahtuma. Lukio on ollut myös

mukana järjestämässä yrittäjäjuhlia ja veteraanijuhlia.

Vuosina 2002–2003 lukiossa toteutettiin markkinointiprojekti, jossa EAKR-

rahoituksen avulla perustettiin lukioon mediapaja laitteistoineen. Mainosalan

yrittäjä työskenteli rahoituksen tuella lukiossa ja ohjasi opiskelijoita yritysten

markkinointimateriaalin laatimisessa. Hankkeessa perustettiin myös opiskelijoi-

den ja opettajien yhteinen työosuuskunta Kisälli, joka toimii aktiivisesti edelleen.

Laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Yrittäjämäinen toimintatapa työyhteisössä näkyy muun muassa yhteisinä

arvoina ja periaatteina, panostuksena yhteishengen kehittämiseen sekä oman

laatukäsikirjan käytössä. ISO 9000 – standardia noudattava lukion laatukäsikir-

ja sisältää kuvaukset toiminnan tavoitteista, pääprosesseista, toimintojen

kehittämisestä ja arvioinnista. Laatukäsikirja on ollut jatkuvan kehittämisen

kohteena ja viimeksi se täydentyi syksyllä 2005 käyttöönotetulla lukion uudella

opetussuunnitelmalla. Se toimii myös uusien opettajien perehdyttämiskansiona.

Laatutyön innoittamana henkilökunta päätti jatkaa kehittämistyötä ja rakentaa

oppilaitokselle oman ympäristöjärjestelmän. Muuramen lukion ympäristöjärjes-

telmä hyväksyttiin vuonna 2005 ensimmäisenä lukion ympäristöjärjestelmänä.

Sertifikaatti edellyttää opettaja- ja oppilaskunnan sekä koko oppilaitoksen

99

muiden toimijoiden sitoutumista ympäristöystävälliseen toimintaan sekä

ympäristöasioiden jatkuvaan kehittämiseen.

Muuramen lukion yrittäjyyskasvatus tänään

Yrittäjyyden kehittäminen yli kymmenen vuoden aikana on johtanut Muuramen

lukiossa seuraaviin nykyisiin toimintamuotoihin.

Sisäinen yrittäjyys on toiminnan perusta. Pedagogisesti on pyritty löytämään

työskentelymuotoja, jotka ovat aktivoivia ja innovatiivisia. Tällaisia työmuotoja

ovat projektiopiskelu, monipuolinen yrittäjyyskurssitarjonta, toiminta osuuskunta

Kisällissä ja teemavuodet. Lukio tekee yhteistyötä nuorten yrittäjyystalo Innolan,

paikallisten yrittäjien ja eri oppilaitosten kanssa.

Projektiopiskeluun on varattu erikseen aikaa lukion työjärjestyksessä.

Projektityöskentelystä on kehitetty toimintamalli yhteistyössä Innolan kanssa.

Projekti toteutetaan noudattaen tiimissä laadittua suunnitelmaa, aikataulua ja

työnjakoa. Näin opiskelijat perehtyvät jo lukioaikana korkeakouluissa ja

työelämässä käytettävään työskentelymuotoon. Opiskelijat toteuttavat mielei-

sensä konkreettisen projektin kahden jakson aikana. Ohjaajina toimivat lukion

opettajat. Tämän lisäksi opiskelijat voivat tehdä projekteja oma-aloitteisesti

milloin tahansa lukion aikana.

Yrittäjäjyyskursseja on tarjolla kuusi. Ensimmäinen kurssi tutustuttaa yrittäjyy-

den peruskäsitteisiin ja yrityksen perustamiseen. Toisen kurssin aiheena on

yritystalous ja budjetointi, kolmannen markkinointi. Neljäs kurssi käsittelee

kansainvälistä yritystoimintaa. Viides kurssi on itsenäinen suoritus ja se on

tutkielma opiskelijan valitsemasta yrityksestä. Kuudes kurssi toteutetaan

tekemällä oppien, joko järjestämällä messut tai muu tapahtuma.

Työosuuskunta Kisällissä kokeillaan ulkoista yrittäjyyttä turvallisessa

ympäristössä. Toiminnan suunnittelusta vastaa lukion opiskelijoista koostuva

ns. varjohallitus, yrittäjyyskasvatuksen opettaja sekä Innolan toiminnanjohtaja.

100

Hallituksen opiskelijoista toimitusjohtaja vastaa kokouksista, projektipäällikkö

toimii sihteerinä, talousvastaava hoitaa rahaliikenteen, markkinointipäällikkö

hoitaa ulkoisen markkinoinnin ja tarkkailee hinnastoa ja tiedotusvastaava hoitaa

koulun sisäisen tiedotuksen. Työnvälityksen, rekrytoinnin ja työsopimukset

hoitaa puolestaan Innola. Liikevaihto on ollut koko ajan nousussa; tänä vuonna

se on lähes 20 000 €, josta voittoa on vajaa 2300 €.

Lukiossa on kolme eri teemavuotta: yrittäjyys ja yhteiskunta, ilmaisu ja viestintä

sekä ympäristö ja luonnontieteet. Teemavuoden aikana pyritään nostamaan

esille uuden opetussuunnitelman mukaisia aihekokonaisuuksia. Kaikki teema-

vuodet palvelevat osaltaan sisäistä yrittäjyyttä. Viime vuonna yrittäjyyden ja

yhteiskunnan teemavuoden aikana järjestettiin mm. nuorten muuramelaisten

yrittäjien Talk Show, päättäjien kyselytunti, työelämäpäivä ja MuurameDiili,

jossa opiskelijatiimit kilpailivat kekseliäisyydessä ja markkinointitaidoissa

yrittäjiltä saatujen työtehtävien parissa.

Nuorten yrittäjyystalo Innolan toiminnanjohtaja toimii myös työosuuskunta

Kisällin toisena toiminnanjohtajana ja on siten lukion palkkalistoilla. Vastavuo-

roisesti yrittäjyyden opettaja on Innola ry:n hallituksessa. Lukiolaisista moni on

mukana Innolan Duuniringissä. Lisäksi Innolan toiminnanjohtaja valmentaa

lukion projektiopiskelijoita. Yhteistyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia kehittää

yrittäjyyteen liittyviä yhteisiä hankkeita.

Paikalliset yrittäjät suhtautuvat erittäin myönteisesti kaikenlaiseen yhteistyö-

hön lukion kanssa. Eri kurssien yhteydessä tehdään yrityskäynteja ja yrittäjiä

vierailee oppitunneilla. Lukion toisen vuoden opiskelijat käyvät tetissä. Myös

opettajille on oma työelämään tutustumisviikko.

Oppilaitosten välisestä yhteistyöstä nousee esille yhteistyö Jyväskylän

ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian kanssa. Tiimiakatemian opiskelijat ovat

auttaneet mm. Kisällin perustamisessa ja MuurameDiilin järjestämisessä.

Tiimiakatemian Jämsänkosken yksikön opettaja toimii Kisällin varsinaisen

hallituksen jäsenenä, joten toiminnalla on jatkuvuutta. Uutena yhteistyömuotona

101

on syksyllä 2006 alkanut ESR-hanke Jyväskylän seudun Yrittäjyyslukio, jossa

mukana ovat Muuramen lukio, Jyväskylän yhteinen lukio (Voionmaa), Palokan

lukio ja Laukaan lukio.

Tulevaisuus?

Muuramen lukio haluaa profiloitua alueella selkeästi yrittäjyyskasvatukseen

erikoistuneeksi lukioksi. Tämä on luonnollinen jatkumo lukion yrittäjyyspainot-

teiseen historiaan. Lukion koko opettajakunta on sitoutunut toimimaan tämän

tavoitteen hyväksi. Yrittäjyyslukiostatus tukisi hyvin niin Keski-Suomen maa-

kunnan Y4-strategiaa kuin maan nykyisen hallituksenkin yrittäjyyspolitiikkaa.

Muuramen kunnan yrittäjyysmyönteisyys tarjoaa hyvät edellytykset toiminnalle.

Syksyllä 2006 alkanut hanke Jyväskylän seudun yrittäjyyslukio perehdyttää

toimimaan yrittäjyyskasvatuksen koordinoivana kouluna. Mikäli Muuramen lukio

saa yrittäjyyslukion statuksen, se auttaa voimakkaammin kehittämään yrittä-

jyyskasvatusta alueella.

Tavoitteena on saada Muuramen lukioon yrittäjyyslinja, jossa on 12 yrittäjyy-

teen liittyvää kurssia. Tavoitteena on edelleen kehittää nykyisiä toimintamuotoja

ja löytää myös uusia muotoja, kuten Sulkavan lukion kanssa kehiteltävä

yrittäjyyskasvatuksen lukiodiplomi. Näin voimme tarjota alueella yrittäjyydestä

kiinnostuneille mahdollisuuden opiskella laajasti yrittäjyyttä jo lukioaikana.

Samalla Muuramen lukion yrittäjyyden osaamista voidaan hyödyntää Jyväs-

seudulla. Yhteistyöstä Sulkavan lukion kanssa hyötyvät molemmat osapuolet ja

kumpikin lukio toimii jatkossa alueellaan yrittäjyyskasvatusta koordinoivana

lukiona.

