Kaikki nuoret mukaan!

Kaverimeininki-projekti 2014

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Taru Oulasvirta ja Petra Saarinen

Mikä tämä esitys on?

Esitys käsittelee Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektin vuonna 2014 tekemää nuorisopalveluyhteistyötä.

Esitys on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa nuorisotyön kehittäminen ja kehitysvammaisten nuorten osallistumismahdollisuudet.

Esityksen kohderyhmänä ovat esimerkiksi:

kuntien nuorisopalveluiden henkilöstö

erilaista nuorisotyötä tekevät ihmiset

kehitysvammaisten nuorten vanhemmat

kehitysvammaisten nuorten kanssa työskentelevät ihmiset kuten esim. asumispalveluiden, oppilaitosten, toimintakeskusten ja vapaa-ajan toimintojen henkilöstö

kaikki, joita yhdenvertaisuus kiinnostaa!

Miksi kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua heitä itseään kiinnostavaan toimintaan?

Miksi erilaisten nuorten kannattaa toimia yhdessä?

Mitä on kehitysvammaisuus?

Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella.

Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampaa kuin ihmisille yleensä.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille.

Kehitysvammaisuutta on monenlaista. Jokaisen kehitysvammaisen ihmisen tuen tarve on yksilöllinen.

Kehitysvammaisilla ihmisillä voi olla myös muita vammoja tai sairauksia, jotka saattavat vaikuttaa esim. liikkumiseen, puhumiseen tai vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa.

Kehitysvamma on vain yksi ihmisen ominaisuuksista. Jokainen ihminen on yksilö. Esimerkiksi luonteenpiirteet, elämänkokemukset ja elinympäristö vaikuttavat siihen, millaisia ihmiset ovat.

Lisätietoja:

http://www.kvtl.fi/fi/kehitysvamma-

http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus

Yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa

Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaverimeininki-projektissa (2014) järjestettiin Best Buddies -kaveritoimintaa ja kehitettiin yhteistyötä kuntien nuorisopalveluiden kanssa.

Yhteistyötä kokeiltiin Veturitalleilla Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden ja Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n Kulttuuriklubi Siperian kanssa.

Nuorisopalvelut ja Kulttuuriklubi Siperia järjestävät toimintaa Veturitalleilla.

Lisätietoja:

http://veturitallit.jyvaskyla.fi

http://www.siperia.info

Yhteistyön tavoite

Tällä hetkellä kehitysvammaiset nuoret osallistuvat usein nimenomaan heille suunnattuun vapaa-ajan toimintaan, jossa ei tapaa vammattomia nuoria.

Yhteistyön tavoitteena oli, että kehitysvammaiset nuoret tutustuvat kuntien nuorisopalveluiden yleiseen toimintaan.

Pyrkimyksenä oli vaikuttaa kuntien tarjoamaan vapaa-ajan toimintaan siten, että yhä useammat kehitysvammaiset nuoret pääsevät mukaan kaikille nuorille suunnattuun toimintaan.

Vuoden 2014 aikana sekä kehitysvammaisilla että vammattomilla nuorilla, nuorisopalveluiden henkilöstöllä ja kehitysvammaisten nuorten lähipiirillä oli mahdollisuus saada kokemuksia yhteisestä toiminnasta.

Yhteistyön taustalla kaveritoiminta

Best Buddies -kaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka yhdistää kehitysvammaisen ja vammattoman ihmisen tasavertaiseen kaveruuteen.

Best Buddies on syntynyt Yhdysvalloissa vuonna 1989.

Suomessa toimintaa on järjestänyt Kehitysvammaisten Tukiliitto vuodesta 2007 alkaen Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Suomessa Best Buddies -kaveritoiminta on tarkoitettu erityisesti kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille.

Lisätietoja: http://www.bestbuddies.fi

Katso seuraavaksi toiminnan esittelyvideo! (kesto 1 min.)

Inkluusio – kaikki mukaan!

Best Buddies -kaveritoiminnassa kehitysvammainen ja vammaton nuori viettävät aikaa yhdessä ja tekevät heitä kumpaankin kiinnostavia asioita.

Best Buddies on keino edistää inkluusiota eli sitä, että ihmiset ovat mukana yhteisessä tekemisessä huolimatta esimerkiksi kehitysvammasta.

Viime vuosina on tapahtunut ajattelutavan muutos: eristämisestä ja eriyttämisestä on siirrytty kohti inkluusioajattelua.

Joskus ajateltiin, että kehitysvammaisia ihmisiä varten tulee rakentaa aina omat erityiset palvelujärjestelmänsä.

Nykyisen inkluusioajattelun mukaan kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus käyttää kaikille ihmisille suunnattuja palveluita. Erilaiset ihmiset voivat käyttää samoja palveluita yksilöllisen tuen avulla.

Muutoksen myötä kehitysvammaisia ihmisiä ei nähdä enää hoivan ja huolenpidon kohteena vaan tasavertaisina kansalaisina.

