Kohtuullisen elintason

mahdollisuudesta

Tuuli Hirvilammi

5.6.2014

Kelan tutkimus 50 vuotta -seminaari

Tuuli Hirvilammi, Senja Laakso & Michael Lettenmeier:

Kohtuuden rajat? Yksinasuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanjälki

Julkaistaan Kelan Tutkimuksia –julkaisusarjassa syksyllä 2014

• Kestävä hyvinvointi on globaalisti oikeudenmukaista. Se turvaa

elämän edellytykset myös muille lajeille ja tuleville ihmissukupolville.

• Elintaso on yksi hyvinvoinnin ulottuvuuksista.

• Elintasolla tarkoitetaan tarpeiden tyydytyksen tasoa, joka on saatu

aikaan kuluttamalla tiettynä aikana tietty määrä erilaisia tarpeen

tyydytyksen välineitä kuten luonnonvaroja, taloudellisia resursseja,

aineellisia hyödykkeitä ja julkisia palveluita.

Kestävä hyvinvointi ja elintaso

Elintason osatekijät ja luonnonvarojen kulutuksen jakautuminen

Lähde: Kate Raworth 2012http://www.oxfam.org/sites/www.oxfam.org/files/dp-a-safe-and-just-space-for-humanity-130212-en.pdf

Oxfamindonitsimalli

Perusturvan saajien elintaso ei ole kohtuullinen eli sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä

Kohtuullinen elintaso

• Perusturvan tason korottaminen?

- Toivottavaa eriarvoisuuden vähentämiseksi

- Suhteellisen köyhyyden poistaminen on toisaalta ongelmallista, jos se

perustuu haitallisia ympäristövaikutuksia lisäävään yleiseen

vaurastumiseen

• Materiaalijalanjälkien pienentäminen?

- Perusturvan saajat eivät voi vähentää luonnonvarojen kulutustaan

ilman, että syventää köyhyyttä

- Ei onnistu yksilötasolla, koska infrastruktuurit, rakennusmenetelmät ja

tuotantotavat kuluttavat paljon luonnonvaroja

Köyhyyden ja ylikulutuksen vaikea yhtälö

• Kohtuullisen elintason turvaaminen globaalisti oikeudenmukaisella ja

ekologisesti kestävällä tavalla edellyttää kaikkien suomalaisten

materiaalijalanjälkien pienentämistä noin

viidesosaan nykyisestä.

Kohti resurssien uudelleenjakoa

Miten?

1. Institutionaaliset muutokset

2. Tuotannon ja kulutuksen

resurssitehokkuuden lisääminen

3. ”Win-win” ratkaisut

(esim. julkisen kulutuksen lisääminen,

lähipalvelut)

• Mikä on välttämätöntä ja mikä on riittävää? Minkälaisilla keinoilla ja

välineillä tarpeita tyydytetään?

• Ekologisen kestävyyden kannalta on pulmallista, että köyhyys- ja

hyvinvointitutkimuksessa kohtuutta arvioidaan suhteessa yhteiskunnan

yleiseen kulutustasoon, joka on Suomessa kaukana kestävästä.

• Yhtenä ratkaisuna kohtuuden määrittely suhteessa universaaleihin

tarveteorioihin, jolloin elintason kohtuullisuus ei pohjautuisi

kulutuskulttuurin mukana lisääntyviin haluihin.

• Kohtuullista on elää hyvin ekologisesti kestävissä rajoissa

Kohtuuden rajojen uudelleenmäärittely

Kiitos!

tuuli.Hirvilammi@helsinki.ti