102

Yrittäjyyspainotteinen Sulkavan lukio

Rehtori Aki Virolainen

Sulkavan lukio

Sulkavan lukio kuuluu Mikkelin seutulukioverkoston lukioihin ja tekee yhteistyö-

tä erityisesti Joroisten, Rantasalmen, Juvan ja Puumalan kuntien lukioiden

kanssa. Lukiomme painottaa yrittäjyyttä, aktiivista kansalaisuutta ja kestävää

kehitystä. Koulumme toiminnassa korostuvatkin opiskelijoiden tavoitteellinen

työskentely ja vastuunkantaminen omista sekä yhteisistä asioista. Nämä taidot

kehittyvät mm. käytännön oppilaskuntatyössä ja Lumo Oy:n toiminnassa

Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatuksen historiaa

Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatus on liittynyt vuonna 1994 perustettuun lukion

oman yrityksen Sulkavan Lumo Oy:n toimintaan. Lumo Oy on hoitanut Sulka-

van Suursoutujen majoitustoimintaan jo yli 12 vuotta. Opiskelijat ovat välittäneet

Suursoutujen yksityismajoituksen, hoitaneet opettajien ohjauksessa majoituk-

sen koululla ja viime vuosina myös leirintäalueella koulun kentällä. Tämän

toiminnan ympärille on muotoutunut neljä yrittäjyyskurssia, joissa käytäntö ja

teoria ovat olleet nivoutuneena toisiinsa.

Sulkavan lukion yrittäjyyskasvatus tänään

Yrittäjyyskasvatus Sulkavan lukiossa tähtää opiskelijan monipuoliseen kehitty-

miseen. Lukion yrittäjyyskasvatus luo osalle pohjaa ammatinvalinnalle, mutta

antaa eväitä kaikille yrittäjämäisen toimintatavan omaksumiseen elämässään.

Yrittäjyyskasvatus Sulkavan lukiossa tarjoaa opiskelijalle

- tietoja yrittäjyydestä (esim. taloudesta, markkinoinnista, johtajuudesta)

- käytännön harjoittelua

- tutustumista yritysmaailmaan

103

- sosiaalisia taitoja (esim. kielitaito ja vuorovaikutustaidot)

- eettistä näkökulmaa ja näkemystä kestävästä kehityksestä

- teknisiä taitoja esim. tieto- ja viestintätekniset taidot

Nämä yrittäjyyskasvatuksen osa-alueet on otettu huomioon valittaessa

opetussuunnitelmaan määritettyjä yrittäjyyskasvatusta tukevia kursseja ja

yrittäjyyskursseja. Lukion oman yrityksen Lumo Oy:n toimintaan liittyvät neljä

yrittäjyyskurssia: Yrittäjyyskasvatuksen teoriaa ja käytäntöjä, Yrittäjyyttä

käytännön kautta, Yrittäjyyttä ja vastuunkantoa ja Yrittäjyyden projektikurssi.

Sulkavan lukioon on suunniteltu myös syksyksi 2007 neljä uutta yrittäjyyskurs-

sia, jotka ovat Markkinointia ja asiakaspalvelua, Yrityksen perustaminen ja

pyörittäminen, Yritystutkimus ja Diplomikurssi. Opetussuunnitelmaan määritellyt

yrittäjyyskasvatusta tukevat kurssit edesauttavat opiskelijan monipuolista

kehittymistä. Sulkavan lukion yrittäjyysdiplomi on opiskelijalle todistus yrittäjä-

mäisestä toiminnasta lukioaikana

Sulkavan lukiossa toimiva Sulkavan Lumo Oy on yrittäjyyskasvatuksen

ympäristönä. Virallinen osakeyhtiö on mahdollistanut varsinaiseen yritystoimin-

taan tutustumisen tekemisen ja vastuunottamisen kautta. Lumo Oy:ssä on

toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, sihteeri, tiedotus- ja markkinointipäällikkö,

projekti- ja ryhmävastaavat. Yrityksen toiminta perustuu opiskelijoiden aktiivi-

seen osallistumiseen. Lukiomme opiskelijoista yli puolet osallistuu Lumo Oy:n

toimintaan lukioaikanaan. Yrittäjyyspohjainen oppimismalli tukeutuu paikalli-

seen toimintakulttuuriin ja on omalta osaltaan tiiviissä yhteistyössä elinkei-

noelämän kanssa.

Sulkavan lukio tekee yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa järjestämällä

yhteisiä koulutus- ja ideointitapahtumia. Tiivistä yhteistyötä tieto- ja viestintätek-

niikan yrityksen kanssa on tehty esim. Osaajat kotiin -hankkeen yhteydessä,

yhteistyössä on tuotettu mm. Sulkavan kunnan esittely-CD.

104

Sulkavan lukio yrittäjyyslukioksi

Visio: Sulkavan lukio on alueellisesti merkittävä yrittäjyyskasvatuksen toimija

Etelä-Savossa lukuvuonna 2008 -09 toimien yrittäjyyskurssien ja yrittäjyysdip-

lomin alueellisena tarjoajana ja lukion yrittäjyyskasvatuksen kehittäjänä.

Missio: Sulkavan lukion erikoistehtävänä on yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen

ja osaltaan toteuttaminen Etelä-Savon alueella yhdessä Joroisten, Rantasal-

men, Juvan ja Puumalan kuntien lukioiden kanssa.

Sulkavan yrittäjyyslukio

- Organisoi alueelliset yrittäjyyskurssit ja yrittäjyysdiplomin

- Kehittää malleja yrittäjyyskasvatukseen

- Ylläpitää ja kehittää yhteistyötä sidosryhmien kanssa esim. yhteyksiä

yrittäjiin ja muihin koulumuotoihin

- Kehittää yrittäjyyslukioverkostoa

Alueellisena yhteistyönä Joroisten, Rantasalmen, Juvan, Sulkavan ja Puumalan

lukioissa on aloitettu syksyllä 2006 alueellisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämis-

ryhmän toiminta. Mukana on rehtoreita, yrittäjyyden, historian ja yhteiskunta-

opin opettajia. Erikseen kutsuttuina ryhmään pyydetään edustajia johtoryhmistä

ja sidosryhmistä esim. yrittäjäjärjestöistä ja toisista koulumuodoista.

Yrittäjyysdiplomi suunnitellaan otettavaksi käyttöön alueella syksyllä 2007.

Sulkavan lukio tarjoaa alueella yrittäjyysdiplomikurssin ja alueen lukiot tuottavat

tarvittavat yrittäjyyskurssit. Tavoitteena on tuottaa alueella lähikuntien kanssa

12 yrittäjyyteen liittyvää kurssia syksyksi 2007.

Sulkavan kunta koordinoi Elvira -virtuaalikoulu -hanketta, joten alueen lukioissa

on käytössä verkko-opetuksen mahdollistava Moodle -oppimisympäristö.

Alueen lukiot ovat myös mukana ISOverkostossa, Itäsuomalaisessa oppimis-

verkostossa, mikä mahdollistaa laajemman verkkokurssitarjonnan.

Sulkavan lukio tekee yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Ottaen

105

huomioon alueen ominaispiirteet, metsät, järvet, suot, lukio on aloittanut

yhteistyön metsäyrittäjyyteen liittyen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston,

luonnonvara- ja ympäristöalan kanssa.

Yhteistyö yrittäjyyskasvatuksen alalla on aloitettu Muuramen lukion kanssa.

Sulkavan lukion yrittäjyysdiplomia on käytetty pohjana kehitettäessä Muuramen

lukion kanssa yrittäjyyskasvatuksen lukiodiplomia. Muuramen kanssa tehtävän

yhteistyön tavoitteena on saada vertaistukea, materiaalia ja mahdollisesti

järjestää verkkokursseja vuorovuosin. Toiminta tapahtuu pääosin verkon

välityksellä, mutta vierailut antavat myös konkreettisia esimerkkejä siitä miten

yrittäjyyskasvatusta toteutetaan. Kokemusten vaihto kehittää yrittäjyyskasvatus-

ta eteenpäin.

Sulkavan lukio haluaa profiloitua alueella yrittäjyyskasvatukseen erikoistuneeksi

lukioksi. Tavoitteena on saada Sulkavan lukioon yrittäjyyslinja, jossa on 12

yrittäjyyteen liittyvää kurssia. Näin tarjotaan yrittäjyydestä kiinnostuneille

opiskelijoille mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä jo lukioaikanaan.

106

6. TÄHTIOPETTAJAT KANSAINVÄLISTYVÄT

Auli Ojala

Opetusalan koulutuskeskus Opeko on kouluttanut vuosina 1997 – 2006 yli 200

yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettajaa. Nelijaksoisen Yrittäjyyskasvatuksen tähti-

opettaja joka kuntaan -koulutusohjelman yhtenä päätavoitteena on ollut viedä

yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta eteenpäin kunnan koululaitoksessa, yhteis-

työssä kunnan elinkeinoelämän kanssa sekä syventää yritysten ja koulujen

välisiä yhteyksiä ja luoda uusia toimivia projekteja koulujen ja elinkeinoelämän

yhteistyön parantamiseksi. Koulutusohjelmaan on alusta alkaen sisällytetty

mahdollisuus osallistua kansainväliseen yrittäjyyskasvatuskonferenssiin.

Koulutusohjelmaan on yhdistetty konferenssimatkoja muun muassa Edin-

burghiin v. 2000, Lontooseen v. 2004 sekä Calabriaan v. 2006.

