Casebook- yhdistysten

palvelutuotannon parhaita paloja

Allianssi-risteily 2014

Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus

Arsi Veikkolainen, Allianssi

2

KEITÄ ME OLEMME?TAUSTAMME, ELI

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2014

+ 3 Monialaisuus-pilottia

3

1.1.2008-30.6.2014

Valo

4

Uusi kolmas sektori: Yhdistysten

palvelutuotanto osana julkista palvelurakennettaToinen eli julkinen sektori:

Valtio ja kunnat

Kolmas sektori: Yhdistykset, seurat, kansalaisjärjestöt,

säätiöt, kirkot

Ensimmäinen eli yksityinen sektori: Markkinat ja yritykset (osakeyhtiö, toiminimi, osuuskunta…)

Neljäs sektori: Perheet ja kotitaloudet

5

6

CASEBOOKIN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

MITÄ OVAT

7

Erilaisia hyviä käytäntöjä

• Puhutaanko hyvistä vai lupaavista käytännöistä?• Hyvien käytäntöjen hierarkia:

• INSTITUTIONAALISET KÄYTÄNNÖT (väli- ja tukirakenteet, välittäjäorganisaatiot jne.)

• TUOTE- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖT (laajempaa merkitystä, dokumentaatio, palaute, arviointi jne.)

• TYÖKÄYTÄNNÖT (arkipäiväisiä, ei dokumentaatiota tai arviointitietoa, hiljaisesti siirtyvää tietoa…)

• Hyvät käytännöt ideapankkina

8

Näin luet Casebookia• Lupaavat käytännöt (77 kpl)

• Palvelumallit (77 kpl), joista ihmisen elinkaareen liittyviä 61 kpl, hankekäytäntöihin liittyviä 9 kpl ja monialaisuuteen 7 kpl

• Avainsanoihin liittyviä erillisiä hyvät käytännöt 68 kpl • Kommentit jatkoinnovointina • TOP 5 listat asiantuntijoilta kytkemässä eri käytäntöihin

• Avainsanat 63 kpl • Avainsanahakemisto ja selitykset• Case yhteyksissä näihin liittyviä hyviä käytäntöjä 68 kpl

• Case –hakemisto• Palvelumallien toteuttajien kuvaukset ja yhteystiedot

9

Avainsanat sanastona• 63 keskeistä käsitettä yhdistysten palvelutuotantoon liittyvää käsitettä• Merkitysten avaaminen Kuntatoimijoille yhdistysten toiminnan avaamiseksi

• Yhdistyksille ”palvelutuotantokielen” avaamiseksi• Termit ovat osa tuotteistusta

” Näkökulmia hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla. Selvitys hyvinvoinnin diskursseista kolmannen sektorin palvelutoiminnassa” http://www.kolmaslahde.fi/tietoa/selvitykset

• ”Kieli vaikuttaa toimintaan, sillä luodaan odotuksia ” • ”Vastapuolen lähtökohdan huomioimalla oman asian voi saada paremmin perille. Puhetavalla

tai diskurssilla tarkoitetaan tulkintaraamia, joka tuottaa määrätyssä toimintaympäristössä hyväksyttävät puhe- ja toimintatavat. Sosiaalinen todellisuus tuotetaan eri puhetavoilla, joten meillä on jatkuvasti ikään kuin neuvottelu päällä siitä, miten todellisuus tulkitaan. Samasta asiasta voidaan puhua eri valossa riippuen siitä, mihin diskurssiin kiinnitytään. Retoriset taidot ovat yhdistystoimijoille tässä mielessä jopa elinehto, koska omaa toimintaa perustellaan hyvin monille eri tahoille, jäsenille, lähiympäristölle, rahoittajille.”

Handbookin sanasto (s.188): ”Sosiaalisen pääoman vedenjakajamalli”

10

Sosiaalisen pääoman vedenjakajamalli

Mukaillen: Kareinen 2008

11

HANKEKÄYTÄNNÖTESIMERKKEJÄ

12

Mitä hanke mahdollistaa?