Miksi inkluusiota tavoitellaan?

Inkluusioon liittyy yhdenvertaisuus: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esim. heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, vammastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Kaikille ihmisille kuuluu yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Erilaisten ihmisten yhdessäolo ja yhdessä toimiminen vähentää ennakkoluuloja, mikä ehkäisee syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta.

Suomen Unicefin Mukana-kampanjan (2013) esittämä ajatus on hyvä. Kampanjan tavoitteena oli parantaa vammaisten lasten mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintaan.

"Sekä erilliselle että yhteiselle toiminnalle on tarvetta. Kannustamme kuitenkin miettimään, milloin erillistä toimintaa todella tarvitaan.”

Nuoret Veturitallien Kiskoklubilla syyskuussa 2014. Kuva: Taru Oulasvirta

Nuoret ja yhdenvertaisuus

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n mukaan kaikissa nuorten hyvinvointitutkimuksissa kaverit, perhe ja mielekäs vapaa-aika ovat niitä elämänalueita, jotka koetaan merkityksellisimmiksi hyvinvoinnin kannalta.

Allianssi on tiivistänyt hyvin tavoitteensa nuorten vapaa-aikaan liittyen.

"Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus itse valita, mihin vapaa-ajan harrastukseen tai toimintaan osallistuu. Nuorten vapaa-aika on syrjinnästä vapaa alue."

Vammaiset nuoret ja yhdenvertaisuus vapaa-ajalla

Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöryhmä VNY on määritellyt, mitä on syrjimätön nuorisotyö.

"Syrjimätön nuorisotyö on sitä, että liikuntavammasta huolimatta nuorella on mahdollisuus osallistua oman asuinalueen nuorisotoimintaan ja sosiaaliseen verkostoon, olla nuori, nuorten joukossa. Fyysiset toimitilat on suunniteltu esteettömiksi ja nuorisotyöntekijät ovat asenteellisesti esteettömiä. Asenteellisesti esteettömällä nuorisotyöntekijällä on valmiudet kohdata vammainen nuori ja nähdä "apuvälineiden yli"."

VNY:n syrjimättömän nuorisotyön määritelmä toimii yhtä lailla myös tarkasteltaessa kehitysvammaisten nuorten vapaa-aikaa.

Osallistumisen mahdollisuudet ja esteet

Allianssin mukaan yhdenvertaisuuden edistäminen nuorisotyössä edellyttää sen huomioimista, että erilaisten nuorten osallistumisen esteet ovat erilaisia.

Kaverimeininki-projektissa tavoitteena oli tarkastella osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä erityisesti kehitysvammaisten nuorten näkökulmasta. Kehitysvammaisten nuorten osallistumista helpottavat toimenpiteet, kuten selkokielen käyttö, saattavat kuitenkin helpottaa myös esim. maahanmuuttajanuorten osallistumista.

Kehitysvammaisten nuorten osallistumismahdollisuuksien parantaminen voidaankin liittää osaksi laajempaa kokonaisuutta. Se voi olla osa esteettömyyden, saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden tai syrjimättömyyden edistämistä erilaisten ihmisryhmien näkökulmasta. Edellytyksenä on kuitenkin sen tiedostaminen, millaisesta tuesta kehitysvammaiset nuoret useimmiten hyötyvät.

Mitä vuonna 2014 tapahtui?

Kaverimeininki-projekti järjesti yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden ja Kulttuuriklubi Siperian kanssa 6 tapahtumaa Veturitalleilla.

Projekti tiedotti yhteistyötapahtumista ja yleisesti Veturitallien toiminnasta:

Best Buddies -kaveritoiminnan 13–29 -vuotiaille kehitysvammaisille ja vammattomille nuorille Jyväskylän seudulla

kehitysvammaisia nuoria tavoittaville tahoille (mm. Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry, oppilaitokset, ryhmäkodit, vammaispalvelut)

vammattomia nuoria tavoittaville tahoille (mm. oppilaitokset, vapaaehtoistoiminnan palvelut)

Projekti piti yhteistyökumppaneiden henkilöstölle koulutustilaisuuden kehitysvammaisten nuorten osallistumisesta. Koulutuksessa käsiteltiin inkluusioajattelun lisäksi mm. selkeän ja etukäteisen tiedottamisen tärkeyttä ja sitä, että tapahtuman tai toiminnan aikana voidaan hyödyntää esim. selkeitä toimintaohjeita, sovellettua toimintaa ja yleisavustajia.

Kaverimeininkiä Veturitalleilla!

Yhteistyötä tehtiin Veturitallien tavanomaisen toiminnan yhteydessä eli projekti ei järjestänyt omia tapahtumia.

Maaliskuussa Best Buddies -kaveritoiminta osallistui VapaaVaihde-iltaan, jossa oli nuorten teatteri- ja musiikkiesityksiä.