Viides kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Edinburghissa

20.–23.6.2000

Toiseen vuosina 1999–2000 toteutettuun Yrittäjyyskasvatuksen Tähtiopettaja

joka kuntaan – koulutusohjelmaan osallistui lähes 40 yrittäjyyskasvatuksen,

lähinnä lukion ja peruskoulun, opettajaa. Heistä suurin osa oli historian ja

yhteiskuntaopin opettajia. Koulutusohjelman neljäs jakso toteutettiin Edin-

burghissa, Skotlannissa, jossa yrittäjyyskasvatuksen tähtiopettajat osallistuivat

viidenteen kansainväliseen yrittäjyyskasvatuskonferenssiin, ”The 5th Interna-

tional Partnership Network Conference”, 20.–23.6.2000. Tästä kansainvälisestä

jaksosta moni opettaja sai ideoita ja virikkeitä toteuttaa yrittäjyyskasvatusta

omassa koulussaan ja kunnassaan. Kansainvälinen konferenssi oli tarkoitettu

yrittäjyyskasvatuksen opettajille sekä niille henkilöille tai organisaatioille, jotka

läheisesti työskentelevät koulu – yritysyhteistyön kehittämishankkeiden parissa.

Konferenssin suojelijana toimi Englannin pääministeri Tony Blair.

Konferenssin ohjelma koostui tasokkaista kansainvälisistä yrittäjyyskasvatuk-

sen asiantuntijoista, joita olivat mm. Skotlannin elinikäisen oppimisen komitean

107

puheenjohtaja Edo Weeple, joka loi yleiskatsauksen skottilaiseen yrittäjyyskas-

vatukseen elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Alrich Smith esitti puolestaan

katsauksen Etelä-Afrikan tapaan hoitaa yrittäjyyskasvatushankkeita. Siellä

yrittäjyyskasvatushankkeet ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia. Tunnetun öljy-

yhtiön, BP Amoconin edustaja Paula Banks selosti yrittäjyyskasvatusta

globalisaation näkökulmasta, tuoden samalla esille mm. niitä hankkeita, joissa

öljy-yhtiö on ollut mukana koulu–yritysyhteistyössä. Näissä hankkeissa korostui

vahvasti ympäristökysymykset.

Esitelmien lisäksi konferenssiin osallistujilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin

yrittäjyyskasvatusprojekteja esitteleviin workshopeihin ja sessioihin. Tällaisia

sessioita olivat mm. opettajien yrityksiin tutustumismalli, nuorten työssäoppi-

mismalli, Nuori yrittäjyys -malli sekä yrittäjyyskasvatuksen globalisaatiomalli,

taloudellista ja kasvatuksellisesta näkökulmasta. Tällaisessa sessiossa mm.

prof. Fenton Robb, The Institute of Management esitteli oppilaitoksille tarkoite-

tun kehittelemänsä ohjelman yhdessä Earlston High Schoolista olevan John

Weisterin kanssa. Valmennusohjelma vahvistaa oppilaiden oma-aloitteisuutta ja

kokemuksia työssä oppimalla sekä koulussa, että ympäröivässä yhteiskunnas-

sa. Itseohjautuvat opetusmenetelmät lähtevät koululehden teosta oma-

aloitteiseen työpaikan hankkimiseen. Skotlantilaisten pilottikoulujen kokemukset

olivat tästä ohjelmasta rohkaisevia, prof. Fenton Robb totesi. Kaiken kaikkiaan

yrittäjyyskasvatuksen workshopeja ja sessioita kolmipäiväisen seminaarin

aikana oli yli 60 eri tapahtumaa.

Skotlantilaisen yrittäjyyskasvatusmallin yhteydessä historian ja yhteiskuntaopin

lehtori Seija Hietakangas esitteli tähtiopettajakoulutuksessa syntyneen mallin ”A

Project on Entrepreneurial Education in Pieksämäki Area”. Tässä ns. ”veturi-

hankkeessa” ohjataan opiskelijoita itseohjautuvien työtapojen avulla yrittäjämäi-

seen toimintaan. Hankkeessa korostetaan opettajien ja koko kouluorganisaati-

on henkilökunnan sitoutumista yritteliäisyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen sekä

annetaan uusia ideoita yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmalliseksi malliksi.

Konferenssialustus on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä 2 (LIITE 2).

108

Seitsemäs kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Lontoossa

16.–19.11. 2004

Auli Ojala

Kolmas vuosina 2003 – 2004 toteutettu Yrittäjyyskasvatuksen Tähtiopettaja

joka kuntaan – koulutus huipentui kansainväliseen yrittäjyyskasvatuksen

konferenssiin ”The 7 th International Partnership Network Conference”

Lontoossa 16.–19.11.2004. Aiemmin tähtiopettajat ovat olleet vastaanlaisissa

konferensseissa Lontoossa 1998 ja Edinburghissa vuonna 2000. Konferenssit

toteutettiin yhteistyössä Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa.

International Partnership Network on riippumaton ja voittoa tavoittelematon

maailmanlaajuinen verkosto, joka perustettiin Yhdysvalloissa 1999. IPN:in

jäseninä on lukuisia koulutus- ja viestintäalan järjestöjä ja yhteisöjä. Sen

tavoitteena on hyviä käytäntöjä jakamalla lisätä ja kehittää uusia oppimismalleja

eri toimijoiden yhteistyön tuloksena.

Näkökulma brittiläiseen kouluun

Konferenssimatkan yhteydessä tutustuimme Uxbridgessa, Middlesexissa

sijaitsevaan Vynersin kouluun. Koulu oli erikoistunut matematiikan ja tietoteknii-

kan opetukseen. Kannettavien tietokoneiden määrä olikin suuri ja niitä käytettiin

tehokkaasti joka oppiaineen opetuksessa osana kriittistä tiedonhankintaa ja

itseohjautuvia opetusmenetelmiä. Koulun rehtori Mr Brian Houghton selosti

koulu-yritysyhteistyömuotoja heidän oppilaitoksessaan osana koulun opetus-

suunnitelmaa. Hän kyseli meiltä mm. suomalaisten menestymistä Pisa –

tutkimuksessa ja selostimme hänelle syitä menestykseen suomalaisessa

koulussa. Paikallinen koulualueen johtaja Peter Sale puolestaan korosti koulu-

yritysyhteistyön verkostosuhteita ja eri työskentelymuotoja, jotka hyödyttävät

oppilaitosta, yhteistyöyritystä ja ennen kaikkea oppilasta. Kouluvierailun aikana

tutustuimme käytännössä opetukseen luokissa. Oppaina meillä olivat koulun

koulupukuun sonnustautuneet oppilaat, iältään noin 16 – 17 -vuotiaita.

109

Institute of Education Lontoossa

Toinen tutustumiskohteemme oli Lontoon yliopiston ”Institute of Education”. Mr

Jack Peffers, Institute of Education, kertoi yrittäjyyskasvatuksen historiasta ja

sen pitkistä perinteistä Isossa-Britanniassa. Lontoon yliopiston johtaja Mrs Toni

Griffiths kuvaili ryhmälle tutkimusprojektiaan, jonka tutkimustiimin jäsenet olivat

Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Irlannista, Espanjasta, Tanskasta ja Unkarista.

Tutkimusprojektin tarkoituksena oli selvittää tulevaisuuden työn luonnetta ja

oppimista työkokemuspohjaisessa viitekehyksessä. Tutkimus oli kohdistunut

16- 19 -vuotiaisiin opiskelijoihin ja sen tarkoituksena oli tutkia miten oppiminen

ja työharjoittelu nivoutuvat yhteen yhdentyvän Euroopan työmarkkinoiden ja

työpaikkojen vaatimustason kanssa.

Tutkimusprojektin lähtökohtana oli korostaa kontekstin merkitystä analysoitaes-

sa oppilaan työkokemuksen merkitystä oppimisessa. Tällöin työkokemuksen

kautta oppilaalle välittyvä tieto voi olla hyödyllistä (rich) tai hyödytöntä (poor),

riippuen kontekstista, jossa oppilas on työskennellyt. Tärkeää on myös miten

oppilas soveltaa kouluoppimistaan työharjoittelussa ja miten hän suhtautuu

muodolliseen ja epämuodolliseen oppimiseen työharjoittelupaikallaan. Tutkimus

kehittää viisi työssäoppimismallia. Työssäoppimiseen vaikuttavat oppijan taidot,

konteksti, annettu opetus, koulutuspolitiikka ja sen erilaiset taloudelliset,

teknologiset, sosiaaliset vaikutukset Euroopan maiden sisällä. Myös uudet ideat

oppimisesta kehittävät itse työssäoppimisprosessia. Nämä mallit kehittävät

oppilaan muodollista ja epämuodollista oppimista työharjoittelussa ja samalla

painottavat miten erilainen konteksti vaikuttaa oppilaan työssäoppimiseen.

Koulu-yritysyhteistyön kehittämisnäkymiä

”The 7 th International Partnership Network Conference” koostui lukuisista

esitelmistä, workshopeista ja round table - esityksistä. Mm. Tähtiopettajakoulu-

110

tuksessa mukana ollut Riikka Kuusisto Turun koulukeskuksesta piti Round

table -esityksen yhteistyöprojektistaan ”International Entrepreneurship Educati-

on”. Policy forumilla käsiteltiin yrittäjyyskasvatukseen ja yritysten ja organisaati-

on väliseen yhteistyöhön kohdistuva mielipide-kyselytutkimus, joka kohdennet-

tiin kongressiin osallistujille samanaikaisesti ja sähköisesti kahdeksaantoista eri

maahan. Raportoin ohessa mielipidekyselyn tuloksia soveltaen niiltä osin, joilta

toivon sen hyödyttävän koulu-yritysyhteistyötä myös Suomessa. Round table -

tyyppiseen Policy forumiin Lontoossa osallistui osanottajia mm. Norjasta,

Ruotsista, Englannista, Intiasta, Kanadasta ja allekirjoittanut Suomesta.