• Palveluiden kehittämisessä hanke mahdollistaa:• Kokeilun (uusi kohderyhmä, uusi palvelu, uusi yhteistyö, uusi

organisointi…)• Erilaisen ja eritasoisen yhteistyön• Innovatiiviset lähestymistavat (yhteiskehittäminen,

kokeilukulttuuri…)• Kumppanuuden• Verottomuuden yhdistykselle vastikkeellisessa palvelutuotannossa• Palvelun ilmaisuuden tai edullisuuden (HUOM! myös hinnoittelun ja

kustannusten esittämisen puute)• ..tai sitten ei

• Palvelutoiminnan jatkamisen kannalta hanke voi olla ongelmallinen

13

Hankekäytäntöihin liittyvät caset:Hanke mahdollistaa mahdottoman

62. Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi 63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöön

Suomen Palloliitto ry64. Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta? Vaikuttava

sirkus -pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos65. Seurakehittäjä sparraa seuroja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry66. Projektipäällikkö tukee yhdistystä kuntaneuvotteluissa Lapin

Nuorison Liitto ry67. Hanke suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksi Kolmas lähde68. Jokaisen osaaminen yhteiseen käyttöön Nuorten Keski-Suomi ry69. Viikottainen iltapäiväpalaveri on kannattava sijoitus Kolmas lähde70. Raportti joka sirkustunnin jälkeen Sosiaalinen Sirkus –pilottihanke,

Tampereen yliopiston

14

Case 62:Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi

Hankekäytännöt: Miksi näitä karikoita?

• Palvelutoiminta irtautuu ja laajenee liikaa yhdistyksen varsinaisesta toiminnasta.

• Ydintekijöiden motiiveina ovat esimerkiksi kulttuurin puolella taiteellinen toiminta tai liikunnassa valmennus- ja kilpailutoiminta eli urheilulliset tavoitteet. Aitoa kiinnostusta laajempaan yhteiskunnalliseen toimintaan ei aina ole.

• Ihmiset ovat perustaneet yhdistyksen harjoittaakseen heille itselleen tärkeää asiaa ja parantaakseen sen edellytyksiä – ei niinkään palvellakseen laajempaa yhteisöä. Auttamisen ja palvelemisen motiivi ei ole ensisijainen. Toimijoille riittää se, että varsinaisen perustoiminnan hyödyt nykyisessä laajuudessaan säteilevät riittävästi hyvää yhteiskuntaan.

15

MONIALAISUUSESIMERKKEJÄ

16

Monialaisen yhteistyön eteneminen

Kurkistaminen Tutustuminen Rinnakkaisuus Yhteistyö

Casebook:

Timo Järvensivu:(alustus Yhdistysten palvelu-tuotannon mahdollisuudet tilaisuussarjassa)

17

Monialaisuuteen liittyvät caset:Palvelut ponnistavat yhteistyöstä

71. Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen harvaan asutuilla alueilla Kisko-Seura ry

72. Luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukena kasvatustyössä Framil ry

73. Ennakkoluuloton asenne vie ammattiteatterin uusille aloille Lenkkiteatteri

74. Katukulttuuri ja tila yhdistävät kulttuurin, liikunnan ja nuoret StreetMekka

75. Rikastamo tähtää monialaisiin palveluihin Työ- ja elinkeinoministeriö / Luovien alojen verkosto

76. Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys Ektakompus Oy77. Kolmas lähde on monialainen

18

ELINKAAREN MUKAISET CASET

ESIMERKKEJÄ

19

Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:Perhe voi yhdessä hyvin

1. Neuvola näkee vauvasirkuksen merkityksen perheille Monitaideyhdistys Piste ry2. Perhesähly innostaa kaikki pelaamaan Haukiputaan Heitto ry3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolvia Sydänmaankylän Kyläseura ry4. Palvelut punoutuvat perheiden päivärytmiin Lahjan Tytöt ry5. Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamusta Sirkusyhdistys Magenta ry6. Lasten painonhallintaryhmässä sitoutetaan koko perhe mukaan

muutokseen Seinäjoen Seudun Urheilijat ry7. Pienet oppivat toimimaan ryhmässä vanhemman kanssa GrIFK Fotboll rf8. Perheentalo auttaa arjessa Pelastakaa Lapset ry9. Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaan Nukketeatteri

Sampo

20

Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:Koulun arki muuttuu

10. Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänä S-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry

11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo

12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäivään Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

