Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin

Oikeusturva sosiaali- ja

terveydenhuollossa

4.12.2014

Potilasvahinkolautakunta hoidon laadun valvojana ja potilaan oikeuksien toteuttajana

Juhani Kaivola

Potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja

Terveydenhuollon oikeudellistuminen

• Potilaslaki potilaan oikeuksien osoittajana

• Potilasvahinkolaki muiden korvaus- ja etuusjärjestelmien täydentäjänä

Potilaan oikeuksista

• oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon

• oikeus hyvään kohteluun

• oikeus päästä nopeasti kiireelliseen hoitoon ja

kiireettömään hoitoon erikseen säädetyissä ajoissa

• oikeus saada ymmärrettävästi tieto terveydentilasta ja

hoitovaihtoehdoista etuineen ja haittoineen

• itsemääräämisoikeus

Potilasvahinkojärjestelmä

• ”Oikeus hyvään hoitoon ei aina toteudu, jolloin

potilaan oikeuksiin vaikuttaa merkittävästi se,

miten virheellinen tai muutoin epäonnistunut

hoito hyvitetään (HE 1986/54)”

• Tavoitteena muun muassa helpottaa

korvausvaatimusten esittämistä ja turvata

maksuton, ripeä ja asiantunteva korvauskäsittely

Hoidon tai hoidon laiminlyönnin

haittavaikutukset

Mitä haittoja potilasvahinkovakuutus

kattaa?

Potilasvahinkolaki 2 §

Korvausta suoritetaan henkilövahingosta,

jos on todennäköistä, että se on aiheutunut:

1) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta

vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen

laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut

terveydenhuollon ammattihenkilö olisi

tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt

potilasta toisin ja siten todennäköisesti

välttänyt vahingon;

Potilasvahinkolaki 2 § 2) tutkimuksessa, hoidossa tai muussa

vastaavassa käsittelyssä käytetyn

sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta;

3) tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan

käsittelyn yhteydessä alkaneesta

infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä

vahinkoa ottaen huomioon infektion

ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon

vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden

tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä

potilaan muu terveydentila;

4) tapaturmasta tutkimus- tai

hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan

toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta

sairaankuljetuksen aikana;

Potilasvahinkolaki 2 § 5) hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta

taikka muusta vastaavasta hoitohuoneiston

tai -laitteiston vahingosta;

6) lääkkeen toimittamisesta lain tai

asetuksen tai niiden perusteella annettujen

määräysten vastaisesti;

7) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta

vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että

siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai

vamma taikka kuolema ja seurausta

voidaan pitää kohtuuttomana ottaen

huomioon vahingon vakavuus,

käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman

laatu ja vaikeusaste, potilaan muu

terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä

vahingonvaaran suuruus

yksittäistapauksessa.

Organisatoriset valinnat

• Vakuutukseen perustuva järjestelmä

• Korvaustoiminnan keskittäminen

• Potilasvahinkolautakunta

ratkaisusuositusten antajaksi

• Tuomioistuinlinja mahdollinen

• Myöhemmin potilasasiamiesjärjestelmä

tukemaan potilasta myös

potilasvahinkoasioissa

Vakuutuksenottajat

Potilasvakuutuskeskus Vakuutusyhtiöt

Potilasvakuutuskeskus

Julkisen sektorin

vakuutukset

Korvaustoimi

kaikkien osalta

Vahingon kärsineet

Potilasvahinkolautakunta

Korvaushakemus Ratkaisusuosituspyyntö

Yleiset tuomioistuimet

Sosiaali- ja terveysministeriö

Finanssivalvonta

Potilasvakuutuksen toimintarakenne

Potilasvahinkolautakunta

• Itsenäinen lautakunta, ei viranomainen

• Hoitaa ns. julkista tehtävää, virkavastuu lautakunnan tehtäviä hoitavilla

• Antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja, ei oikeudellisesti sitovia päätöksiä

• Kahdeksan valtioneuvoston nimeämää jäsentä ja kuusitoista varajäsentä

• Täysistunto (8) ja kolme jaostoa (4)

Potilasvahinkolautakunta (2)

• Lautakunnan lääkärit ja pysyvät asiantuntijat

• Toimistossa seitsemän lakimiestä ja toimistohenkilökuntaa

• Noin 1100- 1200 ratkaisusuosituspyyntöä vuosittain

• Valtaosa potilaiden esittämiä

• Muutosprosentti noin 15-20

Jäsenten kelpoisuusvaatimukset Lautakunnan jäsenten on oltava

terveydenhuoltoasioihin perehtyneitä.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien on

oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon

suorittaneita, ja vähintään kahden heistä on

oltava perehtynyt

vahingonkorvausasioihin. Puheenjohtajan

on lisäksi oltava tuomarin tehtäviin

perehtynyt. Jäsenistä kahden on oltava

erikoislääkäreitä ja ainakin yhden muu

terveydenhuollon ammattihenkilö. Mitä

jäsenistä säädetään, koskee vastaavasti

varajäsentä.

Asioiden käsittely

Lautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä

joko täysistunnossa tai täysistunnon

asettaman jaoston kokouksessa. Asioita

lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan,

mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa

(423/2003) ja saamen kielilaissa

(1086/2003) säädetään. (30.12.2003/1359)

Hoidon laadunvalvonta

Lääketieteellinen arvio

• Lääketieteellisesti perusteltu menettely

• Asiantuntijoiden näkemys

• Näkemyserot

• Käypä hoito –suositusten vaikutus

Potilaan näkemys

• Potilasinformaation asema hyvän hoidon määrittelyssä

• Pelkkä lääketieteellinen perustelu ei aina riitä

• Potilaan omat valinnat

Käsittelyprosessi palautteena

• Käsittelyyn tulleen asian toimittaminen terveydenhuollon yksikön tietoon

• Asianosaisten selvitykset ja vastineet

• Asiantuntijalausuntojen hankkiminen

• Asiantuntijalausuntojen tiedoksianto asianosaisille ja lausumapyynnöt

• Ratkaisusuositusten tiedoksianto palautteena