Yritysyhteistyön tuloksena mielipidetutkimukseen osallistuneet 172 vastaajaa

18 eri maasta arvelivat oppimisen ja tietotaidon kehittyvän (88 % vastanneista),

uusien oppimismahdollisuuksien lisääntyvän (81 % vastanneista), oppilaan

persoonallisuuden kehittyvän (71 % vastanneista) ja ennen kaikkea opetus-

suunnitelmaa rikastuttavien mahdollisuuksien lisääntyvän (70 % vastanneista).

Tämän lisäksi uskottiin, että yritysyhteistyö lisää teknologian käyttöä ja lähentää

yhteiskuntaa, koulua ja yrityksiä.

Koulu-yritysyhteistyön tekee puolestaan menestykselliseksi kirkas visio siitä,

mihin yhteistyöllä pyritään (80 % vastanneista). Toiseksi yhteistyö vaatii vahvaa

henkilöstöjohtamista (66 % vastanneista). Kolmanneksi projektin onnistuminen

vaatii hyviä kommunikaatiotaitoja kaikkien projektiyhteistyöhön osallistujien

kesken (65 % vastanneista). Vastanneista 84 % piti ensisijaisen tärkeänä

johtamisen (leadership) merkitystä koko projektin onnistumisessa.

Projektin onnistumista edesauttavat seuraavat ominaisuudet: hyvät kommuni-

kaatiotaidot (79 % vastanneista), vahva visio ja uusien ideoiden huomioiminen

(78 %), avoimuus uusien ideoiden jakamiseen ja mahdollisuuteen tehdä ja

ajatella asiat toisin kuin ennen (77 %), innostuneisuus hyödyntää ja nähdä

verkostosuhteiden merkitys organisaatiossa (70 %).

Kysely – ja mielipidetutkimuksessa kyseltiin myös koulu-yritysyhteistyön

111

tulevaisuutta. Tulevaisuuden skenaarioita luodessaan 63 % vastanneista piti

tärkeänä sitä, että projektin johto kiinnittää huomion niihin muutoksiin ja

toimintatapaan miten projekti toteutetaan. Vastanneista 17 % korosti projektin

johdon kiinnittävän huomion ensisijaisesti projektin kokonaisvaltaisiin muutok-

siin organisaatiossa. Vain 7 % vastanneista oli sitä mieltä, että projektin johto

huomioi vain status quon eli mitään muutosta ei tapahdu organisaatiossa eikä

yhteistyössä toteutettiinpa projekti tai ei. Kysyttäessä mitä esteitä yhteistyö-

kumppanuuden syntymiselle on 37 % vastanneista vastasi, että organisaation

johto on liian kiireinen kohtaamaan muutoksia. Vastanneista 23 % oli sitä

mieltä, että ei ole mitään esteitä yhteistyökumppanuuden tuomille muutoksille

organisaatiossa. 17 % vastanneista puolestaan näki resurssien vähyyden (raha

ja henkilökunta) esteeksi muutoksille ja 16 % vastanneista oli sitä mieltä, että

organisaation suurin este oli johdon vision puute.

Workshopien taikaa

Konferenssin kymmenlukuiset workshopit tarjosivat paljon mielenkiintoista

yrittäjyyskasvatukseen liittyvää osaamista ja tietotaitoa. Esimerkiksi A Scottish

Career Education Resource 3–18 years -workshop tarjosi oppimis- ja opetus-

materiaalia 3–18-vuotiaille opiskelijoille. Materiaalin käyttö kehittää oppilaan

tietoa (tietotaitoa), käytännön taitoja, tekniikkaa ja eri oppimisstrategioita. Nämä

materiaalit ja menetelmät kohdentuvat työhön ja työssä oppimiseen tulevaisuu-

den globaaleille työmarkkinoille. Norjalainen Ola Risnes (Confederation of

Norwegian Business and Industry, Norway) selosti Business at School -

workshopissa teollisuuden, kaupan ja oppilaan välisiä yhteistyöprojekteja.

Projektin tarkoituksena on antaa oppilaalle realistinen kuva liiketoimintaosaami-

sesta ja teollisuudesta osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Brittiläinen Christine

Appleby selosti puolestaan worshopissaan johtajuuden ja johdon merkitystä

koulun kehittämisessä osana oppivan organisaation ja yrittäjyyskasvatuksen

ideaa. Yhteenvetona Lontoon yrittäjyyskasvatuskonferenssista voidaankin

todeta, että vierailut, verkostoitumiset eri maiden osallistujaopettajien kanssa ja

monet Round table - ja workshop – esitykset tarjosivat konferenssiin osallistu-

112

jalle monipuolisen lisän rikastuttaa opetustaan omassa koulussaan.

Tekstin lähteet perustuvat kaikille osanottajille jaettuun konferenssijulkaisuun,

ennen konferenssia lähetettyyn mielipidekyselyyn sekä kirjoittajan omiin

muistiinpanoihin.

Kahdeksas kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi Calabriassa

2.- 5.10.2006

Vuonna 2006 järjestetty neljäs Yrittäjyyskasvatuksen Tähtiopettaja joka

kuntaan – koulutus päättyi omakustanteiseen kahdeksanteen kansainväliseen

yrittäjyyskasvatuksen konferenssiin Italian Calabriassa. Calabria sijaitsee

”Italian saappaankärjessä” Sisiliaa vastapäätä. Calabrian maakunta on tunnettu

turismista, oliivien tuotannosta, sitruunoista, tomaateista, juustoista ja viineistä.

Vuodesta 1970 lähtien Calabrian pääkaupunki on ollut Catanzaro. Alueella

asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä. Alueen pinta-ala on 15 082 km² ja väestönti-

heys 133 as./km²:

Italia on jo perinteisesti ollut pienyrittäjyysaluetta. Erityisesti paikallinen

perheyrittäjyys kukoistaa maassa. Tämä näkyi myös ohjelmassa. Paikalliset

italialaiset yrittäjät pitivät puheenvuoroja yrittäjyydestä. ”The 8 th International

Partnership Conference: Building futures through partnership – Local and

International Agenda” -konferenssiin osallistui vajaa sata osanottajaa eri

puolilta maailmaa. Aktiivisia yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita kokoontui

konferenssiin mm. Australiasta, Italiasta, Yhdysvalloista, Etelä-Afrikasta,

Norjasta, Egyptistä ja Suomesta. Konferenssiosallistujien lisäksi kuulijoina oli

lukuisa joukko italialaisia koululaisia.

Luentojen, paikallisten ja kansainvälisten seminaarien sekä workshopien avulla

osallistujat saivat tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu yrittäjyyskasvatuksen

kentällä. Kaikille osallistujille tarkoitetuissa seminaareissa käsiteltiin yrittäjyyden

lisäksi, miten kontekstisidonnaista oppimista edistetään tulevaisuudessa.

113

Kontekstisidonnaisella oppimisella tarkoitettiin tässä yhteydessä oppijan,

opettajan ja ympäröivän yhteiskunnan mukaan ottamista oppimisprosessiin.

Calabrian alueen kolme yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaa, Davos Style

puheenjohtajana, valottivat seudun lähtökohtia tuoda oppimista lähemmäksi

yhteiskunnallista todellisuutta. Workshopeissa esitettiin yrittäjyyskasvatuksen

käytännöllisiä ja toiminnallisia oppimismalleja. Aiheina olivat sosiaalinen ja

yhteiskunnallinen vastuu, terveys ja hyvinvointi nuorten näkökulmasta, lapsuus,

yrittäjyyskasvatuksen kehittyminen ja yrittäjyys, turismi, yrittäjyys ja vapaa-aika,

pienyrittäjän osaaminen kilpailuareenalla, nuorten yrittäjyyskasvatusleiri sekä

ympäristökysymykset ja niiden resurssointi.

Seminaarissa jaettiin palkintoja (LIITE 3). Global Best Awards 2006 – palkinnon

voittaja oli norjalainen projekti. Norjan Hurum Lower Secondary School:in

oppilaat ja opettaja esittelivät terveyskasvatusprojektiaan, joka toiminnallisena,

oppilaiden hyvinvointia vahvistavana mallina edistää yrittäjyyskasvatusta. Myös

Suomeen tuli kunniamaininta nuorten yrittäjyyskasvatusleiristä.

Kansainvälinen Global Best Awards 2006 -kunniamaininta Suomeen

Seminaarissa jaettiin kunniamainintoja kolmessa kategoriassa: terveys ja

koulutus (health and education), alueellinen kehittäminen (regional develop-

ment) ja yrittäjyyskasvatus (entreprise education). Nuorten yrittäjyyskasvatuslei-

ri NY24h -Camp ja siihen yhdistetty opettajaseminaari saivat kunniamaininnan

kansainvälisessä Global Best Awards 2006 -kilpailussa. Palkitsemisen perus-

teena oli toimintamallin innovatiivisuus ja laaja-alainen yhteistyö. Nuorilta

nuorille – periaatteella suunniteltu ympärivuorokautinen oppimistapahtuma

vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyystaitoja.