13. Opimme kaikin aistein Sirkus Supiainen ry14. Voimisteluseurasta liikuntatunteja peruskoulun ohjelmaan Olarin

Voimistelijat ry15. Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden kehittämistä

Loimaan 4H-yhdistys ry16. Liikkavälkkä tuo riemua alakoulun välitunneille Valkeakosken Haka ry17. Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestön Oulun

Tähtisirkusyhdistys ry18. Seura harjoittaa lasten motorisia taitoja koulun liikuntatunneilla

Jyväskylän Voimistelijat -79 ry

21

Case 10:Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänä

S-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry

Yhdistelmätyö 4+4: Toimenkuvat yhdistämällä kokoaikainen työ

• Jääkiekkoliiton pilottihankkeessa “Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kunnan ja urheiluseuran välillä” (2008–2010) kehitettiin yhteisiä toimintamalleja 14 jääkiekkoseuran ja kuntien välillä laajentamalla seuran työntekijöiden toimenkuvaa kuntatyön kentälle.

• Toimintamallia on toteutettu jääkiekkoseurojen ja peruskoulujen kesken niin, että seura on rekrytoinut työntekijän, jonka toimenkuvaan on voitu liittää koulunkäyntiavustajan, koulun liikuntakerhon vetäjän tai iltapäivätoiminnanohjaajan työ. Yhteistyö on mahdollistanut kokopäivätyöntekijän palkkaamisen. Koulujen näkökulmasta jääkiekkoseurat ovat toimineet hyvänä kanavana rekrytoida aktiivisia avustajia ja ohjaajia kouluun ja iltapäivätoimintaan.

• Kunta on tehnyt seuran kanssa ostopalvelusopimuksen koulunkäyntiavustajan viikkotuntien palkan mukaisesti ja seura on toiminut henkilön työnantajana. Yhteistyössä merkittävällä sijalla on keskinäinen luottamus. Koulujen kesälomakaudella työntekijä keskittyy seuratoimintaan, kuten urheiluleireihin. Näin työ on ympärivuotinen. Suurin osa jääkiekkoseuroissa ja kouluissa työskennelleistä liikunnan osaajista on ollut miehiä. Tällä on merkityksensä. Koulumaailma tarvitsee myös miehiä.

22

Case 15:Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden

kehittämistä Loimaan 4H-yhdistys ry

Kuntayhteistyö: Yhteinen kehittäminen

• Koulutuskokonaisuuden päätteeksi yhdistys järjestää palautetilaisuuden yhteistyökumppaneiden kesken. Yhdistyksen toimihenkilöt, koulujen opinto-ohjaajat ja sivistystoimenjohtaja käyvät läpi palautetta, puntaroivat koulutuksen sisältöä ja sen pohjalta muokkaavat koulutusta vastaamaan entistä paremmin koulujen ja nuorten tarpeita.

• Tapaamisen myötä myös sivistystoimen hallinto saa tietoa yhdistyksen palveluista, niiden jatkosuunnitelmista sekä toimintamuodon tarpeellisuudesta koulun henkilökunnan näkökulmasta. Tämä luo tärkeää pohjaa rahoitusneuvotteluille jatkossa.

23

Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:Kouluun mahtuu koko yhteisö

22. Robin Hoodin jalanjäljillä WAU ry23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadun Espoon esittävän taiteen

koulu 24. Lasten liikuntakerho saa kolme seuraa puhaltamaan yhteen hiileen

Myllykosken Pallo -47 ry, Kouvot ry & Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry25. Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisuja Sorin Sirkus ry26. Seura työllistää iltaisin, kaupunki iltapäivisin Puotinkylän Voimistelu- ja

Urheiluseura Valtti ry27. Jatkoaikaklubi tuo liikettä koululaisten iltapäivään Lahjan Tytöt ry28. Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostosta Musiikkiopisto Musaiikki29. Kutsukerho kehittää motoriikkaa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry30. Lastenparlamentti kasvattaa koululaisia demokratiaan Nuorten Keski-

Suomi ry31. Temppukerho houkuttaa liikkumaan Haukiputaan Heitto ry

24

Case 25:Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisuja

Sorin Sirkus ry

Työpari: Sirkusosaajan rinnalle sopii esimerkiksi nuorisotyöntekijä

• Sosiaalisessa sirkuksessa käytetään tyypillisesti kahta ohjaajaa kunkin ryhmän ohjaamisessa. Ohjaajaparin toiminnassa on mahdollista jakaa vastuita ohjaajien kesken ja jäsentää opetustilannetta.

