6
Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön Seija Luomanperä

Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

Siilinjärven kipsin

soveltuvuus

peltokäyttöön

Seija Luomanperä

Page 2: Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

2

Siilinjärven fosfaattikaivos

• Fosfaatti on alkuperältään magmaattista: se on purkautunut maan uumenista

noin 2,6 miljardia vuotta sitten.

• Esiintymän raskasmetallipitoisuudet erittäin alhaiset. Malmi ei myöskään sisällä

radioaktiivisia aineita.

Page 3: Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

• Save on hallituksen kärkihanke (2016-2018) ja se saa rahoitusta ympäristöministeriöstä.

• Hanke on mukana myös EU:n NutriTrade-hankkeessa, jota johtaa John Nurmisen säätiö.

• Yara lahjoittaa puolet levitettävästä kipsistä.

• Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

• Hankkeessa kipsiä levitetään Varsinais-Suomeen Savijoen valuma-alueelle 1550 hehtaarille.

Mukana on 54 viljelijää.

• Hankkeessa tutkitaan kipsin vaikutusta fosforihuuhtoutumiin ja vesieliöstöön.

• Hankkeen tulosten perusteella laaditaan suunnitelma kipsin laajamittaiselle käytölle soveltuvilla

alueilla Etelä-Suomessa. Myös menetelmän soveltuvuutta muihin Itämeren maihin tutkitaan.

3

Kipsiä levitetään SAVE –hankkeessa

- Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen

kipsikäsittelyllä

Page 4: Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

• Kipsiä (CaSO4 · 2H2O) syntyy sivutuotteena, kun Siilinjärven apatiittia jalostetaan fosforihapoksi

rikkihapon avulla.

• Yara Maanparannuskipsi sisältää 23 % Ca, 18 % S ja 0,2 % P

Kipsi on puhdasta raskasmetalleista, eikä siinä ole radioaktiivisuutta.

4

Kipsi – sivutuote fosforihappotuotannosta

Page 5: Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

Kipsi vähentää tehokkaasti fosforikuormitusta

• Kipsin teho todettiin Tekes-tutkimushankkeessa (2008–2010) sekä MTT:n pelloilla että Nummenpään

100 hehtaarin valuma-alueella viljelijöiden pelloilla. Seuranta jatkui vuoteen 2013 asti.

• Vaikutusmekanismi:

• Kipsi lisää helposti vaihtuvan kalsiumin määrää, kohottaa johtolukua ja sitoo fosforia sähköiseen

kaksoiskerrokseen

• Kipsi parantaa savimaan rakennetta ja vähentää eroosiota ja siten partikkelifosforin

huuhtoutumista

• Yhteenveto tuloksista:

• Kipsi vähensi Nummenpään valuma-alueella

• Maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeumaa noin 60 %

• Liuenneen fosforin kulkeutumaa noin 30 %

• Liuenneen orgaanisen hiilen kulkeutumista lähes 50 %

• Fosfori pysyy maassa ja on jatkossakin kasvien käytettävissä.

Page 6: Siilinjärven kipsin soveltuvuus peltokäyttöön

6

Kipsin levitystä v. 2010 Nauvossa. Tämä toimenpide oli osa Yaran Itämeri-sitoumusta BSAG:lle.

Lue lisää kipsihankkeesta: blogs.helsinki.fi/SAVE-kipsihanke