Yrittäjyyskasvatusleiri on Nuori yrittäjyys ry:n ja Taloudellisen Tiedotustoimiston

TAT-Palvelu Oy:n suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus, jota ovat taloudel-

lisesti tukeneet myös Yksityisyrittäjäin Säätiö, Opetushallitus ja Länsi-Suomen

lääninhallitus. Nuori yrittäjyys -leirejä järjestettiin syksyn 2005 ja kevään 2006

114

aikana Lohjalla, Espoossa, Lahdessa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä,

Oulussa ja Vaasassa. Leireille osallistui yhteensä 623 henkilöä; 262 opettajaa

ja 361 opiskelijaa. Kesällä 2006 järjestettiin tutor-koulutus 60 ammatillisen

oppilaitoksen opettajalle ja opiskelijalle yhdestätoista eri oppilaitoksesta.

Syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana tapahtumia on järjestetty tutor-

koulutukseen osallistuneissa ammatillisissa oppilaitoksissa. (Alakoski 2007.)

Kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi järjestetään vuonna 2008

Suomessa. Kunniamaininnan yrittäjyyskasvatusprojektista saanut koulutuspääl-

likkö Tomi Alakoski ja koulupalvelujohtaja Liisa Tenhunen – Ruotsalainen

TAT:ista kutsuvatkin ohessa (Kuva 3 & 4) konferenssin Suomeen vuonna 2008.

Kuvassa 3 on taustalla Yhdysvaltojen, Norjan ja Etelä-Afrikan toimitsijaorgani-

saation johtohenkilöitä. Kuvassa 4 näkyvät Liisa Tenhunen-Ruotsalainen,

taempana Tomi Alakoski, yrittäjyysluokan vetäjä Aila Lampela Kempeleeltä,

Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta, Tähtiopettaja-koulutuksen pääkouluttaja

Auli Ojala Tampereelta sekä Jari Mäkelä Vakka-Suomen Ammatti-instituutista.

Kuva 3. Näkemiin Calabria – tervetuloa Suomeen!

(Kuva: Aila Lampela)

115

Kuva 4. Suomi kutsuu vuonna 2008 - Tähtiopettaja oletko valmis!

(Kuva: Aila Lampela)

Yrittäjyyskasvatuksen Tähtiopettaja joka kuntaan – koulutuksen pääkouluttaja

Auli Ojalalla oli myös mahdollisuus alustaa konferenssivieraita oman yrittäjyy-

teen liittyvän väitöstutkimuksensa tuloksista (LIITE 4). Pienyrittäjän osaaminen

kilpailuareenalla – tutkimuksen päätehtävänä oli kuvata makrotasolla pienyrittä-

jän kilpailuareenaa sekä mikrotasolla pienyrittäjän osaamista pienyrittäjän työn,

pienyrityksen ja yritysympäristön näkökulmasta. Kilpailuareenalla tarkoitettiin

pienyrittäjän yritysympäristöä ja makrotasolla globaalia yritysympäristöä.

Tutkimuskohteena oli 29 pienyrittäjää, joiden yritykset sijaitsivat Pirkanmaalla.

Toimialaltaan pienyritykset olivat ääripäitä: 14 korkeaa teknologiaa käyttävää

yritystä ja 15 perinteisen metalliteollisuuden alan yritystä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui Nonakan ja Takeuchin kehittä-

mään organisaation tiedonluomisen prosessimalliin. Mallia täydennettiin

Mahoneyn ja Sanchezin sekä van den Boschin ja van Wijkin mukaan tiedolla

116

johtamisen kompetenssipohjaisella, yksilökeskeisellä kollektiivisella johtamis-

tiedolla. Tutkimuksessa sovelletaan Porterin timanttimallia lähinnä pienyrittäjän

yritysympäristön jäsentämiseen ja sitä täydennetään toimialaa koskevilla uhka-

ja mahdollisuustekijöillä.

Tutkimuksen empiirinen materiaali oli hankittu yhdistämällä erilaisia tiedonhan-

kintamenetelmiä: haastattelulomake, nauhoitetut haastattelut ja observointiin

perustuvat kenttäpäiväkirjat.

Tutkimuksessa käytettiin grounded theory:n straussilaista lähestymistapaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkea teknologian yrittäjät olivat koko

ajan tekemisissä uuden tiedon kanssa. Korkea teknologian yrittäjät kytkivät

tiedon tiiviisti osaamisen johtamisen viitekehykseen ja hyödynsivät strategisen

uuden tiedon liiketoimintaosaamiseksi ja teknologiaosaamiseksi. Lisäksi korkea

teknologian yrittäjillä oli kokonaisvaltainen ymmärrys ja abstrahointikyky

toimialansa tulevaisuuden kehittymisestä intuitiona. Tämän vuoksi korkean

teknologian yrittäjien tiedonkäsite oli lähempänä know why –tietoa kuin know

how –tietoa.

Metallialan yrittäjien osaamisen johtamisessa oli enemmän operatiivisia piirteitä

kuin korkean teknologian yrittäjien. Metallialan yrittäjien osaamisen johtaminen

oli lähellä yrittäjän työn ammatillista osaamista, tiedon käyttöä ammatissa

tietyllä substanssialueella. Tällöin metallialan yrittäjien tiedonkäsite oli lähem-

pänä know how –tietoa. Tiedon välisen eron toteaminen tutkimuskohteena

olevien pienyrittäjien välillä oli tutkimuksen keskeisin kontribuutio.

(Ojala 2007.)

Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset

Keskeisin ero korkean teknologian ja metallialan yrittäjien välillä oli käsitys

tiedosta. Tiedonkäsityksen ero oli myös tutkimuksen keskeisin teoreettinen

löydös (Taulukko 1).

117

Taulukko 1. Osaamisen johtamisen keskeiset erot

Tietoyrittäjä (korkean teknologian yrittäjä) oli koko ajan tekemisissä uuden

tiedon kanssa. Hän kytki tiedon tiiviisti osaamisen johtamisen viitekehykseen.

Korkean teknologian yrittäjän osaamisen johtamisessa uuden tiedon ja uuden

teknologian omaksuminen on kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Tietoyrittäjän

mielestä tieto on raaka-ainetta, joka muuttuu tietoyrittäjän toimesta taloudelli-

seksi arvoksi ja liiketaloudelliseksi osaamiseksi yritysorganisaatiossa. Tietoa

käytetään yhteiseen toimintaan tiimimäisen työotteen ja tietovisioon sidotun

koko organisaatioon levitettävän toiminta-ajatuksen avulla. Tietoyrittäjän

yrityksessä tieto ulkoistetaan osaamiseksi ja tietotuotteiksi. Tällöin tietoyrittäjän

manageriaalinen tiedonmuodostus kohdentunee know how ja know why -tiedon

yhdistämiseen uudenlaiseksi know what -tiedoksi.

Taitoyrittäjän (metallialan yrittäjä) manageriaalinen tiedonmuodostus kohdistui

ammatilliseen, tietyn substanssialueen osaamiseen, know how -tietoon.

Taitoyrittäjä ei osaamisen johtamisessa yhdistänyt tietoyrittäjän tavoin know

118

how ja know why -tietoa uudenlaiseksi strategiseksi know what -tiedoksi.

Toisaalta miten tutkimuksen teoreettinen löydös: tiedonvälinen ero voitaisiin

ratkaista tieto- ja taitoyrittäjän osalta globaalissa tietotaloudessa? Kuviossa

kolme esitetään hypoteettinen malli tiedonkulun prosessista taito- ja tietoyrittä-

jän yritysorganisaatiossa. Malli kuvaa tieto- ja taitoyrittäjän johtamiskompetens-

sin jakamista tulevaisuuden globaalissa tietotaloudessa. Mallissa taitoyrittäjän

käytännönläheinen know how -tieto yhdistyy tietoyrittäjän teoreettiseen know

why -tietoon. Malli mahdollistanee myös hiljaisen tiedon siirron tieto- ja taitoyrit-

täjän yritysorganisaatiossa (vrt. Lawson & Lorenz 1999).

Kuvio 3. Hypoteettinen tiedonkulun prosessimalli.

Kuvion kolme mallia voitaneen soveltaa myös koulutuksen kentällä siten, että

teoreettisesti lahjakkaat ja käytännöllisesti lahjakkaat oppilaat ovat opetukselli-

sesti ja opetussuunnitelmallisesti tekemisissä jo opiskeluaikana toistensa

kanssa ja jakavat näin tiedonkulun prosessin. Siitä hyötyvät kaikki, niin oppilaat

kuin tulevat työnantajatkin.