• Ohjaajapareja muodostaessa voidaan yhdistää erilaista osaamista ja ohjaajat voivat tukeutua toistensa ammattitaitoon.

• Työn suorittamisen kannalta on tärkeää, että ainakin toisella sirkusohjaajalla on vankka sirkusalan koulutus ja työkokemus. Toinen ohjaajista voi olla esimerkiksi teatteri-ilmaisun ohjaaja, nuorisotyöntekijä tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jonka kokemus sirkuksesta tulee omasta harrastuneisuudesta.

25

Case 28:Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostosta

Musiikkiopisto Musaiikki

Kuntalaisten aktivointi: Asukkaat ja toimijat vaikuttamassa palveluihin

• Idea ja aloite rumpukerhosta tuli Marja-Vantaan laajasta yhteistyöverkostosta MarjaVerkosta, jossa on mukana alueen yhdistyksiä, seurakunta sekä yrityksiä.

• Rumpukerhoa suunniteltaessa kuunneltiin tarkasti marjavantaalaisten toiveita, koska Vantaalla ja Metropoliassa nähtiin tärkeäksi, että kuntalaiset ja kaupunginosan eri toimijat pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan kotiseutunsa palvelutarjontaan.

• Samalla voidaan lisätä kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta omassa yhteisössään. Yhteistyötä tekemällä pystytään paremmin varmistamaan kuntalaisten kiinnostus palvelua kohtaan, oikea tarve uudelle tuotteelle sekä palvelun rahoituksen jatkuvuus hanketoiminnan jälkeen.

26

Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:Nuoret käärivät hihat

32. Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen Muuramen Innola ry

33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseen Valkeakosken Haka ry

34. 4H-yhdistys valmentaa kesätöihin Hämeenlinnan 4H-yhdistys ry35. Minkä värinen on meri sinun maassasi? Mediakasvatuskeskus Metka

ry36. Draaman eväillä työnhakuun Kokkolan 4H-yhdistys ry37. Miten saada nuoret mukaan palveluihin? Suomen Taiteilijaseura,

Suomen Säveltäjät ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry38. Yhdistyksen ja kaupungin toimiva yhteistyö heijastuu myös

nuorten toimintaan Otsolan Kannatusyhdistys ry39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastus

Sirkusyhdistys Magenta ry

27

TOP -lista: Tommi Laitio

28

Case 32:Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen

Muuramen Innola ry

Kuntayhteistyö: Yhteistyöhön kuuluvat säännölliset tapaamiset ja yhteiset työhyvinvointipäivät

• Työhyvinvointipäivät voivat olla osa yhteistyötä kunnan kanssa. Muuramen Innolassa on koettu tiivis kuntayhteistyö elintärkeäksi, koska yhteistyömuodot tukevat ja lisäävät koko kunnan toimintoja.

• Yhteistyötä lähdettiin rakentamaan säännölliseksi ja tiiviiksi tapaamisten sekä yhteisten toimintojen avulla. Kuukausittaisten ajatusten ja tiedonvaihtoon keskittyneiden tapaamisten lisäksi keksittiin yhteisten työhyvinvointipäivien pitäminen yhdistyksen ja kunnan nuorisopalveluiden kesken.

• Yhteistyön myötä molemmat voittavat, kun ei tehdä päällekkäistä työtä ja apua löytyy tarvittaessa yli rajojen.