Huhtikuun tapahtumana oli VapaaVaihde-ilta ja DJ-paja, jossa osallistujat pääsivät itse kokeilemaan musiikin miksaamista.

Toukokuussa ohjelmassa oli Ready for summer -musiikkitapahtuma. Lavalle nousi esim. Karri Koira!

Syyskuussa vuorossa oli Kiskoklubi, jossa esiintyi pop- ja rap-artisteja, kuten TCT!

Lokakuussa Best Buddies -porukka kutsuttiin syyslomaviikon tapahtumaan, jonka ohjelmassa oli pelailua ja brasilialaisen kamppailulajin capoeiran kokeilemista.

Marraskuussa kaveritoiminta oli mukana VapaaVaihteen jouluisessa askarteluillassa, jossa kokeiltiin kuvansiirtomenetelmää.

Maaliskuun tapahtumassa esiintyi mm. HipGig. Kuva: Petra Saarinen

Huhtikuussa nuoret kokeilivat musiikin miksaamista. Anne-Maarit Pasanen osallistui Mika Fandin ohjaamaan DJ-pajaan. Kuva: Petra Saarinen

Syyskuun Kiskoklubilla esiintyi myös Timi Lexikon. Kuva: Taru Oulasvirta

Vuoden 2014 yhteistyön tuloksia

Best Buddies -kaveritoiminnan kautta Veturitallien yhteistyötapahtumissa oli osallistujia yhteensä lähes 90, joista kehitysvammaisia nuoria oli 50. Tapahtumiin osallistui myös muita jyväskyläläisiä nuoria.

Kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret tapasivat toisiaan ja tutustuivat Veturitallien toimintaan.

Yhteistyökumppaneiden henkilöstö tapasi kehitysvammaisia nuoria omassa toiminnassaan Veturitalleilla. Lisäksi henkilöstö sai tilaisuuden pohtia yhdenvertaisuutta ja kehitysvammaisten nuorten osallistumismahdollisuuksia yleiseen toimintaan.

Ainakin muutama kehitysvammainen nuori kävi tutustumassa Veturitallien toimintaan myös yhteistyötapahtumien ulkopuolella.

Kokemuksia yhteistyöstä

Yhteistyötapahtumiin osallistuneet kehitysvammaiset ja vammattomat nuoret olivat tyytyväisiä ja toivoivat myös jatkossa samanlaista ohjelmaa.

"Biljardin pelaaminen, sekä tietokoneella oleminen sekä "pleikkari" mukavaa toimintaa."

Yhteistyökumppanit pitivät yhteistyötä tärkeänä ja halusivat jatkaa inkluusion edistämistä omassa toiminnassaan. He kokivat, että kehitysvammaisuuteen tutustuminen edellyttää käytännön tilanteita ja kohtaamisia kehitysvammaisten nuorten kanssa.

Tärkeitä havaintoja

Kaverimeininki-projektin (2014) näkökulmasta hyvä tapa vahvistaa inkluusioajattelua kuntien nuorisopalveluissa on se, että kehitysvammaiset nuoret tulevat mukaan kaikille nuorille suunnattuun toimintaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nuorisopalveluiden henkilöstölle tulee tarjota myös tietoa ja keskustelutilaisuuksia liittyen kehitysvammaisiin nuoriin, mutta käytännön kohtaamiset ovat hyvin tärkeässä roolissa.

Isojen esim. musiikkiin liittyvien tapahtumien ohella kehitysvammaisten nuorten mukaan pääseminen kaikille nuorille suunnattuun toimintaan voi lähteä luontevasti liikkeelle yksittäisistä nuorista. Kehitysvammaisia nuoria voidaan auttaa löytämään heitä itseään kiinnostavaa pienryhmätoimintaa ja tukea heitä toimintaan mukaan hakeutumisessa.

Nuorisopalveluyhteistyön liittäminen laajempaan yhdenvertaisuuden teemaan on hyödyllistä.

Katse tulevaisuuteen

Kehitysvammaisten Tukiliitto jatkaa Best Buddies -kaveritoiminnan järjestämistä ja yhteistyötä kuntien nuorisopalveluiden kanssa.

Jatkossa yhteistyötä voidaan kehittää esim. seuraavilla tavoilla:

Kerätään kokemuksia ja kehitetään käytäntöjä liittyen kehitysvammaisten nuorten osallistumiseen nuorisopalveluiden pienryhmätoimintaan.

Kehitetään eteenpäin käytännönläheistä osuutta nuorisopalveluiden henkilöstölle tarjottavassa koulutuksessa.

Vahvistetaan yhteistyötä kehitysvammaisten nuorten vanhempien kanssa.

Laajennetaan yhteistyö koskemaan koko nuorisopalveluiden organisaatiota eli myös lähipalveluita, jolloin kehitysvammaiset nuoret pääsevät mukaan oman asuinalueensa nuorisotilan toimintaan.

Kiitos!