119

Väitöstutkimuksen sovellukset yrittäjyyskasvatukseen

Taulukossa yksi (Taulukko 1) esitetään väitöstutkimuksen keskeiset erot

osaamisen johtamisessa. Kun vertaa osaamisen johtamista kouluorganisaati-

ossa tapahtuvaan osaamisen johtamiseen, niin samanlaisuuksia business –

maailman välillä löytyy paljon. Näitä keskeisiä yhteneväisyyksiä esiintyy mm.

tietoyrittäjän osaamisen johtamisessa (ks. Taulukko 1). Kouluorganisaation

johtajan tulisi levittää koulun toiminta-ajatus ja visio koko kouluorganisaatioon,

hänen tulisi omata ja osata taloudellista, teknologista ja liiketaloudellista

osaamista (business inteligence). Lisäksi hänen johtamistyössä tulee hyödyn-

tää ja tehdä mahdolliseksi (esim. tiimeissä) seniorityöntekijöiden hiljaisen tiedon

siirtäminen nuoremmille työntekijöille sekä hyödyntää uusinta tutkimusta

(tiedontuotanto: yliopistot – koululaitos). Koulun johtajan osaamisen johtami-

sessa on tärkeää olla tietoinen uusimmista opetusmenetelmistä ja opetuksen

virtauksista. Osaamiskartoitusten avulla tulisi selvittää ja tietää kenellä on

uudenlaista osaamista kouluorganisaatiossa. Tämän lisäksi niin osaamisen

johtamisessa kuin yrittäjyyskasvatuksessa ovat uusin tieto ja tulevaisuuden

abstrahointikyky tärkeitä, kuin myös sen soveltaminen strategiseen osaamisen

johtamiseen ja käytäntöön. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi projektimaisten

työtapojen ja tiimimäisen työotteen muodossa työorganisaatiossa. Kaikki edellä

mainittu johtanee lopulta myös koulukulttuurin muutokseen, jossa yrittäjyyskas-

vatuksella, innovatiivisuudella ja uudenlaisilla ajattelumalleilla on tilaa.

120

KIRJALLISUUSLUETTELO

Ainley, P. & Corney, M. (1990) Training for the future. Oxford: The Alden

Press Ltd.

Alakoski, T. (2007) Kansainvälinen Global Best Awards 2006 – kunniamaininta

Suomeen. Tiedote. Helsinki: TAT.

Anttiroiko, A. (2000) Strateginen tietojohtaminen kunnallishallinnossa.

Hallinnon tutkimus 2000. Nro 1, 9 – 32.

Aristoteles (1989) Nikamakhoksen etiikka (suom. Simo Knuutila). Helsinki.

Ayres, K. (1999) Tekniikka ja johtamistaidot uudessa koulutusohjelmassa:

Yritykset tarvitsevat tietojohtamisen osaajia. Anturi: Tamperelainen

tiedeyhteisölehti. Tampere. Teknillinen korkeakoulu. Nro 1, s.8

Cantell, H. (2006) Aktiivinen kansalaisuus. Nuoret ympäristövaikuttajina.

Teoksessa Ojanperä, T. (toim.): Näkökulmia aktiiviseen kansalaisuu-

teen. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun julkaisu. Nro 2, 43-59.

Carter, S. & Cannon, T. (1992) Women as Entrepreneurs. London:

Academic Press. Limited.

Chell, E., Haworth, J. & Brearley, S. (1991) The Entrepreneurial Personality:

Concepts, Cases and Categories. London: Routledge.

Copeland, B. (1986) Enterprise Redefined Curriculum. Vol.7, Nro 97,

57-60. Personality. London: Routledge.

Doram, C. & Preece, R. (1985) A Curriculum Discussion Document

“Entrepreneurial Skills”: A Curriculum Strategy for Self-employment and

very small businesses, Hands Limited and Hartlepool College of Further

Education.

Dumbrajs, S. (2007) A learning community: Teachers and studies engaged in

developing their own learning and understanding. Kasvatustiede. Nro

123. Väitöskirja. Joensuun yliopisto.

121

EERJ European Educational Research Space (2003) Vocational and lifelong

education research. Special Issue guest edited by Griffiths, T. od

European Educational Research Journal. Vol. 2, No 1.

Engeström, Y. (2001) Expansive Learning at Work: Toward an activity-

theoretical reconceptualisation. Journal of Education and Work.

Vol.14. No.1, pp. 133–156.

Eronen, A. (1997): Henkilöstön osaaminen yrityksen taseeseen?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Sarja B 133. Helsinki: ETLA.

Griffiths, T. & Guile, D. (2004) Learning through work experience for the

knowledge economy. Issues for educational research and policy.

Luxembourg: Office for Official Publications of the European

Communities.

Hanhisalo, K., Kainu, A.-P. & Vaherva, T. (1994) Koulutus yrittäjän tukena.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 32/1994.

Hannula, M. & Lönnqvist, A. (2002) Concepts of performance measurement.

Suorituskyvyn mittauksen käsitteet. Vantaa: Tummavuoren kirjapainot

Oy.

Hannus, J., Lindroos, J-E. & Seppänen, T. (1999) Strateginen uudistuminen

osaamisen ajan toimintaympäristössä. Espoo.

Harris, A. (2002) Effective leadership in schools facing challenging context.

School Leadership & Management 22, 15-26.

Hietakangas, S. (2000) A project on entrepreneurial education in Pieksämäki

area. Paper presented at the 5 th International Partnership Conference

20. – 21.06.2000 in Edinburgh, Scotland. (LIITE 2)

Heikkilä, J. (1981) Luovan ongelmanratkaisun didaktiikka. Helsinki: WSOY.

Heinonen, V & Viljanen, E (1988) Evaluaatio koulussa. Jyväskylä.

Heimonen, J. & Ruohonen, M. (2000) Pentti Järvinen 60 vuotta: Työtä tieteen

hyväksi. Tampere: University of Tampere. 2000, 142.

122

Herzberg, F. (1968) One more time: how do you motivate employees?

Harvard Business Review: Nro 46, 53 - 62.

Herzberg, F., Mausner, B & Snyderman, B. (1959) The motivation to work.

New York.

Huotari, M. & Iivonen, M. (2000) Tietojohtaminen vaatii yhteistyötä ja

vuorovaikutusta. Tietopalvelu 2000: Nro 3, 5 – 8

Huuskonen, V. (1992) Yrittäjäksi ryhtyminen. Teoreettinen viitekehys ja sen

koettelu. Turun Kauppakorkeakoulun laitoksen julkaisuja A - 2:1992,

Turku.

Holma, A., Lappalainen, K. & Pilkevaara, S. (1997) Näkymätön näkyväksi:

tieto, osaaminen ja knowledge management. Teknillinen korkeakoulu,

Espoo.

Iivonen, M. & Huotari, M. (2000) Tietojohtaminen – uudet aatteet ja vaateet?

Kanava. Nro 3: 205 – 208.

Jalonen, T. (2006) Tähtiopettajalla on tärkeä rooli koulussa. Haastattelu

Suomen Yrittäjissä Helsingissä 9.11.2006. (Haastattelija Auli Ojala.)

Jahnukainen, I. (1992) toim. Uudistuva pienyritys. Weilin + Göös.

Johnson, C. (1983) Entrepreneurship and the start-up process.

Durham University Unpublished Dissertation.

Kirjavainen, P. (1995) Osaamisen kehittyminen: Näkökulma tietoyritysten

strategisiin haasteisiin. Artikkeli. Liiketaloudellinen aikakausikirja. 3/95.

Kirjavainen, P. (2000) Strategisen osaamisen johtaminen. Helsinki: Edita.

Kolb, D. A. (1984) Experimental learning. Experience as the source of learning

and development. Englewood Cliffs N. J: Prentice-Hall.

Koiranen, M. (1993) Ole yrittäjä. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Koiranen, M. (1997) Henkinen kasvu yrittäjyyteen. Teoksessa M. Parikka

(toim.) Kasvu yrittäjyyteen. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

Opetuksen perusteita ja käytänteitä. Nro 27, 23–26.

123

Koiranen, M. (1998) Perheyrittäminen. Huomioita suku- ja perheyrityksistä.

Tampere: Tammer-Paino Oy.

Koiranen, M. (2000a) Juuret ja siivet. Perheyrityksen sukupolvenvaihdos.

Helsinki: Edita.

Koiranen, M. (2000b) Pohdintoja perheyrittäjyyden merkityksestä ja

perheyrittäjyyden edistämisestä. Virkaanastujaisesitelmä.

Jyväskylän yliopisto 12.4.2000. Muistiinpanot.

Koiranen, M. & Ruohotie, P. (2001) Yrittäjyyskasvatus: analyyseja, synteesejä

ja sovelluksia. Aikuiskasvatus. Artikkeli nro 2, 102–111. Rauma:

West Point.

Komiteamietintö (1997). Elinikäisen oppimisen komiteamietintö.

Helsinki: Painatuskeskus.

Kovalainen, A. (1992) Naisyrittäjän kuva. Teoksessa Jahnukainen, I. (toim.)

Uudistuva pienyritys. Jyväskylä.

Kyrö, P. (1997a) Yrittäjyyden muodot ja tehtävä ajan murroksessa.

Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kyrö, P. (1997b) Yrittäjyys kulttuurin murroksessa. Teoksessa Aaltio –

Marjosola (toim.) Organisaatio ja yrittäjyys I. Helsinki: WSOY.

Kyrö, P., Nurmi, K. & Tikkanen, T. (1999) Yrittäjyyden ensiaskeleita

yhteiskunnassa. Helsinki University Press. Helsinki: Yliopistopaino.

Kyrö, P. (2001) Yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia pohtimassa.

Artikkeli. Aikuiskasvatus nro 2, 92–102. Rauma: West Point.

Kyrö, P. (2004) Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Julkaisematon

käsikirjoitus. Tampere: A. Ojalan arkisto.

(Julkaistu vuonna 2004, Tampereen yliopisto, Tampere.)

