Upload
kokeilevasuomi
View
299
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
Kokeilijan työkalupakki
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi2
Ruohonjuuritasolta ponnistavat kokeilut skaalataan rakenteita muuttaviksi ratkaisuiksi.
Laajat ja monimutkaiset kysymykset pilkotaan kokeiltaviksi kokonaisuuksiksi.
Hyvin kokeiltu
on puoliksi tehty!
Mitä on kokeilukulttuuri?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi3
• Rohkeus ja ennakkoluuttomuus
• Vuorovaikutteisuus• Luottamus, joka liittyy muun muassa
epävarmuuden sietokykyyn
• Oppimiskyky• Riskinottokyky
(Stenvall, 2016)
Kokeilukulttuurin piirteitä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi4
”Tapa saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
Mikä on kokeilu?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi5
• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja kokeilujen välillä häilyvä
• Kokeilu on…• Uutta – ja konkreettista• Tavoitteellista – mutta rajattua• Tulokset epävarmoja – oppiminen
tavoitteena
Kokeilun määritelmä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?• Tavoitteena laadukas tieto• Keinona testi tai tutkimus
Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi
Ajattelun ja toiminnan muuttaminen• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen• Miten ratkaisua voidaan
levittää?• Tavoitteena laaja
levinneisyys• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden(lait, liiketoimintamallit) korvaaminen
• Keinona haastaminen
(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Miten kokeilut kasvattavat vaikuttavuuttaan?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi8
• Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa
• Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun arviointi ja oppien vieminen eteenpäin.
• Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on kokeilla
• Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja
Kokeileva kehittäminen käytännössä
(Soveltaen: Poskela et al., 2015)
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi9
Eroja kokeilujen suunnitelmallisuudessa
(Soveltaen: Nesta, 2015)
Nopeat kokeilut
Suunnitelmalliset kokeilut
Tutkimukselliset kokeilut
Etsivät, toimivan ratkaisun nopeaa löytymistä optimoivat kokeilut. Yksittäisten kokeilujen opit todetaan, mutta jatko suunnitellaan askel kerrallaan.
Parhaaseen tiedon laatuun tähtäävät kokeilut. Tyypillisiä
tapauksissa, joissa esim. tarpeen osoittaa
luotettavasti, mikä ratkaisuvaihto toimii
parhaiten.
Tiedonkeruulla pohjustetut kokeilut.
Tyypillisiä esim. palvelumuotoilussa ja
hallinnon kehittämisessä: tapauksissa, joissa
kokeilua ei ole järkevää tai mahdollista toteuttaa
ilman pohjatyötä.
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi10
(Ries, 2011)
Nopeat kokeilut – Esim. Lean startup cycle - Pyrkimys kehitettävän asian
mahdollisimman nopeaan ja konkreettiseen testaamiseen asiakkaan kanssa
- Oppien jälkeen kohti uutta kokeilusykliä
- Sopii nopeaan toimintaan epävarmassa maastossa
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi11
• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä
• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000 ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.
• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja (2013)
• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.
• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla Suomea
Case 1: Ruokahävikki-kokeilu
Kuva: yle.fi
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi12
Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim. Double Diamond
- Tapa käyttää muotoiluosaamista ja tutkimusta kehittämistyön tukena: esim. palvelumuotoilu
- Perusteellinen ja asiakaslähtöinen ote
- Sopii vähemmän nopeatempoiseen kehittämiseen epävarmassa maastossa
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi13
• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -raportti (Annala et al. 2016)• Työpajoja Kokeilukummien kanssa,
kirjallisuuskatsaus ja edelläkävijäesimerkit
• Yhteiskehittämisprosessin jatko• Suunnittelukilpailu ja hackathon:
Toimittajan ja konseptin valinta
• Beta Q4/2016 -> julki Q1/2017
Case 2: Kokeilun paikan kehittäminen
Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi14
(Design for Government, 2015)
Tutkimukselliset kokeilut – Esim. satunnaistetut kenttäkokeet (RCT)
- Pyrkimys saada mahdollisimman luotettavaa tietoa jonkin asian vaikutuksista. Tieteellinen ote.
- Sopii tilanteisiin, joissa toimintavaihtoehdot ovat melko selvät
- Vaatii perusteellisempaa taustatyötä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi15
• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi.
• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen
• Lakiehdotus:• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan
työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk.
• Kokeiluaika v. 2017 - 2018
Case 3: Perustulokokeilu
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi16
• Kokeilun tarkoitus: näkemys kokeilun ytimessä olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa
• Toimijoiden osallistaminen• Avoimet ja heterogeeniset verkostot
• Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä
• Tarvittavien panosten selvittäminen
• Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio
• ”Turvallisten tilojen” luominen
Kokeilujen johtaminen: oppimisen maksimointi
(Bos et al. 2015)
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi17
• Arviointi voidaan tehdä etukäteen, jälkikäteen tai hankkeen aikana (ns. kehittävä arviointi)
• Hyvä arvioida sekä hankkeen/kokeilun prosessia että tavoitteiden saavuttamista
• Arvioinnissa pyritään usein hahmottelemaan kokeilun muutosteoria tai hypoteesi sekä vertaamaan sitä tavoitteisiin tai tapahtuneeseen
Arviointi oppimisen välineenä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi18
Minkälainen toimintatapa maksimoi oppimisen ja ruokkii jatkokehitystä?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi19
• Toimivia konsepteja. Zappos kokeili minimaalisin investoinnein, haluavatko ihmiset ostaa kenkiä verkosta.
• Vastauksia kiperiin haasteisiin. Kuusamossa luotiin 114 uutta työpaikkaa avoimille markkinoille asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja joustavoittamalla
• Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5 milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä kokeilevalla kehittämisellä
Kokeileva kehittäminen toimii
Kokeilujen tekijän ja tukijan muistilistat
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi21
• Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus, epäonnistumisen mahdollisuus)?
• Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja, jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös laittamaan peliin omaa resurssia?
• Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät, tekijät, asiakkaat/kansalaiset)?
• Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan?
• Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin periaatteet?
Muistilista: kokeilun muotoilu
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi22
• Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa?• Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien
yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille?
• Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja tietojen vaihdosta huolehditaan?
• Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja ratkaisukeskeisiä keskittymiä/alustoja?
Muistilista: kokeilun toteutus
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi05/02/202323
Muistilista: kokeilun tukeminen• Onko kokeiluilla riittävän turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan
riskejä?
• Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten tuetaan viestinnässä?
• Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät? Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä?
• Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa – innostusta?
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi24
• Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa• Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos)
• Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat)
• Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia?
• Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ?
• Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle?
Muistilista: kokeilun arvionti