29

Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:Kulttuuri ja liikunta auttavat työyhteisöä oppimaan

40. Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen hyvinvointi Joensuun Kataja ry – yleisurheilujaosto

41. Nykytanssi tarjoaa irtioton arjen rutiineista Sisä-Suomen tanssin aluekeskus

42. Joukkuehenkeä kunnan työntekijöille HIFK Soccer ry43. Taide kehittää työyhteisön dynamiikkaa Kulttuuriyhdistys Sikuri44.Jalkapalloseurat liikuttavat työyhteisöjä monin eri tavoin Suomen

Palloliitto ry45. Talviuinti luo kestävyyttä stressiä vastaan Avantouintiseura Kuutti ry46. Jäähallin tyhjät vuorot sytyttivät palveluideat Juniori-Kalpa ry47. Kinesteettiset kielityöpajat työyhteisöille Zodiak – Uuden tanssin keskus

ry48. Taukoliikuntatuokio auttaa istumatyötä tekeviä Valkeakosken Haka ry49. Miesten Metrikerhossa panostetaan yhteishenkeen Ruokolahden Raju ry

30

Case 40:Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen

hyvinvointi Joensuun Kataja ry – yleisurheilujaosto

Yhdistyksen kehittäminen: Palveluiden myynnistä resurssia kehitystyöhön

• Ideaalitilanteessa seura voi hankkia hyvän ja laadukkaan palvelutoiminnan kautta resurssia toiminnan kehittämiseen.

• Joensuun Katajan palvelutoiminnan tuotoilla kustannetaan kokopäivätoimisen työntekijän palkka ja saadaan näin resurssia myös seuran junioritoiminnan kehittämiseen.

31

Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:Ikääntyneet eivät ole yhtenäinen ryhmä

50. Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksille Läntisen tanssin aluekeskus51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä

Jyväskylän Voimistelijat -79 ry52. Elämysmatkalaukut kiertävät laitoksia Salon taiteilijaseura ry53. Viriketoiminta tukee muistihäiriöisten hyvinvointia Pyhäjärven

Nuorisoseura ry54. Heinän niitto herättää muistoja ValoAurinko ry55. Edustuspelaaja jumppauttaa ikäihmisiä FC Haka ry56. Myrskystä kaikuu tarina Taiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry57. Jalkapalloseura vie liikuntaa palvelukeskuksiin GrIFK Fotboll rf58. Korvarunossa vanhuksesta tulee tekijä Turun Sanataideyhdistys ry59. Lähikulttuuripalvelut tulevat vanhuksen tykö Kisko-Seura ry60. Ikäsirkuksessa koetaan hetkessä olemisen iloa Lasten ja nuorten

kulttuurikeskus Pii Poo61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössä Hymykuopat-pilottihanke, Salon

kaupungin kulttuuritoimi

32

Case 50:Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksille

Läntisen tanssin aluekeskusPalvelutoiminnan organisointi: Tuottajan rooli

• Tuottaja koordinoi osaajat yhteen. Hän toimii asiakkaan ja taiteilijan välillä paitsi yhteyshenkilönä, myös tulkkina. Sosiaali- ja terveysalan ihmisten ja taiteilijan käytänteet, toimintatavat ja kulttuuri ovat usein hyvin erilaisia. Tuottajan tehtävänä on tuntea molemmat, jotta pystyy kertomaan niistä kattavasti toiselle osapuolelle. Törmäyspintoja on paljon ja tuottaja pyrkii minimoimaan mahdolliset yhteentörmäykset ja väärinkäsitykset.

• Läntisen tanssin aluekeskuksen tuottaja tiedottaa ja markkinoi toimintaa. Hän hoitaa asiakkaan kanssa sopimukset, yhteydenpidon sekä laskutukseen liittyvät asiat.

• Tuottaja hoitaa yhteydet taiteilijaan. Hän sopii ja informoi työajoista sekä työsopimuksista. Läntinen tanssin aluekeskus toimii taiteilijoiden työnantajana.

• Tanssikummiosaamista siirretään edelleen mestari-kisälli -periaatteella, joten yhdistys tukee taiteilijoiden vuorovaikutusta toistensa kanssa tätä silmälläpitäen.

33

Tukevaa materiaaliaKolmas lähde www.kolmaslahde.fi/tietoa• Handbook• Kolmannella lähteellä -kirja• Vuorovaikutuksessa vaikuttavuuteen –selvitys• Selvitys hyvinvoinnin diskursseista kolmannen sektorin

palvelutoiminnassa

Muut• Ryhmistä verkostoiksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi –raportti

www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/monialaisten+yhteistyoverkostojen+kehittamishanke+myk/

• Innokylän hanke-esittelyt www.innokyla.fi/web/guest/kaikki-hankkeet

Kiitos !