Kyrö, P. (2006) Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys. Yrittäjyyskasvatuksen

julkaisusarja. Tampere: Tampereen yliopisto.

Lahti, A. (1992) Pienyritysten kansainvälistyminen. Teoksessa Jahnukainen, I.

(toim.) Uudistuva pienyritys. Jyväskylä.

Laslett, P. (1988) John Locke, Two treateises of Government, ed. Cambridge

University Press. Cambridge.

124

Lawson, C. & Lorenz, E. (1999) Collective Learning, Tacit Knowledge and

Regional Innovative Capacity, Regional Studies 33 (4), 305-317.

Leino, J. (1988) Tietokone opetuksen kehittämisessä 3. Helsingin yliopisto.

Tutkimuksia 118.

Lehtisalo, L. & Raivola, R. (1992) Koulutuspolitiikka. Helsinki: WSOY.

Luukkainen, O – Toivola, T. (1998) Yrittäjyyskasvatus – mitä se voi olla?

Kokkola: Chydenius-Instituutti.

Mannermaa, M. (2000). Tulevaisuuden haltuunotto: PK-yrityksen ennakoinnin

käsikirja. Helsinki: Työministeriö.

Maslow, A. (1970) Motivation and personality (2nd

). New York.

Mäntylä, R. (1998) Henkilöstön kehittämisestä osaamisen kehittämiseen.

Lisensiaattityö. (julkaisematon) Kasvatustieteiden laitos. Tampereen

yliopisto.

Mäkinen, V. (1992) Tiede ja tutkimus pienyrityksen apuna. Teoksessa

Jahnukainen I. (toim.): Uudistuva pienyritys. Jyväskylä.

Nikkanen, P. (1998) Kohti oppivaa organisaatiota. Luentomoniste.

Esitelmä. 20.4.1998. Opeko, Heinola.

Nonaka, I. (1991a) Managing the firm as an information creation process.

Advances in Information Processing in Organizations, Vol. 4.

Greenwich, Ct: JAI Press, 239–275.

Nonaka, I. (1991b) The knowledge-creating company. Harvard Business

Review 69, 6, 96–104.

Nonaka, I. & Kenney, M. (1991) Towards a new theory of innovation

management: A case study comparing Canon, Inc. and Apple computer,

Inc. Journal of Engineering and Technology Management 8, 67–83.

Nonaka, I. (1994) A Dynamic Theory of Organizational Knowledge Creations

Science. Vol 5, No. 1. February, 14–37.

Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995) The Knowledge-Creating Company.

New York: Oxford University Press.

125

Nonaka, I. (2000) Knowledge creation: a source of value. New York:

Macmillan.

Nonaka, I. (2001) Managing industrial knowledge: creation, transfer and

utilization. London: Sage.

Nonaka, I. & Nishiguchi, T. (2001) Knowledge emergence: social, technical

and evolutionary dimensions of knowledge creation.

Oxford: Oxford University Press.

Nonaka, I. & Takeuchi, H. (2004) Hitotsubashi on Knowledge Management.

Singapore: John Wiley & Sons (Asia) Pte. Ltd.

Nonaka, J. & Teece, D. J. (2001) Managing industrial knowledge creation,

transfer und utilization. London: Sage.

Nonaka, I. & Toyama, R. & Konno, N. (2000) SECI, Ba and Leadership;

a Unifield Model of Dynamic Knowledge Creation. In: I. Nonaka &

D. Teece (Eds) Managing industrial knowledge. London.

Norris, N., Aspland, R., MacDonald, B., Schostak J. & Zamorksi, B. (1996)

An Independent Evaluation of Comprehensive Curriculum Reform In

Finland. National Board of Education. Helsinki.

Ojala, A. (1998) Pienyrittäjän koulutustarve. Lisensiaattitutkimus. Tampere:

Tampereen yliopisto.

Ojala, A. (2006) Expertise of Small Business Entrepreneurs in the competition

arena. Paper presented at 8th

International Partnership Conference

2.– 5.10.2006 in Calabria, Italy. (LIITE 4)

Ojala, A. (2007) Pienyrittäjän osaaminen kilpailuareenalla. Tampereen

teknillinen yliopisto. Julkaisu 659. Väitöskirja. Tampereen yliopistopaino,

Tampere.

Ojala, A. & Pihkala, J. (1994) Alkutaival yrittäjyyteen koulussa. Opetushallitus.

Painatuskeskus.

Ojala, A. & Pihkala, J. (1995) First steps towards entrepreneurship in school.

Opetushallitus. Painatuskeskus.

126

Ojala, M. (2005) EU-kilpailuoikeus. Helsinki: Edita Prima Oy.

Paananen, S. (1987) Eheytetty opetus. Otava.

Peltonen, M. (1986) Yrittäjyys. Keuruu.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. (1994)

Opetushallitus, Helsinki.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004)

Opetushallitus, Helsinki.

Raivola, R. (1994) Adult education in new Europe. Teoksessa Parjanen, M

(toim.) Outside the Golden Gate. Tampereen yliopiston

täydennyskoulutuskeskus, Tampere.

Raivola, R. (1998) Koulutuspolitiikasta oppimisen edistämispolitiikkaa.

Pääkirjoitus. Aikuiskasvatus 3/98. Rauma.

Rakkolainen, I. (1998) Virtuaalitodellisuuden hyötysovellukset. Artikkeli.

Teoksessa Varis T. (toim.) Avautuminen tietoyhteiskuntaan.

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. A1/98.

Rauste von Wright, M.-L. & von Wright, J. (1995) Oppiminen ja koulutus.

Helsinki: WSOY.

Reynolds, D. (1985) Studying School Effectiveness.

Taylor & Francis, Basingstoke.

Reynolds, D. & Cuttance, P. (toim.) (1992). School effectiveness and School

Improvement in the 1990s. Michigan Press.

Ristimäki, K. (2004) Yrittäjäksi identifioituminen.

Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus nuorten yrittäjyyteen liittyvän

identiteetin kehityksestä. Acta Wasaensis 130. Liiketaloustiede 51.

Johtaminen ja organisaatiot. Universitas Wasaensis, Vaasa.

Ruohotie, P. (1996) Oppimalla osaamiseen ja menestykseen. Helsinki: Edita.

127

Routamaa, V. (1993) Yrittäjyyden ulottuvuudet. Vaasan yliopiston täydennys-

koulutuskeskuksen julkaisuja 4/93. Press, East Lansing.

Ropo, E. (1992) Opetussuunnitelmastrategiat elinikäisen oppimisen

kehittämisessä. Kasvatus 23(2), s. 99 - 110.

Seikkula-Leino, J. (2006) Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus 2004–

2006 ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen. Paikallinen

opetussuunnitelmatyö yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta.

Opetusministeriön julkaisuja 2006:22. Helsinki: Yliopistopaino.

Stevenson, H. H. & Sahlman, W. A. (1989b) ‘The entrepreneurial

process’ in P. Burns and J. Dewhurst (eds) Small Business and

Stevenson & H. H., Roberts, M. J. & Grousbeck, H. I., (1985) New

Business Ventures and Entrepreneur, Homewood, Ill.: Irwin.

Stevenson, H. H., Roberts, M. J. & Grousbeck, H. I. (1989a).

New Entrepreneurship. Ch. 5: pages 94-157.

Ståhle, P. (1999) Knowledge management: tietopääoma yrityksen

kilpailutekijänä. Helsinki: WSOY.

Ståhle, P. & Grönroos, M. (1999) Knowledge management: tietopääoma

yrityksen kilpailutekijänä. Ekonomia sarja. Helsinki: WSOY.

Ståhle, P., Grönroos, M. & Pyöriä, P. (2000) Knowledge Management:

tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. Kirja-arvostelu.

Kansantaloudellinen aikakausikirja 1, 143–145.

Ståhle, P. (2002) Tieto liiketoiminnan ytimessä.

http://www.sas.com/offices/europe/finland/sas/402tietojohtaminen.htm.

(Käytetty 12.7.2006.)

Taloudellinen Tiedotustoimisto. (2007) Nuorisotutkimus. Helsinki: TAT.

Tilastokeskus. Tampereen Aluepalvelu. Yritystilastot. 2006.

Timmons, J. A., (1989) The Entrepreneurial Mind, Andover, Mass.:

Brick House Publishing, New York.

128

Uljens, M. (1997) School didactics and learning. London: Psychology Press.

Uusikylä, K. (1998) Pedagogisen lahjakkuuden ulottuvuuksia. Kasvatus 2/98.

Artikkeli. Jyväskylä: Kirjapaino Oma.

Vauras, M. (2004a) Aihekokonaisuudet opetuksen eheyttäjänä.

Teoksessa M-.L. Loukola (toim.) Aihekokonaisuudet perusopetuksen

opetussuunnitelmassa. Jyväskylä: Gummerus, 11–17.

Vauras, M. (2004b) Oppimiskäsitys. Teoksessa M.-L. Loukola (toim.)

Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Jyväskylä:

Gummerus. 28- 29.

Vaherva, T. (1980) Evaluoinnin lähtökohtia aikuisopiskelijan näkökulmasta

tarkasteltuna. Teoksessa Vaherva, T. & Ekola, J. Arviointi

aikuisopetuksessa. Osa I. Helsinki: Valtion Painatuskeskus.

Vaherva, T. - Juva, S. (1985) Koulutuksen talous. Helsinki.

Von Krogh, G., Ichijo, K. & Nonaka, I. (2000) Enabling Knowledge Creation:

How to Unlock the Mystery of Tacit Knowledge and Release the Power

of Innovation. New York and London: Oxford University Press.

Vroom, V. (1964) Work and Motivation. New York.

Yrittäjyyskasvatuksen projektisuunnitelmat: Yrittäjyyskasvatuksen

tähtiopettaja joka kuntaan -koulutusohjelma.(1999 – 2006).

Projektisuunnitelmat. Suunnitelmien tekijät mainittu tekstissä.

Opetusalan koulutuskeskus. Tampere & Heinola.

129

LIITE 1

Oman kouluni yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman tavoitteet. Kirjaa ja mieti.

(Tekijä Auli Ojala)

1. Miten yrittäjyyskasvatus näkyy opetussuunnitelman arvopohjakeskusteluis-sa? _______________________________________________________________ 2. Miten kouluni toiminta-ajatus näkyy yrittäjyyskasvatuksen opetuksessa? _______________________________________________________________ 3. Miten koulussani toteutetaan yrittäjyyskasvatusta a) projekteina ___________________________________________________ b) yhdistettynä eri oppiaineisiin ______________________________________ c) valinnaisaineena _______________________________________________ 4. Oman kouluni ensimmäinen yrittäjyyskasvatustavoite on _______________________________________________________________ 5. Oman kouluni toinen yrittäjyyskasvatustavoite on _______________________________________________________________ 6. Mitä opetusmenetelmiä sovellan yrittäjyyskasvatuksen opetukseen? _______________________________________________________________ 7. Miten oppijan itseohjautuvuus ja teknologian käyttö näkyy yrittäjyyskasvatuk-sen opetuksessa? _______________________________________________________________ 8. Keiden opettajien kanssa teen yhteistyötä yrittäjyyskasvatusta opetettaessa? _______________________________________________________________ 9. Yrittäjyyskasvatuksen sidosryhmät ovat _______________________________________________________________ 10. Oman kouluni kurssisisällöt muodostuvat seuraavista integroiduista oppiaineista ja opetuspaketeista _______________________________________________________________

130

LIITE 2

A PROJECT ON ENTREPRENEURIAL EDUCATION IN PIEKSÄMÄKI AREA

Seija Hietakangas

City of Pieksämäki

5 th International Partnership Conference 20 th – 21 th June 2000

Edinburgh International Conference Centre EICC

Veturi is Finish and it means a railway engine. Pieksämäki is an important

railway crossroads in Finland. We decided to call our project on entrepreneurial

education in Pieksämäki Area by that name.

I Aims

The project on entrepreneurial education aims at helping and encouraging

students to take responsibility. It encourages on going learning and helps

students find new opportunities. Veturi thereby aims to help students develop

their personal characteristics and self-esteem. We hope that it will eventually

stimulate and inspire them to establish their own business.

Central themes here are employment and self-employment – the capability and

potential to offer work to others, and acquire work for oneself.

When students take initiative in entrepreneurial activities, we also talk about

motivation, work ethics and individual responsibility.

II Education for teachers and other teaching staff

The aim here is to make every teacher adopt entrepreneurial education as part

of their work.

131

Educational issues that come to the fore include:

Defining and discovering an entrepreneurial spirit

Looking at entrepreneurship in general

Learning from projects and team work

Developing and discussing new teaching methods and curricula

As well as operational models and ideals

The current situation a project called a decade of enterprising in southern

Savolax of Pieksämäki area

I

The current project aims to create a teaching model and a curriculum for the

Pieksämäki area. Teachers from different schools in the area will come

together and from a team. This team will then further develop and enhance an

entrepreneurial spirit in all the schools from day-care to adult education.

At the beginning of the school year, the team will prepare a local entrepreneuri-

al curriculum. In the autumn they will organize a happening called Young

Entrepreneur. Finally, special curricula to all school levels will be completed.

The team will also provide teacher training in entrepreneurial education.

Schools themselves will be involved by organizing special days devoted to

entrepreneurial education. What is essential in entrepreneurial education in

parents‘ support. The current project, therefore , aims to raise awareness of

and interest in entrepreneurial work.

II

Entrepreneurial education in the senior secondary school of Pieksämäki

Courses in entrepreneurial education have been carried out in the senior

secondary school of Pieksämäki for fours years now. The 20 students who

have taken these courses each year have become acquainted with the local the

entrepreneurship. During their study , they have written papers on the present

state of different companies.

132

All in all, entrepreneurial education is one of three core areas of our school

activities. In the senior secondary school of Pieksämäki there are also other

areas where entrepreneurial education forms an essential part, such as:

Environmental education

Intercultural education

Intercultural education (study trips to Rome, Athen, London and Grete)

New technology

Students’ Uunion

Co-operation between the home and the school (in fund-raising for study trips)

Career counseling

Students, orientation to working life

Annual school concerts etc.

Curriculum in the senior secondary school of Pieksämäki

The aim is to get students acquainted with local companies and their back-

grounds. The 30 students taken on the course every year, will visit the compa-

nies and learn about business ideals, marketing and financing. In addition the

students will prepare a survey of the local services.

During the second year, 10 students may take part in one-year national

competition for young entrepreneurs. There are prizes for the best students. In

addition to this, the students may take part in international exhibitions and even

include a Cambridge Certificate of Enterpreneurial Education in their stydies.

(Ylönen, M. & Ritvanen, M. & Vantermo,V. & Hietakangas, S. 1999;

Pieksämäki)

_____________________________________________________________

A project on entrepreneurial education in Pieksämäki area. Paper presented at

5 th International Partnership Conference 20. – 21.06.2000 in Edinburgh,

Scotland.

133

LIITE 3

Global Best Awards – voittajat vuonna 2006

The 8 th International Partnership Conference

Building futures through partnership – Local and International Agenda

Calabria, Italia 2.-5.10.2006

Konferenssissa jaettiin kunniamainintoja kolmessa kategoriassa: terveys ja

koulutus (health and education), alueellinen kehittäminen (regional develop-

ment) ja yrittäjyyskasvatus (entreprise education). Vuoden 2006 kunniamain-

intoja saivat seuraavat tahot:

Eurooppa

Hurum Lower Secondary School, Norway (Health and Education)

Australia

Kwinana Industries, Australia (Regional Development)

Amerikka

Canfor/BCIT, Canada (Enterprise Education)

Lähi-Itä

Alexandria School to Work, Egypt (Regional Development)

Global Best Awards –kunniamaininnat 2006

Health and Education

Family Place Resource Centre – Growing Together Project, Canada

Regional Development

Positive Circles, Norway

Irvine Company and Prince Charles Schools, Canada

Community Youth Mapping Egypt

Enterprise Education

Junior Achievement – Young Enterprise Finland

Economic Information Office, Finland

134

LIITE 4

Expertise of small entrepreneurs in the competition arena

Tampere University of Technology

Department of Production Economics

Institute of Information Management

Ojala, Auli

Expertise of small entrepreneurs in the competition arena

Keyword: knowledge management, competence, entrepreneur, small enterprise

ABSTRACT

The main research task was to accomplish a macrolevel description of the

competition arena of the small entrepreneur and a microlevel description of the

expertise of the small entrepreneur from the perspective of the work, the small

enterprise and the entrepreneurial environment. Competition arena refers to

the entrepreneurial environment of the small entrepreneur and on the mac-

rolevel to the global entrepreneurial environment.

The research object comprised 29 small entrepreneurs whose companies were

located in Pirkanmaa (the Tampere region in southern Finland). The branches

included represent extremes: enterprises utilising high technology and enter-

prises in the traditional metal industry. Fourteen technology firms and 15 metal

firms were included in the study.

The theoretical frame of reference is based on the process model of the

organisations’ knowledge creation developed by Nonaka and Takeuchi. This is

supplemented with the management by information competence-based,

individual-centred collective management information of Mahoney & Sanchez

135

and van den Bosch and van W ijk. The study applies Porter’s diamond model

for purposes of analysing the entrepreneurial environment of the small entre-

preneur and this is complemented by threat and opportunity factors with

bearing on the field.

The empirical material of the study was gathered using various information

acquisition methods: interview questionnaire, recorded interviews and field

diaries based on observations.

The study employs Strauss’s grounded theory approach. The research findings

show that the high technology entrepreneurs are constantly involved with new

information. The high technology entrepreneurs linked information closely with

the frame of reference of management by expertise and utilised the new

strategic information as business expertise and technology expertise. Moreo-

ver, the high technology entrepreneurs had a holistic understanding and ability

to make abstractions on the further development of their field as an intuition.

Thus the high technology entrepreneurs’ information concept is closer to

‘knowing why’ than ‘knowing how’.

The management expertise of the entrepreneurs in the metal industry demon-

strated more operative features than that of the high technology entrepreneurs.

The management expertise of the metal firms was professional expertise of

the entrepreneur, the utilisation of information in certain substantial areas within

the profession. Thus the knowledge concept of the entrepreneurs in the metal

industry was closer to ‘knowing how’. The main contribution of the study lies in

the distinction made between the knowledge of the small entrepreneurs which

were the subjects of the research.

Expertise of Small Business Entrepreneurs in the competition arena. Paper

presented at 8th

International Partnership Conference 2. – 8.10.2006 in

Calabria, Italy.

136